Metsään-lehti 1/2016

n ä ä s t e M Metsäkeskuksen asiakaslehti

1 | 2016

3

tapaa päätehakkuulle OLETKO METSÄMINISTERI, KIMMO TIILIKAINEN?

palvelu Metsään.fi- rkkoon ve tuo metsäsi

Etämetsänomistaja

ahmii metsätietoa polkujuoksu kiinnostaa

uutta! ristikko

1

| 2016

www.metsaan-lehti.fi

3 Pääkirjoitus 4

Marjajauheita maailmalle Suomalaistuote iskee terveysbuumiin.

6 Puumarkkinat

Kuitupuun menekki kasvaa.

7 Uutiset

11

Metsäasiantuntija vastaa

12

Miten kirjanpainajat selvisivät pakkasista?

12

Tuore metsänomistaja

Taina Kukko-Väisäsellä riittää intoa, ja metsätiedon tarve on kova.

”

Metsätilojen sukupolvenvaihdosten vauhdittamisen tavoitteena on yrittäjämäisempi toimintatapa. s. 18 18 Metsäministeri

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen haluaa puun liikkeelle.

21

Paininpuu

ihan Omaisntkaoktinip voi kuus ällä kerätä kevä kiloa kerkkiä. pari

Jätä metsälle kiitospuita.

22

26

26

Hoitokoulu Päätehakkuu on metsän sadonkorjuuta, mutta puunkorjuun tavan voi valita.

Trendilaji vie uusille urille

Parasta polkujuoksussa ovat luonto ja vaihtuva alusta, kertovat harrastajat.

30

Herkkua kuusesta

31

Ristikko

VASTAA LUKIJAKYSELYYN s. 31 ja voit voittaa marjajauheita!

Kuusenkerkistä saa vaikka marmeladia.

JULKAISIJA Suomen metsäkeskus, PL 40, 15111 Lahti, metsaan-lehti@metsakeskus.fi PUHELINVAIHDE 029 432 400 METSÄNEUVONTA p. 029 432 409 tai asiakastuki@metsakeskus.fi PÄÄ­TOIMITTAJA Aino Ässämäki TOIMITUSKUNTA Markku Granander, Kirsi Greis, Veikko Iittainen, Hanna Kovala, Risto Mulari, Karita Raivio, Tuovi Rautjoki, Anna Salminen, Annikka Selander TOIMITUS JA ULKOASU Otavamedia OMA Oy KANSIKUVA Vesa Tyni PAINATUS Forssan kirjapaino Oy ISSN 1797-2310 (painettu) ISSN 1798-2634 (verkkojulkaisu) PAINOS 60 000 kpl VERKKOLEHTI www.metsaan-lehti.fi Copyright © Otavamedia OMA OY Lehden sisältöä ei saa osittainkaan jäljentää ilman toimituksen kirjallista lupaa. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä materiaaleista. Kirjoittajien artikkeleissa esittämät mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta julkaisijayhteisön kantaa.

PEFC/02-31-162

2

www.metsaan-lehti.fi

pÄÄKIRJOITUS

Puuta liikkeelle

P

ääministeri Sipilän hallitusohjelmassa tehdään kestävän kasvun ja työllisyyden parantamiseksi toimia viidellä painopistealueella ja niihin liittyvillä 26 kärkihankkeella.

Hallitus on ohjelmassaan tunnistanut, että biotalous ja kestävään luonnonvarojen käyttöön liittyvä elinkeinotoiminta voivat tuoda lisää työpaikkoja ja kasvua Suomeen. Metsien osalta tällä tarkoitetaan puun ja metsien käytön monipuolistamista ja jalostusarvon kasvattamista. Hallitusohjelmassa tätä tavoitetta toteutetaan ”Puuta liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä” -kärkihankkeella, jossa Metsäkeskus on mukana.

Metsäkeskus kehittää omassa osahankkeessaan metsätietoa ja sähköisiä palveluja. Metsätaloudessa paikkatieto on jo useamman vuoden ajan ollut toiminnan suunnittelun lähtökohta. Yksi tämän kehityksen ilmentymä on ollut Metsäkeskuksen Metsään.fi-pal­ velu. Kärkihankkeessa Metsäkeskus kehittää Metsään.fi-palvelua asiointiportaaliksi eli metsänomistaja voi hoitaa kaikki metsiin liittyvät asiansa palvelun kautta ja nähdä, miten asioiden käsittely Metsäkeskuksessa etenee. Palveluun on tarkoitus koota myös muita julkisten virastojen metsään liittyviä paikkatietoja, kuten luontotietoja, kaavoitustietoa, pohjavesialueita ja muinaismuistotietoja. Metsään.fi-palvelu aiotaan tuoda osaksi kansalaisen palvelunäkymää, mikä on merkittävää sähköisen kokonaispalvelun näkökulmasta. Näin jokainen voi jatkossa hoitaa kaikkea julkista asiointiaan yhden kirjautumisen kautta.

Metsäkeskus tekee kärkihankkeessa työtä metsätiedon keruun ja jakelun kehittämiseksi. Tuotamme kaukokartoitusaineistoista jatkossa runkolukusarjat, ennustamme hakkuukohteiden korjuukelpoisuutta ja tarkennamme taimikkotietoja. Haluamme myös edistää tietojen parempaa siirtymistä metsäalan toimijoiden omien järjestelmien välillä sekä hyödyntää kansallista palveluväylää tietojen siirrossa. Tätä varten kehitämme metsätietojen standardointia ja tiedon jakamisen rajapintoja. Tavoitteenamme on, että eri toimijat voivat entistä nopeammin hakea asiakkaidensa metsätietoja ja hyödyntää niitä nykyistä monipuolisemmin omissa palveluissaan. Yksi esimerkki tästä on toimijoiden yhteinen puumarkkinapalvelu, jossa toivottavasti jatkossa hyödynnetään Metsäkeskuksen metsätietoja.

Kärkihankkeen tavoitteeseen on päästy, jos metsäomistaja saa ajantasaisempaa ja laadukkaampaa tietoa metsistään joko Metsään.fi-palvelun tai toimijoiden tarjoamien muiden palvelujen kautta. Jos tämä tieto ja siihen liittyvät palvelut helpottavat metsäomaisuuden hoitoa ja näkyvät myös uusina palveluina ja työpaikkoina kestävien luonnonvarojen käytön parissa, olemme onnistuneet kärkihankkeessa erinomaisesti.

ANNA RAKEMAA metsäjohtaja Suomen metsäkeskus

www.metsaan-lehti.fi

3

metsästä Raha kasvaa maassa Luonnonmarjat on taloudellisesti merkittävin luonnontuote­ ryhmämme. Myyntiin kerätään eniten puolukkaa ja mustikkaa, mutta myös korkean kilohinnan lakka on kaupallisesti tärkeä.

Suurimpia marjojen käyttäjiä ovat juoma- ja hilloteollisuus.

Elintarvikkeiden lisäksi marjoja myydään muun muassa kosmetiikan raaka-aineeksi.

EU-lainsäädäntö hankaloittaa marjojen markkinointia Euroo­ passa sikäli, että elintarvikkeisiin saa liittää vain täysin kiistattomia terveysväitteitä. Vaikka marjojen terveysvaikutuksista on saatu melko laajaa kotimaista tutkimusnäyttöä, tuloksia ei voida suoraan hyödyntää markkinoinnissa.

Lähde: Luonnontuotealan toimialaraportti 1/2015, Työ- ja elinkeinoministeriö ja ELY-keskus 4

www.metsaan-lehti.fi

teksti jenni juntunen kuvat arctic power berries ja istockphoto

Mättäiltä

metropoliin

LAPISSA VARTTUNEELLE EIVÄT MAISTU Etelä-Amerikassa viljellyt, ylihintaiset marjat, mutta Lontoosta on vaikea löytää muutakaan.

Siksi Anna Ojutkangas ja Eveliina Suoyrjö palasivat neljän vuoden ajan jokaiselta Suomen-visiitiltään opiskelukaupunkiinsa laukut täynnä kotimaisia marjajauheita. Lopulta ystävyksille syntyi ajatus suurempien erien maahantuonnista.

Kaksikon tyrni- ja karpalojauheita myytiin ensin omassa nettikaupassa ja lontoolaisissa terveysputiikeissa. Puolessatoista vuodessa marjavalikoima kasvoi ja Arctic Power Berries sai tuotteensa suurten elintarvikejakelijoiden kautta supermarketketjujen valikoimiin ja muun muassa maineikkaan Harrods-tavaratalon hyllyyn.

– Marjajauhe on Briteissä uusi, uniikki tuote, joka vaatii meiltä paljon markkinointia ja selittämistä. Luonnontuotteena se iskee terveystrendiin ja uppoaa hyvin tietylle kuluttajaryhmälle.

Lontoossa on superfood-buumi ja melkein tuplasti Suomen väkiluvun verran asukkaita, eli markkinaa riittää, Ojutkangas kertoo.

Puolukat, mustikat, tyrnimarjat, mustaherukat ja karpalot kerätään käsin, kuivataan ja jauhetaan Suomessa ja kuljetetaan sitten Britanniaan pakattaviksi. Naiskaksikon synnyinmaan metsistä löytyisi vielä muitakin marjoja esiteltäväksi saarivaltion asukkaille, ja yritys onkin aikeissa laajentaa tuotevalikoimaansa.

Lyhyessä ajassa, jatkuvan opettelun ja kovan työnteon kautta, suomalaisopiskelijoista on tullut täyspäiväisiä elintarvikeyrittäjiä – tuotteella, joka on iät ajat kasvanut villinä metsissämme. ●

www.metsaan-lehti.fi

5

PUUMARKKINAT

teksti ANTTI PAJULA metsätilarakenteen johtava asiantuntija Suomen metsäkeskus

keväällä 2016

Metsäteollisuus osti vuonna 2015 puuta yksityismetsistä lähes 33 miljoonaa kiintokuutiometriä.

Määrä oli noin miljoona kiintokuutiometriä eli kolme prosenttia pienempi kuin edellisvuonna 2014.

Sellu- ja paperiteollisuuden puun tarve pysyi entisellään, mutta mäntysahatavaran menekki heikkeni ja tukkipuun tarve väheni verrattuna vuoteen 2014.

Maksetut keskikantohinnat 2011–2015 koko maassa €/m

3

70

Tukit ratkaisevat kannattavuuden edelleen

60 50

Lähde: Luonnonvarakeskus

40 30 20 10 0 2011

Eniten kysyntää on nyt kesäkorjuukelpoisilla harvennuksilla ja kuusitukkileimikoilla.

2012

Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki

2013

2014

2015

Kuusikuitu Koivukuitu Mäntykuitu

Hiljattain valmistuneet ja parhaillaan käynnissä olevat metsäteollisuusinvestoinnit kasvattavat pääosin pieniläpimittaisen kuitupuun sekä sahahakkeen menekkiä.

Nopeasti ajateltuna voisi päätellä, että metsänomistajien kannattaisi keskittyä kuitupuun kasvattamiseen.

Asia avautuu täysin toiseen valoon, kun tarkastelee puulajeittain kuitupuun ja tukkipuun hintasuhteita. Männyllä tukkipuusta maksetaan koko maassa noin 3,5-kertaista kantohintaa verrattuna kuitupuuhun.

Kuusella vastaava suhdeluku on noin 3,2 ja koivulla 2,8. Toisin sanoen suomalaisen metsänomistajan kannattaa edelleenkin keskittyä mahdollisimman suuren tukkipuumäärän kasvattamiseen. Sellu-, paperi- ja energiateollisuuden tarvitsema pieniläpimittaisempi puu tulee markkinoille tukkipuun kasvatuksen sivutuotteena.

Talvileimikoiden sumaa saatiin puretuksi

6

Lisäksi Metsä Group aloittaa syyskaudella 2016 puun oston Äänekosken uutta biotuotetehdasta varten. Tehdas käynnistyy suunnitelmien mukaan alkusyksyllä 2017.

Kun Äänekosken uusi tehdas käy täysillä, se tarvitsee noin neljä miljoonaa kuutiometriä enemmän puuta kuin nykyinen tehdas.

Myös UPM:n kolmen sellutehtaan pullonkaulainvestoinnit sekä Stora Enson Varkauden laitosten ja muutamien itsenäisten sahojen investoinnit lisäävät varmuudella puun tarvetta noin kolme miljoonaa kuutiometriä.

Tukkipuun osuus suuremmaksi • Metsän uudistamistyöt tehdään viivyttelemättä kullekin maapohjalle sopivalla puulajilla ja jalostetuilla taimilla ja siemenillä.

• Taimikon varhaishoito ja taimikonharvennus tehdään ajallaan ja laadukkaasti.

• Harvennushakkuut tehdään ajallaan ja laadukkaasti.

• Lannoitetaan harvennettuja, hyväkasvuisia ja hyvälaatuisia metsiä.

www.metsaan-lehti.fi

grafiikka Otavamedia oma

Mennyt talvi on ollut puunkorjuuolosuhteiltaan hyvä. Tammikuun alun kovat pakkaset jäädyttivät vähälumiset metsänpohjat nopeasti. Metsäkoneyrittäjät ovat korjanneet puuta kiivaalla tahdilla, ja kahtena edellisvuonna ylisuureksi paisunutta talvileimikkosumaa on saatu purettua Etelä-Suomea myöten.

Paras puun kysyntä kohdistuu tällä hetkellä kesäkorjuukelpoisiin harvennuksiin ja kuusitukkileimikoihin. Talvikorjuuleimikoiden kysyntä ja samalla myös hintataso on heikompaa vielä keväällä mutta paranee kesälomien jälkeen, koska vanhaa talvileimikkovarantoa ei siirry seuraavalle talvelle kovin paljon.

uutiset

Iloinen, koko perheen tapahtuma Metsän kasvun päivä järjestetään Kemin Sauvosaaren urheilupuistossa lauantaina 28.5. kello 10–15. Tapahtuman järjestää Metsäkeskus yhdessä kumppaneidensa kanssa. Tapahtumassa on monenlaista nähtävää ja koettavaa.

Tapahtumatorilla on metsäisten palvelujen ja tuotteiden esittelyä ja myyntiä. Luvassa on tehdasvierailuja ja opastettuja tutustumiskäyntejä lähialueen metsäkohteelle, moottorisahaveistoa, laserammuntaa, riistapolku, sahan soittoa, suunnistusrata ja paljon muuta. Metsän kasvun päivässä voit törmätä myös Metsäkeskuksen pöllöhahmoon nimeltä Walter von Forest, joka saa lapset ja vanhemmatkin hyvälle tuulelle omintakeisella olemuksellaan. Voit myös osallistua Halonhakkuun SM-kilpailujen karsintaan.

Tapahtumaan on vapaa pääsy. Tervetuloa mukaan!

88 %

suomalaisista on sitä mieltä, että Suomessa metsiä hoidetaan hyvin tai melko hyvin.

Lue lisää uutisia www.metsakeskus.fi

Metsä saapuu Kemin keskustaan

Lähde: Suomen Metsäyhdistyksen Metsä ja puu 2015 -tutkimus

VINKKI!

KEVÄT ON TAIMIKON TARKASTAMISEN AIKAA Keväällä heti lumen sulamisen jälkeen on hyvä aika tarkistaa kuusen- ja männyntaimikoiden kunto. Silloin taimet erottuvat ruskean pintakasvillisuuden seassa.

Syksyn sateet ja talven lumet ovat saattaneet painaa taimien lähellä kasvavat nopeakasvuiset heinät tiiviisti taimen päälle. Heinä estää taimen kasvua ja pahimmassa tapauksessa se voi tappaa taimen.

Heinät voit polkea kumisaappailla tai leikata viikatteella tai raivausveitsellä.

Jos sinulla on viimeisen kolmen vuoden aikana istutettu taimikko, kannattaa ehdottomasti tarkistaa taimikon kunto lumien lähdettyä.

Katso video heinän torjunnasta: www.metsaan-lehti.fi/fi/video/heinan-torjunta

www.metsaan-lehti.fi

7

TAIMIKONHOIDON KUSTANNUKSET KURIIN Taimikonhoito – tavoitteet, menetelmät ja kustannukset -kirja on tuhti tietopaketti, jossa käsitellään taimikonhoidon biologisia perusteita ja käytössä olevia taimikonhoidon menetelmiä. Uutuuskirja pureutuu erityisesti taimikonhoidon tehostamiseen.

Kirjaan tutustuttuaan ymmärtää, miksi määrätietoisella otteella taimikonhoidossa pääsee parhaaseen tuottoon ja turvaa tekemänsä investoinnit. Varhaishoito, varhaisperkaus ja myöhempi taimikonhoito on ketju, jota ei kannata katkaista. Kirjan ovat kirjoittaneet Luonnonvarakeskuksen tutkijat Timo Saksa, Jari Miina ja Karri Uotila.

Metsähehtaarin hinta on 2 730 euroa Metsän keskihinta vuonna 2015 oli koko maassa 2 730 euroa hehtaarilta, selviää Maanmittauslaitoksen tilastoista. Metsämaan keskihinta on noussut melko tasaisesti 1990-luvun puolivälistä alkaen. Viime vuonna metsätilojen hinnat nousivat yli kymmenen prosenttia Keski-Suomessa, Päijät-Hämeessä ja EteläKarjalassa. Koko maassa metsätilojen hinta nousi kuitenkin keskimäärin vain yhden prosentin verran.

Keskimääräisessä metsätilakaupassa omistajaa vaihtaa 24 hehtaarin tila noin 65 000 euron hintaan. Metsämaan hinnoissa on kuitenkin suuria alueellisia eroja.

Etelä-Suomessa hehtaari metsää maksaa keskimäärin yli 4 000 euroa, kun hehtaarin hinta Lapissa on alle 1 000 euroa. Myös kaupan kohteena olevat tilat ovat pohjoisessa Suomessa etelää suurempia.

Varha varhaisperishkaoiusto,ja myöhempi imikonhoito on ketju, jota ta ei katkaista!kannata

Lisää tietoa kiinteistökaupoista: www.maanmittauslaitos.fi/kauppahintatilastot

”METSOn hengessä mikään ei saa olla mahdotonta ja ennakkoluuloille on syytä antaa kyytiä.”

VINKKI!

Tapahtumat

Björn Stenmark vapaaehtoisesta suojelusta Metsäkeskus.fi-palvelun blogissa

8

Tulosta itsellesi metsätöiden tilausopas Metsätalous on ennen kaikkea omaisuuden hallintaa, mutta siihen liittyy myös joukko käytännön töitä. Kaikkia metsänhoitotöitä ei kannata tehdä itse. Yhä useampi metsänomistaja päättää antaa ammattilaisten hoitaa osan niistä.

Eri metsänhoitotyöt asettavat erilaisia vaatimuksia työn suunnittelijalle ja toteuttajalle. Kaikki työt edellyttävät osaamista ja sitoutumista, jotta lopputuloksesta tulisi hyvä. Metsäkeskuksen verkkopalvelusta voit tulostaa itsellesi Näin tilaat metsänhoitotöitä -oppaan, johon on koottu arvokkaita neuvoja ja vinkkejä.

Opas osoitteessa: www.metsäkeskus.fi/julkaisut/näin-tilaat-metsänhoitotöitä-opaskirja

Metsät kuntoon marketissa

Kuolinpesä metsänomistajana

8.4.2016, Oulu

12.4.2016, Haapavesi ja 13.4.2016, Sodankylä

Tule kuulemaan ajankohtaiset asiat metsästä kauppareissulla Limingantullin Prismaan.

Pääset tutustumaan omaan metsääsi Metsään.fi-palvelussa. Paikalla myös 4H-yhdistyksen järjestämää ohjelmaa lapsille.

Pohjoisen metsätilat kasvuun -hankkeen tiedotustilaisuuksissa tutustutaan kuolinpesiin ja yhtymiin metsän omistusmuotona. Lisäksi pohditaan keinoja, joiden avulla metsänomistusmuoto saadaan tarkoituksen­ mukaiseksi eri tilanteissa.

www.metsaan-lehti.fi

VUODEN LUONTOKIRJA KERTOO KORPISTA WWF valitsi Vuoden 2015 luontokirjaksi liminkalaisen luontokuvaajan Mika Honkalinnan kirjoittaman teoksen Korppiretki.

Lukijansa kahdelle korppiretkelle vievä kirja yhdistelee valokuvia ja kirjailijan päiväkirjan muistiinpanoja.

Viiden finalistin joukosta voittajakirjan valitsi WWF:n hallintoneuvoston jäsen, professori Sixten Korkman.

– Kuvien mustavalkoisuus, joka korppien kohdalla on luonteva ratkaisu, antaa kuvatuille metsämaisemille lähes maagisen tunnelman. Kirja tukee metsiemme merkityksen ymmärtämistä ja muistuttaa niissä vaeltamisen antamasta mielihyvästä, Korkman perustelee valintaansa.

Korppiretki kertoo runsaasti olennaista tietoa sekä korpin ominaispiirteistä lajina että sen tavanomaisesta elinympäristöstä. Olennaisimmaksi asiaksi tekstissä nousee kuitenkin kirjoittajan oman luontosuhteen pohtiminen, johon sekoittuu lapsuusmuistoja, nykyhetkeä sekä yleistä puntarointia eläinten ja ihmisten välisistä suhteista.

Vertaistukea yhteisistä metsäkeskusteluista

uutiset

€ Metsänomistajien yhteinen keskustelupalsta ”Metsäkeskustelut” on avattu. Metsäkeskusteluissa metsänomistajat voivat kertoa metsänomistamiseen liittyvistä ja mieltä askarruttavista asioista. Palstalla keskusteluun osallistuvat myös Metsäkeskuksen neuvojat, jotka tuovat keskusteluun mukaan ammattiosaamisensa.

Metsäkeskustelut on osa Suomen metsäkeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen VERNE-hanketta.

Metsäkeskustelut löydät osoitteesta www.metsakeskustelut.fi.

ASIAKASTUKI AUTTAA Metsäkeskuksen asiakastuki palvelee maanantaista tiistaihin kello 8–18 ja keskiviikosta perjan­taihin kello 8–16 numerossa 029 432 409. Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostitse osoitteeseen asiakastuki@metsakeskus.fi. Asiakastuesta saat neuvontaa metsän hoitoon ja omistamiseen sekä Metsään.fi-palvelun käyttöön liittyvissä asioissa.

Lue lisää tapahtumis tamme:

metsäkeskus.fi / tapahtumat

Tehot irti Metsään.fi-palvelusta

Raivaussahapäivä

OKRA Maatalousnäyttely

28.4.2016 Heinola

14.5.2016, Kouvola

6.–9.7.2016, Oripää

Metsään.fi-palveluun tulee uusia ominaisuuksia kaiken aikaa. Ota palvelusta kaikki hyöty irti Metsäkeskuksen neuvojien opastuksella.

Raivaussahapäivässä perehdytään sahan huoltoon ja säätöihin. Pääset myös itse raivaamaan. Päivä toteutetaan yhdessä Kymenlaakson metsänhoitoyhdistyksen kanssa.

Metsäkeskus on mukana OKRA Maatalousnäyttelyssä. Tule tutustumaan Länsi-Suomen kehittämishankkeisiin ja Metsään.fi-palveluun.

www.metsaan-lehti.fi

9

Hae Kemera-tukea verkossa Tiesitkö, että voit saada kestävän metsätalouden rahoituslain eli Kemera-lain mukaista tukea taimikon varhaishoitoon ja nuoren metsän hoitoon? Pian voit hakea Kemera-tukea sähköisesti Metsään.fi-palvelussa.

Kemera-tuen hakeminen Metsään.fi-palvelussa onnistuu niiltä tiloilta, joilla on metsävaratietoa palvelussa. Hakemukseen tarvittavat tiedot ja kartat löytyvät palvelusta. Lisäksi palvelu varmistaa, että hakemuksessa on tarvittavat tiedot. Näet palvelussa, milloin olet hakemuksen lähettänyt. Työt voit aloittaa hakemuksen lähetettyäsi.

Metsään.fi-palvelussa voit myös tehdä metsänkäyttöilmoituksen, antaa suostumuksen metsävaratietojen siirtoon tai selailuun sekä etsiä metsän­hoitotöille tai hakkuille tekijää. Sähköinen Kemera-tuen hakeminen taimikon varhaishoitoon ja nuoren metsän hoitoon otetaan käyttöön kevään 2016 aikana.

Muista hakea Kemera-tukea ennen metsänhoito­ töiden aloittamista!

Hae Kemeratukea ennen metsänhoitotöia.den aloittamist

Metsien monimuotoisuusohjelman eli METSOn verkkosivut uudistuivat! Astu uudelle metson polulle: www.metsonpolku.fi

Lisätietoja: www.metsäkeskus.fi/metsätalouden-tuet

SEURAAVA SUKUPOLVI METSÄN KIMPPUUN

S

Tapahtumat

uomen metsistä 60 prosenttia on yksityisten henkilöiden omistuksessa. Usein tila myös omistetaan yhdessä muiden perheenjäsenten kanssa. Lisäksi metsät tavallisesti siirtyvät omistajalta toiselle perheen tai suvun välillä.

Metsätilan omistusjärjestelyjä kannattaa miettiä, jos oma innostus metsäomaisuuden hoitoon alkaa hiipua. Suunnittelu kannattaa siksikin, että siten on mahdollista säästää veroissa. Esimerkiksi omalle lapselle myydystä metsä­tilasta ei tarvitse maksaa luovutusvoittoveroa, jos tila on ollut myyjän omistuksessa yli 10 vuotta.

10

Kauppahinnan on oltava vähintään 75 prosenttia tilan käyvästä arvosta, jotta myöskään lahja­veroa ei tarvitse maksaa.

Metsätilan siirrossa seuraaville sukupolville on useita muitakin vaihtoehtoja, joiden kannattavuus riippuu niin metsätilan ominaisuuksista kuin eri osapuolten tavoitteista.

Metsäkeskuksella on lukuisia metsätilarakenteen kehittämiseen perehtyneitä asiantuntijoita, jotka voivat auttaa eteenpäin, kun metsässä on uuden sukupolven aika.

Lue lisää: www.metsäkeskus.fi/ metsätilan-omistajanvaihdos

FinnMETKO

Metsään ABC -päivä

Metsään Peruskurssi

1.–3.9.2016, Jämsä

17.9.2016, useita paikkakuntia

syys-lokakuu, useita paikkakuntia

Löydät meidät myös FinnMETKOsta, jossa järjestämme sykettä KeskiSuomen metsiin. Metsään.fi-palvelu on mukana menossa tietenkin.

Jos et tiedä, mistä aloittaa metsäsi kanssa, Metsään ABC -päivä on sinua varten. Olemme tiivistäneet tärkeimmät tiedot metsän omistamisesta yhteen päivään. Näin pääset hyvään alkuun.

Haluatko olla kuten Taina (sivu 12)?

Mene siis Metsään Peruskurssille, joka alkaa taas syksyllä useilla paikkakunnilla ympäri Suomea.

www.metsaan-lehti.fi

Asiantuntija vastaa Tuholaisten talvehtiminen Miten kirjanpainajat selvisivät kovista talvipakkasista?

A

ikuiset kuusen kirjanpainajat talvehtivat pääasiassa maanpinnalla olevassa karikekerroksessa muutaman sentin syvyydessä, meidän leveysasteillamme siis yleensä suojaavan lumipeitteen alla. Osa aikuisista voi jäädä talveksi runkoihin kaarnan alle.

Kaarnan alla saattaa talvehtia myös toukkia ja koteloita. Etelä-Suomessa oli viime talvena melko kovia, yli 20 asteen pakkasia. Lumipeite ei juuri antanut maalle suojaa tammipakkasten aikaan. Toiveikkaana voisi ajatella, että kova talvi rajoittaisi varttuneita kuusikoita uhkaavaa kirjanpainajakantaa. Toiveikkuudelle ei tutkimusten mukaan kuitenkaan ole perusteita.

Tutkimusten mukaan kirjanpainajat kestävät hyvin kylmää. Kirjanpainajat, kuten monet muutkin hyönteiset, valmistautuvat talveen poistamalla kudoksistaan kaiken, mikä voisi jäätyä. Käytännössä se tarkoittaa, että ne lakkaavat syömästä ennen talvehtimista. Tällöin ravintoaineet, suolistobakteerit ja muut mahdolliset jäätymisytimet poistuvat tai vähenevät.

Näin kuoriaiset voivat alijäähtyä ilman että jäätyvät.

Kirjanpainajakuoriaisten kuolleisuus on melko vähäistä vielä parinkymmenen asteen pakkaslukemissa. Vasta yli 30 asteen paukkupakkaset aiheuttavat liki täydellistä tuhoa. Vaikka ilman lämpötila laskee 25–30 pakkasasteen tietämiin, ei maan pintakerrosten lämpötila laske niin alas. Lumipeitteen alla lämpötila laskee vain muutamaan pakkasasteeseen ja eräiden mittausten mukaan lumettoman pintamaan lämpötila on jo muutaman sentin syvyydessä 10–15 astetta korkeampi kuin kahden metrin korkeudelta mitattu ilman lämpötila. Lämpötilan pitäisi siis laskea merkittävästi alemmas ja pakkasjakson kestää melko kauan, jotta maaperän lämpö laskisi niin alas, että siitä olisi kuoriaisille merkittävää haittaa.

Näin alhaiset lämpötilat voisivat koitua kohtalokkaaksi myös puiden juuristolle.

Pystypuiden kaarnan alle talvehtimaan jääneet aikuiset eivät sen sijaan yleensä selviä talven yli. Sama koskee rungoissa talvehtivia toukkia ja koteloita. www.metsaan-lehti.fi

Uhanalaisia lajeja koskevan tiedon julkisuus Saako kysyvä tiedon naapurin metsässä olevasta mahdollisesta liito-oravan pesäpuusta?

M

etsäkeskus saa uhanalaisten eliölajien esiintymispaikkoja, muinaisjäänteitä ja muita erityiskohteita koskevaa tietoa useista eri lähteistä. Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön tietojärjestelmiin sisältyvä tieto on viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain mukaisesti julkista tietoa, joka jokaisella on oikeus saada.

Jotkut tiedot on kuitenkin nimenomaisesti Pekka Kuitunen säädetty salassa pidettäviksi. Luontokohteimetsänhoidon asiantuntija, ta koskevat tiedot ovat salaisia, jos tietojen MMM antamisen arvioidaan vaarantavan lajin tai Suomen metsäkeskus arvokkaan luontoalueen suojelun. Tällaisia tietoja Metsäkeskuksella on hyvin vähän.

Esimerkiksi liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja koskeva tieto on julkista.

Metsiä koskevan tiedon luovuttamista rajoittaa se, että Metsäkeskuksen tietojärjestelmät muodostavat viranomaisen henkilörekisterin. Jokaisella on oikeus saada tällaisessa rekisterissä oleva julkinen tieto nähtäväksi tai saada se suullisesti siitä Janne Uitamo riippumatta, onko kysymys henkilötiedosta metsälainsäädännön tai muusta tiedosta. Henkilötietoja sisältävän johtava asiantuntija, kopion ja tulosteen tai sähköisessä muoOTM, MMM dossa olevien tietojen saaminen sen sijaan Suomen metsäkeskus edellyttää, että tietojen pyytäjällä on oikeus käsitellä kyseisiä tietoja. Oikeus voi perustua esimerkiksi suostumukseen tai toimeksiantoon.

Henkilötietoja voivat olla suoraan tiettyä luonnollista henkilöä koskevat nimi- ja osoitetiedot ja ylipäänsä kaikenlaiset tätä henkilöä koskevat tiedot, jotka voidaan luotettavasti yhdistää häneen. Esimerkiksi henkilön omistamia metsiä koskevat tiedot voivat olla henkilötietoja.

Tiedon naapurin metsässä olevasta liito-oravan pesäpuusta voi siis saada Metsäkeskukselta. Julkisen tiedon saa aina nähtäväksi tai se annetaan suullisesti siitä riippumatta, kuka metsän omistaa. Jos naapuri on luonnollinen henkilö, tiedon luovuttaminen kopiona, tulosteena tai sähköisessä muodossa edellyttää kirjallista tietopyyntöä, jossa on kerrottava, millä perusteella pyytäjä voi käsitellä kyseistä henkilötietoa.

Oikeushenkilön, esimerkiksi valtion, a kunnan, yhtiön tai yhdistyksen, lt ja ti n Kysy asiantu ta! metsiä koskevan tiedon voi saada is io metsäas lähtökohtaisesti haluamassaan yksesi muodossa.

Lähetä kysym osoitteeseen . .fi us ti@metsakesk metsaan-leh tällä e vastauksia m m Julkaise . lla ta ls pa 11

Taina Kukko-Väisäsen unelmana on ajaa jonakin päivänä puita omasta metsästä hevospelillä.

12

www.metsaan-lehti.fi

Keskustelu jatkuu verkkolehdessä!

teksti vesa vainio kuvat vesa tyni

Pääkaupunkiseudulle muuttanut maatalon tyttö Taina Kukko-Väisänen peri pääosan kotitilansa metsistä.

Nyt tuore metsänomistaja kouluttautuu ja selvittää, miten omaa metsää olisi viisainta hoitaa.

Metsätiedon

jano www.metsaan-lehti.fi

13

Vantaalla asuva Taina Kukko-Väisänen omistaa metsää synnyinseudullaan Mäntyharjulla.

V

Vantaan Matarissa asuva Taina KukkoVäisänen on tuttu näky Hakunilan hiihtoladuilla, kun siellä on vähänkin lykittävää lunta. Hiihtoharrastuksen hän on perinyt pienenä tyttönä kotoaan Mäntyharjulta.

– Urheilu ja liikunta ovat olleet minulle tärkeä henkireikä aina. Hiihdon ohella ratsastan ja käyn joogassa. Se on sopivan rauhoittavaa vastapainoa äärimmäisen hektiselle ja kovasti voimia vaativalle työlle.

Tietotekniikka-alalla työskentelevä Kukko-Väisänen ajaa Matarista Espooseen ja takaisin joka työpäivä, joten hän tuntee Kehä I:n kaikki metkut. Matka vie joskus aikaa ja päivästä tulee pitkä. Voi olla, että kesäaikaan hän ajaa yhtä nopeasti synnyinseudulleen, jonne hurauttaa ripeimmillään alle puolentoista tunnin.

Mäntyharjun tyttö saattaa jatkossa heittää tuon reissun useamminkin, sillä vajaa vuosi sitten hänestä tuli metsänomistaja.

– Kotitilan lohkomisen yhteydessä sain metsän pääosin haltuuni. Hoidan sitä metsäyhtymänä yhdessä äitini kanssa.

Isän perinteitä jatkamaan Reilut 20 vuotta pääkaupunkiseudulla vaikuttanut Kukko-Väisänen on uudesta 14

53% Suomen metsätalous­ maasta on yksityisten metsänomistajien omistuksessa.

aluevaltauksesta innoissaan. Noin 20 hehtaarin metsäala on rantaan johtavaa kuivaa kangasta ja lehtoa, jonka puusto on havupuuvaltaista. Päätehakkuita ja harvennuksia on tehty jossain määrin.

– Jonkin verran kieltämättä jännittää, millaista hoitoa metsä jatkossa tarvitsee.

On joka tapauksessa hienoa jatkaa isän perinteitä tällä tavalla.

Isän työtapoihin kuului esimerkiksi se, että metsää hoidettiin omien ajatusten mukaisesti. Tosin metsäsuunnitelmakin löytyi vuodelta 2005. Tytär ei lähde hötkyilemään asian kanssa, vaan pitkän tähtäimen suunnittelu etenee harkituin askelin.

Tälle vuodelle on jo sovittu metsänhoitoyhdistyksen kanssa tilannekartoituksen tekemisestä. Otso Metsäpalveluista on tulossa lähiaikoina tehdyn palvelusopimuksen mukaisesti päivitetty metsäsuunnitelma.

Kukko-Väisänen lähtee metsänhoidossa liikkeelle maltillisin siirroin ja tavoittein.

– Ensimmäinen toimenpide on laikkumätästää ja istuttaa tarvittavat alat päätehakkuun jäljiltä. Pitkällä tähtäimellä haluan hoitaa metsää kestävän kehityksen pohjalta. Tarpeelliset hakkuut tehdään toki, mutta metsä on myös silmänilo ja virkistäytymispaikka. www.metsaan-lehti.fi

“Pitkällä tähtäimellä haluan hoitaa metsää kestävän kehityksen pohjalta.”

Etämetsänomistaja viihtyy vapaa-ajallaan metsässä muun muassa ratsailla.

Metsätalouden perusteet haltuun Metsäkeskuksen järjestämällä Metsään Peruskurssilla on pitkät, jo 15 vuoden perinteet. Kurssi järjestetään säännöllisesti useilla paikkakunnilla ympäri Suomen. Joka vuosi kaksi kertaa pidettävä kurssi kerää Helsingissä täydet osallistujamäärät eli 50 henkilöä kurssia kohti.

Pääkaupunkiseudun kursseja vetävä Metsäkeskuksen asiakasneuvoja Lars Ekman kertoo suosion taustaksi, että pelkästään Helsingissä on 40 000 metsänomistajaa. Läheskään kaikilla ei ole edes perustietämystä metsänhoidosta. Ekman tiivistää viiden luentokerran sisällön seuraavasti: – Käymme läpi metsän historiaa, puulajeja, hoitoa, puukauppaa ja verotusta. Kurssi antaa pohjan tehdä itsenäisiä päätöksiä oman metsänsä suhteen.

Kevään kurssi päättyy työpainotteiseen metsäretkeen, syksyn kurssi Metsämessuille. Moni peruskurssin kävijä jatkaa suoraan syventävää tietoa jakavalle jatkokurssille, osa käy sen peruskurssin rinnalla. Niin tai näin, tiedolle on käyttöä, oli tilanne metsän omistuksen osalta mikä tahansa.

– Kurssille voi tulla ennakoivasti jo ennen omistusta tai pohjustamaan yhdessä tulevaa sukupolvenvaihdosta.

www.metsaan-lehti.fi

15

Taina Kukko-Väisänen on tottunut hakemaan tietoa sähköisistä palveluista.

Uuden metsänomistajan muistilista

1.

2.

3.

4.

5.

6.

Hae lainhuuto Maanmittaus­laitoksen rekisteriin perinnön­ jaon tai verotus­yhtymän muodostamisen jälkeen.

Tilaan kannattaa tutustua myös maastossa.

Selvitä mielellään metsäammattilaisen kanssa: • metsän rajat • uudistettavat alat ja korjattavat myrskynkaadot

16

Tutustu metsääsi Metsään.fi-palvelussa.

Sieltä löydät kartat, ilma­ kuvat, hoito- ja hakkuu­ ehdotukset sekä luonto­ kohteet.

Kirjaa menot verotusta varten ja tee metsänomistajan veroilmoitus.

Tarkista voimassa olevat sopimukset esimer­ kiksi puukaupasta, metsän hoidosta, tie- tai ojitus­ hankkeesta ja metsävakuu­ tuksesta. Selvitä lisäksi, oletko metsänomistajana arvonlisäverovelvollinen ja kohdistuuko metsäkiinteis­ töön rasitteita.

Hanki tietoa ja mieti omat tavoitteesi metsänomistajana. Jos sinulla on selkeitä tavoit­ teita omistuksellesi tai haluat tarkan suosituksen metsänhoitotöiden ja hakkuiden ajoittamisesta, teetä metsäsuunnitelma.

www.metsaan-lehti.fi

Tuore metsänomistaja haluaa satsata vahvasti heti alkuun.

Niinpä metsänomistajan voi bongata miehensä ja tyttärensä kanssa metsästä sienestämästä tai marjoja poimimasta, sopivan työnteon lisäksi.

– Taimien istuttaminen on tuttua puuhaa nuoruudesta, sekä kotoa että 4H-toiminnasta. Suuri haaveeni on ajaa joskus suomenhevosella puita omasta metsästä.

Oppia metsänomistajien kursseilta Kukko-Väisänen kokee realistisesti oman roolinsa metsänhoidossa olevan työnjohdollisissa tehtävissä. Tarvittavat työsuoritteet hän aikoo hankkia ostopalveluna. Alkuvaiheessa hän on turvautunut paikallisen metsänhoitoyhdistyksen Mänty-Saimaan palveluihin.

– Metsänhoitoyhdistys on perinteisesti läheinen kumppani niin metsänhoitoon kuin puukauppaan liittyvissä asioissa.

Jäsenenä hyödynnän mielelläni osin ilmaisia palveluita.

Tiedon etsiminen sähköisistä palveluista on Kukko-Väisäselle luontevaa.

Tietoa on runsaasti tarjolla, mutta sen seulonnalle ja jalostamiselle on tarvetta.

Tiedon syventämiseksi ja ymmärtämiseksi hän hakeutuu usein henkilökohtaiseen kontaktiin.

Tuore metsänomistaja haluaa satsata vahvasti heti alkuun. Ensin Kukko-Väisänen osallistui Metsäkeskuksen uusille metsänomistajille tarkoitettuun Metsään ABC -päivään. Alkuvuoden aikana Kukko-Väisänen osallistui Metsään Peruskurssille, johon kuuluu viisi tapaamista ja metsäretki. Peruskurssia seuraava Jatkokurssi on jo harkinnassa.

– Kurssin anti on positiivinen ja hyvä.

Onpa kaupunkilainen metsänomistaja tai perintötilallinen, molemmat ovat yhtä lailla ummikkoja ja janoavat tietoa sekä kaipaavat vertaistukea.

Palveluissa valintatilanteita Useat metsäalan organisaatiot tarjoavat paljon samankaltaisia palveluita, jotka menevät osin päällekkäin. Palvelujen hankinta on myös kustannuskysymys, läheskään kaikkea kun ei saa ilmaiseksi, edes jäsenenä. www.metsaan-lehti.fi

Kukko-Väisänen on ehtinyt tutustua myös Metsäkeskuksen maksutta tarjoamaan Metsään.fi-palveluun. Oman tilan tiedot eivät ole vielä päivittyneet järjestelmään, mutta tuore metsänomistaja on jo ehtinyt miettiä tietojen avaamista metsäalan toimijoille.

– Silloin puun ostoa ja metsänhoitoa tarjoavat yritykset ottavat omaehtoisesti yhteyttä, mikä luo tarjontaa. Kun metsässä tehdään jotakin, tiedot päivittyvät järjestelmään.

Metsään.fi-palvelusta löytyvät omien palstojen kartat, puun ikärakenne ja hoito-ohjeet ovat Kukko-Väisäsen mielestä hyödyllistä tietoa.

Paljon on siis uudella metsänomistajalla pohdittavaa. Onko hän jo miettinyt omistuksensa laajentamista?

– Onhan se mielessä käväissyt. EteläSavossa on hyvin tarjontaa erikokoisista metsätiloista. Seudun myrskyherkkyys trombeineen on kuitenkin jonkinmoinen riski. ●

Apua ja tietoa • Metsätilan kiinteistötiedot ja rasitteet saa selville Maanmittauslaitokselta.

• Metsän sijainnista ja hakkuumahdollisuuksista saa tietoa Metsään.fi-palvelusta.

• Keskeneräisistä tie- ja ojitushankkeista tietää Metsäkeskus, jos niihin on haettu Kemera-tukea.

• Metsäsuunnitelmia ja arvioita tekevät metsänhoitoyhdistykset, Otso Metsäpalvelut ja metsäpalveluyrittäjät.

• Keskeneräisistä puukaupoista tai hoitosopimuksesta tietää puun ostajayhtiö.

• Alv-rekisteriin kuulumisen voi tarkistaa YTJtietopalvelulta.

• Metsävakuutuksesta saa tietoa vakuutusyhtiöltä.

• Metsänomistajaa auttavat myös Metsäkeskuksen asiantuntijat, Metsään ABC -päivä ja Metsään Peruskurssi.

17

Hallitus haluaa

puun liikkeelle

Hallituksen kärkihankkeet pureutuvat puumarkkinoiden toimivuuteen ja yrittäjämäiseen metsätalouteen.

Ministeri Kimmo Tiilikaisen mukaan osaajille on tarvetta niin tutkimuksessa kuin toimitusketjussa. teksti vesa vainio kuvat Pentti Hokkanen/YHA

V

aikka maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen tittelistä on metsä-sana hävinnyt, ei metsän arvo ole ministerin työsaralla vähentynyt. Metsän painoarvo on suuri jo siksi, että Suomi on biotaloudessa ja puhtaissa ratkaisuissa maailman kärkimaita.

Tiilikainen korostaa, että hallitus on sitoutunut lisäämään puukauppaa 15 miljoonaa kuutiometriä vuodessa toimikautensa loppuun mennessä. Tämä näkyy vahvasti hallituksen kärkihankkeissa.

– Hallitus haluaa puuta lisää liikkeelle sekä uusia tuotteita metsästä. Käänne on jo nähtävissä, sillä investoinnit ovat kasvussa. Metsä antaa kyllä myöten puun käytön lisääntymiselle.

Sähköisillä menetelmillä on Tiilikaisen mukaan tärkeä rooli puumarkkinoiden toimivuuden varmistamisessa. Mahdollisimman tarkka tieto metsien puuvaroista sekä tiedon käyttäminen metsänhoidossa ja puukaupassa avaavat väylän optimaaliseen metsätalouteen. Tällaista tietoa metsänomistajille tarjoaa Metsään.fi-palvelu.

Toinen hallituksen kärkihankkeista tähtää metsätilojen sukupolvenvaihdosten vauhdittamiseen. Malli siihen on paraikaa kehittelyssä, ja valmista pitäisi olla vuonna 2017. Metsätilojen koon kasvattaminen on myös osa tilarakenteen kehittämistä.

18

– Tavoitteena on metsätilojen siirtyminen aikaisemmin uudelle sukupolvelle ja yrittäjämäisempi toimintatapa metsätaloudessa. Metsävähennysjärjestelmä kannustaa osaltaan kasvattamaan tilakokoja.

Monimuotoisuus on tärkeä arvo Hallituksen kärkihankkeet kohdistuvat puumarkkinoiden toimivuuteen. Tiilikainen nostaa esille yhtä lailla olennaiset: tuotekehityksen, osaajien riittävyyden ja logistiikan toimivuuden.

– Metsäteollisuus tarvitsee uusia tuotteita, joten tutkimus- ja kehitystyöhön tulee olla riittävästi resursseja, jotta saamme jalostettua korkeamman hyötysuhteen tuotteita.

Lisähakkuiden tarve on näköpiirissä jo lähivuosina, ja alalle syntyy uusia työpaikkoja. Koulutuksen kautta puun korjuu- ja kuljetusketjuihin on tarve saada uusia ammatti-ihmisiä. Eikä pidä unohtaa tieverkoston merkitystä lisääntyvässä kuljetustilanteessa.

– Hallituksen osoittama 600 miljoonan euron määräraha tie- ja rataverkoston korjausvelan lyhentämiseen vastaa mitä suurimmassa määrin metsäteollisuuden tarpeisiin.

Tiilikaista harmittaa vapaaehtoiseen metsän­ suojeluun kannustavan METSO-ohjelman rahoituksen leikkaaminen. Suojeluohjelmaan haluaisi useampi kuin mitä siihen voidaan ottaa. www.metsaan-lehti.fi

”Metsä antaa kyllä myöten puun käytön lisääntymiselle.”

www.metsaan-lehti.fi

19

”MIE MÄNIN MEHTÄÄN” Ruokolahdella syntyneellä ja kasvaneella ministeri Kimmo Tiilikaisella on edelleen maatila ja talo kotiseudullaan. Metsää, josta osa on omaa ja osa yhteisomistuksessa metsäyhtymänä sukulaisten kanssa, on yhteensä noin 100 hehtaaria.

– Suhteeni metsään on läheinen ja olen tyypillinen metsänomistaja. Hoidan metsää aktiivisesti, hakkuut ja taimikonhoidot tehdään ajallaan. Painotan myös luontoarvoja, minullakin on se oma suojeltava palsta niin kuin monilla muillakin.

Pienestä pitäen metsissä liikkunut ja toimeen tarttunut Tiilikainen seuraa mielellään luontoa ja on innokas lintuharrastaja. Niinpä hän on viettänyt aina paljon aikaa metsässä. Vanhemmat olivat usein huolissaan pienen pojan liikkeistä ja pyysivät häntä kertomaan, missä milloinkin kulki.

– Niinpä jätin kerran lapulla viestin vanhemmilleni. Siinä luki “mie mänin mehtään”. Tiedä oliko siitä sitten hyötyä heille.

Tämän hetken 105 miljoonan kuution vuosikasvu voi olla tulevaisuudessa vielä suurempi.

Eri järjestöjen kesken on käynnistetty laajat keskustelut vaihtoehtoisten menetelmien käyttöön ottamiseksi.

– Tahto säilyttää luonnon monimuotoisuus on vahva ja yhteisymmärrys eri tahojen kesken on hyvä. Vastuullisuudesta ei voi tinkiä, ja luotan myös metsänomistajien omaan haluun vaalia luontoarvoja.

Metsän kasvu sitoo hiiltä Pariisin ilmastokokouksen päätökset konkretisoituvat näkyviksi tuloksiksi pitkällä viiveellä. Tiilikainen pitää tärkeänä, että metsän arvo on tunnustettu ilmaston parantamisessa.

Sähköinen tietopohja ja metsien kaukokartoitus ovat tässäkin työssä avainasemassa.

– Saamme metsistä tarkkaa tietoa, paljonko metsä sitoo hiiltä ja mikä on sen poistuma. Vuositason kasvun ja poistuman suhde eli hiilinielu määrittelee metsän aseman.

Metsän roolina on tuottaa raaka-ainetta metsä- ja energiateollisuuden tarpeisiin. Euroopan unioni asettaa tämän ja ensi vuoden aikana omat ilmastotavoitteensa nielulaskennan pohjalta.

Suomessa metsä kasvaa paljon enemmän kuin mitä sitä käytetään. Ilmaston lämpeneminen voi kiihdyttää kasvua en20

tisestään ja tämän hetken 105 miljoonan kuution vuosikasvu voi olla tulevaisuudessa vielä suurempi.

Kevyempiä käytäntöjä Tiilikainen on lähtenyt ministerikaudellaan keventämään päätöksentekokäytäntöjä jämäkällä otteella. Maakuntakaavat on siirretty jo maakuntien itsensä vahvistettaviksi. Poikkeustoimivalta siirtyy tämän kevään aikana ELY-keskuksilta kunnille.

Rakennuslupien myöntämisen henki kevenee ja ympäristöluvissa osa kohteista jää kokonaan lupakäytännön ulkopuolelle. Osaan luvista riittää jatkossa ilmoitusmenettely, ja lupa­ menettelystä tulee joustavampi kautta linjan.

Kevyemmillä lupakäytännöillä on myös pienempi hintalappu. Yhtenä esimerkkinä tästä on liito-orava-alueisiin aiemmin liittynyt kankea ELY-keskuksen antama hallintopäätös.

– Luovumme tästä ja luotamme siihen, että metsäammattilaiset osaavat rajata leimikot. ELY-keskus antaa toki edelleen neuvoja asiassa. Säästämme näin valtion varoja.

Yhtä lailla varoja säästyy suojelualueiden merkinnässä.

Enää niitä ei tarvitse käydä paaluttamassa maastoon, sillä GPS-tekniikka näyttää tarkasti suojelualueiden rajat. Menettelyn tuoma säästö on useita miljoonia euroja. ● www.metsaan-lehti.fi

Paininpuu

Kiitospuu

M

oni katselee metsässä ylpeänä omaa kädenjälkeään.

Ihmisen rooli metsänkasvatuksessa on lähinnä päät­ tää, mihin puuyksilöihin luonnon kasvuvoima kohdis­ tuu. Päävastuu puusadon varttumisesta on metsä­ luonnolla. Puusto järeytyy erilaisten ekologisten vuorovaikutusten tuloksena. Meillä on taito muuttaa tämä luonnon palvelu vuosittain miljardien eurojen liikevaihdoksi.

Ihmiset toimivat keskenään vastavuoroisesti, ja saman tulisi päteä suhteessa luontoon. Harva meistä ajattelee luonnon antimi­ en hyödyntämistä antamatta jotain takaisin. Kun korjaat metsikön puut tukkipinoon, istutat tilalle uudet taimet. Luonto ei kuitenkaan tarvitse apuasi metsittymiseen. Nopea ja tehokas metsän uudista­ minen arvopuiden taimilla on lähinnä oman metsätaloutesi kannalta järkevää.

Mikä olisi sellainen aito kiitos, joka varmistaa hyvän suhteen jatkuvuuden? Asia on helppo hoitaa: jätä kiitospuita.

Aina, kun metsässäsi tehdään hakkuita, pyydä hakkuun to­ teuttajaa jättämään korjuu­ alueelle kiitospuiden ryhmä tai useampi sellainen – pysyvästi paikoilleen. Kiitospuilla osoitat olevasi kohtelias ja huomaa­ vainen osa luontoa. Ohjailet ja hyödynnät kasvuvoimaa, mutta et ahnehdi itsellesi kaikkea, vaikka pystyisit ja laki niin sallii.

Kiitospuut rikastuttavat metsää tarjoamalla elinympäristöjä niille, joiden koti on vanhoissa elävissä puissa. Kuolemansa jälkeen kiitospuu muuttuu lahopuuksi, jossa vuosikymmenten ajan erilaiset sienten ja hyönteisten eliöyhteisöt vaihtuvat, kun lahoaminen ete­ nee. Lopulta kiitospuu on kokonaan hajonnut ja muuttunut osaksi sitä eloperäistä maa-ainesta, josta jälkipolviesi istuttama puuntaimi imee voimaa kasvuunsa.

Metsäammattilainen todennäköisesti nimittää kiitospuitasi säästöpuiksi ja jättää niitä joka tapauksessa metsäsertifioinnin vuoksi. Älä anna sen häiritä. Kyse on samoista puista sillä ero­ tuksella, että kiitospuina jätetyt rungot ovat luonnon lisäksi tärkeitä myös sinulle.

Kiitospuut ovat luonnon lisäksi tärkeitä myös sinulle.

nä Mitä mieltä si

olet?

kuu Keskustelu jat en Metsään-lehd : verkkosivuilla i.fi -leht www.metsaan

www.metsaan-lehti.fi

LAURI SAARISTO projektipäällikkö Tapio Oy

21

Hoitokoulu

Valitse itselle si sopivin hakkuutapa!

Millainen hakkuu?

Päätehakkuu on metsän sadonkorjuuta. Sen aika on silloin, kun sinä metsänomistajana päätät korjata talteen puusadon tai osan siitä ja muuttaa sen rahaksi. Kun olet tehnyt hakkuupäätöksen, sinun on ratkaistava monta muuta asiaa. teksti annikka selander kuvitus essi kuula

M

etsänomistajana voit päättää hakkuutavan, mutta metsikön lähtötilanne vaikuttaa valittavien vaihtoehtojen määrään. Päätöksentekoa helpottaa, jos olet miettinyt, mikä lopputuloksessa on sinulle tärkeintä. Laitatko etusijalle kustannustehokkaan puuntuotannon, maiseman, riistatalouden vai jonkin muun arvon?

Hyvän metsänhoidon suositukset tarjoavat varmimmat ja vähiten riskejä sisältävät vaihtoehdot. Metsänhoitosuositukset perustuvat tutkimukseen ja käytännön kokemuksiin.

Myös Metsään.fi-palvelun hakkuuehdotukset perustuvat metsänhoitosuosituksiin.

Tasaikäisen metsän kasvattaminen Kasvupaikka ja puulaji ratkaisevat uudistamismenetelmän, maanmuokkausmenetelmän ja perustettavan metsikön puulajin. Kylvöä tai istuttamista edeltää avohakkuu. Uudistusalalle jätetään säästöpuita, mieluiten ryhmiin, ja reunavyöhykkeitä.

Männyn luontaisessa uudistamisessa jätetään mäntyjä tuottamaan siementä uuden taimikon aluksi. Siemenpuut korjataan heti, kun taimikko on syntynyt, eli noin kahden kolmen vuoden päästä. Kuusen luontaisessa uudistamisessa jätetään suojuspuita suojaamaan alueelle syntynyttä taimiainesta. Suojuspuut poistetaan, kun taimikko on vakiintunut.

Eri-ikäisen metsän kasvattaminen Eri-ikäisen metsän kasvattamisessa säilytetään metsän

22

peitteisyys. Poimintahakkuut ja pienaukkohakkuut ovat vaihtoehtoja avohakkuulle. Näistä menetelmistä on toistaiseksi saatavilla vähän tutkimustietoa ja käytännön kokemusta.

Hakkuualan koko ja muoto Yksityismetsissä on pienet toimenpidealueet eli kuviot. Keskimääräinen uudistamisala oli muutaman vuoden takaisen tutkimuksen mukaan 1,4 hehtaaria. Kuviokoon kasvattaminen parantaa metsätalouden kannattavuutta, joten mahdollisuus kannattaa käyttää hyväksi. Päätehakkuualueeseen voi metsälain mukaan yhdistää nykyisin myös nuorempien puustojen kuvioita.

Hakkuualan muoto vaikuttaa sekä metsätalouden töihin että maisemakuvaan.

Tunnista metsämaiseman arvo Suomalainen maisema on luonnostaan metsäinen, ja maiseman huomioon ottaminen on osa kestävää metsätaloutta. Noin joka viides uudistusala näkyy katsojalle. Ihmiset näkevät saman maiseman eri tavoin, mutta tiettyjä yleisiä maisemasuunnittelun periaatteita esiintyy.

Maiseman suunnitteluun kannattaa paneutua niissä kohteissa, jotka näkyvät katsojalle lähi- tai kaukomaisemassa. Kun leimikko suunnitellaan harkiten ja maiseman arvo otetaan huomioon, saadaan vaihteleva ja luonnollinen metsämaisema. Hakkuuala kannattaa kuitenkin rajata niin, että syntyy metsän kasvatukselle järkevä kokonaisuus.

www.metsaan-lehti.fi

Katso videoita erilaisista hakkuista:­www.metsaan-lehti.fi/fi/videot

Maisemkakaienkolätihtaelloläjen ja mö aa hoitaa. kannatt

Metsämaiseman hoidon tavoitteena on puuntuotannon toimien sopusointu kaukomaiseman kanssa ja lähimaiseman säilyttäminen viihtyisänä.

Nopea ja varma uudistamismenetelmä tuo alueella täystiheän ja hyväkasvuisen taimikon. Istutettu kuusen taimikko on metrin mittainen jo neljä vuotta istutuksen jälkeen.

Maisemaa voi hyödyntää kaupallisesti vuokraamalla sitä. Tästä uudesta toimintamallista on tietoa esimerkiksi osoitteessa www.mtk.fi.

www.metsaan-lehti.fi

23

Hoitokoulu

Hakkuu voi avata uuden maiseman!

Sanastoa Avohakkuu

Päätehakkuu (uudistushakkuu)

Eri-ikäisrakenteinen metsikkö

Reunavyöhyke

Metsän uudistamishakkuu, jossa ennen kylvöä tai istutusta poistetaan alueen puusto. Suosituksena on jättää alueelle pieniä puuryhmiä tai isoja yksittäisiä puita maiseman ja luonnon monimuotoisuuden vuoksi.

Metsikkö, jossa kasvaa jatkuvasti eri-ikäisiä ja erikokoisia puita.

Kaukomaisema

Näkymä kauas, laajalle alueelle.

Korjuu

Puutavaran hakkuu ja kuljetus metsästä tienvarsivarastolle.

Kuvio

Tila voidaan jakaa erikokoisiin metsikkökuvioihin. Kuvioiden rajat määritetään puuston, maaperän ja suunniteltujen metsänhoitotoimenpiteiden mukaan. Hoitotöitä ja hakkuita tehdään kuvioittain. Kuvioille annetaan järjestysnumero. Oman metsäsi kuviot löydät Metsään.fi-palvelusta.

Leimikko

Korjuuta varten rajattu tai eri tavoin merkitty alue. Kesäleimikoksi sanotaan leimikkoa, jonka voi korjata sekä kesällä että talvella. Talvileimikon korjuu on yleensä mahdollista vain maan ollessa jäässä. Kelirikkoleimikko taas on sellainen, josta puut voidaan hakata ja kuljettaa pois kelirikon aikana.

Järven tai muun vesistön rantaan jätettävä metsäkaistale, jonka tehtävä on estää ravinteiden valuminen hakkuuaukealta vesistöön ja varjella maisemaa. Aluskasvillisuus auttaa ravinteiden sitomisessa, ja siksi se kannattaa jättää reunavyöhykkeeltä raivaamatta.

Siemenpuuhakkuu

Luontaisen uudistamisen menetelmä, jota käytetään lähinnä männyn luontaisessa uudistamisessa. Siemenpuita jätetään 50–150 kappaletta hehtaarille. Menetelmä sopii parhaiten kuiville ja kuivahkoille kankaille. Myös koivua uudistetaan joskus siemenpuuhakkuulla.

Suojuspuuhakkuu

Kuusen luontaisen uudistamisen menetelmä, jossa jätetään 100–400 suojuspuuta hehtaarille suojaamaan syntynyttä taimiainesta heinältä tai estämään heinän kasvua alueella.

Säästöpuut

Välitön näkymä, jossa yksityiskohdat erottuvat.

Tavallisesti päätehakkuun yhteydessä hakkuualueelle jätettävät puuryhmät tai yksittäiset puut, joilla edistetään luonnon monimuotoisuutta. Talousmetsien luonnonhoidon tärkeimmäksi kehittämistavoitteeksi on tunnistettu lahopuuston lisääminen. Säästöpuut myös elävöittävät maisemaa.

Pienaukkohakkuu

Tasaikäisrakenteinen metsä

Lähimaisema

Metsän vähittäinen uudistaminen hakkaamalla toistuvasti pieniä aukkoja taimettumaan luontaisesti. Kun aukot ovat taimettuneet, on metsikköön mahdollista tehdä uusia aukkoja.

Poimintahakkuu

Eri-ikäisen metsän poimintahakkuussa poistetaan isoja puita ja tehdään kasvutilaa pienemmille puille ja alikasvokselle. Metsää uudistetaan ja kasvatetaan samanaikaisesti.

24

Hakkuutapa, jossa poistetaan nykyinen puusukupolvi luontaista tai viljellen tehtyä uudistamista varten. Päätehakkuissa käytettäviä menetelmiä ovat avohakkuu, siemenpuuhakkuu, suojuspuuhakkuu ja kaistalehakkuu.

Metsä, jossa on eri kasvuvaiheissa olevia alueita, joita käsitellään metsänhoidossa eri tavoin.

Ylispuuhakkuu

Hakkuu, jossa kasvatettavan puuston seasta poistetaan kasvua haittaavat, eri puusukupolven puut. Ylispuuhakkuita ovat esimerkiksi siemenpuiden poisto taimikon päältä tai isoksi kasvaneiden verhopuiden poisto nuoren kuusikon päältä.

www.metsaan-lehti.fi

Katso videoita erilaisista hakkuista:­www.metsaan-lehti.fi/fi/videot

Säästöpujäidreneikasinnpetuaikasin kehittyäuiksi. ja lahop

Mäki- ja vaaramaisemissa hakkuuala rajataan maaston muotoihin korkeuskäyriä mukaillen. Näin isokin uudistusala sulautuu ympäröivään maisemaan luontevasti.

Säästöpuiden paikoiksi sopivat hakkuualan puuntuotannollisesti vähämerkitykselliset paikat, esimerkiksi kosteikkopainanteet, kalliot ja kivikkoiset paikat.

Teiden varsilla hakkuuala rajataan tien suuntaisesti ja mutkittelevasti. Tällainen ala avartaa maisemaa ja tuo esille säästöpuuryhmiä, maisemapuita ja muita näyttäviä näkymiä.

Lisää tietoa

Järvet ilahduttavat kulkijaa. Hakkuuala tai sen osa voidaan ulottaa rantaan asti, mutta pitää muistaa jättää tarpeeksi leveä suojakaista sekä vesiensuojelun että maiseman takia.

www.metsaan-lehti.fi

• Talousmetsät sulautuvat maisemaan. Matila A & Lindén M. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio.

2012.

• Metsänhoito. Hyvän metsänhoidon suositukset.

Tapio. 2014.

• Poiminta- ja pienaukkohakkuut – vaihtoehtoja avohakkuulle. Valkonen S, Sirén M, Piri T. Metla. 2010.

25

Kun asfaltti EI HOUKUTA Yhä useampi suuntaa juoksulenkkinsä metsäpoluille. Polkujuoksutapahtumiin osallistujat lasketaan tänä vuonna jo yli kymmenessätuhannessa. teksti heikki hamunen kuvat harri mäenpää

Tapahtumia ym päri

maan

Yksi poluilla ju oksemisen pa rhaita piirteitä että polkuja on on, lähes kaikkialla . Maan kuului­ simmat tapaht umat järjestet ään kansallis­ puistoissa, mut ta polkuja löyt yy usein heti kaupunkikesku stojen ulkopuol elta.

Polkujuoksuhar rastaja Tomi Ro nkainenkin hämmästyi, ku n näki lähiluon non tarjonnan – Alussa metsis . sä juoksentelu yllätti: vain kilometrin pääs tä kotoa löytyi pieniä polkuja, jotka johtivat lopulta hienoihi n maisemiin ja keskelle suonsil mäkkeitä!

Polkujuoksutap ahtumia järjes tetään ympäri maan. Viime vu onna tapahtum ia oli yli 70, joista noin puol et järjestettiin ensimmäistä kertaa. Vuonna 2015 tapahtum at keräsivät noin kymmenen tuhatta osallis tujaa.

Suomen polkuj uoksutapahtu mien listaa kootaan sivus tolle trailrunn ing.fi. Samalta sivulta löytyy vinkkejä polkuj uoksun harras jista ympäri m ta­ aan.

26

www.metsaan-lehti.fi

P

Polkujuoksutapahtumat www.trailrunnin g.f kilpailukalente i/ ri

Perinteiset kyliä ja taloja yhdistävät polut ovat häviämässä Suomen metsistä. Kun karjakaan ei enää laidunna metsissä, polut uhkaavat kadota vähäisen käytön takia.

Karjan sijasta metsäpoluilla näkee entistä useammin juoksijoita.

– Vauhdin hurma keskellä metsää pienellä polulla tuntuu aivan erilaiselta kuin tasaisella tienpätkällä, sanoo kontiolahtelainen Tomi Ronkainen.

Ronkainen aloitti juoksuharrastuksen muutama vuosi sitten. Kolmosdivisioonassa jalkapalloa pelannut mies ryhtyi juoksemaan ensin viiden kilometrin mittaisen työmatkansa. Ensimmäisen polkujuoksutapahtuman jälkeen innostus kasvoi. Jalkapallo jäi, ja nyt kolmen lapsen isä treenaa yli sadan kilometrin ultramatkoille.

Uusi vanha harrastus Alpeilta Ennen 2000-lukua ei polkujuoksusta puhunut kukaan. Poluilla juostiin ilman että siitä sen kummemmin kohistiin.

Alppimaisemista maahamme rantautunut polkujuoksu, trail running, on tuonut lajiin kaupallisuutta mutta avannut myös monen silmät: Suomessa on erinomaiset mahdollisuudet nauttia juoksuharrastuksesta ja luonnosta samalla kertaa.

Mika Issakainen ja Jaakko Leppänen ovat Ronkaisen tavoin hurahtaneet juoksuun. He juoksevat viikossa 50–150 kilometriä. Leppänen on harrastanut koko ikänsä kestävyyslajeja.

Miehet taittavat osan juoksulenkeistään poluilla, osan teillä ja juoksuradoilla.

– Keskikaupungilla on kiva käydä pikkulenkki kortteleita ympäri, vaikka aamulla. Viikonloppu on juhlahetki, kun pääsee mäkisiin ja vaihteleviin maastoihin. Luonto sytyttää, sanoo Joensuun keskustassa asuva Leppänen.

Opettajana työskentelevälle Leppäselle metsässä liikkuminen on keino irrottautua arjesta.

– Minuun vetoaa jo se, että pelkästään menee metsään. Se on helpoin tapa päästä toiseen maailmaan.

Ronkainen on samoilla linjoilla. Kun tietotekniikan määrä muussa elämässä alkaa tuskastuttaa, metsässä löytää paremman yhteyden itseensä.

– Metsien vehreys saa joka kesä hymyn suupieliin, ja kohtaamiset metsän eläinten kanssa tuovat kaupunkilaispojalle jännitystä treeniin, Ronkainen sanoo.

Ympäri vuoden.

Jaakko Leppänen (vas.), Mika Issakainen ja Tomi Ronkainen juoksevat metsäpoluilla talvellakin. www.metsaan-lehti.fi

Sukat saattavat kastua Onko polkujuoksu samaa kuin maastojuoksu? Tähän kysymykseen juoksijat usein törmäävät.

Maastojuoksutapahtumissa juostaan tyypillisesti alle 12 kilometrin matkoja ja radalla juostaan useampi kierros samaa reittiä. Maastojuoksukilpailuissa 27

1. Polkujuoksijan keho kiittää asfalttiin verrattuna pehmeämpää alustaa ja monipuolisia liikeratoja.

2. Maastokenkien tärkeimpiä ominaisuuksia on pitävä pohja.

3. Juoksureppu tarjoaa tilaa juomalle, energialle, ensiaputarvikkeille ja taukotakille.

2

1 reitti kulkee pururadoilla sekä pelloilla, mutta polkujuoksijat hakevat mieluiten kapeita polkuja lähiluonnossa tai vaikka luonnon helmiä esittelevissä kansallis­ puistoissa.

Suuret korkeuserot ja retkeilyreit­ tien hyödyntäminen kuuluvat monen polkujuoksutapahtuman henkeen. Reitit voivat olla niin pitkiä, että niiden kulke­ miseen tarvitaan yli vuorokausi.

Mika Issakainenkin on löytänyt suo­ sikkinsa vaativista maastoista.

– Parhaat harjoittelulenkit ovat po­ rukalla juostavat Herajärven kierros ja Kaltimon kierto, mies kertoo.

Joensuun pohjoispuolella sijaitsevat reitit tarjoavat kumpikin jylhiä vaaramai­ semia ja korkeuseroja, jotka sopivat pai­ kallisen ultrajuoksuseura Sisun jäsenelle.

Leppänen ja seurakaveri Ronkainen lisäävät vettä myllyyn ja määrittelevät parasta juoksupolkua.

– Vaihteleva. Juurakkoa, pitkospuita, suota. Ja märkää pitää ennen kaikkea olla jossakin vaiheessa, Leppänen nau­ rahtaa.

Kuulostaa monen korvaan hankalal­ ta, mutta tätä kolmikkoa polun teknisyys houkuttaa. Liian helppoakaan polulla ei saa olla.

28

3

Reitit voivat olla niin pitkiä, että niiden kulkemiseen tarvitaan yli vuorokausi.

Kilpailuihin tunkua Polkujuoksu on tuonut juoksutapah­ tumiin paitsi uudenlaisia reittejä myös muita uusia piirteitä.

Moni tapahtuma on asettanut osal­ listujamäärälle katon, jota enempää juoksijoita ei starttiviivalle oteta. Jo ilmoittautuminen tapahtumiin voi olla kilpailua: jos et ilmoittaudu heti, paikat on saatettu myydä jo loppuun.

Ronkainen on osallistunut myös Alp­ pien Mont Blancin poluilla juostavaan vuorijuoksuklassikkoon. Siellä osallistu­ jat arvotaan suuren kysynnän takia.

– Ilmoittautumisvaiheessa pitää olla hereillä, Ronkainen sanoo ja pitää

arvontaa tasapuolisena ratkaisuna yli­ kysyntätilanteessa.

Mies kuitenkin muistuttaa, että paik­ ka heltiää usein, vaikka ei ensimmäisellä kierroksella pääsisikään osallistuja­ listalle.

– Varasijoiltakin pääsee hyvin vielä osallistumaan, kun peruutuspaikkoja tulee myyntiin lähempänä tapahtumaa.

Toinen polkujuoksutapahtumien erikoisuus löytyy niiden taustalta. Aluksi tapahtumia eivät juuri järjestäneet perin­ teiset urheiluseurat, vaan ne kumpusivat innokkaiden ja uudella tavalla järjestäy­ tyneiden harrastajien aktiivisuudesta.

Polkujuoksijat kohtaavat tyypillisesti sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi Helsinki Trail Running Clubin Facebookyhteisössä on liki 3 000 jäsentä.

– Suomessa on polkuja ja maasto­ ja mielettömästi. On ihmeellistä, ettei meillä aiemmin ole ollut polkujuoksu­ kulttuuria eikä ole nähty metsää puilta.

Tilaa tapahtumille on, ja on todella hienoa, kuinka moni aiemmin juoksu­ tapahtumista piittaamaton on löytänyt polkujuoksutapahtumista sen itselleen mieleisen, Jaakko Leppänen kuvaa kehi­ tystä kymmenen vuoden aikana. ●

www.metsaan-lehti.fi

Hyvä otsalamppu pidentää polkujuoksukautta. Tehokkaimmissa lampuissa on virtalähteenä akku, joka kulkee taskussa tai takaraivolla.

MITÄ MUKAAN POLULLE? Uudet varusteet eivät ole polkujuoksussakaan pääasia, vaan tärkeintä on nauttia liikkumisesta.

Sopivat varusteet kuitenkin tekevät harrastuksesta mieluisamman.

1. Juoksukengät Polulle voi lähteä myös peruslenkkareilla. On kuitenkin hyvä muistaa, että juoksualustan pinta voi vaihtua jatkuvasti. Siksi polkujuoksuun sopivat parhaiten napakasti jalkaan istuvat kengät, joiden pohjakuviointi ja -materiaali on suunniteltu maastoon.

Korkeapohjaisilla katukengillä nilkat ovat myös herkempiä muljahtelemaan.

suojata pitkillä housuilla, sukilla tai säärystimillä.

2. Pitkät housut tai sukat Kapeilla poluilla voivat risut ja pienet kaatumiset raapia ihoa. Sääriä voi

4. Kartta Yksi käyttää sähköistä karttaa kännykässä, toinen kantaa paperikarttaa

www.metsaan-lehti.fi

3. Reppu ja huoltotarvikkeet Etenkin pidemmillä retkillä selkään istuva reppu on hyvä kaveri. Siihen voi pakata energiaa, juomaa, ensiaputarvikkeita ja taukotakin. Puhelin on hyödyllinen apu, jos juoksulenkki ei etenekään suunnitellusti.

ja kolmas ei hyödynnä kumpaakaan.

Etenkin tuntemattomilla seuduilla kartta usein auttaa. Välillä on kuitenkin hyvä käydä kurkkaamassa myös polkuja, joita ei kartalla edes näy.

5. Seuraa Hyvin usein poluille lähdetään porukalla. Kimppakyydillä matkakustannukset jaetaan, lenkki etenee hyvässä seurassa kuin itsestään, ja apu on lähellä, jos matkanteko katkeaa.

29

teksti JENNI JUNTUNEN kuvat ISTOCKPHOTO

Kurkota kuuseen

Kuusi kasvattaa keväällä oksiensa päihin vaaleanvihreät versot, kuusenkerkät, jotka trenditietoinen ruoanlaittaja poimii talteen. Mietoja, makeahkoja kuusenkerkkiä voi maistella sellaisinaan, ja pienellä vaivalla niistä syntyy muun muassa siirappia, teetä tai mehua. Kerkät sopivat myös salaatteihin, keittoihin, muhennoksiin, voileivälle ja peston sekaan sekä annosten koristeluun.

Kuusenkerkkä on vuoden ensimmäisiä ruokakasveja, ja sen keruuaika ulottuu keväästä alkukesään. Parhaimmillaan kerkät ovat alle viisisenttisinä, jolloin ne ovat vielä heleän vihreitä, pehmeitä ja taipuisia. Juhannuksen jälkeen kerkät muuttuvat tummiksi, koviksi ja kirpeiksi neulasiksi eikä niitä kannata enää syödä.

Suomalaiset ovat torjuneet kuusenkerkkien avulla kevätväsymystä, ja ne sisältävätkin runsaasti C- ja Avitamiinia sekä kivennäisaineita. Pyyhkeeseen kiedottuja, höyrytettyjä kerkkiä voi kokeilla hoitohauteena hartiavaivoihin tai tukkoisuuteen.

Kansanlääkinnässä kerkkiä on käytetty myös kihdin, keripukin, sappivaivojen, reuman ja vatsan liikahappoisuuden hoitoon.

Kuusenkerkkien keruu ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, vaan keräämiseen on aina kysyttävä maanomistajan lupa.

Kuusenkerkkä si

irappi

5–6 l kuusenke rkkiä 1 kg sokeria vettä 1. Huuhtele ku usenkerkät.

2. Liota kerkki ä yön yli kylm ässä vedessä niin, että ne peittyv ät veteen.

3. Keitä kerk kiä liotusvedes sä noin kaksi tunt ia, jotta ne pehmenevät.

4. Siivilöi kerk ät seoksesta.

Nestettä pitä isi olla jäljellä 1,5 litraa.

5. Lisää soke ri, ja keitä seos ta kaksi tuntia ko ko ajan sekoittaen, jotta se ei pala pohjaa n.

6. Kaada siira ppimainen se os kuumennettui hin lasipurkkei hin. Hyydytys aineella, esim erkiksi hillosoke rilla, siirapin vo i kovettaa mar meladiksi.

7. Tarjoile siira ppia jäätelön, jugurtin, lettuj en tai vohvelei den kanssa.

Lähde: Arkko Martti, Aaltone n Turkka, Yrttiopas – Lu onnonkasvit ra vintona (Suomen Matk ailuliitto 1986 )

Lähde: Cederberg Maarit, Aarteita Suomen luonnosta – Hyötykasveja apilasta vuohenputkeen (Viestilehdet Oy 2014)

30

www.metsaan-lehti.fi

Ristikko

Katso ristikon ratkaisu osoitteesta www.metsaan-lehti.fi/ristikko

Anna palautetta lehdestä ja voita

MARJAJAUHEITA! Metsään Metsäkeskuksen asiakaslehti

1 | 2016

3

tapaa päätehakkuulle

OLETKO METSÄMINISTERI, KIMMO TIILIKAINEN?

fi-palvelu Metsään. verkkoon äsi tuo mets

Etämetsänomistaja

ahmii metsätietoa polkujuoksu kiinnostaa

uutta! ristikko

Lukijakyselyyn voi vastata kuukauden sisällä lehden ilmestymisestä.

Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 1.6.2016, ja voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Vastaajien kesken arvotaan Arctic Power Berriesin tuotepaketti, jonka arvo on noin 40 euroa.

www.metsaan-lehti.fi

Päivitä sähköpostitietosi – saat ajankohtaista tietoa sekä metsänja luonnonhoidon vinkkejä Metsäkeskukselta Uutiskirje ilmestyy 6 kertaa vuodessa

Vastaaminen on helppoa ja nopeaa!

1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/ metsaan 2. Merkitse numerosarja 677522 3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla Lähetäpainiketta.

Onnea arvontaan!

M

etsäkeskus julkaisee asiakaslehteään myös verkossa osoitteessa­ www.metsaan-lehti.fi. Lähetämme Metsäänverkkolehdestä kuusi uutiskirjettä vuodessa kaikille metsänomistajille, jotka ovat antaneet sähköpostinsa meille tiedotusta varten. Verkko­lehti päivittyy säännöllisesti uusilla ­artikkeleilla ja painettu lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä.

Painettu lehti lähetetään vaihtuville metsänomistaja­ryhmille.

Metsään-verkkolehden uutiskirjeen lisäksi julkaisemme Metsään.fi-uutiskirjeitä palvelun käyttäjille.

Voit päivittää sähköpostisi sekä tilata ja perua kaikkia uutis­kirjeitämme verkko­palvelussamme: metsakeskus.mailpv.net Metsäkeskus ylläpitää yhteystietorekisteriä Suomen yksityisistä metsänomistajista viranomaisasiointia ja tiedotusta varten.

31

Oman metsäsi tiedot yhdessä paikassa TULOSSA KEVÄÄLLÄ!

Hae Kemera-tukea taimikon varhaishoitoon ja nuoren metsän hoitoon sähköisesti.

Metsään.fi-palvelussa sinun on helppo pitää yhteyttä omaan metsääsi, Metsäkeskukseen ja metsäalan palveluntarjoajiin.

Kirjaudu maksuttomaan Metsään.fi-palveluun ja tutustu metsäsi tietoihin!

HAKKUU-, HOITO- JA LUONTOKOHTEET

ASIOI METSÄKESKUKSEN KANSSA

HAVAINNOLLISET KARTAT JA ILMAKUVAT

ILMOITA METSÄTYÖKOHTEISTA

OMAN METSÄSI TULO- JA MENOARVIOT

LÖYDÄ METSÄALAN PALVELUT ALUEELLASI

VEROMUISTIINPANOT JA MUISTIO

TÄYSIN MAKSUTON: KIRJAUDU PANKKITUNNUKSILLA