CircBrief: Tavoitteena muovien kestävä kiertotalous

Muovijäte on arvokasta materiaalia, jonka arvo säilyy, kun kierrätämme sen.

Tavoitteena muovien kestävä kiertotalous

• Muoveja valmistetaan maailmassa lähes 500 miljoonaa tonnia vuodessa.  Huolimaton muovien käyttö on aiheuttanut vakavia ongelmia ympäristölle.

• Vasta vain noin kolmasosa muoveista kierrätetään.

• Lajiteltu muovijäte vaatii vähemmän puhdistusta kuin sekajätteen seasta erotettu muovi. Siten sen prosessointi uudelleen raaka-aineeksi kuluttaa vähemmän energiaa ja vettä.

• Uusiomuovien käyttöä tuotteisiin tutkitaan ja kehitetään jatkuvasti muovien kierrätyksen edistämiseksi.

Muovikierrot vuotavat

Muovien hyvien ominaisuuksien takia niitä käytetään laajalti ja osaltaan ne mahdollistavat nykyisenlaisen yhteiskuntamme toimivuuden. Muovit ovat kestäviä, keveitä ja moneen käyttöön muokattavia materiaaleja. Kuitenkin muovien suuret käyttömäärät ovat aiheuttaneet roskaantumista ja ongelmia, joita pyritään ratkaisemaan kestävällä muovien kiertotaloudella.

Muoveja kierrätetään nykyisellään vain vähän. Yleisimmästä muovien käyttökohteesta, pakkauksista, muovijätettä syntyi Suomessa vuonna 2019 noin 370 000 tonnia. Luvussa ovat mukana kotitaloudet, toimistot ja muu yhdyskuntajätettä tuottava toiminta. Näiden lisäksi muovipakkausjätettä syntyy teollisuudessa, maataloudessa ja rakentamisessa.

Muovipakkauksista noin kolmasosa kierrätetään, loppu päätyy polttoon eli hyödynnetään energiana. Poltossa materiaali menetetään, kun taas kierrätys pidentää materiaalin käyttöikää ja vähentää tarvetta käyttää neitseellisiä luonnonvaroja. Kierrätyksen kehittämistä hidastavat mm. muovien moninaisuus sekä kemikaalit, joita muoveihin lisätään erilaisten ominaisuuksien aikaansaamiseksi. Kaikille muovityypeille ei ole vielä keräysjärjestelmiä eikä kierrätysmenetelmiä. Mekaanisia ja uusia kemiallisia menetelmiä muovin tehokkaammaksi hyödyntämiseksi kehitetään parhaillaan.

Miten kierrot saadaan suljettua?

Muoveista aiheutuvia ongelmia voidaan vähentää muovien kestävällä kiertotaloudella, jossa kerran käyttöön otetut luonnonvarat ja niistä jalostetut muovit ovat käytössä ja tuottamassa taloudellista lisäarvoa mahdollisimman pitkään. Kiertotaloudessa muoveja kulutetaan kohtuullisesti ja kertakäyttötuotteita korvataan kestävillä tuotteilla.

Muovijäte on arvokasta materiaalia, jonka arvo tulee säilyttää kierrättämällä sitä mieluiten alkuperäistä käyttötarkoitusta vastaavaan käyttöön. Myös muovin kierrätys aiheuttaa erilaisia ympäristövaikutuksia ja siksi muovijätteen keräys- ja kierrätysprosessien kehittäminen vähempipäästöisiksi on tärkeä työsarka. Muovikiertojen sulkemiseksi tarvitaan korjauksen ja kierrätyksen mahdollistavaa tuotesuunnittelua, kulutuksen ja kertakäyttötuotteiden vähentämistä, tuotteiden uudelleenkäyttöä, sekä materiaalien tehokasta kierrätystä ja toimia, joilla ehkäistään muovien pääsyä ympäristöön. Lisäksi on huomioitava muoveissa käytetyt ihmisille ja ympäristölle haitalliset lisäaineet ja tarvittaessa poistettava ne kierrosta.

Circwaste-hankkeessa on tehty usean eri partnerin osahankkeissa muovien eri elinkaaren vaiheisiin liittyviä konkreettisia kokeiluja. Muoviin liittyvä tutkimus- ja kehitystyö jatkuu muovitiekarttaa toimeenpanoa edistävässä PlastLIFE-hankkeessa 2023–2029.

Tutkimusta muovin elinkaaren kaikissa vaiheissa

Raaka-aineen hankinta

Luke: vähän hyödynnetyt sivuvirrat maataloudesta

SYKE, JyU: Haitalliset aineet, riskiarviointi, toksisuus

Karelia: maatalousmuovit

Aalto, LAB, Muovipoli: Kiertotalousliiketoiminta

Kierrätys: Mekaaninen ja kemiallinen

Luke: biopohjaiset pakkausmateriaalit

Polymeerien ja muovien valmistus

SBBry: Biohajoavan muovin kierrätys, kriteerit

Muovituotteen suunnittelu ja valmistus

Circwaste

PlastLIFE

muovin elinkaari

LUT: Komposiitit

Lajittelu ja prosessointi

Plastone: muoviteollisuuden muovijätteet

LUT, Karelia: rakentamisen muovit

Jakelu ja kauppa

LY, Orthex, Vaahterinen: tuotesuunnittelu, kierrätys ja biopohjaiset raaka-aineet tuotteisiin

Energiahyödyntäminen

Keräys

KSL: pakkausmuovit

UTU, Luke, Karelia: Maatalousmuovit

Käyttö: pakkaukset, rakentaminen, maatalous

SYKE, PSSry: Roskaantumisen vähentäminen

Roskat (makro- ja mikromuovit)

Uudelleenkäyttö

Helsingin kaupunki: Infrarakentamisen muovit

Pori: Ympäristökasvatus

Circwaste-hankkeessa vuosina 2016 –2023 tehtyjen toimien kohdentuminen muovin elinkaaren vaiheisiin.

Työtä muovihaasteiden parissa jatketaan tammikuussa 2023 käynnistyvässä PlastLIFE-hankkeessa. Molempien hankkeiden toimista voit lukea lisää materiaalitkiertoon.fi-sivustolta.

Muovipakkaukset pois sekajätteistä ja kiertoon!

Keski-Suomen liiton Circwaste-osahankkeessa on selvitetty kotitalouksien sekajätteen koostumusta sekä taajamassa että haja-asutusalueella. Tutkimus antaa tarpeellista tietoa kotitalouksien jätteiden lajittelusta ja auttaa näkemään, että jätejakeista etenkin muovin kohdalla lajitteluneuvontaan täytyy panostaa.

Vaikka muovin määrä sekajätteessä oli hieman vähentynyt vuoden 2021 sekajätekoostumustutkimuksen mukaan, on sekajätteen joukossa yhä noin 23 % muovia, josta suurin osa, lähes 18 %, on muovipakkauksia.

Asukkaiden aktiivisuus avainasemassa

Muovien kerääminen ja kierrätys aiheuttaa erilaisia ympäristövaikutuksia ja kustannuksia, jotka korostuvat erityisesti harvaan asutulla alueella. Keski-Suomen liiton selvityksen perusteella muovipakkausten erilliskerääminen on ilmastovaikutusten näkökulmasta kannattavaa, mutta kovin vähälukuisilla alueilla ei muovipakkauksia kannata kerätä kiinteistökohtaisesti, vaan alueellisissa keräyspisteissä.

Jotta muovikierrot saadaan suljettua, tarvitaan toimivan jätehuollon ja keräysjärjestelmän lisäksi aktiivista lajittelua. Kiinteistökohtaisella keräyksellä lajittelu on tehty asukkaille helpoksi, kun keräyspiste sijaitsee omalla pihalla. Aluekeräyspisteetkin kannattaa sijoittaa palveluiden lähelle, muiden arkisten matkojen varrelle.

• Lue lisää hankkeesta: Alueellisten jätevirtojen hyödyntämiseen tehoa. (https://www.materiaalitkiertoon.fi/fi-FI/content/48151/1)

Maatalousmuovin uusiokäytön haasteita ja mahdollisuuksia

Pohjois-Karjalassa, Karelia-ammattikorkeakoulussa tutkittiin osana Circwaste-hanketta jätemuovin määriä ja niiden kiertotaloutta. Jätemuovia syntyy Pohjois-Karjalan alueella maataloudesta noin 300 tonnia ja rakennusteollisuudesta noin 250–400 tonnia vuodessa.

Maataloudessa syntyy laadukasta jäteraaka-ainetta koko ajan, mutta se ei päädy uusiokäytön piiriin, vaan lähinnä energiantuotantoon. Muovia käytetään mm. rehupaalien suojaamiseen, johon sen ominaisuudet sopivat erinomaisesti.

Syntypaikkalajittelu on kierrätysprosessin tärkein vaihe

Kierrätysmuovin käytön lisäämiseksi olisi sen laadun oltava mahdollisimman samalla tasolla neitseellisen muovin kanssa. Toimiva syntypaikkalajittelu on tehokas keino saavuttaa riittävä laatutaso. Tehokas syntypaikkalajittelu vaatii motivoituneen maatalousyrittäjän sitoutumista, jota voi olla vaikea saavuttaa ilman taloudellisia muutoksia nykyiseen keräysjärjestelmään.

Maatalouden jätemuovin kierron lisäämisen yksi ratkaisu voisi olla keräysjärjestelmän muuttaminen tuottajavastuumalliseksi. Tällöin kierrättämisen maksut sisältyisivät ostettavan muovin hintaan, ja kuljetus tai hakeminen maatilalta olisi maksutonta.

Huomio käyttöikään ja jalostusarvoon

Maatalouden jätemuovien taloudellisten kustannusten lisäksi olisi syytä kiinnittää huomiota uusioraakaaineesta valmistettavien tuotteiden käyttöikään. Tällä hetkellä valmistetaan paljon kertakäyttötuotteita, joiden käyttöikä ja siten jalostusarvo ovat hyvin alhaisia, sillä käytännössä toisen käyttökerran jälkeen tuotteet menevät energiakäyttöön.

• Lue lisää hankkeesta: Maatalouden ja rakentamisen jätemuovit uusiksi tuotteiksi.

(https://www.materiaalitkiertoon.fi/fi-FI/content/48150/1)

Puu-muovikomposiittia rakennus- ja purkujätteestä

Rakennus- ja purkujätteen sisältämistä jätejakeista puu, muovi, kipsilevy sekä mineraalivilla voidaan hyödyntää raaka-aineina esimerkiksi puu-muovikomposiitin tuotannossa. Valmistusprosessissa muovi- ja puumateriaali ensin murskataan partikkelikoon pienentämiseksi ja poistetaan jäljellä olevat metallit. Murskeesta sekä lisäaineista muodostettua tasalaatuista materiaaliseosta voidaan työstää suulakepuristimella tai ruiskuvalukoneella.

LUT-yliopistossa, osana Circwaste-hanketta tutkittiin kahta puu-muovikomposiittireseptiä. Tutkimuksen mukaan ilmastovaikutuksia pystyttiin pienentämään rakennus- ja purkujätetonnia kohden 1 9 00 kg CO2-ekv./t, kun komposiitilla korvataan muovia, ja 2 200 kg CO2-ekv./t, kun korvataan alumiinia.

Puu-muovikomposiittia voidaan hyödyntää esimerkiksi kuormalavojen valmistuksessa. LUT:ssa verrattiin rakennus- ja purkujätteestä saatavasta puusta ja muovista tehdyn komposiittikuormalavan ilmastovaikutuksia pelkästä puusta tai muovista valmistettuihin, laskien vaikutukset 1 000 kuljetusmatkaa kohden. Kun otettiin huomioon korvattavan tuotteen ilmastovaikutukset, oli komposiittikuormalavalla 65 % puulavaa ja 85 % muovilavaa pienemmät ilmastovaikutukset.

• Lue lisää hankkeesta: Uusia komposiittituotteita muoveista ja kuitujätteestä.

(https://www.materiaalitkiertoon. fi/fi-FI/content/48157/1)

CircBrief – kiertotalouden parhaita käytäntöjä: Tavoitteena muovien kestävä kiertotalous maaliskuu 2023

Helena Dahlbo, Sari Kauppi ja Hanna Savolahti, Suomen ympäristökeskus, Enni Huotari, Keski-Suomen liitto, Simo Paukkunen, Karelia-ammattikorkeakoulu, Jouni Havukainen, LUT-yliopisto

Lähteet:

Fjäder, P., Korkalainen, M. et al. 2022. Muovien haitalliset ympäristö- ja terveysvaikutukset. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17/2022. http://hdl.handle.net/10138/344374

Khan, M.H., Deviatkin, I., Havukainen, J. et al. Environmental impacts of wooden, plastic, and wood-polymer composite pallet: a life cycle assessment approach. Int J Life Cycle Assess 26, 1607–1622 (2021). https://doi.org/10.1007/s11367-021-01953-7

Liikanen, M. et al. Construction and demolition waste as a raw material for wood polymer composites – Assessment of environmental impacts, Journal of Cleaner Production, Volume 225, 2019, Pages 716–727. https://doi.org/10.1016/j.jclepro.2019.03.348

Materiaalit kiertoon > Muovit, ympäristö ja kiertotalous https:// www.materiaalitkiertoon.fi/fi-FI/Materiaalit_ja_kiertotalous/ Muovit_ymparisto_ja_kiertotalous

Keski-Suomen osahanke: Alueellisten jätevirtojen hyödyntämiseen tehoa https://www.materiaalitkiertoon.fi/fi-FI/content/48151/1

Pohjois-Karjalan osahanke: Maatalouden ja rakentamisen jätemuovit uusiksi tuotteiksi https://www.materiaalitkiertoon.fi/fi-FI/ content/48150/1

Etelä-Karjalan osahanke: Uusia komposiittituotteita muoveista ja kuitujätteestä https://www.materiaalitkiertoon.fi/fi-FI/ content/48157/1

Valokuvat: Adobe Stock

Taitto ja grafiikat: Anna Polkutie

Viestintäasiantuntija: Katja Lepistö, Syke

Helsinki 03/2023

ISBN 978-952-11-5541-3 (PDF)

ISBN 978-952-11-5542-0 (nid.)

Suomen ympäristökeskus 2023

004 Circwaste-project receives financial support from EU for the production of its materials.

views reflected within the contents are entirely the project’s own and the EU commission is not responsible for any use of them.

Tämän julkaisun tuottamiseen on saatu rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Sisältö edustaa ainoastaan Circwaste-hankkeen näkemyksiä ja EU:n komissio ei ole vastuussa tämän julkaisun sisältämän informaation mahdollisesta käytöstä.