Koulun ja suunnittelun yhteistyöstä tukea kestävän
yhteiskunnan rakentamiseen
Koulut sekä toisaalta kaupunki- ja aluesuunnittelu vaikuttavat kukin erikseen siihen, miten yhteiskunta hallitsee kehitystään. Näiden organisaatioiden yhteistyötä on kuitenkin hyödynnetty vain vähän. Koulun ja suunnittelun yhteistyö on lupaava keino ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin, oikeudenmukaisuuden ja yhteiskuntarauhan turvaamiseksi pitkällä aikavälillä.
Yhteistyön kautta nuoret voivat esimerkiksi osallistua elinympäristöään koskevaan suunnitteluun oppitunneilla. Se mahdollistaa aiempaa paremmin nuorten näkökulman tuomisen osaksi suunnittelujärjestelmää, joka on välttämätöntä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.
Parhaimmillaan yhteistyö voimaannuttaa nuoria toimijoina ja tukee yhteistä oppimista matkalla kohti ekososiaalista ja planetaarista sivistystä.
Koulun ja suunnittelun yhteistyön vaikutuspolkuja
Nuorten osallistuminen kaupunki- ja aluesuunnitteluun oppitunneilla
Ajattelu
Yhdessä oppiminen: Kestävyyskompetenssien vahvistuminen.
Toiminta
Vastuu: Konkreettiset muutokset ja vaikutusten havainnointi.
Tieto
Tietoa nuorten näkemyksistä, tarpeista, arvoista, kestävyystulkinnoista.
Kestävyysmurroksen moniäänisyys
Ministeriöillä (OKM, OM, VM, YM, TEM), Opetushallituksella ja valtioneuvoston kanslialla on tärkeä rooli koulun ja suunnittelun yhteistyön hyvien käytäntöjen muodostamisen ja vakiinnuttamisen edistäjinä. Rehtorit ja kasvatustoimen ja suunnittelutyön johto kunnissa ovat tärkeitä kuntaorganisaation sisäisen yhteistyön edistäjiä.
Maakuntien liitoissa johdolla on tärkeä tehtävä tukea maakuntatason suunnittelun valmiutta yhteistyöhön koulujen kanssa.
Opettajat ja suunnittelun edustajat voivat edistää yhteistyötä itse ja auttaa johtoa eri tasoilla kehittymään yhteistyön tukijana.
Koulun ja suunnittelun yhteistyö
Koulun edustajat voivat hyödyntää kaupunki- tai aluesuunnittelua opetuksessa ja suunnittelun edustajat puolestaan koulun oppitunteja suunnittelutyössä. Koulun ja suunnittelun yhteistyö voi tarkoittaa organisaatioiden kohtaamisen yhteistä suunnittelua ja toteutusta jonkin ajankohtaisen koulun tai suunnittelun tarpeen yhteydessä. Yhteistyöhön voi kuulua myös pitkäjänteisempää tarpeiden ja kohtaamisen mahdollisuuksien luotausta, arviointia ja kehittämistä.
Yhteistyö auttaa koulua ja suunnittelua onnistumaan tavoitteissaan
Peruskoulun, lukion ja ammattikoulun tehtävänä on edistää nuorten osallisuutta, vastuullista toimijuutta ja kasvua demokraattisen yhteiskunnan jäsenyyteen. Nuorten osallistuminen heidän tulevaisuuteensa vaikuttavaan suunnitteluun oppitunneilla voi toteuttaa kestävyys-, kansalais-, yhteiskunta-, demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen tavoitteita (ks. Gretschel ym. 2023; Koskela & Paloniemi 2022; Löfström ym. 2017).
Kun osallistumiseen kuuluu nuorten ja aikuisten vuoropuhelu, kysymys on samalla mahdollisuudesta yhteiskunnan kollektiiviseen kasvuun (ks. Gretschel ym. 2023, s. 113). Yhteisenä suuntana voi nähdä ekososiaalisen ja planetaarisen sivistymisen, joka mahdollistaa yhteiskunnan järjestelmien ja kulttuurin uudistumisen ihmisten ja muun luonnon hyvinvoinnin, oikeudenmukaisuuden ja yhteiskuntarauhan turvaamiseksi pitkäjänteisesti (ks. Kuusela ym. 2023).
Kaupunki- ja aluesuunnittelu tarvitsee kestävyyttä ja oikeudenmukaisuutta edistääkseen tietoa kaikkien, ei vain vaikuttamisesta vapaaehtoisesti kiinnostuvien nuorten näkökulmista, arvoista ja tarpeista. Oppitunneilla mahdollisuus osallistua kaupunki- ja aluesuunnitteluun tavoittaa niitäkin nuoria, jotka eivät osallistuisi muulla tavoin. Konkreettiset osallistumismahdollisuudet tukevat tietämystä, taitoja ja valmiuksia edistää kestävyyttä tulevaisuudessa myös muissa toimintaympäristöissä ja yhdessä toisten nuorten ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa ja heidän kauttaan (Koskela & Paloniemi, 2022; Oinonen ym. 2023). Kestävyydessä on kysymys oikeudenmukaisuudesta myös sukupolvien välillä, ja sitä tavoiteltaessa nuorten rooli kestävyyden määrittelijöinä korostuu (Nurmi 2020).
© Suomen ympäristökeskus. 2023 Lähde: Kuvan inspiraatio Kuusela ym. 2023Koulun ja suunnittelun yhteistyö toteuttaa hallitusohjelmaa
”Hallitus valmistelee ja toimeenpanee kansallisen ohjelman demokratian ja osallistumisen edistämiseksi. Erityisenä tavoitteena on äänestysaktiivisuuden edistäminen ja lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen.”
”Ilmastotoimet toteutetaan taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja alueellisesti kestävällä ja oikeudenmukaisella tavalla.”
”Hallituksen tavoitteena on toimiva, terveellinen ja turvallinen elinympäristö kaikille suomalaisille.”
”Vahvistetaan hyvän keskustelun ja mielipiteen vaihtamisen kulttuuria yhteiskunnassa jo lapsesta lähtien”
”Hallitus vauhdittaa hallittua kehitystä kohti luovempaa ja dynaamisempaa paikallishallintoa ja varmistaa lähidemokratian toteutumisen. Tavoitteina ovat alueen asukkaille ja yrityksille veto- ja pitovoimaiset kasvuyhteisöt sekä demokratian, osallisuuden ja tasa-arvoisuuden vahvistaminen”
”Hallitus vahvistaa demokratiaa, osallisuutta ja luottamusta yhteiskunnassa. Uusia keinoja vaalia näitä perusarvoja tarkastellaan ennakkoluulottomasti. ”
Nuorten osallistuminen kaupunki- ja aluesuunnitteluun oppitunneilla
Ajattelu
Nuoret ja aikuiset oppivat yhdessä. Aikuiset antavat tilaa nuorten vaikuttamiselle, mutteivat vastuuta nuoria liikaa.
Toiminta
Suunnitteluun osallistuminen on mahdollisuus tukea nuorten osallisuutta ja toimijuutta. Suunnitelmien toteutus tuo konkreettisia muutoksia.
Kestävyysmurros:
Tieto
Suunnittelu saa tietoa nuorten arvoista, tarpeista ja näkemyksistä kestävyystavoitteiden konkretisoimisessa.
Yhteiskunnan järjestelmien ja kulttuurin uudistuminen ihmisten ja muun luonnon hyvinvoinnin, oikeudenmukaisuuden ja yhteiskuntarauhan turvaamiseksi pitkäjänteisesti.
Toimintasuositukset hallinnolliset rajat ylittävät yhteistyön edistämiseen
Koulun ja suunnittelun yhteistyössä auttavat organisaatioiden johdon tuki, linjaukset toimintatavoista, tiedonkulkua tukevat käytännöt sekä mahdollisuudet yhteistyössä tarvittavan osaamisen kehittämiseen. Koulut ja suunnitteluorganisaatiot voivat kehittää yhteistyötään itse, mutta yhteistyön mahdollisuuksien hyödyntämisessä laajemmin auttaa työ myös alueellisella ja kansallisella tasolla.
1. Kasvatuksen, koulutuksen ja suunnittelun toimijat voivat hyötyä verkostoitumisesta kunnissa, alueilla ja valtakunnallisesti. Yhteistyötä helpottaa, jos koulut ja suunnitteluorganisaatiot nimeävät kontaktihenkilöt, jotka huolehtivat yhteistyöehdotusten välittymisestä organisaatioiden välillä ja sisällä. Kontaktihenkilöistä voi muodostua oma verkostonsa tai osa jotain olemassa olevaa alueellista
verkostoa. Valtionhallinto voi edistää koulujen ja suunnittelun toimijoiden verkostoitumista lähti en monialaisista ohjelmistaan ja strategioistaan (esim. kasvatus (OKM, OPH), demokratiatyö (OM, VM), kestävän kehityksen toimikunnan työ (VNK), julkisen hallinnon ja avoimuuden kehittäminen (VM)).
2. Kestävyys-, yhteiskunta-, kansalais-, demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta voidaan kehittää kokonaisuutena, osana yhteiskunnan kollektiivista sivistymistä. Koulun ja suunnittelun yhteistyö on yksi konteksti, jossa perinteisesti ekologisesti orientoitunut kestävyyskasvatus, vihreän siirtymän näkökulmat ja demokratia- ja ihmisoikeustyö voivat kohdata. Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen kehittämisen yhteydessä ehdotettu kansallinen
© Suomen ympäristökeskus. 2023. Lähde: Kuvan inspiraatio Kuusela ym. 2023.työ tukisi koulujen avautumista yhteiskuntaan (Gretschel ym. 2023), myös vuorovaikutukseen suunnitteluorganisaatioiden kanssa. Kaikki koulutusasteet kattavan vihreän siirtymän opetussuunnitelman (Kuusela ym. 2023) kehittämisessä voidaan tuoda koulujen ja suunnittelun yhteistyötä esiin yhtenä kehittämissuuntana.
3. Kokeilukulttuuri ja hyvien käytäntöjen jakaminen auttavat rajojen ylittämisessä. Koulun ja suunnittelujärjestelmän yhteistyö voi edistyä kokeilevasti ja omista ja toisten kokeiluista oppien. Kokeilukulttuuria voi edistää kaikilla tasoilla. Alueiden kehittämisen ja alueiden käytön suunnittelun näkökulmasta YM ja TEM voivat osaltaan tuoda esiin kouluyhteistyön mahdollisuuksia ja tapoja osallistua erilaisiin suunnitteluprosesseihin. Valtionhallinnon toimijat voivat koota ja jakaa tietoa kokeilukokemuksista ja hyvistä käytännöistä yhteistyössä ja hyödyntämällä toistensa koonteja. Alustoja, joihin koulun ja suunnittelun yhteistyön kokeilut voivat sopia, ovat esimerkiksi OPH:n sivusto opettajille, avoimen hallinnon kokemuskoonti (VM) ja Kestavyysloikka-palvelu (Syke).
Lue lisää ►
Oinonen, I., Seppälä, T., Paloniemi, R. & Faehnle, M. 2023.
Nuorten osallistuminen kaupunki- ja aluesuunnitteluun oppitunneilla – Muistilista koulun ja suunnitteluorganisaation kohtaamiseen. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 2023:24.
syke.fi/hankkeet/urgent
#kestävyyskasvatustoimivaksi
#poissiiloista
Lähteet
Gretschel, A., Rautiainen, M., Vanhanen-Nuutinen, L., & Tarvainen, K 2023. Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus Suomessa. Tilannekuva ja suositukset 2023. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:24. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki. https://julkaisut. valtioneuvosto.fi/handle/10024/164857
Koskela, I.-M. & Paloniemi, R. 2022. Learning and agency for sustainability transformations: building on Bandura’s theory of human agency. Environmental Education Research 29:1, 164–178. https://doi.org/10.1080/13504622.2022.2102153
Kuusela, O-P., Mykrä, N., Jousilahti, J., Neuvonen, A., Arola, T., Markkanen, I., Nokkala, T., Lehtonen, A., Heikkinen, H., Oinonen, I., Alhola, K., Huttunen, S., Paloniemi, R., Pohjola, J., & Saarinen, T. 2023. Vihreän siirtymän osaamis- ja koulutustarpeet VISIOS. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:31. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki. https://julkaisut. valtioneuvosto.fi/handle/10024/164892
Löfström, J., Virta, A. & Salo, U-M. 2017. Valppaaksi kansalaiseksi – Yhteiskuntatiedollisen opetuksen taito ja teoria. Historiallisyhteiskuntatiedollisen kasvatuksen tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tutkimuksia 15.
Nurmi, S. 2020. Oikeus tulevaisuuteen. Julkaisussa E. Pekkarinen & T. Tuukkanen (toim), Maapallon tulevaisuus ja lapsen oikeudet. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2020:4, 15–25. Lapsiasianvaltuutetun toimisto, Turenki.
Oinonen, I., Seppälä, T., Paloniemi R. 2023. How does action competence explain young people’s sustainability action? Environmental Education Research. https://doi.org/10.1080/1350 4622.2023.2241675
Tutkimushankkeen toimintasuosituksia | Urgent | elokuu 2023
Koulun ja suunnittelun yhteistyöstä tukea
kestävän yhteiskunnan rakentamiseen
Kirjoittajat: Iikka Oinonen1, Tuija Seppälä1, Riikka Paloniemi1, Maija Faehnle1
Layout: Satu Turtiainen1
1)Suomen ympäristökeskus (Syke)
Rahoittaja: Suomen Akatemia, päätös 324586
Julkaisija: Suomen ympäristökeskus (Syke)
ISBN 978-952-11-5592-5 (PDF)
Toimintasuositukset perustuvat Suomen Akatemian rahoittaman ”Nuoret kaupunki- ja aluesuunnittelussa - yhteinen ja sukupolvien välinen oppiminen kestävyysmuutoksen vauhdittajana” (2019-2023) -hankkeen tuloksiin. Tutkimus kohdistui yläkouluun ja lukioon, mutta tulokset kutsuvat pohtimaan yhteistyötä myös muiden koulutusasteiden näkökulmasta.