Metsään-lehti 2/2015

n ä ä s t e M 7

Kemeratuettua työlajia

Metsäkeskuksen asiakaslehti

2 | 2015

Camilla Wikström johtaa uutta biotuotetehdasta

metsävaratieto ohjaa hoitotöiden suunnittelua PUUTAVARAN VARASTOINTI

partiolaisen metsä

2

n ä ä s t e M | 2015

www.metsaan-lehti.fi

3 Pääkirjoitus 4

Pakkausmateriaalista designia

Aaltopahvista syntyi palkittu valaisin.

6 Puumarkkinat

Syksyn puunmyynti.

7 Uutiset

” i Havuäismtaonveno laisia uu d teh ikoristeita. Ker lla! talv nomistajan luva maa

11

Lakimies vastaa

Puutavaran varastointi askarruttaa.

12

Metsävaratieto hyötykäytössä

Metsään.fi-palvelun metsävaratieto auttaa hoitotöiden suunnittelussa.

12

Meillä metsä on aina lähellä ja se on luontainen paikka liikkua. Muualla partioleirit ovat usein pelloilla ja nummilla. s. 26

26

18

Biotaloutta pystyttämässä

Camilla Wikström rakentaa Äänekoskelle ainutlaatuista liiketoimintaa.

21

Paininpuu

22

26

Vesiensuojelu vaatii tekoja, muistuttaa johtava asiantuntija Matti Seppälä.

Hoitokoulu Kemera-tuki uudistui, mihin sitä voi jatkossa hakea?

Metsässä kasvaneet

Partio voi olla elinikäinen harrastus, joka syventää suhdetta luontoon.

30

Riistalinnun talviruoka

31

10 kysymystä

VASTAA LUKIJAKYSELYYN s. 31 ja voit voittaa designvalaisimen!

Metsäkanalinnut saavat talviravintonsa puista.

JULKAISIJA Suomen metsäkeskus, PL 40, 15111 Lahti, metsaan-lehti@metsakeskus.fi PUHELINVAIHDE 029 432 400 METSÄNEUVONTA arkisin klo 8–18, p. 029 432 409 tai asiakastuki@metsakeskus.fi PÄÄ­TOIMITTAJA Aino Ässämäki TOIMITUSKUNTA Markku Granander, Veikko Iittainen, Karita Raivio, Hanna Kovala, Risto Mulari, Tuovi Rautjoki, Anna Salminen, Annikka Selander TOIMITUS JA ULKOASU MCI Press Oy KANSIKUVA Jesse Karjalainen PAINATUS Forssan kirjapaino Oy ISSN 1797-2310 (painettu) ISSN 1798-2634 (verkkojulkaisu) PAINOS 58 500 kpl Copyright © MCI Press Oy Lehden sisältöä ei saa osittainkaan jäljentää ilman toimituksen kirjallista lupaa. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä materiaaleista. Kirjoittajien artikkeleissa esittämät mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta julkaisijayhteisön kantaa.

PEFC/02-31-162

2

www.metsaan-lehti.fi

pÄÄKIRJOITUS

Kolmen kuukauden palkka

M

etsätilojen myyntihinnat vaihtelevat eri puolilla Suomea 1 000 ja 5 000 euron välillä hehtaarilta. Noin 50 hehtaarin metsätilan myyntiarvo vaihtelee noin 50 000 ja 250 000 euron välillä riippuen sijainnista, puuston määrästä ja siitä, kuinka hyvin metsää on hoidettu.

Sen lisäksi, että metsät ovat monelle perheelle merkittävä osa varallisuutta, metsät tuottavat tuloja puun myynneistä. Metsähehtaarin tuotto, johon on laskettu puun myyntitulot ja metsätalouden tuet vähennettynä metsänhoidon kustannuksilla, on ollut Etelä-Suomessa yleensä 100–200, Lapissa alle 50 ja muualla Suomessa 50–100 euroa vuodessa. Aktiivisella metsänhoidolla Etelä-Suomessa päästään arviolta 40 prosenttia nykyistä parempaan tulokseen.

Metsänuudistamisessa peruskysymys on usein, milloin metsä kannattaa uudistaa. Yksinkertaisinta on arvioida, kuinka paljon puuston arvo kasvaa vuodessa ja verrata sitä puuston kokonaisarvoon. Jos puuston arvo kasvaa 250 euroa hehtaarilla vuodessa ja puuston arvo on 12 500 euroa, on puuston arvokasvu 2 prosenttia. Näin alhainen arvokasvu voi olla esimerkiksi eteläsuomalaisella noin 70-vuotiaalla kuusikolla, vaikka puuston kasvu on edelleen 5–6 kuutiometriä hehtaarilla vuodessa.

Lannoituksen kannattavuus kannattaa laskea arvioimalla, kuinka monta prosenttia investointi tuottaa korkoa päätehakkuuseen mennessä. Esimerkiksi 400 euron lannoitusinvestoinnin tuotto on noin 7 prosenttia, jos sillä saadaan lisättyä tukin kasvua 12–16 kuutiometriä ja myyntituloja 800 euroa kymmenessä vuodessa.

Juurikäävän torjunnan kannattavuus perustuu siihen, että sillä ehkäistään sairaudesta aiheutuvaa puuston arvon laskua. Torjunta on kannattavaa ilman Kemera-tukeakin, jos sillä voidaan ehkäistä sienitaudin tuhoja vähintään 5–10 kuutiometrissä havutukkipuuta hehtaarilta.

Taimikonhoidon kannattavuutta voi arvioida vertaamalla ilman hoitoa ja hoidettuna saatavia hakkuutuloja tulevaisuudessa. Ilman taimikonhoitoa metsä tuottaa varttuneena vähemmän arvokasta tukkipuuta kuin ajallaan hoidetut taimikot.

Syksy ja talvi ovat parasta aikaa suunnitella ja sopia puukaupasta sekä ensi kevään ja kesän metsänhoitotöistä. Panostukset metsänhoitoon lisäävät metsän arvoa ja kannattavuutta ja tuottavat yleensä 3–7 prosenttia korkoa sijoitetulle pääomalle.

Aktiivisesti hoidettu 50 hehtaarin talousmetsä Etelä-Suomessa tuottaa vuodessa keskimäärin noin 7 000–14 000 euroa, mikä vastaa noin kolmen kuukauden palkkaa. Metsää kannattaa käyttää ja hoitaa, jotta tilin saa nyt ja tulevaisuudessa.

ANSSI NISKANEN elinkeinojohtaja Suomen metsäkeskus

www.metsaan-lehti.fi

3

Puusta Pakkauksista tuttu Aaltopahvi on maailman suosituin pakkausmateriaali. Se on luja, hengittävä ja kosteudenpitävä ja sopii siten erilaisten tuotteiden varastointiin, kuljetukseen, postitukseen ja suojaamiseen.

Aaltopahvia tehdään sekä uudesta että kierrätetystä puukuidusta. Sen lujuuden salaisuus piilee aalloissa: aaltopahvi koostuu yhdestä tai useammasta aaltomaiseksi taivutetusta aallotuskartongista ja sen toiselle tai molemmille puolille kiinnitetystä pintakartongista. Mitä korkeammat aallot, sitä jämäkämpi pahvi.

Suomessa valmistetaan vuosittain 140 000– 160 000 tonnia aaltopahvia, ja sitä tuodaan ulkomailta pakattujen tuotteiden mukana 125 000 tonnia vuodessa. Yli 90 prosenttia aalto­pahvista kierrätetään muun muassa uuden aaltopahvin raakaaineeksi.

4

www.metsaan-lehti.fi

teksti Jenni Juntunen kuvat &Bros

Designia pahvista IDEA SYNTYI PUOLIVAHINGOSSA, kun silloiset

teollisen muotoilun maisteriopiskelijat Antti-Jussi Silvennoinen ja Pekka Kuivamäki taittelivat valaisimen malleja pakkauskartongista. Voisiko arkisesta ja arvottomaksi mielletystä materiaalista itsessään kehittää kauniin ja kestävän design-varjostimen?

Niin sai alkunsa helsinkiläisyritys &Brosin Compleated-tuoteperheen esikoinen. Vekitetty katto­valaisin valmistetaan Suomessa kotimaisesta aaltopahvista, joka päällystetään värikkäällä kartongilla ja viimeistellään mattalaminaatilla.

Koottava tuote pakataan pieneen laatikkoon, joka kulkeutuu helposti nettikaupasta tilaajalle tai ­turis­tin käsimatkatavaroissa kotimaahan.

Compleated äänestettiin suomalaista muotoilua juhlistavassa Muoto2014-gaalassa vuoden valaisimeksi. Raati kiitteli aaltopahvin oivaltavaa käyttöä sekä tuotteen kierrätettävyyttä.

– Ekologisuus on totta kai tärkeä arvo, mutta haluamme, että ihmiset näkevät valaisimen ennen kaikkea hyvänä muotoiluna. Nykypäivänä pitäisi olla itsestään selvää, että tuotteet ovat myös ekologisia, &Brosin perustajiin kuuluva Silvennoinen toteaa.

Sittemmin kahdessa koossa ja yhdeksässä värissä myytävä kattovalaisin on saanut rinnalleen seinä- ja pöytävalaisimet. Viimeisimpänä nuoret suunnittelijat ovat keksineet päällystää varjostimen värikartongin sijaan tammiviilulla.

– Lopputulos on selkeästi sofistikoituneempi.

Kontrasti on aika hauska ja kiehtova, kun jalopuun alla on tavallinen aaltopahvi. l

www.metsaan-lehti.fi

5

PUUMARKKINAT

teksti ANTTI PAJULA metsätilarakenteen johtava asiantuntija, Suomen metsäkeskus

syksyllä 2015

Tammi-elokuun 2015 puun myynnit yksityismetsistä metsäteollisuudelle nousivat noin 19,8 miljoonaan kuutiometriin. Alkuvuoden myyntimäärä on noin 10 prosenttia pienempi kuin kahden edellisvuoden vastaavan ajankohdan myyntimäärät. Vuosina 2010–2012 myyntimäärät olivat kuluvaa vuotta alhaisemmat, joten puukauppa on käynyt kohtuullista tahtia.

YKSITYISMETSIEN KUMULATIIVISET PUUN MYYNTIMÄÄRÄT VUOSINA 2010–2015 Lähde: Luonnonvarakeskus

Milj. m3 40 35 30

2012

25

2014

20 15

2

10

20

1

201

2015

013

10

5 Tammi

Helmi

Maalis

Elokuun helteet pelastivat Syyskauden puukaupasta odotetaan vilkasta, joskin joidenkin sahojen ilmoitetut lomautukset vähentävät puun tarvetta aiemmin ennakoidusta.

Ongelmia on aiheutunut kahden viimeisen vuoden vaikeista puunkorjuuolosuhteista. Etelä-Suomessa takana on kaksi lämmintä ja lyhyttä talvea.

Arvokas kesä- ja kelirikkoleimikkovaranto ei ole päässyt missään vaiheessa paisumaan.

Keväällä ja alkukesästä 2015 puunkorjuun tilanne näytti jo katastrofaaliselta, kun sateet jatkuivat. Puuta saatiin liikkeelle vain kovapohjaisten teiden varsilla olevilta avohakkuukohteilta. Elokuun muutaman viikon mittainen lämmin ja sateeton jakso pelasti tilanteen ainakin joksikin aikaa. Jos pakkaset tulevat varhain ja lunta sataa vasta jäätyneen maan päälle, päästään talvella purkamaan kahden vuoden aikana paisuneita talvileimikkovarantoja.

6

Huhti

Touko

Kesä

Heinä

Elo

Puun kysyntä paranee Metsäteollisuuden kuitupuun ja hakkeen käyttö lähti vajaat kymmenen vuotta sitten jyrkkään laskuun, kun paperi- ja sellutehtaiden sulkemiset alkoivat. Onneksi nyt tilanne näyttää toiselta. UPM:n sellutehtaiden pullonkaulainvestoinnit ja Stora Enson Varkauden paperikoneen muuttaminen kartonkikoneeksi lisäävät kotimaisen puun käyttöä 2–3 miljoonaa kuutiota. Tehtaiden lisääntyvä puunkäyttö näkyy jo nyt puumarkkinoilla painottuen Itä-Suomeen. Äänekosken biotuotetehdas käynnistyy näillä näkymillä elokuussa 2017. Puun tarve lisääntyy kertaheitolla noin 4 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun ja hakkeen kysyntä paranee koko maassa painottuen keskiseen Suomeen. Äänekosken tehtaan vaikutus puumarkkinoilla näkyy syksyllä 2016, kun tehtaalle puuta hankkiva Metsä Group alkaa vaiheittain nostaa puun varantotasoa.

Syys

Loka

Marras

Joulu

Mistä käyttöä järeälle puulle?

Kuitupuun ja sahahakkeen menekki paranee jo nykyisillä investointipäätöksillä parikymmentä prosenttia. Luvut kasvavat edelleen, jos toinen suunnitteluvaiheessa olevista sellutehtaista, Kuopio tai Kemijärvi, toteutuu.

Suomessa saatetaan pian olla tilanteessa, jossa pieniläpimittaiselle puulle on kysyntää, mutta ongelmana on järeän puun menekki.

Useissa maakunnissa Itä- ja Etelä-Suomessa hakkuusäästöt ovat enimmäkseen järeää havupuuta. Löytyykö yksityisestä sahateollisuudesta rohkeutta investoida uusiin suursahoihin tai vanhojen sahojen laajennuksiin? Vai tekevätkö kolme suurta metsäteollisuusyhtiötä nuo sahainvestoinnit?

Ehdottomana vaatimuksena on sahatavaran menekki ja riittävä hinta maailmanmarkkinoilla. Myös tukkipuun ja kuitupuun hintataso sekä niiden hintasuhde vaikuttavat oleellisesti päätöksiin.

www.metsaan-lehti.fi

grafiikka MCI PRESS

0

Metsään.fi-palvelussa on julkaistu

Veden virtausmalli auttaa vesiensuojelun suunnittelussa

Lisätietoja: www.metsakeskus.fi/vesiensuojelun-virtausmallikartat

metsävaratietoa Suomen yksityismetsistä.

Lue lisää uutisia www.metsakeskus.fi

Suomen metsäkeskus on julkaissut koko maan kattavan veden virtausmallin, joka auttaa metsätalouden vesiensuojelun suunnittelussa.

Malli perustuu paikkatietoon maaston muodoista, ja sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi kunnostusojitusten suunnittelussa.

Erilaiseen paikkatietoon perustuva aineisto ei poista maastossa tapahtuvaa vesiensuojelurakenteiden suunnittelun tarvetta, mutta auttaa suuntaamaan maastotyötä esimerkiksi eroosioherkille alueille. Metsätalouden töissä vesiensuojelurakenteiden mitoittaminen tarkentuu, kun veden virtauksesta ja valumaalueen pinta-alasta on tarjolla entistä tarkempaa tietoa etukäteen ennen maastosuunnittelua.

10

miljoonaa hehtaaria

uutiset

Veden virtausmallissa on esitetty veden virtauksen määrä ja nopeus valuma-alueen koon ja maaston kaltevuuden perusteella.

ENERGIATEHOKKUUTTA MAASEUDULLE Suomen metsäkeskus ja ProAgria aloittavat Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maaseudulle -hankkeen syksyllä 2015. Hanke toteuttaa energiatehokkuusdirektiivin mukaisia toimia maatiloilla ja maaseudun yrityksissä. Energiatehokkuudella edesautetaan Suomen energia- ja ilmastotavoitteiden toteutumista.

Hankkeen tarkoituksena on tehdä tunnetuksi palveluita, neuvontaa ja rahoitusta, jotka auttavat kohottamaan energiankäytön tehokkuutta. Hanke tarjoaa tietoa myös hyvistä toteutuneista käytännöistä ja investoinneista, joita voidaan käyttää tukena ja vertailukohtana suunniteltaessa uusia energiatehokkuusinvestointeja.

Saatavilla on myös asiantuntija-apua muille energiahankkeille ja hallinnolle kehitettäessä energiatehokkuuden seurantaa ja raportointia.

Tehokkuus on tärkeää biotaloudessa. Säästetty energia on ostajalle arvokasta. Kun tuontienergiaa säästyy, kansantaloudenkin kestävyys paranee. www.metsaan-lehti.fi

7

Pärjäisitkö metsävisavassnha?

Katso kilpatailun kysymyksivusetilla!

Metsäkeskuksen kursseilta neuvoja veroilmoituksen täyttöön

METSÄVISA 35 VUOTTA

Y

läkoululaisille suunnattu Metsävisa täyttää 35 vuotta vuonna 2016.

Vuodesta 1982 lähtien järjestetyn kilpailun osallistujamäärä on ollut keskimäärin 30 000 vuodessa. Tähän mennessä kilpailuun on osallistunut jo miljoona suomalaista.

Metsävisan järjestää Suomen Metsä­ yhdistys yhdessä Biologian ja maantieteen opettajien liiton ja metsäalan toimijoiden kanssa. Koulunsa parhaat metsävisailijat osallistuvat Suomen metsäkeskuksen järjestämään maakunnan parhaan metsä­ visailijan valintaan. Maakuntien parhaat pääsevät valtakunnalliseen loppukilpailuun. Valtakunnallisesti kolme parasta metsävisailijaa ja maakuntien parhaat saavat rahapalkinnon. Vuonna 2015 visaan osallistuneista 13 sai myös kesätyöpaikan metsänhoitoyhdistyksestä.

Seuraava Metsävisa järjestetään kouluissa keskiviikkona 3. helmikuuta 2016.

Tapahtumat

Ilmoittautuminen ja lisätiedot: www.smy.fi/opeta-opi/metsavisa

8

Metsäkeskus järjestää vuoden 2016 tammi-helmikuun vaihteessa Metsäverokursseja, jotka tarjoavat tietoa ja neuvoja veroilmoituksen täyttöön.

Vuoden alussa metsänomistajilla on edessään metsäveroilmoituksen ja kausiveroilmoituksen täyttö. Paperityöhön voi valmistautua tämän vuoden puolella etsimällä tarvittavat kuitit. Tuloja ja menoja koskevat kuitit on hyvä järjestää omiksi pinoikseen.

Katso kurssitiedot vuoden 2016 alussa ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa www.metsakeskus.fi/tapahtumat.

”Suomalainen metsätalous on monimuotoisuuden turvaamisessa maailman kärkeä. On silti selvää, että puun käytön kasvu on haaste metsien käytön ekologiselle kestävyydelle.”

Janne Soimasuo ja Inka mustA Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla 28.9.2015

Tehot irti Metsään.fi-palvelusta

Uuden Kemera-lain koulutus metsänomistajille

28.10.2015, Helsinki

Kajaani 28.10., Kuopio 17.11., Joensuu 18.11. ja Jyväskylä 19.11.2015

Tule tutustumaan Metsään.fi-palvelun tarjoamiin mahdollisuuksiin ja palvelun uusiin ominaisuuksiin. Tilaisuus sopii uusille ja vanhoille Metsään.fi-palvelun käyttäjille.

Apua ja neuvoja Kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemeralain) tukien hakemiseen metsänomistajille. Saat selville eri työlajien rahoituksen edellytykset.

www.metsaan-lehti.fi

Metsään.fi-palvelussa voit antaa suostumuksen metsätiedon luovutukseen. Suostumus tarkoittaa sitä, että Metsään.fi-palvelussa mukana olevat metsäalan toimijat, esimerkiksi puunostajat, metsänhoitoyhdistykset ja metsäpalveluyrittäjät, pääsevät katsomaan metsävaratietojasi.

Tietojen perusteella toimijat voivat ottaa yhteyttä tehdäkseen puukauppatarjouksen tai tarjota apuaan metsänhoitotöihin.

Voit antaa suostumuksen kaikille alueen toimijoille tai vaikka vain yhdelle luotettavalle kumppanillesi. Voit myös valita annatko luvan tietojen siirtoon vai ainoastaan selailuun. Selailulupa tarkoittaa, että toimija voi tarkastella metsäsi tietoja Metsään.fi-palvelussa. Siirtolupa tarkoittaa, että toimija voi siirtää tiedot omaan metsätietojärjestelmäänsä.

Ota tämän lehden takakannesta talteen ohje suostumuksen antamiseen Metsään.fi-palvelussa.

Asiakastuki auttaa METSÄKESKUKSEN ASIAKASTUKI palvelee maanantaista tiistaihin kello 8–18 ja keskiviikosta perjantaihin kello 8–16 numerossa 029 432 409. Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostitse osoitteeseen asiakastuki@metsakeskus.fi. Asiakastuesta saat neuvontaa metsän hoitoon ja omistamiseen sekä Metsään.fi-palvelun käyttöön liittyvissä asioissa.

SEURAA BLOGIAMME Metsäkeskuksen asiantuntijat kirjoittavat sivuillamme blogia muun muassa metsätaloutta, metsäpolitiikkaa sekä metsän omistamista ja hoitoa sivuavista ajankohtaisista aiheista. Lue blogia osoitteessa www.metsakeskus.fi/blogi.

METSÄKESKUS PALVELEE MYÖS YRITYKSIÄ Metsäkeskus tarjoaa uutta neuvontapalvelua metsäja puualan yrittäjille. Metsäkeskuksen asiakasneuvojat ottavat yhteyttä yrityksiin henkilökohtaisesti ja yhteisissä tapaamisissa kartoitetaan Metsäkeskuksen mahdollisuuksia tukea yritysten liiketoimintaa vaikkapa metsätiedon, metsälakien, metsän- ja luonnonhoidon tai verkosto-osaamisen avulla. Yhtenä tärkeänä osana neuvontaa on Metsään. fi-palvelu, jossa on oma metsäalan toimijoille suunnattu osionsa.

Metsään.fi-palvelun avulla metsäpalveluja tarjoavat yritykset voivat löytää metsänomistajia, joilla on metsänhoitotöitä tehtävänä. Metsäkeskuksella on lisäksi yrityksille suunnattuja metsätietoon perustuvia palveluja esimerkiksi vesiensuojelun tai puunhankinnan suunnittelun tueksi. Tarkkaa tietoa erilaisten palvelujen hyödyntämisestä tarjoavat Metsäkeskuksen asiakasneuvojat.

Uusien, käynnistyvien yritysten on edelleen ensisijaisesti paras kääntyä oman alueensa ELY-keskuksen tai kehittämisyhtiöiden yritysneuvonnan puoleen.

Paikkatietomarkkinat

Metsämessut

Halonhakkuun SM-kisat

3.–4.11.2015, Helsinki

6.–8.11.2015, Helsinki

7.-8.11.2015, Helsinki

Metsäkeskuksen osastolla voit tutustua tietotuotteisiin, jotka auttavat vesiensuojelun suunnittelussa, kertovat kirjanpainajatuhoista ja metsänkäyttöilmoitustiedoista.

Metsäkeskuksen osastolla on tarjolla tietoa Metsään.fi-palvelusta, metsävaratiedosta ja Kemera-tuesta. Lue lisää ohjelmastamme osoitteessa www.metsakeskus.fi/metsamessut.

Tervetuloa seuraamaan Halonhakkuun SM-kisojen loppukilpailua Metsämessuille.

www.metsaan-lehti.fi

uutiset

Jaa metsätietosi – löydät palveluja

LUE LISÄÄ TAPAHTUMIS TAMME: www.metsake skus.fi/ tapahtumat

9

Hoitokoulu Kevätlinn

Kasvu paikka tyypit

unhern

e

tutuik si!

Mikä tyyppi?

Erilaiset kasvupa ikkatyypit ovat paljastavat, metsänhoidon millaisella kankaal kevätpiippo la metsäsi kasvaa.perusta. Kasvit tai käenkaa Mitä siis kertoo li?

teksti Annikka

SElander,

Anna SAlminen

M

kuvitus ESSI

edellytyks

et

ät

Lehto Lehdot ovat maamme rehevimpiä Luonteenomai sta kasvillisuutta kasvupaikkoja. heinäkasvit, ovat ruohosaniaiset sekä ja lehtosammale doissa kasvaa t. useita puuja pensaslajeja. Lehovat harvinaisia, Lehdot koska niitä osa säilyneistä on raivattu pelloiksi. lehdoista on ilmentäviä suojelualueita opaskasveja ovat esimerkiksi . Lehtoa kevätlinnunhe näsiä ja rne.

Käenkaali

KUULA

etsässä kulkeva huomaa ympäristön tuon tuostakin.

Valoisan männikön muuttuvan erilaiset varvut, on varjoisa naapurina kuusikko ja kuten mustikka seuraavana let ja jäkälät, on sekametsä. vastassa jotka muodostavat ja puolukka, sekä samma­ Eri kasvupaikoil suunnitelma Maaperä on llista metsänhoito le on jo ennen melko vähäravintei usein tiheitä kasvustoja. tä. Selitys löytyy a kehittynyt vaikutuksest nen ja maatuvien erilaisia metsiköi­ maan viljavuudesta a hapan. kasviyhdysk humusta. Tyypillisin Pintakerros on turvemaista neulasten ja sitä ilmentävistä unnista. eri raaka­ Monet metsänuudis viime jääkaudelta. maalaji on moreeni, joka on peruja päätökset edellyttävät, tamiseen ja puulajivalint Tärkeimmät aan liittyvät kasvupaikan että kasvupaikan tuotoskyky puuntuotosk vat tekijät ovat viljavuus ja voidaan määrittää ykyyn vaikutta­ ilmasto – erityisesti puun­ tössä oleva luotettavasti. maaperän laatu, lämpö­ ja sadeolot kasvillisuute Suomessa käy­ varsinkin maan en perustuva on pitkälti – ja Ilmasto muuttuu kasvupaikka vesitalous ja toistasataa luokitus ravinteisuus. vähitellen siirryttäessä sa vailla. Kasvupaikkavuotta vanha, mutta Maahan liittyvät edelleen vertaan­ etelästä pohjoiseen. tekijät vaihtelevat luokitukseen metsänhoito sin paljon. viitataan esimerkiksi samallakin suosituksissa Myös kasvillisuus seudulla var­ . muuttuu parhaillakin paikoilla sitä karummaksi kasvu­ Ilmasto ja , mitä pohjoisemma maaperä määrittäv ksi siirrytään. kasvun Kasvit

Suomi kuuluu lähes kokonaan vyöhykkeese pohjoiseen en, vain havumetsä­ kuuluvat lehtimetsävylounaisrannikko ja osa eteläranniko öhykkeeseen sta Havumetsäv . yöhykkeelle on tunnusomais vupuuvaltais uus. Pintakasvilli ta metsien ha­ suudelle luonteenoma isia ovat

­

Lehtomainen kangas Lehtomaisilla kankailla on runsaasti ruohoheinäkasvillisuutta, ja mutta varvut kuin lehdoissa. kuusi on vallitseva ovat runsaampia myös lehtipuut puulaji, mutta kasvavat hyvin. kaalla tyypillisiä Lehtomaisella kasveja ovat kanja nuokkuhelmik esimerkiksi käenkaali kä.

Metsäkurjenpolvi

ilmentävä t

kasvupaik Jo 1700­luvulla an laatua osattiin luokittaa paikalla kasvavan metsämaiden tuotoskyky puulajin ja la. Tieto oli pintakasvilli hyödyllistä, suuden perusteel­ kun piti valita kaskeamisee pellonraivau n sopivat maat. kseen ja Suomalaisen metsätyyppio 1909 professori pin perusteet julkaisi vuonna A. K. Cajander. ajatus on, että Metsätyyppi teorian perus­ kaikkien kasvilajien levinneisyyte en vaikut­

tuore kangas tuoreet kankaat ovat varpuvaltaisia kankaita, kerros on peittävä joiden sammalja yhtenäinen. etelä-suomess a valtavarpu mustikka, Pohjois-suome on ssa myös puolukka. kuusi, mänty koivu menestyvät ja paikalla. tuoreella tällä kasvukasvavia kasveja kankaalla ovat esimerkiksi metsäkurjenpo lvi ja metsäkerrossammal.

Lue kasvupaikkatyypeistä verkossa 22

www.metsaan-

lehti.fi

"Puun käyttöä monipuolistetaan ja lisätään 15 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa ja sen jalostusarvoa kasvatetaan."

www.metsaan-

lehti.fi

23

Lähde: Ratkaisujen suomi – pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015

Kevään Metsään-lehdessä julkaistun kasvupaikkatyyppejä käsittelevän Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi Metsään-lehden verkkosivuilla osoitteessa www.metsaan-lehti.fi/fi/ artikkeli/kasvupaikkatyypit.

Pahoittelemme virhettä!

PUUN HINTATASO PUHUTTAA AINA

P

Tapahtumat

uun hintataso on kestopuheenaihe, kun kaksi tai useampi metsänomistajaa tapaa toisensa. Vanhemmat metsän­ omistajat muistelevat mielellään vuosikymmenien takaisia huippuhintoja. Jälkeenpäin on helppo olla viisas. Viimeisen seitsemänkymmenen vuoden aikana Suomessa on ollut kolme isoa puun hintapiikkiä: Ensimmäinen jyrkkä hintapiikki tuli Korean sodan aikana 1950-luvun alussa. Toisen ison hinnan­nousun aiheutti öljykriisi 1970-luvun alkupuolella. Ja kolmannen eli viimeisimmän aiheutti vuonna 2007 Venäjän puulle asetetut tullit, sahatavaran kova hinnannousu maailmanmarkkinoilla ja pelko riittämättömästä puun tarjonnasta kotimaassa.

Jokainen näistä jyrkistä hintapiikeistä on lähtenyt liikkeelle jostakin kansainvälisestä isosta kriisistä tai mullistuksesta. Lisäksi jokainen hintapiikki on ollut lyhyt, korkeintaan vuoden mittainen.

Hintapiikin jälkeen puun hinta on nopeasti laskenut aikaisemmalle tasolleen tai jopa sen alle. Huippuhintaan on ehtinyt myydä tosi­ asiassa vain hyvin harva metsänomistaja. Osa metsänomistajista on hintapiikissä jäänyt kyttäämään vielä parempia hintoja ja myöhästynyt pahemman kerran.

Kun tarkastelee Suomen yksityismetsien puukaupoissa maksettuja nimellisiä kantohintoja vuodesta 1983 vuoteen 2014, voi

10

Maaseutuelinkeinot ja kaavoitus 11.11.2015, Petäjävesi Asiaa kaavoituksen ja metsien käytön yhdistämisestä. Tilaisuus on suunnattu kaavoittajille, konsulteille, ympäristönsuojelusihteereille ja metsätalouden toimijoille.

tehdä tiettyjä johtopäätöksiä: Tukkipuusta maksettu kantohinta on kolmessakymmenessä vuodessa suunnilleen kaksinkertaistunut. Samalla aikavälillä on kotitalouksien ostamien tavaroiden ja palvelujen hintakehitystä kuvaava elinkustannusindeksin pisteluku noin 2,2-kertaistunut ja teollisuuden raaka-aineiden ja muiden kustannusten kehitystä kuvaava tukkuhintaindeksin pisteluku noin 1,9-kertaistunut. Näin ollen tukkipuun reaalisessa hintatasossa ei ole tapahtunut juurikaan muutosta kolmenkymmenen viimeisen vuoden aikana.

Kuitupuusta maksettu kantohinta on viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana vain 1,3-kertaistunut. Elinkustannusindeksillä laskettuna on kuitupuun reaalinen kantohinta alentunut kolmenkymmenen viime vuoden aikana noin 40 prosenttia ja tukkuhintaindeksilläkin laskettuna noin 30 prosenttia.

Tämä vertailu osoittaa vahvasti sen, että suomalaisissa metsissä kannattaa keskittyä tukkipuun kasvattamiseen. Kuitupuuta ja energiapuuta saadaan tuotettua riittävästi tukkipuun kasvatuksen rinnalla.

Lue Metsäkeskuksen metsätilarakenteen johtavan asiantuntijan, Antti Pajulan koko artikkeli puun hintatasosta Metsään-lehden verkkosivuilta osoitteessa www.metsaan-lehti.fi/fi/artikkeli/puun-hintataso.

Metsään ABC -päivä

Metsään Peruskurssi

16.1.2016, useita paikkakuntia

tammi-helmikuu, useita paikkakuntia

Metsään ABC -päivä on tarkoitettu uusille sekä metsäänsä tutustuville metsänomistajille. Tilaisuudessa käsitellään lyhyesti metsänhoitoa, metsäalan toimintakenttää, metsäverotusta ja puukauppaa.

Metsään Peruskurssit pyörähtävät käyntiin keväällä eri puolilla Suomea. Kurssilla perehdytään metsänhoitoon, puukauppaan, verotukseen ja metsäluontoon.

www.metsaan-lehti.fi

Lakimies vastaa Puutavaran varastointi

Kauanko metsänomistajan pitää katsella energiapuuksi menevää hakkuutähdekasaa nurkissaan ja mitä tehdä, jos kasa ei kolmen vuoden sisään häviä?

P

uukaupassa ostajan ja myyjän velvollisuudet määräytyvät pääsääntöisesti vakioehtoisten puukauppasopimusten perusteella.

Sopimusehtojen lisäksi voidaan soveltaa osapuolia sitovaa käytäntöä ja kauppatapaa silloin, kun sellaisia on olemassa.

Nämä syrjäyttävät irtaimen kauppaan sääntelevän kauppalain, jota sovelletaan tahdonvaltaisena säädöksenä sopimussuhteessa vasta muiden lähteiden jälkeen.

Puun pystykauppaa koskevien vakio­ sopimusehtojen mukaan puutavaraa saadaan varastoida korvauksetta sopimusosapuolten sopimassa paikassa kolmen vuoden ajan puiden omistusoikeuden siirtymisestä. Kun ainespuun hakkuun yhteydessä korjataan energiapuuta, sen varastoinnista sovitaan joskus erikseen.

Tämä voi olla tarkoituksenmukaista, sillä energiapuun varastointi voi kestää pitkään ja vaatia paljon tilaa.

Omistusoikeus puihin siirtyy pystykaupan vakioehtojen mukaan ostajalle yleensä silloin, kun puut kaadetaan. Puutavaran luovutuksen ja vaaranvastuun siirtymisen ajankohdasta ei pystykaupan vakio­ sopimuksissa yleensä sovita erikseen. Kun ajankohdasta ei sovita, luovutuksen ja vaaranvastuun siirtymisen on ilmeisesti katsottava tapahtuvan samanaikaisesti omistusoikeuden siirtymisen kanssa puut kaadettaessa. Pystykauppaan sisältyvän puun varastoimisessa on siis kysymys ostajan omistaman ja tälle luovutetun tavaran säilyttämisestä myyjän omistamalla alueella.

Jos puutavaraa ei kuljeteta pois varastoalueelta ja varastointi jatkuu sovittua pidempään, kysymyksessä on suoritushäiriö.

Puun myyjällä on oikeus edellyttää ostajan menettelevän sopimuksen mukaisesti ja korjaavan tilanteen. Tämän niin sanotun luontoissuorituksen lisäksi oikeussuojakeinona tullee käytännössä kysymykseen vahingonkorvaus. Puun myyjän on syytä

www.metsaan-lehti.fi

Janne Uitamo metsälainsäädännön johtava asiantuntija, OTM, MMM Suomen metsäkeskus

ilmoittaa viivästyksestä ostajalle kohtuullisessa ajassa ja pyrkiä sopimaan tilanteen korjaamisesta sekä mahdollisesta korvauksesta. Jos osapuolet eivät pysty sopimaan asiasta, sopimusta koskevat riita-asiat ratkaistaan viime kädessä käräjäoikeudessa.

Tuomioistuimessa puun myyjä voisi muun ohella vaatia tekemisvelvoitteen asettamista ostajalle eli niin sanottua teettotuomiota.

Puun myyjällä on oikeus edellyttää ostajan menettelevän sopimuksen mukaisesti.

Pystykaupan vakiosopimuksissa ostajan vahingonkorvausvelvollisuutta on rajattu niin, että korjuun ja varastoinnin yhteydessä syntyneet vahingot on korvattava vain, jos ne ovat syntyneet ilmeisestä huolimattomuudesta. Korvausvastuuta ei siis synny esimerkiksi, kun kysymyksessä on este, johon ostaja ei ole voinut vaikuttaa tai jonka huomioon ottamista häneltä ei ole voitu edellyttää. Huolellisuuden arviointiin voivat vaikuttavat myös muun muassa henkilöstön riittävyys ja kuljetuskaluston asianmukaisuus. Ei-tuottamuksellisten vahinkojen lisäksi joissakin puukaupan vakiosopimuksissa osapuolten korvausvastuun ulkopuolelle on voitu rajata myös välilliset vahingot eli esimerkiksi vahingot, jotka johtuvat muun omaisuuden kuin myydyn puutavaran vahingoittumisesta.

Kun puutavaran kuljettaminen pois varastolta viivästyy, vahingonkorvauksena voisivat tulla kysymykseen esimerkiksi korvaus varastoalueen käyttämisestä määrä­ajan jälkeen ja puuston uudistamiskustannusten lisääntyminen silloin, kun varastoiminen tapahtuu uudistushakkuualueella. Kysymyksessä on todellisten vahinkojen korvaaminen. Vahingon määrästä riippumaton sopimussakon tyyppinen hyvitys on pystykaupan vakiosopimuksissa perinteisesti koskenut vain sopimukseen kuulumattomien puiden kaatamista myyjän maalta.

Kysy lakim ieheltä metsäasio ista!

Lähetä kysy myksesi osoitteese en metsaan-l ehti@metsa keskus.fi.

Julkaisem me vastau ksia tällä palst alla.

11

teksti Aino Ässämäki kuvat Jesse Karjalainen

Metsään.fi-palvelun metsävaratieto auttaa metsänomistajaa tekemään päätöksiä.

Töiden tarkka suunnittelu kannattaa kuitenkin tehdä maastossa.

Päätöksenteon

Tukena Metsäneuvoja Heidi Roivainen ja metsänomistaja Pekka Mönkkönen tarkastelevat harvennettua metsikkökuviota.

12

www.metsaan-lehti.fi

Keskustelu jatkuu verkkolehdessä!

www.metsaan-lehti.fi

13

Metsään.fi-palvelun avulla metsänomistaja Pekka Mönkkönen voi suunnitella metsätöitä kesämökin terassilla.

M

Moottorisaha kulkee huollettuna ja viilattuna Pekka Mönkkösen mukana takaisin työmaalle odottelemaan seuraavaa harvennusrupeamaa. Kohteena on noin kahdenkymmenen vuoden ikäinen lehtipuumetsikkö. Perässä kulkee Metsäkeskuksen metsäneuvoja Heidi Roivainen, joka on tullut katsomaan muutamia metsikkökuvioita Mönkkösen tilalla.

Kuviot ovat sellaisia, joista ei kauko­ kartoitusmenetelmin saada riittävän tarkkoja tietoja.

Metsään.fi-palvelusta Mönkkönen oli huomannut, että kuviolla olisi kolme neljännestä rauduskoivua ja loput harmaa­ leppää. Hän on palvelun antamasta arviosta eri mieltä.

– Kyllä se on pikemminkin toisin päin, tuumii Mönkkönen.

Roivainen katselee kuviota metsä­ ammattilaisen silmin ja on samaa mieltä.

Toimenpide-ehdotus kuviolla on kuitenkin ollut oikea: nuoren metsän hoito. Sitä Mönkkönen on ryhtynyt jo tekemään koivua suosien.

– Tässä on varmasti ollut lukumääräisesti enemmän leppää, Roivainen vahvistaa.

Metsään.fi-palvelun tiedot kerätään pääosin kaukokartoitusmenetelmin.

Tämän tilan yli laserkeilauslento on

14

tehty vuonna 2010. Lehtipuiden erottelu menetelmän avulla on vaikeaa, vaikka puiden tilavuus saadaan yleensä laskettua oikein.

Kuvio on jo metsävaratiedon keruun yhteydessä tarkastettu maastossa juuri lehtipuuvaltaisuuden vuoksi. Kaukokartoitustieto ja maastoarviointi ovat tarkkuudessa samaa luokkaa. Metsätiedot tilalla ovat muuten osuneet kohdalleen, mutta tämä kuvio on ollut hankala sekä koneelle että ihmiselle.

Metsikkö on aikanaan uudistettu rauduskoivulle, ja se on ollut hoitamatta monta vuotta. Edelliset omistajat olivat jo varsin iäkkäitä.

– Äkkiä se puusto tästä nyt lihoo, lohduttaa Roivainen katsellen hoikkia koivun runkoja.

Mönkkönen on silti huolissaan mahdollisesta lumituhosta.

73% Metsävaratietokanta kattaa 73 prosenttia yksityismetsien pintaalasta.

Asiantuntijalta apua päätöksiin Lehtipuumetsikön viereinen kuvio on parimetrinen kuusen taimikko, josta Mönkkönen on poistanut lehtipuut raivaussahallaan. Myös tämä kuvio on pitänyt tarkastaa maastossa, koska laserkeilaus ei anna tarpeeksi luotettavia tietoja pienestä taimikosta. Metsään.fipalvelussa kuviolle on ehdotettu tälle www.metsaan-lehti.fi

Maastotietokone on tärkein työkalu metsävaratiedon keräämiseen maastotöissä ja Metsäkeskuksen tarkastuksissa.

vuodelle mekaanista perkausta, joka nyt on tehty valmiiksi.

Roivainen pyörähtää neljämetrisen mittakepin kanssa edustavassa kohdassa ympäri ja laskee koealalle jäävät taimet.

Niitä on yhdeksän, mikä tarkoittaa, että kuviolla on 1 800 pientä kuusta hehtaarilla. Se on täsmälleen metsänhoitosuositusten mukainen määrä.

– Minulle Metsään.fi-palvelu on varmistanut omia näkemyksiäni. Minulla on ollut oma ajatus tehtävistä töistä, mutta palvelusta on haettu sille vahvistusta, kertoo Mönkkönen.

Pääosin Mönkkösen ajatukset ovat olleet yhteneviä palvelun ehdotusten kanssa. Mönkkönen sanoo mielellään kuuntelevansa asiantuntijoita, vaikka kokemusta metsänomistamisesta ja metsänhoitotöistä on jo vuosien ajalta.

Metsätalousyrittäjäkurssikin on käytynä.

– Vaimo sanoi noin 15 vuotta sitten, että meidän Pekka menee nyt metsä­ talousyrittäjäkurssille. Minä vähän vastustelin, mutta kyllä se meidän Pekka sinne sitten meni. Olen siitä vaimoa monesti kiitellyt, Mönkkönen kertoo hymyillen.

Pekka Mönkkönen nimittää itseään kaupunkilaismetsänomistajaksi. Varsinaiselta ammatiltaan hän on rakennus­ insinööri, ja hän asuu perheineen www.metsaan-lehti.fi

"Minulla on ollut oma ajatus tehtävistä töistä, mutta Metsään.fipalvelusta on haettu sille vahvistusta."

Kaukokartoitus­ menetelmin kerätty metsävaratieto tarkentuu maastoarvioinnilla.

15

Pekka Mönkkönen kuuntelee mielellään asiantuntijoita, vaikka hänellä on paljon kokemusta metsänomistamisesta ja metsänhoitotöistä.

Laserkeilaamalla saadaan melko tarkkaan arvioitua esimerkiksi puuston pohjapinta-ala ja tilavuus.

Metsävaratiedon keruun vaiheet

16

1

2

3

4

Ilmakuvaus ja laserkeilaus

Tarvittavat maasto­ mittaukset

Puustotietojen ja toimenpideehdotusten laskenta

Julkaisu Metsään.fipalvelussa

Toivalassa Kuopion kupeessa. Mönkkösen perheen metsät sijaitsevat pääosin Kuopion itäpuolella Vehmersalmella ja Tuusniemellä.

– Tulin metsänomistajaksi sattumalta.

Kotipaikka oli jäänyt veljelleni, mutta hänen sairastuessaan tilan metsät päätyivät minulle 2000-luvun alussa, kertoo Mönkkönen aurinkoisella kesämökin terassilla.

Sittemmin Mönkkönen on innostunut metsistä niin, että metsäpinta-ala on yli kaksinkertaistunut reiluun sataan hehtaariin.

– Enempää ei ehdi työn ohella hoitaa.

Mönkkönen tekee suuren osan metsätöistä itse. Hän raivaa taimikot ja tekee ensiharvennukset. Harvennuksilta puut myydään hankintakauppoina.

– Velipoika sanoi minulle aikoinaan, että Pekka, sinulla kun on tuo peukalo kämmenen matemaattisessa keskipisteessä, niin älä hommaa traktoreita, kun et osaa niitä korjata, nauraa Mönkkönen.

Niinpä käytössä ovat kaksi moottori­ sahaa, yksi raivaussaha, asianmukaiset turvavarusteet ja muut traktoria pienemmät metsätyövälineet, kuten pottiputki ja oksasaha. Puiden ajon tien varteen hoitaa yleensä paikallinen yrittäjä. Sopivan traktorimiehen löytäminen vaatii aina hiukan vaivannäköä ja verkostoja. www.metsaan-lehti.fi

Mökki sijaitsee Viitajärven rannassa muutaman kilometrin päässä kotitilasta. Metsätöitä ahkerasti tekevälle se on korvaamaton tukikohta.

– Ei täällä mökillä varvasta järvessä uiteta. Töitä täällä tehdään, niin kauan kuin terveyttä piisaa.

Metsään.fi -palvelun ehdotus hyvä lähtökohta Viimeisin hankittu metsätila on viidentoista hehtaarin palsta Vehmersalmella. Tuomipuro-nimiselle tilalle perustettiin metsäyhtymä, jossa ovat mukana Mönkkösen vaimo ja kaksi aikuista poikaa. Toiveena on, että pojatkin kiinnostuisivat metsänhoidosta.

– Teollisuudessa on tapana sitouttaa henkilökuntaa.

Jos päästäisiin tekemään puukauppa ja olisi antaa molemmille muutama tonni, pojatkin törhäköityisivät, myhäilee Mönkkönen.

Tällä tilalla oli paljon töitä. Sen kertoo myös metsävaratieto. Mönkkönen on hoitanut tilaa ahkerasti, ja niinpä kolme neljäsosaa ehdotetuista toimista on jo tehty.

Mönkkösen metsätilojen osalta Metsään.fi-palvelun tiedoissa on ollut korjaamistakin. Siksi hän ei pidä Metsäkeskuksen toimittamaa tietoa absoluuttisena totuutena.

– Ehdotus on hyvä lähtökohta. Luotan asiantuntijoiden neuvoihin, mutta teen itse päätökset. Kun kaikki kulkee oman kukkaron kautta, sitä miettii, mihin menee rahaa ja mistä sitä tulee.

Mitä mieltä tarkka metsänomistaja mahtaa olla Metsään.fi-palvelun tulo- ja menoarvioista?

– Tekisitkö itse tuon kuvion taimikonhoitotyön 400 eurolla? Mönkkönen kysäisee.

Palvelun tarjoama hinta on alueen keskimääräinen metsänhoitotyön kustannus hehtaarille. Todellinen hinta määräytyy muun muassa sen mukaan, miten tiheä puusto kuviolla on. Mönkkösen tarkoittamalla alueella oli istutetun kuusen lisäksi reilusti pajua, mikä teki työstä tavallista hankalamman. Paju oli päässyt kasvamaan, koska alue oli vanhaa peltoa ja taimikon varhaishoito oli jäänyt tekemättä.

Metsänhoitotöiden hintaa ei siis kannata alkaa sopia pelkän Metsään.fi-palvelun tiedon varassa. Eikä puukauppojakaan. Mönkkönen tosin on tähän saakka tehnyt pystykauppoja melko vähän. Muutenkin puumarkkinat tuntuvat joskus toimivan hiukan erikoisesti.

– Olen jakanut metsätiedot Metsään.fi-palvelussa alueen toimijoille. Sitten jäin vesi kielellä odottamaan tarjouksia.

Toistaiseksi yhteydenottoja ei ole tullut vaivaksi asti.

Päätehakkuitakin olisi nyt näköpiirissä, mutta puun hinta mietityttää Mönkköstä.

– Puumarkkinat ovat hyvin mielenkiintoiset. Toimin itse rakennusalalla, ja betonimarkkinat toimivat aivan eri tavalla.

Metsänomistamisen hallinnollista puolta Mönkkönen pitää perin työläänä, vaikka tekeekin metsäveroilmoituksen itse. Täydellinen verkkometsäpalvelu pitäisi hänen mielestään sisällään myös kirjanpito-ominaisuuden.

Metsään.fi-palvelu on auttanut myös hallinnollisten asioiden hoitamisessa. Uuden metsänkäyttöilmoituksen Mönkkönen voi lähettää Metsäkeskukselle mukavasti kesämökin terassilta. l www.metsaan-lehti.fi

Kaukokartoitustieto vetää vertoja maastoinventoinnille Metsään.fi-palvelussa julkaistava tieto kerätään pääosin kaukokartoitusmenetelmin. Tämä tarkoittaa, että kartoitettavat alueet ilmakuvataan ja laserkeilataan. Ilmakuvien avulla alue voidaan kuvioida eli jakaa metsä puustoltaan ja maapohjaltaan samankaltaisiin alueisiin, joiden hakkuita tai hoitotöitä voidaan yhdistää isommiksi kokonaisuuksiksi.

Laserkeilatuilla alueilla tehdään koealamittauksia, joiden avulla keilaustietoa voidaan tulkita. Keilaus­tietoja jalostetaan erilaisilla laskennoilla, joiden avulla voidaan tuottaa kuvioille puustotiedot ja toimenpide-ehdotukset. Valmiit tiedot ja ehdotukset julkaistaan Metsään.fi-palvelussa.

Kaukokartoitus ei tuota riittävän luotettavaa tietoa kaikille kuvioille. Osa kuvioista on tarkastettava maastossa, ja tätä sanotaan kohdennetuksi maastoinventoinniksi. Metsäkeskuksen metsäneuvojat käyvät mittaamassa esimerkiksi nuoria taimikoita.

– Tulkintamenetelmä on vuosien saatossa kehittynyt, ja nykyisin tiedot ovat jo varsin käyttökelpoisia, sanoo metsä­ tietopäällikkö Raito Paananen Metsäkeskuksesta.

Aivan kohdalleen tiedot eivät kuitenkaan aina osu. Laserkeilaamalla saadaan melko tarkkaan arvioitua esimerkiksi puuston pohjapinta-ala ja tilavuus. Samoin pituus ja keskiläpimitta osuvat usein oikeaan. Iän ja runkoluvun määrittäminen on kuitenkin vaikeaa. Toisaalta myös ihmisen laatima arvio on aina arvio ja saattaa sisältää virheitä.

– Ne kohteet, jotka ovat hankalia laserkeilaimelle, ovat hankalia arvioitavia myös ihmiselle. Sellaisia ovat esimerkiksi hoitamattomat, aukkoiset ja epätasaiset metsiköt, sanoo Paananen.

Vaikka puustotiedot eivät aina ole täysin oikein, toimen­ pide-ehdotukset ovat useimmiten oikean suuntaisia. Ajatuksena on, että metsänomistaja voi miettiä, mistä kannattaisi lähteä etsimään sopivia hakkuukohteita tai missä olisi kiireisimmät hoitotyöt.

– Varsinainen hakkuun tai muun metsänhoidon suunnittelu vaatii useimmiten maastokäynnin, korostaa Paananen.

Metsään.fi-palvelussa olevia tietoja päivitetään myös metsänkäyttöilmoitusten ja Kemera-hakemusten perusteella.

Aikaa hakkuun toteuttamiseen metsänkäyttöilmoituksen jättämisen jälkeen on kolme vuotta. Tarkkaa hakkuuajankohtaa ei tiedetä, koska mitään erillistä hakkuuntoteutusilmoitusta ei vaadita. Siksi päätehakattava kuvio saattaa olla Metsään.fipalvelussa merkitty aukeaksi, vaikka siellä vielä humisisi satavuotias metsikkö.

Arvioinnin tarkkuuteen vaikuttavat myös kustannukset.

–Nyt tehdään niin sanottua harvapulssikeilausta, eli laser­ keilain lähettää suhteellisen harvaa signaalia arvioitavaan metsään. Entistä tiheämpi pulssi olisi tarkempi, mutta vastaavasti kalliimpi menetelmä, kertoo Paananen.

Kustannustaso on kuitenkin jo laskenut, ja uusia menetelmiä kehitetään. Tulevaisuudessa keilausta ja muuta tiedon­ keruuta voi olla mahdollista tehdä esimerkiksi metsäkoneista samalla, kun metsässä tehdään hakkuita.

– Koko ajan pohdimme, miten toteutamme metsävaratiedon keruun ja päivityksen ensi vuosikymmenellä.

17

Tulevaisuuden

tehtailija

Tehtaanjohtaja Camilla Wikström on rakentamassa Keski-Suomeen globaalisti ainutlaatuista bisnestä. Suurin osa uuden biotuotetehtaan tuotteista on joko kehitteillä tai vielä keksimättä. teksti Tuomas Lehtonen kuvat Mikko Vähäniitty

Ä

Äänekosken rakenteilla olevan biotuotetehtaan johtaja Camilla Wikström, 45, saapuu määrä­tietoisin askelin tehtaan portille, täsmälleen sovittuun aikaan. Valkoiseen kypärään ja keltaiseen työtakkiin pukeutunut, pitkähiuksinen ja ruskettunut nainen kättelee ystävällisesti ja opastaa vieraat tottuneesti hallintorakennuksen neuvottelutiloihin.

Wikström aloitti nykyisessä pestissään syyskuun alussa. Äänekosken tehdas on Wikströmille kuitenkin tuttuakin tutumpi paikka, sillä hän on toiminut sellutehtaalla erilaisissa työtehtävissä 13 vuotta.

Tutuksi ovat tulleet monipuoliset tehtävät markkinoinnin, myynnin, teknisen asiakaspalvelun ja tuotannon parissa.

Viimeiset kuusi vuotta Wikström on toiminut Metsä Fibren sellutehtaan johtajana. Syksyllä alkanut uusi työ ei loppujen lopuksi tuokaan Wikströmin arkeen valtavaa muutosta.

– Projektointivaiheessa vastuulleni kuuluu biotuotetehtaan toimintamallin, tehdasorganisaation ja yhteiskuntasuhteiden rakentaminen sekä osaavan henkilökunnan riittävyyden varmistaminen. Vastuut ovat toki erilaiset kuin käyvän tehtaan johtamisessa, mutta käytännössä työpäiväni koostuvat pitkälti samoista elementeistä kuin ennenkin. Johtaminen ja yhteistyön rakentaminen tehtaan eri sidosryhmien 18

kanssa ovat edelleen työssäni keskeisessä asemassa, Wikström kertoo.

Paljosta vastuussa Jo vilkaisu neuvotteluhuoneen suurista lasi-ikkunoista eteen avautuvalle työmaalle osoittaa, että Wikströmin harteilla on paljon vastuuta. Uuden tehtaan infrastruktuurin rakentaminen on toisten ammattilaisten heiniä, mutta hiekkakentällä juntattujen paalujen meri symboloi tavallaan myös Wikströmin työsarkaa.

Nykyinen näkymä on vasta 1,2 miljardin euron työmaan alkusoitto. Sellua maailmalle puskeva tehdas rakennetaan nimittäin kokonaan uuteen uskoon.

Keväällä käynnistetyt rakennustyöt etenevät suunnitellusti, ja tehdas käynnistyy vuoden 2017 kolmannella kvartaalilla.

Wikström osoittaa leveää noin 40 metrin korkuista betonirakennelmaa. Tulevan tehtaan uuden savupiipun suuaukko tulee valmistuttuaan syleilemään taivasta 120 metrin korkeudessa. Läpimitaltaan 12,5-metrisen jättiläisen päivittäiset kasvupyrähdykset osoittavat Wikströmille, että Suomen metsätalouden suurin hanke etenee määrätietoisesti kohti maalia.

Samanlaista määrätietoista etenemistä Wikström vaatii koko hankkeelta ja siihen osallistuvilta henkilöiltä. Hän uskoo avoimeen, keskustelevaan ja www.metsaan-lehti.fi

Metsäbiotalous Suomen biotalouden vahvuutena • Biotalous on ajattelu- ja toimintamalli, joka perustuu uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön ja niistä valmistettuihin tuotteisiin ja palveluihin. Biotaloutta kuvaa aineen ja ajatusten kierto, vähähiilisyys, hajautettu tuotanto sekä talouden ja tieteiden yhteistyö.

• Suomen biotaloudesta yli puolet on metsäbiotalouden liiketoimintaa ja noin viidennes kuuluu elintarviketeollisuuden piiriin. Metsäbiotalouden raaka-aineena käytetään metsäbiomassaa kuten runkopuuta, kantoja, hakkuutähteitä, puun kuorta, marjoja, käpyjä ja metsäkasveja tai metsäbiomassaan perustuvia teollisia sivuvirtoja. Metsäbiotalouteen kuuluu myös metsäbiomassan hankinta ja monipuolinen jalostus esimerkiksi biojalostamoissa, sahoilla ja sellutehtailla.

Lähteet: Metsäkeskus, biotalous.fi ja tiedepuisto.fi

www.metsaan-lehti.fi

19

CAMILLA WIKSTRÖM • Äänekosken biotuotetehtaan johtaja • Diplomi-insinööri, kemian tekniikka, Åbo Akademi • Toiminut aiemmin Metsä Groupissa Metsä Fibren Äänekosken sellutehtaan johtajana, asiakkuusjohtajana, kehitysryhmäpäällikkönä ja projektipäällikkönä • Aloittanut uransa myynti- ja markkinointitehtävissä ruotsalaisessa, metsä- ja paperiteollisuuden kemikaaleja valmistavassa yhtiössä • Perheeseen kuuluvat aviomies, 16-vuotias poika ja 14-vuotias tytär

"Uusi tehdas tarvitsee kuitupuuta 6,5 miljoonaa kuutiota vuodessa." ratkaisukeskeiseen johtamiseen ja on valmis jakamaan vastuuta koko organisaatiolle.

– Kaikilla toimijoilla tulee olla selkeät vastuualueet.­ Rakentamisvaiheessa sovituissa aikatauluissa ja suunnitelmissa tulee pystyä pysymään, Wikström summaa.

Kannukset Ruotsista Wikströmin nelihenkinen perhe on asunut Jyväskylässä vuodesta 2002 lähtien. Tehtaanjohtajan päivittäinen työmatka kotoa Äänekoskelle taittuu reilussa puolessa tunnissa.

Ruotsia äidinkielenään puhuva Wikström on lähtöisin Suomen länsirannikolta, vajaan 7 000 asukkaan Kristiinankaupungista. Lukion päätyttyä opinnot veivät Wikströmin Turkuun. Valmistumisen jälkeen työ kuljetti nuorta naista puolisoineen Pohjanlahden yli Ruotsiin. Seitsemän vuoden ajan Wikström työskenteli isossa kemikaaliyrityksessä monissa eri tehtävissä.

– Tapasin mieheni opintojen parissa Turussa. Valmistumisen jälkeen meille oli luontevaa hakea töitä Suomen lisäksi myös Ruotsista, koska ruotsi on äidinkielemme.

Puuvillan ja muovin korvaajat Äänekoskella vietetyt vuodet ovat selvästi tehneet Metsä Fibren sellutehtaasta Wikströmin toisen kodin. Tehdasalueella liikkuessa johtajan käsi nousee yhtenään tervehdykseen, kun tuttuja kulkee ohitse. Jatkossa tervehdittävien määrä todennäköisesti lisääntyy, sillä uuden, 1,3 miljoonaa tonnia sellua tuottavan biotuotetehtaan arvioidaan työllistävän 20

suoraan tai välillisesti 2 500 henkilöä. Vaikka tuotanto kasvaakin voimakkaasti, tehtaan vahvuus säilyy nykyisessä 170 työntekijässä.

– Työllisyyttä lisäävä vaikutus näkyy erityisesti puun­ korjuussa ja -kuljetuksessa, sillä uusi tehdas tarvitsee kuitupuuta 6,5 miljoonaa kuutiota vuodessa, Wikström laskee.

Alkuvaiheessa tehdas tuottaa sellun sivutuotteina lähinnä sähköä, puupolttoainetta, höyryä, kaukolämpöä, mäntyöljyä ja tärpättiä entiseen tapaan. Näiden tuotantomäärät kuitenkin kasvavat merkittävästi. Esimerkiksi sähköntuotanto kymmenkertaistuu ja tulee vastaamaan puolta ydinvoimalareaktorin tuotantokapasiteetista.

Wikströmin mukaan biotuotetehdas on kuitenkin pelin­ avaus täysin uudenlaiseen bisnekseen. Sen tuotteista suurin osa on vielä keksimättä ja monet keksityistäkin vasta tuote­ kehitysasteella. Tuotevalikoimiin voivat tulevaisuudessa kuulua tuote- ja biokaasu, ligniinituotteet, tekstiilikuidut, biokomposiitit ja lannoitteet.

– Sellusta voidaan tulevaisuudessa kehittää puuvillaa korvaavia tekstiilikuituja ja erilaisia biokomposiittituotteita esimerkiksi muovipakkausten korvaajiksi. Ligniinistä taas voidaan tehdä komposiittirakenteita ja jopa lääkkeitä.

Wikströmin mukaan suurimman osan biotuotteista tulevat valmistamaan kumppaniverkostoon kuuluvat yritykset, jotka voivat rakentaa omat tuotantotilansa biotuotetehtaan 40 hehtaarin tontille. Muutamien vuosien päästä Wikströmin silmien alla kehittyykin todellinen biotuotealan huippu­ keskittymä. l www.metsaan-lehti.fi

Paininpuu

Vesiensuojelun eteen on tehtävä töitä

M

etsien vesiensuojeluriskit eivät ole Talvivaaran kokoluokkaa, mutta myös metsätalouden on kannettava vastuunsa vesien hyvän tilan eteen. Vesiensuojelu tulee huomioida jokaisen metsänhoito- ja käyttö­ toimenpiteen yhteydessä, ja se on muistettava mitoittaa valuma-alueen mukaan. Vesi kun virtaa alamäkeen ja tuo siten terveiset laajalta alueelta yläjuoksulta. Mitä enemmän vettä, sitä suuremmat huuhtoumat ja riskit.

Paljon voidaan tehdä ja on jo tehty. Nykyiset ojitukset ovat vanhojen ojitusalueiden kunnostuksia, ja uusia luonnontilaisia soita ei enää ojiteta metsätalouskäyttöön. Vanhoja ojituksia ennallistetaan ja ojia tukitaan sekä suojelualueilla että yksityismetsissä. Uusittu vesilaki velvoittaa ilmoittamaan ojituksista ympäristöviranomaiselle, joten valvonta toimii ainakin paperilla. Metsien lannoitus on vähentynyt ja suomailla käytetään usein tuhkalannoitetta, joka aiheuttaa kuormitusta hyvin vähän. Hakkuissa jätetään suojavyöhykkeet vesistöjen varteen, ja maanmuokkauksissa on ryhdytty tekemään vesiensuojelurakenteita.

Parasta valvontaa on kuitenkin omavalvonta - etukäteen tehtynä! Kun hakkuu, lannoitus tai kunnostusojitus suunnitellaan huolellisesti, voidaan ehkäistä valtaosa metsistä vesistöihin kulkeutuvasta kuormituksesta.

Vesiensuojelu on periaatteessa yksinkertaista: estetään eroosio ja otetaan kiinni huuhtoumat ojissa ennen vesistöjä.

Pienelle valuma-alueelle riittävät pienemmät vesiensuojelu­ rakenteet, suuret valuma-alueet edellyttävät laajempia ja laadukkaampia ratkaisuja. Vesiensuojelumenetelmien kehitystyötä tehdään metsätaloudessa Metsäkeskuksessa ja muissa metsäalan organisaatioissa. Kun vaikkapa ojitus tai hakkuu voidaan suunnitella ja mitoittaa tietokoneella ennen toteutusta, saavutetaan säästöjä maastosuunnittelussa ja turvataan laadukkaat, oikein mitoitetut vesiensuojelurakenteet. Kehitystyö vie kuitenkin vielä vuosia, sillä sähköiset menetelmät ovat vasta aluillaan.

Suunnitteluun ja päätöksentekoon tarvitaan aina myös ­ihmistä, vesiensuojeluun perehtynyttä asiantuntijaa. On tärkeää jatkaa metsäalan toimijoiden koulutusta ja metsänomistajien neuvontaa vesiensuojelusta, sillä lopullinen päätöksentekijä metsätalouden toimenpiteissä on aina metsänomistaja.

Avoin viestintä ja yhteistyö maanomistajan kanssa edistävät hyvän ratkaisun löytymistä.

MATTI SEPPÄLÄ

Lopullinen päätöksentekijä on aina metsänomistaja.

i tausmall Veden vir lun je o u s n ie s auttaa ve lussa suunnitte

uteen Tutustu u soitteessa veluun o al p ta fi/ rt ka sakeskus. www.met ojelunsu vesien allikartat virtausm

www.metsaan-lehti.fi

luonnonhoidon johtava asiantuntija Suomen metsäkeskus

21

Hoitokoulu

Kemeratuet tutuiksi

Mihin Kemeratukea saa?

Yksityinen metsänomistaja voi saada valtiolta Kemera-tukea metsänhoidon investointeihin. Tukitasoja on selkiytetty ja yksinkertaistettu. Tukea maksetaan eurosumma hehtaaria kohti tai tietty prosenttiosuus kokonaiskustannuksista. teksti Annikka Selander kuvitus Essi Kuula

U

usi kestävän metsätalouden rahoituslaki eli Kemera-laki tuli voimaan kesäkuun alussa. Laki on määräaikainen ja voimassa enintään vuoteen 2020. Kaikista töistä pitää tehdä rahoitushakemus ennen töiden aloittamista ja toteutusilmoitus, kun työ on tehty. Työ voidaan toteuttaa myös usean tilan yhteishankkeena.

Taimikon varhaishoidon, nuoren metsän hoidon ja juurikäävän torjunnan voi aloittaa omalla riskillä rahoitushakemuksen jättämisen jälkeen. Terveyslannoituksessa, suometsien hoidossa, metsäteissä ja metsäluonnon hoitohankkeissa tuen edellytyksenä on Metsäkeskuksen hyväksymä toteuttamissuunnitelma.

Uusia työmuotoja ovat taimikon varhaishoito ja nuoren metsän hoidon yhteydessä tehty pienpuun kerääminen.

Rahoitusta ei enää voi saada metsänuudistamiseen, siis pellon metsitykseen ja metsätuhoalueiden uudistamiseen.

Myös energiapuun korjuutuki on jäänyt pois ja sen korvaa pienpuun korjuutuki, jonka ehdoissa ei ole määritelty puulle tiettyä käyttökohdetta.

Hallitusohjelman säästöjen vuoksi juurikäävän torjunnan ja terveyslannoituksen tukia on ehdotettu poistettavaksi. Lisäksi joidenkin töiden tuki tulee pienenemään.

Muutokset tulevat voimaan todennäköisesti vuoden 2016 alkupuolella.

1. Taimikon varhaishoito Tukea voi saada taimikon perkaukseen ja harvennukseen sekä verhopuuston poistoon ja harvennukseen. Hanke voidaan muodostaa useasta, vähintään puolen hehtaarin

22

kuviosta, mutta yhteensä pinta-alaa on oltava vähintään hehtaari. Työ voidaan toteuttaa myös usean tilan yhteishankkeena. Tuki on sama riippumatta siitä, onko työ tehty itse vai teetetty ulkopuolisella.

• taimikon keskipituus hoidon jälkeen 0,7–3 metriä • kaadettava vähintään 3 000 runkoa/hehtaari, pohjoisessa Suomessa 2 000 runkoa/hehtaari • taimia hoidon jälkeen enintään 5 000/hehtaari • hankkeen vähimmäiskoko yhteensä hehtaari • tuki on 160 euroa/hehtaari

2. Nuoren metsän hoito ja pienpuun korjuutuki Tukea voi saada varttuneiden taimikoiden ja nuorten kasvatusmetsien hoitoon, jos työ ei ole kaupallisesti kannattavaa. Hanke voidaan muodostaa useasta vähintään puolen hehtaarin kuviosta, mutta yhteensä pinta-alaa on oltava vähintään kaksi hehtaaria. Työ voidaan toteuttaa myös usean tilan yhteishankkeena.

Pienpuun korjuutuki on hehtaarikohtainen. Korjattua puutavaraa ei tarvitse myydä, mutta se pitää mitata ja esittää mittaustodistus. Mittauksen voi tehdä itse.

• kasvatettavan puuston keskipituus hoidon jälkeen yli 3 metriä ja keskiläpimitta enintään 16 senttimetriä • kaadettava hehtaarilta vähintään 1 000 runkoa, joiden kantoläpimitta on vähintään 3 senttimetriä, pohjoisessa Suomessa 800 runkoa/hehtaari • hoidon jälkeen enintään 3 000 runkoa/hehtaari • hankkeen koko yhteensä vähintään 2 hehtaaria

www.metsaan-lehti.fi

Alkuvuodesta 2016 alkaen voit tehdä rahoitushakemukset ja toteutusilmoitukset sähköisesti Metsään.fi-palvelun kautta osoitteessa www.metsaan.fi.

Taimien seassa kasvavat lehtipuuvesat uhkaavat havupuutaimikon kehittymistä.

Hoidetusta taimikosta on raivattu pois taimia haittaavat lehtipuut sekä huonolaatuiset ja vaurioituneet rungot.

Taimikon varhaisperkaus tehdään noin Taimikkoa voi perata ja harventaa omatoimisesti raivaussahalla tai teettää työn ulkopuolisella.

www.metsaan-lehti.fi

4–6 vuotta istutuksen jälkeen.

Taimikon perkaus ja harvennus kannattavat Yksi tärkeimmistä metsän kasvatuksen töistä on taimikon varhaishoito.

Hoitamattomasta taimikosta kertyy helposti merkittäviä tappioita metsänomistajalle. Työ on kannattava investointi myös ilman valtion tukea.

Varhaisperkaus kannattaa tehdä, kun taimikko on metrin mittaista, eli noin 4–6 vuotta istutuksen jälkeen.

Joskus se on tehtävä jo aikaisemmin, jos lehtipuut uhkaavat istutustaimia.

Paras ajankohta taimikonharvennukselle on kuusella, kun taimien keskipituus on 3–4 metriä ja männyllä, kun taimien keskipituus on 5–7 metriä. Kustannukset nousevat noin kymmenen prosenttia vuodessa, jos hoitoa lykätään.

23

Hoitokoulu

Kemeratuet tutuiksi

• tuki 230 euroa/hehtaari. Jos kohteella kerätään vähintään 35 kiintokuutiometriä pienpuuta/hehtaari, tuki on 450 euroa/hehtaari. Pohjoisessa Suomessa kerättävän puun vähimmäismäärä on 25 kiintokuutiometriä hehtaaria kohti.

4. Terveyslannoitus Tukea terveyslannoitukseen myönnetään ravinne­analyysiin perustuvien tai silmämääräisesti havaittujen kasvuhäiriöiden korjaamiseen turvemailla ja boorinpuutosalueilla.

3. Juurikäävän torjunta Tuki on tarkoitettu kantojen käsittelyyn hakkuussa juurikäävän leviämisen riskialueilla, eli koko eteläisessä ja keskisessä Suomessa. Tukea voi saada toukokuun alusta marraskuun loppuun tehdylle torjuntatyölle.

• kasvupaikkatyyppi vähintään puolukkaturvekangasta vastaava • taimikon on oltava vähintään 0,7 metrin pituista ja varhaishoidon tehty • hankkeen vähimmäiskoko yhteensä 2 hehtaaria • tuki on 40 prosenttia kuluista

• mäntyä tai kuusta tai molempia yhteensä yli puolet puuston tilavuudesta • tuki on 70 euroa/hehtaari

Kantokäsittelyssä kuusen ja männyn tuore kaatopinta käsitellään harmaaorvakkavalmisteella tai urealiuoksella, joka estää juurikäävän itiötartunnan.

5. Suometsien hoito Suometsien hoito pitää sisällään ennestään ojitetun suon ojaston kunnostuksen, vesiensuojelutoimenpiteet ja piennartien tekemisen. Tuen ehtona on, että puusto on hoidettu. Vesistöjen suojelemiseksi tarpeellisten lietealtaiden ja pintavalutuskenttien tekoa tuetaan. Ojituksen yhteydessä tehtävien piennarteiden rakentamista tuetaan lähimmälle kantavalle maapohjalle asti.

• eteläisessä Suomessa varputurvekankaille ja sitä rehevimmille maille • pohjoisessa Suomessa puolukkaturvekankaille ja sitä rehevimmille maille • pinta-alaltaan 5 hehtaaria ylittävissä hankkeissa tuki

Juurikäävän itiöt laskeutuvat tuoreille kannoille.

Juurikäärvväitn aan torjuntaatetahtävien kesällä uiden hakk sä. yhteydes 24

Juurikääpä leviää juuriston kautta hyväkuntoisiinkin puihin.

www.metsaan-lehti.fi

Kaikkien tuettavien tiehankkeiden on oltava yhteishankkeita.

Kemera-tukien aluejako.

on 70 prosenttia ja sitä pienemmissä 40 prosenttia kustannuksista. Vähimmäispinta-ala yhteensä 2 hehtaaria.

6. Metsätiet Kunnostettavien ja uusien metsäteiden on sovelluttava ympärivuotiseen käyttöön pois lukien kelirikkoajan käyttörajoitukset. Kaikkien tuettavien tiehankkeiden on oltava usean tilan yhteishankkeita. Metsätalouden kuljetusten osuuden on oltava yli puolet uusilla teillä, perusparannuksessa yli 30 prosenttia tien käytöstä.

• kunnostetun tien päällysrakenteen on oltava vähintään 3,6 metriä leveä • uuden tien päällysrakenteen on oltava vähintään 4 metriä leveä • uuden tiehankkeen vähimmäispituus on 500 metriä • perusparannuksen tuki: eteläinen Suomi 40 prosenttia, keskinen Suomi 50 prosenttia ja pohjoinen Suomi 60 prosenttia kustannuksista • uuden tien rakentamisen tuki: eteläinen Suomi 30 prosenttia, keskinen Suomi 40 prosenttia ja pohjoinen Suomi 50 prosenttia kustannuksista

7. Metsätalouden ympäristötuki ja metsäluonnon hoitohankkeet Ympäristötukea voidaan myöntää, kun metsänomistaja sitoutuu turvaamaan metsän biologista monimuotoisuutta laajemmin kuin mitä metsälaki edellyttää. Tukea voidaan myöntää myös metsäluonnon hoitohankkeisiin, esimerkiksi tärkeiden elinympäristöjen hoito- ja ennallistamistöihin sekä metsien monimuotoisuutta edistävään kulotuksen. l

www.metsaan-lehti.fi

Pohjoinen Suomi

Keskinen Suomi

Eteläinen Suomi

Tee rahoitushakemus verkossa Alkuvuodesta 2016 alkaen voit tehdä rahoitus­ hakemukset ja toteutusilmoitukset sähköisesti Metsään.fi-palvelun kautta. Paperi­lomakkeet löydät Metsäkeskuksen verkkosivuilta www.metsakeskus.fi/lomakkeet. Täytetyt lomakkeet voi toimittaa Metsäkeskukselle sähköpostitse osoitteeseen kemerahakemukset@metsakeskus.fi tai postitse toimipisteisiin.

Metsäkeskuksen asiakastuen tavoitat soittamalla numeroon 029 432 409 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen asiakastuki@metsakeskus.fi.

25

teksti PEKKA MOLIIS kuvat Jere lauha

Partiolaiselle metsä merkitsee mahdollisuutta testata ja kehittää opittuja taitoja. Kun luonto on läsnä jo lapsuuden harrastuksessa, side metsään säilyy aikuisikään.

Elämän mittainen

HARRASTUS

Partioihanteet

lupaukoutuvat partio Partiolaiset sit koko at ov a tk isiin, jo sessaan ihante a. st ru n pe liikkeen arvoje toista ihmistä 1. Kunnioittaa la ontoa ja suojel 2. Rakastaa lu ympäristöä va 3. Olla luotetta n vyyttä yli rajoje tä ys a ta en 4. Rak a tu rt ta ja a ns uu 5. Tuntea vast toimeen eään ihmisenä 6. Kehittää its totuutta 7. Etsiä elämän rtio.fi Lähde: www.pa olaiset) (Suomen parti

www.metsaan-lehti.fi

Ruokailujono Kosmos '15 -piirileirillä, joka kokosi loppukesästä Puumalan Pistohiekan mäntymetsiin lähes kaksituhatta partiolaista.

P

Lippukunta lähelläsi?

Suomen partiol ais osoitteesta ww ten sivuilta w.partio.fi löydät lähiseut usi lippukunnat .

Puumalan Pistohiekan mäntymetsikössä vilistää nuoria ja iloiset äänet raikuvat. Järvi-Suomen Partiolaisten järjestämällä Kosmos ’15 -piirileirillä on mukana noin parituhatta partiolaista. Menossa mukana ovat myös Kajaanin Korvenpoikien Silja ja Ville Keränen.

Metsä on suomalaiselle partiolaiselle perusympäristö liikkua ja kehittää taitoja, joilla pärjää hieman vaativammissakin oloissa luonnossa liikuttaessa.

– Täälläkin on keskusteltu ulkomailta tulleiden kanssa, että miksi Suomessa partiolaisten tapahtumat ovat aina metsässä. Mutta meillä metsä on lähellä joka puolella ja se on luontainen paikka liikkua. Monissa muissa maissa leirit ovat pelloilla ja nummilla, Silja Keränen toteaa.

Aviopuoliso Ville huomauttaa välittömästi, ettei partiolaisuus ole pelkkää metsäretkeilyä. Partio on ennen muuta nuorten yhteistä tekemistä ja yhteistä oppimista.

– Partiolaisuus on paljon muutakin kuin metsässä samoilua. Se voi olla seikkailua myös kaupunkiympäristössä.

Mekin olemme viikkotapahtumissa tutustuneet esimerkiksi Kajaanin maanalaiseen luolastoon. Kun tapahtumia kehitellään, niin vain mielikuvitus on rajana. Meillä on ollut paljon myös erilaisia liikuntajuttuja.

Siljalle ja Villelle partio on ollut elämän mittainen tarina.

Molempien partiotaival käynnistyi syksyllä 1990 Kajaanin Korvenpojissa.

– Alun perin kokeilin monia eri harrastuksia, ja partio oli vain yksi monista. Sen monipuolisuus sai kuitenkin pysymään mukana. Partioharrastuksen kautta pystyy harrastamaan monia asioita, Ville pohtii.

Ja kesken haastattelun paljastuu myös uusia asioita puolisosta, kun Silja kertoo aloittaneensa partiouransa Korvenpoikien Leijona-laumassa.

– Mitä? Leijona-laumassa? Ollaanko me oltu sitten samassa laumassa lapsena? ihmettelee Ville.

Partio on pysynyt molemmilla harrastuksena 25 vuoden ajan, vaikka etenkin lapsuusvuosina kävivät välillä mielessä muutkin harrastukset.

– Vanhemmat minut veivät harrastamaan ja jälkeenpäin on kerrottu, että minullakin oli muutama hetki, jolloin olin lopettamassa. Onneksi tuli vanhemmilta mahtikäsky, ettei se käy, Silja naurahtaa.

Suhde luontoon syvenee Diplomi-insinöörin koulutuksen hankkineet Silja ja Ville Keränen ovat niitä Kainuun kipeästi kaipaamia nuoria, koulutettuja paluumuuttajia, jotka ovat palanneet opiskeluvuosien jälkeen takaisin kotiseudulleen. Luonto ja metsät olivat ratkaisevassa asemassa, kun nuori perhe päätti suunnata muuttokuorman kera kehäkolmosen sisältä kohti pohjoista.

– Kun Helsingin keskustassa asui, luonto oli kaukana.

Täällä pääsee hetkessä puhtaaseen luontoon. On lyhyt matka joka paikkaan, Silja kertoo.

Aviopuoliso Ville vahvistaa asian.

– Luonto on iso syy siihen, miksi muutimme takaisin Kajaanin. Ja arkielämän helppous on Kajaanissa aivan toista kuin pääkaupunkiseudulla. www.metsaan-lehti.fi

27

Partiotoiminnan ohella metsä on tullut tutuksi metsänomistajan roolissa.

Perheellä on metsäpalstoja Virroilla ja Lapinlahdella. Sukupolvenvaihdosten kautta omistukseen tulleet palstat ovat ennen kaikkea talousmetsiä, vaikka luonnonsuojelu onkin pariskunnan sydäntä lähellä. Kaikkea metsää ei kuitenkaan voi vain suojella, vaan sitä tulee myös käyttää.

– Minä ajattelen puuta materiaalina, jota kannattaa käyttää etenkin rakentamisessa nykyistä enemmän. Sen hiilidioksidijalanjälki on huomattavasti betonirakenteita pienempi. Metsien käyttöä on ajateltava mahdollisimman laaja-alaisesti ja monimuotoisesti. Metsiä ja luontoa pitää suojella riittävästi, ja meidän omistakin metsistämme on pieniä kohteita jätetty luonnontilaiseksi, Silja kertoo.

Kerästen tavoitteena on hoitaa metsiä jatkuvan kasvatuksen keinoin sekä huomioida samalla maisemat, riistanhoito, virkistyskäyttö, vesiensuojelu ja luontoarvot.

Toiminta partiossa on syventänyt Kerästen suhdetta luontoon. Metsä tarjoaa upeita elämyksiä, mutta se voi olla myös rankka paikka, jossa selviytyminen kysyy toden teolla partiossa opittuja selviytymistaitoja.

– Kun olimme aikoinaan kaamosvaelluksilla joulun ja uudenvuoden välissä Lapissa, opimme että nälkä ja kylmyys on asenne. Nykymaailmassa luontoa yritetään liikaa hallita, kun pitäisi elää sen ehdoilla.

Kansainvälistä ystävyyttä Tänä päivänä partiolaisuus on entistä enemmän kansainvälistä toimintaa. Kun tekniikka helpottaa yhteydenpitoa leireillä tulleisiin kavereihin, syntyy ystävä­ suhteiden verkosto, joka yltää ympäri maapallon. Kädentaitojen ja luonnossa liikkumisen ohella partiossa opitaan johtamista ja toimimista ryhmässä.

Partiotoimintaa löytyy lähes kaikkialta, joten harrastus voi jatkua uudella työ- ja opiskelupaikkakunnalla koti- tai ulkomailla.

– Kun aikanaan opiskelin Oulussa ja Kuopiossa, olin etänä lippukunnanjohtaja täällä Kajaanissa. Helsingissä asuessani olin yhden vuoden ajan Suomen partiolaisten toiminnassa hallituksen jäsenenä, vuosina 2004–2011 Suomen partiolaisten luottamustehtävissä toiminut Silja kertoo.

28

1

2

1. Partiolaiset pääsivät vesille Saimaan rannalla järjestetyllä Kosmos '15-leirillä.

2. Sisarukset Saku ja Saija Angerman harrastavat molemmat partiota.

3. Yleisin partiohuivi on sininen suorakulmainen kolmio, jonka takakulmassa on lippukunnan tunnus.

Kosmos ’15 -leirillä ulkomaalaisia vieraita oli paikalla noin sata. Kun keskellä metsää istuu iltanuotiolla tulta tuijottaen ja naapurin kanssa jutustellen, tulevat vieraat kulttuurit väkisinkin tutuksi.

– Kun menee ulkomaille, sielläkin on mahdollisuus etsiytyä toimintaan mukaan ja tavata samanhenkisiä ihmisiä. Ville oli opiskeluaikoina Yhdysvalloissa joissain tapahtumissa mukana, ja minä osallistuin Singaporessa partiotyttöjen toimintaan.

Eihän siellä tosin tällaisia suomalaisia metsiä ollut koettavana, kun kyseessä on pieni kaupunkivaltio päiväntasaajalla, mutta teltan pystytystä sielläkin harjoiteltiin, Silja kertoo.

– Meillä on paljon kansainvälisiä koulutuksia, joihin tulee ihmisiä ympäri maailmaa. Kansainväliset kurssit ovat todella hienoja tapahtumia. Organisaation perustajan tarkoituksena olikin tutustuttaa kansakunnat toisiinsa ja näin toimia rauhanliikkeenä, Keräset toteavat.

Partiotaidot käytössä Parintuhannen osallistujan Puumalan leiri ei ole Suomen mitassakaan mikään jättileiri. Iso toki, mutta kansainvälisiin mittoihin on matkaa. Tekemistä keskellä metsää rakennetussa leirissä kuitenkin riittää. Talvi-iltoina opetellut partiotaidot ja partiolaisten siviilielämän taidot mahdollistavat pienten ihmeiden synnyn.

– Leirillä on oma leiripalokunta ja oma leirisairaala. Kaikille löytyy tekemistä oman osaamisen mukaan, ja kenellekään ei makseta mitään. Leirisairaalaan miehitys oli monipuolisempi kuin Puumalan terveyskeskuksen, Silja kertoo.

Kansainvälisesti partiotoiminnan suurin tapahtuma on neljän vuoden välein järjestettävä kansainvälinen Jamboree, joka järjestettiin tänä vuonna Japanissa.

Silja Keränen oli kahdeksan vuotta sitten mukana Englannissa. Diplomi-insinööriksi tuolloin opiskeleva suomalaisnainen löysi itsensä perin erikoisista tehtävistä.

– Se oli hieno kokemus, jossa mukana oli 35 000 ihmisistä. Olin siellä kaksi viikkoa ja maksoin reissusta tuhat euroa. 4–5 tuntia päivässä siivosin vessoja ja mietin, onko tässä mitään järkeä, nauraa Silja muistoilleen.

Puumalassa Silja ei vessapartioon päätynyt, vaan tekemistä löytyi hieman erihajuisista ympyröistä leirin johtotehtävistä. Ensi kesänä on jälleen uusi mahdollisuus tavata tuttuja isolla porukalla, kun Hämeenlinnan Evolla järjestetään Roihu 2016 -suurleiri – suomalaiseen tapaan keskellä metsää.

– Siellä sitä varmaan ollaan ensi kesänä jälleen sähköpiuhoja vetämässä, naurahtaa Ville Keränen. l www.metsaan-lehti.fi

"Luontoa yritetään liikaa hallita, kun pitäisi elää sen ehdoilla."

Kajaanilaiset Silja ja Ville Keränen ovat olleet partiotoiminnassa mukana 25 vuotta.

PARTIO SUOMESSA • Partio on maailmanlaajuinen nuorisoliike, joka on toiminut Suomessa vuodesta 1910.

• Partiolaisia on Suomessa yhteensä noin 55 000 (2014).

• Partiotoiminnan perusyksikkö on lippu­ kunta. Suomessa on noin 750 lippukuntaa yli 300 kunnassa. Lippukuntaan kuuluu 20–200 partiolaista.

• Lippukunnan viikoittaisissa kokoontumisissa opetellaan erä-, leiri- ja kansalaistaitoja. Lisäksi harjoitellaan muun muassa johtamista, sosiaalisia taitoja, luovaa ajattelua ja kädentaitoja.

• Sudenpennut (7–9-vuotiaat) keskittyvät leikkeihin, seikkailuihin ja tarinoihin.

Seikkailijat (10–12-vuotiaat) opettelevat

www.metsaan-lehti.fi

partion perustaitoja ja retkeilevät. Tarpojien (12–15-vuotiaat) ohjelmassa korostuu yhdessä toimiminen ja kavereiden kanssa koetut elämykset. Samoajat (15–17-vuotiaat) osallistuvat ryhmänohjaajakoulutukseen ja johtamisharjoitteluun, ja he toimivat tarpojaikäisten vartionjohtajina.

Vaeltajien (18–22-vuotiaat) ohjelmaan kuuluvat myös kansainväliset projektit.

• Partio on kaikille avointa, myös erityislapsille ja -nuorille. Heitä kutsutaan sisupartiolaisiksi.

• Aikuiset toimivat partiossa vapaaehtoisina eri tason johtotehtävissä. He osallistuvat viikkotoimintaan, retkille ja leireille.

Lähde: www.partio.fi (Suomen partiolaiset)

29

teksti Alisa Kettunen kuvat THINKSTOCK ja ISTOCKphoto

Metsäkanan talvi Metso mänty, teeri koivu, pyy leppä – muistisääntö metsäkanalintujen talvisista ruokatottumuksista on helppo painaa mieleen.

Kun syyskesän aikana linnut täyttävät vatsansa marjoilla, niin lumiseen aikaan tultaessa ne siirtyvät puiden tarjoamaan ravintoon. Talvella metso syö lähinnä männynneulasia, teeri ja riekko koivun urpuja sekä silmuja ja pyy keskittyy tiheikkölintuna lepän siemeniin. Taigan ilmastoon tottuneet metsäkanalinnut selviytyvätkin talvesta kunnialla, eikä niillä ole ongelmaa saada ravintoa ympäristöstään.

Metsäkeskuksen metsäneuvoja Esko Viinasen mukaan metsä­ kanalintujen talviruokinta onkin ongelmallista: sillä ei ole havaittu olevan juurikaan positiivisia vaikutuksia, ja esimerkiksi lintuja syövät pedot voivat oppia käymään ruokintapaikoilla. Metsänomistaja voi sen sijaan tehdä monia muita asioita, jotta metsäkanalinnut viihtyisivät ja pärjäisivät alueella.

Metsäkanalintujen elinympäristöä voi parantaa tai pitää yllä esimerkiksi jättämällä taimikonhoidossa pieniä riistatiheikköjä, jotka toimivat suojina linnuille. Lintujen käyttöön voi myös tarjota talvisin lumiseen aikaan soraa, josta nokkimillaan jauhinkivillä ne hienontavat ruokansa. Lintujen luontaista ruokintaa voi edistää muun muassa säästämällä hakomispuita, joista metsot napsivat männynneulasia. Uudistusalueelle taas voi jättää suurikokoisia koivuja tuomaan suojan lisäksi ruokaa teerille, ja pyy kiittää, kun leppäryhmiä säästetään.

Metso syö talvella pääasiassa männynneulasia.

intoa Pyyn talvirav enet. em si ovat lepän

Lue lisää riistametsänhoidosta Metsään-lehden verkkosivuilla osoitteessa www.metsaan-lehti.fi/fi/riistametsanhoito.

Kuvateksti

Teeri selviää kylmästä vuodenajasta syömällä koivun urpuja.

30

www.metsaan-lehti.fi

ä t s y m y s y 10 k Kuinka suuri osa aaltopahvista kierrätetään?

2

Montako isoa puun hintapiikkiä Suomessa on ollut viimeisen 70 vuoden aikana?

3

Kuinka monta hehtaaria metsavaratietoa on Metsään.fi-palvelussa?

4

Miten Metsään.fipalvelun metsävara­ tieto kerätään?

6

Kuinka suuri osuus Suomen biotaloudesta on metsäbiotalouden liiketoimintaa?

7

Mitkä ovat kaksi uutta työmuotoa, joihin voi saada Kemera-tukea?

8

Missä metsänkäyttö­ ilmoituksen voi tehdä sähköisesti?

9

5

Kuinka monta henkilöä uusi biotuotetehdas työllistää?

1. Yli 90 prosenttia 2. Kolme (1950-luvulla, 1970-luvulla ja vuonna 2007) 3. 10 miljoonaa hehtaaria 4. Pääosin kaukokartoitusmenetelmin, eli ilmakuvauksella ja laserkeilauksella 5. Arviolta 2 500 henkilöä 6. Yli puolet 7. Taimikon varhaishoito ja nuoren metsän hoidon yhteydessä tehty pienpuun kerääminen 8. Metsään.fi-palvelussa 9. Vuonna 1910 10. Männynneulaset

1

Milloin partioliike tuli Suomeen?

10

Mikä on metson pääasiallista talviravintoa?

Anna palautetta lehdestä ja voita

Päivitä sähköpostitietosi – saat ajankohtaista tietoa sekä metsänja luonnonhoidon vinkkejä Metsäkeskukselta

COMPLEATEDKATTOVALAISIN

Metsään

M

7

Kemeratuettua työlajia

Metsäkeskuksen asiakaslehti

2 | 2015

Camilla Wikström johtaa uutta biotuotetehdasta

atieto ävarittelua metsöiden suunn ohjaa hoitot

NTI

PUUTAVARAN VARASTOI

Vastaajien kesken arvotaan &Brosin valkoinen Compleatedkattovalaisin, jonka arvo on 149 euroa.

www.metsaan-lehti.fi

Vastaaminen on helppoa ja nopeaa!

partiolaisen metsä

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 4.1.2016. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Uutiskirje ilmestyy 6 kertaa vuodessa

1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/ metsaan.

2. Syötä numerosarja 677522.

3. Klikkaa Lähetäpainiketta, niin pääset lukijakyselyyn.

Onnea arvontaan!

etsäkeskus julkaisee asiakaslehteään myös verkossa osoitteessa­ www.metsaan-lehti.fi. Lähetämme Metsäänverkkolehdestä kuusi uutiskirjettä vuodessa kaikille metsänomistajille, jotka ovat antaneet sähköpostinsa meille tiedotusta varten. Verkko­lehti päivittyy säännöllisesti uusilla ­artikkeleilla ja painettu lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä. Painettu lehti lähetetään vaihtuville metsänomistaja­ ryhmille.

Metsään-verkkolehden uutiskirjeen lisäksi julkaisemme • Metsään.fi-uutiskirjettä palvelun käyttäjille • Metsäala kasvuun -uutiskirjettä metsäammattilaisille Voit päivittää sähköpostisi sekä tilata ja perua kaikkia uutis­kirjeitämme verkko­ palvelussamme: metsakeskus.mailpv.net Metsäkeskus ylläpitää yhteystietorekisteriä Suomen yksityisistä metsänomistajista viranomaisasiointia ja tiedotusta varten.

31

JAA METSÄTIETOSI TOIMIJOIDEN KÄYTTÖÖN METSÄÄN.FI-PALVELUSSA Kirjaudu maksuttomaan Metsään.fi-palveluun ja anna valitsemillesi metsäalan toimijoille lupa hyödyntää metsäsi tietoja. Näin voitte yhdessä keskustella helpommin metsänhoitotöistä tai puukaupasta kun käytettävissänne on sama tieto.

Näin jaat metsäsi tiedot valitsemillesi metsäalan toimijoille Metsään.fi-palvelussa: Mene sivulle www.metsään.fi.

Klikkaa painiketta Kirjaudu palveluun.

Sisäänkirjautuminen tapahtuu omilla pankkitunnuksillasi tai matkapuhelimen mobiilivarmenteella. Tunnistautumisen ja tilojen tarkistamisen jälkeen pääset sisään oman metsiesi tietoihin Metsään.fi-palvelussa.

Leikkaa talteen

1.

2.

Klikkaa painiketta Asiointi sivun yläreunasta ja sen jälkeen alle aukeavasta valikosta painiketta Metsätietojen luovutus.

Sivulle listautuvat kaikki ne metsätilasi, jotka olet tarkastanut ja hyväksynyt palveluun kirjautuessasi ja joille voit antaa suostumuksia.

3.

Klikkaa linkkiä Anna suostumus, jolloin pääset kyseistä tilaa koskeviin tietoihin.

Sivulle listautuvat kyseisen metsätilan sijaintikunnan ja kotikuntasi toimijat sekä suostumusten tila.

4.

Valitse listalta, kenelle haluat antaa luvan tietojesi selailuun tai siirtoon. Lopuksi muista painaa Tallenna, jotta tiedot tallentuvat palveluun.

Voit muokata suostumusten tilaa vaihtamalla valintoja. Jo annetun suostumuksen voit perua valitsemalla Ei suostumusta.

Annettu suostumus näkyy toimijalla lähes samantien.

Asiakastuki: 029 432 409 • asiakastuki@metsakeskus.fi wwww.metsään.fi • www.metsäkeskus.fi

JAA METSÄTIETOSI JA OSALLISTU ARVONTAAN! Kaikkien tietonsa jakaneiden kesken arvotaan Fiskars-metsäretkisettejä: 3 kpl marraskuulla, kilpailuaika 22.10. - 30.11.

3 kpl joulukuulla, kilpailuaika 1.12. - 31.12.

Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti kilpailuajan jälkeen.

Palkintoa ei voi muuttaa rahaksi tai muuksi tavaraksi.

Lue lisää osoitteessa www.metsään.fi