CircBrief: Biokaasulla kestävää energiantuotantoa

Paikallisesti tuotettu biokaasu vahvistaa aluetaloutta, vähentää ilmastopäästöjä ja parantaa huoltovarmuutta.

Biokaasulla kestävää

energiantuotantoa

Kunta voi edistää biokaasun tuotantoa ja käyttöä monin tavoin

• Kunnalta edellytetään poliittisia päätöksiä, strategista ohjausta, yhteistyötä sidosryhmien kanssa sekä konkreettisia toimia.

• Kunnan kannattaa varata kaavoituksessa biokaasun tuotannolle tonttitilaa, varautua budjetissa investointeihin ja varmistaa laitosten lupakäytäntöjen selkeys.

• Biokaasun tuotantoon soveltuvien raaka-aineiden, kuten biohajoavien jätteiden määrät ja biokaasun tuotantopotentiaalit tulisi selvittää huolella kunnan alueella. Lisäksi huomioidaan biojätteiden käsittelytapa ja lähialueiden jätteenkäsittelymahdollisuudet.

• Biojätteiden erilliskeräys tehdään kuntalaisille helpoksi ja sen hyödyistä viestitään.

• Biokaasun liikennekäyttöä voidaan edistää kaavoittamalla tankkausasematontteja ja selkeyttämällä niiden luvitusta. Vähäpäästöisille autoille voidaan antaa etuja, kuten ilmainen tai edullisempi pysäköinti.

• Ajoneuvo- ja kuljetushankinnoissa pyritään edistämään biokaasukäyttöisen kaluston hankintaa.

Biokaasu on monipuolinen energianlähde

Biokaasua tuotetaan pääasiassa jätevesilietteestä, biojätteestä, kaatopaikkakaasuista sekä maatalouden biomassoista. Suomessa on jo pitkään tuotettu biokaasua noin yksi terawattitunti (TWh) vuodessa. Tästä noin 60 prosenttia on hyödynnetty lämmöntuotannossa, mutta liikennekäyttö on kasvanut. Suomen hallitus on asettanut biokaasun tuotantotavoitteeksi neljä terawattituntia vuodelle 2030. Tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä liikenne-, maatalous- ja jätesektoreilla sekä parantaa huoltovarmuutta.

Kunnissa biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet ovat monipuolisia ja tuotannon avulla voidaan parantaa energiaomavaraisuutta. Biokaasua voidaan käyttää sähkön ja lämmön tuotantoon, liikennepolttoaineena sekä teollisuuden prosesseissa esimerkiksi korvaamaan maakaasua. Tulevaisuudessa biokaasu voi olla myös vedyn lähde. Biokaasua voidaan siirtää putkea pitkin, jalostettuna ja paineistettuna konteissa sekä nesteytettynä säiliöautoissa.

Biokaasun tuotantoa suunniteltaessa on huomioitava kokonaisuus. On tärkeää varmistaa, että ravinteet kiertävät kestävästi ja että tuotettavalle biokaasulle on käyttöä. Biokaasun optimaalisin käyttökohde riippuu pitkälti siitä, millä kunnassa tuotetaan energiaa nykytilanteessa. Raskaalle liikenteelle on olemassa vain vähän uusiutuvia polttoainevaihtoehtoja, joten biokaasu voi olla varteenotettava vaihtoehto. Toisaalta lämmitykselle taas löytyy useampia kestäviä vaihtoehtoja.

Alueellista biokaasuntuotantoa –anäin se tehtiin Keski-Suomessa

Keski-Suomessa on edistetty päämäärätietoisesti biokaasun tuotantoa ja käyttöä. Alueella on yksi Suomen merkittävimmistä maakaasuverkon ulkopuolisista biokaasuekosysteemeistä, jota on rakennettu jo 20 vuoden ajan. Se koostuu yrityksistä, tutkimus- ja koulutuslaitoksista, alueellisista ja kunnallisista toimijoista sekä laaja-alaisesta biometaanin liikennekäytöstä.

Keski-Suomessa tuotettiin vuonna 2021 noin 50 GWh biokaasua, joka sisältää myös Mustankorkean kaatopaikalta kerättävän kaatopaikkakaasun. Vuoden 2023 alussa biokaasua tuotetaan viidellä ja biometaania kolmella laitoksella. Lisäksi kaatopaikkakaasua hyödynnetään sähkön ja kaukolämmön tuotantoon. Biometaania jaetaan Keski-Suomessa kuudella pisteellä ja nesteytettyä metaania raskaaseen kalustoon näistä yhdellä. Suunnitelmissa on lisätä tankkausasemien määrää tulevaisuudessa.

Yhteistyötä

biokaasumarkkinoiden eteen

Keski-Suomessa biokaasupotentiaalin käyttöönottaminen on edellyttänyt vahvaa yhteistyötä alueen yksityisten ja julkisten toimijoiden kesken. Paikallisia markkinoita on kasvatettu erityisesti paineistetulle kaasulle, mutta myös kierrätysravinteille ja maanparannusaineille on kysyntää. Nesteytetylle biokaasulle olisi markkinoita myös maakunnan ulkopuolella esimerkiksi raskaan liikenteen, laivaliikenteen ja teollisuuden energialähteenä.

Keski-Suomessa on tehty määrätietoisesti töitä myös liikennebiometaanin markkinoiden kehittämisessä. Jyväskylän kaupunki ja paikallinen jätelaitos Mustankorkea ovat edellyttäneet biometaanin käyttöä muun muassa bussihankinnoissa ja jätekuljetuksissa.

Biokaasua voidaan

prosesseissa esimerkiksi korvaamaan maakaasua.

käyttää sähkön ja lämmön tuotantoon, liikennepolttoaineena sekä teollisuuden

Julkishallinnollisten organisaatioiden käytössä on kaasuajoneuvoina esimerkiksi jätteenkuljetusautoja, busseja ja Jyväskylän kaupungin henkilöajoneuvoja. Lisäksi yksityisten ja yritysten käytössä on kaasuajoneuvoja, kuten takseja ja jakelukalustoa.

Biokaasulla on merkittävä käyttämätön potentiaali

Keski-Suomen biokaasupotentiaali on noin 460 GWh eli alueen biokaasutuotanto voitaisiin yhä lähes kymmenkertaistaa. Suurimmat, ja lähes täysin hyödyntämättömät raaka-ainepotentiaalit ovat maatalouden biomassoissa, joista voitaisiin saada energiaa noin 400 GWh vuodessa. Keski-Suomen käyttämättömästä biokaasupotentiaalista olisi valjastettavissa vuoteen 2030 mennessä tuotantoon noin 165 GWh, mikä tarkoittaisi yhteensä yhtä suurta, viittä keskikokoista ja 20 pientä biokaasulaitosta.

Alueella käytettiin vuonna 2019 noin 22 000 GWh energiaa, josta vajaa 35 prosenttia tuotettiin uusiutumattomilla energialähteillä. Biokaasun sisältämällä 460 GWh:n energiamäärällä voisi korvata esimerkiksi joko 56 prosenttia rakennusten lämmitykseen käytetystä öljystä tai 15 prosenttia tieliikenteen energiatarpeesta alueella.

Biokaasuekosysteemin havainnekuva

Yhdyskunnat

Biohajoavat jätteet

Jätevesilietteet Maatalouden sivuvirrat

BIOKAASULAITOS

Biokaasu (CH4 + CO2 + epäpuhtauksia) Mädätejäännös

SÄHKÖNJA/TAI

LÄMMÖNTUOTANTO

Käyttö liikennepolttoaineena

Metaani

JALOSTUSPROSESSI KOMPOSTOINTILAITOS (tai muu käsittely)

Hiilidioksidi Ravinteet, maanparannus

Maatalous

Biokaasuekosysteemissä energia ja ravinteet saadaan tehokkaasti talteen ja uudelleenkäyttöön!

Kaikki Suomen biojätteet sopisivat kestävän liikenteen polttoaineeksi

Sekajätteistä jopa noin kolmasosa on yhä biojätettä, joka voitaisiin lajitella hyötykäyttöön.

Jos kaikki Suomen sekajätteessä oleva biojäte lajiteltaisiin ja vietäisiin biokaasulaitokselle, saataisiin vuoden polttoaineet peräti 80 000 henkilöautolle.

Keski-Suomen kotitalouksien

biojätteissä iso

energiapotentiaali

• Keski-Suomen kotitalouksien biojätteestä (13 000 tonnia vuonna 2021) on saatavissa vuosittain 20 000 MWh energiaa biokaasulaitoksessa –vastaa 2 miljoonaa litraa dieseliä.

• Energiamäärä liikuttaisi jopa 2000 henkilöautoa tai noin 50 kaasubussia, jolloin liikenteen hiilidioksidipäästöt laskisivat useita tuhansia tonneja.

• Vaikka viimeisimmän tutkimuksen mukaan Keski-Suomessa biojätettä on sekajätteessä vähemmän kuin keskimäärin valtakunnallisesti, eli vain 23 %, meni vuonna 2021 sekajätteen joukossa arviolta jopa reilu 8 000 tonnia kotitalouksien biojätettä polttoon.

• Lisäksi esimerkiksi kaupan ja teollisuuden biojätejakeissa on huomattavasti lisää käyttökelpoista biokaasupotentiaalia!

Kaikella Suomessa tuotetun biojätteen energialla voisi Suomessa kulkea jopa 154 000 kaasuhenkilöautoa. Se on enemmän kuin Keski-Suomen henkilöautokanta yhteensä.

CircBrief – kiertotalouden parhaita käytäntöjä: Biokaasulla kestävää

energiantuotantoa

Maaliskuu 2023

Kirjoittajat:

Sari Piippo, Tiina K. M. Karppinen, Hanna Savolahti ja Tuuli Myllymaa / Suomen ympäristökeskus, Syke Outi Pakarinen / Jyväskylän yliopisto, Enni Huotari / Keski-Suomen liitto, Saija Rasi / Luonnonvarakeskus

Lähteet:

AFRY. 2022. Asumisessa syntyvien jätteiden erilliskeräys KeskiSuomessa. Loppuraportti 14.12.2022. Keski-Suomen liitto. https://keskisuomi.fi/wp-content/uploads/2022/12/Loppuraportti_ AFRY-Keski-Suomen-liitto-141222-Julkinen.pdf

Benet Oy. 2020. Keski-Suomen energiatase 2019. Keski-Suomen liitto. https://keskisuomi.fi/wp-content/uploads/sites/3/2021/01/ Keski-Suomen-energiatase-2019.pdf

Envitecpolis 2021.Biokaasun nykytilaselvitys Keski-Suomessa. Keski-Suomen liitto, 1/2021. https://keskisuomi.fi/wp-content/ uploads/sites/3/2021/02/2021-02-01-Keski-Suomen-LiittoNykytilaselvitys.pdf

Keski-Suomen liitto. 2021. Keski-Suomen sekajätteen koostumus on selvitetty - Keski-Suomen liitto (keskisuomi.fi)

Kymäläinen, M. ja Pakarinen, O. (toim.) 2015. Biokaasuteknologia: raaka-aineet, lopputuotteet ja prosessointi. E-kirja. Suomen Biokaasuyhdistys ry. https://www.theseus.fi/bitstream/ handle/10024/104180/HAMK_Biokaasun_tuotanto_2015_ekirja. pdf?sequence=1&isAllowed=y (theseus.fi)

Marttinen, S., Luostarinen, S., Winquist, E., Timonen, K. 2015. Rural biogas: feasibility and role in Finnish energy system. Cleen Oy. Research Report no 1.1.3–4. http://bestfinalreport.fi/files/ Rural biogas - feasibility and role in the Finnish energy system.pdf (bestfinalreport.fi)

SBB. 2023. Biokaasu 2030. Verkkosivu. Suomen biokierto ja biokaasu ry. https://biokierto.fi/biokaasu/biokaasu2030/

TEM. 2020. Biokaasuohjelmaa valmistelevan työryhmän loppuraportti. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. 2020:3. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162032/ TEM_2020_3_Biokaasuohjelmaa valmistelevan tyoryhman loppur .pdf?sequence=1&isAllowed=y (valtioneuvosto.fi)

Virolainen-Hynnä, A. 2020. Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa 2030. Suomen biokierto ja biokaasu ry:n julkaisuja. Verkkojulkaisu. https://biokierto.fi/wp-content/uploads/2020/06/Biokaasu2030_ raportti_17062020.pdf (biokierto.fi)

YM. 2022. Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma. Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035. Ympäristöministeriön julkaisuja 2022:12. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/ handle/10024/164186/YM_2022_12.pdf?sequence=4&isAllowed=y (valtioneuvosto.fi)

Alueellisten jätevirtojen hyödyntämiseen tehoa. Verkkosivu (materiaalitkiertoon.fi) https://www.materiaalitkiertoon.fi/fi-FI/ Circwaste/Osahankkeet_alueittain/KeskiSuomi/Alueellisten_ jatevirtojen_hyodyntamiseen(48151

Viestintäasiantuntija: Hannele Ahponen, Syke

Ulkoasu: Satu Turtiainen, Syke

Taitto ja grafiikat: Anna Polkutie Kannen kuva: stock.adobe.com

Helsinki 03/2023

ISBN 978-952-11-5554-3 (pdf)

ISBN 978-952-11-5555-0 (nid.)

#### ####

Tämän julkaisun tuottamiseen on saatu rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Sisältö edustaa ainoastaan Circwaste-hankkeen näkemyksiä ja EU:n komissio ei ole vastuussa tämän julkaisun sisältämän informaation mahdollisesta käytöstä.