Metsään-lehti 1/2014

n ä ä s t e M Metsäkeskuksen asiakaslehti

1/2014

4x

palvelu Metsään.fi- rkkoon ve tuo metsäsi

Maria Kuusiluomalle

hyvin tehty harvennus

Näin hoituu puukauppa saaressa

metsätila tuo turvaa DESIGNIA SUOMI-PUUSTA

OHJEET PIENAUKKOHAKKUUSEEN

1

n ä ä s t e M | 2014

www.metsaan-lehti.fi

3 Pääkirjoitus 4

Koivukorot kopisemaan

Suomipuiset design-kengät kiinnostavat maailmalla.

6 Puumarkkinat

Alkuvuoden puunmyynti.

7 Uutiset

11

Lakimies vastaa

Mitä kaikkea pienaukkohakkuisiin liittyy?

12

Puuta saaresta

Anders Eriksson kulkee metsätilalleen veneellä, suksilla tai hydrokopterilla.

”

12

Kun tekee kaksi päivää risusavottaa, se todella tuntuu kehossa. s. 18

18

Taloudellinen turva ja henkireikä

Näyttelijä Maria Kuusiluomalle perheen metsäpalsta on tärkeä monella tapaa.

21

Paininpuu

22

Hoitokoulu

Juha Aaltoila ei odota valtiovallalta pikaratkaisuja.

Bongaa pöllöa ja voita! lehden sivuiltohjeet: Tarkemmat k.com/ www.facebooetsakeskus SuomenM

26

26

Harvennus kannattaa niin taloudellisesti kuin luontoarvojen kannalta.

Pöllöjen puolella

Urpo Koponen on laittanut linnunpönttöjä myös presidentin pihaan.

30

Alkukesän metsäherkut

31

10 kysymystä

VASTAA LUKIJAKYSELYYN s. 31 ja voit voittaa metsäasiantuntijan neuvonta­ käynnin!

Nokkospestoa pastan seuraksi.

JULKAISIJA Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut, PL 40, 15111 Lahti, metsaan-lehti@metsakeskus.fi PUHELINVAIHDE 029 432 400 METSÄNEUVONTA arkisin klo 8–18, p. 029 432 409 tai asiakastuki@metsakeskus.fi PÄÄ­TOIMITTAJA Tuovi Rautjoki TOIMITUSKUNTA Markku Granander, Veikko Iittainen, Karita Kerkkä, Risto Mulari, Anna Salminen, Mikko Savolainen, Annikka Selander, Aino Ässämäki TOIMITUS JA ULKOASU MCI Press Oy KANSIKUVA Vesa Tyni PAINATUS Forssan kirjapaino Oy ISSN 1797-2310 PAINOS 60 000 kpl Copyright © MCI Press Oy Lehden sisältöä ei saa osittainkaan jäljentää ilman toimituksen kirjallista lupaa. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä materiaaleista.

Kirjoittajien artikkeleissa esittämät mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta julkaisijayhteisön kantaa.

2

PEFC/02-31-162

www.metsaan-lehti.fi

pÄÄKIRJOITUS

Kevät on uudistamisen aikaa

S

uomen hallitus puntaroi talvella kuukausia, kuinka säästää 3–4 miljardia euroa vaarantamatta­ liikaa maamme talouskasvua tai työllisyyttä.

Euroopassa­päättäjät etsivät ulospääsyä Krimin kriisistä, ettei se johtaisi Eurooppaa lamaan tai sotilaalliseen konfliktiin. On tarvittu päätöksiä, joiden seurauksia ei täysin tiedetä.

Metsänomistajat tekevät päätöksiä metsäomaisuudesta ja sen hoidosta toistuvasti. Kannattaako myydä puuta nyt vai odottaa?

Miten hoitaa ja kasvattaa metsiä? Entä miten huolehtia metsäomaisuudesta, luonnosta ja jälkipolvien perinnöstä?

Puunmyyntipäätöksiä helpottaa tieto siitä, että puusta ­maksetut hinnat ovat vaihdelleet melko vähän viime vuosina. ­Puuta kannattaa myydä tasaisesti ja säännöllisesti. Tili ei välttämättä kasva odottamalla.

Uudistettu metsälaki mahdollistaa metsien hoidon ja kasvatuksen eri menetelmillä. Jaksottaisessa kasvatuksessa metsä hakataan ja uudistetaan kiertoajan puitteissa. Eri-ikäisrakenteisessa metsässä kasvatetaan eri-ikäisiä ja -kokoisia puita. Tavoite on, että myös suurista puista osa voidaan hakata säännöllisesti ja että aukkopaikkoihin syntyy uusia kasvatuskelpoisia puita.

Metsänomistajan päätös kasvatusmenetelmästä ilmoitetaan Metsäkeskukselle metsänkäyttöilmoituksella.

Metsänomistajien keski-ikä on noussut jo 60 vuoteen. ­Sanomattakin on selvää, että ikääntymisen myötä mahdollisuus­ hoitaa metsiä itse on rajallinen. Myös tarve hakkuutuloille saattaa olla pienempi kuin nuorempana. Huolimatta korkeasta iästä – ja ehkä myös välillä juuri sen vuoksi – päätös metsätilan siirtämisestä uudelle sukupolvelle on monelle metsänomistajalle vaikea.

Metsätilakauppa olisi yksi vaihtoehto omaisuuden jakoon, kuten Juha Aaltoila tämän lehden kolumnissa osuvasti kiteyttää: ”Rahaa on helpompi jakaa ja hoitaa kuin hehtaareita ja kuutio­ metrejä.”

Ajoissa tehty päätös sukupolvenvaihdoksesta, yhteis­metsään liittymisestä tai metsätilan myynnistä helpottaisi arkea, jolloin­ olisi yksi asia vähemmän huolehdittavana. Ikävintä ja usein ­vaikeintakin on perinnönjaon käynnistäminen ilman etukäteissuunnitelmia.

Kevät on metsän kasvuun lähdön aikaa. Silloin on hyvä paitsi huolehtia metsän viljelystä ja uudistumisesta myös katsoa ­pidemmälle tulevaisuuteen ja päättää, mitä metsäomaisuudelle haluaa tehdä. Apua päätösvaihtoehtojen vertailuun saa Metsäkeskuksen, metsänhoitoyhdistysten ja metsäyhtiöiden asian­ tuntijoilta sekä metsäpalveluyrittäjiltä.

ANSSI NISKANEN aluejohtaja Metsäkeskus, Pohjois-Karjala

www.metsaan-lehti.fi

3

Puusta Kestävää koivua kaskimailta Perinteisistä puulajeista koivu soveltuu parhaiten­ pinta­materiaaliksi – se on kovaa ja kestää hyvin käyttöä.­­Hyvälaatuista koivua saadaan Järvi-Suomen vanhoilta­kaskimailta. Alueelta löytyy riittävän suoria ja ­laadukkaita rauduskoivuja.

Esiin jäävissä, näyttävissä pinnoissa k ­ äytetään usein viilutettua materiaalia. Päällimmäinen pinta on tällöin vähä­oksaisesta, järeästä koivusta tehtyä viilua.

4

www.metsaan-lehti.fi

teksti Alisa Kettunen kuvat kuula+jylhä

Koivusta koroksi SUOMALAISEN KUULA + JYLHÄN KENGÄT ovat kuin taideteoksia. Suunnittelijakaksikko Essi Kuulan ja Marika Jylhän design-kengät tehdään alusta alkaen­käsityönä ja mahdollisimman luonnon­ mukaisista materiaaleista.

Helsingissä ja Tallinnassa valmistettaviin kenkiin käytetään puuta ja nahkaa. Kenkien korot tehdään pääosin suomalaisesta koivusta, mutta myös haapaa ja keloa on kokeiltu.

– Koivu on kestävää ja sitä on helposti saatavilla Suomessa. Haluamme käyttää kotimaista puuta, ja koivu on vaalean sävynsä vuoksi esteettisesti hyvä valinta, kertoo Essi Kuula.

Kenkiin käytettävä puu tulee Ylivieskan metsistä, Marika Jylhän isän tiluksilta. Jylhän isä myös käsittelee alustavasti puuta kaksikon piirustusten pohjalta. Hän sahaa ja hioo puuta koron mallin mukaan. Jälkikäsittelyn Kuula ja Jylhä tekevät itse hiomalla ja lakkaamalla. Mattalakka viimeistelee­ koron ja suojaa puun pintaa. Korko on umpipuuta, ja se porataan kiinni kenkään suutarilla.

Seuraavaa mallistoa varten Kuula ja Jylhä ovat ideoineet kenkiä, joiden koko pohja tehtäisiin puusta. Tällöin varteenotettava materiaalivaihtoehto voisi olla esimerkiksi viilu.

Kauniit jalkineet ovat tekijöilleen intohimo.

Rakkaus muotoiluun ja satsaaminen laadukkaisiin­ materiaaleihin on huomattu myös maailmalla.

Kuula + Jylhän kengät ovat olleet esillä pääasiassa­ ulkomailla, kansainvälisissä design-lehdissä ja näyttelyissä. Tällä hetkellä kengät ovat myös esillä Tampereen museokeskus Vapriikissa, ja keväällä Helsingin Design Forum Finlandin liikkeeseen on tulossa myyntimallit kengistä. ●

www.metsaan-lehti.fi

5

PUUMARKKINAT

teksti ANTTI PAJULA johtava tilarakenteen asiantuntija Metsäkeskus

alkuvuonna 2014 Alkuvuonna käyty vilkkaasti puukauppaa

Hakkuut vuonna 2014

Tammi–maaliskuun 2014 puun myynnit yksityismetsistä nousivat noin 8,3 miljoonaan kuutiometriin. Määrä ylittää alkuvuoden 2013 myyntimäärän yli 20 prosentilla. Kuluvaa vuotta vilkkaammin on puukauppaa käyty viimeisen kymmenen vuoden aikana vain ”puukaupan hulluna vuonna 2007”. Korkeiden myyntimäärien taustalla on useampia tekijöitä.

Metsäteollisuuden puun tarve on pysynyt korkealla tasolla, koska sellu- ja kartonkitehtaat sekä sahat ovat käyneet korkealla käyttöasteella. Puun hintataso on ollut hyvin vakaa.

Vuoden 2014 alussa voimaan tullut uusi metsä­laki toi vanhojen perinteisten hakkuutapojen (harvennushakkuut, avohakkuut ja luontaisen uudistamisen hakkuut) rinnalle eri-ikäisen metsän­ kasvatukseen tähtäävät hakkuutavat. Uudet eri-ikäisen metsän hakkuutavat ovat poiminta­ luonteinen kasvatushakkuu ja pienaukko­hakkuu. Eri-ikäishakkuut ovat alkuvuonna jääneet odotettua vähäisemmiksi.

Metsäkeskukseen jätettiin tammi–maaliskuussa 2014 noin 200 metsänkäyttöilmoitusta, jossa hakkuutavaksi ilmoitettiin eri-ikäisen metsän kasvatukseen tähtäävä hakkuu. Tammi-maaliskuussa ilmoitettujen eri-ikäishakkuiden kokonaispinta-ala oli 659 hehtaaria. Eri-ikäishakkuista 463 hehtaaria (70 %) oli poimintaluonteisia kasvatushakkuita ja 196 hehtaaria (30 %) pienaukkohakkuita.

Yksityismetsistä tehtyjen metsänkäyttöilmoitusten kokonaispinta-ala oli tammi-maaliskuussa 2014 noin 130 000 hehtaaria, joten eri-ikäishakkuiden osuus oli vain noin 0,5 % kaikista ilmoitetuista hakkuista. Eri-ikäishakkuiden määrää voidaan pitää yllättävänkin pienenä. Metsänomistajille ennen uuden metsälain voimaantuloa tehdyissä kyselytutkimuksissa eri-ikäishakkuiden suosio on ollut moninkertainen.

Eri-ikäishakkuiden määrä tulee todennäköisesti kasvamaan Metsäkeskuksen järjestämien metsäammattilaisten ja metsänomistajien maastokoulutusten käynnistyessä kesäkaudella.

YKSITYISMETSIEN KUMULATIIVISET PUUN MYYNTIMÄÄRÄT VUOSINA 2009–2014 Lähde: Metinfo/Metsäntutkimuslaitos

1000 m3 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000

1

201

2012

3 201

10

10 000

9

20

014

200

2

5 000 0 Tammi

Helmi

Maalis

Huhti

Touko

Kesä

Heinä

Elo

Syys

Loka

Marras

Joulu

Yksityisiä sahoja edustavan Suomen Sahojen toimitusjohtaja Kai Merivuori on varsin tyytyväinen tasaiseen ja korkeaan puun tarjontaan, joka on jatkunut jo kolme vuosineljännestä. Merivuori toivoo, että tilanne jatkuisi samanlaisena jatkossakin. Sahojen leimikkovarannot ovat tällä hetkellä kohtuullisen hyvällä tasolla.

– Sahojen tuloskunto ei kuitenkaan kestä tukin hinnan nousua nykyisestä tasosta, hän kertoo.

Sahatavaran paras kysyntä tulee tällä hetkellä Euroopan ulkopuolelta. Pohjois-Afrikkaan on saatu myytyä paljon mäntysahatavaraa.

Kiina ja Japani ovat vetäneet taas hyvin kuusisahatavaraa. Japanin-kysyntä on kuitenkin jo viime syksynä hiipunut, eikä viime vuoden veto jatku kuluvana vuonna. Kuusen kysyntä on selkeästi hiljentynyt kevään aikana. Keski-Euroopan ja kotimaan kysyntä mataa edelleen alamaissa euroalueen talousvaikeuksien takia. Syyskauden sahatavaramarkkinatilanne on epävarmalla pohjalla osin yleisen heikon taloustilanteen ja osin Venäjän ja Ukrainan kriisin takia.

– Kuitupuuta jäi Etelä-Suomen talvileimikoista huonon puunkorjuutalven takia runsaasti korjaamatta. Kyseiset leimikot siirtyvät seuraavan talven korjuuseen ja uusia talvileimikoita ostettaneen vasta syksyllä, Merivuori sanoo.

– Yksityisten sahojen kuitupuut ja hakkeet on ainakin toistaiseksi saatu myytyä eteenpäin kuiduttavalle teollisuudelle, koska heillä jäi paljon talviharvennuksia seuraavan talven korjuuseen, ja kuitupuun hakkuut jäivät taakse jääneenä talvena ennakoitua vähäisemmiksi.

Lähteet: Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut, 1.4.2014

6

www.metsaan-lehti.fi

grafiikka MCI PRESS

Yksityiset sahat tyytyväisiä puukaupan tahtiin

uutiset

OLETKO SUOMEN PARAS HALON­HAKKAAJA? Metsästä voimaa – ja metsänhoito haltuun

www.metsakeskus.fi/ halonhakkuun-smkisat

Lue lisää uutisia www.metsakeskus.fi

Metsästä voimaa -kampanja on Metsäkeskuksen ja Maa- ja kotitalousnaisten yhteistyöprojekti, joka pitää sisällään monia tapahtumia metsäkulttuuriin ja metsänhoitoon liittyen. Metsäkeskus on kampanjassa mukana metsän­ hoitotöiden koulutuksissa. Taimikonhoitokursseilla opitaan raivaussahan käytön perusteet ja metsänhoidon aakkoset, joiden avulla tarttua oman metsän hoitoon.

Osa kampanjaa on myös tutustuminen Metsäkeskuksen Metsään.fi-palveluun ja sen kautta oman metsän tietoihin.

Metsänomistajalle on tärkeää tuntea omaisuutensa ja sen mahdollisuudet. Sähköiset palvelut ovat nykyajan välineitä muun muassa metsäammattilaisten palveluiden tilaamiseen.

Yhteistyökampanja Maa- ja kotitalousnaisten kanssa jatkuu vuoteen 2015 saakka. Maa- ja kotitalousnaiset on valtakunnan kattava verkosto, jolla on 1 500 paikallisyhdistystä ja 53 000 jäsentä.

Fiskars ja Suomen metsäkeskus etsivät jälleen Suomen parasta halonhakkaajaa. Alkukarsinnat ovat alkaneet, ja kilpailu huipentuu finaaliin Metsämessuilla Helsingissä 8.–9.11.

Karsinnoista valitaan loppukilpailuun kahdeksan naista ja miestä. Katso tyylinäytteitä YouTubesta (hakusana ”SM halonhakkuu”) ja lue lisää koti­sivultamme!

www.maajakotitalousnaiset.fi/metsastavoimaa

Vesistöistä huolta Tornionjokilaaksossa Suomen ja Ruotsin yhteisessä TRIWA III -projektissa torjutaan metsätalouden vaikutuksia vesistöön.

Metsäkeskus on mukana hankkeessa.

Projektin tarkoituksena on kartoittaa vaikutukset ja toimenpidetarpeet Tornionjoen sivujoissa ja tuottaa yhdessä toimenpidesuunnitelma ennallistamista varten. Samalla vertaillaan maiden välisiä eroja ja olemassa olevien säännösten noudattamista.

Kahdella pilottialueella kummassakin maassa tuotetaan yksityiskohtaisempi toimenpidesuunnitelma. Siinä ovat mukana muun muassa biotooppityyppien kartoitus, vaikutus ja tila, jolloin toimenpiteet voidaan aloittaa suunnitelman valmistuttua.

Hankkeen tavoitteena on lisätä tietoa vesistöjen kunnostamisesta ja toimenpidetarpeista. Kohderyhmänä ovat asukkaat, kunnat ja muut paikalliset organisaatiot. Toimenpidesuunnitelma tehdään paikallisesti: yhteistyötä kehitetään ja vahvistetaan toimijoiden välillä, jotka työskentelevät alueella

www.metsaan-lehti.fi

Luonnontilaisen puron yli on rakennettu silta.

kunnostamisen ja toimenpiteiden parissa.

Metsäkeskuksen Lapin alueen edistämispalvelujen päällikön Ulla Huuskon mukaan puhtaat vedet ovat välttämättömiä elämälle – sekä ihmisille­ että luonnolle. Jokien ja järvien tilanne ­Suomen puolella on pääosin erinomainen­tai hyvä. Viisi jokea, kaksi ­järveä ja kaksi rannikkovesimuodostumaa on luokiteltu tilaltaan tyydyttäviksi.

Pohjavesiin ei kummassakaan maassa kohdistu välittömiä riskejä.

Myös Ruotsin puolella vesialueista 90 prosenttia­on tilaltaan hyviä ja kymmenessä prosen­tissa tila on huonompi. Näistä kahdeksassa prosentissa on riskinä, ettei niiden hyvää ekologista laatua ehditä parantaa ennen vuotta 2015. Rannikkoveden tila Haapa­ rannan edustalla on tyydyttävä.

7

tä okra Tiesittkröo,oeptpisesta leva on kotoisin o Afrikkaosttaahedelmä?

OKRASSA metsäasiaa

Kuva: TIMO HOKKA

Metsäkeskus on mukana OKRAmaatalous­näyttelyssä Oripäässä 2.–5. heinäkuuta.­Osastollamme pääset ­tutustumaan Metsään.fi-palveluun ja voit kysyä neuvoa metsätilan sukupolvenvaihdoksen asiantuntijalta tilan omistajan­vaihdokseen. Metsäluonnon suojelusta kiinnostuneille kerromme mielellämme METSO-ohjelman tarjoamista vapaaehtoisen suojelun mahdollisuuksista. Tule kysymään myös muista metsän omistamiseen ja hoitamiseen liittyvistä asioista. Löydät meidät ­Luonnonvarat -yhteisosastolta. www.metsakeskus.fi/okra

60 %

METSO-ohjelmaan etsitään uusia kohteita

Lisätietoja: www.metsakeskus.fi/ tietojen-keruu

Lisätietoja: www.metsonpolku.fi, www.metsakeskus.fi/luonto

Tapahtumat

Ajantasainen metsävaratieto kattaa jo 60 prosenttia yksityismetsien pinta-alasta.

8

Metsään ABC- ja Peruskurssit sekä retket useita paikkakuntia Kurssilla on luvassa perustiedot metsäomaisuuden hoidosta, sen käytöstä ja ajankohtaisista metsäasioista. Kurssi sisältää luentoiltoja ja kaksi retkeilyä.

Lisätietoja: www.metsakeskus.fi/ tapahtumat

Metsäkeskus on kevään aikana etsinyt uusia metsien suojeluohjelma METSOon sopivia kohteita. Metsävaratietojärjestelmästä on poimittu jo tiedossa olevia arvokkaita luontokohteita kuten puronvarsia, reheviä korpia, lehtoja tai jyrkänteiden alusmetsiä. Metsänomistajat, joiden maalla luontokohteet sijaitsevat, ovat saaneet Metsäkeskukselta kirjeen, jossa kerrotaan mahdollisuudesta METSO-suojeluun.

Arvokas luontokohde voidaan suojella pysyvästi perustamalla yksityinen luonnonsuojelualue. Alue voidaan suojella myös määräajaksi, jolloin metsänomistajalle maksetaan ­ympäristötukea. Alueen luontoarvoja voidaan vahvistaa luonnonhoitohankkeella. Sopivin vaihtoehto löytyy metsänomistajan tavoitteiden ja alueen luontoarvojen perusteella.

Metsäkeskuksen luonnonhoidon asiantuntijat auttavat parhaan vaihtoehdon löytämisessä ja kertovat lisää METSO-ohjelman tarjoamista mahdollisuuksista.

Metsän kasvun päivä

Metsään Mittauskurssi

24.5. Lahti

11.6. Keminmaa

Koko perheen metsätapahtuma Lahden satamatorilla. Mukana metsäalan toimijat, puutuotteiden esittely- ja myyntipisteitä sekä työnäytöksiä. Luvassa on myös opastettuja tutustumiskäyntejä lähimetsissä hakkuu- ja suojelukohteella. Maksuttomat linja-autokuljetukset lähimaakunnista.

Metsänhoito- ja hakkuutarpeen määrityksessä tarvittavia mittauksia käydään läpi maastossa. Kurssi sopii myös metsätaidon harrastajille.

www.metsaan-lehti.fi

Kesän tuhoennuste • Jos metsässäsi oli pystyyn kuolleita kuusia syyskesällä 2013, saman verran kuusia kuolee tulevana kesänäkin.

• Jos kevät ja kesä ovat lämpimiä, kuusia kuolee aiempaa enemmän.

• Jos kevät ja kesä ovat viileitä ja sateisia, kuusia kuolee aiempaa vähemmän.

• Kuluneen talven ja tulevan kesän säät voivat saada kirjanpainajakuoriaiskannan myös jyrkkään laskuun.

Kuva on otettu kesäkuun alussa.­Kirjanpainaja­kuoriainen on ­kaivautunut kuoren läpi nila­kerokseen, tehnyt siihen käytävän ja muninut käytävän reunamille. M ­ unista kehit­ tyy keskikesällä nuoria aikuisia, jotka syövät nilaker­ roksen kokonaan. Uusia aikuisia kehittyy jopa kymmeniä tuhansia.

uutiset

PUUN PAINAJAINEN ON KUORIAINEN

Tiesitkuö,un että p iseen ­tappamitaan ­tarv 3 000n–pa4in 0aja0­0 kirja riaista? kuo

Voit vähentää kirjanpainajatuhoja omalla toiminnallasi • Huolehdi kuusen puutavarapinot ja useamman kuusen tuulenkaadot­ pois metsistä ja tienvarsilta keskikesään mennessä. Puihin pesiytynyt uusi sukupolvi ei tällöin ennätä poistua puista metsääsi.

• Tarkkaile elävien tukkikuusten runkoja touko–kesäkuun vaihteessa.

Jos puissa on noin millimetrin kokoisia reikiä merkkinä kirjanpainajan ­iskeytymisestä, poista puut keskikesään mennessä. Paahteiset metsänreunat ja vanhat kuusikot ovat todennäköisin kohde kirjanpainajaparvien hyökkäyksille.

• Jos arvioit kuusikkosi olevan tuhoaltis, pyri puukauppoihin hyvissä ajoin ennen kesää. Sovi ostajan kanssa, että puut tulee hakata ”hyväkuntoisina” ja kuljettaa pois metsistä keskikesään mennessä. www.metsakeskus.fi/metsatuhot

Kirjanpainajakuoriaisen hyökkäyksen kohteeksi joutuneet kuuset kuolevat elo–syyskuulla.

VINKKI!

Seuraa meitä Twitterissä UUSIMPIEN METSÄUUTISTEN lisäksi tiivistämme valikoituja Metsäkeskuksen tapahtumia 140 merkkiin. Vastaamme­ myös tunnuksella @metsakeskus ­tuleviin kysymyksiin arkisin klo 8–16.

Metsäkeskus mukana UPM:n puukauppakiertueella UPM:n puukauppa-auto kiertää Suomea 12.-28.5. Kiertue tuo metsä­ ammattilaiset ja metsäasiat lähellesi yhteensä 15 paikkakunnalla.

Autolla tutustutaan metsäpalveluihin ja Metsään.fi-asiointipalveluun sekä keskustellaan metsänomistamiseen liittyvistä asioista.

Puukauppa-autolla voit tehdä puukaupat ja nauttia tarjoiluista, kuunnella­ metsänomistajan tietoiskuja ja keskustella asiantuntijoiden kanssa. Samalla voit myös tutustua uuden metsäteollisuuden tuotteisiin. www.metsämaailma.fi/puukauppa-auto

Lue lisää

tapahtumis tamme:

metsakeskus.fi tapahtumat /

OKRA-maatalousnäyttely

Maaseutunäyttely Pellon Korjuu

2.–5.7. Oripää

9.–10.8. Pello

Juthbacka­markkinat

Metsäkeskus on mukana OKRAssa omalla osastollaan. Esittelyssä Metsään. fi-palvelu ja neuvontaa sukupolvenvaihdoksissa, METSO-suojelusopimuksissa ja muissa ajankohtaisissa metsäasioissa.

Maaseutunäyttelyssä on tarjolla tapahtumia­ koko perheelle. Metsäkeskuksen osastolla­ saat tietoa Metsään.fi-palvelusta, bio­ energiasta sekä vinkkejä oman metsän hoitoon ja hyödyntämiseen.

Suomen suurimmat­ ­rompemarkkinat. Metsä­ keskus paikalla esittelemässä­ Metsään.fi-palvelua.

www.metsaan-lehti.fi

23.-24.8. Uusikarlepyy

9

Millaista on eri-ikäisra metsänkaksevnateinen tus?

Kätevät in kit kevään mevts än­ hoitoon!

CLT-puulevyjä pian Kuhmosta

K verkkosivuilla on Metsään-lehden ajankohtaista ja a jatkuvasti uutt ien­ uloa asiantuntev luettavaa. Tervet relle! nettijuttujen ää

ehti.fi

www.metsaan-l

MERKKEJÄ MENNEISYYDESTÄ

R

yssänuuneja. Kivikautinen asuinpaikka. Mielenkiinnon herättävät merkinnät kartalla kertovat paikan olleen merkittävä menneillekin sukupolville. Osa muinaisjäännöksistä on hyvin nähtävissä, mutta monet ovat vähitellen peittyneet kasvillisuuden alle ja maan uumeniin.

Hiekkakankaat ja vesistöt olivat tärkeitä kulkureittejä ja niiden varret mieluisia asuinpaikkoja. Suurin osa kivikauden pyyntikulttuurin jäljistä on hautautunut näkymättömiin vuosituhansien kuluessa.

Kivikautisia asuinsijoja tunnetaan kuitenkin kaikkialla maassa.

Muinaismuistot on suojeltu lailla, ja kohteet on varjeltava esimerkiksi­maanmuokkaukselta. Tieto löydetyistä muinaismuistoista on koottu kattavasti Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin. Suunnitteilla on myös rekisterin tietojen tuominen Metsään.fi-palveluun.

uhmoon on perustettu ristiin­ laminoituja CLT-puulevyjä valmistava teollisuusyritys. Oy CrossLam Kuhmo Ltd käynnistää­ ristiin­laminoitujen puulevyjen tuotannon­ Kuhmossa kuluvan vuoden aikana. ­Tuotantotiloja ­rakennetaan Kuhmon ­Woodpoliksen yhteyteen.

Ristiinlaminoinnissa on kyse useiden puukerrosten liimaamisesta ristikkäin.

Näin valmistettava elementti (CLT, cross laminated­timber) on painoonsa nähden poikkeuksellisen luja ja jäykkä. CLT-levyjen tärkein etu on merkittävästi pienempi hiilijalanjälki betoniin verrattuna. Lisäksi ­rakentaminen on nopeaa valmiiden elementtien avulla.

Kuhmossa aloittava CLT-elementtejä valmistava tehdas on Suomen ensimmäinen. Se on merkittävä investointi suomalaiseen puuteollisuuteen. Kuhmossa – jos missä – on laadukasta puuta ja puualan osaamista. Raaka-aine hankitaan ja jalostetaan lopputuotteeksi pienellä alueella, jolloin ympäristökuormitus minimoidaan myös logistiikassa.

Suomen metsäkeskuksen Kainuun aluejohtaja Jyrki Haataja ihastelee puurakenteista seinä­ elementtiä, jossa CLT-levy muodostaa ­ kantavan rungon.

Tapahtumat

Lue koko juttu muinaismuistoista osoitteessa www.metsaan-lehti.fi/muinaismuistot.

10

Sahanperän Savotta 7.9. Rovaniemi Pilkkeen ja Arktikumin näyttelyihin on päivän ajan maksuton sisäänpääsy. Pihapiirissä on luvassa monenlaista toimintaa ja Metsäkeskus on mukana omalla osastollaan.

Uudet metsänhoitosuositukset 12.9. Paimio, 13.9. Kullaa Miten uusi metsälaki ja uudet ­metsänhoitosuositukset muuttuivat käytännössä?

Tähän perehdytään pääosin maastokohteissa.

Koko perheen metsäpäivä 13.9. Espoo, myös muita paikkakuntia Metsäkeskus on mukana Stora Enson järjestämässä koko perheen tapahtumassa: luvassa monenlaista toimintaa ja metsätietoa kaikenikäisille.

Maakunnan metsäpäivä 10.10. Hämeenlinna Perinteinen HämeenUudenmaan metsäpäivä, jossa metsänomistajien metsätaitokilpailut.

www.metsaan-lehti.fi

Lakimies vastaa Pienaukkohakkuut Miten pienaukko määritellään ja mitä toimenpiteitä siihen liittyy?

V

uoden alusta voimaan tulleissa metsälain muutoksissa vähen­ nettiin kasvatushakkuita koskevaa sääntelyä. Jaksolliseen tasaikäisrakenteisen puuston kasvattamiseen tähtäävien hakkuutapojen lisäksi nyt ovat mahdollisia kasvatushakkuut, joissa pyritään eri-ikäisrakenteiseen puustoon.

Kasvatushakkuussa yritetään tällöin ensisijaisesti suurikokoista puustoa poistamalla parantaa jäljelle jäävien puiden kasvu­olosuhteita ja ylläpitää tilannetta, jossa puuston uudistumista tapahtuu jatkuvasti hakkuussa syntyviin latvus­ aukkoihin.

Metsälain muuttamisesta annetun ­hallituksen esityksen perusteluissa eri-ikäisrakenteisen puuston hakkuumenetelmät jaetaan poimintaluontoisiin hakkuisiin ja pienaukkohakkuisiin. Pien­ aukkohakkuulla käsiteltävällä alueella harvennetaan puustoa ja tehdään samalla pieniä avoimia alueita, joilla ei ole kasvatuskelpoista puustoa tai taimikkoa.

Pien­aukkojen tulee jakautua käsittelyalueelle tasaisesti ja niiden välialueilla on oltava kasvatuskelpoista puustoa niin paljon, että käsittelyalueella, johon sisältyvät sekä pienaukot että niiden välialueet, on kokonaisuutena arvioituna puustoa riittävästi. Puuston vähimmäismäärästä ja -­ laadusta säädetään metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä annetussa asetuksessa. Käsittelyalue, jolla pien­ aukkohakkuuta tehdään, on esitettävä metsänkäyttöilmoituksella, jolla ilmoitetaan suunnitellusta hakkuusta Metsä­ keskukselle.

Pienaukon pinta-ala voi olla enintään 0,3 hehtaaria. Tätä suuremmat puun­korjuussa syntyvät avoimet alueet ovat uudistushakkuita, joihin liittyy metsälaissa­säädetty puuston uudistamisvelvoite. Pienaukoilla uudistamisvelvollisuutta ei ole, mutta laissa ei luonnollisesti kielletäkään aktiivisia uudistamistoimen­piteitä, jos niitä halutaan tehdä. Varsinaisen­uudistushakkuun lisäksi puuston uudistamisvelvollisuus

www.metsaan-lehti.fi

Janne Uitamo johtava metsälakiasiantuntija, OTM, MMM, Metsäkeskus

syntyy myös kasvatushakku ussa, kun hakkuussa kasvamaan jäte ttävän puuston määrä ja laatu eivät täytä lain vähimmäis­ vaatimuksia. Jos puuston vähimmäismäärä­ alittuu käsittely­alueella, joll a tehdään pienaukko­hakkuu, uudista mis­velvollisuus kohdistuu ensisijaisesti pien aukkoihin.

Sen sijaan väli­alueiden puu stoa voidaan kasvattaa edelleen, jos sen määrä ja laatu on riittävä.

Pienaukko lakkaa olemasta aukko,­kun siihen muodostuu metsäla issa säädetty­ vakiintunut taimikko, jon ka­keski­pituus on 0,5 metriä ja jonka keh ittymistä muu kasvillisuus ei välittömästi uhkaa. Taimettunutta pienaukkoa voidaan tämän jälkeen laajentaa uudella pien­auko lla esimerkiksi poistamalla alku­peräisen pien­aukon laidoilta puustoa,­jonka­alle on jo syntynyt taimia. Aluetta, jolle vakiint unut taimikko on muodostunut,­ei enää lasketa mukaan käsittelyalueeseen arvioit aessa puuston riittävyyttä uuden pienauk ko­hakkuun jälkeen.

Miten toimia, jos haluaa kieltää ulkopuolisten liikennöinnin yksityistiellä?

Lue lakimiehen vastaus Metsäänlehden nettiversiosta: www.metsaan-lehti.fi/ yksityistien-sulkeminenpuomilla 11

Elämäntapana

saari ja sen puut teksti MINNA VUORIO kuvat SAMI HEISKANEN

Metsänhoito saaristossa tehdään säiden mukaan. Puukauppa hoituu proomun kanssa.

12

www.metsaan-lehti.fi

Porvoolainen Anders Eriksson omistaa 55 hehtaaria mets채채 V책tsk채rin saaressa.

www.metsaan-lehti.fi

13

Vapaapäivät metsän rauhassa – Tämä on paikka, jossa päivä kulkee kuin siivillä. Olen ihan kuin omassa maailmassa14

Lähde: Metinfo

3

40 071 589 m

P

Perämoottori käynnistyy ja valkoinen avovene irtoaa laiturista. Se kääntää keulansa kohti merta ja Våtskärin saarta, jonne olemme matkalla. Olemme itäisellä ­Uudellamaalla, entisen Pernajan eli nykyisen Loviisan edustalla.

Tänään meri on harvinaisen tyyni, eikä pientäkään tuulenvirettä käy. Aurinko paistaa korkealta: varhainen kevätpäivä maaliskuun lopussa näyttää lämpimimmät kasvonsa.

On vaikea uskoa, että viikko sitten Våtskärin saaressa vielä hiihdettiin, ja jäidenkin yli pääsi vain hydrokopterilla. Nyt ”kopteri” on nostettu huilimaan rannalle, sillä perämoottori veneineen kestää jo pienen jääriitteen läpi ajamisen.

Venettä ajaa porvoolainen Anders Eriksson, joka on tuttuakin tutumpi näky saareen vievällä reitillä. Hän nimittäin asuu perheineen saaressa valtaosan ajastaan­aina keväästä syksyyn saakka. Samalla hän huolehtii kotitilastaan, sen reilun 55 hehtaarin metsästä sekä vanhempien omistamasta 45 hehtaarista. Syksyisin,­talvisin ja keväisin, kun perhe asuu mantereella, Anders käy itsekseen saarella hoitamassa metsää.

Anders Erikssonille sekä työ että vapaa-aika kuluvat merellä. Våtskärissä riittää aina hoidettavaa metsää.

Vuonna 2013 Suomessa myytiin yli 40 miljoonaa kuutiota puuta.

ni ja kaikessa rauhassa. Saaren hiljaisuus ja tuulen suhina – tai vastakohtana raivaussahan ääni tuovat ihan omanlaista vastapainoa kiireiselle arjelleni työelämässä,­ Eriksson kertoo.

Hän työskentelee Viking Linella konepäällikkönä. Laivalla töitä tehdään aina viikko putkeen ja toinen viikko on vapaata.

Vapaina viikkoina hän suuntaa usein juuri saarelle ja metsätöihin rentoutumaan.

Jäiden takia rantaudumme aivan suositun uimarannan kupeeseen. Våtskär on osittain Natura-aluetta, jota koskevat omat säännöksensä. Esimerkiksi leiriytyminen alueelle ei ole sallittu.

– Silti joka kesä ja etenkin juhannuksena joudun keräämään vieraiden roskia pitkin rantoja ja sammuttelemaan kyteviä nuotioita, Eriksson harmittelee.

Ei käppyräisiä kalliomäntyjä Kävelemme saaren halki pitkin mönkijänmentävää polkua, jota reunustavat tasaisesti kasvaneet ja tuuheat nuoret männyt.

Pysähdymme ja laskemme oksistosta puiden iäksi yhdeksän vuotta. Viitisen vuotta sitten Anders raivasi tämän mäntymetsän noin yhdeksän hehtaarin alalta.

Ei uskoisi, että olemme saaressa, jonka rannalta kajastaa jo ulkomeri: puut ovat täällä isoja ja tuuheita, eivät mitään käpwww.metsaan-lehti.fi

pyräisiä kalliomäntyjä. Mutta on saarellakin kokoa noin 500 hehtaaria.

– Saaren olemassaolon huomaa siitä, että puut ovat täällä hidaskasvuisempia eivätkä ne oikeastaan koskaan kasva ihan niin korkeiksi kuin mantereella, Eriksson miettii.

Konstikkainta kuljetus Lähestymme ”kylää”, kuten sanonta saarella kuuluu: aukealla seisoo ryhdikkäänä kourallinen punamultaisia hirsirakennuksia. Isännän viiri liehuu keskellä olevan talon pihamaalla.

Ensimmäinen sinivuokko on jo nostanut päänsä aurinkoisella seinänvierustalla.

Myrskypuut käyttöön Tuulen kaatamat myrskypuut ovat rahanarvoista kauppatavaraa. Yhden ison puun arvo on 30–50 euroa. Puiden arvo ei ole alentunut vielä talven aikana, ja varsinkin muun puukaupan yhteydessä tuulenkaadotkin kiinnostavat ostajaa.

On kuitenkin hyvä muistaa, että tuulenkaatojen puukaupallinen arvo heikkenee nopeasti jo alkukesän aikana. Lisäksi metsätuholain mukaan havupuiden tuulenkaadot tulee poistaa metsistä keskikesään mennessä kun vahingoittunutta kuusipuuta on enemmän kuin 10 ja mäntypuuta enemmän kuin 20 kiintokuutiometriä hehtaarilla.

Metsiin jäävät pienet määrät tuulen kaatamaa havupuuta eivät kasvata hyönteistuhoriskiä merkittävästi – sen sijaan ne lisäävät metsäluonnon monimuotoisuutta. Lehtipuiden tuulenkaadot voi jättää kokonaan korjaamatta.

Vahingoittuneet puut voidaan jättää myös korjaamatta ylivoimaisen esteen ja taloudellisen kohtuuttomuuden vuoksi. Ylivoimaisena esteenä voi pitää esimerkiksi pitkäaikaista lakkoa, joka estää puutavaran korjuun, ja poikkeuksellisia olosuhteita, joihin metsänomistaja ei ole voinut varautua.

Velvollisuutta vahingoittuneiden puiden korjuuseen ei ole myöskään, jos toimenpiteiden kustannukset olisivat kohtuuttomia esimerkiksi kantamattomilla turvemailla, saarissa tai lähikuljetusmatkan ollessa poikkeu ksellisen pitkä. www.metsakeskus.fi/metsatuhot

www.metsaan-lehti.fi

Jos vaikkapa traktorin­rengas menee rikki, niin siinä riittää tuumittavaa, miten saareen saa uuden.

Vene on tärkein kulkuväline, jota ilman saaren asukas ei tule toimeen. Kelirikon aikaan tarvitaan hydrokopteria.

15

Omasta metsästä saatavalla puulla lämpiävät talo ja kotitila saaressa.

Sitä riittää myös rakentamiseen.

– Oikeastaan muuta puuta ei tarvitse ostaa kaupasta kuin joskus painekyllästettyä kestopuuta, Anders Eriksson miettii.

Metsänhoito ei ole Erikssonille pelkkää harrastusta –­mutta mieluinen elämäntapa kylläkin.

Göstas-tila on kuulunut suvulle 1800-­luvulta saakka, mutta itse talo on sitäkin vanhempi.

Aikanaan se oli luotsitila, eli talon asukkaalla oli niin sanottu luotsivelvollisuus.

Saarella on viisi vakituista asukasta, joihin Erikssonin vanhemmat lukeutuvat. Heillä on myös kakkosasunto mantereella, koska kulkeminen saaresta esimerkiksi töihin on eri vuodenaikoina ja säinä haastavaa.

– Ylipäänsä kulkeminen ja kuljetus ovat ne konstikkaimmat seikat, kun toimitaan saaristossa. Jos vaikkapa traktorinrengas sattuu menemään rikki, niin siinäpä sitten tuumaat, miten saat uuden renkaan tänne. Eikä kuljetuskaan ole aina ihan halpaa.

Puut meriteitse mantereelle

Puun myyminen

1

Ota selville puunmyyntimahdollisuudet tilallasi. Apua saat Metsään.fi-palvelusta ja metsäalan ammattilaisilta.

16

2

Pyydä tarjouksia puun ostajilta.

3

Päätä, mitä myyt ja kenelle.

Tee puukauppasopimus. Muista metsänkäyttöilmoitus.

4

Muista maksaa arvonlisävero seuraavan vuoden helmikuussa.

Kuljetus on seikka, joka on otettava huomioon myös metsänhoidossa. Jokainen työkalu ja tarvike on tuotava veneellä saareen. Jokainen myyty puu on lastattava ja vietävä meriteitse pois.

Käytännössä puukauppaa täällä saaristossa tekee vain Stora Enso, jolla on välineistö tavaran kuormaamiseen ja kuljetukseen. Oston jälkeen se noutaa lastin proomulla ja kuljettaa sen suoraan Kotkaan. Kuljetusten toteutumiset ovat aina sääolosuhteista kiinni – kuten kaikki kulkeminen saaristossa.

Osan puusta Erikssonit käyttävät itse. Piha­ piiristä löytyy oma sahalaitos, jolla saadaan www.metsaan-lehti.fi

Jaa metsätietosi toimijoiden käyttöön Metsään.fi-palvelussa Metsänomistaja voi nykyään hoitaa metsänhoito- ja puukauppa-asiat kätevästi. Rastittamalla ruutuja Metsään.fi-palvelussa hän voi antaa metsävaratietonsa haluamiensa palveluntarjoajien käyttöön, ja asiat hoituvat netin ja parin puhelinsoiton välityksellä. Ei siis enää satojen kilometrien ajoa metsätilalle ja sopivien hoito- ja puukauppakohteiden etsintää.

– Palvelussa toimija ja metsänomistaja ovat saman tiedon äärellä. Halutut palveluntarjoajat näkevät samat tiedot kuin metsänomistaja itse, kertoo Metsäkeskuksen asiakkuuspäällikkö Veikko Iittainen.

– Suostumuksien antamisella metsänomistaja ei menetä mitään. Asiat päinvastoin helpottuvat, hän painottaa.

Kätevää yhteydenpitoa

Erikssonin isä on kerännyt latoon kaikki saarella käytetyt moottorisahat.

sahattua esimerkiksi lankkua ja lautaa tuulen kaatamista puista, joita ei yksittäin kannata myydä ja kuljettaa pois saaresta. Oman klapikoneen tuotoksella lämmitetään paitsi saaren päärakennus myös Andersin perheen oma talo mantereella. Polttopuiden kuljetusta varten Anders on rakentanut itse suunnittelemansa, veneeseen mahtuvat kehikot.

Kuljetushaasteisiin on kohta luvassa helpotusta, sillä uusi proomu perämoottoreineen on jo tilattu. Siihen mahtuvat jatkossa niin mönkijä kuin peräkärrykin.

Harrastus ja tulonlähde Puukauppa ei ole koskaan ollut Erikssoneille pääelinkeino, vaan enemmänkin pienimuotoista ja tarpeen mukaan – eli metsän ehdoilla – tehtyä toimintaa. Esimerkiksi kulunut talvi oli niin leuto ja lumeton, ettei kunnon metsätöihin saaressa edes päästy.­ Kantavaa jäätäkin oli vain lyhyen ajan verran.

– Metsänhoito ei silti ole meille pelkkää harrastusta. Teemme tätä työtä vakaassa tulonhankkimistarkoituksessa, ja suunnittelemme kaikki toimenpiteet pitkän ajan tähtäimellä saadaksemme tuottoa työllemme, Eriksson selventää.

Hän on isänsä kanssa perehtynyt metsän­hoitoon perusteellisesti: kumpikin on käynyt alan kursseja ja suorittanut myös metsätalousyrittäjän ammattitutkinnon.

Eriksson odottaa jo kevään etenemistä ja sitä, kun koko perhe muuttaa saareen kesäksi. Saapa nähdä, saadaanko tänäkin vuonna Pellingistä kesälampaita laiduntamaan. Ja Keskustelu entäpä kanat, joiden tarha jatkuu verkkolehdessä! jo odottaa tyhjillään? ●

www.metsaan-lehti.fi

Palvelun avulla toimijat voivat olla yhteydessä metsänomistajaan, kun huomaavat tämän metsässä niitä kiinnostavia kohteita. Omistaja voi myös kertoa, jos haluaa vaikkapa toteuttaa eri-ikäisrakenteista hakkuuta, ja ammattilainen pystyy saamansa metsävaratiedon perusteella miettimään, mille kohteille haluttu hakkuutyyppi sopii.

– Näin ei tarvitse kiertää koko tilaa, vaan suoriltaan tiedetään, missä ne potentiaalisimmat kohteet ovat, Iittainen summaa.

Käytännössä suostumuksen antaminen on helppoa: metsänomistaja kirjautuu Metsään.fi-palveluun, jossa hän näkee oman seutunsa palveluntarjoajat. Palvelun toimijalistasta voi valita, ketkä palveluntarjoajat pääsevät näkemään hänen metsävaratietonsa, ja näitä valintoja pääsee muuttamaan milloin vain.

– Suostumuksia voi käydä antamassa myös, vaikka ei juuri sillä hetkellä tilaisi Metsään.fi-palvelua, Iittainen huomauttaa.

Yhä enemmän käyttäjiä Tällä hetkellä Metsään.fi-palvelussa on jo yli puolet Suomen yksityismetsänomistajien metsävaratiedoista.

Vuoden 2014 loppuun mennessä palvelussa on tiedot miltei kahdelta kolmasosalta ja vuonna 2020 kaikilta.

Suostumuksia on jo annettu liki 65 000.

– Metsään.fi-palvelussa annettu suostumus tulee voimaan heti. Asian voi kuitenkin hoitaa myös kirjeitse, Iittainen kertoo.

Keväällä ja syksyllä Metsäkeskus postittaa kymmenille tuhansille metsänomistajalle kirjeen suostumuksen antamisesta.

– Jos olet saanut kirjeen, kaivapa se esille ja käy antamassa suostumus, jos et ole vielä sitä tehnyt, Iittainen kehottaa.

– Tämä on aivan omanlaisensa palvelu. Koska Metsäkeskus on riippumaton palveluntarjoaja, metsänomistajalla itsellään on kaikki päätösvalta ja valinnanvapaus, kenen palveluntarjoajan kanssa asioitaan hoitaa.

Teksti Maiju Ristkari

17

Metsässä

mieli lepää

Etämetsänomistaja Maria Kuusiluomalle metsä merkitsee paljon.

Taloudellisen arvon lisäksi metsällä on tärkeä rooli virkistyksen ja luontoelämyksien lähteenä, jota halutaan vaalia sukupolvien yli.

N

teksti Nina Björklund kuvat Vesa Tyni

äyttelijä Maria Kuusiluoma on melko­tyypillinen suomalainen metsänomistaja: metsä on tullut perintönä hänen vanhemmiltaan.

Helsingissä asuva Kuusiluoma omistaa­veljensä kanssa noin 70 hehtaarin kokoisen, pääasiassa mänty- ja kuusipuusta koostuvan metsätilan Parkanossa Pirkanmaalla.

– Muistan, kun vanhempani ostivat metsän. He ottivat sitä varten suuret lainat. Olin itse silloin toisella kymmenellä.

Nyt perikuntana hoidamme metsää yhdessä metsän­ hoitoyhdistyksen kanssa.

Kuusiluoma on alun perin Porista. Hän on kotoisin­ maatilalta ja tottunut pienestä asti kaikenlaiseen työntekoon. Kotitilalla oli sikoja ja peltoja hoidettavana, ja perheen lapset osallistuivat tilan töihin sen minkä ehtivät ja osasivat.

Parkanossa sijaitseva metsätila tuntui lapsen näkökulmasta kaukaiselta paikalta, eikä Kuusiluoma edelleenkään käy omien sanojensa mukaan kovin usein paikan päällä. Silti metsä merkitsee hänelle paljon, niin kuin luonto ja ulkona liikkuminen ylipäätään.

– Maatalon työt ja metsässä oleminen ovat minulle kuin mielenterveystyötä. Etenkin, kun teen ammatikseni työtä, josta ei jää mitään konkreettista jälkeä, Kuusi­ luoma pohtii.

18

Näyttelijän päivät kuluvat sisätiloissa, ja siksi Kuusiluoma haluaa olla ulkoilmassa mahdollisimman paljon vapaa-aikanaan. Hän viettää perheineen runsaasti aikaa Porin maatilalla, jota hän edelleen hoitaa veljensä kanssa vanhempien kuoltua. Pellot on nykyään vuokrattu eteenpäin eikä sikoja enää ole, mutta muuten koti on edelleen koti, se rakkain paikka maailmassa. Porissa Maria Kuusiluoma johtaa myös kesäteatteria, joten kotitilalla tulee vietettyä suurehko osa vuodesta.

pitkän aikavälin sijoitus on linkki sukupolvien välillä Kuusiluoma kertoo metsän olevan perheelle suuri henkinen varanto. Sillä on myös taloudellista merkitystä – metsän avulla hän on veljensä kanssa pystynyt pitämään yllä kotitilan perintöä. Kuusiluoma korostaa, että sisarukset ajattelevat metsän tuottamaa tuloa pitkällä aikavälillä.

– Vanhempani halusivat juurruttaa meidät arvostamaan metsää. Olin koululaisena mukana istuttamassa taimia. Jo tuolloin näin, että mikään ei tule itsestään. Ei edes puu kasva, ellei joku ensin tee tarvittavaa työtä. Ja kyllähän metsää katsoo eri lailla, kun näkee siellä itse istuttamiaan puita.

Kuusiluoma katsoo metsää kymmenien vuosien perspektiivillä. Koululaisen näkökulmasta ajalla oli eri merkitys, mutta nykyään hän muistuttaa itselleen, että kymmenen vuotta on metsänhoidossa lyhyt aika. Sisarukset hoitavat metsää sillä ajatuksella, että se siirtyy aikanaan seuraavalle sukupolvelle. Siksi he haluavat jakaa samoja arvoja lapsilleen. www.metsaan-lehti.fi

PALVELUT ETÄMETSÄNOMISTAJALLE Metsäkeskus tarjoaa etämetsänomistajille runsaasti erilaisia palveluja. Tarjolla on metsänhoidon koulutusta aina peruskurssista syventäviin luentoihin saakka.

Uutuuspalvelu kaikille metsänomistajille on Metsään.fi, jonka kautta metsänomistajat näkevät metsätilansa tiedot, voivat hallinnoida omaa metsätalouttaan sekä pitää yhteyttä metsätalouden toimijoihin. Metsäkeskus tarjoaa myös henkilökohtaista neuvontaa metsänomistajille puhelimessa ja sähköpostitse. Metsäneuvonta on avoinna arkisin klo 8-18 numerossa 0 ­ 29 432 409­ja osoitteessa asiakastuki@metsakeskus.fi.

Käy tutustumassa palveluun: www.metsään.fi Lisätietoja metsien ja luonnon hoidosta ja käytöstä: www.metsäkeskus.fi

"Kyllähän metsää katsoo eri lailla, kun näkee siellä itse istuttamiaan puita."

www.metsaan-lehti.fi

19

– Aineettomilla arvoilla on minulle suuri merkitys. Sillä, miten silmä ja koko keho reagoi luonnossa. Maksimaalinen tuoton hakeminen ei ole koskaan ollut meille prioriteettina.

Emme ole siis metsäsijoittajia, vaikka olemme metsänomistajia, Kuusiluoma linjaa.

Hän näkee luonnossa olemisen olevan itselleen elämäntapa. Tapa, johon hän on kasvanut. Maatalouden piirissä varttuneelle­asenne, että kaikki osallistuvat työhön, on itsestäänselvyys.

– Sitä paitsi kun tekee kaksi päivää kunnon risusavottaa, se todella tuntuu kehossa. Tämä kaikki on hyvää liikuntaa ja antaa tekijälleen paljon.

"Vaikka kävisin joka päivä potkimassa runkoja,­puut eivät ­kasva sen nopeammin."

Metsäsuunnitelma linjaa toimenpiteet

Maria Kuusiluoma kuvattiin Helsingin Keskuspuistossa.

ETÄMETSÄNOMISTAJAN SUOSIKKITYÖKALUT Maria Kuusiluomasta on mukavaa tehdä itse ­metsänhoitotöitä aina kun se on mahdollista.

Hänellä on useita työkaluja ja koneita ruohon­ leikkurista oksasilppuriin. Kolme suosikkityökalua on kuitenkin ylitse muiden.

Moottorisaha "Minulla on kätevä, pienehkö mutta silti tehokas moottorisaha. Lisäksi minulla on isäni peruja muutama järeämpikin saha."

Halkaisukone "Tämä on ihan mahtava. Kun halua­n paksuja, raskaita koivuja pieniksi paloiksi, se onnistuu­helposti. Ilman tätä konetta minun kokoiseni nainen hakkaisi halkoja useita viikkoja.

Saan tällä pöllit hetkessä neljään osaan."

Raivaussaha "Kotitilallamme on paljon puita, muun muassa ranta- ja tienvarsilepikkoa, joten raivattavaa riittää."

20

Kuusiluoman ja hänen veljensä metsää hoidetaan paikallisen­ metsänhoitoasiantuntijan tekemällä suunnitelmalla. Tällä hetkellä metsät ovat hyvin hoidettuja ja puut saavat rauhassa kasvaa. Lukuun ottamatta pieniä harvennuksia ja istutuksia muita toimenpiteitä ei ole lähiaikoina tiedossa. Muutama vuosi sitten tilalta myytiin paljon puuta, sen jälkeen metsätila on lähinnä saanut olla itsekseen.

Välillä Maria Kuusiluoma kokee itsensä hieman epäaktiiviseksi etämetsänomistajaksi, joka ei ole tarpeeksi mukana oman metsänsä hoidossa.

– Toisaalta ajattelen niin, että vaikka kävisin siellä joka päivä potkimassa runkoja, puut eivät kasva sen nopeammin.

Muistutan siis itselleni, että maltti on valttia.

Hän on ollut tyytyväinen paikallisen metsänhoitoyhdistyksen toimintaan heidän metsässään. Kaikki on sujunut sovitusti, ja Kuusiluoman mielestä metsänomistajan näkemykset ja elämäntilanne on otettu hienosti huomioon.

Metsänhoitosuunnitelma on ollut sisaruksille hyvä tapa saada kokonaisvaltainen käsitys siitä, mitä kohti ollaan menossa.

Kaukainen sijainti ja muut kiireet elämässä kun pitävät huolen siitä, että omistamaansa metsää ei pysty itse hoitamaan niin paljon kuin haluaisi – Kuusiluoma on nimittäin niitä ihmisiä, jotka tarttuvat itse toimeen. Hänestä on rentouttavaa tehdä itse puutöitä, raivata ja istuttaa aina silloin, kun se on mahdollista.

– Joka vuosi kesäteatterikauden päätyttyä ostan itselleni lahjaksi uuden työkalun, oli se sitten hakekone tai moottorisaha. On ihanaa nähdä saman tien omien kättensä jälki, hän kertoo.

Porissa kaupunginvaltuutettunakin toimineelle Kuusiluomalle on tärkeää, että omassa metsässä on myös virkistyskäyttöön sopivaa aluetta.

– Meidän metsässä on tosin sen verran kivistä joutomaatakin, että voin kävellä koskemattomassa metsässä niin paljon kuin haluan, hän nauraa. ● www.metsaan-lehti.fi

Kuva: Jaana Kankaanpää

Paininpuu

Valmis työkalu vihdoin käyttöön Metsäntutkijoilta tuli hyvä uutinen helmikuussa: Yli 200 hehtaarin metsä­tilojen metsäala on kasvanut liki 200 000 hehtaarilla viidessä vuodessa. Metsien pirstoutuminen jatkui sekin, sillä 1–10 hehtaarin tilojen luku kasvoi yli 7 000:lla. Pirstoutunut metsäala jäi kuitenkin 24 000 hehtaariin eli suunta on hyvä.

Tutkijat arvioivat metsävähennyksen laajennuksen verovuodesta 2008 ­alkaen kiihdyttäneen muutosta. Yrittäjien kannattaa ostaa metsätiloja.

Myyntiin­houkuttavat keinot ja kannustimet ovat vähissä.

Uskon, että myönteiset esimerkit metsätilan myyjistä laukaisisivat esimerkiksi perikuntien päätöksiä myydä tila. Rahaa on helpompi jakaa ja hoitaa kuin hehtaareita ja kuutiometrejä.

Avoin, jatkuva tiedotus metsätilojen kovasta kysynnästä, lukuisista osto­tarjouksista ja hinnoista voisi vilkastuttaa tilakauppaa.­Jos vanhempien­metsätilalle ei ole pätevää jatkajaa, on ammattihenkilön uskallettava esittää tilan myyntiä vaihtoehtona perillisille.

Me emme saa metsiin valtiovallalta pikaratkaisua, joka poistaisi pienen ­tilakoon ja sitäkin ehkä hankalamman arkiolosuhteen eli pienen metsikkö­ kuvion aiheuttamat kustannuspaineet.

Metsävaratiedoista on kuitenkin poimittavissa esimerkiksi taimikonhoito- tai ensiharvennuskohteet kartoille. Niiden yhdistely järkeviksi työmaakeskityksiksi ei voi olla eikä saa olla ylivoimaista.

Esimerkiksi Kuusikon metsä­ autotien vaikutuspiiriin kuuluvat 75, keskikooltaan 2,1 hehtaarin ensiharvennuskuviota voidaan keskittää yhdeksi työmaakokonaisuudeksi ilman, että yhdenkään 25:n mukana olevan metsänomistajan oikeusturva kärsisi.

Koneyrittäjälle riittäisi töitä pitkäksi aikaa. Hakkuu- ja ajokoneen ­siirtely lavetilla vähenisi rajusti. Latvat energiahakkeeksi hakettavan ­hakkurin tehollinen työaika pitenisi.

On korkea aika siirtää tie-, ojitus- ja lannoitustyömaiden arkinen ­yhteishankeajattelu sekä töiden ketjuttaminen käytännöksi myös energia­puun ja kuitupuun korjuuseen sekä taimikonhoitoon. Insinöörit sen olisivat jo tehneet.

Metsäammattiväellä on hyvät tietokannat ja kartat hallussaan. On häpeä olla käyttämättä niitä. Tervettä turhien kustannusten vihaa ja irtiottoa vanhasta arkirutiinista tarvitaan juuri nyt.

Metsänomistajat lähtevät mukaan työmaiden ketjutukseen, kun asia heille perustellaan. Olisivatko puumarkkinan osapuolet kerrankin niin kypsiä, että hyötyjen jaosta kiistelyn sijasta antaisivat säästöjen karttua kone- ja autoyrittäjien sekä heidän palkollistensa parhaaksi?

Metsä­ammatti­ väellä on hyvät tietokannat hallussaan.

On häpeä olla käyttämättä niitä.

JUHA AALTOILA metsänhoitaja

www.metsaan-lehti.fi

21

Hoitokoulu

Harvennus hanskaan!

Harvennuksilla

terve ja tuottava metsä Harvennetussa metsässä kasvaa järeämpää puuta ja metsänomistaja saa siitä enemmän tuloja kuin harventamattomasta. Harvennus myös parantaa puun laatua ja metsän terveyttä sekä antaa mahdollisuuden luontoarvojen vaalimiseen. teksti Annikka Selander JA ANNA SALMINEN kuvitus SUVI VIRTA

H

arvennushakkuussa metsän kasvu keskitetään niihin puihin, joilla on parhaat mahdollisuudet kehittyä tukkipuiksi. Harvennuksen jälkeen kasvamaan jääneet puut saavat enemmän valoa, ravinteita ja vettä. Puiden juuristo laajenee ja latvukseen kehittyy uusia neulasia tehostamaan yhteyttämistä. Hakkuutähteistä vapautuu ravinteita kasvavien puiden käyttöön. Metsä lähtee uuteen kasvupyrähdykseen.

Enemmän myyntikelpoista puuta Ilman harvennuksia metsikön runkoluku on suuri ja moni puu kuolee vähitellen valon ja ravinteiden puutteeseen. Harventamalla metsänomistaja saa tuloa niistäkin puista, jotka muuten kuolisivat kilpailussa.

Jos metsää ei harvenneta, luonnonpoistuma vie kuusikossa noin 20 prosenttia kokonaiskasvusta ja männikössä 25–35 prosenttia.

Harvennuksilla voidaan myös ohjata puulajisuhteita. Tavoitteena on yleensä sekametsä. Noin kymmenen prosentin rauduskoivusekoitus havupuuvaltaisissa metsiköissä parantaa metsän terveyttä ja lisää metsäluonnon monimuotoisuutta.

Ensiharvennus ajallaan Ensiharvennuksen ajankohta on kompromissi hakkuukertymän, korjuukustannusten ja puuston latvuksen elinvoiman säilymisen välillä.

22

Puut tarvitsevat tarpeeksi ison vihreän latvuksen jotta yhteyttäminen toimii, metsä pysyy terveenä ja runko järeytyy toivotulla tavalla. Jos latvuksen osuus on ehtinyt huveta kovin pieneksi, on ensiharvennuksella jo kiire. Erityisesti valopuulajeilla, kuten koivulla ja männyllä, latvuksen kokoa on syytä tarkkailla, eikä ensiharvennusta kannata lykätä esimerkiksi parempien hintojen toivossa. Kuusi sietää varjostusta paremmin.

Ensiharvennus on ennen kaikkea investointi tulevaisuuteen. Se vaikuttaa merkittävästi puuston kehitykseen ja arvokasvuun. Ensiharvennuksen hakkuutulot riippuvat siitä, miten puustoa on hoidettu uudistamis- ja taimikkovaiheessa. Harvennus on tehtävä aikaisemmin jos taimikonhoito on jäänyt tekemättä, ja silloin myyntikelpoista puuta on luonnollisesti vähemmän.

Myöhemmät harvennukset joustavasti Kun ensiharvennus on tehty ajallaan, jää myöhemmissä harvennuksissa enemmän valinnanvaraa ajankohdan, harvennusvoimakkuuden ja -tavan suhteen.

Kasvupaikasta ja harvennusvoimakkuudesta riippuen metsissä tehdään kiertoajan kuluessa 1–3 harvennusta. Hoidetuissa metsissä myös yläharvennus voi tulla kyseeseen.

Jos kuusikossa esiintyy tyvilahoa, on metsä yleensä viisaampaa uudistaa kuin harventaa uudelleen.

www.metsaan-lehti.fi

Katso video ensiharvennuksesta:­http://metsaan-lehti.fi/fi/video/ensiharvennus

Harvennushakkuissa poistetaan • sairaat, vialliset ja huonolaatuiset puut • puut, jotka ovat hävinneet kilpailun ja jääneet jälkeen • puut, jotka haittaavat pääpuiden kehitystä

Harvennushakkuu on hyvin tehty, kun

uo Harväeännnulsisätä valoa ee. mets arjasato paran ja m

www.metsaan-lehti.fi

• kasvamaan on jätetty tavoitteen mukainen ja hyvälaatuinen puusto • on huolehdittu juurikäävän torjunnasta sulan maan aikana hakattaessa • on vältetty maastovaurioiden ja puustovaurioiden syntymistä • ajourien leveys ja ajouraväli ovat metsänhoidon suositusten mukaiset.

23

Hoitokoulu

Harvennus hanskaan!

Miksi harventaa?

• Kasvu kohdistuu parhaisiin puihin • Puut säilyvät elinvoimaisina • Puunmyyntitulot aikaistuvat ja kasvavat • Harvennustapa vie tavoitteeseen • Marjasato kasvaa harvennuksen jälkeen

Ensiharvennus 25 vuotta istutuk sen jälkeen voi antaa jopa 50 kuutiometriä myyntikelpoista puuta hehtaaril ta.

Sanastoa

1 2 24

Alaharvennus

Metsästä poistetaan luontaisessa kilpailussa häviölle jäänyt pienempi puusto ja jätetään suurimmat, parhaiten kasvavat puut. Sopii kaikille puulajeille kasvatuksen kaikissa vaiheissa.

Tavoitteena nopea järeytyminen ja hakkuutulojen aikaistuminen.

Yläharvennus

Metsästä poistetaan pienempien puiden lisäksi osa suuremmista puista, jolloin parhaassa kasvussa olevat puut saavat lisää elintilaa.

Suositellaan tehtäväksi lievänä.

Sopii varttuneiden männiköiden ja kuusikoiden käsittelyyn. Lisää tukin tuotosta ja taloudellista tulosta.

3

Ennakkoraivaus

Alikasvos raivataan tarvittaessa pois ennen suunniteltua hakkuuta­ hakkuukoneen kuljettajan näkyvyyden­ parantamiseksi.

Tärkeä ­toimenpide hakkuun laadun kannalta.­ Tarpeetonta siistimistä­ kannattaa välttää riistan ja luonnon­hoidon näkökulmasta.

www.metsaan-lehti.fi

Katso video ensiharvennuksesta:­http://metsaan-lehti.fi/fi/video/ensiharvennus

Tuoreen kankaan kuusikon ja männikön harvennusmalli, Etelä-Suomi

Tarkkaile latvuksia

Rauduskoivu • Valopuu • Vihreä latvus vähintään 50% puun pituudesta • Voimakas ensiharvennus 13–15-metrisenä • Kaksi harvennuskertaa

36 34 32 Puuston pohjapinta-ala*, m2/ha

Mänty • Valopuu • Vihreä latvus vähintään 40 % puun pituudesta • Ensiharvennus 12–15-­metrisenä ­suoria ja ohutoksaisia runkoja suosien • Kaksi harvennuskertaa kiertoajan kuluessa

Puustoa on jo liikaa. Osa puista on vaarassa kuolla.

Sopiva aika harventaa

30 28 26 24 22

Puuston pohjapinta-ala (läpimitta ja tiheys) ei ole vielä riittävä harvennettavaksi.

20 18 16 14 Puustoa sopiva määrä harvennuksen jälkeen.

12 10 8

Vihreän latvuksen osuus puun pituudesta

6 4 10

12

14

16

18

Valtapituus*, metriä

20

22

Jos harvennuksessa poistetaan liikaa puita, osa kasvu­paikan puuntuotantokyvystä jää käyttämättä.

40 % 50 %

60 %

Kuusi • Puolivarjopuu • Vihreä latvus vähintään 60 % puun pituudesta • Ensiharvennus 13–16-metrisenä • Korkeintaan kaksi harvennusta • Lahon vaivaamissa kuusikoissa yksi voimakas harvennus on usein parempi vaihtoehto kuin kaksi kevyttä, jotta metsä ei altistu korjuuvaurioille

www.metsaan-lehti.fi

Harvennusmallit Harvennusmallit auttavat löytämään optimaalisen harvennusten välisen ajan ja harvennusvoimakkuuden metsänkasvatuksen tavoitteista lähtien.­ Noudattamalla metsänhoitosuosituksia voidaan vähentää myrsky- ja lumituhojen riskiä.

Harvennusmallit on tehty puulaji- ja kasvupaikkakohtaisesti, ja ne näyttävät­harvennustarpeen ensiharvennuksessa metsikön valtapituuden ja runkoluvun ja myöhemmissä harvennuksissa valtapituuden ja pohja­pintaalan perusteella. Harvennusmallien taustalla on pitkäaikaisia harvennuskokeita. Mallien käyttö antaa parhaan tuloksen sekä puuntuotannon että kannattavuuden suhteen.

*Valtapituus Sadan paksuimman puun keskipituus hehtaarilla.

Pohjapinta-ala metsikön puumäärän selvittämiseksi mitataan relaskoopilla *Pohjapinta-ala Puiden runkojen 1,3 metrin korkeudelta yhteen­laskettu poikkileikkauspinta-ala neliömetreissä hehtaaria kohti (m ²/h).

25

Saammeko esitellä: Walter von Forest

on uusi pöllö­ Metsäkeskuksella st. n Walter von ­Fore maskotti nimeltää rtää­ kie on a an uv nk Walterin työ issa, joissa­Metsäerilaisissa tapahtum lter ihastuttaa Wa . na ka keskus on mu uisia persoonallisekä lapsia että aik . an sella olemuksella lter vieraili Wa en kse Ensi töi iemellä Euroopan­ joulukuussa Rovan a testattiin iss Lap a. metsäviikoll stävyys –28 ke en tin ark rin Walte Walter selvisi stä mi , pakkasasteessa r i. Sen jälkeen Walte oikein mallikkaast ja llä rve sjä da Pu sa, on vieraillut Turus Lempäälässä. dessa toimiva, Pöllön toteutti Lah i-kädentaitosel Ak ä täv nuoria työllis set nuoret ideoivat paja. Ammattitaitoi oja ja valmistivat tap erilaisia toteutus i ta itse. Esimerkiks osan materiaaleis a ast vill ttu ute ov hu Walterin hattu on stettu mi val on sit äla ja uniikit silm käsin puusta.

Ei pöllömpi

harrastus

teksti Jorma Jyrkilä, kuvat timo vesterinen

Kotkalainen Urpo Koponen on laittanut linnuille jo yli 2 000 pönttöä. Niistä 200 on tarkoitettu pöllöille – eli parisen­sataa taimikonhoitajaa on saanut K ­ oposen ­käsien kautta kodin.

26

www.metsaan-lehti.fi

L

Tapaa pöllö!

Metsäkeskuks en maskotti Walter von Fo rest tavattavissa ain on kesällä ak kasvun päiväss in Metsän ä satamassa lau Lahden an OKRA-maatalo taina 24.5. ja us Oripäässä 2.–5.7 näyttelyssä .

Lähes lumeton talvimaisema ympäröi lintututkija Urpo Koposen ja metsäasiantuntija Antti Niemen, kun he suuntaavat helmikuisena aamuna kohti hakkuuaukon reunametsää eteläisessä Kymenlaaksossa. Kaksikolla on mukanaan noin 30 kiloa painava pöllön pesäpönttö, tikkaat ja jalo tarkoitus.

– Olemme viemässä ”metsänhoitajille” asuntoa. Viirupöllö syö taimikon tuholaisista vesi-, pelto- ja metsämyyriä, Niemi kertoo.

Maastoauto, jonka katolla on tikapuut, on ollut vuosikymmenten ajan tuttu näky paikallisilla metsäautoteillä.

– Olen laittanut yli 2 000 pönttöä yli 50 lintulajille. Näistä 200 olen vienyt pöllöille, Koponen laskee.

Luonto alkoi kiinnostaa meren äärellä kasvanutta kotkalaista jo pikkupoikana.

– En tarvinnut esikuvaa, sillä kaikki Metsäkulman kylän pojat kulkivat metsissä, rannoilla ja urheilivat. Pääsin kulkemaan jo 12-vuotiaana isäukon veneellä Suomenlahden lähisaariin, Koponen muistelee.

Valokuvaus vei mukanaan 1960-luvulla. Koponen oli vuonna 1977 perustetun Suomen Luonnonvalokuvaajat -yhdistyksen pioneereja.

– Nykyisin kuvaaminen on minulle sivujuonne. Enemmän kokoilen vuosien varrella ottamia kuviani.

Hänen kyykäärmeistä ja linnuista ottamansa valokuvat ovat vaikuttavia. Käärmeitä Koponen sanoo oppineensa kuvaamaan vasta 1990-luvulla, kun hän hoksasi, että tilanne­vasta alkaa silloin, kun kyy menee käymään maan alle. Kärsivällisyys on siis valttia.

– Olen ollut käärmeiden kanssa niin paljon, että jos kyy olisi uhka ihmiselle, ei minua olisi olemassa.

Toki myös Koposelle kyy oli aluksi pelottava.

– Alussa on kestettävä siedätyshoito, kun vain mustavalkoisia hahmoja näkevät kyyt käyvät kasvoilla kuonoillaan koputtelemassa.

Pian pelko kuitenkin muuttui ihailuksi.

– Kyyn hiljainen maailma on kiehtova. Sen suomut ovat kuin timantteja ja pinta silkinpehmeä, hän kuvailee monen turhaan inhoamia matelijoita.

Miksi juuri linnut ja käärmeet ovat olleet yli 50 vuotta Koposen intohimo?

– Ne ovat evoluution kautta lähellä toisiaan, hän selittää.

Pöllöihin ja käärmeisiin liittyy paljon myös erilaisia uskomuksia. Pöllöissä on jotakin samaa mystiikkaa kuin käärmeissä.

www.metsaan-lehti.fi

27

– Jo salaperäinen huhuilu pimeässä metsässä ja äänetön liikkuminen on lähtökohtana jännittävä. Pöllön katseessa­ on jotain hyvin vaikuttavaa, Koponen kuvailee.

Luontoharrastaja korostaa nöyrän asenteen merkitystä.

– Ihmisen on hyväksyttävä mitä luonnossa tapahtuu. Sitä ei pidä lähteä inhimillistämään.

Nöyryyttä vaatii myös omien virheiden tunnustaminen.

– Olen seurannut käärmeiden elämää 50 vuotta ja aina väittänyt kyyn nousevan Kotkassa pesästään maaliskuun viimeisellä­viikolla. Tämä lumeton talvi ja poikkeuksellinen lämmin aiheuttivat sen, että kyy oli kaksi viikkoa ”etuajassa”.

Syyttelyn sijaan yhteispeliä Parintuhannen pöntön laittajan nimeä ei löydy ennätysten kirjasta, mutta se ei ole tavoitteenakaan. Luonnossa kulkija on yksinkertaisesti huolissaan ystäviensä kohtalosta.

– Kolopuut vähenivät tehometsätalouden takia 1970-luvulla. Näin, että tarvitaan apua, Koponen kertoo.

Hän ei osoittele syyttävällä sormella, vaan tarjoaa yhteistyötä: pöllöperheen kodin laittamisesta sovitaan metsänomistajan kanssa.

– Kaikkien on puhallettava yhteiseen hiileen. Silloin hyötyy metsätalous, lintu­ tutkija, metsänomistaja ja pöllö itse.

PuDotako puusta vai parvekkeelta?

Harrastajan on aina kannettava vastuunsa.­ Ei riitä, että linnuista innostunut pelkästään laittaa pöntön pihapiiriin tai metsään – se on myös pidettävä kunnossa.

– Tärkeintä on, että puhdistuksen yhteydessä pöntöstä poistetaan raadot, joita pöllö varastoi sinne ravinnokseen.

Muuten lintu ei mene uudelleen pesimään pönttöön, Koponen opastaa.

Tämän kevään osalta huoltotoimien aika alkaa olla ohi: huolto on syytä tehdä huhtikuun puoliväliin mennessä. Keino­ tekoisten pesäpaikkojen laittaminen auttaa lintututkijan työssä.

– Rengastajana minulla on taka-ajatuksena päästä käsiksi esimerkiksi peukaloiseen ja kivitaskuun, joita ei muuten pääse rengastamaan.

On syytä muistaa, että jokamiehen­ oikeudet eivät ulotu linnunpönttöjen laittamiseen metsiin.

– Suurien pöllönpönttöjen osalta pyrin aina pyytämään metsänomistajalta luvan.

Koponen kertoo metsänomistajien suhtautuneen pönttöihin pääsääntöisesti hyvin.

– Ilmapiiri on muuttunut kaiken aikaa myönteisemmäksi. Harvoin pönttöjä revitään alas.

Etenkään pöllöjen pönttöjen vieminen ei ole kevyttä hommaa, eikä aina vaara­ tontakaan. Esimerkiksi viirupöllö on aggressiivisimmallaan niiden parin viikon aikana, kun sen poikaset ovat lentokyvyttöminä maassa.

Onnekseen Koponen on selvinnyt pönttö­puuhista ilman puusta putoamisia.

– Moni on seurannut kiipeilyäni ja ehkä pettynyt, kun putosin kymmenen vuotta sitten omalta parvekkeeltani enkä puusta.

28

Koponen iloitsee siitä, että metsän­ omistajat suhtautuvat pönttöihin yleensä ottaen hyvin ja ilmapiiri on myönteinen.

Kotkalainen myöntää, että kaikkein radikaaleimmat luonnonsuojelijat eivät aina ole ymmärtäneet hänen sovittelevaa sävyään.

– Fanaattisuus suuntaan tai toiseen ei yleensä edistä luontoasioita. Mielestäni meidän kaikkien on hyväksyttävä myös yhteiskunnan tarpeet.

Koponen on nähnyt metsätalouden muutoksen tehometsätalouden kautta paremmin ympäristön huomioivaan ­metsänhoitoon.

– Mielestäni talousmetsä ei ole edes ruma, vaan usein kaunis ja viehättävä.

Myös linnut hyväksyvät useimmiten talousmetsän, hän huomauttaa ja toteaa 1970-luvun avohakkuiden ja soiden ojitusten olleen synkintä aikaa.

– Nyt soita on ennallistettu, eikä valtavia avohakkuita enää onneksi tehdä.

Erityisesti säästöpuut ovat lintumiehen mieleen, sillä hakkuiden yhteydessä koskemattomiksi jätetyt puusaarekkeet ovat pikkulinnuille hyviä pesäpaikkoja.

Hakkuukauppaan kuuluu pöllönpönttö Kädenojennuksesta ja yhteistyöstä on kyse myös Koposen ja metsäasiantuntija Niemen helmikuisessa hakkuuaukioreissussa Kymenlaaksossa. Luonnonsuojelijan ja metsämiehen pöntönkanto liittyy Koposen ja Stora Enson käynnistämään pilottihankkeeseen.

– Metsäfirma hankkii pöllönpöntön, jonka Koponen vie maastoon, kun maanomistaja on antanut luvan, Stora Enson Antti Niemi selventää.

Yhtiön asiakkaat Kotkan ja Pyhtään alueilla saavat päätehakkuukaupan yhteydessä tänä vuonna halutessaan metsäänsä pöllönpöntön.

Koponen käy myös tarkistamassa ja huoltamassa pöntöt. Ne on kaikki paikannettu GPS-laitteella metrin tarkkuudella.

– Viirupöllö on erinomainen apulainen taimikonhoidossa, Koponen vinkkaa.

– Myyrät tuhoavat taimikoita ja yhden pöllöperheen päivittäinen energiantarve saattaa vaatia useita kymmeniä myyriä.

Poikanen voi syödä 4–6 myyrää päivässä.

Hän toivoo, että muut metsäfirmat ja lintuharrastajat ottavat esimerkkiä ja lähtevät pilottimallin mukaisiin talkoisiin mukaan.

Pönttöjen laittamisen lisäksi Koponen on ehtinyt moneen. Esimerkiksi talven aikana hän nousi lähes valtakunnan­ julkkikseksi.

– Julkisuus ryöpsähti, kun Juha ­Laaksosen kanssa tekemämme Pihan lin­nut ja pöntöt valittiin viime vuoden luontokirjaksi.

Sen jälkeen Ylen Luonto-Suomi-radioohjelman vakituisella asiantuntijalla on ollut vientiä.

– Toteutan unelmaani nyt kun olen eläkkeellä. Vuodessa tulee 300 maastopäivä­ merkintää. Töissä ollessa siihen ei ­ollut mahdollisuutta, entinen luokan­opettaja kertoo.

Metsä on ollut hänelle aina mieluisin ympäristö.

– Se on minulle turvallisin paikka.

Olen ollut metsässä satoja öitä usein vain henkselihousut suojana. Meri on paljon arvaamattomampi. ●

www.metsaan-lehti.fi

Pöllön­poikanen voi syödä 4–6 myyrää päivässä.

Yli kymmenen luontoteoksen tekijä Juha Laaksosen ja lintututkija Urpo Koposen­teos Pihan linnut ja pöntöt on ollut m ­ enestys. Kirjassa Laaksonen kertoo faktat linnuista ja Koponen jakaa vuosikymmenten kuluessa kertyneet vinkkinsä pöntön laittajille.

Valinnan vuoden 2013 luontokirjaksi­teki tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio. Perusteluissa hän sanoi kirjan olleen l­ähimpänä tavallista ihmistä.

Palkinto poiki mieluisan keikan: kaksikko kävi maaliskuussa päivittämässä kansakunnan ykkösasunnon ympäristön lintujen asumisen kannalta sopivammaksi.

Mäntyniemen pihapiirissä oli valmiiksi vajaa kolmekymmentä pönttöä. Miehet laittoivat sinne 16 lisää ja täydentävät määrää myöhemmin noin kymmenellä.

Parin tunnin operaatio tuotti heti tulosta.

– Kun kierros oli ohi, kurkkivat tintit ulos ­uusista pöntöistä. Tarvetta uusille kodeille oli Mäntyniemessäkin,­Koponen kertoo.

www.metsaan-lehti.fi

Kuva: Kustannuso sakeyhtiö Paasilinna / Las se Rantanen

PÖNTÖT MYÖS PRESIDENTIN PIHAAN

29

n ko k

No

en

Metsäpesto (riittää kahdesta kuuteen annokseen)

aratamo Pih

Halpojen ja ekologisten terveyseväiden keräämistä ei tarvitse odottaa syksyn sieni- ja marjakausiin asti, sillä metsä on pullollaan hyviä ruokakasveja keväällä ja kesällä. Nokkosessa on kolminkertaisesti rautaa pinaattiin nähden, ja vuoden 2013 rohdoskasviksi valitussa pakurikäävässä on yli viisitoistakertaisesti antioksidantteja punaviiniin verrattuna.

Jokamiehenoikeudet sallivat rauhoittamattomien kasvien ja niiden juurten poimimisen alueilta, joilla kulkeminen on sallittua, mutta puiden osien keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa. Omasta metsästä saa toki kerätä mieleisiään kasveja, mutta rauhoitetut kasvit kuten myös eläimet on jätettävä rauhaan.

Eri metsätyypeistä löytyy paljon erilaisia ravintokasveja.

Esimerkiksi kuusen- ja männynkerkillä voi maustaa keittoja ja patoja. Kangasmetsässä kasvaa havupuiden lisäksi kallio­ imarretta, joka tunnetaan vanhastaan nimillä lakritsijuuri ja mäenmakeus. Sen hauskan lakritsinen maku pääsee oikeuksiinsa jälkiruoissa.

Maitohorsma ja nokkonen valloittavat metsänreunat ja hakkuuaukeat, ja polunvarsilla kasvaa piharatamoa joka maastossa. Maitohorsman nuoret, punakat varret tuovat vaihtelua parsan tilalle. Nokkosella ja piharatamolla voi taas korvata pinaatin ruoanlaitossa.

Metsässä kasvaa viljalti syötäväksi sopivia lajeja. Luonnonkasvien keräämisessä syötäväksi kannattaa kuitenkin olla tarkkana, sillä monet ruokakasvit voi olla vaikea erottaa toisista lajeista. Esimerkiksi vuohenputki näyttää hyvin samalta erittäin myrkyllisen myrkkykeison kanssa, ja ruoaksi kelpaava nokkonen sekoittuu helposti Lapin joenvarsilehtojen rauhoitettuun pohjannokkoseen.

Pilko ainekset aiv an pieneksi leikkuulaudalla tai murskaa morttelissa. Tarjo a pastan kanssa. Jos haluat pa kastaa peston, lisää juusto vast a ennen tarjoilua. Ilman juust oa pesto säilyy pakkasessa pari kuukautta.

e rr lio ima l a

K

H

Kuu senkerkkä

s'il vous plaît

2 valkosipulinkyn ttä 3/4 dl pinjansiem eniä tai saksanpähkinää 1 dl pecorinojuus toraastetta 1 dl extraneitsyt oliiviöljyä ripaus suolaa ja pippuria

to ai ma M rs

ho

Lautasellinen metsää,

4 1/2 dl nuoria vu ohenputken tai ahomansikan lehtiä tai ryöpättyä nokkos ta

h en Vuo ki t u p

Lisätietoja luonnonyrteistä: www.arctic-flavours.fi/fi/ arktiset+aromit/yrtit/luonnonyrtit/ Tarkista täältä jokamiehenoikeudet: www.ymparisto.fi/jokamiehenoikeudet 30

www.metsaan-lehti.fi

ä t s y m y s y k 0 1 1

6

2

7

Kuinka iso on Loviisan edustalla sijaitseva Våtskärin saari?

Mikä puu perinteisistä­ puulajeista soveltuu­ parhaiten pinta­materiaaliksi?

3

Miten monta toimijasuostumusta on tähän mennessä annettu Metsään.fi-palvelussa?

Missä päin Suomea ­tehtiin eniten eri-­ ikäishakkuita alkuvuonna 2014?

Mikä on metsän­omistaja Maria Kuusiluoman ammatti?

4

9

Kuinka monta ­kirjan­painajakuoriaista tarvitaan­ yhden puun ­tappamiseen?

5

Miten suuri pienaukon pinta-ala voi enimmillään olla?

8

Kuinka monta keskikooltaan 2,1 hehtaarin ensiharvennuskuviota on Kuusikon metsäautotien vaikutuspiirissä?

10

Milloin kuuselle tehdään ensiharvennus?

ANNA PALAUTETTA LEHDESTÄ JA VOITA Metsäkeskuksen asiantuntijan neuvonta­ käynti metsätilallasi!

Metsään Metsäkeskuksen asiakaslehti

hyvin tehty harvennus

Näin hoituu puukauppa saaressa Maria Kuusiluomalle

metsätila tuo turvaa DESIGNIA SUOMI-PUUSTA

Päivitä sähköpostitietosi – saat ajankohtaista tietoa sekä metsänja luonnonhoidon vinkkejä Metsäkeskukselta Uutiskirje ilmestyy

6 kerta vuodessa a

Vastaaminen on helppoa ja nopeaa!

4x

1/2014

lu .fi-palve Metsään verkkoon säsi tuo met

1. 60 vuotta.

2. Koivu, sillä se on kovaa ja kestää hyvin käyttöä.

3. Pirkanmaan ja Hämeen-Uudenmaan alueilla.

4. 3 000–4 000.

5. 0,3 hehtaaria.

6. Noin 500 Hehtaaria.

7. Lähes 40 000.

8. Hän on näyttelijä.

9. 75.

10. Kun se on 13–16-metrinen.

Mikä on metsänomistajien­ keski-ikä nykyään?

EN

OHJEET PIENAUKKOHAKKUUSE

Lukijakyselyyn voi vastata­ kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä.

Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron­yhteydessä, mutta vain yhdellä­ vastauk­sella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevätkaudella 2014.

Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 31.7.2014.

Voittajalle ilmoitetaan sähkö­postitse tai kirjeitse.

1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/metsaan 2. Merkitse numerosarja 677522 3. Tämän jälkeen pääset ­lukijakyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta.

Onnea arvontaan!

Vastaajien an kesken arvota en Metsäkeskuks asiantuntijan en henkilökohtain ti omalla neuvontakäyn Palkinnon metsätilalla. euroa.

0 50 arvo

M

etsäkeskus julkaisee asiakaslehteään myös verkossa osoitteessa­ www.metsaan-lehti.fi. Lähetämme Metsään-verkkolehdestä kuusi uutiskirjettä vuodessa kaikille metsänomistajille, jotka ovat antaneet sähköpostinsa meille tiedotusta varten. Verkko­lehti päivittyy kuukausittain uusilla ­artikkeleilla ja painettu lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä.

Painettu lehti lähetetään jatkossa Metsään.

2/2014 fi-­palvelun tilaajille sekä lisäksi kampanjapostituksena vaihtuville metsänomistajaryhmille.

Etkö saa viestiä auki? Klikkaa tästä avataks esi kirjeen omassa selaimessasi

Metsään

UUTISKIRJE

Metsäkesku

Metsään-verkkolehden uutiskirjeen lisäksi julkaisemme • Metsään.fi-uutiskirjettä palvelun tilaajille neljä kertaa vuodessa • Metsäala kasvuun -uutiskirjettä metsäammattilaisille kuusi kertaa vuodessa Voit päivittää sähköpostisi sekä tilata ja perua kaikkia uutis­kirjeitämme verkko­ palvelussamme: http://metsakeskus. mailpv.net

ksen JULKIS TEN PALVELUJEN

Ota kaikki väh käyttöön ver ennykset otuksessa

Moni metsänomis taja jättää hakem verovähennykset atta ja veroilmoitukseen tyytyy esitäytettyyn . Kaikki meno t kannattaa kuitenkin ilmoit taa, sillä alijääm än voi vähentää muista tulois ta. Lue täältä Metsäkeskuksen asiantuntijan verovinkit.

Lue lisää 

Metsäkeskus uusia kuin kokauttaa niin metsänomistaeneita jia

Metsätilat siirtyv ät toiselle, ja suurin usein sukupolvelta osa tilakaupois sukulaisten keske ta tehdään n. Tilan muka na ei kuitenkaan aina siirry edelli sen tieto. Metsäkesku omistajan kokemus ja s kysyttävää metsä auttaa, jos sinulla on nomistajan oikeu velvollisuuksista ksista ja sekä hyvästä metsänhoidosta.

Lue lisää 

Metsään.fi-p alv löydät hoitotö elusta ja puille ostajaille tekijän n

Metsäkeskus ylläpitää yhteystietorekisteriä Suomen yksityisistä metsänomistajista viranomaisasiointia ja tiedotusta varten.

Tykkää meistä

Metsäalan palve luntarjoajat tuliva Metsäkeskuksen t mukaan Metsään.fi-palvelu vuodenvaihteess un a. Voit antaa palvelussa valitsemillesi yrityk siirtoluvan. Tutus sille metsätietojesi selailu - ja tu maksutta osoitt www.metsään.fi eessa .

!

Nyt löydät Metsä än-lehden sisällö Facebookista. n myös Tykkää meist ä ja seuraa ajanko uutisointiamme. htaista

KYSY METSÄSTÄ

www.metsaan-lehti.fi

asiakaslehti

Metsäkeskuksen neuvontapuhelin kysymyksiin vastaa metsä arkisin klo 8-18 numerossa 029 aiheisiin ja osoitteessa 432 409 asiakastuki@ metsakeskus.fi Ellet halua enää jatkossa voit perua tilaukse saada uutiskirjettämme, si klikkaamalla tästä

SAAMMEKO LUVAN? Metsään.fi-palvelussa metsäsi on verkossa klikkauksen päässä. Nyt myös metsäalan palveluntarjoajat ovat mukana palvelussa. Voit antaa valitsemillesi organisaatioille luvan nähdä metsätilasi tiedot. Näin palveluntarjoajan toimihenkilö voi katsella samoja tietoja kanssasi ja hoito- tai hakkuutöistä sopiminen on helppoa.

Uudet kartat näyttävät omistuksesi laajemmin Oma kartta on Metsään.fi-palvelun uusi ominaisuus metsänomistajille. Oma kartta sisältää isokokoisen tulostettavan kartan ja kuvioluettelon. Kartta voi sisältää kuvioita usealta eri tilalta. Voit valita Omalle kartalle kiinteistön kokonaisuudessaan tai esimerkiksi kuviot, joille on aika tehdä taimikonhoitotöitä.

Tulosta kartta mukaasi metsään tai ohjeista sen avulla metsurille työkohteet!

Vuosimaksu 60 euroa - kolme vuotta kahden hinnalla!

KOKEILE MAKSUTTA - TILAA JA VOITA! Tilaa nyt Metsään.fi tai anna palvelussa lupa metsätietojesi katseluun palveluntarjoajalle – voit voittaa upeita palkintoja!

Palkintoina muun muassa metsuri päiväksi töihin omaan metsääsi, laadukkaita metsätyökaluja, kylpyläviikonloppu koko perheelle ja paljon muuta.

Kampanja on voimassa 1.4.–31.10.2014.

Saat Metsään.fi-palvelun käyttöösi hintaan 60 euroa/12 kk tai 120 euroa/36 kk. Jos metsätilallasi on useampi osakas, vuosimaksu on 40 euroa/12 kk/osakas. Voit kirjautua palveluun turvallisesti verkkopankkitunnuksillasi ja kokeilla palvelua maksutta 7 päivän ajan. Lisätietoja ja apua saat tarvittaessa asiakastuestamme.

Lue lisää osoitteessa www.metsään.fi

Asiakastuki: 029 432 409 • asiakastuki@metsakeskus.fi • www.metsäkeskus.fi