Metsään-lehti 2/2013

n ä ä s t e M 5

Metsäkeskuksen JULKISTEN PALVELUJEN asiakaslehti

2 | 2013

vinkkiä taimikon hoitoon

Puukauppa Metsään.fi- käteväksi palvelulla

Koneyrittäjä tekee

pitkää päivää Luontainen uudistaminen on työlästä mutta palkitsee MATKAKULUJEN VEROVÄHENNYS

metsä täynnä aarrekätköjä

2

n ä ä s t e M | 2013

www.metsaan-lehti.fi

3 Pääkirjoitus 4

Kaavat uusiksi

Rantasalmelle puuhataan puukerrostalokorttelia.

6 Puumarkkinat

7 Uutiset

11

Lakimies vastaa

Metsätalouden matkakuluja voi vähentää verotuksessa.

12

Luonnon ehdoilla

12

Honkasen tilalla metsää uudistetaan luontaisesti.

” t Hillaeästta vsitaaamiinit k tär osti! help

Voisit kokeilla säästöpuiden ryppääksi jättämistä. s. 12

26

18

Kuljettajan urakka

Koneyrittäjä Pasi Heino on rautainen ammattilainen.

21

Paininpuu

Hirveästi hirviä?

22

26

Hoitokoulu Taimikonhoidossa valitaan kasvatettavat puut.

Nykyajan aarteenetsijät

Geokätköilijät tuntevat metsien piilopaikat.

30

Karpaloaika on käsillä

31

10 kysymystä

VASTAA LUKIJAKYSELYYN s. 31 ja voit voittaa maastopyörän!

Kinuskipiirakka sulaa suussa.

JULKAISIJA Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, PL 40, 15111 Lahti, metsaan-lehti@metsakeskus.fi PUHELINVAIHDE 029 432 400 METSÄNEUVONTA arkisin klo 8–18, p. 029 432 409 tai asiakastuki@metsakeskus.fi PÄÄTOIMITTAJA Tuovi Rautjoki TOIMITUSKUNTA Markku Granander, Veikko Iittainen, Pertti Mäki-Hakola, Risto Mulari, Yrjö Niskanen, Mikko Savolainen, Annikka Selander, Aino Ässämäki TOIMITUS JA ULKOASU MCI Press Oy KANSIKUVA Jarno Terho PAINATUS ScanWeb Oy ISSN 1797-2310 PAINOS 100 000 kpl Copyright © MCI Press Oy Lehden sisältöä ei saa osittainkaan jäljentää ilman toimituksen kirjallista lupaa. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä materiaaleista. Kirjoittajien artikkeleissa esittämät mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta julkaisijayhteisön kantaa.

2

www.metsaan-lehti.fi

pÄÄKIRJOITUS

Metsäkeskus on sinua varten

M

etsäkeskus ja koko metsäala elää muutosten aikaa. Saamme Metsäkeskuksessa tänä syksynä uuden asiakkuusohjelmamme valmiiksi, jossa määrittelemme uudelleen palvelumme ja toimintatapamme yksityisille metsänomistajille, palveluja tarjoaville organisaatioille ja puuta jalostaville yrityksille. Haluamme tarjota metsänomistajille ja koko metsäalalle laadukkaita palveluja, hyvää ja nopeaa asiakaspalvelua sekä ennen kaikkea myönteisiä asiakaskokemuksia. Päästäksemme tavoitteeseen meidän on astuttava entistä paremmin asiakkaan saappaisiin ja etsittävä ratkaisuja, jotka kohtaavat asiakkaan tarpeet ja toiveet tuottaen samalla toimivan kokonaisuuden.

Metsänomistajalle näkyvin muutos toiminnassamme on yhteydenpidon aktiivisuus. Olemme jatkossa yhä enemmän yhteydessä puhelimitse, sähköpostitse ja kirjeitse sekä tapaamme metsänomistajia myös lukuisissa tapahtumissa ja koulutuksissa eri puolilla maata. Alueellisten toimipisteidemme avulla palvelemme asiakkaitamme siellä, missä asiointi on helpointa. Metsänomistajana voit myös helposti ottaa meihin yhteyttä soittamalla tai lähettämällä sähköpostia asiakastukeemme. Tavoitteenamme on ripeä ja ystävällinen palvelu: pyrimme vastaamaan yhteydenottoon kahden vuorokauden kuluessa.

Tärkein palvelumme on Metsään.fi-asiointipalvelu, josta tiedotamme metsänomistajille sitä mukaa kuin metsätiedot ovat käytettävissä palvelussa. Tällä hetkellä palvelu kattaa jo puolet Suomen metsistä ja määrä kasvaa koko ajan. Metsään.fi-palvelun voikin nähdä ekosysteeminä, joka elää ja kehittyy koko ajan.

Tämän vuoden lopulla palveluun liittyvät metsäalan palveluntarjoajat, jolloin voit metsänomistajana antaa luvan metsäalan organisaatiolle katsella oman metsäsi tietoja. Näin molemmilla osapuolilla on käytössään sama tieto ja asioiden hoitaminen helpottuu. Ensi keväänä lisäämme palveluun myös työkohteiden välityksen sekä sähköisiä asiointipalveluita. Metsään.fi-palvelun tietoja tarkastellaan aina suojatulla yhteydellä ja metsänomistajana päätät itse, kenelle tietojasi näytät.

Metsänomistajana tai metsäalan ammattilaisena olet asiakkaamme ja meille tärkeä. Otamme mielellämme palautetta vastaan toiminnastamme ja haluamme kehittyä entistä paremmaksi yhdessä asiakkaidemme kanssa.

VEIKKO IITTAINEN asiakkuuspäällikkö Metsäkeskus, Julkiset palvelut

www.metsaan-lehti.fi

3

Puusta Kokonainen kaupunginosa puusta Lahden Karistoon on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana kokonainen puukaupunginosa palveluineen. Puu on Karistossa julkisivumateriaalivaatimuksena paitsi asuinrakennuksissa myös julkisissa ja yksityisissä kohteissa, kuten koulu-päiväkotirakennuksessa ja suuressa kauppakeskuksessa. Julkisessa rakentamisessa puun käyttöä edellytetään lisäksi sellaisissa runkorakenteissa, joihin puu materiaalina sopii.

Lahden kaupunki on asettanut myös erityisiä tontinluovutusehtoja. Esimerkiksi joissain Kariston kohteissa kantavat rakenteetkin ovat puisia.

Parhaillaan seudulle ollaan kaavoittamassa puukerrostaloja.

4

www.metsaan-lehti.fi

teksti MINNA RINNE kuvat jussi tiainen, Tuula Mäkiniemi Rantasalmelle on tulossa puukerrostalokortteli.

Kaavat uusiksi

Arkkitehtitoimisto Tilatakomon suunnittelema Kariston koulu- ja päiväkotirakennus on parhaillaan toisessa rakennusvaiheessa.

www.metsaan-lehti.fi

RANTASALMELLA, ETELÄ-SAVOSSA, on vauhti päällä. Suunnitelma puukerrostalokorttelin rakentamisesta kylätien varrelle valmistui toukokuussa, ja nyt hankkeelle etsitään rivakalla tahdilla urakoitsijaa, rakennevalmistajia ja tietenkin asukkaita.

– Rantasalmella on pitkät perinteet metsäpuolella ja puunjalostuksessa, joten puurakentamisen voi ajatella olevan meille imagoasia, sanoo Rantasalmen kunnan kehittämispäällikkö Johanna Vartiainen.

Puukerrostalokorttelin suunnitelman toteutti Aalto-yliopiston arkkitehtiopiskelija Tuula Mäkiniemi diplomityönään. Rakennuttajan toivotaan löytyvän lähialueelta, jolloin projektilla olisi positiivisia vaikutuksia myös aluetalouteen.

Sopiva tontti löytyi keskeltä kirkonkylää. Käyttöikänsä päähän tullut kivitalo puretaan ja tilalle rakennetaan neljä modernia pienkerrostaloa, jotka sopivat värimaailmaltaan ja tunnelmaltaan jo olemassa olevaan talokantaan. Rantasalmen keskustassa on voimassa kahden kerroksen kaava, joten kolmikerroksisia puutaloja varten kylätien varrelle joudutaan tekemään kaavamuutos.

– Olemme sen suhteen luottavaisia. Hanke on saanut myönteisen vastaanoton, ja kuntalaiset ovat päässeet alusta asti osallistumaan ja ottamaan kantaa, Rantasalmen kunnan tekninen johtaja Merja Koivula-Laukka kertoo.

Kuntien tietoisuutta puurakentamisen mahdollisuuksista pyritään lisäämään ympäri Suomen.

Puurakentamisen asiamies Heikki Punkari Metsäkeskuksesta toivookin, että rakennustapaohjeistuksen myötä kunnat alkaisivat ohjata rakentamista enemmän puurakentamiseen.

– Kaavalla ohjaamisestakin on keskusteltu, mutta vielä ei olla sillä asteella. l

5

teksti ANTTI PAJULA johtava tilarakenteen asiantuntija Metsäkeskus, Julkiset palvelut

PUUMARKKINAT

Pohjois-Euroopan puunhankinnan johtaja Pekka Rajala UPM:sta on tyytyväinen tämänhetkiseen puukauppatilanteeseen.

– Puukauppa Suomessa on käynyt kesästä 2012 lähtien poikkeuksellisen tasaisesti verrattuna perinteiseen puukaupparytmiin. Toivottavasti sama tahti myös jatkuu, sillä riittävä ja tasainen puun tarjonta varmistaa sen, että metsäteollisuus voi tukeutua puuhuollossa luottavaisesti kotimaisen puun tarjontaan, Rajala toteaa.

– Puun tarvetta riittää myös alkaneelle syksylle. Metsäteollisuuden kannattavuusongelmista ja kansainvälisestä taantumasta huolimatta kotimainen metsäteollisuus käy nyt kovilla kierroksilla. Suurin kysyntä kohdistuu tällä hetkellä kelirikkokorjuukelpoisiin uudistushakkuuleimikoihin kuten aina näin alkusyksyllä. Myönteistä on myös se, että kysyntää on kaikilla puutavaralajeilla.

– Edellistalvi 2012–2013 oli puunkorjuuolosuhteiltaan erittäin hyvä koko maassa. Vanha talvileimikkovaranto saatiin tuolloin suurelta osin purettua. Tämän syksyn ostokiintiöissä on kohtuullisesti tilaa myös uusille talvileimikoille, Rajala sanoo.

Yksityismetsien kumulatiiviset puun myyntimäärät 1.1.2009–31.7.2013 (Metsäteollisuus ry:n jäsenostajat )

1000 m3 35 000 30 000 25 000 20 000

Hyvä alkuvuosi

Tammi–heinäkuun 2013 puun myynnit olivat lähes kaksi miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin 2012. Puukaupan odotetaan käyvän myös loppuvuonna hyvin.

1

013 31.7.2

15 000

201 0

201

2012

10 000

2009

5 000 0 Tammi

Helmi

Maalis

Huhti

Touko

Kesä

Heinä

Elo

Syys

Loka

Marras

Joulu

Keskikantohinnat 1.1.2009–31.7.2013 koko maassa

€/m

3

60 50 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitu Kuusikuitu Koivukuitu

40 30 20 10 0 2009

2010

2011

2012

2013

Tukkipuun keskihinta nousi alkutalven ja kevään aikana parilla eurolla, kunnes kääntyi kesäkuussa lievään laskuun. Jo useampana peräkkäisenä vuonna parhaat tukin hinnat on maksettu huhti–kesäkuussa. Takavuosina parhaat hinnat saatiin yleensä syys-marraskuussa.

Kuitupuun hintataso on viimeisen viiden vuoden aikana ollut koko ajan suunnilleen samalla tasolla.

Kuusikuidun hintataso on ollut laskusuunnassa paperitehtaiden lopettamisten ja heikentyneen kysynnän takia.

Lähde: Metsäntutkimuslaitos/Metinfo

6

www.metsaan-lehti.fi

grafiikka MCI PRESS

Parhaat hinnat huhti–kesäkuussa

70

Lisätietoja: www.metsakeskus.fi/metsa-ammattilaisten-koulutuskiertue

”Metsänhoidon kannalta on tärkeää, että perustiedot metsän tilasta ovat yhdessä paikassa.” koneyrittäjä Pasi heino Lue lisää tämän lehden sivuilta 18–20

Lue lisää uutisia www.metsakeskus.fi

Kuva LASSE MAUNULA

Metsäkeskuksen Pohjois-Savon alue teki keväällä maakuntaliitolle selvityksen maakunnan metsäenergiavaroista. Selvityksen mukaan Pohjois-Savossa on hyvät lähtökohdat bioöljyn lisätuotannolle: mikäli yhden bioöljyjalostamon vuosittainen raaka-aineen käyttö on noin 350 000 kuutiometriä, voisi Pohjois-Savossa toimia tällä hetkellä olemassa olevien hankkeiden lisäksi 2–3 bioöljyjalostamoa oman havukuitupuun, olemassa olevan muun metsäenergiapotentiaalin ja metsäteollisuuden sivutuotteiden hyödyntämisen ansiosta.

Bioöljyn valmistuksessa raaka-aineena käytetään metsäbiomassaa, jota valmistetaan esimerkiksi ensiharvennuksesta saatavista puutavaralajeista sekä vaneri- ja sahateollisuuden sivutuotteista.

Uusien bioöljyjalostamoiden rakentaminen PohjoisSavoon piristäisi tehdasseutukuntien ja lähiseutujen työllisyyttä sekä metsien hoitoa ja käyttöä.

Metsäkeskus järjestää syksyn aikana yhdessä Metsäntutkimuslaitoksen kanssa koulutusta metsäalan ammattilaisille. Valtakunnallisten koulutuskiertueiden aiheina ovat uudet metsänhoitosuositukset, luonnonhoidon uudet hankekäytännöt sekä uudistuvat lait.

Puutavaranmittauslaista ja hyönteistuholaista järjestetään koulutusta jo syyskuussa. Uuden metsälain koulutus alkaa marraskuussa. Eri-ikäisrakenteisesta metsänkasvatuksesta järjestetään koulutusta marrasjoulukuussa.

uutiset

Pohjois-Savossa edellytykset bioöljyjalostamoille

KOULUTUSTA AMMATTILAISILLE

Hyvinvointia metsästä Vaikka jo viisi minuuttia metsässä vaikuttaa myönteisesti henkiseen hyvinvointiin, metsää on hyödynnetty vain vähän mielenterveystyössä. Suomen Mielenterveysseuran ja Metsäkeskuksen Hyvän mielen metsäkävely -hanke kannustaa liikkumaan metsäluonnossa. Se pyrkii lisäämään yhteisöllisyyttä, sukupolvien välistä yhdessäoloa, vähentämään yksinäisyyttä ja ennaltaehkäisemään mielenterveysongelmia.

Ensimmäiset Hyvän mielen metsäkävelyt järjestettiin Tampereella, Rovaniemellä ja Järvenpäässä. Tampereella ja Rovaniemellä yläasteikäisiä osallistujia oli yli sata, ja Järvenpäässä metsään tutustumaan pääsivät Iso-Antin päiväkodin ryhmät yhdessä tukikoirakkojen kanssa.

Syksyllä metsäkävelyitä on luvassa muun muassa Repoveden kansallispuistossa, Savonlinnassa ja Uudessakaupungissa. Vaikka ei itse pystyisikään liikkumaan luonnossa, virtuaalikävelyn avulla pääsee aistimaan keväistä luontoa.

Ensimmäisen virtuaalikävelyn teemana on kevät. Sarjaa täydentävät myöhemmin myös muut metsän vuodenajat.

Keväinen virtuaalikävely löytyy Suomen Mielenterveysseuran YouTube-sivulta: www.youtube.com/mielenterveysseura

www.metsaan-lehti.fi

7

oden voitoltoivatajat Viime akvuku halonh.82 (usnasaisten sarja) .ja 3.36 .97 (miesten sarja) 1.53 METSÄ

METSÄMESSUT TULEVAT TAAS

Suomen parasta halonhakkaajaa etsitään

Uudistuneet Metsämessut valtaavat Helsingin Messukeskuksen 22.–24.11.

Metsäkeskus juhlistaa tapahtumassa Metsään.fi-palvelun toimijasivujen avautumista – tule testaamaan palvelua ja juttelemaan metsäasioistasi kanssamme!

Muita teemojamme ovat metsätilojen sukupolvenvaihdokset, yhteismetsät ja metsätuhot.

Fiskars ja Suomen metsäkeskus etsivät yhdessä Suomen parasta halonhakkaajaa.

Alkukarsinnat alkoivat keväällä ja jatkuvat edelleen huipentuen finaaliin Metsämessuilla 22.–24.11. Alkukarsinnoista valitaan loppukilpailuun kahdeksan miestä ja naista. Loppuvuoden karsintoja pidetään vielä Mikkelissä 5.10. ja Askolassa 10.10.

Katso tyylinäytteitä YouTubesta (hakusanalla ”SM halonhakkuu”) ja sitten vain treenaamaan!

www.metsakeskus.fi/metsamessut

www.metsakeskus.fi/halonhakkuun-sm-kisat

VINKKI! LIITY FACEBOOKISSA Koputa puuta -ryhmään ja opit uutta metsäalan sanastoa.

” Luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta metsien suojelu on tärkeää, mutta erityisen tärkeää on se, miten talousmetsiä hoidetaan.”

Tapahtumat

Liisa Rohweder pääsihteeri, WWF

8

Uusi metsälaki eduskunnan käsittelyssä

§

Hallitus esitti metsälain muutosta eduskunnalle kesäkuussa. Merkittävimmät muutokset koskevat uudistus- ja kasvatushakkuiden toteuttamista, metsänuudistamista ja luonnon monimuotoisuuden huomioimista.

Metsänuudistamisessa hyväksyttävien puulajien kirjo kasvaa nykyisestä.

Uudistushakkuun ikä- ja järeyskriteerit esitetään poistettaviksi, jolloin metsänomistaja voi päättää hakkuun ajankohdasta. Kasvatettavan puuston minimimääristä säädettäneen edelleen valtioneuvoston asetuksella ja metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisesta ja elinympäristöistä edelleen lain 10 §:ssä.

Erityisen tärkeisiin elinympäristöihin ehdotetaan uusia kohteita.

Uusi metsälaki lisää metsänomistajan valinnanvapautta ja vastuuta omaisuutensa hoidossa. Uuden metsälain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2014 alussa.

Lue lisää: www.metsakeskus.fi

Metsäenergia-seminaari

Yhteismetsä omistusratkaisuna

3.10. Kannus

8.10. Oulu

Kestävä metsäenergia -hanke ja Metla järjestävät yhdessä metsäenergian korjuun tutkimustuloksia käsittelevän seminaarin ja maastoretkeilyn.

Suomen metsäkeskus ja Maanmittauslaitos järjestävät Yhteismetsä omistusratkaisuna -tiedotustilaisuuden. Tilaisuus on tarkoitettu metsä- ja maanmittausalan ammattilaisille, metsätilojen kiinteistövälitystehtävissä ja pankeissa toimiville, seurakuntien ja kuntien toimihenkilöille sekä metsänomistajille. Tilaisuus on maksuton.

Ilmoittautumiset 30.9. mennessä: www.metsakeskus.fi/tapahtumat.

www.metsaan-lehti.fi

uutiset

NATNET KYTKEE SUOJELUALUEITA YHTEEN Monimuotoinen lajisto vaatii suojelualuekokonaisuuksia, sillä lajit eivät tunne maanomistusrajoja. Suojelua kannattaa kohdistaa ekologisesti tehokkaille alueille, kuten suojelualueiden välille.

Olemassa olevien luonnonsuojelualueiden välille muodostetaan yhteyksiä NATNET Life+ -hankkeessa Lounais-Lapissa vuosina 2012–2016. Luonnonsuojelualueiden kytkeytyneisyyttä lisätään vapaaehtoisilla METSO-suojelusopimuksilla.

Maanomistajat suojelevat arvokkaita elinympäristöjä ja saavat siitä korvauksen. Tavoitteena on säilyttää ja lisätä luonnon monimuotoisuutta sekä vähentää elinympäristöjen pirstaloitumista. Suojelun lisäksi hankkeessa toteutetaan luonnonhoitotöitä.

Hankkeen toteuttajina toimivat Lapin ELY-keskus, Suomen metsäkeskus, Metsäntutkimuslaitos ja Metsähallituksen Metsätalous- ja Luontopalvelut. Asiantuntijaorganisaatioina toimivat Ranuan ja Länsi-Pohjan metsänhoitoyhdistykset.

uomen Tiesitkö,setuotjeäluSmäärät metsien Euroopan ovat mat? suurim Lue koko artikkeli verkossa: www.metsaan-lehti.fi teksti: Eerika Niemelä, Lapin ELY-keskus

Suomen paras pönttö vaati viitseliäisyyttä Huhtikuun Metsään-lehdessä pyysimme valokuvia lukijoiden rakentamista linnunpöntöistä. Saimme melkoisen kirjon erilaisia asumuksia niin pikkulinnuille kuin isommillekin siivekkäille.

Suomen metsäkeskuksen metsäneuvoja ja lintuharrastaja Hannu Lehtoranta valitsi voittajaksi tuohella päällystetyn pöntön, jonka sisuksissa on puinen, metallilla vuorattu linnunpönttö. Metallilevyn tarkoitus on estää petoeläinten ryöstöyritykset.

– Melkoinen turvakoti, jonka valmistaminen on vaatinut viitseliäisyyttä, Lehtoranta kommentoi.

Pöntön rakentanut Perttu Kokkila saa palkinnoksi retkilaavun.

VIELÄ KERKIÄÄ!

Syksyn taimikonhoitokursseille ehtii vielä. Tervetuloa oppimaan taimikonhoidon perusteet sekä raivaussahan käyttö ja huolto. Kursseja järjestetään syys-lokakuussa Tampereella, Pälkäneellä, Juupajoella, Ylöjärvellä, Kankaanpäässä ja Muhoksella.

Lisätiedot: www.metsakeskus.fi/tapahtumat

Kuvat sekä Lehtorannan kommentit kaikista pöntöistä löytyvät Metsäkeskuksen Facebook-sivulta, www.facebook.com/suomenmetsakeskus.

Lue lisä

tapahtumis ä tamme:

Maakunnan Metsäpäivä 10.10. Askola Perinteinen Häme-Uudenmaan metsäpäivä, johon sisältyy muun muassa halonhakkuun SM-kisojen karsinta sekä metsänomistajien metsätaitokilpailut.

www.metsaan-lehti.fi

Metsäkeskuksen avoimet ovet 26.11. Turku, 27.11. Loimaa, 28.11.

Mynämäki ja Pori, 3.12. Kankaanpää Tervetuloa pikkujouluglögille ja tutustumaan Metsään.fi-palveluun!

Euroopan metsäviikko

metsakeskus.fi / tapahtumat

9.-13.12. Rovaniemi Euroopan metsäviikko tuo Rovaniemelle kansainvälisiä vieraita, kokouksia ja seminaareja. Samaan aikaan Rovaniemellä on YK:n alueellinen metsäkokous METSÄ2013, johon odotetaan noin 150 kansainvälistä asiantuntijaa ja korkean tason osallistujaa ympäri maailmaa.

9

Enemmän metsästä lokakuussa Metsäkeskus järjestää kumppaneineen metsänomistaja- ja ammattilaistapahtuman Mikkelissä 5.10.

Luvassa on roppakaupalla metsäasiaa, metsäistä ohjelmaa ja metsäalan organisaatioita sekä Luston järjestämä askartelupaja lapsille ja SM-halonhakkuun karsintakisa. www.metsakeskus.fi/enemman-metsasta

UUSI, EHOMPI NETTILEHTI Metsään-lehden uudet nettisivut ovat auenneet. Osoitteessa www.metsaan-lehti.fi pääset lukemaan artikkeleita, katsomaan hyödyllisiä videoita sekä kommentoimaan ajankohtaisia aiheita. Tervetuloa tutustumaan!

METSÄREITILLE NETISSÄ Suomessa on liki miljoona metsänomistajaa, eli yksi viidestä suomalaisesta omistaa metsää. metsäntutkimuslaitos 2013

Tänä syksynä Tampereen Pyynikille aukeaa uudenlainen lisätyn todellisuuden metsäoppimispolku osana tiedonvälitys- ja viestintähanke Bittimetsää.

Android-tabletille suunnitellulla sovelluksella saa auki kartan, joka opastaa kulkijan rastille.

Rastikoordinaattien lähellä tehtävä aukeaa automaattisesti, ja kartta opastaa seuraavalle rastille. Rata toteutetaan yhdessä Tampereen yliopiston kanssa ja se on suunnattu erityisesti yläkouluikäisille.

Lisäksi Tampereen Kaupista löytyy kiinteä metsätaitorata. Sen voi kiertää myös virtuaalisesti netissä eKartta-sovelluksen avulla. Rasteilta löytyy kuvia, videoita ja ääntä.

Suuntaa kulkusi osoitteeseen www.pirkanmaanmetsat.fi/kauppi ja sen jälkeen voitkin piipahtaa kiertämään radan myös Tampereen Kaupin kuntokolmoselle.

Kuva KYLLIKKI MAARANTO

MYRSKYTUHOJA VOI ENNAKOIDA

M

etsäkeskuksen Pohjois-Pohjanmaan alue on käynnistänyt hankkeen, jonka tavoitteena on ennaltaehkäistä myrskytuhoja metsäisillä sähkölinjanvarsilla ja rataosuuksilla. Johtolinjojen viereisten metsien riskikohteet selvitetään Metsäkeskuksen laserkeilaus- ja metsävara-aineistojen sekä maastovarmistusten perusteella. Metsäkeskus myös tiedottaa metsänomistajille liian pitkistä puista, jotka ovat vaaraksi sähkölinjoille. Hankkeen aikana on luvassa koulutustilaisuuksia metsänomistajille ja metsäalan ammattilaisille.

Kimmokkeena ajatukselle ennakoida tuhoja ovat olleet viimeisten reilun kymmenen vuoden aikana koetut lukuisat merkittävät myrskyt, jotka ovat aiheuttaneet laajoja ja pitkäaikaisia häiriöitä sähkönjakeluun eri puolilla maata. Myrskyissä on kaatunut satojatuhansia kuutioita puuta johto-, rautatie- ja maantielinjoille.

Lue koko artikkeli verkossa: www.metsaan-lehti.fi

10

Ongelmia aiheuttavat eniten nuoret, lehtipuuvaltaiset metsät, joita lumi painaa tai jotka taipuvat kovassa tuulessa linjoille.

www.metsaan-lehti.fi

Lakimies vastaa Matkakulut Miten metsätalouden matkakulut vähennetään verotuksessa?

M

atkakuluina voidaan metsätalouden pääomatuloista vähentää kaikki tarpeelliset metsän hoitoon ja hallintaan liittyvät metsänomistajan matkakulut niin sanottuina vuosimenoina. Muun henkilön kuin metsänomistajan matkakuluja ei voi vähentää metsänomistajan matkakulujen tavoin.

Muun henkilön kulut voivat kuitenkin olla verotuksessa vähennyskelpoisia, jos ne on maksettu hänen esittämänsä matkalaskun perusteella.

Metsänomistajan matkakulujen vähentämiseen ei liity omavastuuta, kuten palkansaajan verotuksessa kodin ja työpaikan välisiin matkakuluihin, eikä ylärajaa. Matkakulut ja muut vuosimenot vähennetään kassaperiaatteen mukaisesti sinä verovuonna, jona maksu on suoritettu.

Metsänomistaja käyttää matkoihin useimmiten omaa autoa, joka ei kuulu metsätalouden kalustoon, vaan on yksityiskäytössä. Metsätalouden muistiinpanoissa on esitettävä selvitys matkasta aiheutuvien menojen vähentämiselle: ajon alkamis- ja päättymisaika, matkan tarkoitus, ajoreitti ja matkan pituus. Onkin suositeltavaa pitää ajopäiväkirjaa auton metsätalouskäytöstä. Julkisten kulkuneuvojen käytöstä tehdään metsätalouden muistiinpanoihin vastaava selvitys kuin oman auton käytöstäkin ja selvitykseen liitetään matkalippu.

Oman yksityiskäytössä olevan auton käytöstä johtuvat kulut vähennetään joko Verohallinnon ohjeiden mukaisen kilometrikustannuksen (vuodelta 2012 toimitettavassa verotuksessa 0,25 euroa/km) tai todellisten kustannusten mukaisesti. Julkisia kulkuvälineitä käytettäessä matka-

www.metsaan-lehti.fi

Janne Uitamo johtava metsälakiasiantuntija, OTM, MMM, Metsäkeskus, Julkiset palvelut

kulut vähennetään aina todellisten kustannusten perusteella. Omaan metsään tehdyistä matkoista ei voi tehdä elantokustannusten lisääntymiseen perustuvaa päivärahavähennystä. Sen sijaan erityiselle työntekopaikalle, esimerkiksi metsätalouden koulutustilaisuuksiin, tehdyistä matkoista metsänomistaja voi vähentää niin sanotun oman päivärahan Verohallinnon yhtenäistämisohjeiden mukaisesti. Päivärahan edellytykset on tällöin selvitettävä metsätalouden muistiinpanoissa.

Jakamattoman kuolinpesän ja verotusyhtymän osakkaille aiheutuneet matkakustannukset ovat vähennettävissä kuolinpesän tai yhtymän metsätalouden pääomatuloista edellä kuvatuin perustein. Osakkaan tekemän matkalaskun perusteella jakamaton kuolinpesä voi maksaa verovapaista matkakustannusten korvauksista annetun Verohallinnon päätöksen mukaisia verovapaita korvauksia kaikista kuolinpesän osakkaan tekemistä metsätalouden matkoista. Sen sijaan verotusyhtymä voi maksaa osakkailleen vastaavia korvauksia ainoastaan muista kuin kodin ja metsän välisistä matkoista.

Yhtymän osakkaan matka kotoa metsätilalle ei Verohallinnon yhtenäistämisohjeen mukaan ole tilapäinen työmatka.

Miten hoitaa rajojen auki pitäminen ja epäselvän rajan määrittäminen?

Lue lakimiehen vastaus Metsään-lehden nettiversiosta: www.metsaan-lehti.fi

11

Luonnon

Ehdoilla Honkasen tilalla Mäntyharjulla metsä uudistetaan luontaisesti ja metsätyöt ovat elämäntapa. teksti TIINA TOIVAKKA kuvat JYRKI SUVIMAA

12

www.metsaan-lehti.fi

Keskustelu jatkuu verkkolehdess채!

Eljas Heikkinen osoittaa kannosta aiempien hakkuiden ajankohtia.

Vuosirenkaat ovat leveit채, kun puu on saanut lis채채 tilaa ja valoa. www.metsaan-lehti.fi

13

Eljas Heikkinen ja Jukka Honkanen vertailevat metsäsuunnitelmaa toteutuneeseen. Päivi Honkanen toteaa miehensä tuntevan metsän kuin omat taskunsa.

M

Mäntyharjulainen Jukka Honkanen on metsämies henkeen ja vereen. Isäntä tuntee metsänsä kuin omat taskunsa ja viettää siellä vaimonsa Päivi Honkasen mukaan aikaa aamusta iltaan ympäri vuoden.

Honkasen työpaikka on siis oma metsä. Päätoimisia metsätalousyrittäjiä on Suomen metsänomistajista vain muutama prosentti.

Seisomme Honkasen tilan pihapiirissä Etelä-Savon sydämessä. Vanhat, punamultaiset ulkorakennukset ympäröivät 1860luvulla rakennettua puista päärakennusta.

Hieman kauempana laitumella käyskentelee ratsuhevosia.

Honkasen suku on asunut tilalla vuodesta 1905, jolloin Jukka Honkasen isoisä aloitti tilanpidon. 1950-luvulla tila siirtyi seuraavalle sukupolvelle, ja vuonna 1982 tilan otti haltuun nykyinen isäntä. Tällä hetkellä tilaa asuttaa ainoastaan isäntäpariskunta, sillä perheen jälkikasvu opiskelee jo muualla.

Metsää Honkasen tilalla on 165 hehtaaria. Peltohehtaareita on 20, mutta pääasiassa pelloilla kasvaa naapurien karjalle menevää heinää.

Jo pihalta katsoessa huomaa metsän olevan reheväkasvuista, kuusikkovaltaista.

Vaikutelma vahvistuu, kun lähdemme tutustumaan tilan metsiin lähemmin. Mukaan metsäretkelle lähtee myös Metsäkeskuksen

14

johtava metsänhoidon asiantuntija Eljas Heikkinen.

luontaisia taimia oikealla ajoituksella

Suomalaisista metsänomistajista

55% on kiinnostunut ainakin jossain määrin kokeilemaan jatkuvaan kasvatukseen perustuvaa metsätaloutta.

Lähde: Metla

– Olet kasvattanut metsää tasaikäisesti, Heikkinen toteaa heti autosta noustuaan.

Honkanen myöntää sen sopineen hänen työtavoilleen.

Tasaikäisessä metsänhoidossa nuoremmista ja varttuneemmista puista kaadetaan harvennuksissa noin kolmannes. Päätehakkuu seuraa, kun metsä ei enää juuri kasva.

Tavallisesti päätehakkuun jälkeen metsä uudistetaan kylvämällä tai istuttamalla uudet taimet.

Avohakkuissa Jukka Honkanen on toiminut varoen niin, että olemassa olevat taimet ovat voineet jatkaa kasvuaan eikä kylvöä tai istutusta ole tarvittu.

Alue, jolla miehet nyt tutkivat metsäsuunnitelmaa, on edellisen hakkuun jälkeen taimettunut hyvin. Luontaisesti syntyneitä taimia on niin paljon, että pian paikalla on tiheä kuusimetsä. Ennen sitä Honkanen joutuu kuitenkin työskentelemään täällä vielä useasti raivaussahan kanssa.

Taaempana näkyy jo suurempia kuusia kasvava metsikkö, jossa on muutamia vuosia sitten toteutettu kaistalehakkuu. www.metsaan-lehti.fi

Luontaisesti syntyneestä kuusen taimikosta on raivattava pois lehtipuut.

Olemassa olevat taimet ovat voineet jatkaa kasvuaan eikä kylvöä tai istutusta ole tarvittu.

Metsässä on monenlaista elämää, joka usein jää huomaamatta.

Puukauppa kätevämmäksi Sähköiseen Metsään.fi-palveluun voivat loppuvuodesta 2013 liittyä metsänomistajien lisäksi myös heitä palvelevat yritykset, metsäpalveluyrittäjät, metsänhoitoyhdistykset ja puunostajat.

Yhteydenpito ja töiden toteutus helpottuvat, kun kaikki näkevät samat tiedot.

Metsänomistaja voi etsiä Metsään.fi-palvelusta tekijää töille ja ostajaa puulle. Halutessaan hän voi myös antaa yrityksille luvan selata tietojaan tai siirtää niitä yrityksen omiin järjestelmiin. Yritykset voivat myös itse ottaa yhteyttä metsänomistajiin, jotka ovat antaneet luvan tietoihinsa.

Palvelu perustuu Metsäkeskuksen ylläpitämään metsävaratietokantaan. Palvelusta löytyvät ajantasainen tieto, kartat ja ilmakuvat. Tiedot hakkuumahdollisuuksista, hoitotöistä ja luontokohteista ovat metsikkökuvioittain.

Palvelu maksaa metsänomistajalle 60 euroa vuodessa ja on verovähennyskelpoinen. Yritysten hinta määräytyy toiminta-alueen kuntien määrän mukaan.

Tutustu palvelun esittelyversioon osoitteessa www.metsään.fi

www.metsaan-lehti.fi

15

Jukka Honkanen (oik.) hoitaa metsiään luonnonmukaisesti ja mahdollisimman pitkälti käsityönä. Asiantuntija Eljas Heikkinen huomauttaa tavan olevan vaativa, mutta tuovan hyvän lopputuloksen.

Säästöpuiksi sopivimpia ovat esimerkiksi haapa, raita, leppä sekä jalot lehtipuut.

16

Kapeahkon kaistaleen reunoilla kasvavat kuuset ovat tuottaneet riittävästi siemeniä hakatulle alueelle.

– Kuusen luontainen uudistaminen on hyvin usein epäonnistunut ratkaisu, mutta Honkasen metsät ovat poikkeuksellisen taimettumisherkkiä. Hän on saanut hyviä tuloksia huolellisella hakkuulla ja oikealla ajoituksella, Heikkinen toteaa.

kokeilu käyntiin parin metsikkökuvion voimin Jukka Honkasen ja Eljas Heikkisen keskustelu kääntyy eri- ja tasaikäismetsien hyviin ja huonoihin puoliin.

Honkanen saa metsästään puuta vuosittain 1 500 kuutiota, mitä Heikkinen pitää erittäin hyvänä tuloksena, varsinkin kun isäntä työskentelee ilman apuvoimia.

Suuria metsäkoneita Honkasen tilalla nähdään harvoin.

– Motolla jos sipaistaan, niin ehjää alikasvostainta ei tahdo jäädä. Siksi teen mieluummin itse ja vaikka vähän työläämmin ja useammin, hän kuvaa työtapaansa.

Tasaikäisrakenteinen metsä istuu Honkasen tapaan työskennellä, mutta Heikkisen mielestä hänen kannattaisi kokeilla myös eri-ikäisen metsän kasvattamista. Eri-ikäisrakenteinen kasvatus sopisi metsänhoidon asiantuntijan mukaan näille luontaisesti hyvin taimettuville alueille.

– Silloin metsä uudistuisi ja kasvaisi samanaikaisesti. Hakkuita tehdään säännöllisin väliajoin, jolloin poistetaan suurimpia puita ja harvennetaan tiheämpään kasvavia pienempiä puita. Uutta taimistoa syntyy jatkuvasti, Heikkinen selittää ja muistuttaa samalla, että uuden metsälain www.metsaan-lehti.fi

VAIHTOEHTO AVOHAKKUULLE

myötä eri-ikäisrakenteinen metsätalous tulee osaksi normaalia metsätaloutta.

– Puun tuotoksen ja taloudellisen tuoton kannalta kasvatusmenetelmissä ei eroa juuri ole.

Heikkinen ehdottaa, että Honkanen kokeilisi eri-ikäisrakenteista metsänkäsittelyä muutamilla metsikkökuvioilla. Joillakin tilan metsikkökuvioilla eri-ikäinen rakenne onkin jo olemassa.

– Esimerkiksi taimikon reunametsässä.

Lisäksi pienaukkohakkuilla voidaan saada kasvamaan lehtipuita ja rikastuttaa puulajisuhteita, koska kuusettuminen uhkaa Honkasen reheviä metsiä, Eljas Heikkinen miettii.

Eri-ikäismetsät tekevät tuloaan. Useat metsänomistajat eivät halua mailleen avohakkuita tai muita suuria muutoksia. Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) vanhempi tutkija Sauli Valkonen painottaa, että metsänomistajan on syytä tutustua eri-ikäismetsänhoitoon kunnolla ennen siihen ryhtymistä, ettei esimerkiksi puukaupassa tai neuvottelutilanteessa tule yllätyksiä.

Tiivistetysti eri-ikäismetsässä on kyse metsän käytöstä ja hoidosta ilman avohakkuuta. Metsästä hakataan pääasiassa isompia puita, jotka korvautuvat jäljelle jäävillä, hieman pienemmillä puilla ja alikasvoksella. Myös sairaat ja vialliset puut poistetaan korjuun yhteydessä. Säästöpuiksi jätetään eri puulajeja ja jonkin verran isoja puita.

– Näin menetellen voidaan jatkaa periaatteessa maailman tappiin saakka ilman uudistushakkuuta, Valkonen toteaa.

Menetelmän taloudellinen kannattavuus riippuu metsänomistajan tavoitteista, ja sen voi laskea monella tavalla.

– Ongelmana on se, että tällaista ei ole totuttu tekemään. Voi olla hankalaa alkaa miettiä, onko omassa metsässä hyväkuntoista puuta käytettäväksi ja onko alikasvosta riittävästi. Kokemusta on vähän ja tiedoissa on aukkoja.

Taloudellisesti toimiva Säästöpuut kannattaa jättää ryppäiksi Vuosien varrella Honkasen tapa hoitaa metsiään on herättänyt epäilyksiä metsäalan ammattilaisissa.

Nyt tilanne on kuitenkin toinen. Metsäsuunnitelman laatija on ymmärtänyt, mihin tilalla pyritään. Hakkuu- ja hoitoehdotukset noudattelevat toteutettua linjaa.

Myös Eljas Heikkinen antaisi Jukka Honkasen tavasta hoitaa metsää kiitettävän arvosanan. Jotain parannettavaa kuitenkin löytyy.

– Voisit ehkä kokeilla säästöpuiden ryppääksi jättämistä, Heikkinen ehdottaa.

Metsäsertifiointi edellyttää, että kaikissa päätehakkuissa jätetään noin kymmenen säästöpuuta hehtaaria kohden. Säästöpuiksi sopivimpia ovat esimerkiksi haapa, raita, leppä sekä jalot lehtipuut. Niitä ei kaadeta missään vaiheessa ja ne tarjoavat sekä elävinä että kuolleina lahotessaan elinympäristön useille eri lajeille. Lähes neljännes suomalaisen metsän lajeista on jossakin vaiheessa riippuvainen lahopuusta.

Metsäretki on lopuillaan. Nykyisin varsin poikkeuksellinen tapa hoitaa metsää omin voimin, tukeutuen lähes täysin luontaiseen uudistukseen, on tehnyt vaikutuksen Heikkiseen.

– Isännän menetelmä hoitaa metsää vaatii taitoa ja aikaa ja on työläs, mutta lopputulos on luontoa säästävä ja maisemallisesti kaunis, hän kehuu. l www.metsaan-lehti.fi

Monet pelkäävät, että korjuu koituu kalliiksi tai siinä vahingoitetaan tai tuhotaan alikasvosta. Valkonen kuittaa pelot liioitelluiksi.

– Korjuussa on hankaluutensa, mutta ei se täystuhoa aiheuta. Se on sama homma kuin harvennushakkuu yleensäkin. Tosin alikasvospuita vaurioituu aina jonkin verran – mutta suuntaamalla kaadot ja hiomalla työtekniikkaa korjuu onnistuu tutkimusten mukaan hyvin.

Korjuun kustannukset riippuvat puun koosta ja kertymästä, eivätkä ne Valkosen mukaan eri-ikäismetsässä poikkea ratkaisevasti tavallisen metsänkasvatuksen kustannuksista, joihin sisältyvät harvennukset ja päätehakkuut.

– Korjuuvaurioiden välttäminen, huono näkyvyys ja talvikorjuu aiheuttavat kyllä lisäkustannuksia, hän huomauttaa.

Eri-ikäiskuusikon puulaatu ei ole tutkimusten perusteella sen huonompaa tai parempaa kuin tasaikäisrakenteisen. Tarkempia laatutuloksia on luvassa todennäköisesti ensi vuoden aikana.

Tasaikäisestä eri-ikäiseen – Määräävin tekijä eri-ikäisrakenteiseen metsänhoitoon siirryttäessä on metsänomistajan halu ja tarve, Valkonen korostaa.

Toiseksi huomiota kannattaa kiinnittää lähtötilanteeseen: onko metsässä jo valmiiksi eri-ikäisrakenteisuutta ja alikasvustoa.

– Vasta kolmanneksi on syytä miettiä puulajeja ja kasvupaikkaa. Periaatteessa menetelmä sopii kaikille metsille. Taloudellisesti ja metsänhoidollisesti lupaavimpia ovat kuusikot ja korvet.

Olennaisinta on saada alikasvustoa syntymään. Siinä tarvitaan kärsivällisyyttä, koska istuttelu ei kannata.

Metsäpalstalla voi Valkosen mukaan tehdä myös varovaisia harvennuksia, rusauttaa se nopeasti harvaksi tai tehdä pienaukkoja. Vielä ei tiedetä, mikä keinoista on kannattavin. Myöskään tarkkaa siirtymäaikaa ei pystytä määrittelemään.

– Ei ole olemassa mittaria, joka kertoisi, milloin kyse on eri-ikäisrakenteisesta metsästä, Valkonen toteaa.

Teksti: Maiju Ristkari

17

Kyllä koneyrittäjä

metsän hoitaa Koneyrittäjä Pasi Heino suunnittelee, miten puun voi kerätä metsästä mahdollisimman kustannustehokkaasti. Hoidetussa metsässä työ on helppo tehdä. teksti MATTI VÄLIMÄKI kuvat JARNO TERHO

M

MONITOIMIKONEEN KOURA ottaa tukevan otteen koivun tyvestä.

Saha käy, kone kiepauttaa puun vaakatasoon, ja saman tien se onkin jo nätissä pinossa kolmena kappaleena ja karsittuna. Pystyyn jäävien mäntyjen runkoja ei edes hipaistu.

Olemme Mynämäellä Vehmalaisten kylässä Aulijärven metsätien varrella. Seuraamme korjuuyrittäjä Pasi Heinon kanssa, miten kuljettaja Henrik Vuorisalo käyttää tottuneesti hakkuukonetta.

– Tämä on noin 30-vuotiaan mäntymetsän ensimmäinen harvennushakkuu, jonka yhteydessä otetaan talteen myös energiapuuta. Havukuitu menee sellutehtaalle ja pieniläpimittainen puu energialaitokselle, Heino kertoo.

Metsänhoito on kuin lastenkasvatusta Heinäkuisena tiistaipäivänä Metsäkuljetus Heino & Uusitalo Oy:n miehiä on töissä myös kolmella muulla työmaalla Varsinais-Suomessa.

– Repertuaariimme kuuluu kaikki se, mitä tapahtuu metsässä. Muun muassa harvennushakkuut, päätehakkuut, joukkokäsittelyt, energiapuun korjuu – sekä maapinnan käsittely uutta puusukupolvea varten: mätästys, laikutus ja äestys, Heino kuvailee.

Hän kertoo, että viime aikoina erityisesti energiapuun korjuu on lisääntynyt.

– Energiapuun korjuu on meille tärkeää etenkin näin kesällä. Se auttaa pitämään täystyöllisyyden ympäri 18

vuoden. Energiapuun kerääminen on kannattavaa myös metsänomistajalle, Heino huomauttaa.

Mutta mikäli metsän varhaishoidosta on laistettu, niin energiapuun korjaaminen on kuljettajalle vaativaa ja henkisesti raskasta työtä.

– Tällöin metsässä on hyvin tiheässä pienirunkoisia puita. Kuljettaja joutuu olemaan tosi tarkka, että pystyyn jätettäviin puihin ei tule runkovaurioita. Metsänhoidon tekemättömät työt ikään kuin sälytetään kuljettajalle.

Työssään Pasi Heino on nähnyt vuosien varrella sekä hyvin että huonosti hoidettuja metsiä.

– Yleisin ongelma on tosiaan se, että alkuhoidossa on puutteita. Mikäli esimerkiksi ensimmäisiä perkauksia ei hoideta kunnolla, niin taimet jäävät heinien ja vadelmien alle.

Heinon mukaan tarvittavat toimet ovat helppoja eikä kyse ole suurista kustannuksista.

– Siitä huolimatta ne jäävät usein tekemättä. En tiedä, onko kyse tietämättömyydestä tai huolimattomuudesta, hän harmittelee.

– Metsänhoitoon pätee sama kuin lapsiin. Varhaiskasvatus on todella tärkeää.

Metsäpalapelissä riittää pyöriteltävää Heino & Uusitalo työllistää kymmenkunta miestä. Lisäksi yritys tekee läheistä yhteistyötä neljän muun alan yrittäjän kanssa.

Pasi Heino kertoo, että hän tekee itse töitä pääasiassa kotikonttorissa. Hän sumplii asioita niin, että hommat pyörisivät koko ajan mahdollisimman tehokkaasti.

– Koneissa on kiinni paljon rahaa, joten niiden on oltava senkin takia käynnissä. Logistiset kuviot pitää hioa tarkkaan myös siksi, että metsätilat Varsinais-Suomessa www.metsaan-lehti.fi

"Metsänhoitoon pätee sama kuin lapsiin.

Varhaiskasvatus on todella tärkeää."

KORJUUJÄLJESSÄ PARANNETTAVAA Metsäkeskus tekee hakkuiden korjuujäljen arviointia. Koealojen tarkastuksessa verrataan jäljellä olevaa puustoa ja poistetuiksi valittuja puita valmiisiin harvennusmalleihin. Tulokset lasketaan hehtaarikohtaisiksi. Myös havaitut urapainumat, ajouravälit ja -leveydet mitataan.

Lisäksi tarkistetaan juuristo- ja runkovauriot, joita syntyy monesti ajourien reunapuihin.

Korjuujäljen arviointi tehdään hakkuun jälkeen seuraavalla maastotyökaudella.

– Kun tavoitteena on erinomainen tai hyvä työn laatu, täytyy korjuuteknisten olosuhteiden, korjuukaluston ja ennen kaikkea toteuttajan ammattitaidon olla kunnossa. Riittävän aikainen leimikoiden ennakkoraivaus antaa hyvät mahdollisuudet laadukkaaseen työnjälkeen, muistuttaa edistämispalvelujen päällikkö Jouni Rantala Metsäkeskuksesta.

Metsäkeskus tarkastaa korjuujäljen laatua kuluvana vuonna 500 leimikolta, joista 300 on energiapuun korjuukohteita ja 200 ainespuuharvennuksia. Metsänomistaja saa tarkastuksesta ilmoituksen etukäteen. Palautetta korjuujäljestä annetaa niin metsänomistajalle, hakkuun suunnittelijalle kuin koneyrittäjälle.

Energiapuun korjuujäljessä oli vuonna 2012 laatuongelmia: hyvien leimikoiden osuus oli vain 42 prosenttia. Virheellisiä leimikoita oli hakattu harvennusmalleihin verrattuna liian voimakkaasti tai jäävässä puustossa oli merkittäviä runkovaurioita.

Metsäkeskus järjestää vuosittain korjuujälkikoulutusta ammattilaisille.

– Työtä suunnittelevien ja toteuttavien ammattilaisten yhteisissä koulutustapahtumissa syntyy hyödyllistä vuoropuhelua. Onnistunut puunkorjuu on yhteispeliä, Jouni Rantala lisää.

www.metsaan-lehti.fi

19

PASI HEINO • Syntynyt 1958.

• Koneyrittäjä ja maanviljelijä.

• Vuodesta 1981 toiminut Metsäkuljetus Heino & Uusitalo Oy on erikoistunut koneelliseen puunkorjuuseen. Yrityksellä on noin kymmenen työntekijää ja koneita maanmuokkauslaitteista päätehakkuukoneisiin.

• Heinon kotitilaan Mynämäellä kuuluu ”keskikokoinen metsä”. Metsässä tehtiin viime vuonna kahdella hehtaarilla harvennushakkuut, yhdellä hehtaarilla päätehakkuu. Päätehakkuualue uudistettiin kesällä.

• Harrastaa liikuntaa, musiikkia ja teatteria.

Heino on osallistunut useina vuosina Sulkavan soutuihin metsäalan ammattilaisten Mettään Soutajat -joukkueessa.

"Energiapuun kerääminen on kannattavaa myös metsänomistajalle." ovat aika pieniä, keskimäärin noin 20 hehtaaria, ja koneita joutuu siirtelemään paljon paikasta toiseen. Myös aikataulut ovat tiukkoja.

Heino on toki itsekin ehtinyt kerätä uransa varrella motin jos toisenkin.

– Olin aikoinaan vieraalla töissä kuljettajana. Sitten, vuonna 1981, tuli tilaisuus ostaa käytetty ajokone. Siitä se tämä onni ja autuus alkoi.

marraskuinen metsä pani pohtimaan uravalintaa Metsä on tarjonnut koneyrittäjälle leivän. Mitenkään liian helposti se ei ole kuitenkaan tullut.

– Yhtenä iltana pimeässä marraskuisessa metsässä, kun satoi vaakasuoraan ja metsäkone oli rikki eikä minulla ollut aavistustakaan siitä, mikä oli vikana, mietin kyllä hetken aikaa sitä, että olisinko voinut valita uran jotenkin toisin, Heino naurahtaa.

Koneyrittäjä arvelee, että ammattikunnassa on tavallista enemmän työnarkomaaneja – hän itse mukaan luettuna. Hommat eivät onnistu aina virka-ajan puitteissa. Pääsääntöisesti työ on kuitenkin myös hyvin palkitsevaa.

– Metsänhoidossa on hienoa, kun näkee konkreettisesti työnsä tuloksen. On myös antoisaa organisoida asioita ja saada ne hoitumaan niin, että kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä.

Toimistotyön vastapainoksi Heino käy metsätöissä oman maatilan metsässä.

20

– Keväisin on hienoa istuttaa uusia taimia – ja seurata kasvun ihmettä.

Tiivistä yhteistyötä Metsäkeskuksen kanssa Heino toimii myös Metsäkeskuksen alueellisessa neuvottelukunnassa. Hän haluaa edistää omalta osaltaan hyvää metsänhoitoa.

– Metsäkeskus on muutenkin tuttu yhteistyökumppani.

Sieltä on helppo kysyä neuvoa vaikkapa uusista hoitosuosituksista. Metsäkeskuksen miehet käyvät viranomaisvalvojina myös tarkastamassa, että korjuut työmailla on tehty ohjeiden mukaisesti. Järjestämme lisäksi yhteistyössä koulutusta yrittäjille ja ’jokamiehen’ metsätapahtumia.

Heino on vastikään hankkinut Metsäkeskuksen sähköisen Metsään.fi-asiointipalvelun. Hän on siihen tyytyväinen.

– Metsänhoidon kannalta on tärkeää, että perustiedot metsän tilasta ovat yhdessä paikassa. Metsään.fi-palvelu on selkeä ja helppokäyttöinen.

Hän uskoo palvelun sopivan hyvin esimerkiksi etämetsänomistajille ja yhteisomistajille.

– Sen avulla on kätevä käydä keskusteluja tulevista toimenpiteistä, kun kaikilla on auki sama näyttö, paikasta riippumatta, Heino miettii. l

KORJUUJÄLJESSÄ PARANNETTAVAA www.metsaan-lehti.fi

Paininpuu

Hirveästi hirviä?

S

avolainen sutkautus ”suattaapi olla, että on, tai suattaapi olla, ettei ookkaan” kätkee sisälleen palan totuutta vastuun jäädessä kuulijalle. Kuten monissa muissakin yhteyksissä, mielipide riippuu siitä keneltä kysytään ja mitä arvoja mielipiteen takana korostetaan.

Maanomistajien kannalta hirvi voi tuntua viheliäiseltä kiusankappaleelta pureskellessaan laatutukeiksi aiottujen taimien latvat poikki tai laiduntaessaan peltoa sadonkorjuukelvottomaan kuntoon.

Kaatolupamaksuista kustannettavat korvaukset kattavat osin taloudellisen menetyksen, mutta mielipahaa menetetystä työstä ei voi korvata.

Liikenneturvallisuudelle hirvi on aina riski ylittäessään teitä. Kookkaan eläimen ja muiden tiellä liikkuvien kohtaamisessa on vain häviäjiä: pahimmassa tapauksessa menetetään molempien osapuolten henki. Ainakin syntyy taloudellisia tappioita ja kustannuksia riistasilloista, tunneleista tai hirviaidoista.

Hirvikannan hoitajan ja metsästäjän näkökulmasta riittävä kanta mahdollistaa hirvien perimän, sukupuolijakauman ja jahdin laadun ylläpitämisen. Hirven metsästys voi monilla kyläkunnilla olla ainoa jäljellä oleva yhteinen kylätapahtuma huipentuessaan syksyn kohokohtaan peijaisiin majalla tai kylätalolla.

Tässä monitahoisuuden viidakossa riistahallinnon väki paikallisissa riistanhoitoyhdistyksissä ja alueellisissa riistakeskuksissa kuuntelee sidosryhmiä kaatolupamääriä suunnitellessaan. Suurempien suuntaviivojen piirtäjänä on koko valtakunnan kattava hirvikannan hoitosuunnitelma.

Lopullinen päätösvalta ja vastuu hirvikannan hoidosta on kuitenkin yksittäisellä metsästysseuralla, joka päättää oman alueensa riistakantojen hoidosta, tuntee paikalliset erityisolosuhteet ja jonka hallinnossa ovat usein mukana myös sidosryhmien edustajat.

Lopullinen vastuu hirvikannan hoidosta on yksittäisellä metsästysseuralla.

nä olet?

Mitä mieltä si

kuu Keskustelu jat en Metsään-lehd a: nettiversioss i.fi -leht www.metsaan

www.metsaan-lehti.fi

ESKO VIINANEN valtakunnallinen riistavahinkojen koordinaattori Metsäkeskus, Julkiset palvelut

21

Hoitokoulu

Anna päivä taimikollesi!

TAIMIKONHOIDOSSA

valitaan kasvatettavat puut Puuston kasvuun ja laatuun voi ratkaisevasti vaikuttaa silloin, kun puut ovat vielä pieniä. Kun kasvupaikalle sopivimmat yksilöt saavat tilaa kasvaa, taimikonhoito maksaa itsensä takaisin jo ensiharvennuksessa. teksti aino ässämäki, annikka selander kuvitus essi kuula

T

22

aimikon perustaminen on suuri investointi, joten taimikon kehitystä kannattaa seurata. Tuorein valtakunnan metsien inventointi kertoo, että taimikoiden ja nuorten metsien laatu on heikentynyt. Varttuneista taimikoista hyviksi arvioitiin vain vajaa kolmasosa. Suurin syy heikkoon tulokseen on tekemättä jäänyt varhaishoito eli heinän ja vesakon poistaminen kasvatettavien puiden ympäriltä.

Varhaishoito kannattaa, koska se vähentää varsinaisen taimikonhoidon kustannuksia. Varsinaisessa taimikonhoidossa poistetaan huonolaatuiset puut ja istutustaimia haittaava lehtipuusto. Varsinainen taimikonhoito tehdään, kun taimet ovat 3–7 metrin mittaisia.

Reikäperkaus sopii sekä männylle että kuuselle. Siinä poistetaan lehtipuu noin metrin säteeltä taimen ympäriltä.

Varhaishoito tärkeää Heinä ja lehtipuun vesakko voivat tuhota tai vioittaa pieniä istutustaimia. Jos muu kasvillisuus on kasvanut taimien ohi, on aika polkea heinää ja raivata pois vesakkoa. Vesuria tai raivaussahaa tarvitaan, kun lehtipuiden latvat nousevat istutettujen puiden latvojen yläpuolelle.

Männyntaimikot tarvitsevat usein sekä lehtipuuston varhaisperkauksen että varsinaisen taimikon harvennuksen.

Varhaisperkauksessa jätetään kaikki männyt, koska tiheässä kasvaminen parantaa runkojen laatua.

Kuusi sopii viljaville kasvupaikoille, joilla nopeakasvuiset heinät ja lehtipuut kilpailevat taimien kanssa vedestä, ravinteista ja valosta. Lähes kaikki istutuskuusikot tarvitsevat varhaisperkausta, jotkut kaksikin kertaa.

Säästä luontoa Vältä turhaa työtä ja kaavamaista siistimistä. Raita, tervaleppä ja jalot lehtipuut ovat elintärkeitä monille harvinaisille lajeille, joten ne kannattaa jättää taimikonhoidossa kaatamatta. Säästä myös puumaiset pihlajat ja isot haavat. Ne ovat arvokkaita luonnon monimuotoisuudelle sekä elävinä että lahopuuna.

Puronvarret, lähteiden lähiympäristöt ja kosteikot pitää jättää raivaamatta. Siellä muut arvot kuin puuntuotanto ovat suuremmat. Pieniä kuusia voi latvoa metsäkanalintujen ja muun pienriistan suojaksi.

taimikonhoito kannattaa Lehtipuut kasvavat paljon männyn- ja kuusentaimia nopeammin ja hidastavat havupuiden kehitystä. Ensimmäinen hakkuu eli ensiharvennus ja siitä saatavat tulot pienenevät ja siirtyvät tavallista myöhempään, jos taimikonhoitoa ei ole tehty ajoissa.

Taimikonhoidossa poistetaan havupuutaimien kasvua haittaava lehtipuusto ja harvennetaan tarvittaessa havupuita. Metsikön runkoluvusta noin kymmenys voi olla koivuja.

Se lisää monimuotoisuutta ja tuo vaihtelua maisemaan.

www.metsaan-lehti.fi

Katso Metsä-TV:n video: www.metsatv.fi/raivaussahan-kaytto/

• Heinä ja lehtipuun vesakko uhkaavat taimia.

Laiminlyöoty varhaish siitnoaisen lisää varhoidon taimikonuksia. kustann

• Joissain paikoin, esimerkiksi metsikön reunassa, pieniä alle metrisiä kuusia voi latvoa metsäkanalintujen ja pienriistan suojaksi.

Miksi taimikkoa hoidetaan?

4m

www.metsaan-lehti.fi

• Taimikonhoidon tuloksen voi tarkistaa ympyräkoealalta, jonka säde on neljä metriä.

Ympyrän sisään tulisi jäädä 8-10 taimea.

• Puut saavat hyvän lähdön. Kilpailu valosta, ravinteista ja vedestä vähenee. Voit valita kasvupaikalle parhaiten sopivat puut.

• Puiden läpimitta kasvaa nopeammin.

• Erilaisten tuhojen riski vähenee. Hirvet suosivat lehtipuun varjostamia taimia. Myyrät ja sienitaudit hyötyvät heinikosta ja kosteudesta taimien ympärillä.

• Voit panostaa laatupuihin ja poistaa heikkolaatuisia taimia.

• Saat enemmän puuta ja hakkuutuloja ensiharvennuksessa.

23

Hoitokoulu Milloin varsinainen taimikonhoito on tehtävä?

Mänty • Kun taimet ovat 5–7 metrin mittaisia.

• Jätä kasvamaan 1 800–2 000 runkoa hehtaarille. Taimien välinen etäisyys on silloin reilut kaksi metriä.

3

Kuusi • Kun taimet ovat 3–4 metrin mittaisia.

• Jätä kasvamaan noin 1 800 runkoa hehtaarille.

• Jätä siemensyntyisiä kuusta lyhyempiä rauduskoivuja aukkoihin, mutta kaada kaikki koivut, jotka kasvavat lähellä kuusia. Muuten koivun kovat oksat piiskaavat kuusen latvaa ja vuosikasvaimia.

Koivu • Rauduskoivikko on useimmiten perustettu istuttamalla. Jos taimikonhoito on tarpeen, jätetään istutustiheys eli 1 600 runkoa hehtaarille.

1 2 24

Taimikonhoidon kustannukset Taimikonhoito maksaa keskimäärin 390 euroa hehtaarilta (lähde: Metsätilastollinen vuosikirja 2012).

Myöhästynyt työ voi maksaa jopa kaksinkertaisesti ajallaan tehtyyn verrattuna.

Raivaussaha maksaa noin 700 euroa. Työkoneita vuokraavat yritykset vuokraavat myös raivaussahoja.

Metsänomistajalta menee noin kolme päivää yhden hehtaarin taimikonhoitoon raivaussahalla. Ammattimetsuri tekee saman puolessatoista päivässä.

Raivaussaha sopii taimikonhoitoon Tehokkain työväline taimikonhoitoon on raivaussaha. Pienille aloille varhaishoitoon ja taimikonhoitoon soveltuu myös vesuri.

4 5

Anna päivä taimikollesi!

Turvalliset varusteet Vaikka raivaussahan käyttö on moottorisahan käyttöä turvallisempaa, myös siinä on riskinsä.

Sahan terän on oltava terävä ja oikein haritettu. Jos terää napauttaa metalliesineellä, siitä tulee lähteä heleä ääni. Säröinen ääni on merkki viallisesta terästä. Viallisella terällä ei pidä sahata.

Oksilta, sahanpurulta ja mahdollisesti sinkoavilta kappaleilta suojaa metsurin kypärä, jossa on kuulosuojaimet sekä silmien suojana visiiri. Kuulosuojaimet suojaavat myös sahan melulta.

Tukevat ja pitävät kengät ovat tarpeen, koska yleisin tapaturma raivatessa on kaatuminen epätasaisessa maastossa. Metsurinsaappaat tai vaelluskengät sopivat tähän tarkoitukseen.

Hyvät työvaatteet ovat kulutusta kestäviä ja vettä hylkiviä. Huomioväri auttaa muita metsässä liikkujia havaitsemaan raivaajan. Sahan ollessa käynnissä on muiden henkilöiden pysyttävä vähintään viiden metrin päässä sahaajasta.

Valjaiden säätö Oikein säädetyt valjaat jakavat sahan painon tasaisesti molemmille harteille ja lantiolle. Sahan terän tulee asettua suoraan sahaajan eteen, noin 30 sentin korkeudelle maasta, kun saha riippuu vapaasti valjaissa.

Kahvat kannattaa säätää niin, että kädet ovat hieman koukussa.

Sahaus Sahatessa terää kannattaa ajatella kellotauluna, jossa sahaamiseen käytetään kello 8–12 välistä osaa.

Raivatessa kannattaa edetä noin 2–4 metrin levyisillä kaistoilla niin, että jo kaadettujen puiden välissä ei tarvitse kulkea.

www.metsaan-lehti.fi

Ilmoittaudu syksyn taimikonhoitokursseille! Katso lisää lehden sivulta 9.

2 Sahan melulta sekä oksilta, sahanpurulta ja mahdollisesti sinkoavilta kappaleilta suojaa metsurin kypärä, jossa on kuulosuojaimet sekä silmien suojana visiiri.

12

9

15

3 Ota ensiapupakkaus ja toimiva puhelin metsälle mukaan!

1 Sahan terää kannattaa ajatella kellotauluna. Sahaamiseen käytetään kello 8-12 välistä osaa.

Kello 12-15 välistä sektoria ei ole turvallista käyttää sahaamiseen.

aa s k a m o t i o h Taimiimkoänärin 390 euroa kesk aarilta. heht 7 Terän kunnon voi tarkastaa esimerkiksi kopauttamalla terää tulpanavaimella.

Säröilevä ääni paljastaa hiushalkeamat.

4 Rauduskoivun lehdet ovat kolmiomaisia, suippokärkisiä ja sahalaitaisia. Oksien hartsinäppylät erottuvat ja tuntuvat sormissa karheilta. Hieskoivun varsi on pehmeän nukkamainen.

www.metsaan-lehti.fi

5 Yleisin tapaturma on kaatuminen epätasaisessa maastossa. Metsurinsaappaat antavat paremman tasapainon.

6 Sahan terän tulee asettua suoraan sahaajan eteen, noin 30 sentin korkeudelle maasta, kun saha riippuu vapaasti valjaissa.

25

Piilon paikka Nykyajan aarteenetsijät pitelevät hakun sijaan kännykkää. Geokätköilijät viettävät vapaa-aikansa pusikoissa pieniä piiloja etsien ja siinä samalla pitävät huolta ympäristöstä. teksti tiina petäsnoro ja maiju ristkari kuvat sami tirkkonen

Luonnonystävä

n harrastus

Geokätköily m ahdollistui 2000 -luvun alussa, kun Yh dysvaltain puol ustusviranomaiset hö lläsivät GPS-sig naalin siviilihäirintää . GPS-intoilijat tarttuivatkin heti tilaisuu teen, ja nykyää n maailmassa on yli ka ksi miljoonaa ak tiivista geokätköä.

Piilot pyritään tekemään luon non jo valmiiksi muodo stamiin paikkoi hin. Kätköjen takia ei es imerkiksi naul ata nauloja puihin tai m uutenkaan vahi ng oiteta ympäristöä. Us ein kätkön tark oituksena on esitellä jokin hieno luontoko hde muille harrasta jille.

Harrastukseen kuuluvat myös CITOtapahtumat (C ache In Trash Out), joissa siivotaan jokin tietty alue rosk ista ja jätetään sinne lopuksi CITO-m erkitty piilo. Esimerkik si Luoteis-Hel singissä järjestettiin el okuussa CITO -tapahtuma ensimmäisen maailmansoda n aikaisissa juoksuhaudoiss a.

26

www.metsaan-lehti.fi

N

Kiinnostaako kätköily?

Geokätköily on helppo aloittaa – riittä ä, rekisteröityy ka että nsainväliselle nettisivustolle : ww geocaching.com w. löytyvät niin kä . Sieltä tköt, muut harrastajat ku in lisäohjeetkin .

Neuvotteluhuoneen pöydän ympärillä soljuu keskustelu.

Diaesitys toisensa perään välkkyy huoneen valkoisella seinällä. Sovelluskonsultti Tiina Petäsnoron ajatukset karkailevat. Viimein viisari liikahtaa tasalukemaan. Hän suuntaa reppu kainalossa kohti pukuhuonetta ja vaihtaa puristavat housut toisenlaiseen univormuun: tuulipukuun.

Kun Petäsnoro on pukenut ylleen suomalaisten kahisevan kansallisasun, hän vilkaisee itseään peilistä ja huokaisee helpotuksesta. Vihdoinkin metsään! Konttorityöntekijä on muuttunut aarteita etsiväksi geokätköilijäksi.

Automatka Helsingin keskustasta espoolaiseen metsänreunaan kestää puolisen tuntia. Petäsnoro harppaa ojan yli päästäkseen kapealle kinttupolulle, joka kulkee mutkitellen syvemmälle puiden lomaan. Hän pysähtyy hetkeksi, hengittää syvään ja kuuntelee metsää. Jossain kaukana kukkuu käki. On aika ryhtyä aarrejahtiin.

Uimapuku saattaa tulla tarpeeseen Nykyajan aarteenmetsästyksessä ei tarvita hakkua. Geokätköilijät etsivät muitten harrastajien piilottamia kätköjä luonnosta, ja varusteena toimii oma kännykkä sekä siihen ladattu sovellus.

– Tämä on vähän niin kuin suunnistusta GPS:n avulla.

Sen sijaan, että perillä olisi leimalaite, siellä odottaa useimmiten jonkinlainen muovipurkki sisältöineen, Petäsnoro kuvailee.

Geokätköilijät ovat rekisteröityneet maailmanlaajuiselle verkkosivustolle, josta löytyvät kaikkien maailmassa olevien geokätköjen tiedot. Sinne kirjataan niiden GPS-koordinaatit, ja luokitellaan esimerkiksi onko kätkö talvilöydettävä vai ei. Muitakin luokitteluita voidaan antaa: kivikkoisen paikan oheen voi vaikka liittää kyyn kuvan varoitukseksi. Lisäksi sivustolle voi merkitä, mitä kokoluokkaa piilo on ja ilmoittaa sen maasto- ja vaikeusasteen.

– Viitosen kätkö on todella vaikea, sitä varten pitää usein olla erityisvarusteita, Petäsnoro kertoo.

Itse hän kävi tänä kesänä kätköllä, jota varten piti uida 50 metrin matka pieneen saareen.

Kätkön jäljille siis pääsee matkapuhelimen ja GPSkoordinaattien avulla. Niinpä Petäsnoro kaivaa puhelimen esiin vyölaukustaan ja avaa kätköilysovelluksen, joka on yhteydessä geokätköilijöiden nettisivustoon. Hetkessä puhelimen näytölle latautuu alueen kartta sekä viisi lähintä geokätköä. Lähin kätkö, tai purkki, kuten harrastajat niitä nimittävät, on vain 150 metrin päässä. Kätkön nimi, Iso murikka, lupaa hyvää.

– Ehkä pääsen vetreyttämään konttorituolissa kangistuneita jäseniäni ryömimällä tai kiipeilemällä, Petäsnoro tuumaa.

Hän harppoo eteenpäin ja tarkkailee samalla metrilukemaa puhelimen näytöllä: 120 metriä, 77 metriä, 20 metriä...

Polttaa!

Edessä seisoo valtava siirtolohkare, mutta vielä ei ole villien hurraa-huutojen aika. www.metsaan-lehti.fi

27

Tiina Petäsnoro innostui geokätköilystä pari vuotta sitten kuultuaan siitä työkaveriltaan.

– Tästä alkaa kätköilyn haastavin osuus.

On löydettävä purkki, Petäsnoro selventää.

ENNEMMIN geosilmä kuin puusilmä Suomessa aktiivisin geokätköilykausi kestää suurin piirtein koko lumettoman kauden, huhtikuusta lokakuuhun. Innokkaimmat harrastavat lajia myös talvella.

– Pari kertaa viikossa tätä tulee tehtyä.

Talvella se ei oikein onnistu, kun sormet jäätyvät kännykkää pidellessä, Petäsnoro nauraa.

Hän on tähän mennessä löytänyt noin 450 kätköä, joista osan ulkomailta.

– Tosi aktiiveilla on tuhansia löytöjä, ja joillain ulkomaalaisilla harrastajilla olen nähnyt yli 10 000 kätkölöytöä.

Aika saada yksi kätkö lisää plakkariin.

Ennen etsintöjä on suoritettava jästitarkastus, eli täytyy varmistaa, että lähistöllä ei ole geojästejä eli ei-kätköileviä henkilöitä.

Kätkön säilymisen kannalta on tärkeää, että sen tarkka sijainti ei paljastu ulkopuolisille.

– Jästi-nimitys tulee Harry Potter -kirjoista, joissa sillä viitataan henkilöihin, jotka eivät osaa taikoa, Petäsnoro selventää.

Hän pälyilee ympärilleen, mutta yhtään geojästiä ei ole näköpiirissä. Toimeen siis.

Ensin Petäsnoro kurkistaa siirtolohkareen läheisyydessä olevien kivien alle, sillä moni aarre on löytynyt tomun keskeltä.

Huti. Hän nostaa katseensa ylemmäksi ja alkaa kiertää lohkaretta jonkinlaisen halkeaman toivossa.

– Satojen löytöjen myötä kätköilijälle kehittyy hyvä geosilmä, joka skannaa potentiaaliset piilopaikat kuin viivakoodinlukija, Petäsnoro kertoo.

– Parempi geosilmä kuin puusilmä, todetaan jo vanhassa sananlaskussakin, hän sanailee.

Sitten Petäsnoro löytää pienen syvennyksen, johon ei purkkia mahdu, mutta astinlautana sitä voi käyttää. Hän lohkaisee keräävänsä koko konttorityöntekijän 28

ketteryytensä ja ponnistaa kohti lohkareen huippua. Siellä näkyy jotain epäilyttävää: kasa litteitä kiviä murikan päälle aseteltuina. Petäsnoro siirtää yhtä kiveä varovasti syrjään ja tuulettaa. Siellä se kiiltelee, tuo salaperäinen, pieneen muovipurkkiin kätketty aarre.

Puumerkki paperiin ja kolikko matkaan Aarteenetsijämme istahtaa lohkareen päälle ja tutkii kätkön sisältöä: purkissa on kynä ja pieni paperinpala, joka toimittaa lokivihkon virkaa. Joskus rasiasta saattaa löytyä myös geokolikoita tai travel bugeja, eli seurantakoodilla merkittyjä kolikon kokoisia laattoja, tai muita pieniä vaihtotavaroita, mutta tänään on tyhjempää. Petäsnoro raapustaa nimimerkkinsä lokikirjaan ja tiputtaa purkkiin yhden geokolikon jatkamaan matkaansa. Kotona hän kirjaa vielä löytönsä kätköilysivustolle. Siellä hän myös pystyy seuraamaan oman geokolikkonsa matkaa eri kätköihin.

Ennen kotimatkalle lähtöä Petäsnoro istuskelee siirtolohkareen päällä vielä hetken ja katselee ympärilleen.

– Tätäkään paikkaa olisin tuskin ilman kätköilyä löytänyt, hän miettii.

Hän uskoo juuri tämän tunteen saavan kätköilijät kömpimään väsymättä muovipurkkien perässä lähes jokaisessa maailman kolkassa.

– Seuraavan kerran kun näet jonkun tutkivan sillankaidetta tai kyyristelevän epäilyttävän näköisenä kivikasan vieressä, olet todennäköisesti bongannut geokätköilijän, Petäsnoro vinkkaa.

Hän kannustaa kokeilemaan touhua.

– Kätköilyllä on vahvasti piristäviä ja koukuttavia vaikutuksia. Itselläni tämä on myös lisännyt kiinnostusta ja kunnioitusta Suomen luontoa kohtaan. Varmaankin tätä tulee koko loppuelämä harrastettua, varsinkin kun olen saanut höynäytettyä mukaan kavereita ja sukulaisia, hän virnistää. l

Suosituinta on suunnistus – Ainakaan vielä geokätköily ei näy nuorten ilmoittamissa metsään liittyvissä harrastuksissa, kertoo valtakunnallinen nuoriso- ja oppilasyhteistyön koordinaattori Soile Hiitola Metsäkeskuksesta.

Hän vastaa Metsäkeskuksen nuoriso- ja oppilaitostoiminnasta.

– Perinteisemmät metsästys ja suunnistus ovat edelleen suosittuja lajeja, hän luettelee.

Toiminnan tavoitteena on lasten ja nuorten metsäosaamisen ja -tietämyksen lisääminen. Iso osa toimintaa on vuosittainen Metsävisa, johon osallistuu jopa 30 000 yläkoululaista. Visassa kysytään kimuranttien metsäfaktojen lisäksi myös nuorten omista metsäharrastuksista.

– Ihan uutena juttuna on noussut esiin kuulapyssysota eli airsoftaus, Hiitola kertoo.

Vastikään Metsäkeskus osallistui kansainväliseen kampanjaan, jossa lapset ja nuoret ympäri maailmaa istuttivat taimia metsien häviämisen ja ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi.

Nuorisotoimintaan osallistuu joka vuosi 300 000 lasta ja nuorta. Suurin rooli on metsäretkillä, joille kutsutaan kokonaisia koululuokkia kerrallaan.

Myös isoihin metsätapahtumiin pyritään järjestämään ohjelmaa lapsille ja nuorille, kuten metsäpolkuja.

– Monet ajattelevat, että metsä on ikuinen, ellei ihminen mene sitä sorkkimaan. Metsäalasta on kuitenkin paljon hyvää kerrottavaa, Hiitola huomauttaa.

– Jokaisella on vapaus valita ja löytää oma polkunsa. Me emme pyri siihen, että kaikkien pitäisi päätyä metsäalalle, vaan haluamme tuoda esiin sen mahdollisuudet ja antaa nuorten itse miettiä, sopiiko se työpaikaksi heille. teksti Maiju Ristkari

www.metsaan-lehti.fi

Lohkareen huipulla näkyy jotain epäilyttävää: kasa litteitä kiviä murikan päälle aseteltuina.

www.metsaan-lehti.fi

29

Suomalainen

superfood

Loppusyksyn marjaretkillä kannattaa suunnata katse mättäille ja märille sammalikoille, sillä niillä kasvaa kurjenmarjanakin tunnettua karpaloa. Marjaa löytyy koko Suomesta lumen tuloon asti, ja pieni pakkanen puree karpalot makeammaksi. Eteläisessä Suomessa yleisempi on isokarpalo, kun taas pikkukarpalon pirteän punaiset marjat värittävät metsää pohjoisempana.

Amerikan alkuperäisväestö valmisti karpaloista ja peuranlihasta hyvin säilyvää evästä pitkille vaelluksille. Suomenkielisissä teksteissä karpalo on mainittu ensimmäisen kerran 1637.

Nimen kurjenmarja karpalo on saanut kurjen päätä muistuttavasta valkoisesta kukinnostaan.

Karpaloa on vanhastaan käytetty sen sisältämän C-vitamiinin vuoksi keripukin torjuntaan ja vilustumisen oireisiin. Karpalolla on huomattu olevan myös virtsatietulehduksia vähentäviä ja ruoansulatuskanavan hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Suun terveyttä karpalo edistää heikentämällä suun haitallisten bakteerien toimintaa.

Karpalo sopii erinomaisesti hyytelöiden ja marmeladien valmistukseen, mehuun, glögiin ja kotitekoiseen likööriin. Se tekee leivoksista meheviä, liharuoista raikkaita ja maistuu makoisalta kinuskikastikkeen kanssa.

Marjan bentsoehapon ansiosta karpalot säilyvät loistavasti sellaisenaan, ja luonnostakin niitä voi kerätä vielä keväällä lumien sulettua. Ne voidaan säilöä kotona pakastamalla, kuivaamalla, soseena, hillona tai tiiviissä purkissa veden kanssa.

Pakastettaessa marjojen C-vitamiinipitoisuus säilyy paremmin, kun niiden joukkoon lisää sokeria.

30

Kolmen kerro ksen karpalo-kinusk ipiirakka 1 pkt valmista

murotaikinaa

Karpalotäyte : 500 g karpaloi ta tai puolukoi ta 1,5 rkl peruna jauhoa 1 tl leivinjauhet ta Rahkatäyte: 250 g maitora hkaa 2,5 rkl sokeria 1 dl maitoa 1 kananmuna Kinuskikuorrut e: 2 dl kermaa 1 dl siirappia 1 dl sokeria 1 tl vaniljasoke ria Painele murot aikina piirakk avuokaan. Se marjatäytteen koita ainekset ja ku moa pohjan pä Sekoita rahkat äl le. äyte huolellis esti ja levitä m päälle. Älä se arjojen koita marjoja ja rahkaa kesk Paista 200-as enään. teisessa uuni ssa noin puol kunnes rahka i tuntia, hyytyy keskel tä. Siirrä jääh Valmista piira tymään. kan jäähtyessä kinuskikuorrut Sekoita kerm e. a, sokeri ja sii rappi kattilass Kiehuta liede a. n puoliteholla noin 10–15 m Seos muuttuu inuuttia. riittävän kuum assa hiljalleen paksummaksi.

Voit testata, on ko kinuski valm tiputtamalla ku ista orrutetta vesil asiin. Valmis ki hyytyy lasin po nu ski hjalle kiinteäh köksi palloksi. lopuksi vanilja Lisää sokeri ja valu ta kuuma kuor piirakan päälle rute .

Anna jäähtyä ennen tarjoilu a. Kinuski ei ta veitseen, jos lä rtu mmität terää kuumassa vede ennen leikkaam ssä ista.

www.metsaan-lehti.fi

ä t s y m y s y k 10 1

6

Miten pian metsässä vietetty aika alkaa vaikuttaa myönteisesti henkiseen hyvinvointiin?

Minkä mittaisille taimille varsinainen taimikonhoito tehdään?

2

Milloin ja missä vietetään uudistuneita Metsämessuja?

3

Mikä on metsänomistajan matkakuluvähennysten yläraja?

7

Jos raivaussahan terää ajattelee kellotauluna, niin minkä kellonaikojen välistä osaa käytetään sahaamiseen?

8

Millaisia ihmisiä geokätköilijät kutsuvat geojästeiksi?

9

Mitkä puulajit sopivat parhaiten säästöpuiksi?

Mitkä kaksi lajia ovat suosituimpia metsäharrastuksia nuorten keskuudessa?

5

Minkä kokoisia metsätilat ovat VarsinaisSuomessa keskimäärin?

10

Mistä karpalo on saanut kurjenmarjanimen?

Anna palautetta lehdestä ja voita Nakamura Block -pyörä!

Metsään5 Metsäkeskuksen JULKISTEN PALVELUJEN asiakaslehti

2 | 2013

50 ensimmäiselle vastaajalle oma relaskooppi puuston arviointiin.

vinkkiä taimikon hoitoon

Puukauppa käteväk si Metsään.fi-palvelulla

Koneyrittäjä tekee

pitkää päivää Luontainen uudistaminen see on työlästä mutta palkit NNYS MATKAKULUJEN VEROVÄHE

köjä

metsä täynnä aarrekät

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä­ vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syyskaudella 2013. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 2.1.2014. Voittajalle ilmoitetaan sähkö­postitse tai kirjeitse.

www.metsaan-lehti.fi

Vastaaminen on helppoa ja nopeaa!

1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/metsaan 2. Merkitse numerosarja 677522 3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta.

Onnea arvontaan!

Vastaajien kesken arvotaan noin 400 euron arvoinen Nakamura Block-maastopyörä.

1. Jo viidessä minuutissa.

2. 22.–24.11. Helsingin Messukeskuksessa.

3. Metsänomistajan matkakulujen vähentämiseen ei liity ylärajaa.

Myöskään omavastuuta ei ole.

4. Haapa ja jalot lehtipuut.

5. 20 hehtaaria.

6. 3–7 metrin mittaisille taimille.

7. Kello 8–12 välistä osaa. Kello 12–15-sektoria voi käyttää vain hyvin pieniläpimittaisen puuston sahaamiseen.

8. Ei-kätköileviä henkilöitä.

9 Suunnistus ja metsästys.

10. Kurjen päätä muistuttavasta valkoisesta kukinnostaan.

4

TILAA UUTISKIRJE Metsäkeskus julkaisee asiakaslehteään myös verkossa osoitteessa www.metsaan-lehti.fi. Lähetämme Metsään-verkkolehdestä neljä uutiskirjettä vuodessa kaikille metsänomistajille, jotka ovat antaneet sähköpostinsa meille tiedotusta varten.

Verkkolehti päivittyy kuukausittain uusilla artikkeleilla ja painettu lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä.

Painettu lehti lähetetään jatkossa Metsään.fi-palvelun tilaajille sekä lisäksi kampanjapostituksena vaihtuville metsänomistajaryhmille.

Metsään-verkkolehden uutiskirjeen lisäksi julkaisemme • Metsään.fi-uutiskirjettä metsänomistajille neljä kertaa vuodessa • Metsäala kasvuun -uutiskirjettä metsäammattilaisille kuusi kertaa vuodessa Voit tilata tai perua kaikkia uutiskirjeitämme verkkopalvelussamme: www.metsakeskus.fi/uutiskirje Metsäkeskus ylläpitää yhteystietorekisteriä Suomen yksityisistä metsänomistajista viranomaisasiointia ja tiedotusta varten.

31

Sähköistä palvelua metsänomistajalle

Metsään.fi-palvelu helpottaa metsäasioiden hoitoa Metsään.fi on sähköinen asiointipalvelu metsänomistajille ja loppuvuodesta myös muille metsätalouden toimijoille. Voit hoitaa metsäasioitasi internetissä silloin, kun sinulle parhaiten sopii. Palvelu helpottaa myös yhteydenpitoa metsäammattilaisiin.

Oletko jo saanut ilmoituksen?

Metsään.fi-palvelun tiedot perustuvat kansalliseen metsävaratietokantaan, jota Metsäkeskus ylläpitää. Ilmoitamme metsänomistajalle kun metsätiedot valmistuvat. Tätä ennen voit tutustua palveluun mallitilalla, jonka löydät osoitteesta www.metsään.fi.

Työkalu töiden ja talouden suunnitteluun Palvelusta löydät metsäsi kartat ja ilmakuvat sekä tiedot puustosta ja maaperästä. Mukana on myös ehdotukset lähiajan metsänhoitotöistä ja harvennushakkuista sekä tiedot metsiköistä, joissa on mahdollista tehdä uudistushakkuu. Lisäksi näkyvät Metsäkeskuksen tiedossa olevat luontokohteet. Hoitotöiden kustannusarvio ja hakkuiden tuloarvio antavat apuvälineet oman talouden suunnitteluun.

Tietosi ovat hyvässä tallessa Metsään.fi-palveluun kirjaudutaan pankkitunnuksilla, joten ulkopuoliset eivät pääse omaisuustietoihisi käsiksi. Halutessasi voit valtuuttaa jonkun toisen hoitamaan metsäasioitasi palvelun kautta. Palvelu maksaa 60 euroa vuodessa, ja sen voi vähentää metsäverotuksessa.

Asiakastuki: 029 432 409 Sähköposti: asiakastuki@metsakeskus.fi • www.metsakeskus.fi