Metsään-lehti 2/2016

n ä ä s t e M Metsäkeskuksen asiakaslehti

2 | 2016

7

vinkkiä luontokuvaan

METSÄNOMISTAJAN TÄRKEIN TYÖKALU ON TABLETTI

Hoida Kem Metsään.f era-asiat i-palvelus sa

Liisa Tyrväinen haluaa metsänomistajat mukaan hyvinvointimatkailuun

Terveyttä metsästä uhana – koruja koivusta

SIEnet auttavat puita kasvamaan

2

| 2016

www.metsaan-lehti.fi

3 Pääkirjoitus 4 Puusta

Keveitä koruja puusta

6 Puumarkkinat

7 Uutiset

11

Asiantuntija vastaa

Ojitus ja vesistöt, yksityistien virkistyskäyttö

12

Metsätieto sähköistyi

Pertti Pasuri hyödyntää Metsään.fipalvelua, mutta metsäsuunnitelmaakin hän on tarvinnut

”

12

Harvinaisen hetken ja tunnelman tallentaminen on oleellista. s. 26 18

Metsä tuo terveyttä

21

Paininpuu

Virkistyskäytöstä korvauksia metsänomistajille

Pakkaa luontokuvaukas-an retkelle mu kamera, jakirlusjata! ja hyvä

Kemera on hyvä renki

22

Hoitokoulu

VASTAA LUKIJAKYSELYYN s. 31 Voit voittaa retkikeittimen ja nuotiokattilan!

Sienet auttavat puita kasvamaan

26

26

Harrasta metsässä

30

Retkieväät

31

Ristikko

Luontokokemukset kuviksi

Kuivaa itse jauhelihaa

JULKAISIJA Suomen metsäkeskus, PL 40, 15111 Lahti, metsaan-lehti@metsakeskus.fi PUHELINVAIHDE 029 432 400 METSÄNEUVONTA p. 029 432 409 tai asiakastuki@metsakeskus.fi PÄÄ­TOIMITTAJA Katriina Liusjärvi TOIMITUSKUNTA Eva Ekholm, Markku Granander, Kirsi Greis, Veikko Iittainen, Hanna Kovala, Risto Mulari, Karita Raivio, Tuovi Rautjoki, Anna Salminen, Annikka Selander TOIMITUS JA ULKOASU Otavamedia OMA Oy KANSIKUVA Vesa Tyni PAINATUS Forssan kirjapaino Oy ISSN 1797-2310 (painettu) ISSN 1798-2634 (verkkojulkaisu) PAINOS 60 000 kpl VERKKOLEHTI www.metsaan-lehti.fi Copyright © Otavamedia OMA OY Lehden sisältöä ei saa osittainkaan jäljentää ilman toimituksen kirjallista lupaa. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä materiaaleista. Kirjoittajien artikkeleissa esittämät mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta julkaisijayhteisön kantaa.

PEFC/02-31-162

2

www.metsaan-lehti.fi

pÄÄKIRJOITUS

Niin muuttuu maailma, Eskoseni

M

aamme mitalisaalis Rion olympialaisista oli monelle pettymys: tuomisina oli vain yksi pronssimitali. Kilpailu maailman parhaiden kesken on nykyisin armotonta, ja kansainväliseen menestykseen suomalaiselle urheilijalle ei yleensä riitä edes oman tai Suomen ennätyksen tekeminen.

Maailma ja Suomi ovat muuttuneet paljon sadassa vuodessa.

Kyllä, urheilumenestyksemme on heikompaa, mutta moni asia on aiempaa paremmin. Ihmisten ja hevosten kohtelu 1920-luvun savotoilla ei todellakaan täyttäisi nykyisen lainsäädäntömme vaatimuksia. Nykyisin puunkorjuu hoidetaan tietotekniikkaa pursuavilla koneilla ja laitteilla. Maamme metsien kasvu on lähes kaksinkertaistunut noin 55 miljoonasta kuutiometristä lähes 105 miljoonaan kuutiometriin; puumäärä on samaan aikaan kasvanut noin 50 prosenttia. Talousmetsien luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen on luonnollinen osa metsänhoitoa.

Urheilusta ja liike-elämästä tiedämme, kuinka vaikeaa hyvien tulosten ylläpitäminen on. Metsäalan menestystä tuetaan vahvalla metsäpolitiikalla ja yksityisten ja julkisten toimijoiden tiiviillä yhteistyöllä. Pitkän aikavälin päämäärät ja toimet on määritelty Metsäpoliittisessa selonteossa, jonka pohjalta on laadittu Kansallinen metsästrategia 2025. Alueelliset metsäohjelmat toteuttavat strategiaa alueellisesti. Niitä pannaan toimeen Metsäkeskuksen ja sidosryhmien laajalla yhteistyöllä.

Yksi näkyvä metsäalan muutosprosessi on ollut noin viisi vuotta sitten käynnistynyt iso metsälakien uudistuspaketti. Metsälain uudistaminen haastaa perinteisiä metsätalouden harjoittamisen tapoja ja tarjoaa metsänomistajalle entistä enemmän valtaa mutta myös vastuuta oman metsäomaisuutensa hoidossa. Aiempaan verrattuna lait eivät enää kiellä ja rajoita, vaan pyrkivät aktivoimaan metsänomistajia ja organisaatioita.

Globaalien megatrendien tarjoamat mahdollisuudet suomalaiselle metsien ja puun käytölle ja toisaalta muuttunut metsäalan lainsäädäntö tarjoavat Metsäkeskukselle mielenkiintoisen tehtävän.

Haluamme tukea asiakkaidemme ja kumppaniemme liiketoimintaa ja luoda siihen arvoa. Parhaiten se onnistuu tekemällä asioita yhdessä.

Yksi merkittävimmistä metsäalan kehittämiskohteista on metsätiedon käytön tehostaminen. Metsätiedon käytön vuotuiseksi säästöpotentiaaliksi on arvioitu jopa sata miljoonaa euroa. Metsätiedon käyttöä säätelevää lakia ollaan parhaillaan uudistamassa.

Syyskuun alussa uutisoitu Otso Metsäpalvelun liiketoimintakauppa on myös yksi askel metsäpalvelumarkkinoiden kehittymisessä.

Suomalainen metsätalous ja -teollisuus eivät voi tähdätä huippu­kuntoon neljän vuoden välein: globaali kilpailu haastaa meidät joka päivä – paikalleen jääminen ei ole vaihtoehto.

ARI EINI johtaja Suomen metsäkeskus

www.metsaan-lehti.fi

3

Puusta Hyvä vaneri taipuu koruiksi Uhanan puukorut valmistetaan yhteistyössä helsinkiläisen Laser Cut Studion kanssa. Valmistuksessa puu kuvioidaan maalaamalla tai tulostamalla kuvio puulle digitaalisesti. Tämän jälkeen koru leikataan laserilla oikeaan muotoon. Maalauksen ja leikkuun jälkeen korut suojataan suojapaperilla, minkä jälkeen Uhana kokoaa korut.

– Käytettävän vanerin liimauksen on oltava hyvä, jotta pikkutarkat laserleikkaukset onnistuvat ilman, että liimaukset alkavat repsottaa, kertoo Uhana Designin suunnittelija Mira Vanttaja.

– Pinnan on myös oltava sileä, jotta se ei tikkuunnu käytössä tai kun poistamme suojapaperin.

Uhanan koruissa käytetään kevyttä, kotimaista koivuvaneria, joka tuotetaan Lohjalla.

Uhana Design, Verkatehtaankatu 8, Tampere. www.uhanadesign.fi.

4

www.metsaan-lehti.fi

teksti salla salokanto kuvat jonna hietala ja uhana design

Kevyt

menestysresepti

TAMPERELAISEN UHANA DESIGNIN tuotteissa on onnistuttu yhdistämään luonto ihmisten arkipukeutumiseen monella tasolla. Mira Vanttajan ja Hanna Virkamäen yritys on suunnitellut, valmistanut ja myynyt vaatteita ja puisia koruja Tampereella vuodesta 2012, ja kysyntää tuotteille on nykyään ympäri maan. Koruissaan suunnittelijat ovat inspiroituneet luonnon väreistä ja rakenteista: niissä vuorottelevat pelkistetyt graafiset muodot ja yksityiskohtaiset luonnonkasvikuosit. Koivusta valmistetut korut ovat yllättävän kevyitä kantaa.

Tuotteet halutaan valmistaa mahdollisuuksien mukaan Suomessa, suomalaisista materiaaleista.

Vanttaja ja Virkamäki valmistavatkin korut osin itse, ja osa työstä ostetaan kotimaiselta laserleikkausyritykseltä.

– Haluamme tuntea tuotantoketjumme niin pitkälle kuin pystymme, Vanttaja kertoo.

Puukoruja valmistavia yrityksiä on Suomessa useita, ja niiden eettisesti tuotetuilla ja tyylikkäillä koruilla on vankka ostajakunta. Uhanankin koruja myytäisiin enemmän kuin tällä hetkellä on mahdollista tuottaa.

– Etsimme parhaillaan uusia yhteistyökumppaneita korujen valmistukseen, jotta pysyisimme kysynnän perässä, Vanttaja kertoo.

– Myymme koruja myös verkossa, ja korut menevät verkkokaupasta miltei heti, kun niitä sinne myyntiin ehdimme tehdä.

Uusia koruja suunnitellaan mallistojen yhteydessä kerran tai kahdesti vuodessa. Klassikkojakin on jo ehtinyt syntyä.

– Meillä on muutama korvakorumalli, joka on pysynyt ensimmäisestä mallistosta lähtien myynnissä, Vanttaja kertoo.

– Esimerkiksi Pisara-korvakoruja olemme valmistaneet alusta saakka, ja ne ovat ehdottomasti suosituin tuotteemme.

www.metsaan-lehti.fi

5

PUUMARKKINAT

teksti ANTTI PAJULA metsätilarakenteen johtava asiantuntija Suomen metsäkeskus

syksyllä 2016

Suomen metsäteollisuus osti tammi-heinäkuussa 2016 puuta yksityismetsistä lähes 22 miljoonaa kiintokuutiometriä. Määrä oli lähes neljä miljoonaa kuutiometriä eli 22 prosenttia suurempi kuin edellisvuonna ja samalla koko 2010-luvun korkein alkuvuoden ostomäärä. Ostotahti on jatkunut hyvänä myös kesälomien jälkeen elokuussa.

YKSITYISMETSIEN KUMULATIIVISET PUUN MYYNTIMÄÄRÄT VUOSINA 2010–2016 Lähde: Luonnonvarakeskus

40 000

Alkuvuoden puukauppa 2010-luvun ennätystahdissa

1000 m3

35 000 30 000 25 000

3 201

6

201

20 000

2012

2014 1

201

2015

15 000 10 000

20

10

5 000 0 Tammi

Helmi

Maalis

Huhti

Touko

Kesä

Heinä

Elo

Syys

Loka

Marras

Joulu

Korkean ostomäärän taustalla on sellu- ja paperiteollisuuden puun tarve. Tämä johtuu siitä, että tehtaat käyvät täysillä. Lisäksi sahatavaran menekki ulkomaille on ollut ennakoituakin suurempaa. Kuusisahatavaran vienti erityisesti Kiinaan on kasvanut viime aikoina voimakkaasti. Myös kotimaan rakentaminen on piristymässä pitkän hiljaiselon jälkeen. Toinen puoli asiasta on tietenkin se, että metsänomistajat ovat tarjonneet runsaasti puuta markkinoille.

Edellinen talvi ja kevät 2016 olivat puunkorjuuolosuhteiltaan hyviä. Talvikaudella saatiin purettua merkittävästi edellisvuosina kasaantunutta talvileimikkosumaa.

Kevät ja alkukesä 2016 olivat osassa maata niin kuivia, että touko-kesäkuussa saatiin korjattua jopa perinteisiä talvileimikoita.

Elokuussa puunkorjuukelit muuttuivat paljon hankalammiksi runsaiden sateiden myötä. Pohjanmaalla satoi paikoitellen elokuussa jopa 200 millilitraa eli kolminker-

6

tainen määrä normaaliin verrattuna. Myös Pohjois-Suomessa koko kesä on ollut varsin sateinen. Alkusyksyn puun kysyntä onkin vahvasti painottunut kesä- ja kelirikkokorjuukelpoisiin päätehakkuisiin ja harvennuksiin.

Talvikorjuuleimikoiden kysyntä paranee vasta loppusyksyllä. Toivotaan, että seuraavan talven pakkaset alkaisivat sulan maan aikana ja kunnon talvikelit kestäisivät pitkälle kevääseen.

Syksyn kysyntänäkymät Puun kysynnän ennakoidaan pysyvän kohtuullisen hyvänä syksyllä 2016. Metsä Group on aloittanut tänä syksynä pysty­leimikoiden oston Äänekosken uutta biotuotetehdasta varten. Tehdas käynnistyy suunnitelmien mukaan alkusyksyllä 2017, ja puuntarpeen lisääntyminen tulee näkymään voimakkaammin vasta vuosina 2017–2018. Kun Äänekosken uusi tehdas käy täydellä kapa-

siteetilla, se tarvitsee noin neljä miljoonaa kuutiometriä enemmän puuta kuin nykyinen tehdas.

Lisäksi UPM:n kolmen sellutehtaan pullonkaulainvestoinnit, Stora Enson Varkauden laitosten ja useiden itsenäisten sahojen ja energialaitosten investoinnit lisäävät puun tarvetta useilla miljoonilla kuutiometreillä. Muutamassa vuodessa teollisuuden puuntarve suomalaisista metsistä kasvaa vähintään 10 miljoonaa kuutiometriä eli noin 20 prosenttia.

Hinnat edelleen hyvin vakaat Puun hintataso on jo useamman vuoden ajan ollut hyvin vakaa. Kuluvan vuoden aikanakaan hintataso ei ole oleellisesti muuttunut. Kuusitukista maksetut hinnat ovat nousseet lievästi, mutta vastaavasti mäntytukin hinta on hieman laskenut.

Kuitupuun hintataso on kaikkien puulajien osalta pysynyt käytännössä ennallaan.

www.metsaan-lehti.fi

grafiikka otavamedia oma

Puu käy kaupaksi

uutiset

VINKKI!

Oletko hakenut Kemera-tukea taimikon varhaishoitoon tai nuoren metsän hoitoon ja haluat ilmoittaa työt tehdyiksi? Kemera-toteutusilmoituksen tekeminen ja lähettäminen Metsäkeskukselle kannattaa tehdä Metsään. fi-palvelussa. Ilmoituksen jättäminen onnistuu nopeammin ja helpommin kuin paperisella lomakkeella. Lisäksi sähköisen ilmoituksesi käsittelyaika on lyhyempi, joten saat tukirahat tilillesi nopeammin.

Ilmoitusta palveluun jättäessäsi valitse metsikkökuviot, jotka on hoidettu, merkitse oikea työlaji ja täytä lisätiedot. Ilmoitusta varten tarvitset myös Metsäkeskuksesta saamasi rahoituspäätöksen numeron. Palvelu neuvoo vaiheittain toteutusilmoituksen tekemisessä. Löydät myös tämän lehden takasivulta lisätietoa ilmoituksen tekoa varten. Metsänomistajan lisäksi myös metsäalan toimijat voivat tehdä toteutusilmoituksen Metsään.fi-palvelussa.

Metsäkeskuksessa tallennetaan parhaillaan toukokuun taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon hakemuksia. Ennen 18. huhtikuuta voimaan astunutta lakimuutosta saapuneet hakemukset saatiin tallennettua syyskuussa.

18.4.–6.5. taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon hakemuksia ennätti saapua 8 600 – määrä on iso.

Niiden tallennus alkoi syyskuun lopulla.

Ennen 18. huhtikuuta saapuneet suometsän hoidon ja metsäteiden rahoitushakemukset on tallennettu ja päätöskäsittely on saatu tehtyä. Tallennus jatkui syyskuussa.

www.metsaan-lehti.fi

maatalous- ja ympäristöministeri KIMMO TIILIKAINEN, ympäristöministeriön tiedotteessa 5.9.2016

Lue lisää uutisia www.metsakeskus.fi

TEE KEMERATOTEUTUSILMOITUS VERKOSSA – SAAT TUEN NOPEAMMIN

”Suuntaus on selvä: suomalaiset haluavat luontoon, samoin kansainväliset matkailijat.”

Uudet energiapuusuositukset ilmestyivät

T

apio on julkaissut uuden työoppaan metsänhoitoon. Työopas: Metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen -niminen julkaisu tarjoaa käytännönläheistä tietoa energiapuun korjuusta ja sen erityispiirteistä. Metsänomistajien ja metsäalan ammattilaisten käyttöön tarkoitettu teos esittelee suositeltavat menettelytavat energiapuun korjuun eri vaiheisiin.

Keväällä julkaistu työopas on päivitetty uusimman tutkimustiedon, käytännön kokemusten sekä toiminta­ympäristön muutosten perusteella. Opas on koottu asiantuntijajoukon avustuksella yhteistyössä metsä-, energia- ja ympäristöalan toimijoiden kanssa. Oppaan on rahoittanut maa- ja metsä­talousministeriö.

Suosituksille on avattu myös uudet verkkosivut osoitteessa metsanhoitosuositukset.fi.

7

etsäkeskksusia Tiesitktäö,äetpatäljoM laisuu ti n järjes säpalveluyrittäjille? .fi/ met etsakeskus Lue lisää wtawpaw.m htumat Miltä hoidetussa metsässä näyttää? Katso video Metsänomistajat suosittelevat Metsään.fi-palvelun käyttöä

Metsäkeskus kokoaa maastoon ja Metsäkeskus.fi-verkkosivuille metsäpalveluyritysten toteuttamia työmaita havaintometsiksi.

Nämä metsät on tarkoitettu havainnollistamaan, miten metsä muuttuu, kun sitä hoidetaan. Kohteina on kaikenikäisiä ja eri kehitysvaiheessa olevia metsiä. Perinteisten työkohteiden lisäksi joukossa on myös esimerkiksi tonttipuiden poistokohteita ja maisemahakkuukohteita.

Metsäpalveluyrittäjien toteuttamia havaintometsiä perustetaan ympäri maata seuraavan kahden vuoden aikana, ja niitä on tarkoitus tehdä yhteensä 50.

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun -hankkeen tavoitteena on tarjota metsäpalveluyrittäjille käytännönläheistä koulutusta ja eväitä oman yritystoiminnan kehittämiseen ja kasvattamiseen. Jos olet metsäpalveluyrittäjä ja haluat tarjota omia työmaitasi havaintometsiksi, voit olla yhteydessä Metsäkeskukseen projektipäällikkö Marko Ämmälään.

10,8

Miten metsistä saa tuottoa?

milj. ha

Tapahtumat

Metsään.fi-palvelussa on tietoa yksityisten metsänomistajien metsistä yhteensä 10,8 miljoonalta hehtaarilta. Pinta-ala kasvaa koko ajan.

8

Metsänomistajat pitävät Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelun käyttöä helppona, ja peräti kolme neljäsosaa on valmiita suosittelemaan palvelun käyttöä myös muille metsänomistajille. Tulos käy ilmi Pellervon taloustutkimuksen kyselystä, johon vastasi reilut 5 000 metsänomistajaa. Kyselyn perusteella metsänomistajat pitävät Metsään.fi-palvelua helppokäyttöisenä ja selkeänä.

Eniten palvelua käytetään, kun halutaan tutustua oman metsän mahdollisuuksiin ja suunnitella metsän hoito- ja hakkuutöitä palvelun tietojen pohjalta.

Myös sähköinen asiointi metsänkäyttö- ja Kemera-ilmoituksissa kiinnostavat metsänomistajia.

Myös kehittämistä löydettiin. Palveluun toivottiin mahdollisuutta muuttaa oman metsän kuviorajoja ja kuvioiden tietoja sekä vaihtoehtoisia laskelmia erilaisten hakkuuvaihtoehtojen ja luontokohteiden huomioimisen vaikutuksista.

Metsänomistajat myös odottavat, että toimijat ottaisivat aktiivisemmin yhteyttä heihin, kun he laittavat hoito- ja hakkuukohteitaan tarjolle.

Metsänomistaja voi lisätä ansaintamahdollisuuksiaan ekosysteemipalveluita kaupallistamalla. Käytännön esimerkkinä tästä ovat tuulivoimapuistot, joissa metsänomistaja voisi sitoutua tuulivoimayhtiöltä saamaansa korvausta vastaan säilyttämään metsänsä sellaisena, että se vaimentaa maisema-, välke- ja meluvaikutuksia.

Muita keskeisiä ansaintamahdollisuuksia ovat luontomatkailu, metsien terveystuotteet ja -vaikutukset, keruutuotteet, puun nykyisin hyödyntämättä jäävät osat, metsästysmatkailu ja maisema-arvokauppa.

Metsäkeskuksen yhteistyökumppanit tässä Lounais-Suomen metsäekosysteemipalvelut -hankkeessa ovat Satakunnan ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu, Outdoors Finland, Visit Turku, Metsähallitus, Winnova, Livia, Luonnonvarakeskus, Suomen riistakeskus ja Tapio.

Metsät perillisille – onnistunut omistajanvaihdos

Kuolinpesä ja verotusyhtymä metsänomistusmuotona

14.10. Turku, 20.10. Rauma, 27.10. Mynämäki ja 28.10. Eura

1.11. Ilmajoki, 3.11. Kauhajoki

Tietopaketti metsätilan omistajanvaihdoksen liikkeelle potkaisuun. Käymme lyhyesti läpi valmistautumista, eri vaihtoehtoja (lahja, kauppa, perintö) sekä niiden veroseuraamuksia.

Pohjalaiset metsät aktiivisiin käsiin -hanke järjestää yhdessä paikallisten metsänhoitoyhdistysten kanssa tietoiskuja metsän erilaisista omistusmuodoista.

Paikkatietomarkkinat 8.–9.11. Helsinki, Messukeskus Paikkatietomarkkinoiden ohjelmassa on tänä vuonna hyvinvointia ja huipputekniikkaa. Paikkatiedoista on apua esimerkiksi palveluiden sijoittamisessa tai resurssien kohentamisessa.

www.metsaan-lehti.fi

E

nsi vuoden alussa on tulossa voimaan metsälahjavähennys, jonka tavoitteena on helpottaa metsätilojen sukupolvenvaihdoksia. Vähennys kannustaa sukupolvenvaihdoksiin jo luopujan elinaikana keventämällä jatkajan verotusta. Edellytyksenä kuitenkin on, että jatkajalla on metsätaloustuloja ja että metsätila on tarpeeksi suuri.

Niin kutsutun metsälahjavähennyksen myötä enimmillään puolet sukupolvenvaihdoksen yhteydessä maksettavasta lahjaverosta voisi vähentää tulevissa puukaupoissa.

Perintöveroon sen sijaan ei tulisi huojennusta.

Metsälahjavähennyksen tavoite on laskea suomalaisten metsänomistajien keski-ikää. Metsänomistajien korkea keski-ikä on ongelmallista, koska puun myynnin aktiivisuus laskee huomattavasti 75 ikävuoden jälkeen.

Tiesitkö, etajtäista metsänomist melkein 60 prosentttiaiaitaon?yli 60-vuo

uutiset

METSÄT HALUTAAN NUOREMPIEN KÄSIIN

VINKKI!

ASIAKASTUKI AUTTAA Metsäkeskuksen asiakastuki palvelee maanantaista tiistaihin kello 8–18 ja keskiviikosta perjan­ taihin kello 8–16 numerossa 029 432 409. Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostitse osoitteeseen asiakastuki@metsakeskus.fi. Asiakastuesta saat neuvontaa metsän hoitoon ja omistamiseen sekä Metsään.fi-palvelun käyttöön liittyvissä asioissa.

Lintu laulaa puhelimessa Rauhoittavatko luontoäänet? Tuntuuko siltä, että kesken työpäivän olisi kiva kuunnella hetki linnunlaulua, että jaksaisit taas jatkaa? Lataa kännykkääsi ilmainen sovellus Lintujen Ääniä & Soittoäänet. Sovellus toimii Android-puhelimella tai -tabletilla, ja sen voi ladata Google Play -kaupasta Lue lisää tapahtumis tamme:

Luento metsätilojen sukupolvenvaihdoksista 11.11. ja 12.11. Helsinki, Pasila Ohjelmassa muun muassa puhetta sukupolvenvaihdoksesta metsätilalla, kuolinpesien purusta, yhteismetsistä omistusmuotona ja ajankohtaista verouudistuksista.

www.metsaan-lehti.fi

Metsämessut 11.–13.11. Helsinki, Messukeskus Metsäkeskuksen osastolla on tarjolla tietoa Metsään.fi-palvelusta, metsäverotuksen muutoksista ja Kemera-tuista. Lue lisää ohjelmastamme osoitteesta metsakeskus.fi/ metsamessut.

Energiapuusta enemmän -seminaari, 14.11. Mikkeli

metsakeskus.fi / tapahtumat

Ajankohtaiskatsaus Etelä-Savon metsähakkeen energiakäytön nykytilanteeseen ja tulevaisuuden näkymiin eri metsätoimijoiden esittämänä. Tilaisuuteen ovat tervetulleita metsänomistajat ja toimijat.

9

Metsäkeskus tulee kännykkään Metsäkeskuksen Mobiilisti metsään -hankkeen tavoitteena on tuoda metsän käyttöön ja hoitoon liittyvät koulutusmateriaalit metsänomistajan saataville uuden mobiilipalvelun kautta. Samalla pyritään edistämään lasten ja nuorten kiinnostusta metsään.

Hankkeen pääkohderyhmää ovat metsänomistajat, lapset ja nuoret, metsätaloutta harjoittavat yrittäjät ja metsäpalvelu- ja koneyrittäjät sekä metsätoimihenkilöt. Tavoitteisiin pyritään uuden sovelluksen lisäksi erilaisten koulutusten, neuvonnan ja koulujen kanssa tehtävän yhteistyön kautta.

– Mobiilisovelluksien laajamittainen ja tehokkaampi hyödyntäminen sekä yrittäjyyden edistäminen biotalouden alalla ovat tätä päivää, kertoo projektipäällikkö Eerika Tapio Suomen metsäkeskuksesta Puolitoistavuotinen kehittämishanke on Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston rahoittama. Hankkeessa kumppanina toimii Suomen 4Hliitto ja osatoteuttajana Lapin ammattikorkeakoulu.

40

milj.

Hirvet tuhoavat 40 miljoonaa tainta vuodessa. Hirvituhot ovat suurimmillaan keski- ja kevät­talvella koivu- ja mäntytaimikoissa. Vahinkoja voidaan pyrkiä estämään muun muassa säätelemällä hirvieläinkantoja metsästämällä, hoitamalla taimikkoa oikeaan aikaan, ohjailemalla eläinten laiduntamista nuolukivien sijoittelulla ja karkoteaineilla.

Hirvituhoarviot perustuvat Metsäkeskuksen metsähoidon ja metsätuhojen johtavan asiantuntijan Markku Remeksen laskelmiin.

METSÄKESKUS YHTEISTYÖHÖN AALTO-YLIOPISTON KANSSA

Tapahtumat

Metsäkeskus kumppaneineen lähtee tänä vuonna Metsämessuille yhteistyössä Aalto-yliopiston CHEMARTS-ohjelman ja lahtelaisen kalustevalmistaja Iskun kanssa suunnitellulla Biotalous-osastolla. Metsämessut järjestetään Helsingissä 11.–13.11.

Biotalous-osastolta tavoitat Metsäkeskuksen ohella maa- ja metsätalousministeriön, Metsähallituksen, Luonnonvarakeskuksen, Maanmittauslaitoksen, Suomen riistakeskuksen ja Elintarviketurvallisuusviraston.

Metsän monia kasvoja esittelevän osaston on suunnitellut Aalto-yliopiston maisteriopiskelija Outi Mustonen osana

10

Metsätuhokoulutus metsänomistajille, 15.11. Kuopio

Tilaisuudessa käydään läpi keskeisimmät Pohjois-Savon ja Suomen metsiä vaivaavat metsätuhot. Koulutuksessa perehdytään kuvamateriaalin avulla metsien tuottoa alentaviin sienitauteihin sekä hyönteisten, ravinnepuutosten ja nisäkkäiden aiheuttamiin vaurioihin.

muotoilua ja kemiantekniikkaa yhdistäviä CHEMARTS-opintojaan. Osastolla näkyy kotimainen muotoiluosaaminen ja materiaali. Kertakäyttöisyyttä on vältetty.

Biotalous-osastolla on esillä metsäteemojen lisäksi asiaa muun muassa ravinteiden kierrätyksestä, riistanhoidosta ja aasianrunkojäärästä. Metsäkeskuksen tiskillä voit tutustua oman metsäsi tietoihin Metsään.fi-palvelussa ja kuulla uusimmat vinkit metsäverotuksen muutoksista ja Kemerasta.

Viime vuoden Metsämessuilla yli 250 metsänomistajaa tutustui Metsään.fipalveluun.

Seniori-Messut 50+

Metsäverokoulutukset

26.–27.11. Rovaniemi, Santasport

Tammi-helmikuu 2017, useita paikkakunta

Metsätilan sukupolvenvaihdos on ainutkertainen tapahtuma, jonka onnistumisen eteen kannattaa nähdä vaivaa. Seniori-Messuilla riittää puhetta asiasta.

Koulutuksissa tutustutaan metsäverotuksen perusasioihin ja harjoitellaan metsäveroilmoituksen ja kausiveroilmoituksen täyttöä. Löydät tarkemmat tiedot koulutuksista vuodenvaihteessa osoitteesta metsakeskus.fi/tapahtumat.

www.metsaan-lehti.fi

Asiantuntija vastaa Ojitus ja vesistöt Miten vähennetään metsäojituksen vesistölle aiheuttamia haittoja?

S

oiden ja soistuneiden kankaiden ojitus ja pintavesiä poisjohtava maanmuokkaus lisäävät metsien kasvua, mutta voivat happamoittaa alapuolisia vesistöjä sekä lisätä niiden ravinne- ja kiintoaineskuormitusta. Kaikilla ojitusalueilla tarvitaan vesiensuojelutoimia, ja eri vaihtoehdoista on valittava tarkoituksenmukaisin.

Ojien syöpymistä voidaan vähentää välttämällä ojien kaivamista kevättulvien ja runsaiden sateiden aikana, jolloin virtaava vesi irrottaa helposti maata vastakaivetusta ojasta. Humusta ja hienojakoista maa-ainesta saadaan kiinni ojien pohjille vähintään 50 metrin välein kaivettaviin lietetaskuihin sekä noin sadan metrin välein kaivettaviin tilavuudeltaan vähintään kuutiometrin lietekuoppiin.

Ojitusalueen vesiä voidaan puhdistaa ennen vesistöön johtamista kosteikkojen, laskeutusaltaiden tai näiden yhdistelmien avulla. Kosteikot tehdään patoamalla vettä luontaisesti sopivaan maastoon. Kosteikon vesitilavuutta lisätään usein kaivamalla.

Kosteikkojen ja laskeutusaltaiden vedet johdetaan alapuoliseen vesistöön usein pintavalutuskentän avulla. Vedet saadaan tällöin suodattumaan maaperän ja kasvillisuuden läpi, veden liike hidastuu ja vedet leviävät tasaisesti laajalle alueelle. Vesi voidaan johtaa pintavalutuskentälle myös suoraan ojitusalueelta.

Pintavalutuskentät, kosteikot ja laskeutusaltaat eivät saa olla voimakkaasti tulvivilla alueilla, koska tulvavesi huuhtoo alueelle kerrostuneen kiintoaineksen ja osittain myös maatuvan kasvillisuuden vesistöön.

Vähintään 5–10 metriä leveä suojakaista vesistöjen varrella estää myös metsien käsittelyn aiheuttamaa kuormitusta.

Markku Remes metsänhoidon johtava asiantuntija Suomen metsäkeskus

Janne Uitamo metsälainsäädännön johtava asiantuntija Suomen metsäkeskus

Kysy asiantuntijalta metsäasioista!

Lähetä kysymyksesi osoitteeseen metsaan-lehti@metsakeskus.fi.

Julkaisemme vastauksia tällä palstalla ja verkossa.

www.metsaan-lehti.fi

Yksityistien virkistyskäyttö Millä tavalla yksityistien virkistyskäyttöä voidaan ohjata tai rajoittaa?

Y

ksityisteiden käyttämistä jokamiehen oikeuden perusteella kävelyyn, hiihtämiseen, pyöräilyyn tai ratsastukseen ei yleensä voida kieltää tai rajoittaa. Myös yksityisteiden satunnainen käyttäminen moottoriajoneuvolla on yleensä sallittua, ellei sitä ole kielletty tai rajoitettu liikennemerkillä. Liikennemerkin tai puomin asettaminen edellyttää kuitenkin kunnan suostumusta. Kunnan suostumusta ei tarvita sellaisten tilapäisten liikennemerkkien asettamiseen, jotka ovat tarpeen tien kunnon tai tien vieressä tehtävän työn vuoksi.

Muiden kuin tieosakkaiden liikenteen rajoittamista yksityistiellä käsitellään yksityiskohtaisemmin Metsään-lehden verkkosivuilla (metsaan-lehti.fi/fi/uutiset/lakimiesvastaa-yksityistien-sulkeminen-puomilla).

Jos valtio tai kunta avustaa tiekuntaa tai tieosakkaita yhteisesti, tien käyttämistä muiden kuin tieosakkaiden hyväksi tapahtuvaan liikenteeseen ei yleensä voida kieltää.

Jos taas kullekin tien osakkaana olevalle yksityiselle maanomistajalle on erikseen myönnetty Kemera-rahoitusta, vuonna 2015 voimaantullut uusi kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki edellyttää, että tuensaajat sallivat yksityistien virkistyskäytön maksutta kymmenen vuoden ajan. Se käytännössä useimmiten estää ulkopuolisen liikenteen rajoittamisen teillä, joille on myönnetty Kemera-tukea uuden lain perusteella. Virkistyskäyttöä voidaan kymmenen vuoden ajan tuen maksamisen jälkeen rajoittaa ainoastaan laissa säädetyissä tilanteissa muun muassa tien vaurioitumisen estämiseksi tai metsätalouden kuljetusten varmistamiseksi.

Ongelmia ei yksityisteillä useimmiten aiheuta niinkään virkistyskäyttöön liittyvä liikenne vaan pysäköinti. Pysäköinti yksityistielle on tieliikennelain mukaan sallittua.

Ajoneuvoa ei kuitenkaan saa pysäyttää eikä pysäköidä niin, että siitä aiheutuu vaaraa tai liikenne estyy tai häiriytyy. Maastoliikennelain mukaan moottoriajoneuvon saa pysäköidä ilman maanomistajan lupaa tien välittömään läheisyyteen maastoon, jos turvallinen pysäköinti sitä edellyttää eikä siitä aiheudu alueen omistajalle tai haltijalle kohtuutonta haittaa. Jos maanomistaja on tehnyt tien viereen pysäköintipaikan, hän määrää alueen käytöstä. Jos rajoituksia ei kuitenkaan ole osoitettu, voivat ulkopuolisetkin lähtökohtaisesti käyttää aluetta pysäköintiin, ellei se aiheuta kohtuutonta haittaa.

Maastoon pysäköimisen aiheuttamaa haittaa joudutaan arvioimaan tapauskohtaisesti.

11

teksti katriina liusjärvi kuvat sami reivinen

Yksi haluaa nähdä paperilla, miltä oma metsä näyttää.

Toinen tahtoo toimia sähköisesti ja kolmas katsella metsää omin silmin. Pertti Pasurille riittää metsässä kulkeminen ja Metsään.fi-palvelu. Mutta myös tarkempaa metsäsuunnitelmaa on tarvittu.

Metsätieto

sähköis 12

www.metsaan-lehti.fi

Keskustelu jatkuu verkkolehdessä!

tyi www.metsaan-lehti.fi

– Mönkijä ja tabletti ovat tärkeimmät työkaluni, Pertti Pasuri sanoo.

13

Metsäkeskuksen asiakasneuvoja Lassi Hakulinen kävi opastamassa Pertti Pasuria Metsään.fi-palvelun hyödyntämisessä.

P

Pertti Pasurin hyllyssä on iso pino kansioita, jotka sisältävät hänelle tehtyjä metsäsuunnitelmia. Niitä on tehty Pasurin 43 hehtaarin metsätilalle Juupajoelle siitä asti, kun hänen isänsä muutti tilalle 1940-luvun lopussa.

– Isä sai siitä oikein Tapion hopeisen mitalin, että metsät on aina hoidettu hyvin ja hän pystyi näyttämään toteen metsän kasvun, Pasuri sanoo.

Metsien järjestelmällinen hoito ja hyödyntäminen jatkuvat yhä. Pasuri teetti tänä keväänä jälleen uuden kymmenen vuotta kattavan metsäsuunnitelman tilalleen, kun edellinen kävi vanhaksi.

– Tilalla on aina ollut metsäsuunnitelma. Se olikin yksi syy, miksi teetin uuden metsäsuunnitelman, kun edellinen vanheni. On hyvä olla tietoa, kun miettii, kuinka metsiään hoitaa.

Tämä metsäsuunnitelma on kuitenkin jäämässä Pasurin viimeiseksi. Tästä eteenpäin hän aikoo hoitaa metsiensä asioita pääasiallisesti Metsäkeskuksen ylläpitämän Metsään.fi-palvelun kautta.

– Päivittää metsäsuunnitelman tiedot Metsään.fi-palveluun. Sen jälkeen minulle riittää tämä palvelu.

Metsäistä karjaa metsätilalla Pertti Pasuri tuntee omat metsänsä hyvin.

Valtaosaa hän on ollut itse lapsena is14

77% Suomalaisten yksityismetsänomistajien metsistä on 77 prosenttia Metsään.fi-palvelussa.

Määrä kasvaa koko ajan.

tuttamassa ja hoitamassa. Sieltä juontaa juurensa myös tunneside omiin metsiin.

– Tykkään metsästä ja metsätöistä. Ei metsänhoidosta muuten oikein mitään tulisikaan.

Pasuri uskoo, että metsänomistajan aktiivinen rooli on tärkeä metsien kannalta. Omalla tilallaan hän näkee isänsä kädenjäljen edelleen.

– Kun tulimme tilalle siirtokarjalaisina, metsää oli hakattu paljon. Kun sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 1993, tilalla oli hyvinvoivaa talousmetsää ja lypsykarjaa.

Hyvä metsä saikin jäädä, mutta lypsykarja vaihtui lihakarjaksi. Pasurin tilalle muutti lähes 20 vuotta sitten highland cattle -karjaa. Pitkäkarvaiset highlanderit sopivat metsätilalle hyvin.

– Muuten sopivat, mutta uudessa metsäsuunnitelmassa jouduttiin vähentämään metsähehtaareista yksi pois, koska karja oli syönyt sen niin harvaksi, että sitä ei voi kutsua enää metsäksi, Pasuri nauraa.

Highland-karja laiduntaa sekä nurmella että metsässä. Laitumilla käyskentelee vuodenajan mukaan vaihdellen 60–90 sonnia.

– Pojat syövät vain ja ainoastaan heinää. Lisäksi tarjolla on kivennäisastia sekä suolakivi. Ja jos taimikkoa hoitaessa karsin pieniä kuusia, niin vien ne www.metsaan-lehti.fi

sonneille syötäväksi. Siitä ne saavat myös hyvää kivennäistä.

Kuva: Ave Telkinen

Menetelmät kehittyvät isältä pojalle Kun Metsäojan tila siirtyi isältä pojalle, muuttui muutakin kuin maito lihaksi.

– Isän aikana puukauppa hoidettiin hankintana.

Nyt Pasuri tekee itse omassa metsässään energiapuun keruuta ja harvennusta. Suuremmat hakkuut tekee kuitenkin joku ulkopuolinen.

– Kun liityin Metsään.fi-palveluun ja jaoin metsäni tiedot metsäalan toimijoille, hyvin pian tuli ensimmäinen yhteydenotto. Pieni yksityinen yritys tarjosi palveluitaan.

Tuolla kertaa Pasuri päätyi asioimaan metsänhoitoyhdistyksen kanssa, mutta hän pitää kilpailua tervetulleena asiana.

– Mietin puukauppoja ja hakkuita aina tapauskohtaisesti. Siksi on metsänomistajalle hyvä, jos töistä saa useamman kuin yhden tarjouksen.

Sähköinen palvelu säästää rahaa Metsään.fi-palvelusta löytyvät kartat ja ilmakuvat sekä tiedot oman metsän mahdollisista luontokohteista. Palvelussa oleva metsävaratieto on tuotettu metsikkökohtaisesti ja kuviotiedossa mukana olevat metsänhoito- ja hakkuuehdotukset tuotetaan laskennallisesti. Lisäksi palvelu sisältää ehdotuksia metsä­luonnon hoitoon ja suojeluun. Maastossa on käyty vain osalla kuvioista.

Metsään.fi-palvelun tietojen avulla omaa metsää koskevien toimenpiteiden suunnittelu ja päätösten tekeminen helpottuu.

Tiedot perustuvat hyvän metsänhoidon suosituksiin, joten niissä ei ole huomioitu metsänomistajan henkilökohtaisia tavoitteita.

Jos metsänomistaja haluaa tarkentaa Metsään.fi-palvelun tietoja omien tavoitteidensa mukaiseksi suunnitelmaksi, hän voi teettää metsäsuunnitelman esimerkiksi metsäpalveluyrityksellä, metsänhoitoyhdistyksellä tai metsäteollisuusyrityksellä. Metsäsuunnitelmien hinnat voivat vaihdella paljonkin. Yleisimmin niiden tekeminen maksaa noin 15–20 euroa hehtaarilta.

Metsään.fi-palvelun rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö, ja sen ylläpidosta vastaa Suomen metsäkeskus. Se on metsänomistajan käytössä maksutta.

Palveluun voivat liittyä maksua vastaan myös metsäalan yrittäjät. Metsänomistaja voi harkintansa mukaan antaa heille luvan nähdä metsätilansa tiedot ja pyytää tarjouksia puukaupasta tai hoitotöiden tekemisestä. Tämä on kuitenkin aina metsänomistajan itse päätettävissä.

www.metsaan-lehti.fi

15

– Pertti on ollut koko ajan hyvin perillä omista metsistään, Lassi Hakulinen sanoo.

Ilmoita toteutuneista hoitotöistä Metsäkeskus lisää automaattisesti metsän arvioidun vuosittaisen kasvun Metsään.fi-palvelun puustotietoihin.

Käyttäjä voi itse ilmoittaa tehdyt hoito- ja hakkuutyöt palvelussa tai sopia, että palveluntarjoaja ilmoittaa ne hänen puolestaan. Metsäkeskus päivittää tietoja myös metsänkäyttöilmoitusten ja rahoitushakemusten perusteella. Myös metsäsuunnitelman tiedot voidaan siirtää palveluun. Näin metsän tiedot pysyvät ajan tasalla.

16

Jos työn alla on vaikkapa vain hehtaarin aukko, hinnalla ei juuri voi kilpailla, mutta jäljelle jää vielä hyvä palvelu.

– Ja mietin minä paikallisuuttakin.

Siksi olen viime aikoina myynyt puuta lähinnä tuolle läheiselle sahalle.

Seuraavaksi Pasurin metsässä on tarkoitus tehdä harvennushakkuuta viime talven lumituhoja kärsineellä yhdeksän hehtaarin kuviolla.

– Oli hauska huomata, että sekä Metsään.fi-palvelussa että metsänhoito­ yhdistyksen tekemässä metsäsuunnitelmassa oli yleisesti samat toimenpideehdotukset. Näiden kahden ehdotuksen välillä oli 57 motin heitto 10 vuoden puuntuoton ennusteessa.

Työt tulee tekemään ammattilainen, mutta ensin tarvitaan Pasuria itseään.

– Menen mönkijällä metsään ja otan pienimmät puut alta pois itse. Siinä mieli virkistyy, kun pääsee metsätöihin.

Asiantuntija auttaa maksutta Pertti Pasuri kirjautui Metsään.fi-palveluun jo vuonna 2012, kun se tuli mahdolwww.metsaan-lehti.fi

liseksi. Hän on käyttänyt palvelua koko ajan, mutta tänä keväänä hän pyysi Metsäkeskuksen asiakasneuvojaa kertomaan palvelun tehokkaammasta käytöstä.

– Neuvontakäynti oli helppo, sillä Pertti oli hyvin selvillä omista metsistään, metsän- ja luonnonhoidon asiakasneuvoja Lassi Hakulinen Suomen metsäkeskuksesta sanoo.

Metsänomistajat, joilla on selkeät tavoitteet, mutta epävarmuutta keinoista, voivat saada enemmän apua metsäsuunnitelmasta. Ammattilainen on kirjannut metsäsuunnitelmaan heidän arvojensa mukaiset toimenpiteet.

– Metsäsuunnitelman tekijä saa käyttöönsä Metsään.fi-palvelun metsävara-

tiedot suunnitelman teon pohjaksi. Näin suunnittelu nopeutuu ja halpenee. Jos tilalla on olemassa tuore suunnitelma, se voidaan ladata palveluun meidän tietomme päälle ja ottaa käyttöön, Hakulinen kertoo.

Pasuri kertoo käyvänsä palvelussa muutaman kerran kuukaudessa.

– Se on niin kätevää tabletilla. Katselen siellä huvikseni tietoja ja mietin mahdollisia hoitotoimia.

Palvelua varten ei tarvitse hankkia lisäsovelluksia. Palveluun kirjaudutaan omilla pankkitunnuksilla tai matkapuhelimen mobiilivarmenteella.

– Tabletti ja mönkijä, siinä ovat metsänomistajan tärkeimmät työkalut, tiivistää Pasuri.

Metsään.fi-asiointipalvelun ja metsäsuunnitelman erot Metsään.fi-palvelu

Metsäsuunnitelma

Kuviokohtainen, metsän tarpeen mukainen toimenpideehdotus, joka perustuu metsänhoitosuosituksiin.

Ehdotukset ovat vain ehdotuksia, päätöksen tehtävistä töistä tekee metsänomistaja.

Metsänomistajan omat tavoitteet huomioiva toimenpide-ehdotus. Ehdotukset ovat vain ehdotuksia, päätöksen tehtävistä töistä tekee metsänomistaja.

Tieto kerätään laserkeilaamalla ja ilmakuvaamalla, metsässä tarkastetaan 5–15 prosenttia aukoista ja taimikoista.

Tieto kerätään usein maastotyönä. Metsävaratietoa on mahdollista käyttää työn pohjana metsänomistajan luvalla.

Metsäkeskus päivittää palvelun tietoja Kemerailmoitusten ja muiden metsänomistajan ilmoittamien tietojen ja päivityspyyntöjen pohjalta.

Suunnitelman päivityksestä on sovittava erikseen tapauskohtaisesti.

Metsäkeskus lisää automaattisesti puuston arvioidun vuosittaisen kasvun ja simuloi uudet toimenpideehdotukset.

Päivityksestä on sovittava erikseen. Se ei ole mahdollista kaikilla toimijoilla.

Ei sisällä yhteenvetotietoja kasvupaikkatyypeistä, kehitysluokista, puutavaralajeista eikä kehitysennustetta kymmenen vuoden päähän.

Sisältää yhteenvetotiedot kasvupaikkatyypeistä, kehitysluokista ja puutavaralajeista sekä ennusteen kymmenen vuoden puuston kehityksestä esitetyillä toimenpide-ehdotuksilla.

Metsänomistaja voi hoitaa sähköistä asiointia Metsäkeskuksen kanssa ja kertoa valitsemilleen toimijoille, että tarjolla on työkohteita.

Joillakin toimijoilla sähköinen asiointi toimii molempiin suuntiin. Osalla toimijoista mahdollisuus hoitaa metsäasioita sähköisesti on varsin laaja.

Metsänomistaja voi luovuttaa tietonsa haluamilleen toimijoille.

Oikeus metsäsuunnitelman tietoihin jää yleensä metsäsuunnitelman tekijäorganisaatiolle tai erikseen sovittavalle taholle.

Sähköinen asiointipalvelu verkossa, josta on myös tietojen jako- ja tulostusmahdollisuus.

Metsäsuunnitelman saa yleensä tulostettuna, mutta lähes kaikilla palveluntarjoajilla on käytössä myös sähköinen versio.

Maksuton metsänomistajalle.

Maksullinen, hinta vaihtelee metsäsuunnitelman tekijän tarjouksen mukaan.

www.metsaan-lehti.fi

17

Metsää riittää

myös terveyteen

Luontomatkailun suosio kasvaa, ja metsän terveysvaikutuksista saadaan lisää tieteellistä näyttöä. Kuinka metsänomistajat saataisiin paremmin mukaan luontomatkailuun ja virkistyskäytön kehittämiseen? Professori Liisa Tyrväinen kaipaa asiasta keskustelua.

M

teksti riitta nikkola kuvat vesa tyni

usiikkiuraakin harkinnut tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen Luonnonvarakeskuksesta (Luke) kasvoi Varkaudessa järvien ja metsien keskellä. Metsänhoitajaopintojen jälkeen Helsingin yliopistossa metsiin liittyvät ympäristöasiat veivät tulevan metsänhoitajan ja metsätohtorin mukanaan.

Oma tutkimussarka löytyi luontomatkailun ja metsäluonnon terveysvaikutusten parista.

Aiheet ovat yhä ajankohtaisempia. Virkistys- ja luontomatkailun kysyntä on kasvanut kaupungistumisen kiihtyessä ja terveyttä ja hyvinvointia korostavan trendin vallatessa alaa.

– Metsällä on kiistattomia terveysvaikutuksia. Lyhytkin oleskelu metsäluonnossa auttaa palautumaan stressistä, puoli tuntiakin riittää, sanoo Tyrväinen.

Pidemmillä luontoretkillä on vahvempia terveysvaikutuksia.

– Japanilaisten tutkimusten mukaan pidempi metsäretki vahvistaa immuniteettia sairauksia vastaan ja vastustuskyky paranee. Luonnosta löytyy paljon esimerkiksi hyödyllisiä mikrobeja, ja tutkimus syventää nykytietoa monipuolisista terveyshyödyistä koko ajan, Tyrväinen pohtii.

On melko yksilöllistä, tarvitseeko ihminen palautumiseen kaupunkimetsää, puistoa vai syvää korpea.

18

Kaupungistuneet ihmiset eivät välttämättä koe oloaan metsässä turvalliseksi. Tarvitaan yhä enemmän opastusta ja ohjattuja retkiä – jos ei ole luonnossa liikkumisen taitoja eikä koe oloaan turvalliseksi, ei voi kokea rentoutumista.

– Kaupungistuminen näkyy ympäristöarvostusten muuttumisessa. Osalle kaupunkilaisista puisto sopii rentoutumiseen ja voi antaa riittävän luontokokemuksen. Monille tämä ei kuitenkaan riitä, siksi maaseudun luontoretket ja kansallispuistojen käyttö ovat vahvassa kasvussa.

Japanilaiset kärjessä Tyrväinen koordinoi Suomi–Japani-tutkimushanketta, jossa tutkittiin kaupunkialueiden ja metsien vaikutusta stressistä palautumiseen. Suomesta mukana oli myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Helsingissä tehtyyn kokeeseen osallistui vajaa sata vapaa­ ehtoista toimistotyöntekijää.

Tutkimusalueet olivat isohko Alppipuisto Linnan­ mäen vieressä, Keskuspuiston pohjoisosa sekä kontrollialueena Helsingin ydinkeskusta. Koehenkilöiltä mitattiin 45 minuutin käynnin aikana mielialan muuttumista sekä verenpaineen, stressihormonin ja sykkeen muutosta.

– Kaupunkiympäristö ei vähentänyt stressiä, pikemminkin lisäsi sitä. Molemmat luontoympäristöt palauttivat nopeasti, metsäinen Keskuspuisto joillakin mittareilla Alppipuistoa paremmin. Vaikutukset ovat jonkin verran yksilöllisiä. www.metsaan-lehti.fi

Liisa Tyrväinen toimii Luonnonvarakeskuksessa luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun professorina.

– Metsällä on kiistattomia terveysvaikutuksia, tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen kertoo. www.metsaan-lehti.fi

19

LIISA TYRVÄINEN • Ensimmäinen työpaikka A. Ahlström Oy:n metsäosasto Varkaus • Metsänhoitaja, Helsingin yliopisto, 1988 • Ympäristösuunnittelija Maa ja vesi Oy:ssä • Metsätieteiden tohtori, Joensuun yliopisto, 1999, väitöskirjan aiheena oli kaupunkimetsien aineettomien hyötyjen taloudelliset arvot • Tutkija ja opettaja Helsingin ja Joensuun yliopistoissa • Metlan, Lapin yliopiston ja Metsähallituksen rahoittama professori 2005–2014 • Luonnonvarakeskuksessa tutkimusprofessorina vuodesta 2015 • Metsähallituksen hallituksen jäsen • Kaksi lasta, harrastaa musiikkia ja purjehdusta

– Tarkoitus on sopia vuotuinen korvaus siitä, että sovitun alueen maisema- ja virkistysarvot säilyvät.

Miksi tutkimuksia tehdään yhteistyössä juuri japanilaisten kanssa?

– Japanissakin on paljon stressiin liittyviä sairauksia, kuten burnoutia ja masentuneisuutta. Japani on hyvin kaupungistunut yhteiskunta, ja japanilaiset ovat pitkään tutkineet metsän terveysvaikutuksia metsä- ja lääketieteiden yhteistyönä. Tieteiden välinen yhteistyö tällä sektorilla on aasialaisille tavallisempaa kuin eurooppalaisille tai pohjoismaalaisille.

Matkailijat tukemaan metsäympäristön hoitoa Metsämaisemien hoitaminen ja erityisesti päätehakkuiden välttäminen tuottavat omistajalle taloudellisia menetyksiä.

Ratkaisuksi on ehdotettu maisema- ja virkistysarvokaupan mallia, jonka avulla voidaan kanavoida matkailutuloa myös maanomistajille. Luke on tutkinut Kuusamossa laajamittaisen maisema- ja virkistysarvokaupan mahdollisuuksia ja edellytyksiä Euroopan komission rahoittamassa NEWFOREXhankkeessa.

– Tarkoitus on sopia maanomistajalle vuotuinen korvaus siitä, että sovittua aluetta hoidetaan määräaika niin, että sen maisema- ja virkistysarvot säilyvät tai lisääntyvät. Maksut kerättäisiin matkailijoilta, esimerkiksi euro per yöpyminen.Yrittäjällä tai muulla ”ostajalla” on puolestaan oikeus käyttää aluetta matkailun yritystoimintaan.Yksittäisiä sopimuksia matkailuyrittäjien ja metsänomistajien kanssa on tehty eri puolilla Suomea, mutta mallin laajempi soveltaminen matkailualueilla puuttuu, Tyrväinen kertoo.

Malli sopii alueille, joilla on paljon matkailijoita ja riittävän suuri matkailun tulovirta, kuten esimerkiksi Kuusamossa, jossa matkailukäyttöä on jopa useiden kymmenien maanomistajien mailla. Euro on pieni summa matkailijalle, mutta 20

siitä kasvaisi matkailualueilla merkittävä summa rahastoon, jolla kompensoitaisiin maanomistajan menetyksiä virkistysja maisema-arvojen tuottamisesta.

– Kuusamossa tehtyjen kyselyjen tulosten mukaan ulkomaalaiset matkailijat ovat valmiita maksamaan metsämaiseman hoidosta ja monimuotoisuuden lisäämisestä eniten, mutta myös suomalaiset suhtautuvat pääosin myönteisesti.

Luken kyselyn mukaan myös alueen maanomistajat ovat asiasta kiinnostuneita. Tärkeää on taloudellisten menetysten kompensointi ja se, millaiset sopimusehdot tarkemmin ovat.

Kysymys on vapaaehtoisuuteen perustuvasta markkinalähtöisestä sopimusjärjestelmästä. Siinä ei perusteta pysyvää erityisaluetta, eikä se uhkaa perinteistä jokamiehenoikeutta.

Malli auttaisi selkeyttämään luonnon kaupallisen käytön ja jokamiehenoikeuksien rajankäyntiä ja vähentämään tähän liittyviä ristiriitoja.

– Kauniit maisemat ja luonto ovat matkailijoille tärkeitä. Metsänomistajillakin on erilaisia tavoitteita. Osa hoitaa metsiään moneen käyttöön jo nyt, ja osalle hyvä taloudellinen tuotto on keskeisin tavoite. On toki selvää, että taloudellista kompensaatiota halutaan.

Myös Metsäkeskuksessa on kehitetty yhteistyössä Tapion kanssa luonnon hyvinvointivaikutuksia hyödyntäviä METSOhyvinvointipolkuja. Polut on tehty yhteistyössä paikallisten maanomistajien ja yrittäjien kanssa. Luontokohteiden kautta kulkevia hyvinvointipolkuja on suunniteltu elämys- ja maatilamatkailuyritysten lähimetsiin. Polut ovat noin kahden kilometrin pituisia ja niillä on kuudesta kymmeneen ohjeistettua pysähtymispaikkaa, joilla perehdytään muun muassa rentoutumiseen, omien ajatusten kuuntelemiseen ja luonnon aistimiseen. www.metsaan-lehti.fi

Paininpuu

Kemera - hyvä renki, mutta huono isäntä

K

estävän metsätalouden rahoituslaki Kemera on viime aikoina aiheuttanut tunteita, puheita ja kokouksia ihan yllin kyllin.

Kemeran ansiosta yksityismetsänomistajat voivat kuitenkin saada valtion tukea metsänhoitotöihin. Summa on tänäkin vuonna 63,7 miljoonaa euroa. Valtion tuki yksityismetsille on toiminut metsänhoidon koneiston rasvana jo yli puoli vuosisataa.

Yhtenä Kemeran ongelmana pidetään ennen töiden aloittamista tehtävää ennakkohakemusta. Vanhan lain aikaan Metsäkeskus maksoi ilman ennakkohakemusta olevat tuet pääosin alle kahdessa viikossa. Siitä on aikaa vain reilu vuosi.

Metsänomistajan kannalta ennakkohakemus ei ole ongelma, vai onko?

Hän jättää taimikonhoitohakemuksen Metsäkeskukseen ja ryhtyy töihin.

Kun työt on tehty, hän tekee toteutusilmoituksen ja odottaa maksua.

Aikaa paperin pyöritykseen kuluu ennakkohakemuksesta maksatukseen kuitenkin kahdeksasta kymmeneen kuukautta. Tämä ei ole oikein ja asia pitää korjata. Kaksinkertaisen paperityön lisäksi on ollut harmillista, että rahoitushakemuksissa on ollut paljon puutteita.

On kunnioitettavaa, kuinka sinnikkäästi ja ystävällisesti Metsäkeskuksen hankesihteerit ja muut hankkeiden käsittelijät ovat soitelleet papereiden puutteista hakemusten laatijoille kymmeniä tuhansia kertoja.

Keväällä julistettu hakusulku on tietysti ollut harmittava takaisku.

Taimikon ja nuoren metsän hoidon hakemuksia oli kuitenkin jo silloin tehty kolminkertainen määrä normaalin vuoden määrään verrattuna. Sulku on herättänyt pelon työmaiden loppumisesta. Se on varmaan oikeutettuakin, mutta jossakin niitä työmaita kuitenkin on piilossa isot kasat.

Niin laskelmat osoittavat. Pahin asia sulussa kuitenkin on sen luoma epäluottamus. Hakusulun purkuun ehkä varaudutaan isoilla hakemuksilla ennen kuviteltua uutta sulkua.

Aikojen saatossa Kemeraa on myös syytetty siitä, että se ohjaa tekemään työt väärään aikaan. Tällainen ajattelu on samanlaista kuin jos syyttäisi suklaata liikapainostaan.

Kemera on hyvä renki, mutta huono isäntä. Kemeralle olisi hyvä saada nykyisen lain jälkeiset jatkumopäätökset mahdollisimman pian.

Epävarmuus tulevasta vaikeuttaa oman toiminnan kehittämistä niin toimijoilla kuin Metsäkeskuksessa. Jäljessä kulkeva kehitys taas saa hyvänkin rengin näyttämään paljon todellista huonommalta. Eiköhän ruveta rengin kanssa töihin.

Ennakkohakemus ei ole ongelma, vai onko?

nä olet?

Mitä mieltä si kuu Keskustelu jat dessä: kkoleh Metsään-ver -lehti.fi www.metsaan

www.metsaan-lehti.fi

YRJÖ NISKANEN rahoituksen ja tarkastuksen asiantuntija, valmiuspäällikkö Suomen metsäkeskus

21

Hoitokoulu

Tutustu metsääsi pintaa syvemmältä!

Sienet auttavat puita kasvamaan Juuristo kiinnittää puun kasvualustaan ja ottaa maasta vettä ja ravinteita. Lisäksi se toimii johto- ja varastosolukkona. Puun ohuissa hienojuurissa elävät sienijuuret, jotka ovat puille elintärkeitä ja joiden ansiosta puut ja ihmiset saavat ravintoa. teksti ANNIKKA SELANDER kuvitus ESSI KUULA

M

etsäpuiden juuristot muodostuvat monivuotisista, pitkistä ja puutuneista paksujuurista ja lyhytikäisistä hienojuurista. Puut kiinnittyvät maahan paksujuurillaan, jotka toimivat myös kuljetuskanavina latvuston ja hienojuurten välillä. Hienojuuriksi kutsutaan yleisesti alle kahden millimetrin läpimittaisia puutumattomia juuria. Ohuimmat, alle millimetrin läpimittaiset hienojuuret muodostavat jopa 90 prosenttia juurten kokonaispituudesta. Puut ottavat vettä ja ravinteita pääasiassa hienojuurten kautta.

Hienojuurten kasvu alkaa keväällä, kun maa on lämmennyt, ja se jatkuu pitkälle syksyyn. Näin puu kerää ravinnevarastoja seuraavan kevään kasvua varten.

Yksittäisen hienojuuren ikä vaihtelee muutamista viikoista muutamaan vuoteen. Uusia hienojuuria syntyy jatkuvasti. Hienojuurten nopean uusiutumisen vuoksi suuri osa metsämaan orgaanisesta aineesta on peräisin kuolleista ja hajoavista pienjuurista.

Paksujuuretkin voivat ottaa maasta vettä ja ravinteita, mutta niiden vedenottokyky on heikompi kuin hienojuurten.

22

Apuna ravinteiden haussa Hienojuurten päät ovat tavallisesti muuttuneet sienijuurellisiksi juurenkärjiksi. Sienijuuri, eli mykorritsa on puun ja sienen yhteiselon muoto, josta on hyötyä molemmille osapuolille. Sieni parantaa puun ravinteiden saantia ja puu tarjoaa sienelle hiilihydraatteja ja muita aineenvaihdunnan tuotteita.

Sienijuuret syntyvät, kun maassa oleva sieni-itiö aktivoituu juuren kasvaessa sen lähelle. Ravinteet eivät liiku juurten luo, vaan juurten ja niihin yhteydessä olevien sienirihmastojen on jatkuvasti kasvettava ravinteita kohti. Näin puut saavat tarvitsemansa ravinteet pohjoisten havumetsiemme vähäravinteisesta maaperästä.

Mykorritsat tehostavat puiden ravinteiden ottoa lisäämällä ratkaisevalla tavalla juurten pinta-alaa. Mykorritsojen sienirihmasto ulottuu laajalle, ja se voi tunkeutua vielä pienempiin maahuokosiin kuin hienojuuret. Mykorritsa voi myös pidentää hienojuurten elinikää. Mykorritsan asuttamia juurenkärkiä on valtava määrä metsämaassa: esimerkiksi lehtomaisen kankaan kuusikossa niitä on 15 senttimetrin pintakerroksessa yli miljoona kappaletta neliömetrillä.

www.metsaan-lehti.fi

Juurten ja sienirihmastojen on jatkuvasti kasvettava ravinteita kohti.

Maan päällä puut kilpailevat valosta ja kasvutilasta, mutta maan alla puut voivat tehdä myös yhteistyötä. Puiden paksujuuret voivat kasvaa yhteen ja myös sienirihmastot voivat yhdistää eri puita.

Puiden juuret kasvavat lähellä maan pintaa. Yleisistä puulajeista kuusella on pinnallisin juuristo, ja koivun juuristo kasvaa puolestaan syvemmällä kuin kuusen ja männyn juuristo. Valtaosa männyn juuristosta on 8–13 cm syvyydessä.

Puiden lyhytjuuret ovat sienirihmaston muodostaman vaipan peittämiä, joten metsäpuut ottavat ravinteita mykorritsan eli sienijuuren välityksellä. Mykorritsa on rakenteellisesti ja toiminnallisesti erikoistunut symbioosi juuren ja sienen välillä, ja siitä hyötyvät molemmat osapuolet.

Puiden hienojuuret muodostavat maan alla tiheän verkoston, jonka vuotuinen kasvu voi ylittää puuston maanpäällisen kasvun.

Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että juuristo hienojuuret mukaan lukien yltää puusta yhtä kauas kuin puu on pitkä.

www.metsaan-lehti.fi

23

Hoitokoulu Mäni teyivjäat kuus si ilman selviäiijuuria. sien

Suppilovahvero

+

Sienillä ei ole lehtivihreää, ja siksi ne eivät voi valmistaa hiilihydraatteja yhteyttämällä. Kasvu puun hienojuurien soluväleihin tarjoaa sienelle puun yhteyttämää hiiltä. Yhteiselo hyödyttää molempia osapuolia.

Mykorritsat syövät kiviä Mykorritsat pystyvät vapauttamaan erityisesti typpeä ja fosforia maan orgaanisista yhdisteistä. Mykorritsat hajottavat proteiineja ja käyttävät niitä typen lähteinä. Jotkin mykorritsasienet voivat myös rapauttaa kiviainesta edistämällä orgaanisten happojen eritystä juurten ympäristöön.

Sienijuuret auttavat tutkimusten mukaan puita kestämään paremmin kuivuutta.

24

Eri puuyksilöiden paksujuurilla voi olla yhteenkasvettumia, jotka välittävät ravinteita puusta toiseen. Juuriyhteyksien määrä todennäköisesti moninkertaistuu mykorritsojen ansiosta, sillä myös sinirihmastot yhdistävät puita toisiinsa.

Maanpinnan yläpuolella saman puulajin yksilöt kilpailevat valosta, mutta maassa puut voivat muodostaa juuriverkoston, joka ottaa ravinteita koko metsikön puustoa varten.

ruokasieniä. Tärkeitä sukuja ovat esimerkiksi tatit, haperot ja rouskut. Suuret lakkisienet, siis ruokasienet, ovat puiden tärkeitä mykorritsasieniä.

Kuusen seuralaisia ovat esimerkiksi herkkutatti, suppilovahvero, mustakorvasieni, haaparousku, kuusenleppärousku ja lampaankääpä. Kuusikossa kasvavat myös tappavan myrkylliset valkokärpässieni ja suippumyrkkyseitikki.

Mäntyvaltaisen metsikön sieniä ovat esimerkiksi voitatti, kangastatti ja kangasrousku sekä haperot ja tuoksuvalmuska.

Kantarelli on koivun seuralainen. Muita koivikon sieniä ovat koivuhapero ja karvarousku. Myrkkysienistä koivun kanssa kasvaa esimerkiksi punakärpässieni.

Tutkimusten edetessä sienisymbiontteja löydetään jatkuvasti lisää. Samalla puulla saattaa olla useita eri sienilajeja juurissaan.

On myös todettu, että lajisto muuttuu puuston iän mukana.

Ravintoa myös ihmisille Maan alla elävä mikroskooppisen ohut sienirihmasto jää meiltä näkemättä. Tuttuja ovat sen sijaan sienten itiöemät, joista monet ovat yleisimpiä metsäsieniämme ja hyviä

Lue lisää: Metsämaa ja sen hoito. Eino Mälkönen (toim.)

Metsäntutkimuslaitos 2003.

Puolet metsän kasvusta maan alla. Heljä-Sisko Helmisaari ja Kirsi Makkonen. Metsäntutkimus-lehti. 2002.

www.metsaan-lehti.fi

Tutustu metsääsi pintaa syvemmältä!

Voitatti

Männynherkkutatti

+

Metsän eliöryhmät Tuottajat pystyvät itse valmistamaan tarvitsemansa ravinnon eri raaka-aineista, eli ne ovat omavaraisia. Valmistusprosessi on yhteyttäminen eli fotosynteesi, johon ainoastaan vihreät kasvit ja eräät mikrobit kykenevät.

Kuluttajat ovat toisenvaraisia. Ne eivät kykene itse valmistamaan ravintoaan, vaan käyttävät ravintonaan toisia eliöitä.

Myös hajottajat ovat toisenvaraisia eliöitä. Niille on ominaista kyky hajottaa kuollutta eloperäistä materiaalia ja käyttää sitä ravinnokseen. Hajottajien merkitys metsän ravinnekierrossa on keskeinen, sillä ilman niitä kuolleen eloperäisen materiaalin sisältämät ravinteet jäisivät käyttämättä. Hajottajia ovat esimerkiksi lierot ja useat sienilajeistamme. Metsäekosysteemissä tärkein hajotettava materiaali on lehti- ja neulaskarike sekä kuolleet puut.

Sienten merkitys metsäekosysteemissä on muutenkin elintärkeä, sillä useat tavalliset sienilajimme muodostavat puiden ja muiden kasvien juuristoon sienijuuria. Nämä parantavat merkittävästi puiden veden ja ravinteiden ottoa ja siten puuston kasvua. Voidaankin sanoa, että sienijuuri on suorastaan elinehto metsän kasvulle.

www.metsaan-lehti.fi

+ Sienten itiöemistä monet ovat yleisimpiä metsäsieniämme ja hyviä ruokasieniä.

Kantarelli

+

25

teksti teija aaltonen kuvat sander vill, teija ja timo-pekka aaltonen

Mistä on hyvä luontokuvaaja tehty?

Kärsivällisyydestä syventyä luonnon kauneuteen.

Kyvystä välittää ohikiitävän hetken tunnelma.

Siinä ykkösominaisuudet nuoren mestarikuvaajan silmin.

Luontokokemukset

KUVIKSI

4H-yrittäjä…

• on 13–28-vu otias.

• voi toimia yk sin, kaksin tai ka veriporukalla.

• päättää itse, millaista bisnest ä pyörittää.

• päättää itse, miten kauan ja milloin työskent muutaman tunn elee: in toisinaan, ym päri vuoden tai vaikkapa kesäty ösesongin ajan.

• saa apua yrity sohjaajalta, 4H -yhdistyksestä, 4H-yrittäjän op paasta ja nuorte n yrityskurssilla • tienaa itsellee . n sopivasti, yrity ksen myynti vo 50–7 000 € vu i olla odessa.

• voi saada myö hemmissä opinn oissa hyödyllisi opintopisteitä ä yrittäjänä toim imisesta.

• on automaatti sesti 4H-yhdist yksen jäsen.

• saa osallistua Vuoden 4H-yrit ys -kilpailuun.

• saa 4H-yrittä jän virtuaalisen osaamismerkin .

Helposti alkuun: 4H-yritys on vir allisesti olemas sa siitä päiväst ä lähtien, jona 4H -yrittäjä täyttä perustamisilmoit ä uksen ja toimitt aa sen paikallis 4H-yhdistykse een en. Lähin 4H-yhd istys auttaa alk kun yrittämine uun, n kiinnostaa.

Lisätietoja: ww w.4h Kesäyrittäjyyden .fi/liity kampanjasivu: yritaopitiena

a.fi

26

www.metsaan-lehti.fi

P

S haruroasitsttuus

Alkuun pääset vaikka kotipihan lintu ja kuvaamalla.

Pitkänhuiskea reppuselkäinen hahmo harppoo sateen liukastamaa lehtometsän polkua alarinteeseen. Kosken kohina voimistuu jylinäksi peittäen syyskesässä laulavien lintujen satunnaiset äänet.

16-vuotias salolainen Sander Vill marssii kokeneen luonnonkävijän askelin kohti Perniössä sijaitsevan Latokartonkosken kuohuvaa uomaa ja alkaa tähyillä sopivia kuvakulmia.

Luonto on nuorelle miehelle levollisuuden ja rentoutumisen lähde, mutta kamera kulkee aina mukana. Siitäkin huolimatta, että lukion ensimmäistä luokkaa käyvä Vill kuvaa työkseen kaikki kesäviikonloput. Vuoden verran 4H-yrittäjänä toimineen ammattikuvaajan kalenteri on täynnä hääkuvauksia vuoteen 2019 asti.

Kuvauskipinä leimahti koulun kuvaamataidon tunnilla, kun tehtävänä oli tutkia tiettyä kohdetta erilaisista kuvakulmista. Tehtävä hoitui lainakameralla, omansa Vill sai vasta myöhemmin. Hän ikuisti viidenkympin pokkarikameralla vastasyntynyttä pikkusiskoaan monissa eri tilanteissa, paikoissa ja valaistuksissa. Into jalostui taidoksi ja kameratuntemukseksi.

– Ideoiva, innokas, joustava, täsmällinen, vastuullinen, jaksaa puuhata painava kamera käsissä ja kaulassa tuntitolkulla, kuvailee Vill työnsä edellytyksiä. Samoja ominaisuuksia tarvitaan hänen mukaansa myös luontokuvauksessa, vaikka harrastusmielessä kameraan voikin tarttua rennommalla otteella.

Myös tavoitteita ja haaveita pitää olla. Vill haluaisi tavoittaa kameran linssiin ilvesperheen. Ulkomailla kiinnostavat talviset kohteet: uhanalaiset lumileopardi ja jääkarhu.

Syyslento. – Olin tarkkailut joutsenia järven toisella puolella jo jonkin aikaa, kunnes seitsemän joutsenta lähti lentoon. Se oli taianomainen hetki!

www.metsaan-lehti.fi

Iloisella asenteella ja kärsivällisesti Luontokuvaus ei ole kärsimättömän harrastus. Suin päin metsään syöksymällä ja silkalla tuurilla voi joskus saada hetkessä hyvän kuvan, mutta kiire ei sovi harrastuksen luonteeseen. Luonto opettaa ihmiselle pitkää pinnaa ja palkitsee kauneudellaan pysähtymään oppineen.

Myös mukavuudenhalu pitää karistaa, sillä upean korpimaiseman keskellä kuusen latvaan istahtava korppi ei poseeraa välttämättä tasaisen polun varressa. Painavan varusterepun ja jalustan kuskaaminen vaikeassa maastossa ja vaihtelevissa sääoloissa vaatii asennetta ja kuntoa.

– Kuljen vapaa-ajallani paljon luonnossa ja katselen samalla sopivia kuvauskohteita ja -näkymiä.

Saatan käydä samalla paikalla todella monta kertaa.

Valo muuttuu alituisesti eri vuorokaudenaikoina, joten kohteen valo-oloja ja kuvakulmia on hyvä tutkia yhä uudestaan, kertoo Vill.

Säätiedotukset on syytä kuunnella tarkoin, mutta toisaalta sään ei kannata antaa haitata. Sateessakin 27

Sander Villin repussa on Canonin ja Tamronin kalustoa.

Vasemmalla ammattitason EOS 1DX ja runkoon kiinnitettynä 100-400 teleobjektiivi. Muut vasemmalta oikealle 24-70 normaaliobjektiivi, 16-35 laajakulmaobjektiivi sekä 70-200 teleobjektiivi. Lisäksi vara-akku, puhdistuspuhallin ja muistikortteja.

voi saada hienon kuvan. Sää saattaa myös muuttua nopeasti samankin päivän aikana, joten sen takia ei kannata jäädä aamulla kotiin. Kokenut luontokuvaaja osaa pukeutua tarkoituksenmukaisesti joka säässä ja varata mukaan eväät ja juotavaa. Vanha hokema on kunniassa: ei ole huonoja kelejä, on vain sopimattomia varusteita.

Peuroja kuvatessaan Vill saattaa istahtaa metsänlaitaan odottamaan jopa kuudeksi tunniksi. Jotkut luontokuvaajat lukevat kirjaa odotellessaan, mutta Vill nauttii näkymistä ja kuuntelee lintuja.

Tekemättömyys on rauhoittava suvanto kiireisen elämän keskellä. Vill kuvaa enimmäkseen yksin, sillä pienikin ääni häiritsee luonnon rauhaa ja karkottaa eläimet. Toisinaan on toki mukava luontoretkeillä kavereiden kanssa.

Tekniikka ei korvaa näkemystä Tekniikkaan satsaaminen kannattaa, mutta se ei yksin riitä. Laadukas kamera on hyvä harrastusväline, mutta loppupeleissä kuvasta ei tee loistavaa täydellinen tekninen suoritus vaan kuvaajan näkemys.

– Harvinaisen hetken ja tunnelman tallentaminen on oleellista. Minulle on 28

Tekemättömyys on rauhoittava suvanto kiireen keskellä.

tärkeintä välittää katsojalle sama tunnelma, joka kuvaushetkellä vallitsi. Esimerkiksi aamuhetki auringon noustessa, kun sumu nousee ja kurjen huuto kuuluu kaukaa.

Joskus menee kauan, kunnes Vill saa haluamansa kuvan tavoitettua. Näin kävi esimerkiksi edellisen sivun joutsenaiheisen kuvan kohdalla.

– Kuva on otettu Teijon kansallispuistossa joutsenista, jotka lentävät sumun keskellä aamuauringossa. Kävin paikalla monen viikon ajan, kunnes sain kaiken osumaan kohdalleen.

Villin mukaan parhaita kuvausaikoja ovat aamu ja ilta, upein aika on tuntia ennen ja jälkeen auringonnousun aamulla.

Silloin voi vangita kameralla kaunista valoa, sumua, varjoja. Aurinkoisena ja kauniina päivänä valo on turhan tasainen ja kova, paremmat kuvat syntyvät äärioloissa.

– Kutsun luontokuvauksen valmisteluvaihetta läksyjen tekemiseksi. Luontokuvausreissua edeltävään suunnittelutyöhön tottuu, ja siitä tulee lopulta hyvä rutiini, joka edistää huomattavasti kuvien onnistumista.

www.metsaan-lehti.fi

– Suot ovat syksyisin erittäin kauniita ja sumuisia. Soilla kävelessä unohtaa kaiken muun. Siellä sielu lepää, sanoo Vill.

VILLIN OHJEILLA ALKUUN 1. Kuvauskaluston ei tarvitse olla kallista eikä edes uutta. Käytettyjen markkinoilta voi löytyä edullisesti kelpo kamera. Vill suosittelee järjestelmäkameraa, sillä luontokuvaaja tarvitsee manuaaliset säädöt ja mahdollisuuden vaihtaa linssejä.

Monen aloittelijan harmina on tärähtänyt kuva. Jalusta on tärkeä ja aikalaukaisin pitää täristävän käden poissa, kun kuva napsahtaa.

2. Kun harrastus alkaa kehittyä alkua pitemmälle, uusi kamera alkaa poltella mielessä. Omat kiinnostuksen kohteet on hyvä kartoittaa ennen kamerakauppaan menemistä. Kiinnostaako esimerkiksi maisema-, lintu- vai makrokuvaus?

3. Maisemakuvaus on Villin mukaan aloittelijalle helpointa ja vaatii välineiltä vähiten. Ötököiden ja kasvien lähikuvaukseen tarvitaan makrolinssiä. Lintukuvaus vaatii taitoa ja kokemusta ja parhaan eli kalleimman kaluston: hyvän kamerarungon, erittäin laadukkaan optiikan ja sarjakuvamahdollisuuden. Vill suositteleekin jättämään lintukuvauksen harrastuksen myöhempään vaiheeseen.

4. Uusi järjestelmäkamera ja paksu käyttöopas latistavat monen aloittelevan harrastelijakuvaajan innon. Nappuloita, säätöjä ja yksityiskohtia tuntuu olevan tuhottomasti. Vill neuvoo ottamaan kameran haltuun rauhassa yksi asia kerrallaan ja siten, että samaa kohdetta kuvataan eri säädöillä.

www.metsaan-lehti.fi

Esimerkiksi kiveä voi kuvata eri paikoissa ja valaistuksissa ja merkitä muistivihkoon, miten jokainen manuaalisäätö vaikuttaa.

5. Suljinaika ja aukko ovat olennaisia opeteltavia. Valotusajan, aukon ja ISOn eli herkkyyden suhde pitää tehdä itselleen selväksi. Mitä kuvassa tapahtuu, kun esimerkiksi suljinaikaa muuttaa? Villin mukaan nopealla suljinajalla virtaavasta vedestä erottuvat vesipisarat, hitaalla suljinajalla vesi näyttää ikään kuin maitomaiselta massalta.

6. Valokuvauksen lyhytkursseilta saa alkuvauhtia harrastukseen, myös kuvankäsittelyä kannattaa opetella. Perinteisesti luontokuva on ”aito” eli kohteensa kaltainen. Mikään ei silti estä luomasta taideteoksia, joissa taivas on pinkki ja peura hohtavan sininen. Luonto inspiroi ja ruokkii mielikuvitusta!

7. Netti tarjoaa paljon hyötytietoa luontokuvaajalle. Facebookin Valokuvaajan neuvolassa saa vinkkejä muilta harrastajilta. Valokuvaajan Showroomissa voi esitellä otoksiaan ja saada neuvoja. YouTubessa on hyviä opetusvideoita.

Sander Villin kotisivut: sandervillphotos.wix.com/homepage FB Sander Vill Photos Muista myös nämä: www.luonnossa.org, www.luontokuva.org, www.prolk.fi

29

teksti Anne Penttilä kuvat istockphoto

Kuivamuonaa reppuun Millaista evästä kannattaa ottaa mukaan parin päivän patikkaretkelle? Kun kaikki pitää kantaa itse, oleellista on kevyt paino. Ota huomioon ruoan määrässä, että patikointi kuluttaa energiaa paljon tavallista enemmän.

Vettä kannattaa kantaa mukana mahdollisimman vähän, etenkin jos reitin varrella on paikkoja, joissa voi täyttää juomapulloa. Syötävätkin kannattaa valmistella toteutettavaksi lisää vain vesi -periaatteella.

Retkikokki valmistaa lämpimän aterian retkikeittimellä tai nuotiolla: puuroja, keittoja, muhennoksia. Ruokien raaka-aineita ovat puurohiutaleet, pikapastat ja -nuudelit, perunamuusijauhe, linssit, soijarouhe, kuivatut kasvikset, sienet ja hedelmät.

Valmiita pussikeittoja voi tuunata oman makunsa mukaisiksi. Joukkoon voi esimerkiksi lisätä kotona kuivattua lihaa tai jauhelihaa. Näkkileipä on tavallista leipää kevyempää, ja jälkiruoan tai välipalan virkaa toimittavat energiapatukat, suklaa ja pähkinät.

Muista myös suola ja kahvi tai tee sekä tarvittaessa sokeri tai muu makeutusaine. Jos retken kohokohta on makkaranpaisto tai tikkupullat nuotiolla, niin tarvikkeet mukaan vain.

Ruoat pakataan kevyisiin ja mahdollisimman helposti reppuun tai rinkkaan pakattaviin pusseihin. Ja tulitikut vedenpitävään rasiaan!

30

Jauhelihan ku ivaaminen 1. Jauhelihan voi kuivata ta vallisessa uuniss a, kiertoilmau unissa tai hyöt ykasvikuivuriss a – järjestyksess ä hitaimmasta nopeimpaan.

Käytä mahdo llisimman vähä rasvaista jauh elihaa tai kuivat a rasvaisempi jauheliha mah dollisimman lähellä retkel le lähtöä, jott ei rasva ehdi hä rskiintyä.

2. Mausta ja uheliha ja kyps ennä se murusin a tai pieninä paloina paistin pannulla, jott a ylimääräinen vesi ja rasva poistuvat.

3. Levitä jauh eliha ohueksi kerrokseksi talous paperin päälle uunipellille, sä ädä uuni +50 asteeseen ja kiilaa tavallise n uunin luukku hieman auki.

Kiertoilmauun in luukku saa jäädä kiinni.

4. Kuivaa, ku nnes jauhelih amurut ovat ra psakoita, noin 10–12 tuntia. www.soopa.fi

www.metsaan-lehti.fi

Ristikko

Katso ristikon ratkaisu osoitteesta www.metsaan-lehti.fi/ristikko

Anna palautetta lehdestä ja voita

RETKIKEITIN!

Metsään 2 | 2016

7

vinkkiä luontokuvaan

Hoida Kemera-asiat Metsään.fi-palveluss

a

omistajat Liisa Tyrväinen haluaa metsän un mukaan hyvinvointimatkailu

Terveyttä metsästä uhana – koruja koivusta

Sienet auttavat puita

kasvamaan

Lukijakyselyyn voi vastata kuukauden sisällä lehden ilmestymisestä.

Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 2.1.2017. Voittajalle ilmoitetaan sähkö­postitse tai kirjeitse.

Vastaajien kesken arvotaan Tervatontun kotimainen retkikeitin ja Muurikan 2,3-litrainen nuotiokattila. Paketin arvo on noin 80 euroa.

www.metsaan-lehti.fi

– saat ajankohtaista tietoa sekä metsänja luonnonhoidon vinkkejä Metsäkeskukselta Uutiskirje ilmestyy 6 kertaa vuodessa

Vastaaminen on helppoa ja nopeaa!

Metsäkeskuksen asiakaslehti

MetsänoMistajan tärkein työkalu on tabletti

Päivitä sähköpostitietosi

1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/ metsaan 2. Merkitse numerosarja 677522 3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla Lähetäpainiketta.

Onnea arvontaan!

M

etsäkeskus julkaisee asiakaslehteään myös verkossa osoitteessa­ www.metsaan-lehti.fi. Lähetämme Metsäänverkkolehdestä kuusi uutiskirjettä vuodessa kaikille metsänomistajille, jotka ovat antaneet sähköpostinsa meille tiedotusta varten. Verkko­lehti päivittyy säännöllisesti uusilla ­artikkeleilla ja painettu lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä.

Painettu lehti lähetetään vaihtuville metsänomistaja­ryhmille.

Metsään-verkkolehden uutiskirjeen lisäksi julkaisemme Metsään.fi-uutiskirjeitä palvelun käyttäjille.

Voit päivittää sähköpostisi sekä tilata ja perua kaikkia uutis­kirjeitämme verkko­palvelussamme: metsakeskus.mailpv.net Metsäkeskus ylläpitää yhteystietorekisteriä Suomen yksityisistä metsänomistajista viranomaisasiointia ja tiedotusta varten.

31

Tee Kemera-työn toteutusilmoitus -palvelussa Oletko hakenut Kemera-tukea taimikon varhaishoitoon tai nuoren metsän hoitoon ja nyt on aika ilmoittaa työ tehdyksi? Metsään.fi-palvelussa toteutusilmoituksen teko on helppoa.

1.

2.

3.

Kirjaudu palveluun omilla pankkitunnuksillasi tai mobiilivarmenteella osoitteessa www.metsään.fi

4.

Anna työlajin mukaiset tarkemmat tiedot.

Valitse etusivun Asiointi-laatikosta Tee Kemera-toteutusilmoitus.

Anna rahoituspäätöksen numero ja valitse omistusmuoto ja metsätila. Valitse oikea kuvio tai piirrä hoidettu alue kartalle ja tallenna se. Valitse kuvion työlaji. Klikkaa Täytä kuviotiedot.

5.

Täytä yhteystiedot, tarkasta ja lopuksi lähetä toteutusilmoitus. Lähettämäsi toteutusilmoitus tallentuu palveluun ja löydät sen Asiointi-välilehden alta.

YLÄPALKISSA OHJEET-LINKISTÄ AVAUTUU YKSITYISKOHTAINEN OPASTUS JOKA SIVULLA!