Suomen yhdyskuntajätehuolto

Suomen ympäristökeskuksen koordinoiman Circwaste-hankkeen raportti

Suomen yhdyskuntajätehuolto Sari Piippo

Suomen ympäristökeskuksen koordinoiman Circwaste-hankkeen raportti

Suomen yhdyskuntajätehuolto Sari Piippo

Kirjoittaja: Sari Piippo, Suomen ympäristökeskus (Syke) Päärahoittaja: EU LIFE IP -rahoitusohjelma Julkaisija ja kustantaja: Suomen ympäristökeskus Latokartanonkaari 11, 00790 Helsinki, puh. 0295 251 000, syke.fi Kuvia ja muita julkaisun sisältöjä voi lainata viittaamalla alkuperäiseen lähteeseen: Piippo, Sari. 2023. Suomen yhdyskuntajätehuolto. Suomen ympäristökeskuksen koordinoiman Circwaste-hankkeen raportti.

Verkkojulkaisu (pdf) on luettavissa: Materiaalit kiertoon > Julkaisuja kiertotaloudesta sekä Syke-hankkeiden julkaisuja (helsinki.fi) ISBN 978-952-11-5613-7 (pdf) Julkaisuvuosi: 2023

2

Suomen yhdyskuntajätehuolto

Tiivistelmä Suomen yhdyskuntajätehuolto Vuonna 2021 Suomessa tuotetun yhdyskuntajätteiden kokonaismäärä oli lähes 3,5 miljoonaa tonnia.

Yhdyskuntajätettä muodostui asukasta kohti noin 629 kiloa. Vuonna 2021 merkittävin yhdyskuntajätteen käsittelymuoto oli jätteiden energiahyödyntäminen, yli 60 %. Yhdyskuntajätteiden materiaalihyödyntämisen osuus oli 39 prosenttia, ja kaatopaikkasijoituksen enää noin 0,4 prosenttia. Erilliskerättyjä jätteitä tuotettiin noin 1,6 miljoonaa tonnia. Erilliskerätyistä materiaalieristä suurimmat ovat yleisimmin olleet paperi ja kartonki sekä biojäte. Kotitalouksista kerätty sekajäte koostuu yleensä pääasiassa biojätteestä, muovista, paperista sekä kartonki- ja pahvijätteestä. Noin 1/3 sekajätteestä on biojätettä ja myös monet muut jätejakeet olisivat periaatteessa kierrätettäviä. Varsinaiset sekalaiset jätteet muodostavat keskimäärin vain 18 prosenttia sekajätteen kokonaismäärästä.

Suomalaisen jätepolitiikan tavoitteena on luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen ja samalla varmistaa, ettei jäte aiheuta haittaa ympäristölle tai terveydelle. Suomen jätepolitiikka perustuu Euroopan unionin jätepolitiikkaan. Jätelain mukaan jätehuollon järjestämisestä vastaa ensisijaisesti jätteen haltija, kuten esimerkiksi yksityinen henkilö, kiinteistön haltija tai yritys, mutta pääsäännöstä poiketen myös kunnilla sekä tiettyjen tuotteiden valmistajilla ja maahantuojilla on osaltaan vastuu jätehuollon järjestämisestä. Jätehuollossa tulee käyttää parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa, ja mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää.

Suomen jätelainsäädäntö perustuu pitkälti EU:n lainsäädäntöön, mutta joissakin tapauksissa se on tiukempi. Suomen jätelainsäädäntö kattaa kaikki jätteet tiettyjä erityisjätteitä lukuun ottamatta. Laajaalainen uudistus tuli voimaan jätelailla 19.7.2021. Uudistuksella edistetään kierrätystä ja kiertotaloutta: Vuonna 2025 Suomessa yhdyskuntajätteestä kierrätetään 55 prosenttia ja vuonna 2035 jo 65 prosenttia.

Jatkossa kunnat järjestävät asumisessa muodostuvien erilliskerättävien jätteiden eli biojätteen ja pakkausjätteen kuljetuksen kiinteistöiltä siirtymäkauden jälkeen. Tuottajat maksavat kunnille korvauksia pakkauskeräyksestä. Lisäksi pakkausten tuottajilla on edelleen velvollisuus ylläpitää pakkausjätteen alueellisia vastaanottopaikkoja. Uudessa jäteasetuksessa säännellyt erilliskeräysvelvoitteet tiukentuivat.

Uusilla valtioneuvoston määräyksillä säädellään, mitkä jätejakeet kiinteistöistä kerätään, mutta kunnat voivat tiukentaa tai väljentää erilliskeräysvaatimuksia jätehuoltomääräyksissään.

Yhdyskuntajätehuollon järjestävät yhteistyössä kunnat, yritykset ja tuottajavastuuorganisaatiot.

Kunnat on velvoitettu järjestämään asumisessa syntyvän jätteen, ja kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen jätehuolto. Kunnan on myös järjestettävä muun muassa asumisessa syntyvän vaarallisen jätteen vastaanotto ja käsittely. Kunnat ovat pääasiallisesti antaneet valtaosan käytännön jätehuoltotehtävistään alueellisille jätehuoltoyhtiöille. Kunnan jätehuollon ulkopuolelle yleensä kuuluu elinkeinotoiminnassa syntyvä jäte. Lähtökohtaisesti kaupat, yksityinen palvelutoiminta, yritykset, ja teollisuus- ja tuotantolaitokset vastaavat itse jätehuollostaan ja hankkivat itse palvelut sopivilta palveluntarjoajilta. Kunnan vastuulle kuuluvat kuitenkin niin sanotut kivijalkayritysten jätteet.

Jätelain mukaan eräiden tuotteiden valmistajilla ja maahantuojilla on velvollisuus järjestää omalla kustannuksellaan tuotteiden jätehuolto, kun tuotteet poistetaan käytöstä. Näitä niin sanottuja tuottajavastuun piiriin kuuluvia tuotteita ovat sähkö- ja elektroniikkalaitteet, akut, paristot, ajoneuvot, renkaat, paperi ja kaikki pakkaukset.

Yritys voi hoitaa tuottajavastuun: 1) Liittymällä tuottajayhteisön jäseneksi, jolloin tuottajavastuu siirtyy tuottajayhteisölle, joka hoitaa tuottajavastuuvelvollisuudet. 2) Tekemällä Pirkanmaan ELY-keskukselle tuottajarekisterihakemuksen, ja järjestämällä omalla kustannuksellaan tuotteiden keräyksen, kierrätyksen ja muun jätehuollon. 3) Perustamalla tuottajayhteisön yhdessä muiden tuottajien kanssa.

Kiinteistöjen jätehuollon maksut muodostuvat kerättävien jätelajien kustannuksista (keräysastian hankintakulut, tyhjennysmaksut, astiapesut), sekä joillain alueilla erillisestä ekomaksusta. Jätehuolto on asukasta kohden laskettuna edullisinta kerrostalokiinteistössä, vaikka kerättävien jätelajien lukumäärä

Suomen yhdyskuntajätehuolto

3

on suurin. Hinta selittynee osaltaan asukkaiden suuremmalla määrällä kiinteistön keräyspaikkaa kohden ja keräystehokkuudella. Asukasta kohden laskettuna kalleinta jätehuolto on omakotitalossa, jossa ei ole biojätteen kompostointia kiinteistöllä. Jos omakotitalokiinteistöllä kompostoidaan biojätteet itse, alentaa se jätehuollon kustannukset lähelle kerrostaloasukkaan tasoa asukasta kohden.

Asiasanat: yhdyskuntajäte, jätehuolto, erilliskeräys, tuottajavastuu, jätelainsäädäntö

4

Suomen yhdyskuntajätehuolto

Sammandrag Hantering av kommunalt avfall i Finland År 2021 uppgick den totala mängden kommunalt avfall i Finland till nästan 3,5 miljoner ton. Det uppkom ungefär 629 kilogram kommunalt avfall per invånare. År 2021 var den mest betydande hanteringsformen för det kommunala avfallet energiåtervinning. Dess andel uppgick till över 60 procent. Andelen materialåtervinning av det kommunala avfallet uppgick till 39 procent, och andelen deponering endast till ungefär 0,4 procent. Det producerades ungefär 1,6 miljoner ton separat insamlat avfall. Av de separat insamlade avfallspartierna har de största oftast varit papper, kartong och bioavfall.

Blandavfallet som samlas in från hushållen består vanligtvis i huvudsak av bioavfall, plast, papper samt kartong- och pappavfall. En tredjedel av blandavfallet är bioavfall och även många andra avfallskomponenter skulle i princip gå att återvinna. De egentliga blandade avfallen utgör i genomsnitt endast 18 procent av blandavfallets sammanlagda mängd.

Målet för den finländska avfallspolitiken är att främja en hållbar användning av naturtillgångar och samtidigt säkerställa att avfallet inte orsakar miljö- eller hälsoolägenheter. Finlands avfallspolitik bygger på Europeiska unionens avfallspolitik. I enlighet med avfallslagen är det i första hand innehavaren av avfallet, såsom till exempel privatpersoner, fastighetsinnehavare eller företag som ansvarar för att ordna avfallshanteringen, men med avvikelse från huvudregeln ansvarar även kommunerna samt producenterna och importörerna av vissa produkter för sin del för ordnandet av avfallshanteringen. Inom avfallshanteringen måste man använda den bästa ekonomiskt tillgängliga tekniken, och så bra bekämpningsmetoder för hälso- och miljöskador som möjligt.

Finlands avfallslagstiftning bygger i hög grad på EU:s lagstiftning, men är i vissa fall striktare.

Finlands avfallslagstiftning omfattar allt avfall frånsett vissa specialavfall. En omfattande reform trädde i kraft genom avfallslagen 19.7.2021. Genom reformen främjas återvinning och cirkulär ekonomi: År 2025 återvinns i Finland 55 procent av det kommunala avfallet och 2035 redan 65 procent. I fortsättningen ordnar kommunerna transporten av det avfall som uppkommer inom boende och som samlas in separat, det vill säga bioavfall och förpackningsavfall, från fastigheterna efter övergångsperioden. Producenterna betalar ersättningar till kommunerna för förpackning insamlingen.

Därtill har producenterna av förpackningar fortfarande skyldighet att upprätthålla regionala mottagningsplatser för förpackningsavfall. I den nya avfallsförordningen skärptes de reglerade förpliktelserna för separatinsamling. Med statsrådets nya förordningar justeras vilka avfallsfraktioner som samlas in från fastigheterna, men kommunerna kan skärpa eller utvidga kraven på separatinsamling i sina avfallsförordningar.

Kommunal avfallshantering organiseras i samarbete mellan kommuner, företag och producentorganisationer. Kommunerna är förpliktade att ordna avfallshanteringen av det kommunala avfallet som uppkommer inom boende och kommunens förvaltnings- och serviceverksamhet.

Kommunen måste också ordna bland annat mottagningen och hanteringen av farligt avfall som uppkommer inom boende. Kommunerna har i huvudsak gett sina praktiska avfallshanteringsuppgifter till de regionala avfallshanteringsbolagen. Den kommunala avfallshanteringen omfattar vanligtvis inte det avfall som uppkommer inom näringslivsverksamheten. I princip svarar affärerna, den privata serviceverksamheten, företag samt industri- och produktionsanläggningar själva för sin avfallshantering och köper själva tjänsterna av lämpliga tjänsteleverantörer. Kommunen ansvarar emellertid för avfallet från så kallade kvartersbutiker.

I enlighet med avfallslagen är producenterna och importörerna av några produkterna förpliktade att själva betala avfallshanteringen av produkterna när de kasseras. Dessa produkter som omfattas av producentansvar inkluderar elektrisk och elektronisk utrustning, ackumulatorer, batterier, fordon, däck, papper och alla förpackningar.

Suomen yhdyskuntajätehuolto

5

Ett företag kan sköta producentansvaret: 1) genom att bli medlem i en producentsammanslutning, varvid producentansvaret överförs till producentsammanslutningen som sköter förpliktelserna för producentansvaret, 2) genom att fylla i en producentregisteransökan till NTM-centralen i Birkaland, och genom att själv betala för insamlingen, återvinningen och den övriga avfallshanteringen av produkterna, 3) genom att bilda en producentsammanslutning med övriga producenter.

De betalningar för fastigheternas avfallshantering består av kostnaderna för de insamlande avfallstyperna (anskaffningskostnaderna för insamlingskärl, tömningsavgifter, tvätt av kärlen), samt i vissa områden av en separat ekoavgift. Avfallshanteringen är per invånare beräknat förmånligast i höghusfastigheter fastän antalet avfallstyper som samlas in är störst. Förklaringen till priset torde vara det större antalet invånare per insamlingsplats och insamlingseffektiviteten. Beräknat per invånare är avfallshanteringen dyrast för egnahemshus som inte komposterar bioavfall på fastighetens område. Om man vid egnahemshusfastigheten själv komposterar bioavfallet blir kostnaderna för avfallshanteringen nära nivån för höghusinvånare per invånare. Ämnesord: kommunalt avfall, avfallshantering, separatinsamling, producentansvar, avfallslagstiftning

6

Suomen yhdyskuntajätehuolto

Abstract Municipal waste management in Finland In 2021, the total amount of municipal waste generated in Finland was nearly 3.5 million tonnes. About 629 kg of municipal waste was generated per capita. In 2021, the most significant form of municipal waste treatment was the energy recovery of waste, being over 60%. The share of material recovery of municipal waste was 39 per cent and that of landfill disposal only around 0.4 per cent. Around 1.6 million tonnes of separately collected waste were generated. Of the separately collected material types, the largest have most commonly been paper and cardboard and biowaste. Mixed waste collected from households usually consists mainly of biowaste, plastic, paper, and cardboard waste. About 1/3 of mixed waste is biowaste and many other waste fractions would also be recyclable in principle. On average, actual miscellaneous waste accounts for only 18% of the total amount of mixed waste.

The aim of Finnish waste policy is to promote the sustainable use of natural resources while ensuring that waste does not cause harm to the environment or health. Finland's waste policy is based on the European Union's waste policy. According to the Waste Act, the primary responsibility for organising waste management lies with the holder of the waste, such as a private person, the occupant of a property or a company, but municipalities and manufacturers and importers of certain products are also responsible for organising waste management. For waste management the best economically feasible techniques and the best possible method of combating harm to health and the environment must be used.

Finnish waste legislation is largely based on EU legislation, but in some cases it is stricter. Finnish waste legislation covers all waste with the exception of certain special wastes. The wide-ranging reform entered into force through the Waste Act on July 19, 2021. The reform will promote recycling and the circular economy: In 2025, 55 per cent of municipal waste will be recycled in Finland and as much as 65 per cent in 2035. In the future, municipalities will organise the transport of separately collected biowaste and packaging waste generated in housing from properties after the transition period.

Producers pay compensation to municipalities for collection. In addition, packaging producers remain obliged to maintain regional reception points for packaging waste. The separate collection obligations regulated by the new Waste decree were tightened. The new government regulations regulate which waste fractions are collected from properties, but municipalities may tighten or loosen the separate collection requirements in their waste management regulations.

Municipal waste management is organised in cooperation by municipalities, companies and producer responsibility organisations. Municipalities are obliged to organise the management of waste generated in housing and municipal waste generated in municipal administrative and service activities.

The municipality must also arrange, among other things, the reception and treatment of hazardous waste generated in housing. Municipalities have mainly delegated most of their practical waste management tasks to regional waste management companies. Municipal waste management usually excludes waste generated in business activities. As a rule, shops, private service activities, companies, and industrial and production plants are responsible for their own waste management and procure the services themselves from suitable service providers. However, the municipality is responsible for waste from socalled brick-and-mortar companies.

According to the Waste Act, manufacturers and importers of certain products are obliged to organise the waste management of products at their own expense when the products are taken out of use. These products covered by so-called producer responsibility include electrical and electronic equipment, batteries, accumulators, vehicles, tyres, paper and all packaging.

A company can take care of producer responsibility: 1) By becoming a member of a producer organisation, in which case the producer responsibility is transferred to the producer organisation, which takes care of the producer responsibility obligations. 2) By submitting an application for a producer

Suomen yhdyskuntajätehuolto

7

register to the Pirkanmaa Centre for Economic Development, Transport and the Environment and arranging the collection, recycling and other waste management of products at their own expense. 3. By setting up a producer organisation together with other producers.

The fees of waste management of properties consist of the costs of the types of waste to be collected (costs of purchasing a collection container, emptying fees, washing), as well as a separate basic fee in some areas. Waste management per capita is cheapest in a block of flats, even though the number of types of waste collected is the largest. The price is probably partly explained by the larger number of residents per collection point of the property and the collection efficiency. Calculated per capita, waste management is most expensive in a detached house where there is no composting of biowaste on the property. If biowaste is composted on an property, it reduces the costs of waste management to close to the level of an apartment building resident per inhabitant.

Keywords: municipal waste, waste management, separate collection, producer responsibility, waste legislation

8

Suomen yhdyskuntajätehuolto

Sanasto Tilastokeskuksen määritelmiin perustuen (Tilastokeskus, 2021a).

Erilliskerätyksi nimitetään jätettä, joka tiettyä tarkoitusta varten kerätään sekajätteestä erillään, minkä mahdollistaa syntypaikkalajittelu.

hyödyntämistä. Käytettyjen tavaroiden uudelleenkäyttö, kuten juomapullojen uudelleentäyttö, ei ole kierrätystä.

Uudelleenkäyttö on kuitenkin osa jätehuoltoa, koska sillä ehkäistään jätteen syntyä.

Jäte

Jätteiden käsittely

Erilliskerätty jäte

Jätteeksi nimitetään sellaisia aineita ja esineitä, jotka niiden haltija on poistanut käytöstä, aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä.

Jätehuolto Organisoitu toiminta, jonka tarkoituksena on kerätä, kuljettaa ja varastoida jätteitä sekä järjestää kerätyn jätteen hyödyntäminen, loppukäsittely tai loppusijoitus. Jätehuoltoa katsotaan olevan myös toimet, joilla pyritään estämään jätteen synty.

Jätelaji Yhdestä tai useammasta jätteestä eli jätejakeesta tai -komponentista muodostuva jäteseos.

Jäteluokitus

Jätteet luokitellaan niiden syntytavan, koostumuksen tai muun tekijän pohjalta.

Jätehuollossa Suomessa on käytössä ympäristöministeriön luokittamisesta antama asetus yleisimpien jätteiden ja vaarallisten jätteiden luettelosta. Se pohjautuu EY:n komission päätökseen Euroopan jäteluettelosta (List of Waste).

Jätteiden energiakäyttö Jätteiden poltto niiden sisältämän energian talteen ottamiseksi.

Jätteiden hyödyntäminen

Jäte voidaan hyödyntää energiana (energiakäyttö) tai kierrättämällä (aineskäyttö). Kierrätyksessä jätteen sisältämä aine palautetaan takaisin tuotantoon. Jätteiden kierrätykseen ei sisälly käytetyn tavaran uudelleenkäyttö.

Jätteiden kierrätys

Jätteiden käyttäminen raaka-aineena tai materiaalina. Jätteiden energiakäyttö ei ole kierrätystä, vaikkakin se on resurssien

Jätteiden käsittelyä ovat hyödyntäminen, vaarattomaksi tekeminen ja loppusijoitus.

Jätteiden käsittelyksi katsotaan myös ne toimet, joilla syntyneen jätteen koostumusta, rakennetta tai muuta ominaisuutta muutetaan siinä tarkoituksessa, että edellä luetellut toimet ovat mahdollisia.

Jätteiden loppusijoitus

Jätteiden sijoittaminen pysyvästi niille varattuun rajattuun paikkaan, kuten kaatopaikalle.

Kaatopaikka

Kaatopaikka on yhdyskuntajätteen, vaarallisen jätteen tai muun jätteen, kuten kiviaineksen, loppusijoitukseen tarkoitettu jätteenkäsittelypaikka.

Kotitalousjäte Kotitalouksien asumisesta peräisin oleva kulutusjäte.

Vaarallinen jäte

Vaarallinen jäte on jäte, joka kemiallisilta tai muilta ominaisuuksiltaan poikkeaa muusta jätteestä siten, että ominaisuuksiensa vuoksi se voi aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle ja on siten käsiteltävä vaarattomaksi tai hyödynnettävä erityisiä ohjeita noudattaen.

Yhdyskuntajäte

Yhdyskuntajätettä ovat kotitalouksissa syntyneet ja tuotannossa, erityisesti palvelualoilla, kertyneet kotitalousjätteisiin verrattavat jätteet. Yhdyskuntajätteiden yleinen yhteinen piirre on, että ne ovat yhdyskunnissa lopputuotteiden kulutuksessa syntyneitä jätteitä ja ovat kunnan järjestämän jätehuollon piirissä.

Suomen yhdyskuntajätehuolto

9

Esipuhe Tämä raportti on EU:n LIFE IP -ohjelman rahoittamassa Circwaste-projektissa tehty kooste suomalaisesta yhdyskuntajätehuollosta. Selvityksen painopiste on yhdyskuntajätteen kierrätyksessä, tuottajavastuussa, kustannuksissa ja kestävän jätehuollon käytännön järjestämisessä kiinteistöille. Lähteinä selvityksessä on käytetty muun muassa Tilastokeskuksen, ympäristöhallinnon yhteisen verkkopalvelun (ymparisto.fi), ympäristöministeriön, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän, Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n ja Kiertovoima Ry:n (KIVO) tuottamia tietoja sekä lainsäädäntöä ja määräyksiä. Esimerkkikohteena selvityksessä on käytetty pääkaupunkiseudun jätehuoltojärjestelmää, joskin jätehuollon järjestämisessä ja kustannuksessa voi olla huomattaviakin alueellisia eroja. Tuottajavastuun kustannukset puolestaan ovat kansallisia, ja kiinteistö- ja asukaskohtaiset kustannukset ovat keskiarvoja KIVO:n suorittamasta kyselystä.

Sisällys Suomen yhdyskuntajätehuolto

Tiivistelmä ................................................................................................................................ 3 Sammandrag ............................................................................................................................. 5 Abstract ..................................................................................................................................... 7 Sanasto ...................................................................................................................................... 9 Esipuhe ................................................................................................................................... 10 1 Taustaa .................................................................................................................................... 13 1.1 Yhdyskuntajätteen kokonaismäärät ja käsittely................................................................ 13 1.2 Asukaskohtaiset jätekertymät ........................................................................................... 14 2 Suomen sekajätteen koostumus ............................................................................................ 16 3 Jätelaki ..................................................................................................................................... 17 Uusin jätelaki vuodelta 2021 ........................................................................................... 17 Millaisia muutoksia seuraa? ............................................................................................ 17 Uusi jäteasetus ja erilliskeräysvelvollisuudet .................................................................. 18 4 Jätepolitiikan tavoitteet ......................................................................................................... 19 5 Jätesuunnittelu Suomessa ...................................................................................................... 20 6 Suomen jätehuollon viranomaistehtävät .............................................................................. 21 7 Kunnan vastuut jätehuollossa ................................................................................................ 23 8 Tuottajavastuu ........................................................................................................................ 24 8.1 Ketkä ovat tuottajia? ......................................................................................................... 24 8.2 Tuottajayhteisön perustaminen ......................................................................................... 24 8.3 Myyjän vastaanottovelvollisuus ....................................................................................... 25 8.4 Keräyspaperin tuottajavastuu............................................................................................ 25 8.5 Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tuottajavastuu ............................................................... 26 8.6 Pakkausten tuottajavastuu ................................................................................................. 26 8.7 Juomapakkausten palautusjärjestelmät ............................................................................. 28 9 Jätehuollon kustannuksista ja maksuista .............................................................................. 29 9.1 Kunnallisen jätehuollon jätemaksut .................................................................................. 29 9.2 Muut jätemaksut ja -verot ................................................................................................. 29 9.3 Kiinteistöjen jätehuoltomaksut ......................................................................................... 30 Tyhjennysmaksut ............................................................................................................ 30 Muut maksut.................................................................................................................... 31

Suomen yhdyskuntajätehuolto

11

Yhdyskuntajätelajien vastaanottohinnat .......................................................................... 31 Kokonaisvuosikustannukset ............................................................................................ 32 Yhteenveto kiinteistöjen maksuista KIVOn mukaan ...................................................... 32 Jätehuollon kustannukset suhteessa muihin kiinteistön kustannuksiin ........................... 33 9.4 Esimerkkejä tuottajavastuun alaisten jätteiden maksuista ................................................ 33 9.5 Yrityspakkausten jätehuolto kiinteistöistä ........................................................................ 35 9.6 Jätehuoltoyhtiöiden talouslukuja ...................................................................................... 35 Salpakierto Oy ................................................................................................................. 35 Pirkanmaan Jätehuolto .................................................................................................... 36 10 Jätehuollon järjestäminen asukkaille ja elinkeinotoiminnalle ........................................... 37 10.1 Kunnan hallinto- ja palvelutoiminnan yhdyskuntajätteet ............................................... 37 Opetus ja kulttuuri ........................................................................................................... 37 Liikuntapalvelut: ............................................................................................................. 37 Sosiaali- ja terveydenhuolto (vain vuoden 2025 loppuun asti): ...................................... 37 Yhdyskuntatekniset ja elinkeinopalvelut: ....................................................................... 38 10.2 Yritysten ja yhteisöjen jätehuolto ................................................................................... 38 10.3 Esimerkkinä pääkaupunkiseudun jätehuollon järjestäminen .......................................... 39 10.4 Pääkaupunkiseudun jätehuoltomääräykset tiivistettynä ja muokattuna ......................... 40 Jätteiden kerääminen kiinteistöllä ................................................................................... 40 Sortti-asemat.................................................................................................................... 45 Lähteet .................................................................................................................................... 47

12

Suomen yhdyskuntajätehuolto

1 Taustaa

1.1 Yhdyskuntajätteen kokonaismäärät ja käsittely Vuonna 2021 Suomessa tuotetun yhdyskuntajätteiden kokonaismäärä oli 3 490 676 tonnia. Kokonaismäärässä oli kasvua edellisvuoteen verrattuna 110 000 tonnia (3,3 %) ja edellisenä vuonna kasvu oli 170 000 tonnia (yli 5 %) ja sitä edeltävänä vuonna 80 000 tonnia (3 %). (Tilastokeskus, 2021b,c; 2022a,b).

Jätteiden käsittelymuotojen välillä (materiaalihyödynnys, energiahyödynnys, kaatopaikkasijoitus) keskinäisissä osuuksissa ei tapahtunut suuria muutoksia edelliseen vuoteen nähden. Vuonna 2021 merkittävin yhdyskuntajätteen käsittelymuoto oli edelleen jätteiden energiahyödyntäminen (yli 60 %). Energiahyödyntäminen perustuu yleensä sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Lämpöä hyödynnetään etenkin kaukolämpöverkoissa. Yhdyskuntajätteiden materiaalihyödyntämisen osuus oli 39 prosenttia, ja kaatopaikkasijoituksen enää noin 0,4 prosenttia. Kaatopaikalle menee lähinnä kiviainesta, asbestia, muuta hienoainesta (mm. tuhka) sekä polttokelvotonta jätettä. Tämä on osaltaan orgaanisen jätteen vuonna 2016 alkaneen kaatopaikkakiellon ansiota. (Tilastokeskus, 2021b; 2022a,b) Yhdyskuntajätteiden määrä käsittelytavoittain vuosina 2002–2021 on nähtävissä kuvassa 1.

2500000

Kaatopaikkasijoitus ja muu hävitys Materiaalihyödynnys

2000000

Energiahyödynnys

3000000

1500000 1000000 500000 2021

2020

2019

2018

2017

2016

2015

2014

2013

2012

2011

2010

2009

2008

2007

2006

2005

2004

2003

0 2002

Yhdyskuntajätteen määrä (tonnia)

3500000

Vuosi Kuva 1. Yhdyskuntajätteiden määrä (tuhatta tonnia) käsittelytavoittain vuosina 20022021. Tiedot perustuvat muun muassa Suomen tilastokeskuksen vuosittaisiin jätetilastoihin.

Vuonna 2021 erityisesti sekajätteen osuus kasvoi, sitä tuotettiin yhdyskunnissa yli 1,7 miljoonaa tonnia (60 000 tonnin lisäys vuoteen 2020 verrattuna). Erilliskerättyjä jätteitä tuotettiin noin 1,6 miljoonaa tonnia, mikä on noin 40 000 tonnia vähemmän kuin vuonna 2020. (Tilastokeskus, 2022b) Erilliskerätyistä materiaalieristä suurimmat ovat yleisimmin olleet paperi ja kartonki sekä biojäte.

Pahvin, kartongin ja paperin kierrätysaste oli laskennallisesti yli 100 prosenttia, mikä osaltaan johtuu verkkokauppatilausten ja matkustajatuonnin mukana tulevien pakkauksien ja pienemmän liikevaihdon yritysten vaikutuksesta laskentatavassa. Erilliskerätyn biojätteen määrä väheni edellisvuodesta. Suurin osa erilliskerätystä biojätteestä kompostoitiin ja mädätettiin. Mädätys tuottaa biokaasua ja

Suomen yhdyskuntajätehuolto

13

mädätysjäännöstä, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi maanparannusaineena tai viherrakentamisessa kuten kompostimultaakin. (Tilastokeskus, 2022a,b) Yhdyskuntajätteen määrä kasvoi myös suhteessa Suomen väkilukuun. 2010-luvun alussa yhdyskuntajätemäärä oli noin 500 kg/asukas, mutta vuonna 2021 jopa noin 629 kg/asukas. (Tilastokeskus, 2022b) Taulukossa 1 näkyy Suomessa muodostuneen yhdyskuntajätteen määrä vuodelta 2021 tonneina.

Taulukossa on erikseen kerätty sekajäte ja lisäksi erilliskerätyt jätejakeet, sekä niiden käsittelymenetelmät. (Tilastokeskus, 2022b) Taulukko 1. Suomen yhdyskuntajätekertymä vuonna 2021 tonneina. (Tilastokeskus, 2022b)

Sekajäte Erilliskerätyt yhteensä josta -Paperi ja kartonkijäte -Biojäte -Lasijäte -Metallijäte -Puujäte -Muovijäte -Sähkö- ja elektroniikkaromu -Muut erilliskerätyt Muut ja erittelemättömät Kokonaisyhdyskuntajätemäärä (tonnia)

Kaikki käsittelyt yhteensä (tonnia) 1 720 691 1 564 572

Materiaalihyödynnys (pois lukien kompostointi ja mädätys) 0 924 958

Kompostointi ja mädätys

Energiahyödynnys

Hävityspoltto

Kaatopaikkasijoitus

11 824 415 563

1 696 637 217 481

981 4 073

11 249 2 497

476 093 470 848 78 092 152 299 144 883 99 802 77 534

471 852 22 089 77 992 152 286 78 926 49 041 71 150

0 395 446 0 0 232 0 0

4 037 51 385 19 2 64 542 50 239 6 346

204 28 14 11 1 183 32 38

0 1 900 67 0 0 490 0

65 021 205 413

1 622 8 179

19 885 0

40 911 195 447

2 563 1 034

40 753

3 490 676

933 137

427 387

2 109 565

6 088

14 499

1.2 Asukaskohtaiset jätekertymät Suomen Kiertovoima ry, KIVO, edustaa julkista jätehuoltoa. KIVO on kerännyt jätelaitoksilta jätetietoja, muun muassa jätekertymistä, vuodelta 2019. Kuntien omistamat alueelliset jätelaitokset hoitavat pääasiallisesti jätehuollon palvelutehtävää Suomessa. Jätelaitoksista oli Suomessa KIVOn jäsenenä 31 vuonna 2019 ja niiden alueella asui 5,3 miljoonaa (97 %) suomalaista. (KIVO, 2020a) Jätekertymä tarkoittaa kiinteistökohtaiseen keräykseen päätyvää jätemäärää (kg/hlö/vuosi). Jätekertymän kokoon vaikuttaa syntyvä jätemäärä, kiinteistötyyppi, ja hyötyjätteiden aluekeräyksen kattavuus alueella. Kokonaisjätekertymä (taulukko 2) koostuu kiinteistön keräyspaikassa erilliskerättävistä jätelajeista (taulukko 3) ja jäljelle jäävästä sekajätemäärästä. (KIVO, 2020a) Taulukko 2. Kokonaisjätekertymät kiinteistökohtaiseen keräykseen kiinteistötyypeittäin (KIVO, 2020a) Kiinteistötyyppi Kerrostalo Rivitalo Omakotitalo Omakotitalo, jossa kompostointi

14

Suomen yhdyskuntajätehuolto

Kertymä, keskiarvo (kg/as/vuosi) 237 239 185 135

Taulukko 3. Eri jätelajien kertymät kiinteistökohtaiseen keräykseen kiinteistötyypeittäin (KIVO, 2020a) Jätelaji

Kiinteistötyyppi

Biojäte

Kerrostalo Rivitalo Omakotitalo Kerrostalo Rivitalo Kerrostalo Rivitalo Kerrostalo Rivitalo Kerrostalo Kerrostalo Rivitalo Kerrostalo Rivitalo Omakotitalo

Kartonki Lasi (keräyslasi) Metalli (pienmetalli) Muovi Paperi Sekajäte

Jätelajikertymä, keskiarvo (kg/as/vuosi) 40 43 58 12 12 5 4 2 2 9 52 53 116 125 127-135

Suomen yhdyskuntajätehuolto

15

2 Suomen sekajätteen koostumus

Kiertovoima Ry:n (KIVO, 2020b) mukainen suomalaisen sekajätteen koostumus on esitetty kuvassa 2.

Sekajäte koostuu yleensä pääasiassa biojätteestä, muovista, paperista sekä kartonki- ja pahvijätteestä.

Noin 1/3 sekajätteestä on biojätettä ja myös monet muut jätejakeet olisivat periaatteessa kierrätettäviä, mutta joita ihmiset eivät ole lajitelleet oikein. Sekalaiset jätteet muodostavat keskimäärin vain 18 prosenttia jätteen kokonaismäärästä, ja ne koostuvat erilaisista pakkauksista (esim. monimateriaalipakkauksista), vaipoista ja hygieniatuotteista sekä muista materiaaleista, joita ei voida helposti hyödyntää.

Suomen sekajätteen koostumus

Biojäte 33 % Muovi 17 % Paperi 8 % Tekstiilit ja jalkineet 6 % Lasi 2,5 % Metalli 2 % Puu 1,5 % Sähkölaitteet ja akut 1 % Vaaralliset kemikaalit 0,5 % Kartonki ja pahvi 8 % Sekalaiset jätteet 18,5 %

Kuva 2. KIVO:n (2020b) mukainen suomalaisen sekajätteen koostumus

Huomionarvoista kuitenkin on, että tarvittaisiin tarkempia yhdyskuntajätteen koostumustutkimuksia optimaalisen ja vertailukelpoisen jätehuoltomallin muodostamiseen.

16

Suomen yhdyskuntajätehuolto

3 Jätelaki

Suomen jätelainsäädäntö perustuu pitkälti EU:n lainsäädäntöön, mutta joissakin tapauksissa se on tiukempi. Suomen jätelainsäädäntö kattaa kaikki jätteet tiettyjä erityisjätteitä lukuun ottamatta, esimerkkinä radioaktiiviset jätteet. Suomen yleinen jätelainsäädäntö koostuu jätelaista ja jäteasetuksesta. Jätteiden ympäristövaikutuksia käsitellään myös ympäristönsuojelulainsäädännössä eli ympäristönsuojelulaissa ja -asetuksessa. Lisäksi on olemassa lukuisia valtioneuvoston asetuksia ja päätöksiä erityisistä jätteiden käsittelystä, jätetyypeistä tai toiminnoista sekä suoraan sovellettavista EU-säännöksistä. Jätelainsäädännön uudistus on ollut käynnissä liittyen EU:ssa kesällä 2018 hyväksytyn jätesäädöspaketin toimeenpanoon Suomessa (Ympäristöministeriö 2020)

Uusin jätelaki vuodelta 2021 Viimeisin laaja-alainen uudistus tuli voimaan jätelailla 19.7.2021. Uudistuksella edistetään kierrätystä ja kiertotaloutta. Jätelaki velvoittaa toimijat entistä tehokkaampaan erilliskeräykseen ja kierrättämään jätteet nykyistä paremmin. Lisäksi toimijoille tulee uusia kirjanpito-, ilmoitus- ja raportointivelvoitteita.

Tavoitteena on, että vuonna 2025 55 prosenttia yhdyskuntajätteestä kierrätetään Suomessa ja vuonna 2035 jo 65 prosenttia kierrätetään. Tehokas erilliskeräys on välttämätöntä kierrätysasteen nostamiseksi.

Kotitalouksien, yritysten ja muiden toimijoiden jätehuoltoa koskevista täsmällisistä vaatimuksista säädetään asetuksissa. Erilliskeräysvelvoitteiden on tarkoitus tulla voimaan asteittain heinäkuun 2022 ja heinäkuun 2024 välisenä aikana. (Jätelaki, 2011; Valtioneuvoston asetus jätteistä, 2021)

Millaisia muutoksia seuraa?

Kunnat järjestävät asumisessa muodostuvien erilliskerättävien jätteiden eli biojätteen, pienmetallijätteiden ja pakkausjätteen kuljetuksen kiinteistöiltä siirtymäkauden jälkeen. Kuljetusjärjestelmä muuttuu kunnissa, joissa jätteiden kuljetuksen hankinta on tällä hetkellä siirretty asuinkiinteistön haltijan vastuulle. Jos laissa säädetyt edellytykset täyttyvät, kunta voi edelleen päättää, että asuinkiinteistön haltija järjestää sekajätteen kuljetuksen sopimalla suoraan kuljetusyhtiön kanssa. Kunnat ja pakkausten tuottajat järjestävät yhteistoiminnassa asumisessa muodostuvan pakkausjätteen erilliskeräyksen kiinteistöiltä.

Tuottajat maksavat kunnille korvauksia keräyksestä. Lisäksi pakkausten tuottajilla on edelleen velvollisuus ylläpitää pakkausjätteen alueellisia vastaanottopaikkoja. (Ympäristöministeriö, 2021) Pakkausmateriaalien jätehuollosta vastaavat tuottajayhteisöt yhdistetään "supertuottajayhteisöksi", joka vastaa kaikkia pakkausmateriaaleja koskevista tuottajien velvoitteista. Tuottajavastuu ulotetaan kaikissa tuoteluokissa kansainväliseen etäkauppaan. Suomen ulkopuoliset tuottajat voivat täyttää velvoitteensa Suomessa valtuutetun edustajan välityksellä tai tuottajayhteisöön liittymisen kautta. Tuottajayhteisöjen tuottajilta perimät tuottajavastuumaksut porrastetaan tuotteiden kierrätettävyyden, korjattavuuden, parannettavuuden ja uudelleenkäytettävyyden edistämiseksi. Tuottajayhteisö saa tuottajavastuussa olevien tuotteidensa kierrätykseen ja jätehuoltoon tarvittavat varat tuottajavastuumaksuista, jotka kuluttajat maksavat tuotteen hinnassa. Jätevirtojen seurantaa tehostetaan ja alan digitalisaatio etenee. Toimijoiden kirjanpito- ja tiedonantovelvollisuudet kiristyvät. Vaarallisten ja tiettyjen muiden jätteiden virtauksen seurannassa käytetään sähköisiä siirtoasiakirjoja. Kuntien toissijaisten jätehuoltopalveluiden hakemisessa noudatettavat menettelyt muutetaan julkisten hankintayksiköiden osalta.

(Ympäristöministeriö, 2021)

Suomen yhdyskuntajätehuolto

17

Uusi jäteasetus ja erilliskeräysvelvollisuudet Uusilla valtioneuvoston määräyksillä säädellään, mitkä jätejakeet kiinteistöistä kerätään, mutta kunnat voivat tiukentaa tai vähentää erilliskeräysvaatimuksia jätehuoltomääräyksissään. Uudessa jäteasetuksessa säänneltyjä erilliskeräysvelvoitteita ovat mm (Valtioneuvoston asetus jätteistä, 2021).

• Biojätteen erilliskeräys alkaa kaikissa taajamissa vähintään viiden asunnon kiinteistöissä viimeistään heinäkuussa 2022 ja pienten metalli- ja pakkausjätteiden erilliskeräys viimeistään heinäkuussa 2023.

• vastaavat vaatimukset muille kuin asuinkiinteistöille (heinäkuusta 2022 alkaen).

• Lisäksi biojätteen erilliskeräys laajennetaan koskemaan kaikkia yli 10 000 asukkaan taajamien kiinteistöjä viimeistään heinäkuussa 2024.

• Tekstiilijätteen alueellinen vastaanotto alkaa viimeistään vuonna 2023.

• Koko maassa on vähintään 1 000 alueellista kotitalouspakkausjätteen vastaanottopistettä ja riittävä määrä terminaaleja muun kuin kotitalouksien pakkausjätteen ja kiinteistöistä kerätyn pakkausjätteen keräämistä varten.

Lisää tietoa jätelain muutoksesta löytyy Ympäristöministeriön Jätesäädöspaketti-sivustolta osoitteesta: ym.fi/jatesaadospaketti.

18

Suomen yhdyskuntajätehuolto

4 Jätepolitiikan tavoitteet

Suomalaisen jätepolitiikan tavoitteena on luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen ja samalla varmistaa, ettei jäte aiheuta haittaa ympäristölle tai terveydelle. Suomen jätepolitiikka perustuu Euroopan unionin jätepolitiikkaan. Jätepolitiikan perusperiaatteet on siirretty Suomen jätelainsäädäntöön. (Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu, 2023a) Suomen ja EU:n jätepolitiikan periaatteita ovat: (Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu, 2023a) • Ehkäisyn periaate • jätteen tuottamista ja jätteen haitallisuutta vähennetään ja ehkäistään mahdollisuuksien mukaan • Pilaaja maksaa • kaikista jätehuoltokustannuksista vastaa jätteen tuottaja • Tuottajavastuu • jätteen tuottajan sijasta tuotteen valmistaja ja maahantuoja vastaa tiettyjen tuotteiden jätehuollosta.

• Varovaisuusperiaate • jätteiden ja jätehuollon riskejä ennakoidaan.

• Läheisyysperiaate • jätteet käsitellään mahdollisimman lähellä jätteiden muodostumispaikkaa.

• Omavaraisuusperiaate • Euroopan yhteisö ja sen jokainen jäsenmaa on jätteiden käsittelyssä omavarainen.

Jätehuollon periaatteena EU:ssa ja Suomessa on niin sanottu etusijajärjestys: (Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu, 20203a) 1. Ensisijaisesti jätteen syntymistä on pyrittävä välttämään.

2. Jos jätettä kuitenkin syntyy, se on valmisteltava uudelleenkäyttöä varten.

3. Jos uudelleenkäyttö ei ole mahdollista, jäte on ensisijaisesti kierrätettävä aineena ja toissijaisesti hyödynnettävä energiana.

4. Jäte voidaan sijoittaa kaatopaikoille vain, jos sen hyödyntäminen ei ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollista.

Jätehuollon järjestämisvastuut jakautuvat kolmeen ryhmään (Yrittäjät, 2020): • Asumisessa syntyvät, sekä niihin koostumukseltaan, ominaisuudeltaan, ja määrältään rinnastettavat jätteet (pois lukien vaaralliset jätteet), joiden jätehuollon järjestämisestä on kunta vastuussa.

• Elinkeinotoiminnan jätteet, jolloin jätettä tuottavan yrityksen vastuulle kuuluu jätehuollon järjestäminen pääsääntöisesti, edellä mainituin poikkeuksin.

• Tuottajavastuun piirissä olevat jätteet, joiden jätehuollon järjestäminen kuuluu tuotteiden maahantuojien, valmistajien ja pakkaajien vastuulle.

Suomen yhdyskuntajätehuolto

19

5 Jätesuunnittelu Suomessa

Valtakunnallinen jätesuunnitelma ”Kierrätyksestä kiertotalouteen. Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2027” kuvaa Suomen jätteen synnyn ehkäisyn ja jätehuollon tavoitteet ja selittää tavoitteiden saavuttamiseksi tehtävät toimet. Valtioneuvosto hyväksyi jätesuunnitelman alkuvuonna 2022. (Ympäristöministeriö, 2022a) Valtakunnallisen jätesuunnitelman kuvaama tavoitetila vuoteen 2030 on (Ympäristöministeriö, 2022): ”1. Materiaalitehokas tuotanto ja kulutus säästävät luonnonvaroja sekä hillitsevät ilmastonmuutosta.

2. Jätteen määrä on vähentynyt nykyisestä. Uudelleenkäyttö ja kierrätys ovat nousseet uudelle tasolle.

3. Laadukas jätehuolto on osa kestävää kiertotaloutta.

4. Kierrätysmarkkinat toimivat hyvin. Uudelleenkäytön ja kierrätyksen myötä syntyy uusia työpaikkoja.

5. Kierrätysmateriaaleista saadaan talteen myös pieninä pitoisuuksina esiintyviä arvokkaita raakaaineita.

6. Materiaalikierrot ovat haitattomia ja tuotannossa käytetään yhä vähemmän vaarallisia aineita.

7. Alan toimijoiden yhteistyö edistää laadukkaita materiaalikiertoja.

8. Luotettava ja kattava tieto tukee kiertotaloutta. Tieto on hyödynnettävissä digitaalisesti.

9. Jätealalla on laadukasta tutkimusta sekä kokeilutoimintaa ja jäteosaaminen on korkealla tasolla.

10. Lainsäädäntö tukee kiertotalouden innovaatioita ja toimintaedellytyksiä.”

Jätesuunnitelman yksityiskohtaiset toimenpiteet ja tavoitteet on asetettu seuraaville painopisteelle: yhdyskuntajätteet, pakkausjätteet, kertakäyttömuovituotteiden vähentäminen, biohajoavat jätteet, rakentamisen jätteet, sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromu. Suunnitelma valmisteltiin yhteistyössä jätealan asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa. Jätesuunnitelman seurannassa käytetään indikaattoreja ja suunnitelmakaudella selvitetään toimenpiteiden toteuttamista. Valtakunnallinen jätesuunnitelma oli tarkistettavana ja päivitettävänä 2020–2022 aikana. EU:n uusittu jätedirektiivi ja eräitä muovituotteita koskeva direktiivi vaativat uutta sisältöä jätesuunnitelmaan. Samassa päivityksessä pyrittiin toteuttamaan myös hallitusohjelman kirjaus ”Luodaan jätesektorille kierrätys- ja kiertotaloustavoitteita tukeva visio, joka ulottuu 2030-luvulle. Tavoitteena on kierrätysasteen nostaminen vähintään EU:n kierrätystavoitteiden tasolle”. (Ympäristöministeriö, 2022a) Valtakunnallisen suunnitelman lisäksi aiemmin oli alueellisia jätesuunnitelmia, mutta jätelakiuudistuksen myötä niistä on luovuttu. (Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu, 2023b)

20

Suomen yhdyskuntajätehuolto

6 Suomen jätehuollon viranomaistehtävät

Ympäristöministeriö osallistuu Suomen, Euroopan unionin ja maailman jätepolitiikan valmisteluun. Euroopan unionin lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten pohjalta valmistellaan Suomen lainsäädäntöä. Ympäristöministeriö kehittää, ohjaa ja seuraa jätelain soveltamista ja tulkintaa. (Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu, 2023a) Aluehallintovirastot myöntävät ympäristölupia merkittäville jätehuollon laitoksille, esimerkkinä suuret tavanomaisen jätteen hyödyntämis- ja loppukäsittelylaitokset, jätteenpolttolaitokset, vaarallisen jätteen käsittelylaitokset sekä kaatopaikat. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) valvovat ja ohjaavat kuntien ja yritysten jätehuoltoa. ELY-keskukset, valvovat ympäristölupien noudattamista ja sekä hyväksyvät jätehuoltorekisteriin ammattimaiset jätteen kuljettajat ja välittäjät. (Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu, 2023a) Jätehuollon tuottajavastuuta valvoo Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus valtakunnallisesti. Suomen ympäristökeskus (Syke) on EU:n jätteensiirtoasetuksen mukainen yhdyshenkilö ja se valvoo jätteiden kansainvälisiä siirtoja. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (TUKES) sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) valvovat osaltaan tiettyjen sähkö- ja elektroniikkalaitteita koskevien tuotevaatimusten noudattamista. (Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu, 2023a) Kuntien vastuulla ovat asumisessa syntyvien jätteiden jätehuolto. Monissa kunnissa jätehuollon toiminnat on siirretty alueelliselle jäteyhtiölle. Jäteyhtiöt ovat kuntien omistuksessa ja ovat siten voittoa tavoittelemattomia. Jäteyhtiö huolehtii monista kuntien vastuulla olevista tehtävistä, kuten jäteneuvonnasta, jätteen kuljetuksesta, kompostointilaitoksesta, polttolaitoksesta ja kaatopaikasta. Kunnan jätehuollon viranomaistehtävät, kuten kunnan jätetaksasta ja jätehuoltojärjestelmästä päättäminen, kuuluu kunnan jätehuoltoviranomaisen huolehdintaan. Useamman kunnan yhteisen alueellisen jätehuoltoyhtiön tulee muodostaa yhteinen toimielin hoitamaan myös viranomaistehtäviä. (Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu, 2023a)

Suomen yhdyskuntajätehuolto

21

Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimialueena voi olla yksi tai useampi kunta. Kunnan ympäristöviranomainen myöntää ympäristöluvat jätehuollon pienimuotoiseen toimintaan (esim. vaarallisen jätteen pienvarastot, romuajoneuvojen varastot); ottaa vastaan jätteen ammattimaisen kerääjän ilmoituksen jätehuoltorekisteriin; ja valvoo, että yritykset ja yksityiset noudattavat jätelakia. (Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu, 2023a)

22

Suomen yhdyskuntajätehuolto

7 Kunnan vastuut jätehuollossa

Jätelain mukaan jätehuollon järjestämisestä vastaa ensisijaisesti jätteen haltija, kuten esimerkiksi yksityinen henkilö, kiinteistön haltija tai yritys, mutta pääsäännöstä poiketen myös kunnilla sekä tiettyjen tuotteiden valmistajilla ja maahantuojilla on osaltaan vastuu jätehuollon järjestämisestä. Jätehuollossa tulee käyttää parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa, ja mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätelain mukaan jätteen hylkääminen tai sen hallitsematon käsittely on kiellettyä. (Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu, 2023a) Kunnat on velvoitettu järjestämään asumisessa syntyvän jätteen, ja kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen jätehuolto. Kunnan on myös järjestettävä asumisessa syntyvän vaarallisen jätteen vastaanotto ja käsittely, sekä lisäksi maa- ja metsätalouden vaarallisen jätteen vastaanotto ja käsittely, ellei jätteen määrä ole kohtuuton. Kunnan vastuulla on myös jätehuoltoon liittyvä tiedotus ja neuvonta. Pääasiallisesti kunnat ovat antaneet valtaosan käytännön jätehuoltotehtävistään alueellisille jätehuoltoyhtiöille. (Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu, 2023a) Kunnan vastuulla ei ole jätteet, joita koskee niin sanottu tuottajavastuu. Tuottajavastuu tarkoittaa tuotteen valmistajan tai maahantuojan (toisin sanottuna tuottajan) vastuuta tuotteen jätehuollon kustantamisesta ja järjestämisestä. Tuottajavastuun alle kuuluu moottorikäyttöisen ja muun ajoneuvon ja laitteen renkaat; henkilöautot, pakettiautot ja niihin rinnastettavat muut ajoneuvot; paristot ja akut; sanomalehdet, aikakauslehdet, toimistopaperit ja muut niihin rinnastettavat paperituotteet; sähkö- ja elektroniikkalaitteet (SER); sekä pakkaukset. Kyseisille jätteille tuottajat tai niiden muodostamat tuottajayhteisöt ovat velvoitettuja järjestämään alueellisia keräyspisteitä. (Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu, 2023a) Kuntien antamat jätehuoltomääräykset perustuvat jätelakiin, jonka mukaan ”kunta voi antaa jätelain täytäntöönpanemiseksi tarpeellisia paikallisista olosuhteista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä”. Jätehuoltomääräykset ovat jätelain toimeenpanon välineitä. Kuntien jätehuoltomääräyksillä voidaan täsmentää jätelain säännösten tai valtioneuvoston yleisten määräysten täytäntöönpanoa. Kunnan määräysvalta koskee pääasiassa jätelaissa määriteltyjä kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvia jätteitä. Jätehuoltomääräyksissä osoitetaan mm. toimituspaikat kunnan vastuulla oleville jätteille. Jätehuoltomääräyksissä ei kuitenkaan voida määrätä, esimerkiksi minne elinkeinotoiminnan jätteet pitää toimittaa tai antaa elinkeinotoiminnan harjoittajille lajitteluja erilliskeräysvelvoitteita. (Kuntaliitto, 2020)

Suomen yhdyskuntajätehuolto

23

8 Tuottajavastuu

Jätelain mukaan tuotteiden valmistajilla ja maahantuojilla on velvollisuus järjestää omalla kustannuksellaan tuotteiden jätehuolto, kun tuotteet poistetaan käytöstä. Jos tuottajavastuuta ei hoideta, siitä voi seurata laiminlyöntimaksu. (ELY-keskus, 2022c)

8.1 Ketkä ovat tuottajia?

Tuottajavastuussa tuottajiksi luokitellaan: 1. Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistajat ja maahantuojat sekä myyjät, jotka myyvät laitteita omalla tuotemerkillä.

2. Akkujen ja paristojen valmistajat ja maahantuojat (mukaan lukien ajoneuvojen ja sähkölaitteiden sisällä akkuja ja paristoja maahantuovat).

3. Henkilöautojen, pakettiautojen tai muiden niihin rinnastettavien ajoneuvojen valmistajat ja maahantuojat sekä toimijat, jotka toimittavat maahan ajoneuvoja kotimaisen käyttäjän nimissä.

4. Renkaiden maahantuojat, valmistajat ja pinnoittajat sekä renkailla varustettujen ajoneuvojen ja laitteiden maahantuojat.

5. Paperituotteen maahantuojat sekä paperituotteen valmistukseen käytettävän paperin valmistajat ja maahantuojat.

6. Kaikki pakkaajat ja pakattujen tuotteiden maahantuojat.

Tuottajavastuun toteutumista Suomessa (pois lukien Ahvenanmaa) valvova viranomainen on Pirkanmaan ELY-keskus. Pirkanmaan ELY-keskus kokoaa tuottajarekisteriin hyväksytyistä yrityksistä julkista listaa, josta löytyvät rekisteriin hyväksytyt tuottajat ja tuottajayhteisöt. Se kokoaa myös valtakunnalliset tuottajavastuutilastot ja raportoi ne Euroopan komissiolle. (ELY-keskus, 2022g) Yritys voi hoitaa tuottajavastuun: (ELY-keskus, 2022c) 1. Liittymällä tuottajayhteisön jäseneksi, jolloin tuottajavastuu siirtyy tuottajayhteisölle, joka hoitaa tuottajan puolesta laissa säädetyt tuottajavastuuvelvollisuudet.

2. Tekemällä Pirkanmaan ELY-keskukselle tuottajarekisterihakemuksen, ja järjestämällä omalla kustannuksellaan tuottajavastuun alaisten tuotteiden keräyksen, kierrätyksen ja muun jätehuollon.

3. Perustamalla tuottajayhteisön yhdessä muiden tuottajien kanssa.

Tuottajavastuu on hoidettava erikseen jokaiselta alalta, jos yritys on tuottajavastuussa useasta eri tuottajavastuualasta (kuten esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkalaitteista sekä pakkauksista). Pirkanmaan ELYkeskus voi määrätä laiminlyöntimaksun, jos tuottaja ei hoida tuottajavastuutaan. Maksu on yksi prosentti edellisen vuoden liikevaihdosta, mutta vähintään 500 euroa ja enintään 500 000 euroa. (ELY-keskus, 2022h)

8.2 Tuottajayhteisön perustaminen Tuottajayhteisön voivat perustaa tuottajat yhdessä huolehtimaan niille säädetyistä velvollisuuksista.

Kaikkien jäsenten on oltava tuottajia kyseisellä tuottajavastuualalla, vaikka perustajina olisi järjestöjä tai muita organisaatioita eikä tuottajayhteisön jäseninä saa olla muita kuin kyseisen alan tuottajia. (ELYkeskus, 2022c)

24

Suomen yhdyskuntajätehuolto

Tuottajayhteisön tulee tehdä Pirkanmaan ELY-keskukselle hakemus tuottajarekisteriin hyväksymiseksi voidakseen toimia tuottajayhteisönä. Hakemuksessa on annettava tuottajayhteisön toimintaan liittyviä tietoja, esimerkiksi tuottajayhteisön säännöistä ja vakavaraisuudesta sekä selvitys jätehuollon järjestämisestä. Asiakirjoista tulee käydä ilmi tiedot siitä, että tuottajayhteisön omistajana, osakkaana tai jäsenenä on vain kyseisen alan tuottajia, velvoitteiden jakamisesta tuottajien kesken, uusien osakkaiden liittymisestä jne. (ELY-keskus, 2022c)

8.3 Myyjän vastaanottovelvollisuus Jätelain mukaan tuotteen myyjän (jakelijan) on otettava maksutta vastaan käytöstä poistettuja akkuja, paristoja, sähkö- ja elektroniikkalaitteita sekä renkaita myyntipisteessään ja myyjän on myös tiedotettava vastaanottamisesta. Vastaanottamisen aiheuttamat kustannukset kuuluvat myyjälle, ja tuottajat (eli maahantuojat ja valmistajat) vastaavat vastaanottamisen jälkeen syntyvistä kustannuksista, kuten kuljetus- ja käsittelykustannuksista. (ELY-keskus, 2022b) Ilman uuden tuotteen ostovelvoitetta vastaanotettavat tuotteita ovat: (ELY-keskus, 2022b) • Kannettavat akut ja paristot; muun muassa AA- ja AAA-paristot, nappiparistot sekä matkapuhelimissa, kannettavissa tietokoneissa, leluissa, johdottomissa työkaluissa ja sähköhammasharjoissa ja partakoneissa käytettävät akut ja paristot.

• Pienet (alle 25 cm) kotitalouksien sähkö- ja elektroniikkalaitteet (SE-laitteet); kuten energiansäästölamput, kännykät ja niiden laturit, sähköhammasharjat, hiustenkuivaajat, lelut ja sähkötyökalut. Velvollisuus vastaanottoon koskee päivittäistavarakauppoja myyntipinta-alaltaan yli 1000 neliömetriä, ja muita SE-laitteita myyviä kauppoja myyntipinta-alaltaan yli 200 neliömetriä. Myös myyntipisteen välittömään läheisyyteen voi järjestää vastaanoton. Myyjän on vastaanotettava myös muilta kuin kotitalouksilta tulevia laitteita, jos ne ovat määrältään ja laadultaan kotitalouksista tulevia laitteita vastaavia.

Kun tilalle ostetaan uusi vastaava tuote, niin vastaanotettavia tuotteita ovat: (ELY-keskus, 2022b) • Suuret kotitalouden SE-laitteet, eli myyjän on otettava ne maksutta vastaan, kun tilalle ostetaan uusi vastaava laite. Myös myyntipisteen välittömään läheisyyteen voi järjestää vastaanoton.

Myyjän on vastaanotettava myös muilta kuin kotitalouksilta tulevia laitteita, jos ne ovat määrältään ja laadultaan kotitalouksista tulevia laitteita vastaavia.

• Ajoneuvon renkaat, eli myyjän on maksutta vastaanotettava ne, kun tilalle ostetaan määrältään ja lajiltaan vastaavat uudet renkaat. Maksuttomuus koskee vanteettomia renkaita.

Vapaaehtoisesti vastaanotettavia tuotteita ovat kuluttajien ajoneuvoakut (käytöstä poistetut käynnistysakut) ja jos kuluttajille käynnistysakkuja myyvä kauppa ottaa niitä vastaan, ne on otettava vastaan maksutta ja ilman vaatimusta uuden tuotteen ostamisesta. (ELY-keskus, 2022b) Asiakkaille on tiedotettava myyjän järjestämästä tuotteiden vastaanotosta esimerkiksi myymälän markkinoinnissa tai myyntipisteissä olevin kilvin. Tiedotuksen kustannuksista vastaa myyjä. Myyjä saa luovuttaa vastaanottamansa tuotteet ainoastaan kuljettajille tai käsittelijöille, joilla on sopimus tuottajan (maahantuojan tai valmistaja) kanssa; ja jätelain mukaan luovuttaminen muille tahoille on kielletty.

Tuotteiden jätehuollosta ja sen kustannuksista kaupoista eteenpäin vastaavat tuottajat. (ELY-keskus, 2022b) Kuluttajien käytöstä poistamat akut, paristot, sähkö- ja elektroniikkalaitteet sekä renkaat voidaan viedä maksutta myös tuottajien ja tuottajayhteisöiden järjestämiin vastaanottopaikkoihin. (ELY-keskus, 2022b)

Suomen yhdyskuntajätehuolto

25

8.4 Keräyspaperin tuottajavastuu Paperituotteiden ammattimaisia maahantuojia, paperituotteiden valmistukseen käytettävän paperin valmistajia ja maahantuojia koskee tuottajavastuu. Kyseisten tahojen on järjestettävä omalla kustannuksellaan sanomalehtien, aikakauslehtien, toimistopaperin, kaupallisten luetteloiden, kirjekuorien ja muiden paperituotteiden hyödyntäminen ja jätehuolto. (ELY-keskus, 2022e, g) Helpoin tapa yritykselle hoitaa tuottajavastuuvelvoitteensa on tuottajayhteisön jäseneksi liittyminen. Yritys siirtää tuottajavastuuvelvoitteensa tuottajayhteisön hoidettavaksi liittymällä yhteisön jäseneksi. Suomessa toimii kaksi hyväksyttyä keräyspaperin tuottajayhteisöä: Suomen Keräyspaperi Tuottajayhteisö Oy ja Suomen Keräystuote Oy. (ELY-keskus, 2022e, g) Tuottajien on jätelain mukaan järjestettävä keräyspaperille valtakunnallinen keräysverkko, johon paperia voi palauttaa maksutta. Tuottajayhteisöt ovat järjestäneet valtakunnallisen keräysverkon jäsentensä puolesta, ja lisäksi tuottajayhteisöt vastaavat keräyspaperin hyödyntämistavoitteen saavuttamisesta. (ELY-keskus, 2022e, g) Lähtökohtaisesti jokaiselta kiinteistöltä kerätään paperituotteet erikseen. Paperinkeräystä varten järjestettävä paikka ja keräysastia kuuluu kiinteistön velvollisuuksiin, mutta kyseinen velvollisuus ei koske niitä kiinteistöjä pientalo- tai haja-asutusalueilla, joissa on tuottajayhteisöjen järjestämät paperinkeräykset alueellisilla vastaanottopaikoilla. Tällöin kiinteistö voi tehdä sopimuksen kerääjän kanssa maksullisesta paperinkeräyksestä. (ELY-keskus, 2022e, g) Paperinkeräysastian ja –paikan järjestämisen kustannuksista, kuten keräysastian vuokra, vastaa kiinteistö ja tuottajayhteisö kustantaa keräyspaperin jätehuollon siitä eteenpäin. Keräysastian tyhjennyksestä tai kuljetuksesta ei saa periä maksua kiinteistöiltä. (ELY-keskus, 2022e, g)

8.5 Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tuottajavastuu Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden (SE-laitteet) valmistajia ja maahantuojia sekä omilla tuotemerkeillään myyviä myyjiä koskee sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tuottajavastuu. Tuottajavastuun alla on lähes kaikki ammattikäyttöön ja kuluttajille tarkoitetut SE-laitteet. (ELY-keskus, 2022f, g) Kuluttajille tarkoitettujen SE-laitteiden tuottajavastuun velvoitteet ovat suuret, joten yrityksen kannattaa liittyä tuottajayhteisön jäseneksi. Kaikki sellaiset laitteet, joita käytetään tai voidaan käyttää kotitalouksissa, ovat kuluttajille tarkoitettuja SE-laitteita huolimatta siitä, että myydäänkö ne kotitalouksille vai yrityksille. Yritys voi liittyä tuottajayhteisöön tai tehdä hakemuksen tuottajarekisteriin ja järjestää itse käytöstä poistettujen maahantuomiensa ja valmistamiensa laitteiden kierrätyksen, uudelleenkäytön ja muun jätehuollon, jos yrityksen tuotevalikoimassa on ainoastaan ammattikäyttöön tarkoitettuja laitteita. (ELY-keskus, 2022f, g) Sähkö- ja elektroniikka-alan hyväksyttyjä tuottajayhteisöjä on viisi ja niihin saa yhteyden niiden yhteisen palveluyhtiö Elker Oy:n kautta. Tuottajayhteisöjä ovat ERP Finland ry, SER-Tuottajayhteisö ry sekä SELT ry, ICT-Tuottajaosuuskunta ty ja Flip ry. Myös perustamalla tuottajayhteisön yhdessä muiden sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tuottajien kanssa voi hoitaa tuottajavastuunsa. (ELY-keskus, 2022f, g)

8.6 Pakkausten tuottajavastuu Tuotteiden pakkaajat ja pakattujen tuotteiden maahantuojat, joiden liikevaihto on vähintään miljoona euroa, luokitellaan pakkausalan tuottajiksi. Melkein kaikissa Suomen markkinoilla tai yritysten omassa käytössä olevissa tuotteissa on pakkaus, jota tuottajavastuu koskee. Pakkauksiksi luokitellaan kaikki tuotteen ympärillä olevat muovi-, pahvi-, tms. laatikot, kääreet, pussit ja kelmut, pehmusteet (esim. vaahtomuovi ja styrox), kuormalavat, kuljetuslaatikot, metalli- tai muovihihnat pakkausten ja lavojen

26

Suomen yhdyskuntajätehuolto

kiinnittämiseen, tynnyrit jne. Lisäksi uudelleenkäytettävät laatikot, pullot, rullakot, kuormalavat yms. luokitellaan pakkauksiksi. (ELY-keskus, 2022d, g) Tuottaja voi hoitaa tuottajavastuuvelvoitteensa tekemällä hakemuksen Pirkanmaan ELY-keskuksen tuottajarekisteriin tai liittymällä tuottajayhteisöön. Myös perustamalla tuottajayhteisön yhdessä muiden pakkausten tuottajien kanssa voi hoitaa tuottajavastuunsa. Tuottajarekisteriin hakemuksen tehdessään tuottajan tulee ilmoittaa, kuinka se hoitaa markkinoille toimittamiensa pakkausten jätehuollon ja täyttää kierrätysvaatimukset omalla kustannuksellaan. Tuottajan liittyessä tuottajayhteisöön se siirtää velvoitteensa tuottajayhteisölle. Tuottajavastuun voi hoitaa juomapakkausten osalta myös liittymällä pantillisten juomapakkausten palautusjärjestelmään. (ELY-keskus, 2022a, d, g) Edellisen vuoden seurantatiedot pakkausten tuottajilta ja tuottajayhteisöiltä on toimitettava vuosittain 30.9. mennessä Pirkanmaan ELY-keskukseen. Tuottajayhteisöön liittyneen tuottajan ei tarvitse raportoida ELY-keskukselle, koska tuottajayhteisö raportoi jäsentensä puolesta. (ELY-keskus, 2022d, g) Tuottajan vastuulla on se, että sen markkinoille laskemasta pakkausmateriaalista kierrätetään EU:n direktiivin 94/62/EU vaatimusten mukaisesti. (taulukko 4; ELY-keskus, 2023) Taulukko 4. Pakkausmateriaalien kierrätystavoitteet EU:n direktiivin 94/62/EU mukaan. (ELYkeskus 2023) Pakkausmateriaali Kuitu (pahvi, kartonki, paperi) Lasi Metalli Muovi Puu Alumiini Kokonaistavoite

Kierrätystavoite 2025 75 % 70 % 70 % 50 % 25 % 50 % 65 %

Kierrätystavoite 2030 85 % 75 % 80 % 55 % 30 % 60 % 70 %

Suomessa on viisi hyväksyttyä pakkausten tuottajayhteisöä ja niillä on yhteinen palveluyhtiö Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy. Ringin kautta voi liittyä pakkausalan tuottajayhteisöihin. (ELY-keskus, 2022d, g)

Suomen yhdyskuntajätehuolto

27

8.7 Juomapakkausten palautusjärjestelmät Juomien pakkauksista maksetaan juomapakkausveroa, paitsi pantilliseen palautusjärjestelmään kuuluvista pakkauksista, jotka uudelleen täytetään tai hyödynnetään raaka-aineena. Verohallinto huolehtii juomapakkausten verotuksesta. Juomapakkauksilleen voi saada verovapauden järjestämällä palautusjärjestelmän itse tai liittymällä hyväksyttyyn palautusjärjestelmään. Hyväksyttyjä palautusjärjestelmiä ovat Suomen Palautuspakkaus Oy, Palpa Lasi Oy ja Ekopulloyhdistys. Palautusjärjestelmien ylläpitäjän tulee tehdä Pirkanmaan ELY-keskukselle hakemus tuottajarekisteriin hyväksymistä varten verovapauden saadakseen. Palautusjärjestelmän hyväksymispäätös on maksullinen. (ELY-keskus, 2022a, g) Pantillisten juomapakkausten kierrätys- tai uudelleenkäyttötavoite on vähintään 90 prosenttia ja tavoitteiden saavuttamiseksi juomapakkauksille on asetettu pantti. Pantin vähimmäismäärä on: (ELY-keskus, 2022a, g) • 0,15 euroa metallisille juomatölkeille • 0,20 euroa yli 0,35 litran mutta alle 1 litran muovisille pakkauksille • 0,40 euroa vähintään 1 litran muovisille pakkauksille • 0,10 euroa muille juomapakkauksille

28

Suomen yhdyskuntajätehuolto

9 Jätehuollon kustannuksista ja maksuista

9.1 Kunnallisen jätehuollon jätemaksut Kunnan on perittävä jätteen haltijalta jätelain mukaan järjestämänsä jätehuollon kustannukset. Kunnan jätemaksulla katetaan jätehuollon hoitamisen kustannukset. Jätemaksun tulee vastata kunnan tarjoamaa palvelutasoa ja kannustettava jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseen mahdollisuuksien mukaan, sekä jätelain etusijajärjestyksen mukaiseen jätehuoltoon. (Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu, 2023a) Kunnan jätetaksassa määrätään kunnassa noudatettavat jätemaksut sekä niiden perusteet. Jätteen laji, laatu, määrä ja noutokerrat vaikuttavat jätemaksun määrään. Muita maksuun vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa jätteen keräys- ja kuljetusolot kiinteistöllä sekä noutoalueella, kunnan keräysvälineiden käyttäminen, ja erillisnoutona tehtyihin kuljetuksiin liittyvä jätteen kuljetusmatka. Myös kiinteistöllä asuvien henkilöiden määrää tai kiinteistön käyttötarkoitusta voidaan pitää määräytymisperusteena esimerkiksi alueellisen sekajätekeräyksen maksuihin, jos on vaikea selvittää jätteen määrää ja laatua muulla tavoin. Kunnalliset jätemaksut kattavat kunnan vastuulla olevan jätehuollon kustannukset, kuten jätteiden kuljetus, käsittelypaikkojen perustaminen, ylläpito, käytöstä poistaminen ja jälkihoito, rekisterien ylläpito sekä jäteneuvonta. Lisäksi jätehuollon ulkopuolella olevien rekisterien ylläpito ja neuvonta voidaan periä myös erillisenä perusmaksuna. (Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu, 2023a) Jätemaksun tulee vastata kunnan tarjoaman jätehuollon palvelutasoa ja sillä voidaan kannustaa vähentämään jätteiden määrää ja haitallisuutta sekä hyödyntämään jätettä. Useissa kunnissa lajitellusta, hyötykäyttöön kelpaavasta jätteestä peritään siten pienempi käsittelymaksu kuin hyödyntämiseen kelpaamattomasta sekajätteestä. Jätemaksun maksaa kiinteistön haltija tai muu jätteen haltija ja jätemaksun suuruus määräytyy kunnan hyväksymästä jätetaksasta. (Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu, 2023a) Kunta voi myös periä erillistä perusmaksua, eli niin sanottua ekomaksua, kattamaan jäteneuvonnasta, rekisterin ylläpidosta sekä muista vastaavista jätehuoltoon liittyvistä tehtävistä aiheutuvia kuluja.

(Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu, 2023a) Ekomaksu on käytössä vain osassa kuntia. Muilla alueilla palvelujen kustannukset katetaan mm. muiden jätejakeiden tyhjennysmaksuilla. Perusmaksun suuruuteen voi vaikuttaa kiinteistöllä asuvien henkilöiden määrä, kiinteistön käyttötarkoitus tai muu vastaava peruste. (KIVO, 2020b)

9.2 Muut jätemaksut ja -verot Jäteveroa maksetaan kaikesta kaatopaikalle sijoitetusta jätteestä, jonka hyödyntäminen on ympäristönsuojelun kannalta perusteltua ja teknisesti mahdollista ja jonka taloudellista hyödynnettävyyttä voitaisiin parantaa jäteverolla. Jäteveronalaiset jätteet ilmoitetaan jäteverolain (1126/2010) liitteessä.

(Valtiovarainministeriö, 2023) Jäteverollisia eivät ole sellaiset kaatopaikalle sijoitettavat jätelajit, joille ei ole teknistä hyödyntämis- tai käsittelyvaihtoehtoa korvaamaan kaatopaikkasijoitusta, tai joiden hyödyntämisestä seuraava haitta olisi hyötyä suurempi, esimerkkinä mineraalijätteet ja epäorgaanisista kemian prosesseista tulevat jätteet. Jäteveroa ei peritä kaatopaikalle sijoitetusta vaarallisesta jätteestä. Kaatopaikkarakenteissa luvallisesti hyödynnetty jäte on verovapaata. (Valtiovarainministeriö, 2023) Kaatopaikkarakenteissa

Suomen yhdyskuntajätehuolto

29

käytetään jäteaineksista esimerkiksi betonimursketta, maa- ja kiviainesta, lievästi pilaantuneita maita, rakennuskiviainesta, käsiteltyä voimalakuonaa, kiviainespitoista rakennusjäterejektiä, sekä asfalttirouhetta. (HSY, 2020a) Jäteveron piiriin kuuluvat kaikki kaatopaikat, eli yleiset kaatopaikat, yksityiset kaatopaikat ja läjitysalueet, joille sijoitetaan jäteveron piiriin kuuluvaa jätettä. Alle kolme vuotta kestävää jätteen varastointia, jätteiden kompostointi- tai hyödyntämisaluetta eikä maankaatopaikkaa pidetä verovelvollisena kaatopaikkana. Jäteveron suuruus on ollut vuoden 2016 alusta saakka 70 € jätetonnilta. (Valtiovarainministeriö, 2023) Juomapakkausveron piiriin kuuluvat alkoholijuoma-, olut- ja virvoitusjuomapakkaukset sekä myös pakatut vedet ja eräät muut juomapakkaukset. Kyseisen veron tavoitteena on tehostaa juomapakkausten kierrätystä, ehkäistä pakkausten joutumista yhdyskuntajätteen sekaan, sekä ehkäistä roskaantumista. Juomapakkausten valmistevero on 0,51 euroa litralta. Vero ei koske pakkauksia, jotka kuuluvat hyväksyttyyn pantilliseen palautusjärjestelmään ja jos ne ovat uudelleen täytettäviä tai pakkausten materiaalit kierrätetään. (Valtiovarainministeriö, 2023) Öljysuojamaksu on 0,5 euroa tonnilta, ja se on voiteluöljyn hintaan sisältyvä. Kyseisten maksujen avulla katetaan öljyjätteiden jätehuollosta ja öljyn pilaaman maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta aiheutuvia kuluja. (Valtiovarainministeriö, 2023)

9.3 Kiinteistöjen jätehuoltomaksut KIVO on kerännyt jätelaitoksilta viimeisimpiä jätetietoja, muun muassa tyhjennysmaksuista, ekomaksuista ja kokonaisvuosikustannuksista vuodelta 2019. (KIVO, 2020b) Kustannustiedot koskevat alueita, joilla toimii kunnan järjestämä jätteenkuljetus.

Kappaleessa käsitellään jätehuollon kustannuksia niin kiinteistön haltijan, yksityisen asukkaan, yrittäjän, tuottajavastuun alaisen toimijan sekä myös jätehuoltoyhtiöiden kannalta. Kustannustiedot eivät ole kaikilta osin kovin kattavia, mutta antavat kuvaa, miten ja mistä jätehuollon kustannukset ja maksut koostuvat ja minkä suuruisia ne ovat suuruusluokaltaan.

Tyhjennysmaksut Tyhjennysmaksuissa ja -kerroissa on eroa riippuen jätelajista, kiinteistötyypistä ja keräysvälineen koosta ja tyypistä (taulukot 5–8).

Taulukko 5. Kerrostalokiinteistöissä kerättävien jätelajien tyhjennyskerrat ja tyhjennysmaksut (sis. alv) eri keräysvälineiden osalta. (KIVO, 2020b)

30

Jätelaji

Keräysväline

Sekajäte Sekajäte Biojäte Paperi Kartonki Kartonki Lasi (keräyslasi) Metalli (pienmetalli) Metalli (pienmetalli) Muovi

Astia 600/660 l Pintasäiliö 8 m3 Astia 240 l Astia 600/660 l Astia 1000 l Astia 600/660 l Astia 240 l Astia 240 l Astia 600/660 l Astia 600/660 l

Suomen yhdyskuntajätehuolto

Tyhjennyskerrat (krt/vuosi) 60 24 49 28 52 40 7 8 12 51

Tyhjennysmaksu (€/tyhjennys/astia) 12,06 68,45 8,65 0 5,73 6,16 3,28 2,68 7,30 8,57

Taulukko 6. Rivitalokiinteistöissä kerättävien jätelajien tyhjennyskerrat ja tyhjennysmaksut (sis. alv) eri keräysvälineiden osalta. (KIVO, 2020b) Jätelaji

Keräysväline

Sekajäte Biojäte Biojäte Paperi Kartonki Lasi (keräyslasi) Metalli (pienmetalli) Metalli (pienmetalli)

Astia 600/660 l Astia 240 l Astia 140 l Astia 600/660 l Astia 600/660 l Astia 240 l Astia 240 l Astia 600/660 l

Tyhjennyskerrat (krt/vuosi) 52 38 52 17 14 5 10 7

Tyhjennysmaksu (€/tyhjennys/astia) 12,44 7,21 5,54 0 5,52 2,84 2,69 8,03

Taulukko 7. Omakotitalokiinteistössä (jossa ei kompostoida) kerättävien jätelajien tyhjennyskerrat ja tyhjennysmaksut (sis. alv) eri keräysvälineiden osalta. (KIVO, 2020b) Jätelaji

Keräysväline

Sekajäte Biojäte

Astia 240 l Astia 240 l

Tyhjennyskerrat (krt/vuosi) 25 19

Tyhjennysmaksu (€/tyhjennys/astia) 7,17 8,48

Taulukko 8. Omakotitalokiinteistössä (jossa kompostoidaan) kerättävien jätelajien tyhjennyskerrat ja tyhjennysmaksut (sis. alv) eri keräysvälineiden osalta. (KIVO, 2020b) Jätelaji

Keräysväline

Sekajäte

Astia 240 l

Tyhjennyskerrat (krt/vuosi) 20

Tyhjennysmaksu (€/tyhjennys/astia) 7,06

Muut maksut Jätteiden keräyksessä tarvittavat keräysastiat voivat olla joko kiinteistön itse ostamia tai vuokraamia tai niiden hankintakulut voivat sisältyä tyhjennysmaksuun. Pintakeräysastioiden hinnat vaihtelivat pienempien 0,14 m3–0,4 m3 kokoisten 50–110 eurosta isompien 0,6 m3–1 m3 kokoisten 175–320 euroon. Todella suuret (2–8 m3) pintasäiliöt maksoivat 1250–2600 euroa. Syväkeräyssäiliöt, kooltaan 0,6–8 m3, maksoivat 1390–2860 euroa. Jäteastian pesukulun oletusarvo oli 18 € pinta-astialle ja pintasäiliölle, ja syväkeräysastialle 120 € (sis. alv). (KIVO, 2020b) Kotitalouksilta joillain alueilla perittävällä erillisellä ekomaksulla katetaan mm. kotitalouksien hyötyjätepalvelut, jäteneuvonta sekä maksuttomat vaarallisen jätteen keräykset. Ekomaksu on käytössä 79 %:ssa kuntia KIVOn jäsenlaitosten alueella. Omakotitalokiinteistöillä keskimääräinen ekomaksun suuruus arvolisäveroineen oli 30,04 €/vuosi vuonna 2019. (taulukko 9; KIVO, 2020b) Taulukko 9. Ekomaksun vuosikustannukset kiinteistötyypeittäin (sis. alv). (KIVO, 2020b) Kiinteistötyyppi Kerrostalo Rivitalo Omakotitalo Omakotitalo, jossa kompostoidaan

€/asunto/vuosi 23,47 26,88 31,96 28,08

€/asukas/vuosi 12,52 13,44 10,65 9,36

Yhdyskuntajätelajien vastaanottohinnat Taulukossa 10 on nähtävissä eri jätelajeista perittävät keskimääräiset vastaanottohinnat jätekeskuksissa.

Kyseiset hinnat peritään, kun jätekeskukselle toimitetaan kyseistä jätettä suuria määriä esimerkiksi kuorma-autolla punnituksen kautta jätteen haltijan toimesta.

Suomen yhdyskuntajätehuolto

31

Taulukko 10. Vastaanottohinnat (sis. punnituslisän), punnituslisät, -maksut ja kuormapainot jätelajeittain (alv 0%). (KIVO, 2020b) Jätelaji Sekajäte Biojäte Energiajäte Haravointi- ja risujäte Hiekanerotuskaivojäte Rasvanerotuskaivojäte

Vastaanottohinta (€/t) 146,32 95,35 103,80 23,72 72,89 98,00

Punnituslisä (€/t) 2,47 2,42 5,10 4,48 2,38 2,30

Punnitusmaksu (€/kuorma) 9,47 9,07 11,22 6,57 10,00 9,59

Kuormapaino (t/kuorma) 4,60 4,05 2,28 1,42 4,41 4,34

Kokonaisvuosikustannukset Kiinteistöjen jätehuollon kokonaisvuosikustannukset (taulukko 11) muodostuvat kerättävien jätelajien kustannuksista (keräysastian hankintakulut, tyhjennysmaksut, astiapesut), sekä joillain alueilla erillisestä ekomaksusta. Omakotitaloilla lasketaan lisäksi tulevan jäteasemamaksuja, esimerkiksi sekajäte-erän vieminen jäteasemalle. Vuonna 2019 jäteasemapalvelunhinta oli keskimäärin 21,24 € (sis. alv). (KIVO, 2020b) Taulukko 11. Keskimääräiset kokonaisvuosikustannukset kiinteistötyypeittäin (sis. alv). (KIVO, 2020b) Kiinteistötyyppi Kerrostalo Rivitalo Omakotitalo Omakotitalo, jossa kompostoidaan

€/asunto/vuosi 112,39 165,71 256,44 190,13

€/asukas/vuosi 59,94 82,85 85,48 63,38

Haja-asutusalueella jätelaitos voi järjestää kiinteistöille vaihtoehtoisen mahdollisuuden liittyä sekajätteen aluekeräykseen. Vakituiselle asuinkiinteistölle tällöin maksuperusteena on usein henkilölukumäärä, ja lisäksi sekä vakituisen että vapaa-ajan kiinteistön maksuun saattaa vaikuttaa kotikompostointi (taulukko 12). Vakituisessa yhden henkilön asumiskäytössä oleva kiinteistö maksaa keskimäärin noin 110 € vuodessa aluekeräyksestä, ja vajaa 140 € jos asukkaita on kolme. Vapaa-ajan kiinteistön maksu on keskimäärin reilu 70 €. (KIVO, 2020b) Taulukko 12. Sekajätteen aluekeräyksen vuosimaksut asuntoa kohden (sis. alv) (KIVO, 2020b) Kiinteistö Vakituinen, yksi asukas Vakituinen, kolme asukasta Vapaa-ajan kiinteistö Vapaa-ajan kiinteistö (kompostointi)

€/asunto/vuosi (sis. alv) 112,73 138,43 72,59 70,09

Yhteenveto kiinteistöjen maksuista KIVOn mukaan Vuodesta 2009 lähtien KIVO on kerännyt vertailukelpoisella tavalla kokonaiskustannukset kiinteistöjen jätehuollosta kiinteistötyypeittäin. Tietojen perusteella kerros- ja rivitaloissa kustannustaso on laskenut viimeisen viiden vuoden aikana ja omakotitaloilla on ollut pientä vaihtelevuutta. (KIVO, 2020b) Jätehuolto on asukasta kohden laskettuna edelleen edullisinta kerrostalokiinteistössä, vaikka kerättävien jätelajien lukumäärä on suurin. Hinta selittynee osaltaan asukkaiden suuremmalla määrällä kiinteistön keräyspaikkaa kohden ja keräystehokkuudella. Asukasta kohden laskettuna kalleinta jätehuolto on omakotitalossa, jossa ei ole biojätteen kompostointia kiinteistöllä. Jos omakotitalokiinteistöllä

32

Suomen yhdyskuntajätehuolto

kompostoidaan biojätteet itse, alentaa se jätehuollon kustannukset lähelle kerrostaloasukkaan tasoa asukasta kohden. (KIVO, 2020b)

Jätehuollon kustannukset suhteessa muihin kiinteistön kustannuksiin Kiinteistöliitto on vuosittain verrannut vuodesta 2001 alkaen vakiomuotoisen tyyppitalon ns. Indeksitalon kiinteistöveroja sekä muita kunnittain määrittyviä kustannuksia Suomen suurimmissa kaupungeissa perustuen voimassa oleviin maksuperusteisiin ja hintoihin. Kiinteistöliitto on kiinteistöalan asiantuntija ja johtava vaikuttaja sekä kiinteistönomistajien edunvalvoja. Kiinteistöliittoon kuuluu kiinteistöosakeyhtiöitä, asunto-osakeyhtiöitä, asuinvuokratalojen omistajia sekä vuokranantajia. (Kiinteistöliitto, 2020) Indeksitalo on 10 000 kuutiometrin asuinkerrostalo, jossa on 40 asuntoa ja se sijaitsee omalla tontilla kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella. Talon energian- ja vedenkulutukset sekä jäteastioiden määrät ja niiden tyhjennysvälit ovat keskimääräisiä. https://www.kiinteistoliitto.fi/palvelut/tutkimus/saannolliset/ Kiinteistöliiton mukaan vuonna 2022 jätehuoltokustannukset raporttiin valituissa kunnissa oli 0,14–0,29 euroa neliömetriä kohden kuussa. Jätehuollon kuluerä on keskimäärin 0,20 euroa neliömetriä kohden kuussa ja se vastasi 6,4 % yhteenlasketuista jätehuollon, kaukolämmön, kiinteistösähkön, rakennusten ja tonttien kiinteistöveroista sekä vesi- ja jätevesimaksujen kulueristä. (Kiinteistöliitto, 2023)

9.4 Esimerkkejä tuottajavastuun alaisten jätteiden maksuista Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy on Suomen teollisuuden ja kaupan vuonna 1997 perustama ja omistama voittoa tavoittelematon palveluyhtiö. Rinki tuottaa yrityksille tehokkaita ja kestäviä ratkaisuja pakkausten tuottajavastuun toteutukseen. Kuluttajille Rinki tuottaa Rinki-ekopisteverkoston pakkausten keräykseen ja lasipakkausjätteen kierrätykseen. Sopimuksen Ringin kanssa on tehnyt yli 4 600 yritystä.

(Rinki, 2023a) Suomessa pakkausten kierrätyksestä vastaavat kaikki yritykset, jotka maahantuovat Suomeen pakattuja tuotteita tai pakkaavat tuotteita Suomessa. Kyseisillä yrityksillä on niin sanottu tuottajavastuu eli tuotteiden mukana Suomen markkinoille tulleet pakkaukset on kerättävä takaisin kiertoon ja materiaalit kierrätettävä laissa määriteltyjen tavoitteiden mukaan. Tuottajavastuu pohjautuu EU:n ja Suomen lainsäädäntöön ja sen mukaisesti tuottajilla on 100 % kustannusvastuu jatkossa pakkausten erilliskeräyksen kustannuksista. (Rinki, 2023a) Rinki-pisteisiin kuluttajat voivat tuoda käytetyt lasi-, metalli-, kartonki-, ja muovipakkaukset.

Rinki-pisteistä pakkaukset kuljetetaan eteenpäin mahdollisesti välivarastojen kautta muun muassa jalostuslaitoksille, joissa materiaali kierrätetään eli siitä tehdään raaka-ainetta, pakkauksia tai uusia tuotteita energiaa ja ympäristöä säästäen. Suomen teollisuus ja kauppa eli yritykset tuottavat kyseisen kuluttajille tarkoitetun maksuttoman palvelun. Yrityksen kierrätysmaksulaskutus perustuu yrityksen edellisenä vuonna käyttämiin pakkausmääriin sekä materiaalikohtaiseen hinnastoon. (Rinki, 2023b) Rinki-ekopisteverkostossa on kartonki-, lasi- ja metallipakkauksille yli 1 700 keräyspistettä ja muovipakkausten keräystä varten yli 1 000 keräyspistettä ympäri Suomen. Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy vastaa verkoston ylläpidosta. Rinki-ekopisteiden sijainnit löytyvät Kierrätys.info -verkkopalvelussa.

(Rinki, 2023c) Rinki-ekopisteiden lisäksi tuottajavastuun alaisia pakkausjätteitä kerätään kiinteistöllä.

Siitä on tarkempi kuvaus kappaleessa 10, jossa on esimerkki pääkaupunkiseudun jätekeräyksen järjestämisestä.

Taulukossa 13 on nähtävissä pakkausalan tuottajayhteisöjen vuosien 2022–2023 pakkausmateriaalikohtaiset kierrätysmaksut ja taulukossa 14 Ringin liittymis- ja asiakasmaksut vuosille 2022–2023.

(Rinki, 2022a)

Suomen yhdyskuntajätehuolto

33

Taulukko 13. Pakkausalan tuottajayhteisöjen pakkausmateriaalikohtaiset kierrätysmaksut vuosille 2022–2023. (Rinki, 2022a) Materiaaliryhmä

Materiaali

Kierrätysmaksu*

Paperikuidut

Aaltopahvipakkaukset kuluttajille** Aaltopahvipakkaukset yrityksille*** Teollisuuskääreet ja säkit Teollisuushylsyt Kartonki- ja paperipakkaukset Nestekartonkipakkaukset Muovipakkaukset kuluttajille** Muovipakkaukset yrittäjille*** Alumiinipakkaukset kuluttajille** Alumiinipakkaukset yrittäjille*** Tinapeltipakkaukset kuluttajille** Tinapeltipakkaukset yrityksille*** Teräspakkaukset kuluttajille** Teräspakkaukset yrityksille*** Lasipakkaukset FIN-, EUR- ja EPAL-lavat, vuokralavat, kaapelikelat Muut puulavat ja muut puupakkaukset

2022 €/tonni 11 11 17 17 73 143 182 68 120 26 120 26 120 26 98 pantittomat 1.95 2.60

Muovi Metallit

Lasi Puu

2023 €/tonni 17 17 21 21 86 201 215-480 riippuen materiaalista 64-390 riippuen materiaalista 96 26 96 26 96 26 98-118 riippuen luokasta 1.95 2.60

*) Maksuihin lisätään arvonlisävero. **) Kuluttajatuotteiden myyntipakkaukset ja osa ryhmä- ja kuljetuspakkauksista (päätyvät tai voivat päätyä kuluttajille tai kotitalouksiin tuotteiden pakkauksina) ovat ”Pakkauksia kuluttajille”. ***) Tuotteiden mukana yrityksiin päätyvät tuotteiden pakkaukset ovat ”Pakkauksia yrityksille”

Asiakasmaksulaskutus (€/tonni) perustuu yrityksen edellisenä vuonna käyttämiin pakkausmääriin ja hinnastoon ja sille on asetettu vuosittainen minimi ja maksimi (€/vuosi/sopimus). (Rinki, 2022a) Taulukko 14. Ringin liittymis- ja asiakasmaksut vuosille 2022–2023. (Rinki, 2022a) Maksu Asiakasmaksu Asiakasmaku vähintään Asiakasmaksu enintään Liittymismaksu

Maksun suuruus* 2022 1.6 265 4 500 0

*) Maksuihin lisätään arvonlisävero.

2023 1.6 265 4 500 0

Yksikkö €/tonni €/vuosi/sopimus €/vuosi/sopimus €/yritys

Asiakasyrityksen on ilmoitettava sopimusehtojen mukaisesti vuosittain RINKI Oy:lle ne pakkausmäärät ja -materiaalit, jotka yritys on tuonut maahan tuotteidensa mukana tai jotka yritys on käyttänyt markkinoille toimittamiensa tuotteiden pakkaamiseen. Pakkaustietojen ilmoittaminen vaikuttaa suoraan järjestelmän rahoitukseen, laskutukseen ja toimintaan. (Rinki, 2022a) Akut ja paristot kuuluvat tuottajavastuun piiriin, joten niiden jätehuollon järjestämisen ja kustannukset hoitavat akkuja ja paristoja sellaisenaan tai laitteiden tai ajoneuvojen sisällä maahantuovat yritykset. (Tukes, 2021) Jostain alkoholi- ja virvoitusjuomien pakkauksista peritään juomapakkausveroa (0,51 €/litra). Veroa ei kuitenkaan tarvitse maksaa, jos juomien maahantuoja tai valmistaja liittyy toimivaan palautusjärjestelmään tai järjestää sellaisen itse. Valtaosa juomien maahantuojista ja valmistajista on liittynyt Suomen Palautuspakkaus Oy:n eli PALPAn hallinnoimiin palautusjärjestelmiin. Valmistajat ja maahantuojat maksavat jäsenmaksun palautusjärjestelmään kuulumisesta sekä myös pakkauskohtaisia

34

Suomen yhdyskuntajätehuolto

kierrätysmaksuja, jotka käytetään kattamaan palautusjärjestelmien kustannukset. Kierrätyksen kustannukset syntyvät mm. PALPAn palautuspisteille maksettavista korvauksista, pakkausten kuljettamisesta eri vaiheissa kierrätysketjua, ja itse materiaalin käsittelystä. Jälleenkäsittelijä puolestaan maksaa materiaalin hinnan PALPAlle. PALPA on voittoa tavoittelematon organisaatio. (PALPA, 2021)

9.5 Yrityspakkausten jätehuolto kiinteistöistä Rinki vastaanottaa kotitalouksien pakkausjätteitä Rinki-ekopisteissä, mutta yritysten pakkauksia niihin ei saa viedä. Lisäksi Rinki ei kerää pakkausjätteitä kiinteistöiltä. Yrityksen on itse järjestettävä kiinteistönsä jätehuolto eli yrityksen vastuulla on omalle kiinteistölleen jäävien pakkausjätteiden lajittelu ja kuljetuksen järjestäminen kiinteistöltä. Kuljetuksesta tulee sopia jätteenkuljetusyrityksen kanssa, ja kuljetuspalvelusta maksettava maksu on erillinen kulu yritykselle. (Rinki, 2022b) Ringin kierrätysmaksut kattavat yritysten Suomen markkinoille saattamien pakkausten kierrätyksen sekä keräyksen. Maksuihin ei sisälly pakkausjätteiden keräys yrityksen kiinteistöltä. Ringin perimällä kierrätysmaksulla katetaan yritysten pakkausjätteen vastaanottoon muodostettu terminaaliverkosto materiaalin maksutonta vastaanottoa varten, materiaalin kuljetus terminaalista käsittelylaitokselle sekä materiaalin kierrätys uudeksi tuotteeksi tai sen raaka-aineeksi. (Rinki, 2022b) Metalli-, muovi-, kuitu- ja puupakkauksista vastaavat tuottajayhteisöt tiedottavat itse yrityspakkausten lajitteluohjeista sekä omista vastaanottoterminaaleistaan. Kotitalouksia ja yrityksiä koskevat samanlaiset lasipakkausten lajitteluohjeet. Suomen Keräyslasiyhdistys ry on valtuuttanut Ringin järjestämään lasipakkausjätteen vastaanottoterminaalit. (Rinki, 2022b)

9.6 Jätehuoltoyhtiöiden talouslukuja Jätehuoltoyhtiöiden jätemaksujen käytöstä ei löydy helposti selkeää koostetta. Haasteena on myös se, että osalla jäteyhtiöitä jätteenkuljetus on kiinteistönhaltijan järjestämä, osalla ei, joten koottua tietoa voi olla haastava saada. Raporttiin on siten kerättynä yleistä tietoa asiasta sekä KIVOlta että joiltain jäteyhtiöiltä.

KIVOn (2020c) antaman tiedon mukaan perus- ja/tai ekomaksujen kertymän käyttö jakaantuu yleensä ottaen karkeasti: maksuton jäteasemapalvelu (48 %), jätelautakunnat ja jätehuollon kehittäminen (12 %), jäteneuvonta (12 %), pakkaustuottajien verkostoa täydentävä hyötyjätekeräys (ekopisteet) (11 %), vaarallisen jätteen huolto (10 %) ja muut (7 %).

Salpakierto Oy Salpakierto Oy (aiemmalta nimeltään Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy PHJ) on kymmenen kunnan omistama osakeyhtiö, joka on perustettu vuonna 1993. Se huolehtii yhdyskuntajätehuollon palvelutehtävistä omistajakuntiensa alueella jätelain mukaisesti. Yhtiön tehtäviä ovat kunnan vastuulla olevien jätteiden vastaanotto, käsittely, hyödyntäminen, jäteneuvonta sekä jätehuollon suunnittelu ja kehittäminen. Asukkaita toimialueella on yli 200 000 ja yrityksiä noin 13 000. Jätteenkuljetus alueella on pääosin kiinteistönhaltijan järjestämää. (Salpakierto 2021a) Vuonna 2019 Salpakierto Oy:n liikevaihto oli 18,4 miljoonaa euroa. Jätteen vastaanottotoimintojen osuus oli 11,6 miljoonaa euroa, ja palveluiden sekä ulosmyynnin liikevaihto oli 6,8 miljoonaa euroa.

Yhtiön liikevaihdosta korkeintaan 10 % voi tulla muusta kuin lakisääteisestä toiminnasta hankintalain ja jätelain mukaisesti. Vuonna 2019 muun toiminnan tuotot olivat noin 7,3 % tuotoista. Kunnan jätemaksulla tulee kattaa sekä kunnalle että kunnan omistamalle yhtiölle lakisääteisestä jätehuollon järjestämisestä aiheutuvat kustannukset. (Salpakierto 2021b)

Suomen yhdyskuntajätehuolto

35

Liikevaihdon jakauma vuonna 2019 oli seuraavanlainen: käsittelymaksut 63 %, ekomaksut 16 %, muu palvelumyynti 10 %, ulosmyyty jäte, kaasu ja sähkö 7 %, kuljetuspalvelut 2 % sekä vaakamaksut 2 %. Liiketoiminnan kulut puolestaan ovat: Ulkopuoliset palvelut 54 %, henkilöstökulut 15 %, muut liiketoiminnan kulut 15 %, poistot 12 %, aineet ja tarvikkeet 3 % sekä jätevero 1 %. (Salpakierto 2021b) Jäte-, vaaka-, kuljetus-, lavapalvelu- ja hallintopalvelumaksukertymät olivat vuonna 2019 yhteensä 10,6 miljoonaa euroa, josta 92 % tuli jätemaksuista. Kertymästä käytetään jätteen käsittelyyn ja kuljetukseen 83 %. Ekomaksupalveluiden (ekomaksu, pienerämaksut, myynti energia- ja materiaalihyötykäyttöön, muut) tuotot olivat yhteensä 4,3 miljoonaa euroa vuonna 2019, josta ekomaksukertymän osuus oli 67 %. Ekomaksupalveluiden kulut olivat puolestaan yhteensä 4,5 miljoonaa euroa, josta 64 % käytettiin jäteasemapalveluihin. (Salpakierto 2021b)

Pirkanmaan Jätehuolto Pirkanmaan Jätehuolto tuottaa lakisääteisiä jätehuoltopalveluja 17 kunnalle ja 447 000 asukkaalle, pääasiassa asukkaille, taloyhtiöille ja kunnille. (Pirkanmaan jätehuolto, 2021a) Pirkanmaan jätehuollon vuoden 2019 jätemaksujen käyttö jakaantui seuraavasti: kuljetus ja keräys 33 %, jätteenkäsittely 32 %, arvonlisävero 19 %, perusmaksuosuus 11 %, tulos 4 % ja jätevero 1 %. Perusmaksuosuuden käytön jakaantumiskohteet ovat puolestaan: jäteasemat ja aluejätepisteet 28 %, tiedotus ja neuvonta 25 %, biojätteen tuki 20 %, kotitalouden vaaralliset jätteet 20 % ja jätelautakunta 7 %. (Pirkanmaan jätehuolto, 2021b) Pirkanmaan jätehuollon mukaan heidän toimialueellaan jäteastian tyhjennyshinta muodostuu kuljetuksesta ja keräyksestä (43 %), jätteenkäsittelystä (23 %), arvonlisäverosta (19 %) ja perusmaksusta (15 %). Perusmaksulla katetaan useita lakisääteisiä velvoitteita. (Pirkanmaan jätehuolto, 2021c)

36

Suomen yhdyskuntajätehuolto

10 Jätehuollon järjestäminen asukkaille ja elinkeinotoiminnalle 10.1 Kunnan hallinto- ja palvelutoiminnan yhdyskuntajätteet Jätelaissa kunnan hallinto- ja palvelutoiminnalla tarkoitetaan mm. kunnan toimintaa, jota on kunnan ja kuntakonsernin toiminta sekä kunnan osallistuminen kuntien yhteistoimintaan (esim. kuntayhtymät).

Kunnan toimintaa ovat myös kuntien yhdessä omistamat yhteisöt. Kunnan hallinto- ja palvelutoiminta sisältää myös kunnan koulutustoiminnassa muodostuvat yhdyskuntajätteet. Sen sijaan sosiaali- ja terveyspalveluissa ja pelastustoiminnassa muodostuvat yhdyskuntajätteet siirtyvät kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle viimeistään vuoden 2026 alusta alkaen. Hyvinvointialueet voivat kuitenkin ottaa yhdyskuntajätehuollon jo sitä aiemmin hoitoonsa ilmoittamalla siitä 6 kk etukäteen. Kunnan jätelaitos järjestää kunnan kiinteistöjen kuten koulujen, päiväkotien, virastorakennusten, varastojen ja kirjastojenyhdyskuntajätehuollon. Kunnan konserniyhteisöjen (pois lukien markkinaehtoisesti toimivat yhteisöt) yhdyskuntajätehuollon palvelut kuuluvat kunnan jätelaitoksen järjestämisvastuulle. (Kuntaliitto, 2019; Ympäristöministeriö 2022b) Alla on listattuna kunnan hallinto- ja palvelutoimintaan kuuluvia toimintoja, joiden yhdyskuntajätehuolto kuuluu kunnan jätehuoltovastuulle (Kuntaliitto, 2019):

Opetus ja kulttuuri Sivistyspalvelut • kunnan päiväkodit sekä kunnan avoin varhaiskasvatustoiminta; kuntien peruskoulut; kuntien lukiot; kunnan tai kuntien kokonaan tai pääosin omistamat ammatilliset oppilaitokset ja kansalaisopistot.

Taide- ja kulttuuripalvelut • kunnan tai kuntayhtymän kokonaan tai pääosin omistamat musiikkioppilaitokset; teatteri tai orkesteri; museot; kunnan yleinen kirjasto; ja kunnan nuorisotilat ja työpajapalvelun tilat.

Liikuntapalvelut: •

kuntien uimahallit, palloiluhallit, jäähallit ja ulkoliikuntapaikat.

Sosiaali- ja terveydenhuolto (vain vuoden 2025 loppuun asti): Sosiaalihuolto • sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut virastoissa (kasvatus- ja perheneuvonta) tai yksityishenkilöiden kodeissa (kotipalvelut); sosiaalihuollon avohuollon asumispalvelut; sosiaalipalveluiden laitoshuolto; kunnan vanhainkodit; kunnan kokonaan tai pääosin omistamat lastensuojelulaitokset, koulukodit ja lastenkodit; kehitysvammaisten erityishuollon laitospalvelut, päihdehuollon kuntoutuskeskukset sekä kunnan ammatilliset perhekodit.

Terveydenhuolto (sairaanhoito ja kuntoutus) • kunnan terveyskeskukset tai terveysasemat; kunnan ja kuntayhtymien (sairaanhoitopiirien) sairaalat; kunnallisen hammashuollon yksiköt; pelastustoimen ensihoidon yksiköt; kunnan ympäristöterveydenhuollon toimintayksiköt (kuntayhtymät); kunnan tai kuntayhtymän psykiatrinen sairaala ja osa laboratorioista.

Suomen yhdyskuntajätehuolto

37

Yhdyskuntatekniset ja elinkeinopalvelut: •

aluepelastuslaitosten palo- tai pelastusasemat (vain vuoden 2025 loppuun asti); kunnan tilakeskuksen hallinnoimat kiinteistöt ja toimitilat; kunnallisen vesihuoltolaitoksen kiinteistöjen yhdyskuntajätteet; yleisten alueiden puhtaanapito, (mm. puistot); kunnan ylläpitämät satamat; kunnan tai kuntien pääosin omistamat kaukolämpöyhtiöt; kunnan tai kuntien yhteisen jätelaitoksen toimitilat; joukkoliikenteen kuntayhtymien toimitilat; kuntien yrityspalvelut sekä kuntien omistamat kehitysyhtiöt.

10.2 Yritysten ja yhteisöjen jätehuolto Pääsääntöisesti kunnan jätehuollon ulkopuolelle kuuluu elinkeinotoiminnassa syntyvä jäte. Lähtökohtaisesti kaupat, yksityinen palvelutoiminta, yritykset, ja teollisuus- ja tuotantolaitokset vastaavat itse jätehuollostaan ja hankkivat itse palvelut sopivilta palveluntarjoajilta. Kunnan vastuulle kuuluvat kuitenkin niin sanotut kivijalkayritysten jätteet, joita ovat asuinkiinteistöissä sijaitsevissa liikehuoneistoissa syntyvät jätteet (pois lukien vaaralliset jätteet), jotka koostumukseltaan, ominaisuudeltaan, ja määrältään vastaavat asumisessa muodostuvaa jätettä ja jotka toimitetaan kiinteistöllä olevaan keräyspaikkaan. (Yrittäjät, 2020) Jätelain mukaan elinkeinotoiminnan jätehuollon järjestäminen ei kuulu jätehuoltomääräysten soveltamisalaan. Jätehuoltomääräykset koskevat elinkeinotoiminannan jätteitä silloin, jos elinkeinotoiminnan jätteet käsitellään kunnan jätehuoltojärjestelmässä tai kun on kyse jätteestä ja jätehuollosta aiheutuvan haitan ja vaaran estämisestä. Elinkeinotoimintaakin koskee jätelain etusijajärjestys (jätteen määrän vähentäminen, jätteen uudelleenkäyttö ja kierrättäminen sekä muu hyödyntäminen). (Jätelaki 2011; Valtioneuvoston asetus jätteistä 2021) Yritys voi pyytää jätehuoltoa kunnalta tai kunnalliselta jäteyhtiöltä, jos yritys ei saa jätehuoltopalveluita palvelua tarjoavilta yrityksiltä. Kunnan on lain mukaan järjestettävä yrityksen jätehuolto, jos yritys palvelutarjonnan puutteen vuoksi tätä pyytää ja jäte soveltuu kuljetettavaksi tai käsiteltäväksi kunnan jätehuoltojärjestelmässä (kunnan toissijainen jätehuoltopalvelu). (Yrittäjät, 2020) Jätteiden keräys- ja kuljetuspalvelut ovat myös yrityksille ja yhteisöille jätelain nojalla. Kuntien hallinto- ja palvelutoiminnan yhdyskuntajätteestä ja liikehuoneistojen yhdyskuntajätteestä huolehditaan silloin, kun jätehuolto on yhteinen asuinkiinteistön kanssa (kuten putkikeräysjärjestelmä, kivijalkamyymälät). Esimerkiksi Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY tarjoaa jätteiden keräys- ja kuljetuspalveluita yrityksille, jotka ovat tehneet HSY:lle TSV-pyynnön Materiaalitori.fi -alustan kautta tai TSV-sopimuksen (toissijaisen vastuun jätehuoltopalvelu) HSY:n kanssa. (HSY, 2020f) Palvelun tuottaja on Ympäristöministeriö ja sen ylläpitäjä Motiva Oy. Materiaalitori on tarkoitettu yritysten ja organisaatioiden jätteiden ja tuotannon sivuvirtojen ammattimaiseen vaihdantaan. Materiaalitorissa voi myös etsiä ja tarjota näihin liittyviä palveluja, kuten jätehuolto- ja asiantuntijapalveluja. Materiaalitorin käyttäminen on maksutonta ja avointa alan toimijoille. Vuodesta 2020 alkaen jätteen haltijan on ollut etsittävä Materiaalitorissa jätteelleen markkinaehtoista jätehuoltopalvelua, ennen kuin sillä on lupa pyytää palvelua kunnalta markkinapuutteen vuoksi. Markkinaehtoisen palvelutarjonnan puute on vaatimus kunnan toissijaiselle jätehuoltopalvelulle. Jätteen haltijan on ilmoitettava tarvitsemastaan jätehuoltopalvelusta Materiaalitoriin, ja jos markkinaehtoista palvelua ei löydy 14 vuorokauden kuluessa ilmoittamisesta, niin kunnan jätelaitokselta voi pyytää toissijaista palvelua (Materiaalitori, 2020).

Yrityksissä ja vastaavissa vaarallisten jätteiden jätehuollon järjestäminen on pääsääntöisesti jätteen haltijan velvollisuus. Yrityksen johdon pitää olla selvillä yrityksen käyttämistä aineista ja niiden vaarallisuudesta ja yrityksen velvollisuus on myös kouluttaa henkilökuntaa ja hankkia asianmukaiset suojaimet. Vaarallinen jäte ei voi koskaan olla ilman omistajaa, eli jätteen siirtyessä kerääjälle, siirtyy myös jätteen vastuu ja siitä selvilläolovelvollisuus kerääjälle. (Yrittäjät, 2020) Vaarallisista jätteistä peritään hinnaston mukainen maksu yrityksiltä, laitoksilta ja vastaavilta yhteisöiltä. (HSY, 2020d)

38

Suomen yhdyskuntajätehuolto

10.3 Esimerkkinä pääkaupunkiseudun jätehuollon järjestäminen Raportissa käytetään esimerkkinä pääkaupunkiseudun jätehuoltoa, sillä se palvelee laajaa aluetta ja käyttäjäkuntaa. On kuitenkin huomioitava, että eri puolella Suomea jätehuollon järjestämisessä on eroa.

Pääkaupunkiseudulla operoi Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY, joka tuottaa kunnallisia jätehuollon ja vesihuollon palveluja ja myös tietoa pääkaupunkiseudusta ja ympäristöstä. HSYkuntayhtymän jäsenkaupungit ovat Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa. HSY järjestää sekä asuinkiinteistöjen että julkishallinnon jätehuollon pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella. Pääkaupungin jätehuollon kuvaamiseen on käytetty muun muassa Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen jätehuoltomääräyksiä ja muita HSY:n tuottamia tietoja heidän jätehuollostaan, esimerkiksi Sortti-asemista.

HSY:n jätehuollon tehtäviä pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella ovat jätelain mukaisesti (HSY 2021): • tuottaa ja järjestää jätehuollon palvelut • vastata toimialueen kuntien hallinto- ja palvelutoiminnan yhdyskuntajätehuollosta • on olla vastuussa jätteen keräyksestä, kuljettamisesta, hyödyntämisestä ja jätteen loppukäsittelystä kaatopaikalla sekä vastata kaatopaikan jälkihoidosta • on olla vastuussa jäteneuvonnasta • toimia jätehuoltoviranomaisena (jätehuoltomääräykset, taksa ym.) toimialueellaan HSY ei vastaa tuottajavastuun alaisista jätteistä, mutta tekee jatkuvasti yhteistyötä tuottajayhteisöjen kanssa. HSY on sopinut tuottajayhteisöjen kanssa muun muassa sähkölaitteiden, paristojen ja akkujen sekä paperin vastaanottamisesta Sortti-asemilla. Jos jätehuoltovastuu ei kuulu kunnalle tai tuottajille, jätteen haltijalla itsellään on vastuu jätehuollon järjestämisestä. HSY voi tarjota myös yrityksille ja muille jätteenhaltijoille jätehuoltopalveluita, jos kohtuullista jätehuoltopalvelua ei muuten ole tarjolla.

(HSY, 2021) Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen jätehuoltomääräykset koskevat kaikkia HSY:n jätehuoltoon liittyneiden Helsingin, Espoon, Kauniaisten, Vantaan ja Kirkkonummen asukkaita ja lisäksi HSY:n järjestämän jätehuollon piiriin kuuluvia muita toimijoita. Jätehuoltomääräyksissä annetaan ohjeita erikseen kerättävistä jätelajeista ja siinä on tietoa jätepisteille, keräysvälineille sekä jätteenkuljetuksen ja -keräyksen vaatimuksista. Jätehuoltomääräyksiä sovelletaan myös HSY:n jätehuollon piirissä olevilla kiinteistöillä syntyvien tuottajavastuunalaisten jätteiden keräämiseen ja toimittamiseen jatkokäsittelyyn, ja lisäksi niillä kiinteistöillä, jotka ovat liittyneet kunnan toissijaisen järjestämisvelvollisuuden perusteella HSY:n jätehuollon piiriin. HSY:n jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuulumatonta elinkeinotoiminnassa syntyvää jätettä kyseiset jätehuoltomääräykset koskevat siltä osin, kuin on tarpeellista jätelainsäädännön vaatimusten noudattamiseksi sekä jätteestä ja jätehuollosta aiheutuvan vaaran ja haitan ehkäisemiseksi. (HSY, 2020b, 2022b) Kiinteistöllä tarkoitetaan maapohjaa ja sillä sijaitsevia rakennuksia ja kiinteistön haltijalla kiinteistön omistajaa tai vuokralaista. Kiinteistöittäisellä jätteenkuljetuksella puolestaan tarkoitetaan HSY:n järjestämää kiinteistökohtaista jätteenkuljetusta, jossa jätteet haetaan kiinteistöllä olevasta keräyspaikasta, ja johon jokainen kunnan järjestämisvastuulle kuuluva kiinteistö on velvollinen liittymään jätelain nojalla. (HSY, 2022b) Kunnan järjestämisvastuun piiriin kuuluva jäte on asumisessa syntyvää jätettä, (myös asumisessa syntyvä liete), kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvää yhdyskuntajätettä sekä se liikehuoneistoissa muodostuva yhdyskuntajäte, joka kerätään asumisessa syntyvien jätteiden kanssa. Yhdyskuntajäte on vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa muodostuvaa jätettä (myös sako- ja umpikaivoliete) sekä laadultaan siihen rinnastettavaa hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa muodostuvaa jätettä. (HSY, 2022b) Kiinteistö liittyy HSY:n järjestämään jätehuoltoon, kun kiinteistön haltija muodostaa kiinteistönsä osalta asiakkuuden HSY:n kanssa ja järjestää kiinteistölle jätteiden keräyspaikan jätehuoltomääräysten

Suomen yhdyskuntajätehuolto

39

mukaisine jätteenkeräysvälineineen. HSY:n järjestämään jätehuoltoon liittyminen tehdään luovuttamalla jäte HSY:n järjestämään kiinteistökohtaiseen jätteenkuljetukseen, jonka mukaisesti HSY kuljettaa järjestämisvastuulleen kuuluvan jätteen kiinteistön haltijan kiinteistöllä olevasta keräyspaikasta asianmukaiseen jatkokäsittelyyn. Kiinteistön haltijan tai muun jätteen haltijan on laitettava jäte kiinteistökohtaista jätteenkuljetusta varten järjestämäänsä keräyspaikkaan. Vaihtoehtoisesti kiinteistöt voivat hankkia yhteisen jätteenkeräysvälineen eli kimppa-astian lähellä sijaitsevien kiinteistöjen tai tienhoitokunnan kanssa. Kiinteistön haltijat sopivat asiasta keskinäisellä sopimuksella. (HSY, 2022b)

10.4 Pääkaupunkiseudun jätehuoltomääräykset tiivistettynä ja muokattuna Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän uudet jätehuoltomääräykset (HSY, 2022b) korvaavat aiemmat (HSY, 2020b) ja ovat voimassa 1.11.2022 lähtien lukuun ottamatta erikseen ilmoitettuja siirtymäaikoja biojätteen uusille lajitteluvelvoitteille. Uusimpien jätehuoltomääräysten mukaan biojäte tulee lajitella kaikenkokoisista asuinkiinteistöistä, eli biojätteen lajittelu laajenee koskemaan myös 1-4 asunnon kiinteistöjä, mutta ei vapaa-ajan kiinteistöjä. Biojätteen keräystä koskevat muutokset tulevat voimaan porrastetusti eri alueilla. Vaihtoehtona biojätteen erilliskeräykselle on omatoiminen kompostointi. (HSY, 2022b)

Jätteiden kerääminen kiinteistöllä Erikseen lajiteltavat jätelajit Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) järjestämään jätehuoltoon kuuluvilla kiinteistöillä syntyvästä yhdyskuntajätteestä tulee lajitella erikseen kierrätykseen soveltuvat jätteet. Jätteiden lajittelusta huolehtii jätteen haltija. Erikseen kerättävät jätteet pitää laittaa sille tarkoitettuun kiinteistökohtaiseen jätteenkeräysvälineeseen (järjestetty jätehuoltomääräysten mukaisesti) tai vaihtoehtoisesti tuottajien järjestämiin vastaanottopaikkoihin. Yhdyskuntajätteellä tarkoitetaan vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa muodostuvaa jätettä, ja lisäksi laadultaan siihen rinnastettavaa hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa muodostuvaa jätettä. Mukaan luetaan sako- ja umpikaivoliete. (HSY, 2022b) Kiinteistön haltijan tulee tiedottaa asukkaita ja kiinteistön muita käyttäjiä velvollisuudesta lajitella jätteensä ja ajantasaisista jätteiden lajitteluohjeista. HSY huolehtii asumisessa syntyvän ja muiden vastuulleen kuuluvien toimijoiden seka- ja biojätteen, sako- ja umpikaivolietteen sekä kiinteistöllä erilliskerättyjen pakkausjätteiden kiinteistökohtaisesta jätteenkuljetuksesta. (HSY, 2022b) Sekajäte HSY:n järjestämän kiinteistökohtaiseen jätteenkuljetukseen kuuluvilla kiinteistöillä tulee olla käytössään sekajäteastia, johon kaikki muu kuin kierrätystä varten lajiteltu ja erilliskerätty jäte on laitettava.

(HSY, 2022b) Jätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet Sekajätteestä pitää lajitella omiin keräysvälineisiinsä kierrätykseen soveltuvat jätteet kyseisten ohjeiden mukaisesti: (taulukot 15–16; HSY, 2022b) • biojäte • kaikilla asuinkiinteistöillä. Kiinteistöittäiseen kuljetukseen liittymisvelvoite ei koske puutarhajätettä eikä kiinteistöjä, joilla syntyvä biojäte kompostoidaan

40

Suomen yhdyskuntajätehuolto

• jos muulla kuin asuinkiinteistöllä sitä syntyy vähintään 10 kilogrammaa viikossa kartonkipakkaukset ja pahvi • jos asuinkiinteistöllä on vähintään 5 huoneistoa • jos muulla kuin asuinkiinteistöllä kartonkipakkauksia tai pahvia poistetaan käytöstä vähintään 5 kilogrammaa viikossa • lasipakkaukset • jos asuinkiinteistöllä on vähintään 5 huoneistoa • jos muulla kuin asuinkiinteistöllä lasipakkauksia poistetaan käytöstä vähintään 2 kilogrammaa viikossa • metallipakkaukset ja pienmetalli • jos asuinkiinteistöllä on vähintään 5 huoneistoa • jos muulla kuin asuinkiinteistöllä pienmetallia poistetaan käytöstä vähintään 2 kilogrammaa viikossa • muovipakkaukset • jos asuinkiinteistöllä on vähintään 5 huoneistoa • jos muulla kuin asuinkiinteistöllä muovipakkauksia poistetaan käytöstä vähintään 5 kilogrammaa viikossa

•

Taulukko 15. Erikseen kerättävät jätelajit HSY:n alueella. (HSY, 2022b) Huoneistojen lukumäärä kiinteistöllä 1-4 huoneistoa

Sekajäte x

Biojäte x

Pahvi ja kartonkipakkaukset

Pienmetalli

Lasipakkaukset

Muovipakkaukset

5 tai enemmän

x

x

x

x

x

x

Paperi kuten jätelain 49 ja 50 § määräävät kuten jätelain 49 ja 50 § määräävät

Jos syntyvä biojäte kompostoidaan itse kiinteistöllä, biojätteen erilliskeräysvelvoite ei koske kyseistä kiinteistöä. Vaikka edellä mainitut erilliskeräysvelvoitteet eivät koskisi kiinteistöä, voivat ne halutessaan sopia HSY:n kanssa erilliskerättyjen pakkausjätteiden kiinteistökohtaiseen jätteenkuljetukseen liittymisestä. (HSY, 2022b).

Taulukossa 16 on erilliskeräysvelvoitteet vielä tarkemmin eriteltynä asuinkiinteistölle ja muille kiinteistölle. Velvoitteisiin tuli isoja ja selkeitä muutoksia 1.11.2022 alkaen. Uudet jätehuoltomääräysten 13 §:ssä määrätyt biojätteen, kartonki-, lasi ja muovipakkausten sekä pienmetallin erilliskeräysvelvoitteet tulivat voimaan 1.11.2022. (HSY, 2022b) Uusien erilliskeräysvelvoitteiden voimaantuloon saakka noudatettiin erilliskeräysvelvoitteista 1.1.2021 annettuja jätehuoltomääräyksiä. (HSY, 2020b) Taulukko 16. Uusien jätehuoltomääräysten mukaisesti 1.11 2022 alkaen biojätteen, pienmetallin sekä muovi-, lasi- ja kartonkipakkausten lajitteluvelvollisuudet kiristyivät (HSY,2020b, 2022b) Jätelaji Sekajäte Biojäte Kartonkipakkaukset ja pahvi Lasipakkaukset Pienmetalli Muovipakkaukset Paperi

31.10.2022 saakka kerättävä kiinteistöllä Asuinkiinteistö Muu kiinteistö aina aina 5 asuntoa 25 kg/viikko 5 asuntoa 25 kg/viikko

1.11.2022 alkaen kerättävä kiinteistöltä Asuinkiinteistö Muu kiinteistö aina aina 1 asunto 10 kg/viikko 5 asuntoa 5 kg/viikko

5 asuntoa 5 asuntoa 5 asuntoa jätelain mukaisesti

5 asuntoa 5 asuntoa 5 asuntoa jätelain mukaisesti

25 kg/viikko 25 kg/viikko 15 kg/viikko jätelain mukaisesti

2 kg/ viikko 2 kg/viikko 5 kg/viiko jätelain mukaisesti

Perustellusta syystä kiinteistön tai jätteen haltija voi hakea poikkeusta jätehuoltomääräysten noudattamisesta. (HSY, 2022b)

Suomen yhdyskuntajätehuolto

41

Erilliskeräykseen liittyminen Kiinteistöt voivat halutessaan sopia HSY:n kanssa erilliskerättyjen pakkausjätteiden kiinteistökohtaiseen jätteenkuljetukseen liittymisestä, vaikka erilliskeräysvelvoite ei koskisi kiinteistöä. (HSY, 2022b).

Pakkausjätteen suhteen noudatetaan tuottajavastuuta. Pakkausala voi järjestää alueellisen keräyksen lisäksi kiinteistöiltä kiinteistökohtaisen pakkausjätteen kuljetuksen, tai jos pakkausala ei kerää erilliskerättyä pakkausjätettä kiinteistöiltä, voi kunta järjestää jätteen kuljetuksen. Jos kuntakaan huolehdi kyseisen jätteen kuljettamisesta, voi kiinteistön haltija itse tilata yksityiseltä yrittäjältä sopimusperusteisen kuljetuksen. Pakkausjäte pitää aina toimittaa tuottajalle. (Yrittäjät, 2020) Muut erikseen kerättävät jätteet Tuottajavastuun alle kuuluvat jätteet (esim. paristot ja akut sekä sähkö- ja elektroniikkaromu) on kerättävä erikseen ja vietävä tuottajan järjestämään vastaanottopaikkaan. Pantilliset juomapakkaukset on palautettava niiden palautuspisteisiin. Vaaralliset jätteet ja erityisjätteet tulee kerätä erikseen ja viedä käsiteltäväksi jätehuoltomääräyksen mukaisesti. (HSY, 2022b) Asuinkiinteistöillä syntyvät risut, oksat ja puutarhajäte, joita ei itse käsitellä kiinteistöllä, on toimitettava ensisijaisesti HSY:n Sortti-asemille tai muuhun HSY:n osoittamaan vastaanottopaikkaan. Asuinkiinteistöllä syntyvä rakennus- ja purkujäte pitää lajitella ”valtioneuvoston asetuksen jätteistä” mukaisesti. Jos asuinkiinteistön haltija itse huolehtii rakennus- ja purkujätteiden jätehuollosta, kyseiset lajitellut jätteet toimitetaan ensisijaisesti HSY:n Sortti-asemille tai muuhun HSY:n osoittamaan vastaanottopaikkaan. (HSY, 2022b)

42

Suomen yhdyskuntajätehuolto

Vaarallisen jätteen jätehuolto Vaaralliset jätteet on kerättävä erikseen laatunsa mukaan, säilytettävä asianmukaisesti ja pidettävä erillään toisistaan ja muista jätteistä. Vaarallinen jäte tulee pakata alkuperäispakkaukseensa, jos se on mahdollista ja turvallista. Vaaralliset jätteet on toimitettava vastaanottopaikkoihin vähintään kerran vuodessa. (HSY, 2022b) Yritysten vaarallinen jäte on merkittävä, pakattava ja annettava tarpeelliset tiedot kaikissa vaiheissa jätehuoltoa siten, että jätteen ominaisuuksia ja siirtoja voidaan seurata jätteen syntypaikalta sen hyödyntämiseen tai loppukäsittelyyn. (HSY, 2022b) Kotitalouksien vaaralliset jätteet tulee toimittaa maksutta HSY:n järjestämiin keräyspaikkoihin ja tuottajavastuun alle kuuluvat vaaralliset jätteet (esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkaromu; paristot ja akut) voi toimittaa myös tuottajien järjestämiin vastaanottopaikkoihin. Kotitalouden lääkejätteet, neulat ja ruiskut tulee toimittaa apteekkiin. Muualla kuin kotitalouksissa syntyvä ja elinkeinotoiminnassa syntyvä vaarallinen jäte tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on oikeus sen vastaanottamiseen. (HSY, 2022b) Kotien vaarallisia jätteitä ovat muun muassa: • energiansäästölamput ja muut loisteputket • paristot • lääkkeet, neulat ja ruiskut • akut • jäteöljyt, öljynsuodattimet ja muut öljyiset jätteet • liuottimet kuten tärpätti, tinneri, asetoni, bensiini, polttoöljy ja liuotinpitoiset pesuaineet • märät maalit, liimat ja lakat • maalausvälineiden pesuvedet • painepakkaukset, kuten aerosolipurkit (hölskyy tai pihisee) • painekyllästetty puu (maksullinen vastaanotto) • puunsuoja- ja kyllästeaineet • asbesti (maksullinen vastaanotto) • emäksiset pesu- ja puhdistusaineet • torjunta- ja desinfiointiaineet • voimakkaat hapot kuten rikkihappo • sammuttimet ja kaasupullot • uudenvuodentinat (EU on kieltänyt tinan myynnin kuluttajatuotteissa 1.3.2018 alkaen.)

• elohopeaa sisältävät kuumemittarit Erityisjäte Erityisjäte tulee pitää erillään ja pakata lujiin ja tiivisti suljettuihin astioihin, joihin on merkitty jätteen laatu, mahdollinen haitta ja siitä aiheutuvat toimenpiteet. Erityisjätteellä tarkoitetaan jätteitä, jotka vaativat erityistoimia käsittelyn tai kuljetuksen aikana, esimerkkinä jätteen välitön peittäminen kaatopaikalla.

Erityisjäte ei tarkoita vaarallista jätettä. Erityisjätettä on mm. käymäläjäte tai biologinen jäte (terveydenhuollon erityisjäte). (HSY, 2020b) Jätemaksut Kiinteistön jätemaksut koostuvat jäteastioiden tyhjennyshinnasta ja astiavuokrasta, jos astian haluaa vuokrata. Se voi myös hankkia itse. Jäteastioiden tyhjennyshintaan vaikuttaa tyhjennysrytmi, joka riippuu jätelajista ja jäteastioiden määrästä. Syväkeräyssäiliön tyhjennyksen hinta perustuu punnitukseen, eli jätteestä maksetaan sen todellisen määrän mukaan. Hyötykäytettävän jätteen jäteastian tyhjennys on kiinteistöille edullisempaa. (HSY, 2020c)

Suomen yhdyskuntajätehuolto

43

HSY ottaa maksutta vastaan kotitalouksista syntyvät vaaralliset jätteet. Yrityksiltä, laitoksilta ja vastaavilta yhteisöiltä peritään maksu hinnaston mukaan. (HSY, 2020d) Yhteisen jätteenkeräysvälineen käyttäminen (Kimppa) Lähekkäin olevien kiinteistöjen haltijat tai muun muassa tienhoitokunnan osakkaat voivat käyttää yhtä tai useampaa jätelajia varten yhteistä keräysvälinettä tai -välineitä ja niiden sijoituspaikkaa keskinäisen sopimuksen perusteella (yhteiskäyttö). Yhteiskäytön sopimuksessa tulee kaikkien yhteistä keräysvälinettä käyttävien kiinteistöjen haltijat olla osapuolina. HSY voi kieltää yhteiskäytön perustellulla syyllä.

(HSY, 2022b) Yhteiskäyttösopimuksessa tulee olla pääsopija, jonka velvollisuus on jakaa jätelasku muiden käyttäjien kesken ja joka toimii yhteyshenkilönä astiatyhjennyksiin liittyen ja huolehtii sopimuksen osakkaina olevien jäteastian käyttäjien yhteystietojen ylläpidosta. Jos jäteastia sijoitetaan kiinteistön rajojen ulkopuolelle, se pitää sopia maanomistajan kanssa. Maanomistajan tulee olla aina sopimuksen yhtenä osapuolena, vaikka ei käyttäisi yhteistä jäteastiaa ollenkaan. Myös vapaa-ajan asuntojen haltijat saavat sopia yhteisen jäteastian käytöstä tiekunnan, lähimpien naapureidensa, tai muun yhdistyksen kanssa.

(HSY, 2020g) HSY:n alueellinen sekajätepiste Jos kiinteistöille ei ole ajoyhteyttä jäteajoneuvolla, vapaa-ajan kiinteistöjen ja ympärivuotisesti asuttujen kiinteistöjen haltijat voivat hakea HSY:n alueellisen sekajätepisteen käyttäjäksi lähettämällä hakemus HSY:lle. HSY:n alueellinen sekajätepiste on tarkoitettu ainoastaan kotitalouksien päivittäiselle sekajätteelle, ei muille jätejakeille. Sekajätepisteen käyttäjä kuljettaa asianmukaisesti lajitellun ja pakatun sekajätteensä itse vastaanottopisteeseen. (HSY, 2022b) Alueelliset vastaanottopisteet Alueellisia vastaanottopisteitä ovat mm. niin sanotut Ekopisteet eli pakkausjätteiden tuottajayhteisöjen ylläpitämät pisteet, paperin tuottajayhteisöjen ylläpitämät paperituotteiden vastaanottopisteet sekä uudelleen käyttöön toimitettaville tuotteille ylläpidetyt alueelliset vastaanottopisteet. Alueelliselle vastaanottopisteelle saa viedä vain sellaista jätettä, jota varten siellä on jätteenkeräysväline ja jätteen sijoittaminen keräysvälineen ulkopuolelle on kielletty. (HSY, 2022b) Yleiset jätteenkuljetusta koskevat määräykset Jätteenkuljettajan tulee vastata siitä, että jätettä ei kuljetuksen aikana pääse leviämään ympäristöön. Erilaatuiset ja erilliskerätyt jätelajit on pidettävä erillään kuljetuksen aikana. Jätteen luovuttajan, kuljettajan ja vastaanottajan on oltava selvillä siirtoasiakirjan laatimisvelvoitteesta koskien sako- ja umpikaivolietettä, hiekan- ja rasvanerotuskaivojen lietettä, vaarallista jätettä, pilaantunutta maa-ainesta ja muuta rakennus- ja purkujätettä. Jos jäte noudetaan kotitaloudesta, on jätteen kuljettajan laadittava siirtoasiakirja ja huolehdittava asiakirjan antamisesta vastaanottajalle sekä myös sen säilyttämisestä. (HSY, 2022b) Jätteisiin liittyvä tiedotus Kiinteistön haltijalla on tiedottamisvelvollisuus eli kiinteistön haltijan on tiedotettava asukkaita velvollisuudesta lajitella jätteensä sekä antaa ajantasaisista tietoa jätteiden lajitteluohjeista. Tiedotuksen sisältö ei saa olla ristiriidassa HSY:n ohjeiden ja määräysten kanssa. (HSY 2022b)

44

Suomen yhdyskuntajätehuolto

Sortti-asemat Sortti-asemille voi viedä jätteet, jotka eivät sovellu tai mahdu kiinteistön omiin jäteastioihin. Vaarallisia jätteitä voi myös viedä keräyskontteihin (noin 40 eri puolilla pääkaupunkiseutua). Kerran vuodessa kiertävät keräysautot kulkevat keräten metalliromua, sähkölaitteita ja vaarallista jätettä. Erittäin isoille määrille, esim. kuorma-autokuormallinen, on vastaanottopaikka Espoon Ämmässuolta. (HSY, 2020f) Sortti-asemat eivät peri maksua erikseen lajitelluista kartongista ja pahvista; lasipakkauksista (pullot ja purkit); metallista; paperista; sähkö- ja elektroniikkalaitteista tai kotien vaarallisesta jätteestä.

(HSY, 2022a) Sortti-asemat vastaanottavat maksullisia jätteitä (sis. arvonlisävero 24 %). Taulukossa 17 on hinnat Sortti-asemalla vastaanotettaville jätteille. Yksittäiset esineet (esim. nojatuoli, runkopatja tai sohva) veloitetaan tilavuuden mukaan. (HSY, 2022a) Taulukko 17. Sortti-asemien vastaanottohinnat jätteille 2022 (sis. ALV). (HSY, 2022a) Jätelaji Pinnoitettu puu - maalattu ja lakattu puu, yms. käsitelty puu - lastulevy, ovet, kaapit, kalusteet - naulat ja pienet heloitukset voivat olla mukana.

Puiset kuormalavat - puhdas puu - raakalaudat - vanerilevy ja kertopuu - naulat ja pienet heloitukset voivat olla mukana Muovi - muoviesineet - kalvomuovit, ei kuitua sisältävää kalvoa - ei styroksia - ei PVC Poistotekstiili -käyttökelvottomat vaatteet ja tekstiilit kotitalouksista -muovipussiin pakattuna Palava sekajäte - tuolit, sohvat, joustinpatjat - ei metalliesineitä - lajittele suuri ja pieni sekajäte omiin lavoihin Kipsi - puhdas, kuiva kipsilevy - ei säkeissä - ei laattoja, lautarakenteita eikä metallia Painekyllästetty puu Eristevillat - Lajittele kivi- ja lasivillat Sortti-asemalla palamattomaan jätteeseen.

- Lajittele ekovilla palavan sekajätteen lavalle Jätelaji Palamaton jäte - posliiniset wc-istuimet, pesualtaat - posliiniset ja lasiset astiat - ikkunalasi, peili - epäpuhtauksia sisältävä kipsilevy - ei metalliesineitä Kiviainekset - asfaltti, betoni, kivet, tiilet, kaakelit - maa-ainekset, multa

m3/1000 l 10,00 €

200 l (esim. jätesäkki) 2,00 €

10,00 €

2,00 €

10,00 €

2,00 €

10,00 €

2,00 €

26,50 €

5,30 €

26,50 €

5,30 €

26,50 € 26,50 €

5,30 € 5,30 €

m3/1000 l 65,50 €

200 l (esim. jätesäkki) 13,10 €

50 l (esim. laatikko) 3,28 €

65,50 €

13,10 €

3,28 €

Suomen yhdyskuntajätehuolto

45

Puutarhajäte Omenat, luumut (puutarhasta syntyvä bio) - Lajittele erilleen muusta puutarhajätteestä. Vastaanotto vain syksyllä.

Haravointijäte - lehdet, ruoho, naatit, haketettu risu, muu puutarhan maatuva jäte - kannot, juurakot - ei multaa - puhdas sahanpuru, kutterinpuru, turve Risut - oksat, havut, yksittäiset puut, orapihlaja, puunrungot, ruusut Vieraslajit - pakattuna - lajitellaan sekajätteeseen

46

Suomen yhdyskuntajätehuolto

kuorma 5,00 € 5,00 €

5,00 € 5,00 €

Lähteet ELY-keskus 2022a. UKK. Juomapakkaukset https://www.ely-keskus.fi/web/tuottajavastuu/ukk#Beverage_packaging ELY-keskus 2022b. Myyjän velvollisuudet https://www.ely-keskus.fi/web/tuottajavastuu/myyjan-velvollisuudet ELY-keskus 2022c. Näin hoidat tuottajavastuun. Tuottajayhteisön perustaminen. https://www.ely-keskus.fi/web/tuottajavastuu/nain-hoidat-tuottajavastuun ELY-keskus 2022d. UKK. Pakkaukset. https://www.ely-keskus.fi/web/tuottajavastuu/ukk#Pakkaukset ELY-keskus 2022e. UKK. Paperi. https://www.ely-keskus.fi/web/tuottajavastuu/ukk#Paperi ELY-keskus 2022f. UKK. Sähkö- ja elektronikkalaitteet. https://www.ely-keskus.fi/web/tuottajavastuu/ukk#S%C3%A4hk%C3%B6-_ja_elektroniikkalaitteet ELY-keskus 2022g. Tuottajavastuu https://www.ely-keskus.fi/web/tuottajavastuu/yritykselle ELY-keskus 2022h. Tuottajavastuun valvonta https://www.ely-keskus.fi/web/tuottajavastuu/valvonta ELY-keskus 2023. Tuottajavastuu, pakkaukset https://www.ely-keskus.fi/web/tuottajavastuu/kierr%C3%A4tystavoitteet-ja-tulokset-pakkaukset HSY 2020a. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2019. Raportti. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY 2020b. Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen jätehuoltomääräykset. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä https://julkaisu.hsy.fi/paakaupunkiseudun-ja-kirkkonummen-jatehuoltomaaraykset.html#chbXIwd4JI HSY 2020c. Jätepalvelut kiinteistölle. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä https://www.hsy.fi/jatteet-ja-kierratys/jatepalvelut-kiinteistoille/ HSY 2020d. Jätehuollon hinnasto 2020. Vaaralliset jätteet. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä https://julkaisu.hsy.fi/jatehuollon-hinnasto-2020.html#cZ1JLuQbbw HSY 2020e. Jätteiden keräys- ja kuljetuspalvelut yrityksille ja yhteisöille. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä https://www.hsy.fi/jatteet-ja-kierratys/jatehuoltopalvelut-yrityksille-ja-yhteisoille/ HSY 2020f. Jätteet ja kierrätys. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä https://www.hsy.fi/jatteet-ja-kierratys/ HSY 2020g. Jäteastioiden yhteiskäyttö. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä. https://www.hsy.fi/jatteet-ja-kierratys/jateastioiden-yhteiskaytto/ HSY 2021. Jätehuollon vastuiden jakautuminen. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä. https://www.hsy.fi/jatteet-ja-kierratys/jatehuollon-vastuiden-jakautuminen/ HSY 2022a. Jätehuollon hinnasto 2022. Sortti-asemat. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä. https://julkaisu.hsy.fi/jatehuollon-hinnasto-2022-1.html#c8YaamdHim HSY 2022b. Jätehuoltomääräykset. https://www.hsy.fi/jatteet-ja-kierratys/jatehuoltomaaraykset/ Jätelaki 2011. Finlex. 17.6.2011/646 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110646 Kiinteistöliitto 2020. Kiinteistöliitto – kotisi asialla. Suomen Kiinteistöliitto ry. https://www.kiinteistoliitto.fi/kiinteistoliitto/ Kiinteistöliitto 2023. Indeksitalon raportit. Suomen Kiinteistöliitto ry. https://www.kiinteistoliitto.fi/palvelut/tutkimus/saannolliset/indeksitalonraportit/ KIVO 2020a. Koostumustietopankki. Suomen Kiertovoima ry. https://kivo.fi/ymmarramme/koostumustietopankki/ KIVO 2020b. Tietoa kotitalouksien jätehuollosta 2019 Jätteiden keräys kotitalouksista ja jätelajien vastaanottohinnat. Suomen Kiertovoima ry.

KIVO 2020c. Henkilökohtainen tiedonanto.

Kuntaliitto 2019. Jätelain 1. vaiheen muutos. Eräitä kunnan jätehuoltovastuun toteuttamiseen liittyviä tulkintoja. Muistio.

Kuntaliitto 2020. Jätehuolto. https://www.kuntaliitto.fi/yhdyskunnat-ja-ymparisto/tekniikka/jatehuolto Materiaalitori 2020. Jätteiden ja sivuvirtojen tietoalusta. https://www.materiaalitori.fi/ PALPA 2021. Pantillinen järjestelmä. Suomen Palautuspakkaus Oy. https://www.palpa.fi/juomapakkausten-kierratys/pantillinen-jarjestelma/ Pirkanmaan jätehuolto 2021a. Pirkanmaan jätehuolto. https://pjhoy.fi/yhtio/pirkanmaan-jatehuolto/

Suomen yhdyskuntajätehuolto

47

Pirkanmaan jätehuolto 2021b. Jätelain 79 § mukaiset tiedot jätemaksuista v. 2019. https://pjhoy.fi/wp-content/uploads/2020/06/pjh_2019_j%C3%A4temaksut_logo.pdf Pirkanmaan jätehuolto 2021c. Hintatilastoja. https://pjhoy.fi/vuosikertomus/2019-2/tilastot/hinnat/ Rinki 2022a. Liity Rinkiin – Kanna vastuusi / Hinnasto. Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy. https://rinkiin.fi/yrityksille/liity-rinkiin/hinnasto/#76cfca29 Rinki 2022b. Yrityksen jätehuolto. https://rinkiin.fi/tuottajavastuu/yrityksen-jatehuolto/ Rinki 2023a. Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy https://rinkiin.fi/ Rinki 2023b. Pakkausten kierrätys. Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy. https://rinkiin.fi/lajittelu-kotona/pakkausten-kierratys/ Rinki 2023c. Kotitalouksien pakkausjätteet Rinki-ekopisteisiin. Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy. https://rinkiin.fi/kotitalouksille/rinki-ekopisteet/ Salpakierto 2021a. Salpakierto. https://salpakierto.fi/yritysinfo/salpakierto-oy/ Salpakierto 2021b. Vuosikatsaus 2019. https://salpakierto.fi/vuosikatsaus/2019-2/ Tilastokeskus 2021a. Käsitteet ja määritelmät. http://www.stat.fi/til/jate/kas.html Tilastokeskus, 2021b. Yhdyskuntajätteen määrä jatkoi kasvuaan vuonna 2020 – suurin osa jätteistä hyödynnettiin edelleen energiana. https://www.stat.fi/til/jate/2020/13/jate_2020_13_2021-12-09_tie_001_fi.html Tilastokeskus 2021c. Yhdyskuntajätekertymä 2020, tonnia. https://www.stat.fi/til/jate/2020/13/jate_2020_13_2021-12-09_tau_001_fi.html Tilastokeskus 2022a. Yhdyskuntajätteen määrä pysyi edellisvuoden tasolla vuonna 2021 – yhä suurempi osa jätteistä hyödynnettiin energiana. https://www.stat.fi/julkaisu/cktwkksr43wo20b61h94063h3 Tilastokeskus 2022b. Jätetilasto 2021, yhdyskuntajätteet, tarkentuneet tiedot. https://www.stat.fi/julkaisu/cljr1li69rrfj0buic3m43oqa Tukes 2021. Blogi: Tiedätkö, miten akkujen kierrätys toimii? Turvallisuus- ja kemikaalivirasto. https://tukes.fi/-/blogi-tiedatko-miten-akkujen-kierratys-toimii-#081bbbed Valtioneuvoston asetus jätteistä 2021. https://finlex.fi/fi/laki/smur/2021/20210978 Valtiovarainministeriö 2023. Ympäristöperusteinen verotus. https://vm.fi/ymparistoperusteinen-verotus Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu 2023a. Jätehuollon järjestäminen ja jätemaksut. https://www.ymparisto.fi/fi/kestava-kierto-ja-biotalous/kierratys-ja-jatteet/jatehuollon-jarjestaminen Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu 2023b. Valtakunnallisen jätesuunnitelman seuranta. https://www.ymparisto.fi/fi/kestava-kierto-ja-biotalous/kierratys-jatteet-ja-jatehuolto/valtakunnallisen-jatesuunnitelmanseuranta Ympäristöministeriö 2020. Jätesäädöspaketti. https://ym.fi/jatesaadospaketti Ympäristöministeriö 2021. Jätelain laaja uudistus voimaan 19. heinäkuuta. https://ym.fi/-/jatelain-laaja-uudistus-voimaan-19.-heinakuuta Ympäristöministeriö 2022a. Valtakunnallinen jätesuunnitelma. https://ym.fi/valtakunnallinen-jatesuunnitelma Ympäristöministeriö 2022b. Muutoksia kunnallisen jätehuollon toimijan sidosyksikkörajaan ja hyvinvointialueiden yhdyskuntajätteen jätehuollon järjestämiseen. https://ym.fi/-/muutoksia-kunnallisen-jatehuollon-toimijan-sidosyksikkorajaan-jahyvinvointialueiden-yhdyskuntajatteen-jatehuollon-jarjestamiseen Yrittäjät 2020. Jätehuolto. Suomen Yrittäjät. https://www.yrittajat.fi/yrittajan-abc/energia-ymparisto-ja-maankaytto/ymparistotietoa/jatehuolto-317065

48

Suomen yhdyskuntajätehuolto

Suomen ympäristökeskuksen koordinoiman Circwaste-hankkeen raportti:

Suomen yhdyskuntajätehuolto ISBN 978-952-11-5613-7 (pdf) Syke, 2023.