Fennistin vapaapäivä Tangolla tanssimista

siharrastukseeni tuli useamman vuoden tauko, kunnes reilut kolme vuotta sitten päädyin alkeistunneille uudestaan – ja sille tielle sitten jäinkin.

Vaikka tankotanssin juuret ovatkin 800 vuoden takana intialaisessa urheilulajissa, laji on suhteellisen tuore nykyisessä muodossaan, ja esimerkiksi kansainvälisiä tankotanssikisoja on alettu pitää vasta 2000-luvulla. Etenkin silloin, kun päädyin lajin pariin ensimmäisen kerran, lajiin liittyi selkeitä stereotypioita. Stereotypiat ovat karsiutuneet kymmenen vuoden aikana roimasti, ja nykyään monet ymmärtävät tankotanssin olevan urheilua siinä missä esimerkiksi telinevoimistelukin.

Miltäpä kuulostaisi harrastus, jossa saat pääsi pyörälle ja ihosi mustelmille – sellainen harrastus, jossa ensimmäiset kuukaudet luulet opettajan valehtelevan, kun hän toitottaa, että ”kipuun kyllä tottuu”?

Olen harrastanut tankotanssia noin kolme ja puoli vuotta. Ensikosketuksen lajiin sain lukioikäisenä, kun kävin muutamalla alkeistunnilla kokeilemassa tätä jännittävältä kuulostavaa lajia. Mustelmien lisäksi laji tarjosi runsaasti haastetta monipuolisuutensa vuoksi: jokaisella tunnilla hiki tuli pintaan, minkä lisäksi venyvyyttä haastettiin erilaisilla liikkeillä. Tankotanssitunnin jälkeisenä päivänä lihakset olivat todella kipeät. Lukion jälkeen tankotans-

Tankotanssi vaatii paljon voimaa ja liikkuvuutta, jotta liikkeitä saa tehtyä – eihän siinä tangossa ajatuksen voimalla roikuta. Niukat vaatteet tankotanssissa johtuvat siitä, että tangolla pysymiseen tarvitaan paljaan ihon ja tangon välillä syntyvää kitkaa. Stereotypiat ovat vähentyneet varmasti myös sen vuoksi, että laji on tullut enemmän ihmisten tietoisuuteen. Suomella on myös aihetta ylpeyteen tässä lajissa, sillä meiltä tulee tankotanssin moninkertainen maailmanmestari Oona Kivelä!

Tankotanssi on minulle keino edistää sekä fyysistä että psyykkistä hyvinvointia. Nautin siitä mitä teen, kun pääsen tangolle. Silloin unohdan täysin lähestyvät tentit sekä tiskikoneen, joka odottaa täyttäjäänsä. Toisaalta sijaa muille ajatuksille ei edes ole. Jos tangolla alkaa ajatus harhailla, menevät pasmat helposti sekaisin, jolloin vasemman jalan sijaan tangosta irtoaakin oikea. Silloin käy köpelösti.

Aluksi koukutuin tankotanssiin sen vuoksi, että kehityin lajissa nopeasti. On- nistumisen tunteita tuli jokaisella tunnilla, ja ne lisäsivät motivaatiota opetella lisää erilaisia pyörähdyksiä ja pitoja. Ensin saatoin katsoa suu auki hämmästyksestä, kun opettaja näytti seuraavan harjoiteltavan liikkeen. Hetken päästä olinkin itse jo samassa asennossa tangolla, ja mietin, miten ihmeessä minä tähän pääsin.

Olo oli aika uskomaton, kun huomasi, mihin kaikkeen sitä pystyykin. Jossain vaiheessa kehitys alkoi hidastua ja liikkeet hankaloituivat. Kerta toisensa jälkeen tarvittiinkin enemmän toistoja uuden liikkeen oppimiseen. Välillä on turhauttanut, ettei ole oppinut jotain liikettä, jota on hinkannut jo vuodenpäivät. Mutta sitten kun liike onnistuu, olo on kuin olisi saavuttanut jonkin suuremmankin etapin elämässä.

Mielestäni tankotanssi on erittäin monipuolinen liikuntaharrastus. Tankotanssissa lihakset kehittyvät, venyvyys ja liikkuvuus lisääntyvät sekä kestävyyskunto kasvaa. Tankotanssitunneilla voi käydä kuka tahansa iästä, koosta ja sukupuolesta riippumatta. Alkeistunneille on mahdollista mennä, vaikkei olisi aiempaa liikuntataustaa ollenkaan. Tärkeintä on, että on innokas kokeilemaan ja oppimaan uutta – eikä pieni huimapäisyyskään pahaksi ole. Ja jos päädyt lajin pariin, usko minua: kipuun kyllä tottuu!δ

Tolppa-apinan tentti

Mikä on parasta lajissa?

– Parasta on, kun saa tehtyä jotain, mitä on jo kauan yrittänyt. Onnistumiset ruokkivat halua kehittyä aina vain paremmaksi tankotanssijaksi! Tarkoituksenani ei ole kuitenkaan koskaan kilpailla lajissa, vaan haluan pitää sen puhtaasti stressittömänä asiana.

Mikä tuskastuttaa lajissa eniten?

– Se, että joitakin liikkeitä täytyy viilata todella pitkään, että saa ne tehtyä.

Haastavin liike, jonka osaat?

– Sanoisin, että Allegra. Se on sellainen liike, joka monille on vaikea selän jäykkyyden takia. Minulla on aina ollut hyvä liikkuvuus selässä, joten Allegran haaste on vain se, että se tuntuu erittäin epämukavalta.

Kenelle suosittelet lajia?

– Kaikille, joita laji vähänkään kiinnostaa! Rohkeasti tunneille vaan.