materiaalitkiertoon.fi @kiertotalouteen
Hyviä esimerkkejä miten kunnat ja yritykset voivat innostaa kansalaisia yhteiskäyttöön ja edistää jakamistaloutta
Yhteiskäyttö edistää kiertotaloutta tehokkaasti Vaikka tavaroiden lainaaminen ja käyttäminen yhdessä ystävien, tuttavien ja sukulaisten välillä on tuttua meille kaikille, liittyy yhteiskäyttöön vielä paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia ja tilaa erilaisille toimille sekä kokeiluille on runsaasti. tehostaisi merkittävästi vajaakäytöllä olevien resurssien käyttöä. • Yhteiskäyttö Esimerkiksi henkilöautot ovat käyttämättä keskimäärin 90 prosenttia ajasta. käytössä voi olla lähes mitä tahansa hyödykkeitä tai tavaroita, myös • Yhteisessä tilojen yhteiskäyttö tehostaisi resurssien käyttöä. mahdollistaa tavaroiden käytön myös niille, joilla ei ole varaa omistaa • Yhteiskäyttö omaa tuotetta. yleistyminen edellyttää omistamiseen perustuvien ajattelutapojen • Yhteiskäytön ja kulttuurin muutosta, kun omistamisesta siirrytään lainaamiseen, yhteisomistamiseen ja vertaisvuokraamiseen.
voivat innostaa kansalaisia yhteiskäyttöön lisäämällä tietoisuutta, • Kunnat aktivoimalla, mahdollistamalla ja kannustamalla, avaamalla kunnan omia resursseja yhteiskäyttöön sekä tukemalla yhteiskäyttöön pohjautuvia yrityksiä omien suorien hankintojensa kautta.
• CircBrief – kiertotalouden parhaita käytäntöjä • Tammikuu 2024 •
Yhteiskäytöllä on ympäristöhyötyjen lisäksi taloudellisia ja sosiaalisia hyötyjä Yhteiskäyttö tarkoittaa tavaroiden ja hyödykkeiden käyttöoikeuden jakamista toisten kanssa. Se voi perustua tavaran omistajalle maksettavaan maksuun, olla myös ilmaista tai perustua tavaroiden yhteisomistamiseen. Yhteiskäytössä tavaroiden omistajana toimii usein toinen kuluttaja, jolloin voidaan puhua vertaisvuokrauksesta tai -käytöstä. Myös kunnat ja julkinen sektori tai yritykset voivat tarjota omia vajaakäytöllä olevia hyödykkeitään muiden käyttöön. Monille yhteiskäyttö on tuttua liikkumiseen liittyvistä palveluista, kuten yhteiskäyttöautoista, kaupunkipyöristä tai sähköpotkulaudoista. Yhteisessä käytössä voi kuitenkin olla melkein mitä tahansa tavaroita. Myös monet tilat ovat jatkuvasti vajaakäytöllä tai kokonaiset kiinteistöt tyhjillään, jolloin yhteiskäyttö voi tehostaa näiden käyttöä merkittävästi. Kun sama hyödyke on useamman käytettävissä, ovat resurssit tehokkaammin käytössä, luonnonvaroja säästyy ja jätteen määrä vähenee. Myös varastotilaa tarvitaan vähemmän. Yhteisesti voi olla mahdollista hankkia energiatehokkaampi tai vähäpäästöisempi tuote ja yhteiskäytön avulla voidaan pidentää itselle vähälle käytölle jäävien tuotteiden käyttöikää. Yhteiskäyttö vähentää tarvetta hankkia tavaroita omaksi ja monien hyödykkeiden käyttäminen voi olla edullisempaa ja mahdollista yhä useammalle. Yhteiskäyttö lisää ihmisten välistä vuorovaikutusta, kun tavaroiden käytöstä ja ylläpidosta on sovittava muiden kanssa. Yhteiskäytössä kuluttajien rooli on entistä aktiivisempi ja vaikuttavampi.
Yhteiskäyttö lisää ihmisten vuorovaikutusta
Digitaalisuus on luonut yhteiskäyttöön uusia mahdollisuuksia, kun erilaiset digitaaliset alustat ovat mahdollistaneet esimerkiksi asunnon, auton tai pyörän yhteiskäytön tuttavapiiriä laajemman joukon kesken. Kunnat voivat helpottaa digitaalisten karttasovellusten avulla erilaisten jakamistalouden palveluiden löydettävyyttä alueellaan.
Mitä seuraavista tavaroiden ja palveluiden vuokraamiseen tai lainaamiseen liittyvistä toimista olet tehnyt viimeisen 12 kuukauden aikana? (n=975) Lainannut tavaroita tai työkaluja ystävältä, sukulaiselta tai muulta kotitalouden ulkopuoliselta henkilöltä Lainannut tavaroita kirjastosta Vuokrannut maksua vastaan tavaroita tai työkaluja vuokraamosta Vuokrannut maksua vastaan omaan käyttöön jonkun muun omistamaa asuntoa tai vapaaajan asuntoa vertaismajoituksen kautta tai vaihtanut asuntoa Vuokrannut maksua vastaan yhteiskäyttö- tai kaupunkipyörän tai sähköpotkulaudan Vuokrannut maksua vastaan auton tai veneen vuokraamosta tai vuokrannut yhteiskäyttö tai vertaisvuokra-auton 0% erittäin usein / erittäin paljon
melko usein / melko paljon
20 % joskus / jonkin verran
40 %
60 %
harvoin / vähän
80 %
ei ollenkaan
100 %
en osaa sanoa
Lähde: Kiertotalousbarometri 2023. © Suomen ympäristökeskus.
Noin 40 % suomalaisista ilmoittaa ainakin joskus viimeisen vuoden aikana lainanneensa tavaroita tai työkaluja muulta henkilöltä ja noin kolmannes on käyttänyt kimppakyytiä. Noin viidennes suomalaisista on lainannut tavaroita kirjastosta ja vajaa viidennes vuokrannut tavaroita tai työkaluja vuokraamosta tai asunnon vertaismajoituksen kautta. Yhteiskäyttöisten pyörien, sähköpotkulautojen ja autojen käyttö on tätä harvinaisempaa.
• CircBrief – kiertotalouden parhaita käytäntöjä • Yhteiskäyttö edistää kiertotaloutta tehokkaasti • Tammikuu 2024 •
Yhteiskäyttöön voidaan kannustaa monin eri tavoin Yhteiskäytön yleistymistä hidastavat kuitenkin esteet, kuten tiedon puute, tarve yhteisten toimintatapojen ja vastuiden sopimiseen sekä lainsäädännölliset epäselvyydet esimerkiksi verotuksen suhteen. Toistaiseksi yhteiskäyttöpalvelut ovat keskittyneet vain suuremmille kaupunkiseuduille. Erityisesti yhteiskäyttöä hidastavat asenteet. Noin 70 % suomalaisista haluaa omistaa käyttämänsä tavarat itse. Yhteiskäytön pelätään olevan hankalaa ja vaativan paljon suunnittelua ja yhteiskäyttöresurssien saatavuutta pidetään epävarmana. Yhteiskäyttöä puolestaan tukee mahdollisuus säästää rahaa sekä koettu ympäristöystävällisyys. Kunnat ja julkiset toimijat voivat omilla toimillaan tuoda yhteiskäyttöä kansalaisille tutuksi ja kannustaa heitä kokeilemaan erilaisia yhteiskäytön muotoja. Hyvä esimerkki ovat kirjastojen tavaralainaamot, joita alkaa olla jo lähes kaikissa kunnissa. Kirjojen ja äänitteiden ohella kirjastoista voi Suomessa lainata kaikkea peleistä ja leikeistä laitteisiin ja kulkuvälineisiin. Kirjastojen ohella tavaroita lainaavat myös esimerkiksi päiväkodit ja oppilaitokset. Tavaroiden lainaamista vielä vakiintuneempaa toimintaa on julkisten tilojen monikäyttö. Monessa kunnassa on otettu käyttöön sähköinen tilojen varausjärjestelmä, josta kuka tahansa voi varata vapaana olevia julkisia tiloja omaan käyttöönsä. Joissain kunnissa on eri toimialojen liikennevälineitä kuten autoja tai polkupyöriä avattu myös kuntalaisten käyttöön virka-ajan ulkopuolella, ja opiskelija-asuntoloissa arkea ovat yhteiset pesukoneet ja joskus jopa autot. Julkinen sektori voi toimia suunnannäyttäjänä ja tukea yhteiskäyttöä aktivoimalla kuntalaisia, mahdollistamalla palveluiden hyödyntämisen ja tarjoamalla taloudellisia etuja yhteiskäyttöön perustuville yrityksille, kuten esimerkiksi maksuttomia parkkipaikkoja autonjakopalveluille. Kuntien roolina on myös selvittää asukkaiden tarpeita ja edesauttaa uusien yhteiskäyttöpalveluiden syntymistä.
Kiertotalousbarometrin 2023 mukaan kiertotalous näkyy arjessamme, mutta tavaroiden yhteiskäyttö vaatii ajattelutavan muutosta
Mitä kirjastoista voi lainata?
Mitä kirjastoista voi lainata? Sanapilvi 2023 tiedonkeruun pohjalta. © Suomen ympäristökeskus
• CircBrief – kiertotalouden parhaita käytäntöjä • Yhteiskäyttö edistää kiertotaloutta tehokkaasti • Tammikuu 2024 •
Yhteiskäyttöautoilu on arjen fiksun liikkumisen muoto
Yhteistyöllä tavarat yhteiseen käyttöön Porissa
Yhteiskäyttöautoilu on resurssiviisas tapa liikkua paikasta toiseen verrattuna siihen, että kaikki omistaisivat auton. Jyväskylässä tarjottiin yhteiskäyttöinen kaasuauto testattavaksi opiskelijoille. Kokeilun avulla tuotiin esille yhteiskäyttöautoilun ja jakamistalouden etuja ja se toteutettiin yhteistyössä Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö KOAS:n ja yhteiskäyttöautojen palvelutarjoajan kanssa. Kokeilussa käytettävä auto kulkee ympäristöystävällisesti biokaasulla, jota voi helposti tankata kahdelta tankkauspisteeltä Jyväskylässä.
Porissa edistettiin yhteiskäyttöä ja lainaamispalveluita järjestämällä tapahtumia ja vahvistamalla toimijoiden välistä dialogia yhteiskäytöstä. Käytetyille urheilu-, retkeily- ja ulkopelivälineille järjestettiin keräystapahtuma, jonka tarkoituksena oli koota asukkaiden käyttämättömäksi jääneitä, mutta käyttökelpoisia tavaroita yhteiskäyttöön. Kokeilun kautta saatiin iso erä erilaisia pääosin hyväkuntoisia välineitä yhteiskäyttöön.
Kokeilu kesti kolme kuukautta, jonka aikana palveluun rekisteröityi 185 henkilöä. Auton kuukausikohtainen käyttöaste oli noin Yhdellä 19 %. Tulos on erinomainen, etenkin yhteiskäyttöverrattuna siihen, että yksityisautoautolla voidaan jen käyttöaste on keskimäärin noin 5 %. Yhteiskäyttöautolla voidaankin parhaimmillaan parhaimmillaan korvata jopa 10–15 korvata 10–15 yksityisautoa. Myös opiskelijat olivat yksityisautoa tyytyväisiä kokeiluun ja he pitivät palvelua hyvänä lisänä opiskelija-asumiseen.
Lisätietoja Jyväskylän kokeilusta: materiaalitkiertoon.fi > Circwaste > Osahankkeet alueittain > Keski-Suomi > Kaupunkilaisten kokeilut edistävät kiertotaloutta
Porissa yhteiskäytön palveluiden parantaminen on kirjattu tavoitteeksi myös kiertotalouden tiekarttaan. Kaupungin sivuille on koottu tietoa lainattavista tai vuokrattavista tavaroista, Lisätietoa Porin kokeilusta: kuten urheilu- ja retkeilymateriaalitkiertoon.fi välineistä, kulttuurin ja > Circwaste > liikunnan kausikorteista, Osahankkeet alueittain > soittimista, penkeistä, Lounais-Suomi > Koulutusta vieraskasvien torjuntaja verkostoitumista välineistä ja niin edelkiertotalouden leen. Tavarat löytyvät edistämiseksi ja jätteen joko Porin pääkirjastolta vähentämiseksi ja sen yhteydessä olevasta (LUUPPI) Liikuttamosta tai Luontopajan Välinevuokraamosta.
CircBrief – kiertotalouden parhaita käytäntöjä:
Yhteiskäyttö edistää kiertotaloutta tehokkaasti Tammikuu 2024 Kirjoittajat: Kati Pitkänen ja Hanna Savolahti, Suomen ympäristökeskus Outi Manninen, Jyväskylän kaupunki Pepita Heurlin, Porin kaupunki Lähteet: Pitkänen, K., Karppinen, T.K.M., Kylmänen, N., Kyynäräinen, A. & Myllymaa, T. (2023). Kiertotalousbarometrit 2023. Kiertotalous suomalaisten arjessa ja yritysten toiminnassa. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 38/2023. https://helda.helsinki.fi/items/a4f070b1-30d3-440f-85f51bb8b50b55ca Mäenpää, P, Timonen, P (Toimittaja) & Söyrinki, S (Toimittaja) 2020. TEM oppaat ja muut julkaisut, Nro 2020:3, Työ- ja elinkeinoministeriö, Helsinki. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-581-2 Rouhento, V. & Sahimaa, O. (2023). Pohjois-Karjalan jakamistalouden mahdollisuudet. Gaia Consulting Oy 1.9.2023. Kuntien yhteiskäyttöauto-opas. Väyläviraston oppaita 1/2019. http://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/Vaylavirasto/opas_2019-01_kuntien_ yhteiskayttoauto-opas_web.pdf Kokkonen, M. (2021). Omalla autolla on vapaapäiviä – miksi yhteiskäyttö ei yleisty? Tieto & Trendit -blogi. https://www.stat.fi/tietotrendit/blogit/2021/omalla-autolla-on-paljonvapaapaivia-miksi-yhteiskaytto-ei-yleisty/ resurssiviisas.pori.fi www.pori.fi/lainaaminen materiaalitkiertoon.fi > Seuranta > Jakamistalous Viestintäasiantuntija: Katja Lepistö, Suomen ympäristökeskus Ulkoasu: Satu Turtiainen, Suomen ympäristökeskus Valokuvat: stock.adobe.com (kansi), Hanna-Kaisa Hämäläinen (takasivu)
LIFE15 IPE FI 004 Tämän julkaisun tuottamiseen on saatu rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Sisältö edustaa ainoastaan Circwaste-hankkeen näkemyksiä ja EU:n komissio ei ole vastuussa tämän julkaisun sisältämän informaation mahdollisesta käytöstä.
Helsinki 1/2024 ISBN 978-952-11-5646-5 (pdf)