Päivittäistavarakaupan jätteet

Suomen ympäristökeskuksen koordinoiman Circwaste-hankkeen raportti

Päivittäistavarakaupan jätteet Tiina K. M. Karppinen, Sari Piippo, Hanna Salmenperä

Suomen ympäristökeskuksen koordinoiman Circwaste-hankkeen raportti

Päivittäistavarakaupan jätteet Tiina K. M. Karppinen, Sari Piippo, Hanna Salmenperä

Kirjoittajat: Tiina K. M. Karppinen1), Sari Piippo1), Hanna Salmenperä1) 1)

Suomen ympäristökeskus

Päärahoittaja: EU LIFE IP -rahoitusohjelma Julkaisija ja kustantaja: Suomen ympäristökeskus Latokartanonkaari 11, 00790 Helsinki, puh. 0295 251 000, syke.fi Kuvia ja muita julkaisun sisältöjä voi lainata viittaamalla alkuperäiseen lähteeseen: Karppinen ym. 2023. Päivittäistavarakaupan jätteet. Suomen ympäristökeskuksen koordinoiman Circwaste-hankkeen raportti.

Ulkoasu ja taitto: Satu Turtiainen ja Pirkko Väänänen Verkkojulkaisu (pdf) on luettavissa: Materiaalit kiertoon > Julkaisuja kiertotaloudesta sekä Syke-hankkeiden julkaisuja (helsinki.fi) ISBN 978-952-11-5612-0 (PDF) Julkaisuvuosi: 2024

Tiivistelmä Päivittäistavarakaupan jätteet Yhdyskuntajätteitä syntyy kotitalouksissa sekä hallinnossa, elinkeinotoiminnassa ja palveluissa kuten esimerkiksi päivittäistavarakaupassa. Tarkempi tieto yhdyskuntajätteiden määristä toiminnoittain puuttuu.

Jos jätteen määrää ja laatua pystyttäisiin seuraamaan tarkemmin, toiminnan kehittäminen olisi tehokkaampaa. Valtakunnallisesti seurantaan pohjaavalla ohjaamisella voitaisiin parantaa yhdyskuntajätteen kierrätysastetta. Myös sekalaisten jätevirtojen koostumustietoa puuttuu hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnoista. Tarkempaa jätetietoa valtakunnallisen ohjaamisen lisäksi tarvitaan Euroopan unionin (EU:n) edellyttämään jäteraportointiin.

Tässä raportissa esitellään tuloksia päivittäistavarakaupan alan jätemäärien laskennasta sekä seka- ja energiajätteiden koostumustutkimuksesta. Esitetyt jätemäärätiedot koskevat vuotta 2021 ja koostumustiedot vuotta 2022. Tulosten mukaan päivittäistavarakaupan kokonaisjätemäärä edustaa 4 % koko Suomen yhdyskuntajätteen massasta. Päivittäistavarakauppa on siten tärkeä yksittäinen toimiala jätemäärien näkökulmasta. Päivittäistavarakaupan seka- ja energiajäte sisältää kierrätyskelpoisia materiaaleja ja kierrätyspotentiaalia on vielä merkittävästi. Erityisesti muovin, paperin, kartongin ja pahvin sekä biojätteen lajittelua voitaisiin tehostaa päivittäistavarakaupassa.

Tämä raportti antaa myös käytännönläheisiä ohjeita hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnan jätekoostumustutkimuksen tekoon. Ohjeet pohjautuvat Suomen Kiertovoiman kotitalouksien sekajätteelle laatimaan ohjeistukseen: Opas sekajätteen koostumustutkimuksiin.

Asiasanat: yhdyskuntajäte, sekajäte, energiajäte, koostumus, ominaisjätemäärä, päivittäistavarakauppa

Päivittäistavarakaupan jätteet

3

Sammandrag Avfall inom dagligvaruhandel Kommunalt avfall genereras i hushållen och inom administration, näringsverksamhet och tjänster såsom dagligvaruhandel. Mer detaljerad information om mängden av kommunalt avfall för olika verksamheter saknas. Om mängden och kvaliteten av avfallet kunde följas upp noggrannare skulle verksamheten kunna utvecklas effektivare. Rikstäckande anvisningar baserade på uppföljning skulle kunna förbättra återvinningsgraden för kommunalt avfall. Det saknas också information om sammansättningen av blandade avfallsströmmar inom administrativ, service och näringsverksamhet. Mer detaljerad information om avfall behövs också för avfallsrapportering som krävs av Europeiska unionen (EU).

I denna rapport redovisas resultaten av beräkningen av avfallsmängder inom dagligvaruhandeln och en plockanalys av blandat och energiavfall. De presenterade avfallsmängderna är från år 2021 och sammansättningen inklusive år 2022. Enligt resultaten utgör den totala mängden avfall från dagligvaruhandeln 4 % av massan av allt kommunalt avfall i Finland. Dagligvaruhandeln är således en viktig enskild sektor ur avfallsmängdssynpunkt. Blandat och energiavfall från dagligvaruhandeln innehåller återvinningsbart material och det finns fortfarande en betydande återvinningspotential. Framför allt skulle sorteringen av plast, papper, kartong samt bioavfall kunna effektiviseras i mataffären.

Denna rapport ger också praktiska råd till genomförande av forskning av sammansättningen av avfallet inom administration, service och affärsverksamhet. Råden grundar sig på de riktlinjer som utarbetats av Suomen Kiertovoima för blandat hushållsavfall: Opas sekajätteen koostumustutkimuksiin.

Nyckelord: kommunalt avfall, blandavfall, energiavfall, sammansättning, specifik avfallsmängd, dagligvaruhandel

4

Päivittäistavarakaupan jätteet

Abstract Municipal solid waste from grocery trade Municipal solid waste (MSW) is generated in households as well as in administration, business activities and services. Grocery trade waste is also included in MSW. There is a lack of information on the amounts of MSW generated in different branches in Finland, which makes it difficult to raise the recycling rate.

There is also a lack of information on the composition of mixed waste streams in administrative, service, and economic activities. In addition, more detailed waste information is needed for waste reporting required by the European Union.

This report presents the results of the calculation of the amount of waste in the grocery trade and the mixed and energy waste composition study. The presented waste data apply to the years 2021 and 2022, respectively. According to the results, the total amount of waste from the grocery trade sector represents 4% of the entire MSW stream in Finland. Therefore, the grocery trade is an important individual sector from the point of view of MSW quantities. Mixed and energy waste from grocery stores contains recyclable materials and there is still significant recycling potential according to the study results. In particular, the sorting of plastic, paper, cardboard, as well as bio-waste could be enhanced.

This report also gives practical instructions for conducting a waste composition study of administration, service, and business activities. The instructions are based on the” Guidelines for composition studies” prepared by Suomen Kiertovoima for mixed household waste.

Key words: Municipal waste, mixed waste, energy waste, composition, grocery trade

Päivittäistavarakaupan jätteet

5

Esipuhe ja kiitokset Yhdyskuntajätteitä syntyy erilaisissa toiminnoissa kuten asumisessa, kaupoissa ja toimistoissa. Tämä raportti tarjoaa näköalan päivittäistavarakaupan jätetietoon. Tehty tutkimus kytkeytyy laajempaan, tunnistettuun tietotarpeeseen koskien koko yhdyskuntajätekoostumusta. Jätetilastot eivät sisällä tarkkaa tietoa yhdyskuntajätteiden syntylähteistä. Myös tietopohja yhdyskuntajätteen tarkemmasta koostumuksesta on pitkään ollut puutteellinen. Erityisesti hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnan seka- ja energiajätteiden määrästä ja koostumuksesta ei ole julkaistua tietoa. Sen sijaan kotitalouksien sekajätekoostumus tunnetaan paremmin.

Tämä raportti sisältää tietoa päivittäistavarakaupan alalla syntyvistä keskimääräisistä jätekertymistä jätelajeittain sekä tarjoaa arvion alan jätemäärien osuudesta koko yhdyskuntajätevirrassa. Lisäksi raportti esittelee päivittäistavarakaupan seka- ja energiajätekoostumustutkimuksen tulokset. Raportti toimii myös ohjenuorana ja käytännön esimerkkinä muun kuin asumisen sekajätteiden koostumustutkimuksen tekijöille.

Tekijät toivovat, että raportti olisi hyödyllinen päivittäistavarakaupan alan toimijoille, muille hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnan ympäristö- ja jätevastuuhenkilöille sekä tutkijoille ja oppilaitoksille.

Kun sekalaisten jätteiden koostumus tunnetaan paremmin, voidaan lajittelua tehostaa juuri niissä jakeissa, joita päätyy eniten sekajätteisiin. Näin kierrätysastetta saadaan nostettua tehokkaasti. Jätemäärien ja -koostumuksen tunteminen auttaa yrityksiä ja yhteisöjä myös vastuullisuusraportoinnissa.

Työ tehtiin vuosina 2022 ja 2023 EU Life IP -rahoitteisen, Valtakunnallisen jätesuunnitelman vuoteen 2027 (Valtsu) toimeenpanoa edistävän Circwaste – Kohti kiertotaloutta -hankkeen rahoituksella (LIFE15 IPE/FI/004). Valtsun yhtenä toimenpiteenä on edistää yhdyskuntajätteen koostumustutkimusten tekemistä kaikilla sektoreilla.

Tekijät haluavat kiittää päivittäistavarakaupan alan toimijoita, jotka lähtivät hankkeeseen mukaan jakamalla arvokasta jätekertymätietoaan ja tarjoamalla asiantuntemustaan alan jätekysymysten erityispiirteistä sekä yksittäisiä kauppoja, jotka osallistuivat koostumustutkimuksen tekoon antamalla seka- ja energiajätteitään lajiteltavaksi. Lisäksi tekijät kiittävät asiantuntevaa yhteistyökokoonpanoa Kierivä Oy sekä Remeo Oy, jotka toteuttivat seka- ja energiajätteiden koostumustutkimuksen. Kierivä Oy:stä Riitta Haapanen, Riikka Kinnunen ja Mira Prykhodko sekä Remeo Oy:stä Olli Miettinen antoivat arvokkaan panoksensa tämän raportin luvun 3 taustatietojen tuottamiseen sekä tekstien kommentointiin.

Tammikuussa 2024 Kirjoittajat

6

Päivittäistavarakaupan jätteet

Sisällys Tiivistelmä .............................................................................................................................. 3 Sammandrag ....................................................................................................................... 4 Abstract ................................................................................................................................ 5 Esipuhe ja kiitokset ............................................................................................................... 6 1 Johdanto ..............................................................................................................................9 1.1 1.2 2

Tausta........................................................................................................................... 9 Tutkimuksen tavoitteet ............................................................................................ 10 Päivittäistavarakaupan jätemäärät .......................................................................... 12

2.1 2.2 2.3

Taustatietoja päivittäistavarakaupasta ................................................................. 12 Jätehuolto päivittäistavarakaupan alalla ............................................................. 12 Menetelmät päivittäistavarakaupan ominaisjätemäärän, valtakunnallisen kokonaisjätemäärän sekä jätekertymien ja -jakauman laskentaan .................. 13 2.3.1 Tutkimustiedon analysointi ja validointi ............................................................. 14 2.3.2 Ominaisjätemäärän laskeminen ........................................................................ 14 2.3.3 Kokonaisjätemäärän laskeminen....................................................................... 15 2.3.4 Jätekertymien ja -jakauman laskeminen .......................................................... 17 2.4 Päivittäistavarakaupan ominaisjätemäärä ........................................................... 17 2.5 Päivittäistavarakaupan kokonaisjätemäärä ......................................................... 18 2.6 Päivittäistavarakaupan jätekertymät ja -jakaumat ............................................. 18 3 Päivittäistavarakaupan seka- ja energiajätteen koostumus ....................................... 20 3.1 Lajittelututkimuksen toteutus ...................................................................................... 20 3.1.1 Esivalmistelut ......................................................................................................... 20 3.1.2 Otos ja jätteiden keräily ...................................................................................... 21 3.1.3 Lajittelun toteutus ................................................................................................. 21 3.2 Valokuvaus jätteiden tunnistamisen apuna .......................................................... 25 3.2.1 Tausta ja tavoitteet .............................................................................................. 25 3.2.2 Menetelmä ........................................................................................................... 26 3.2.3 Tulokset ja johtopäätökset .................................................................................. 27 3.3 Koostumustutkimusten tulokset ............................................................................... 28 3.3.1 Sekajätteen koostumus ....................................................................................... 28 3.3.2 Energiajätteen koostumus .................................................................................. 30 3.4 Johtopäätökset päivittäistavarakaupan jätteiden koostumustutkimuksista ..... 31 3.4.1 Päivittäistavarakaupan sekalaisten jätteiden ominaispiirteitä ....................... 32 3.4.2 Tulosten luotettavuus ........................................................................................... 32 3.5 Ohjeita jätekoostumustutkimuksiin ......................................................................... 33 4

Päätelmiä ja suosituksia päivittäistavarakaupan jätetiedon hallintaan ja jätehuoltoon ............................................................................................................35 Lähteet ................................................................................................................................ 36

Päivittäistavarakaupan jätteet

7

8

Päivittäistavarakaupan jätteet

1 Johdanto

1.1 Tausta Euroopan unionin (EU:n) jätedirektiivin ja jätetilastoasetuksen edellyttämää raportointia varten yhdyskuntajätevirrasta tarvitaan aiempaa tarkempaa tietoa. Erityisesti jätedirektiiviraportointivaatimukset ovat kiristymässä. Erilaista jätekoostumustietoa tarvitaan muun muassa materiaalikohtaisen kierrätyksen laskennassa, kotikompostoinnin määrän laskennassa, kertakäyttömuovituotteita koskevassa raportoinnissa ja elintarvikejäteraportoinnissa.

Tietoa tarvitaan myös päätösten tueksi. Koostumustiedon parempi laatu auttaa ymmärtämään eri jätejakeiden kierrätyspotentiaalia sekä mahdollistaa soveltuvien ohjauskeinojen kohdistamisen. Tarkempi tieto yrityksen jätteiden määrästä ja koostumuksesta auttaa osaltaan yltämään EU:n ja jätelainsäädännön asettamiin tiukkoihin kierrätystavoitteisiin, mutta tukee yritystä myös sen sisäisessä vastuullisuustyössään ja vuosiraportoinnissa.

Tämän tutkimuksen taustalla oli kesällä 2021 valmistunut ympäristöministeriön rahoittama selvitys valtakunnallisen yhdyskuntajätekoostumustiedon muodostamisesta, jossa tutkittiin mm. millä tavoin voitaisiin tuottaa koostumustietoa hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnan (HPE) sekajätteistä (Karppinen, ym. 2021). Työssä tarkasteltiin myös kuntien jätelaitosten sekajätekoostumustutkimuksissa käytetyn ohjeistuksen soveltuvuutta muihin kuin asumisen jätevirtoihin. Selvitys päätyi ehdottamaan hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnan yhdyskuntajätteen selvittämistä yhdistämällä alakohtaisia koostumustietoja alakohtaisiin ominaisjätemäärätietoihin (ks. Kuva 1). Menetelmä tuottaisi myös tarkempaa tietoa yhdyskuntajätteiden määristä toimialoittain (kauppa, majoitus- ja ravitsemus, toimistot ym.). Menetelmän käyttöönoton vahvistamiseksi ehdotettiin vapaaehtoista sopimista keskeisillä toimialoilla. Lisäksi esitettiin, että koostumustiedolle tarvitaan oma tietojärjestelmä.

Selvityksen (Karppinen, ym. 2021) mukaan päivittäistavarakauppa edustaa jätemääriltään merkittävää toimialaa koko yhdyskuntajätevirrassa. Lisäksi toimiala seuraa aktiivisesti jätemääriään ja on asettanut erilaisia tavoitteita jätteiden hyödyntämiselle. Päivittäistavarakauppa on myös vahvasti keskittynyt muutaman toimijan ympärille, joten tiedon kattavuuden kannalta yhteistyö isoimpien ketjujen kanssa riittää. Tämän perusteella päätettiin käynnistää päivittäistavarakaupan alan jätetutkimus, jossa pilotoidaan jätekoostumustutkimusta sekä selvitetään alalla kertyviä jätemääriä. Päätöstä siivitti myös tieto Elintarvikealan materiaalitehokkuussitoumuksen uuden kauden (2022–2026) tavoitteista, joihin lukeutuu tietoisuuden lisääminen materiaalitehokkuuden mahdollisuuksista ja keinoista elintarvikeketjussa ja kuluttajien keskuudessa. Sitoumuksessa päivittäistavarakaupan alatavoitteeksi on asetettu mm. ruokahävikin ja elintarvikejätteen vähentäminen sekä kierrätysasteen nostaminen vuoteen 2026 mennessä (Motiva Oy 2023).

Lähtötilanne yhdyskuntajätemääristä syntylähteittäin ja toimialoittain oli hankkeen käynnistyessä vanhentunut. Suomen ympäristökeskuksen kehittämän yhdyskuntajätteen kierrätysasteen laskentamallin (Salmenperä, ym. 2016) mukaan 65 % yhdyskuntajätteestä syntyi kotitalouksissa ja 35 % hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa vuonna 2014. Päivitetyn tiedon puuttuessa tätä jakoa on käytetty myöhemmissäkin tutkimuksissa. Samojen hankeaineistojen mukaan kaupan alan osuus kokonaisuudesta oli vuonna 2014 noin 10 % ja edelleen karkean arvion mukaan päivittäistavarakaupan osuus todennäköisesti muutamia prosentteja koko yhdyskuntajätemäärästä. Näitä arvioita voidaan kuitenkin pitää vain suuntaa antavina.

Päivittäistavarakaupan jätteet

9

Kuva 1. Yhdyskuntien sekajätekoostumuksen selvittäminen toimialat erittelevällä menetelmällä (Karppinen, ym. 2021) perustuu eri lähteistä (kaupasta, majoitustoiminnasta jne.) peräisin olevien sekajätteiden koostumustutkimuksiin, Kun samalla selvitetään, paljonko kullakin alalla tuotetaan jätettä yhteensä, voidaan arvioida kaiken sekajätteen koostumus kohtalaisella tarkkuudella.

Kunkin toimialan keskimääräistä koostumusta suhteutetaan sen mukaan, kuinka suuren osan Suomen yhdyskuntajätteistä toimiala tuottaa. Kaaviossa sinisellä pohjalla olevat tiedot ovat julkisesti saatavilla, mutta oranssilla pohjalla olevista asioista ei ole julkaistua tietoa.

1.2 Tutkimuksen tavoitteet Tämän tutkimuksen päätavoitteena oli kartuttaa ymmärrystä päivittäistavarakaupan osuudesta koko yhdyskuntajätteen määrässä sekä kierrätyspotentiaalista eli kierrätettävissä olevan jätemäärän tunnistamisesta ja mahdollisuuksista lisätä yhdyskuntajätteen kierrätystä. Hanke toteutettiin kaksiosaisena. Ensimmäinen osa keskittyi jätekertymätietojen kokoamiseen sekä päivittäistavarakaupan kokonaisjätemäärän arviointiin ja toinen alan jätekoostumustutkimukseen. Tutkimuksesta saatavaa jätekoostumustietoa voidaan hyödyntää myöhemmin jätedirektiivin mukaisissa EU-raportoinneissa.

Ensimmäisen osahankkeen tavoitteena oli kerätä päivittäistavarakaupan toimijoilta ominaisjätekertymätietoa päivittäistavarakaupan tuottaman yhdyskuntajätteen määrän arviointia varten. Ominaisjätemäärä on tunnusluku, joka ilmaisee toimipaikan tai organisaation syntyvää jätemäärää suhteessa valittuun toiminnan tai tuotannon volyymiin esim. kiloa jätettä/liikevaihto/vuosi. Osahankkeen tuloksia käytetään myös kansallisen valtakunnallisen ominaisjätemääriä kokoavan tietorekisterin suunnitteluun.

Työn käynnistysvaiheessa tehtiin asiantuntijahaastatteluja kaupan alan toimijoille sekä jätealan palveluja tarjoaville yrityksille. Haastatteluissa käytiin lävitse jätetiedon keruuseen mutta myös päivittäistavarakaupan jäteasioiden hallintaan liittyviä erityiskysymyksiä. Todettiin, että sekajätteen sekä kierrätettävien jätejakeiden erilliskeräyksen lisäksi myös parempilaatuisemman polttoon menevän energiajätteen erilliskeräys on melko yleistä toimialalla. Siitä syystä päätettiin selvittää sekä seka- että energiajätteen koostumus.

Toisessa osahankkeessa pilotoitiin päivittäistavarakaupassa syntyvän seka- ja energiajätekoostumuksen toteuttamista. Pilotista saadut jätekoostumustulokset, koostumustutkimuksen suorittamisen eri vaiheet sekä tutkimuksen suorittamisesta kerätyt käytännön kokemukset raportoitiin kirjallisesti avoimeen käyttöön. Koostumuksen selvittämiseen kokeiltiin kahta rinnakkaista menetelmää: punnituksiin perustuvaa

10

Päivittäistavarakaupan jätteet

perinteistä käsinlajittelua ja valokuviin perustuvaa, silmämääräistä koostumuksen arviointia. Kahden menetelmän testaamisen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä eri tavoista tuottaa jätekoostumustietoa.

Tavoitteena oli myös laatia ohjeistus koostumustutkimusten teosta hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnan ja erityisesti päivittäistavarakaupan alan toimijoiden käyttöön. Koostumustutkimuksen teon perustana toimi Suomen Kiertovoima ry:n (aiemmin Jätelaitosyhdistys ry), KIVO:n laatima Opas sekajätteen koostumustutkimuksiin, joka on kunnallisille jätelaitoksille kohdennettu ohjeistus asumisen sekajätekoostumustutkimusten tekoon (Suomen kiertovoima ry KIVO 2022). Työn tavoitteena oli tehdä havaintoja siitä, millä kohdin ohjeistusta ei voida sellaisenaan soveltaa hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnan jätteiden koostumustutkimuksissa.

Päivittäistavarakaupan jätteet

11

2 Päivittäistavarakaupan jätemäärät Päivittäistavarakaupan jätemäärien selvittämisessä tehtiin vahvaa yhteistyötä päivittäistavarakaupan alan kanssa. Keskusteluja alan jätekysymyksistä työtä suunniteltaessa käytiin suurten toimijoiden ja Päivittäistavarakauppa ry:n kanssa ja jätetietoja saatiin hankkeen käyttöön toimialaa hyvin edustavasti. Toimijoilta saatuja tietoja käsiteltiin niin, että toimialan kokonaisjätemäärä ja materiaalikohtainen jakauma voitiin arvioida mahdollisimman luotettavasti. Saadut jätemäärätiedot koskevat vuotta 2021.

2.1 Taustatietoja päivittäistavarakaupasta Kaupan alan myynnistä kolmannes on vähittäiskauppaa, josta edelleen noin 44 % on päivittäistavarakauppaa ja 13 % tavaratalokauppaa (Kaupan ala 2021) (Kuva 2). Päivittäistavaroita ovat elintarvikkeet ja päivittäin käytettävät kulutustavarat (mm. teknokemian tuotteet, kodin paperit, tupakkatuotteet, lehdet ja päivittäiskosmetiikka), joita hankitaan ruokaostosten yhteydessä. Päivittäistavarakauppa työllistää noin 65 000 henkilöä ja elintarvikekauppa suoraan sekä välillisesti yli 80 000 henkilöä. Koko kaupan ala on Suomen suurin työllistäjä. Se tarjoaa työtä noin 270 000 ihmiselle. Suomen päivittäistavarakaupan ryhmittymien päivittäistavaramyynnin arvo vuonna 2021 oli 20,9 miljardia euroa. Elintarvikkeiden osuus päivittäistavaramyymälöiden myynnistä on noin 80 %. Vuonna 2021 verkkokaupan osuus päivittäistavaramyynnistä oli 2,6 prosenttia (verkkokaupan arvo 536 miljoonaa euroa). (Päivittäistavarakauppa ry 2023) Vuonna 2021 markettityyppisten myymälöiden lukumäärä Suomessa oli 2 779. Päivittäistavaroita myytiin 7 371 eurolla per kotitalous. Päivittäistavarakaupan päivittäistavaramyyntipinta-ala (pois lukien erikoismarkkinat) oli 2,3 miljoonaa neliömetriä. Keskimääräinen neliömyynti oli 7 900 euroa per neliömetri. (Päivittäistavarakauppa ry 2021)

2.2 Jätehuolto päivittäistavarakaupan alalla Päivittäistavarakaupan alan jätteet luokitellaan yhdyskuntajätteiksi (Jätelaki 2011). Aiemmissa tutkimuksissa päivittäistavarakaupan jätteiden on arvioitu vastaavan muutamaa prosenttia yhdyskuntajätteen kokonaismäärästä Suomessa (Salmenperä, ym. 2016). Päivittäistavarakaupan toimijat vastaavat kauppansa jätehuollon järjestämisestä. Yleensä yksittäiset kaupat tai kauppaketjut tilaavat jätehuollon palvelut yhdeltä tai useammalta jäteyritykseltä. Lisäksi jäteyritykset tarjoavat päivittäistavarakaupoille usein jätehuollon suunnittelupalvelua sekä tietoa jätekertymistä. (Päivittäistavarakauppa 2020) Mikäli päivittäistavarakaupan liike sijaitsee yhteisessä kiinteistössä muiden liikkeiden kanssa, esimerkiksi kauppakeskuksessa, koko kiinteistön jätehuolto on yleensä järjestetty yhteisesti. Päivittäistavarakaupan jätelajittelujärjestelmä vaihtelee alueittain ja ketjuittain. Myös lajiteltavien jätejakeiden määrät vaihtelevat. Päivittäistavarakaupassa kerätään yleisesti sekä seka- että energiajätettä. Biojätteen keräyksen rinnalla toimii sivutuotelainsäädännön (Laki eläimistä saatavista sivutuotteista 517/2015 2015) mukainen sivutuoteluokka 3. (Päivittäistavarakauppa 2020) Päivittäistavarakaupan ala on sitoutunut Elintarvikealan materiaalitehokkuussitoumuksessa konkreettisiin toimiin kierrätysasteen nostamiseksi ja ruokahävikin vähentämiseksi (Motiva Oy 2023). Suurimmat ketjutoimijat seuraavat jätemäärien ja kierrätysasteen kehitystä. Jätetiedot kerätään yhteistyössä jätehuollon palveluntuottajien kanssa. Jätetietojen sisällössä ja keruussa on vaihtelua eri ketjutoimijoiden välillä.

Vaihtelua voi aiheutua muun muassa alueellisista jätejärjestelmien eroavaisuuksista, erilaisista jätekeräyspalveluiden järjestelmistä sekä jätepalveluita tarjoavan yrityksen tietojärjestelmästä. Joskus yhden kaupan

12

Päivittäistavarakaupan jätteet

jätehuoltoa hoitaa useampi jäteyritys, jolloin tiedot pitäisi koota eri tahoilta. Tämä voi vaikeuttaa tiedon hallintaa. Kauppakeskuksissa toimivien päivittäistavarakaupan jätteistä ei yleensä ole saatavilla eriteltyä tietoa, koska jätteet kerätään tällöin yhteen muiden toimintojen jätteiden kanssa.

Kaupan alan myynnin jakauma vuonna 2021

Vähittäiskaupan myynnin jakauma vuonna 2021 3% 4% 4%

Autokauppa 13 %

3%

1% 1%

0%

0% 0%

4%

Tukkukauppa 54 %

Vähittäiskauppa 33 %

44 %

7%

8%

8% 13 % Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Rautakauppa* Apteekit hygienia, kosmetiikka* Kodin tekniikka* Muut (mm. musiikki, lelut) Sisustus (huonekalut, taloustavarat)* Polttoaineet Vaatteet ja jalkineet* Urheilukauppa* Optinen ala* Kukat, kasvit ja puutarha-ala* Kultasepänteokset ja kellot* Veneet ja veneilytarvikkeet* Kirjat, sanomalehdet ja paperitavara* Kuva 2. Kaupan alan ja vähittäiskaupan myynnin jakauma prosentuaalisina osuuksina vuonna 2021 (Kaupan ala 2021) (*Luetaan vähittäiskauppaan erikoiskaupassa).

2.3 Menetelmät päivittäistavarakaupan ominaisjätemäärän, valtakunnallisen kokonaisjätemäärän sekä jätekertymien ja -jakauman laskentaan Tutkimuksen alussa päivittäistavarakaupan toimijoihin otettiin yhteyttä sähköpostitse ja puhelimitse. Päivittäistavarakaupan toimijat kokosivat tiedot jätemääristä kalenterivuodelta 2021 ja toimittivat ne vapaamuotoisina taulukoina tutkijoille. Tutkijat kävivät kaikki tiedot huolellisesti arvioiden läpi. Puutteelliset ja epävarmat kauppakohtaiset tiedot poistettiin kokonaisarvioon mukaan otetusta tietopaketista. Luotettavaksi arvioidun aineiston avulla laskettiin lopuksi valtakunnallinen kokonaisarvio päivittäistavarakaupan jätemääristä ja jätteiden materiaalijakaumasta

Päivittäistavarakaupan jätteet

13

2.3.1 Tutkimustiedon analysointi ja validointi Tutkimukseen saatiin tietoa useimmilta isoilta päivittäistavarakaupan toimijoilta. Aineistoa saatiin suurimmasta osasta ketjujen myymälöitä ja aineisto käsiteltiin luottamuksella niin, että myymälä- ja kauppaketjukohtaiset tiedot eivät ole missään näkyvillä. Koska jätejärjestelmissä on huomattaviakin eroja kauppaketju- tai jopa myymäläkohtaisesti, kaikki aineisto käsiteltiin huolellisesti, jotta poikkeavat keräyskohteet voitiin poistaa.

Myymälän tietojen poistamiseen aineistosta oli monia syitä. Joidenkin myymälöiden tiedot poistettiin, koska niistä arvioitiin puuttuvan tiedot joistakin jätejakeista. Esimerkiksi sellaiset tapaukset, joissa kauppa ei raportoinut ollenkaan seka- tai energiajätteen tai sivutuoteluokka 3:n tai biojätteiden keräystä, poistettiin aineistosta. Puutteiden taustalla voi olla esimerkiksi se, että useampi yritys hoitaa yksittäisen kaupan jätehuoltoa ja vain osa palveluntarjoajien tiedoista on saadussa aineistossa. Samoin, esimerkiksi kauppakeskusten myymälöiden jätteet saattoivat mennä kauppakeskuksen yhteiseen jätekeräykseen, jolloin myymälälle ei saatu jyvitettyä jätemäärää selville. Joissain tapauksissa myymälän tiedot oli yhdistetty saman ketjun toisen tyyppisen toimipisteen (esim. ravintolan, muun tyyppisen kaupan) tietoihin. Samoin myymälän tiedot poistettiin aineistosta, jos myymälän toiminta oli loppunut tai alkanut kesken kalenterivuoden 2021.

Tutkimuksessa mukana olleissa päivittäistavarakaupoissa lajiteltiin ja kerättiin pääsääntöisesti Oppaassa sekajätteen koostumustutkimuksiin (Suomen kiertovoima ry KIVO 2022) kuvattuja jätejakeita, mutta niiden lisäksi oli jäteluokkia, joiden materiaalista ei ollut täyttä varmuutta (mm. ”muu jäte”, ”tietoturvamateriaali”). Kyseisten epävarmojen jätejakeiden määrä oli pieni, joten ne jätettiin tarkastelusta pois.

Samoin, jos kohteissa oli kerätty esimerkiksi lietettä, maa-aineksia, rakennusjätettä, autohuoltoon kuuluvaa jätettä tms., nekin jätettiin pois, sillä ne eivät kuulu yhdyskuntajätteisiin.

Kauppaketjut luokittelivat aineiston päivittäistavarakauppansa pääsääntöisesti neljään kauppatyyppiin, jotka voidaan karkeasti suhteuttaa päivittäistavarakaupan yleiseen luokitteluun (Taulukko 1). Huomionarvoista kuitenkin on, että aineiston ns. market-luokka sisältää ns. marketit ja lähikaupat eli valintamyymälät. Kunkin kauppatyypin pinta-ala on arvioitu kauppaketjuilta saatujen pinta-alatietojen perusteella. Luokkien pinta-alat ovat keskiarvoja aineiston erilaisten toimipisteiden myyntipinta-aloista.

Taulukko 1. Aineiston päivittäistavarakauppatyypit, myyntipinta-alat sekä aineistossa olevien myymälöiden lukumäärä Aineiston päivittäistavaraMyyntipinta-ala (m2) Aineistossa olevien myymälöiden määrä kauppatyyppi Hypermarket 3 624,5 36 Supermarket 1 299,5 301* / 176** Market 334,2 364 Liikenneasema 197,8 56 *Myymälöiden lukumäärä jätteiden kokonaismäärän ja **materiaalikohtaisen jakauman arvioinnissa.

Validoidun tutkimusaineiston 757 myymälässä lähes puolessa (49 %) kerättiin sekä energiajätettä että sekajätettä. Pelkkää energiajätettä kerättiin 21 %:ssa ja pelkkää sekajätettä 30 %:ssa myymälöistä. Biohajoavista jätteistä myymälät keräsivät eniten sivutuoteluokka 3:n jätteitä (n. 72 %). Sekä biojätettä että sivutuoteluokan 3 jätettä keräsi n. 13 % ja pelkkää biojätettä n. 15 % myymälöistä. Validoidun tutkimusaineiston myymälöistä pahvinkeräys oli n. 70 % ja muovinkeräys lähes 40 % myymälöistä. Keskusteluiden perusteella on kuitenkin selvää, että monet kauppaketjut järjestävät esimerkiksi muovikeräyksen eri tavalla, eikä se näy saadussa aineistossa.

2.3.2 Ominaisjätemäärän laskeminen Ominaisjätemäärä on toimialan toiminnasta syntyvien tyypillisten jätteiden määrä suhteessa muuttujaan, joka mahdollisimman hyvin kuvaa toiminnan laajuutta. Muuttujia voivat olla toimialasta riippuen

14

Päivittäistavarakaupan jätteet

henkilötyövuosien määrä, työntekijöiden määrä, liikevaihto, tuotannon määrä, hoitovuorokaudet, yöpymisten määrä tai liiketilan pinta-ala. (Valtioneuvoston asetus jätteistä 978/2021) Ominaisjätemäärän seurannalla pyritään saada tietoa esimerkiksi yrityksen materiaalitehokkuuden kehityksestä. Yritysten ominaisjätemäärät voivat vaihdella hyvinkin paljon toimialasta riippuen.

Päivittäistavarakaupan ominaisjätemäärän laskemiseen valittiin myyntipinta-alaan suhteutettu jätemäärä (kg jätettä / m2 myyntipinta-ala). Ominaisjätemäärän laskemiseen pohdittiin myös myyntiin tai liikevaihtoon (kg jätettä / myyntieuro) tai kaupan myymälähenkilöstöön (kg jätettä / henkilö) suhteutettua lukua, josta olisi saanut laskettua valtakunnallisen jätekertymän. Kyseisiä tapoja varten ei kuitenkaan saatu tarpeeksi kattavasti tietoa kaikilta jätetietoja toimittaneilta tahoilta.

Tutkimusaineistossa olevien kauppaketjujen ja kauppatyyppien tietoja (jätemäärät, myyntipintaalat) käytettiin valtakunnallisen päivittäistavarakaupan ominaisjätemäärän sekä kokonaisjätemäärän laskemista varten (Kuva 3). Kunkin otoksessa olevan kauppatyypin ominaisjätemäärä laskettiin jakamalla kunkin kauppatyypin kokonaisjätemäärä kauppatyypin keskimääräisellä myyntipinta-alalla, jolloin saatiin eri kauppatyyppien ominaisjätemääriä (kg jätettä / m2 myyntipinta-alaa). Otoksessa mukana olevien, eri kauppaketjujen myymälöiden ominaisjätemääräarvioita käytettiin koko päivittäistavarakaupan ominaisjätemäärän ja edelleen alan kokonaisjätemäärän arviointiin. Laskennassa huomioitiin eri kauppaketjujen erilaiset markkinaosuudet sekä se, minkälaisia kauppatyyppejä myymälät edustivat.

Koko päivittäistavarakaupan ominaisjätemäärä laskettiin painotettuna keskiarvona. Painotuksen perusteena käytettiin kauppaketjujen markkinaosuuksia (%-osuus myynnistä). Painotettua keskiarvoa varten käytettiin otoksessa mukana olevien kauppaketjujen (”A”, ”B” ja ”C”, Kuva 3) ominaisjätemääriä. Kauppaketjujen A ja B ominaisjätemääriä käytettiin omien myymälöidensä ominaisjätemäärälaskuihin sellaisenaan. Sen lisäksi näiden kahden kauppaketjun (”A” ja ”B”, Kuva 3) ominaisjätemäärien keskiarvoa käytettiin tuotevalikoimaltaan vastaavien, muiden kauppaketjujen ominaisjätemäärän arviointiin. Vastaavasti kolmannen kauppaketjun (”C”, Kuva 3) ominaisjätemäärää käytettiin sekä sen omien myymälöiden että loppujen, valikoimaltaan kolmatta kauppaketjua vastaavien kauppaketjujen omaisjätemäärien arviointiin.

Suomen päivittäistavarakaupan ominaisjätemäärä on edellä mainittujen markkinaosuuksien suhteen painotettu keskiarvo.

2.3.3 Kokonaisjätemäärän laskeminen Päivittäistavarakaupan alan kokonaisjätemäärä laskettiin kertomalla validoidusta aineistosta saatu kaikkien kauppatyyppien keskimääräinen ominaisjätemäärä päivittäistavarakaupan valtakunnallisella myyntipinta-alalla (2,3 miljoonaa m2 vuonna 2021). (Päivittäistavarakauppa ry 2021)

Päivittäistavarakaupan jätteet

15

Kuva 3. Päivittäistavarakaupan jätemäärien arviointimenetelmä. Jätemäärän arvioinnissa otoskoko oli 757 myymälää.

2.3.4 Jätekertymien ja -jakauman laskeminen Tutkimusaineistosta kerättyjen materiaalikohtaisten jätemäärien tiedot puolestaan suhteutettiin validoidun otoksen kauppojen kokonaisjätemäärään, jolloin saatiin kunkin jätejakeen massaan perustuva prosentuaalinen osuus päivittäistavarakaupan alan erilliskerätyistä yhdyskuntajätteistä (Kuva 4). Materiaalijakauman tarkasteluun otettiin aineistosta mukaan myymälät, jotka edustivat parhaiten suurinta osaa päivittäistavarakaupan myynnistä (”A” ja ”B”, Kuva 4), eli myymälöissä oli kattavasti mukana mm. tuoretuotteita ja muita päivittäistavarakaupan tuotteita. Kyseisten myymälöiden jätemateriaalijakauman oletettiin siten edustavan parhaiten valtakunnallista päivittäistavarakaupan jätemateriaalijakaumaa.

Kuva 4. Päivittäistavarakaupan jätteiden materiaalijakauman arviointiin käytetty menetelmä.

Materiaalijakauman arvioinnissa otoskoko oli 632 myymälää.

2.4 Päivittäistavarakaupan ominaisjätemäärä Ominaisjätemäärän laskemisen perustana käytettiin validoidun aineiston kokonaismyyntipinta-alaa 798 665 neliömetriä ja kyseisten myymälöiden kokonaisjätemäärää 36 566 356 kilogrammaa, jolloin aineiston ominaisjätemäärä ilman kauppaketjujen ja myymälätyyppien erityisiä painotuksia olisi 46 kg/m2. Valtakunnallinen ominaisjätemäärä laskettiin painottamalla eri kauppaketjutyyppejä niiden suhteellisella osuudella päivittäistavarakaupasta. Kehitetyn laskentamenetelmän avulla validoidusta tutkimusaineistosta saatiin pinta-alakohtainen ominaisjätemäärä 62,85 kg/m2 myyntipinta-ala.

2.5 Päivittäistavarakaupan kokonaisjätemäärä Vuonna 2021 yhdyskuntajätettä muodostui Suomessa yhteensä noin 3 376 165 tonnia (Tilastokeskus 2022).

Tutkimusaineistosta saatu pinta-alakohtainen ominaisjätemäärä 62,85 kg/m2 myyntipinta-ala skaalattiin valtakunnalliseen päivittäistavarakaupan päivittäistavaran myyntipinta-alaan, 2,3 miljoonaa neliömetriä (Päivittäistavarakauppa ry 2021). Näin valtakunnalliseksi päivittäistavarakaupan yhdyskuntajätemääräksi saatiin laskennallisesti 144 547 tonnia vuodessa. Se on noin 4,3 prosenttia vuonna 2021 Suomessa tuotetusta yhdyskuntajätteestä. Tulos vastaa suuruusluokaltaan aiempaa arviota (Salmenperä, ym. 2016).

2.6 Päivittäistavarakaupan jätekertymät ja -jakaumat Päivittäistavarakaupan erikseen kerättyjen jätteiden materiaalikohtaisista tuotantomääristä ja jakaumasta muodostettiin valtakunnallinen kokonaisarvio, jonka mukaan pahvi on massaltaan päivittäistavarakaupan suurin jätejae, muodostaen 38 % kokonaisjätemäärästä (Kuva 5). Biohajoaviin jätteisiin lukeutuva sivutuoteluokka 3 muodostaa yhdessä biojätteen kanssa noin 31 % päivittäistavarakaupan jätteiden kokonaismäärästä. Energiajätettä kerätään enemmän kuin sekajätettä: energiajätteen osuus on noin 16 % ja sekajätteen 12 % päivittäistavarakaupan jätteistä. Erilliskerätyn muovin osuus on vähäinen. Metallin, muovin, paperin, lasin, vaarallisten jätteiden sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromun (SER:n) osuudet ovat alle 1 % kukin (Taulukko 2). Puuta ja tekstiiliä ei ollut aineistossa lainkaan.

Jätekertymiä ja niiden jakaumaa tarkasteltiin lisäksi erikokoisille päivittäistavarakaupoille erikseen.

Erityyppisissä päivittäistavarakaupan myymälöiden (hypermarket, supermarket, market, liikenneasema, Taulukko 1) kertyneiden jätteiden materiaalijakauma vaihteli (Kuva 6). Pahvin osuus hypermarketeissa on suuri ollen muissa kauppaluokissa selkeästi pienempi. Liikenneasemilla puolestaan korostuu seka- ja energiajätteen sekä sivutuoteluokka 3:n isot osuudet.

Aineiston perusteella kauppatyyppien välisten erojen syistä ei voida tehdä päätelmiä. Erot voivat johtua esimerkiksi toiminnan ja jätteen tuotannon eroista, lajittelumahdollisuuksista tai lajitteluaktiivisuuden eroavaisuuksista.

Sekajäte 12 %

Muut 3%

Pahvi 38 %

Energiajäte 16 %

Biojäte ja sivutuoteluokka 3 31 %

Kuva 5. Päivittäistavarakaupassa erilliskerättyjen jätteiden jakauma massaosuuksina.

Muut-luokka sisältää metallin, muovin, paperin, lasin ja vaaralliset jätteet.

18

Päivittäistavarakaupan jätteet

Taulukko 2. Päivittäistavarakaupan jätteiden arvioitu valtakunnallinen määrä erikseen kerättyjen materiaalien mukaan jaoteltuna sekä kunkin materiaalin osuus massaprosentteina Jätemateriaali Pahvi Sivutuoteluokka 3 Energiajäte Sekajäte Biojäte Metalli Muovi Paperi Pakkauslasi Vaaralliset jätteet SER Puu Tekstiilit Yhteensä

Määrä (tonnia / vuosi) 55 186 28 895 23 501 17 304 15 965 1 354 977 613 526 205 22 0 0 144 547

Massaosuus (%) 38,2 20,0 16,3 12,0 11,0 0,9 0,7 0,4 0,4 0,1 0,0 0,0 0,0 100

Erillisten jätejakeiden prosenttiosuudet päivittäistavarakauppaluokittain Sähkö- ja elektroniikkaromu

Vaarallinen

Paperi

Lasi

Muovi

Metalli

Sekajäte

Energiajäte

Sivutuoteluokka 3

Biojäte

Pahvi

0

10

20 30 40 50 60 Liikenneasema Market Supermarket Hypermarket

Kuva 6. Jätejakeiden suhteelliset osuudet (massa-%) erityyppisissä päivittäistavarakaupan liikkeissä vuonna 2021.

Päivittäistavarakaupan jätteet

19

3 Päivittäistavarakaupan seka- ja energiajätteen koostumus Hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnan jätekoostumusta selvitettiin pilottitutkimuksella päivittäistavarakaupan alalla. Jätemäärätietojen keräämisen (luku 2) lisäksi päivittäistavarakaupan alan sekalaisten jätteiden eli seka- ja energiajätteen materiaalikoostumukset selvitettiin lajittelututkimuksilla.

Sekajätteillä tarkoitetaan polttamalla hyödynnettäviä, materiaalikoostumukseltaan sekalaisia jätteitä, joita kerätään esimerkiksi sekajätteen, loppujätteen tai poltettavan jätteen nimellä. Ne ovat jätettä, joka on jäänyt jäljelle, kun jätteistä on sen syntypaikalla kerätty erilleen jätelajeittain yksilöidyt jakeet (Jätelaki 2011, 6§). Sekajäte ei saisi sisältää kierrätykseen kelpaavaa materiaalia vaan ainoastaan jätettä, joka on likaista tai muuten kierrätyskelvotonta. Energiajätteellä viitataan niin ikään materiaalikoostumukseltaan sekalaisiin jätteisiin, joissa ei kuitenkaan saisi olla mukana energiahyödyntämistä haittaavia materiaaleja, kuten biojätettä tai lasia. Energiajätettä voidaan hyödyntää rinnakkaispolttolaitoksessa.

Lajittelututkimuksen toteutus, tulokset ja havainnot tutkimuksen toteutuksesta esitellään tulevissa alaluvuissa. Lisäksi käydään läpi kokeellisen, valokuviin perustuvan tunnistuksen hyödyntämistä.

3.1 Lajittelututkimuksen toteutus Päivittäistavarakaupan seka- ja energiajätteiden koostumus selvitettiin lajittelemalla päivittäistavarakaupan jätteet käsin materiaalikohtaisesti ja punnitsemalla lajitellut jätteet. Lajittelututkimuksen perusteella määritettiin keskimääräinen valtakunnallinen päivittäistavarakaupan seka- ja energiajätteen materiaalikoostumus sekä arvioitiin tulosten luotettavuutta.

3.1.1 Esivalmistelut Suomen ympäristökeskus (Syke) tilasi lajittelututkimuksen Kierivä Oy:ltä, joka toteutti tutkimuksen yhteistyössä Remeo Oy:n kanssa. Lajittelututkimus suunniteltiin yhteistyössä Syken kanssa. Suunnittelun perustana käytettiin Opasta sekajätteen koostumustutkimuksiin (Suomen kiertovoima ry KIVO 2022).

Lajittelututkimuksen toteutuksessa keskityttiin tulosten luotettavuuden ja valtakunnallisen vertailukelpoisuuden varmistamiseen. Lisäksi huolellisella dokumentoinnilla haluttiin varmistaa tutkimuksen toistettavuus ja läpinäkyvyys.

Lajitellut jätteet hankittiin suoraan päivittäistavarakaupan liikkeistä. Päivittäistavarakaupan liikkeisiin otettiin ennakkoon yhteyttä ja sovittiin erikseen kunkin liikkeen kanssa selvitykseen osallistumisesta. Selvityksessä mukana olleille päivittäistavarakaupoille ei koitunut selvityksestä kustannuksia eikä häiriöitä jätehuoltoon, vaan jätteiden keräily tehtiin osana normaalia jätehuollon järjestämistä. Otos valittiin niin, että jäteastioiden tyhjennys vastasi normaalia tyhjennysväliä, jolloin oli odotettavissa, että jätettä oli ehtinyt kertyä astiaan riittävä määrä ennen jätteiden noutamista. Kaikki tavoitellut liikkeet eivät lähteneet selvitykseen mukaan.

Selvityksen ajoituksella alkusyksyyn vältettiin suuria sesonkeja tai muita poikkeustilanteita, jotka olisivat mahdollisesti heikentäneet tulosten vertailukelpoisuutta. Uuden jätelainsäädännön (Valtioneuvoston asetus jätteistä 978/2021) erilliskeräysvelvoitteet olivat tulleet voimaan ennen lajittelututkimuksen toteuttamista.

Lajittelututkimukseen valmistauduttiin huolellisella suunnittelulla ja hankkimalla tarvittavaa välineistöä. Ennen varsinaisen lajittelututkimuksen aloittamista tehtiin yhden päivän mittainen koelajittelu,

20

Päivittäistavarakaupan jätteet

jossa menetelmää ja työvälineitä testattiin käytännössä. Samalla lajittelijat harjaantuivat lajittelun käytännöntoteutukseen. Työmenetelmiä tarkennettiin koelajittelun jälkeen.

Lajittelua varten varattiin soveltuva tila kultakin paikkakunnalta jätehuoltoyhtiön tiloista, jotta vältyttiin ylimääräisiltä kuljetuksilta. Ensimmäinen neljästä lajittelukerrasta toteutettiin katoksessa, mutta kolmella jälkimmäisellä lajittelukerralla lajittelu toteutettiin sisällä hallitiloissa. Sisätiloissa lajittelu oli helpompaa, koska esimerkiksi tuuli tai valaistuksen muutokset eivät häirinneet työtä sekä seula oli helpompi puhdistaa. Lisäksi sisätiloissa työturvallisuus oli helpompaa taata, koska ohikulkuliikennettä oli vähemmän.

3.1.2 Otos ja jätteiden keräily Lajittelututkimus toteutettiin syksyn 2022 aikana (29.8.–19.10.2022) neljässä Suomen kaupungissa: Jyväskylässä, Lahdessa, Seinäjoella ja Vantaalla. Sekajätettä lajiteltiin yhteensä 688 kg ja energiajätettä 432 kg. Jätteet olivat peräisin erilaisista päivittäistavarakaupan liikkeistä, pienmyymälästä hypermarketteihin (Taulukko 3). Liikkeet sijaitsivat lajittelupaikkaa lähellä olevissa kunnissa: Espoossa, Heinolassa, Helsingissä, Hollolassa, Ilmajoella, Jyväskylässä, Lahdessa, Seinäjoella ja Toivakassa. Otoksen arvioidaan kuvaavan kohtuullisesti Suomen päivittäistavarakaupan alaa. Lajittelututkimuksissa käytössä olleet resurssit kuitenkin rajoittivat otoksen laajuutta. Suuremmalla otoskoolla voitaisiin parantaa tulosten luotettavuutta.

Päivittäistavarakaupan alan toimipisteet voivat sijaita kauppakeskuksissa tai asuinkiinteistöjen yhteydessä. Tähän tutkimukseen valittiin mukaan kauppaliikkeitä, joilla oli pääsääntöisesti omat jäteastiat eikä muiden toimijoiden kanssa yhteisiä jäteastioita, jolloin näytteet koostuvat lähes täysin päivittäistavarakaupan alan jätteistä.

Taulukko 3. Koonti liiketyypeittäin niistä päivittäistavarakaupan liikkeistä, joista lajittelututkimuksen jätenäytteet hankittiin Päivittäistavarakaupan tyyppi Pienmyymälä Lähikauppa / valintamyymälä Market Supermarket Hypermarket Yhteensä

Pinta-ala (m2) alle 100 100–400 400–1 000 1 000–2 500 yli 2 500 kaikki

Otoskoko (kauppojen lukumäärä) Energiajäte Sekajäte 0 1 7 2 4 0 7 10 2 5 20 18

Jätteet kerättiin päivittäistavarakaupan liikkeissä joko tavallisilla jäteastioilla tai jätepuristimilla. Lajittelututkimuksessa oli mukana molemmilla keräystavoilla kerättyä seka- ja energiajätettä, mutta keräystapa vaihteli paikkakuntien ja liikkeiden välillä. Jäteastiat kuljetettiin sellaisenaan kappaletavara-autolla toimipaikkaan, jossa astian sisältö lajiteltiin. Jätepuristimella kerätyt jätteet kuljetettiin puristettuina jäteasemalle, jossa jätteet purettiin puristimesta ja lajiteltava otos poimittiin manuaalisesti satunnaisotannalla. Puristinkuormasta lajiteltavat näytteet vastasivat määrältään jäteastian tilavuutta. Jätteiden käsittely tapahtui jätehuoltoyhtiön tiloissa, ja jätteet ohjattiin normaaliin käsittelyyn lajittelututkimuksen jälkeen.

3.1.3 Lajittelun toteutus Lajittelu ja jätelajit Jätteet lajiteltiin Opas sekajätteen koostumustutkimusiin -ohjeistuksen ensimmäisen tason mukaisesti 11 luokkaan, minkä lisäksi lajiteltiin erilleen suuret kappaleet, seula-alitteeksi jäävä hienoaines sekä jätesäkit, joihin jätteet oli pakattu (Taulukko 4). Lajittelu tehtiin alumiinista laserleikatulla ja särmätyllä seulapöydällä, jonka reikäväli oli 50 × 50 mm. Jätteet lajiteltiin muoviastioihin tai säkkitelineisiin (Kuva

Päivittäistavarakaupan jätteet

21

7). Seula-alite kerättiin seulan alle asetetulle peitteelle, josta alite siirrettiin saaviin punnittavaksi. Jätteet punnittiin taarattavalla ja suurikokoisella lattiavaa’alla, jonka punnitustasolle mahtui asettamaan 240 litran jäteastian. Vaa’an punnitustarkkuus oli ±50 g.

Jätteiden lajittelu alkoi näyte-erän valmistelemisella. Samalla varmistettiin, että kaikki tarvittavat välineet näytteiden käsittelyyn ja tulosten kirjaamiseen ovat valmiina (Taulukko 5). Näyte-erä sijoitettiin 660 litran astiassa seulapöydän päähän ja näyte-erälle annettiin oma kuormanumero, jolla näyte-erä voidaan jälkikäteen yhdistää punnitustuloksiin ja valokuva-aineistoihin. Jokainen näyte pystyttiin myös yhdistämään alkuperäänsä, jolloin saatiin selville, minkä tyyppisestä ja kokoisesta liikkeestä oli kunkin jäte-erän kohdalla kyse.

Taulukko 4. Koonti lajittelututkimuksessa erilleen lajitelluista jätejakeista lajitteluohjeineen (lähde: Kierivä Oy, Suomen kiertovoima ry KIVO:a (2022) mukaillen). (*Suuret kappaleet, seura-alite ja jätteiden pakkaamiseen käytetyt jätesäkit tulkittiin kokonaisarviossa sekalaiseksi jätteeksi, mutta suurten kappaleiden ja seula-alitteen materiaalijakauma olisi suositeltavaa arvioida silmämääräisesti, mikäli materiaaleja ei voida fyysisesti erottaa toisistaan punnitsemista varten.)

Lajiteltava materiaali Biojäte Paperi Kartonki ja pahvi Puu Muovi Lasi Metalli Tekstiilit ja jalkineet Sähkölaitteet, paristot ja akut

Vaaralliset jätteet

Sekalaiset jätteet

Suuret kappaleet* Seula-alite* Jätesäkit*

22

Päivittäistavarakaupan jätteet

Esimerkkejä jätteistä Ruoantähteet, elintarvikkeet, kasvit ja niiden osat, eläinperäiset tuotteet ja niiden osat, kahvin ja teen porot suodatinpapereineen, kukkamulta Paperiset pussit ja pakkaukset, käärepaperit, pehmopaperit, paperinkeräyspaperit, kirjoitus- piirustus- ja kopiopaperit, kuitit, muistilaput, lahjapaperit, leivinpaperi Nestekartonkipakkaukset (alumiinivuorauksella ja ilman), pahviset ja kartonkiset pakkaukset, hylsyt, kertakäyttöiset astiat, askartelukartongit, aaltopahvi Käsitelty ja käsittelemätön puu, puukalusteet, yli ranteenpaksuiset oksat (pienemmät biojätteeseen), lastut ja sahanpuru, puiset sekoitustikut Muovipakkaukset, styrox, muoviset kääreet, muoviesineet (esim. ämpärit, harjat, lelut, huonekalut), muoviset kertakäyttöastiat, putket ja letkut Lasipurkit ja -pullot, lasiastiat, tasolasi, kristalli, koristelasi, kuumuuden kestävä lasi Juomatölkit, foliopakkaukset, margariinipakettien ym. välikannet, alumiiniset ruokapakkaukset, kertakäyttögrillit, säilyketölkit, metallikannet, tyhjät maalipurkit ja aerosolipakkaukset, metalliset huonekalujen osat ja muut esineet Vaatteet (esim. työhanskat), jalkineet, laukut, kankaat, verhot, huonekalujenpäälliset, kodintekstiilit, kangasnauhat, pehmolelut Loisteputket ja pienloistelamput, energiansäästölamput ja LED-lamput, kodinkoneet, tietotekniset välineet, kodin elektroniikka ja laitteet sekä niiden osat, sähköä käyttävät lelut, sähköjohdot, sähkötyökalut, laturit, sulakkeet, valaisimet, paloilmaisimet, termostaatit, kertakäyttöiset ja ladattavat paristot sekä akut Lääkkeet, öljyt, jäähdytin-, kytkin- ja jarrunesteet, moottorinpesunesteet, torjuntaja desinfiointiaineet, emäkset, hapot, ohenteet, liuottimet kuten tärpätti, tinneri, asetoni ja liuotinpitoiset pesuaineet, ei-tyhjät aerosolipakkaukset, kynsilakka, kynsilakan poistoaine, maalit, lakat, liimat, hartsit, värjäyskemikaalit, puhdistusaineet, puunsuoja- ja kyllästysaineet, myrkyt, eristemassat, kitit, tasoitteet, silikoni, vahat Vaikeasti eroteltavat sekamateriaalipakkaukset, alumiinipaperia ja -muovia sisältävät pakkaukset, vaipat, kuukautissiteet, tamponit, kumiset esineet, tennispallot, vanupuikot, käytetty puuvillavanu, laastarit, hengityssuojaimet, pölyimurinpussit, purukumi, tupakantumpit, kivet, hiekka, sora, tiili, betoni, keramiikka ja posliini (kahvikupit, lautaset, kulhot, koriste-esineet ym.), kaakelit, savi, kissanhiekka, polttokelvottomat vaikeasti eroteltavat sekamateriaaliesineet, tuhka, lasivilla, kipsilevy Suuret esineet, jotka eivät kunnolla mahdu lajitteluastioihin, punnitaan erikseen Seulan läpäissyt hienoaines Jätteiden keräämiseen käytetyt säkit

Kuva 7. Lajittelualue järjestettiin seulapöydän ympärille. Muovia, pahvia ja kartonkia sekä paperia lajiteltiin ensimmäisissä lajitteluissa 240 litran jäteastioihin ja sittemmin jätesäkkeihin säkkitelineissä. Muille materiaaleille käytettiin pienempiä muoviastioita. Seula-alite kerättiin seulan alta kevytpeitteelle ja punnittiin erikseen, kuten muutkin lajitellut materiaalit.

Taulukko 5. Lista lajittelututkimuksessa käytetyistä välineistä Tarvikelista Suojavarusteet Suojalasit, hengityssuojaimet, viiltosuojakäsineet, kemikaalikäsinet, kenkäsuojat, kuulosuojaimet, kypärä, turvakengät Mittaus- ja merkintävälineistö Rullamitta, vaaka, tusseja, kyniä, lomakkeet punnitustulosten merkintään, kyltit astioiden merkintään, teippiä, sakset Keräysastiat Muoviastiat (ämpärit ja saavit), säkkitelineet, jätesäkkejä, 660 litran jäteastia punnituille jätteille Lajitteluun tarvittavat välineet Seulapöytä, pöytä- ja lattiaharja, lapioita, mattoveitsi roskasäkkien avaamiseen, ikkunanpesulasta jätteiden levittelyyn seulalla Ensiapuvarusteet Ensiapulaukku, silmähuuhde, käsiendesinfiointiaine Siivousvälineet Desinfioiva pesuaine, harjoja, pyyhkeitä Muita tarvikkeita ja välineitä Jatkojohtoja, pöytä ja tuoli punnitustulosten kirjaamista varten, lajitteluohjeet, led-työmaavalaisimet Tilat Lajitteluteltta tai hallitila

Näyte-erästä nostettiin jätteitä seulapöydälle pienempinä erinä, jotta lajittelu pysyi sujuvana. Yksi henkilö avasi jätesäkit ja nosti jätteet lajitteluun samalla, kun toiset työntekijät lajittelivat jätteitä. Koko näyte-erä lajiteltiin, suuret kappaleet poistettiin punnittavaksi erikseen ja seula-alite kerättiin pressun päälle punnittavaksi kunkin näyte-erän lajittelun lopuksi.

Lajitellut jätteet punnittiin materiaalikohtaisesti ja tulokset merkittiin käsin tuloslomakkeelle (liite 1). Tuloslomakkeelle kirjattiin myös laadullisia arvioita jätteistä, kuten tarkempaa kuvausta materiaalista (esimerkiksi ”suurin osa paperista kuitteja/pehmopaperia”) tai huomioita poikkeuksellisista näyteeristä (esimerkiksi ”käytettyjä lasten leluja”). Lisäksi lomakkeelle kirjattiin lajittelun toteuttajat sekä

Päivittäistavarakaupan jätteet

23

toteutuspäivä ja -aika. Lajittelun jälkeen tulokset digitoitiin, tulokset koottiin yhteen ja kustakin näytteestä kirjattiin taustatiedoiksi kuvaus kauppaliikkeen tyypistä ja sen jätehuollon palvelutasosta (liite 2).

Lajiteltuja ja lajittelemattomia jätteitä valokuvattiin menetelmän dokumentoimiseksi sekä tulosten tulkinnan tueksi (lue lisää luvusta 3.2 alla). Näyte-erän lajittelun jälkeen lajittelualue siivottiin, seulapöytä, lajitteluastiat sekä hienoaineksen keruupeite puhdistettiin ja lajittelualue valmisteltiin seuraavan näyteerän käsittelyä varten.

Jätteet lajiteltiin Opas sekajätteen koostumustutkimuksiin -ohjeistuksen karkeimmalla lajittelun tasolla materiaalin perusteella pilottihankkeen rajallisten resurssien vuoksi. Tarkemmalla lajittelulla päästäisiin luotettavammin arvioimaan seka- ja energiajätteessä olevaa kierrätyspotentiaalia. Lajittelun aikana punnitustulosten yhteyteen kuitenkin kirjattiin kuvaus lajiteltujen jätteiden tarkemmasta koostumuksesta. Esimerkiksi pakkausjätteen osuutta tai paperin laatua (kuittipaperi, pehmopaperi tai leivinpaperi) kuvattiin laadullisesti.

Useasta materiaalista koostuvat jätteet eroteltiin silloin, kun se oli kohtalaisella vaivalla mahdollista. Jos erottelu ei ollut mahdollista, jäte lajiteltiin sen mukaan, mitä materiaalia jätteessä oli eniten.

Jos elintarvikepakkaus sisälsi epäpuhtauksia, joita ei pystytty irrottamaan, lajiteltiin koko jäte pakkauksen mukaiseen luokkaan. Vaikeasti eroteltavat täydet ruokapakkaukset, kuten täydet säilyketölkit, luettiin biojätteeksi silloin, kun sisällön arvioitiin muodostavan suurimman osan jätteen painosta. Jätteistä otettiin valokuvia dokumentaatiota varten sekä ennen lajittelua että materiaalikohtaisesti lajittelun jälkeen (Kuva 8).

Kuva 8. Lajiteltavaa sekajätettä ennen lajittelua (vasemmalla) ja saman näytteen sisältämää biojätettä lajittelun jälkeen (oikealla) (valokuvat: Kierivä Oy).

Laadunhallinta ja turvallisuus Jätteiden lajittelututkimuksiin liittyy monenlaisia riskejä, joihin tulee huolellisesti varautua. Lajittelututkimuksen keskeisimmät riskit liittyvät jätteissä oleviin vaaratekijöihin, kuten taudinaiheuttajiin, haitallisiin aineisiin tai teräviin esineisiin, sekä jätteenkäsittelylaitoksella oleviin vaaratekijöihin, kuten raskaaseen liikenteeseen ja mahdollisesti raskaiden esineiden nosteluun.

Lajittelijoiden henkilökohtainen turvallisuus varmistettiin erityisesti henkilökohtaisin suojavarustein ja turvallisuuskäytänteiden avulla (Kuva 9). Turvallisuuskäytänteiden tärkeimmät tekijät olivat suojaimien oikea käyttö, sosiaali- ja taukotiloihin pääsy, perehdytys ja ergonomia. Laitosturvallisuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota, koska lajittelu tapahtui jätteenkäsittelylaitosten alueilla. Laitosturvallisuuden varmistamisessa tärkeintä oli laitoksen omiin turvallisuusohjeisiin perehdyttäminen ja niiden seuraaminen, lajitteluun soveltuvan alueen löytyminen, merkitseminen ja rauhoittaminen lajittelua varten sekä laitoksella tapahtuvien siirtymien suunnittelu ja toteutus turvallisesti.

24

Päivittäistavarakaupan jätteet

Laadunhallinnassa keskeisintä oli tutkimuksen huolellinen suunnittelu, testaus ja valmistautuminen sekä tehtyjen ohjeistusten noudattaminen. Lajitteluohjeistus oli alusta saakka yksityiskohtainen ja antoi lajittelijoille selkeät ohjeet yhteneväisestä lajittelusta. Kunkin lajittelupäivän aluksi järjestettiin tiivis perehdytys, jossa käytiin läpi keskeiset laatu- ja turvallisuusasiat. Koska lajittelupaikat vaihtelivat, oli tärkeää käydä paikalliset turvallisuusohjeet läpi kussakin paikassa erikseen. Työnjako työntekijöiden välillä sekä ennalta sovitut roolit (kirjuri, punnitsija, nostaja, lajittelija, valokuvaaja) takasivat työn sujuvuuden sekä vähensivät punnitukseen, kirjaamiseen, kuormien sekoittumiseen tai merkintöihin liittyvien virheiden riskiä.

3.2

Valokuvaus jätteiden tunnistamisen apuna

Tutkimuksessa selvitettiin lajittelututkimuksen rinnalla, voitaisiinko päivittäistavarakaupan sekajätteiden koostumusta arvioida visuaalisesti, valokuvien pohjalta käsinlajittelun sijaan. Osa lajittelututkimuksessa lajitelluista sekajätteistä valokuvattiin mahdollisimman vakioiduissa olosuhteissa ja niistä tehtiin visuaalinen koostumuksen arviointi. Samalla tuotettiin valokuva-aineistoa päivittäistavarakaupan sekajätteistä ja dokumentoitiin lajittelututkimuksen toteutusta.

3.2.1 Tausta ja tavoitteet Jätteiden koostumustutkimukset ovat kohtalaisen työläitä toteuttaa. Vaihtoehtona käsinlajittelulle on esitetty jätteiden koostumuksen karkeampaa arviointia visuaalisesti esimerkiksi valokuvien pohjalta. Valokuviin perustuva koostumuksen arviointi voi olla manuaalista tai automatisoitua.

Kuva 9. Henkilökohtainen suojavarustus suojaa lajittelijaa jätteissä olevilta haitallisilta aineilta, taudinaiheuttajilta ja teräviltä esineiltä sekä varmistaa turvallisuutta työskenneltäessä laitosympäristössä (valokuva: Kierivä Oy).

Päivittäistavarakaupan jätteet

25

Tässä tutkimuksessa päivittäistavarakaupan sekajätteitä valokuvattiin vakioiduissa olosuhteissa ja tutkijat, jotka eivät olleet mukana lajittelussa, arvioivat jäte-erien materiaalijakaumaa valokuvien pohjalta.

Kunkin jäte-erän punnitustulokset olivat yhdistettävissä valokuvaan jäte-erästä. Tavoitteena oli selvittää valokuvauksen toteutuskelpoisuutta ja lisäksi valokuviin pohjautuvan koostumuksen arvioinnin oikeellisuutta.

Samalla oli tavoitteena tuottaa mahdollisimman kattava ja laadukas valokuva-aineisto suomalaisesta päivittäistavarakaupan sekajätteestä. Kuvia voi olla mahdollista hyödyntää jatkossa esimerkiksi automatisoidun, valokuvapohjaisen tunnistamisen kehittämiseen. Lisäksi valokuvaus toimii lajittelututkimuksen dokumentaationa ja helpottaa tulosten tulkintaa.

3.2.2 Menetelmä Sekajätekuormista otettiin visuaalista tunnistamista varten valokuvia mahdollisimman vakioiduissa olosuhteissa (Kuva 9). Jätteet leviteltiin ohuena kerroksena 2 × 2 m kokoiselle pinta-alalle valkoisen pressun päälle. Kameran linssi oli noin 1 500 mm korkeudella maasta ja suora etäisyys kameran linssistä keskelle jätteiden kuvausalueen reunaa oli noin 1 645 mm. Valaistusolosuhteet pyrittiin pitämään vakiona, ja tarvittaessa lisävalaisimena käytettiin kahta 2 × 50 W LED-valonheitintä. Valokuvat otettiin Nikon D5100 -kameralla ja AF-S Nikkor -objektiivilla (DT 18–55 mm, 1:3.5–5.6 G II) vakioetäisyydeltä.

Kuva 10. Sekajätteet valokuvattiin visuaalista tunnistusta varten vakio-olosuhteissa lajittelututkimuksen yhteydessä (valokuva: Kierivä Oy.).

Vain osa sekajätenäytteistä valokuvattiin, sillä vakioitu valokuvaus oli työlästä ja hidasta toteuttaa. Yhteensä 33 jätenäytettä eli noin 370 kg sekajätettä valokuvattiin. Kustakin näytteestä otettiin 2–6 valokuvaa. Osa lajitteluista tehtiin teltassa ja loput hallissa, joten myös valokuvista osa on otettu teltassa ja osa hallissa. Valaistusolosuhteet vaihtelivat kuvien välillä.

Jokaiselle valokuvatulle jätenäytteelle annettiin yksilöity tunniste, jonka avulla valokuvat pystyttiin yhdistämään kyseisten jätteiden punnitustuloksiin. Tunniste on näkyvissä valokuvissa jätekuorman vieressä. Lajittelututkimuksen jälkeen sekajätteistä otettuja valokuvia arvioitiin erillään lajittelututkimuksen tuloksista. Pelkkien kuvien avulla pyrittiin arvioimaan eri materiaalien osuuksia kussakin jäte-

26

Päivittäistavarakaupan jätteet

erässä. Valokuvien arvioijina toimi kaksi tutkijaa, jotka eivät olleet itse mukana lajittelussa eivätkä tienneet jätekuormien punnittua koostumusta. Valokuviin pohjautuvien arvioiden tuloksia verrattiin kunkin kuorman todellisiin punnitustuloksiin käsin lajittelusta.

3.2.3 Tulokset ja johtopäätökset Valokuvauksen toteuttaminen niin, että jätteiden osuuksia voitaisiin kohtalaisella tarkkuudella arvioida joko paikan päällä tai valokuvasta, vaatii jätenäytteiden osittamista pieniksi eriksi ja erien levittelemistä ohueksi kerrokseksi tarkastelualustalle (Kuva 11). Vain siten koko jäte-erää voidaan visuaalisesti tarkastella. Päivittäistavarakaupan sekajätteiden koostumuksen todettiin vaihtelevan niin suuresti, että pelkästään jäteastian tai -säkin pinnalta katsomalla ei voida arvioida jätteen koostumusta.

Jätteitä ei voida levitellä lattioille visuaalista tarkastelua varten kauppojen tiloissa. Siitä syystä myös visuaaliseen tunnistukseen perustuvassa tarkastelussa jätteistä tulisi poimia otos, jota käsiteltäisiin jätteidenkäsittelylaitoksella. Jätteiden valokuvausta tai paikan päällä tehtävää visuaalista tarkastelua olisi paras tehdä sisätiloissa esimerkiksi siirtokuormaushallissa, sillä teltassa valokuvaaminen ja jätteiden levittely voi olla haastavaa vaihtelevien sää- ja valaistusolosuhteiden vuoksi. Teltassa tehdyssä valokuvauskokeilussa tuuli levitteli jätteitä ympäriinsä ja säätilan muuttuminen vaikutti valo-olosuhteisiin.

Jos visuaalinen tunnistaminen olisi tehokasta ja luotettavaa, sillä voitaisiin mahdollisesti säästää aikaa käsinlajitteluun verrattuna. Jätteiden suuren laatuvaihtelun vuoksi otoskoon tulisi olla myös visuaalisessa tunnistamisessa kohtalaisen suuri, mikä vähentää hyötyjä käsinlajitteluun verrattuna.

Valokuvauksen toteuttaminen kohtalaisen vakioiduissa olosuhteissa, todettiin lähes yhtä työlääksi kuin jätteiden käsinlajittelu ja punnitseminen. Näin ollen vakioituihin valokuviin perustuvan, manuaalisesti toteutetun visuaalisen arvioinnin ei arvioitu juurikaan säästävän aikaa ja resursseja. Vakioitujen olosuhteiden varmistaminen valokuvaustilanteessa olisi erityisen tärkeää, mikäli valokuvia tulkittaisiin automatisoidusti esimerkiksi tekoälysovellutusten avulla. Automatisoitua tunnistamista voisi olla tarpeen kehittää, mikäli vakiolaatuisia valokuvia voitaisiin ottaa helposti suuria määriä esimerkiksi jätteenkäsittelyn yhteydessä.

Tutkijoiden jälkikäteen tekemät visuaaliset arviot eri materiaalien suhteellisista massaosuuksista poikkesivat huomattavasti punnitustuloksista. Vaikka ihmisen on kohtalaisen helppoa tunnistaa eri jätemateriaalit valokuvasta, niiden massaosuuksia on vaikeaa arvioida. Esimerkiksi yhdessä näytteessä oli 240 litran jäteastian tilavuudelta kuitteja. Tällöin näytteen kokonaismassa oli kuitenkin vain 900 grammaa. Samoin esimerkiksi paperin tai pakkausjätteen likaantuneisuus voi vaikuttaa painoon paljon, mutta sitä on haastavaa ottaa huomioon valokuvaa tarkastelemalla. Arviointiin harjaantumisella on todennäköisesti vaikutusta arvioiden luotettavuuteen. Visuaalisella tunnistuksella pystyttiin tunnistamaan kustakin jäte-erästä massaltaan merkittävimmät materiaalijakeet, vaikka niiden suhteellisissa osuuksissa ja suuruusjärjestyksessä oli virhettä.

Tulosten tulkinnan kannalta lajittelututkimuksen eri vaiheiden sekä lajiteltavien ja lajiteltujen jätteiden valokuvaaminen on tärkeä työkalu sekä menetelmän dokumentointiin että tulosten tulkinnan tueksi.

Tämän kokeen perusteella valokuviin perustuva tunnistaminen on ainakin edellä kuvatulla menetelmällä työläs toteuttaa eikä tuota luotettavia tuloksia jätenäytteen materiaalikoostumuksesta massaosuuksina.

Päivittäistavarakaupan jätteet

27

Kuva 11. Sekajätenäyte Seinäjoelta sisälsi esimerkiksi kuitteja, kartonkia ja hedelmäjätettä (valokuva: Kierivä Oy).

3.3

Koostumustutkimusten tulokset

Päivittäistavarakaupan seka- ja energiajätteen koostumustutkimukset perustuvat käsinlajittelun tuloksiin ja kertovat jätteiden koostumuksen materiaaleittain massaosuuksina. Tulokset esitellään tarkemmin seuraavassa kahdessa luvussa.

3.3.1 Sekajätteen koostumus Selvityksen mukaan suurin osa päivittäistavarakaupan sekajätteen massasta koostuu muovista (n. 23 %), biojätteestä (n. 21 %) ja sekalaisista jätteistä, kuten lajittelukelvottomista jätteistä, jätteiden pakkaamiseen käytetyistä jätesäkeistä ja hienoaineksesta (n. 21 %) (Kuva 12). Myös paperin (n. 16 %) sekä pahvin ja kartongin (n. 12 %) osuudet olivat kohtalaisen suuria. Muita materiaaleja sekajätteessä oli vähän.

Lasia ja metallia oli molempia noin 1 % sekajätteen massasta. SER:n, paristojen ja akkujen, tekstiilien ja jalkineiden, puun sekä vaarallisten jätteiden osuudet jäivät kukin alle yhden prosentin (Taulukko 6).

Paperijätteet sisälsivät erityisesti pehmopaperia, kuittipaperia ja leivinpaperia. Pahvista ja kartongista suurin osa oli kartonkia ja pahvin osuus oli vähäisempi.

Tulosten luotettavuutta heikentää pieni otoskoko ja jäte-erien välinen suuri vaihtelu. Tulosten 95 prosentin luottamusvälit ovat laajat (Taulukko 6). Niiden mukaan sekajätteestä on todennäköisesti 4– 42 % muoveja ja 2–40 % biojätettä, mutta muiden materiaalien osalta esiintymistä ei voida luotettavasti todeta. Sen vuoksi tuloksia voidaan pitää ainoastaan suuntaa antavina. Luotettavuuden vahvistamiseksi tarvitaan uusia lajittelututkimuksia, joissa on käytössä suurempi otoskoko. Mittaustuloksista ei poistettu mahdollisia poikkeavia havaintoja. Esimerkiksi puuta, vaarallisia jätteitä, SER:a, akkuja tai paristoja tai suuria kappaleita oli vain muutamassa näytteessä. Yksittäisten näytteiden korkeat osuudet nostivat esimerkiksi kartongin ja pahvin, metallin sekä SER:n keskimääräisiä osuuksia. Biojätteen mittaustuloksissa kolmessa näytteessä biojätteen osuudet olivat 42–53 %, kun muiden näytteiden biojäteosuudet vaihtelivat välillä 3–28 %.

28

Päivittäistavarakaupan jätteet

Metalli 1 % Muut** 2 % Lasi 1 % Suuret kappaleet 3 %

Muovit 23 %

Kartonki ja pahvi 12 %

Paperi 16 % Biojäte 21 % Sekalaiset jätteet (ml. jätesäkit ja hienoaines) 21 % Kuva 12. Sekajätteen koostumus materiaaleittain massaosuuksina (massa-%). (** Muut-luokka sisältää SER:a, paristoja ja akkuja, tekstiilejä ja jalkineita, puuta ja vaarallisia jätteitä.)

Taulukko 6. Päivittäistavarakaupan sekajätteen koostumus materiaaleittain (otoskoko: 18 jätenäytettä, yhteensä 688 kg). *Aineiston oletettiin noudattavan normaalijakaumaa Materiaali

Osuuden otoskeskiarvo (massa-%)

Vaihteluväli (massa-%)

Suhteellisen osuuden otosjakauman keskihajonta

Osuuden mediaani (massa-%)

Osuuden keskiarvon 95 % luottamusväli* (massa-%)

Muovit

22,8

5,5–40,6

9,9

21,6

3,5–42,2

Biojäte

21,1

3,1–53,1

9,6

16,9

2,2–39,9

Paperi

15,9

4,0–30,9

8,6

16,8

0–32,8

Kartonki ja pahvi

11,9

3,0–46,0

7,6

9,0

0–26,9

Sekalaiset jätteet

11,8

0,1–31,2

7,6

9,8

0–26,8

Hienoaines

5,3

1,8–12,5

5,3

4,8

0–15,6

Jätesäkit

3,6

0,3–6,6

4,4

3,5

0–12,2

Suuret kappaleet

2,5

0,0–28,3

3,7

0,0

0–9,8

Lasi

1,3

0,0–5,6

2,7

0,8

0–6,6

Metalli

1,2

0,1–5,5

2,5

0,8

0–6,1

SER, akut ja paristot

0,8

0,0–7,9

2,1

0,0

0–5,0

Tekstiilit ja jalkineet

0,7

0,0–3,6

2,0

0,4

0–4,7

Puu

0,6

0,0–8,0

1,9

0,0

0–4,3

Vaaralliset jätteet

0,3

0,0–3,8

1,2

0,0

0–2,7

Tuloksien pohjalta on kuitenkin todennäköistä, että päivittäistavarakaupan sekajätteiden lajittelua voitaisiin tehostaa. Erityisesti muovin, biojätteen, paperin (erityisesti pehmopaperin) sekä kartongin lajittelua tehostamalla voitaisiin vähentää sekajätteen määrää ja lisätä materiaalien kierrätystä. Sekajätteeksi tulisi kerätä vain kierrätyskelvottomia jätteitä, kuten likaantuneita tai monista materiaaleista koostuvia pakkauksia sekä esimerkiksi hygieniatuotteita.

Tutkimuksen tuloksista ei selviä tarkkaan, ovatko materiaalit olleet likaantuneita ennen jäteastiaan päätymistä vai ovatko ne likaantuneet tullessaan kosketuksiin toisten jätteiden, varsinkin biojätteiden, kanssa. Näin ollen tarkkaa arviota kierrätyspotentiaalista ei voida koostumustutkimusten perusteella määrittää. Jos oletettaisiin, että kaikki muut jätejakeet, lukuun ottamatta sekalaisia jätteitä, suuria

Päivittäistavarakaupan jätteet

29

kappaleita ja vaarallisia jätteitä, lajiteltaisiin kierrätystä varten, päivittäistavarakaupan sekajätteen massasta voitaisiin lajitella erilleen tutkimuksen tulosten mukaan noin 80 %. Päivittäistavarakaupan alan sekajätteen vuotuinen tuotantomäärän on arvioitu olevan noin 17 304 tonnia (ks. luku 2.6). Jos kaikki edellä lajittelukelpoiseksi oletettu, sekajätteisiin nykyään päätyvä jäte lajiteltaisiin tehokkaammin, voitaisiin sekajätteen määrää vähentää arviolta jopa 3 461 tonniin.

Suurten kappaleiden ja hienoaineksen materiaalijakaumaa ei arvioitu lajittelun yhteydessä. Suurikokoiseksi luokiteltuja jätteitä oli kahdeksassa sekajätenäytteessä kaikista 33 erästä. Suurikokoisiksi jätteiksi luokiteltiin suuremmat esineet, jotka mahtuivat huonosti punnitusastioihin. Tällaisia esineitä olivat esimerkiksi ämpärit tai yksittäiset tuotepoistot, kuten rikkoontuneet lyhdyt tai muut suuremmat koriste-esineet. Varsinaisia asumisen jätteissä suurikokoiseksi luokiteltavia jätteitä, kuten kookkaita huonekaluja, ei jätteiden joukossa ollut lainkaan. Suurten kappaleiden materiaalikoostumusta arvioitiin silmämääräisesti valokuviin perustuvan tunnistuskokeilun yhteydessä. Silmämääräisen arvioinnin perusteella suurin osa, yli puolet suurten kappaleiden massasta oli sekalaista jätettä ja muovia. Metallia ja lasia oli vähän sekä lisäksi näytteissä oli yksittäisiä SER-kappaleita. Pienen otoksen vuoksi yksittäisten esineiden vaikutus on tässä tapauksessa niin suuri, että suurikokoiseksi luokiteltujen esineiden materiaalijakauman arviointi on vain viitteellistä.

3.3.2 Energiajätteen koostumus Suurin osa päivittäistavarakaupan energiajätteiden massasta on muovia (n. 38 %) ja paperia (n. 22 %) (Kuva 13). Lisäksi sekalaista jätettä (n. 13 %), kartonkia ja pahvia (n. 12 %) ja biojätettä (n. 11 %) on energiajätteen joukossa runsaasti. Muita jätejakeita havaittiin energiajätteen joukossa vain pieniä määriä (Taulukko 7). Kuten sekajätteissäkin, paperista suurin osa oli pehmopaperia, kuitteja ja leivinpaperia sekä kartonki- ja pahvijätteistä kartonkia.

Tulosten luotettavuutta heikentää pieni otoskoko ja jäte-erien välinen suuri vaihtelu. Tulosten 95 prosentin luottamusvälit ovat laajat (Taulukko 7). Niiden mukaan päivittäistavarakaupan energiajätteistä muovia on todennäköisesti 17–59 % ja paperia 4–40 %, mutta muiden materiaalien osalta esiintymistä ei voida luotettavasti todeta. Todennäköisesti tekstiilien ja jalkineiden, metallin, suurten kappaleiden, puu, SER:n, akkujen ja paristojen sekä vaarallisen jätteen osuudet ovat hyvin pieniä. Tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina. Luotettavuuden vahvistamiseksi tarvitaan uusia lajittelututkimuksia, joissa on mahdollisuuksien mukaan käytössä suurempi otoskoko.

Lasi 3 %

Muut* 2 %

Biojäte 11 %

Kartonki ja pahvi 12 %

Muovit 37 %

Sekalaiset jätteet (ml. jätesäkit ja hienoaines) 13 % Paperi 22 % Kuva 13. Päivittäistavarakaupan energiajätteen koostumus massaosuuksina. (* Muut-luokka sisältää tekstiilejä ja jalkineita, metallia, suuria kappaleita, puuta, SER:iä, paristoja ja akkuja sekä vaarallisia jätteitä.)

30

Päivittäistavarakaupan jätteet

Mittaustulosten joukosta ei poistettu mahdollisia poikkeavia havaintoja. Vaarallisia jätteitä oli vain yhdessä näytteessä ja suuria kappaleita kahdessa näytteessä koko 20 näytteen otoksessa. Yksittäisessä näytteessä kartongin ja pahvin osuus oli 43 %, kun muissa näytteissä osuus jäi alle kahdenkymmenen prosentin. Myös yksittäiset näytteet, joissa lasin sekä tekstiilien ja jalkineiden osuudet olivat muita näytteitä suurempia, nostivat kyseisten materiaalien keskimääräisten osuuksien arvioita. Biojätteen osuudet olivat suurimmillaan kolmessa näytteessä välillä 33–50 %, kun taas muissa näytteissä osuudet vaihtelivat 0–18 % prosentin välillä. Huomionarvoista on, että energiajätenäytteistä kolmen suurimman biojätteen osuuden antaneet näytteet ja vastaavasti sekajätenäytteistä kahden suurimman biojätteen osuuden antaneet näytteet olivat peräisin kahdesta samassa kaupungissa sijaitsevasta lähikauppakokoluokan päivittäistavarakaupan liikkeestä.

Tuloksien pohjalta voidaan olettaa, että päivittäistavarakaupan energiajätteisiin päätyvien jätteiden lajittelua kierrätystä varten voitaisiin vielä tehostaa. Erityisesti muovin ja paperin (varsinkin pehmopaperin) lajittelulla voitaisiin tämän selvityksen mukaan vähentää energiajätteenä kerätyn ja polttoon päätyvän jätteen määrää selvästi. Tulosten mukaan arviolta noin 87 % päivittäistavarakaupan energiajätteen sisällöstä voitaisiin lajitella kierrätystä varten, jos oletetaan, että sekalaisia jätteitä, suuria kappaleita ja vaarallisia jätteitä lukuun ottamatta muut materiaalit lajiteltaisiin erilleen. Päivittäistavarakaupan ala tuottaa yhteensä noin 23 501 tonnia energiajätettä vuodessa (ks. luku 2.6). Jos kaikki edellä listatut, mahdollisesti kierrätyskelpoiset jätteet lajiteltaisiin erilleen, voisi energiajätteen määrää olla mahdollista vähentää arviolta 3 055 tonniin vuodessa.

Energiajätteeksi tulisi kerätä vain kierrätykseen kelpaamatonta jätettä, kuten likaantuneita tai monista materiaaleista koostuvia pakkauksia. Suurten kappaleiden ja hienoaineksen materiaalijakaumaa ei arvioitu lajittelun yhteydessä. Suuria kappaleita ei juurikaan esiintynyt energiajätteissä.

Taulukko 7. Päivittäistavarakaupan energiajätteen koostumus materiaaleittain (otoskoko: 20 jätenäytettä, yhteensä 432 kg). *Aineiston oletettiin noudattavan normaalijakaumaa Materiaali

Muovit Paperi Kartonki ja pahvi Biojäte Sekalaiset jätteet Hienoaines Jätesäkit Lasi Tekstiilit ja jalkineet Metalli Suuret kappaleet Puu SER, akut ja paristot Vaaralliset jätteet

3.4

Osuuden otoskeskiarvo (massa-%)

Vaihteluväli (massa-%)

Suhteellisen osuuden otosjakauman keskihajonta

Osuuden mediaani (massa-%)

Osuuden keskiarvon 95 % luottamusväli (massa-%)

37,8 21,6 12,2 10,8 5,1 4,0 3,7 2,9 0,7 0,5 0,3 0,3 0,1 0,03

17,1–57,5 6,6–31,7 2,2–43,3 0,0–49,6 0,0–20,2 1,5–9,5 1,5–7,1 0,0–18,7 0,0–8,8 0,0–2,6 0,0–3,5 0,0–2,4 0,0–0,8 0,0–0,0

10,8 9,2 7,3 6,9 4,9 4,4 4,2 3,7 1,9 1,6 1,2 1,2 0,8 0,4

40,4 22,8 10,6 4,9 2,8 3,7 2,9 1,0 0,0 0,3 0,0 0,0 0,0 0,0

16,5–59,0 3,6–39,6 0–26,6 0–24,3 0–14,8 0–12,5 0–12,0 0–10,2 0–4,5 0–3,7 0–2,6 0–2,6 0–1,7 0–0,8

Johtopäätökset päivittäistavarakaupan jätteiden koostumustutkimuksista

Päivittäistavarakaupan sekalaisten jätteiden lajittelua on koostumustutkimusten tulosten perusteella mahdollista parantaa. Tulosten luotettavuutta heikentää pieni otoskoko ja näytteiden välinen suuri vaihtelu koostumuksessa. Tulosten vahvistamiseksi ja päivittäistavarakaupan sekalaisten jätteiden

Päivittäistavarakaupan jätteet

31

koostumuksen seuraamiseksi pidemmällä aikavälillä tarvitaan lisää tutkimuksia, joissa käytetään mahdollisuuksien mukaan suurempaa otosta.

Koostumustutkimusten tulosten perusteella voidaan kuitenkin arvioida, että sekä seka- että energiajätteessä on kierrätyspotentiaalia. Erityisesti muovin, pehmopaperin, kartongin ja pahvin sekä biojätteen lajittelua voitaisiin tehostaa päivittäistavarakaupassa. Toisaalta esimerkiksi aaltopahvin, pakatun biojätteen, kalvomuovien, vaarallisten jätteiden sekä SER:n osuudet olivat sekalaisissa jätteissä pieniä, mikä antaa viitteitä tehokkaasta lajittelusta.

3.4.1 Päivittäistavarakaupan sekalaisten jätteiden ominaispiirteitä Päivittäistavarakaupan seka- ja energiajätteen koostumustutkimukset osoittavat, että päivittäistavarakaupan erilaiset toiminnot, kuten hedelmä- ja vihannesosasto, tuoretiski, pullonpalautuspiste, kassojen alue sekä ulkotilat, tuottavat varsin erilaista jätettä. Lajittelun parantamisen painopisteet voivat olla erilaiset eri toimintojen yhteydessä. Sekä päivittäistavarakaupan henkilöstö että asiakkaat tulee ottaa huomioon lajittelun tehostamisessa.

Lukumäärällisesti katsottuna päivittäistavarakaupan sekalaisissa jätteissä on paljon kuitteja, vaikka ne ovatkin painoltaan kevyitä ja siten vaikuttavat vähän kierrätysasteeseen. Siirtymällä sähköisten kuittien käyttöön voitaisiin vähentää syntyvän jätteen määrää ja supistaa erityisesti kassojen läheisyydessä olevien jäteastioiden tyhjennystarvetta.

Päivittäistavarakaupan sekalaisissa jätteissä ei ollut juuri lainkaan vaarallisia jätteitä, SER:iä, akkuja tai paristoja. Näiden jätteiden lajittelu erilleen on turvallisuussyistä tärkeää.

Tuotepoistojen osuus päivittäistavarakaupan sekalaisissa jätteissä oli pieni. Yksittäisiä rikkinäisiä tuotteita ilmeni selvityksen aikana vain satunnaisesti.

3.4.2 Tulosten luotettavuus Koostumusselvityksiin liittyy aina epävarmuutta, sillä otoskoko on resursseja vievän käsinlajittelun vuoksi rajallinen ja inhimilliset virheet mahdollisia. Tässä tutkimuksessa tuloksia voidaan pitää kohtalaisina hyvän suunnittelun, otoksen kattavuuden ja laadunvarmistuksen vuoksi. Otoskoko oli kuitenkin huomattavan pieni (sekajätteille 18 jätenäytettä ja energiajätteille 20 jätenäytettä) ja tulosten vaihtelu näytteiden välillä varsin suurta. Tämän vuoksi materiaalikohtaisten tulosten vaihteluvälit ovat laajat ja luottamusvälit suuret. Suuren vaihtelun vuoksi materiaalien osuuksia tai suuruusjärjestystä ei voida luotettavasti osoittaa, vaan tuloksia voidaan pitää ainoastaan suuntaa antavina. Tuloksissa kuitenkin erottuvat suurempina osuuksina esiintyvät ja toisaalta hyvin pieninä osuuksina esiintyvät materiaalit. Laajemmille päivittäistavarakaupan sekalaisten jätteiden lajittelututkimuksille on tarvetta tulosten varmistamiseksi.

Otoksen muodostaminen ja edustavuus toimialan rakenteen huomioiden oli käsinlajittelututkimuksen resurssien näkökulmasta kohtuullisen kattava. Jätteet olivat peräisin eri yritysten erityyppisistä päivittäistavarakaupan liikkeistä eri puolilta Suomea ja näytteet otettiin tavallisen jätteenkeräilyn osana.

Tutkimus toteutettiin syksyllä suurimpien päivittäistavarakaupan sesonkien ulkopuolisena aikana. Tulosten luotettavuutta vahvistaa myös lajittelun toteuttaminen samalla menetelmällä eri paikkakunnilla, saman perehdytetyn ja ammattitaitoisen henkilöstön käyttäminen kaikkien näytteiden lajittelussa sekä huolellinen suunnittelu.

Päivittäistavarakaupan liikkeet poikkeavat toisistaan huomattavasti toiminnoiltaan ja kokoluokaltaan. Liiketyypillä voi olla vaikutusta myös sekalaisten jätteiden koostumukseen. Jos tutkimuksen otos olisi ollut suurempi ja se olisi voitu osittaa erityyppisiin päivittäistavarakaupan liikkeisiin, erityyppisten liikkeiden jätekoostumuksesta olisi voitu saada eriteltyä tietoa. Tällöin valtakunnallisen koostumuksen arviointi olisi luotettavampaa.

Koostumusselvitysten tulosten tulkintaa hankaloittaa lajittelun karkea jaottelu materiaalikohtaisesti.

Tarkemmalla lajittelun tasolla voitaisiin luotettavammin arvioida sekalaisten jätteiden

32

Päivittäistavarakaupan jätteet

kierrätyspotentiaalia, mutta myös otoskokoa olisi syytä kasvattaa. Suurikokoisiksi jätteiksi lajiteltiin tässä selvityksessä esimerkiksi suurikokoisia pakkauksia, kuten elintarvikepakkauskäytössä olleita muoviämpäreitä. Näiden luokittelu materiaalin mukaan voisi mahdollisesti nostaa kierrätyspotentiaalin arviota. Hienoaineksen ja suurten kappaleiden materiaalijakauma tulisi arvioida käsinlajittelutilanteessa.

Tässä tutkimuksessa suurikokoisiksi jätteiksi luokiteltujen jätteiden materiaalikoostumusta ei erikseen arvioitu. Suurempia esineitä esiintyi vain satunnaisesti, mutta niiden materiaalikoostumuksen arviointi tarkentaisi tuloksia.

Lajittelupöytänä käytetyn seulan reikäkoko vaikuttaa hienoaineksen määrään lajittelutuloksissa.

Kun lajittelussa käytetään 50 x 50 mm reikäkoon seulaa, hienoaineksen (seula-alitteen) osuus on tämän tutkimuksen tulosten perusteella kohtalaisen suuri: 5,4 % sekajätteestä ja 4,0 % energiajätteestä. Hienoaines oletettiin tässä laadultaan sekalaiseksi jätteeksi, mutta joissakin näyte-erissä hienoaineksessa oli esimerkiksi runsaasti biojätettä, kuten kahvinpuruja. Myös muita pieniä esineitä, kuten kuitteja tai pullonkorkkeja päätyi hienoainekseen. Jatkossa hienoaineksen materiaalijakaumaa olisi syytä arvioida silmämääräisesti, mikäli sitä ei voida erottaa punnittavaksi materiaalikohtaisesti. Epävarmuutta koostumustulosten tulkintaan tulee myös siitä, ettei jätteiden kostumista ja likaantumista huomioitu.

Kostumisen ja likaantumisen vaikutuksen huomiointi edellyttäisi erillisiä, uusia selvityksiä.

3.5

Ohjeita jätekoostumustutkimuksiin

Hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnan seka- ja energiajätteiden koostumustutkimusten tarpeet eroavat asumisen jätteiden koostumustutkimuksista erityisesti otannan osalta. Opas sekajätteen koostumustutkimuksiin (Suomen kiertovoima ry KIVO 2022) soveltuu pääpiirteittäin myös hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnan seka- ja energiajätteiden koostumustutkimusten ohjeeksi muilta kuin otannan suunnittelun osalta.

Toimialan erityispiirteet vaikuttavat siihen, miten otanta tulee toteuttaa. Otos on tärkeää suunnitella niin, että kaikenlaiset toimialaan kuuluvat ja mahdollisesti jätekoostumukseltaan tai määrältään poikkeavat toiminnot (kaupassa esim. henkilöstön tilat, erilaiset asiakastilat, palvelupisteet, kassat) ovat mukana otoksessa. Lisäksi on tarpeen pohtia, ettei mikään toiminto ole yli- tai alikorostunut toisiin toimintoihin nähden. Taustoitus ja alan tunteminen on tärkeää otantaa suunniteltaessa. Toisaalta, mikäli on odotettavissa, että erilaisissa toiminnoissa muodostuu erilaista jätettä, useiden toimintojen tarkastelu yhdessä lisää tuloksissa esiintyvää vaihtelua. Sen vuoksi erilaisten toimintojen otosten kokoja voi olla tarpeen kasvattaa.

Tässä selvityksessä päivittäistavarakaupan seka- ja energiajätenäytteiden välinen vaihtelu materiaalikoostumuksessa oli suurta. Sen vuoksi otoskoon olisi tulevissa selvityksissä suositeltavaa olla tämän tutkimuksen otoskokoa suurempi. Mikäli koostumusselvityksiä tehdään eri toimialoille ja on odotettavissa, että tarkasteltavan toimialan sisällä on hyvin erilaista jätettä tuottavia toimintoja, koostumustutkimuksessa todennäköisesti tarvitaan suurempia otoksia kuin esimerkiksi kotitalousjätteiden koostumusselvityksissä.

Jätteen hankinnassa on tärkeää aloittaa keskustelut jätteen haltijoiden kanssa mahdollisimman hyvissä ajoin. On tärkeää tunnistaa oikeat vastuuhenkilöt ja kertoa heille tutkimuksen hyödyistä. Parhaassa tapauksessa toimiala tai toimijat itse ovat toteuttamassa koostumustutkimusta, jolloin niin toimialan ominaispiirteiden huomiointi otannassa kuin tutkimuksen käytännön toteutus voidaan suunnitella mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla.

Jätteiden lajittelututkimusten tekemiseen tarvitaan käyttöön jätteenkäsittelylaitoksen tiloja ja kuljetuskalustoa. Näin ollen yhteistyö jätteen käsittelijän kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Jätteen noudot ja kuljetukset tulee suunnitella niin, ettei jätteen tuottajan toiminta häiriinny. Toisaalta jätteen kuljetukset on suunniteltava niin, että kalustoa on saatavilla. Käsinlajittelu vaatii soveltuvat tilat, mielellään jätteenkäsittelylaitoksen hallitilaa, jossa on pesumahdollisuus. Jätteenkäsittelylaitoksen alueella toimiminen

Päivittäistavarakaupan jätteet

33

vaatii tarkkaa suunnittelua ja turvallisuusnäkökohtien huomioimista. Riittävien tilojen varaaminen ja niiden merkitseminen sekä laitosturvallisuuteen kouluttaminen siten, että sekä lajittelijoiden turvallisuus että jätelaitoksen muut toiminnot ovat turvattuja, on ensiarvoisen tärkeää. Jätteiden käsinlajittelussa on terveysriskejä, joiden vuoksi lajittelijoiden henkilökohtaisesta suojavarustuksesta ja esivalmisteluista tulee huolehtia. Lajittelussa tarvitaan monenlaista välineistöä, joka tulee hankkia hyvissä ajoin ja perehdyttää lajittelijat niiden käyttämiseen.

Ennen varsinaisen tutkimuksen aloittamista on hyvä toteuttaa testilajittelu, jossa harjoitellaan lajittelun vaiheet alusta loppuun. Testilajittelu mahdollistaa laitteiston ja lajittelukäytänteiden testaamisen käytännössä, sujuvoittaa työtä varsinaisina lajittelupäivinä sekä varmistaa tulosten laatua.

Tulosten luotettavuuden kannalta on keskeistä, että otos on riittävän suuri ja kattaa oikeassa suhteessa toimialan erilaisia toimintoja. Valtakunnallisen tarkastelun näkökulmasta on tärkeää, että otos on riittävän edustava ajallisesti ja maantieteellisesti.

Koostumustutkimusten tulosten tulkinnan vahvistamiseksi on tärkeää, että lajittelu tehdään mahdollisimman tarkalla lajittelun tasolla. Opas sekajätteen koostumustutkimuksiin -ohjeistuksen ensimmäisen tason perusteella on vaikeaa arvioida kierrätyspotentiaalia. Esimerkiksi kaikki paperit jaotellaan samaan luokkaan, mutta todellisuudessa pakkauspaperi kerätään yleensä pahvin ja kartongin yhteydessä sekä pehmopaperit biojätteessä. Myös pakkausjätteiden erilliset tarkastelut vaatisivat tarkempaa, toisen lajittelutason käyttämistä. Tällöin voitaisiin paremmin arvioida lajittelun tehokkuutta ja sekalaisten jätteiden kierrätyspotentiaalia. Myös hienoaineksen ja suurten kappaleiden materiaalijakauman arviointi, mikäli materiaalikohtainen punnitseminen ei ole mahdollista, on tärkeää kokonaiskuvan kannalta.

Lajittelututkimuksen perusteella ei saada selville, olivatko likaantuneet tai kostuneet jätteet likaantuneita ennen jäteastiaan joutumista vai likaantuivatko ne vasta jouduttuaan kosketuksiin muiden jätteiden kanssa. Puristimissa riski likaantumiselle ja kostumiselle on suurempi kuin muissa jäteastioissa.

Valtakunnallisesti ei toistaiseksi ole määritelty kertoimia, jolla voitaisiin huomioida jätteiden likaantuminen ja kosteus ja niiden vaikutus materiaalijakaumaan lajittelututkimuksissa.

Elinkeinotoiminnan jätteiden koostumustutkimuksen muistilista: 1. Tutustu toimialan rakenteeseen ja suunnittele tutkimus niin, että se huomioi erilaiset toimijat 2. Hyödynnä suunnittelussa aiempaa materiaalia, esimerkiksi ohjeistusta: Opas sekajätteen koostumustutkimuksiin (Suomen kiertovoima ry KIVO 2022).

3. Laajenna otoskokoa mahdollisuuksien mukaan, jos tarkastelussa on mukana jätteen tuotannon suhteen erilaisia toimintoja.

4. Osallista jätteen tuottajat (kiinteistöt, joilta jäte haetaan) mukaan selvitykseen ja varmista jätteen saatavuus.

5. Tee yhteistyötä jätteenkäsittelijöiden kanssa ja varmista lajitteluun soveltuvien tilojen saatavuus.

6. Tee huolelliset suunnitelmat, hanki välineet ja järjestä testilajittelu.

7. Perehdytä lajittelijat ja huolehdi turvallisuudesta.

8. Lajittele jätteet mahdollisimman tarkalla tasolla, mieluiten vähintään edellä mainitun oppaan 2-tason mukaisesti.

9. Ota valokuvia, jos mahdollista. Työn toteutuksen ja jätteiden valokuvaus sekä ennen lajittelua että sen jälkeen tukee tulosten laadun varmistamista.

10. Dokumentoi työ tarkasti ja julkaise tulokset sekä menetelmän kuvaus mahdollisimman yksityiskohtaisesti, mutta tietosuojasta huolehtien. Kuvaa tulosten vaihtelua ja luotettavuutta esimerkiksi vaihteluvälien ja luottamusvälien avulla.

34

Päivittäistavarakaupan jätteet

4 Päätelmiä ja suosituksia päivittäistavarakaupan jätetiedon hallintaan ja jätehuoltoon Päivittäistavarakaupan kokonaisjätemäärä edustaa tämän tutkimuksen tulosten mukaan noin 4 % koko Suomen yhdyskuntajätevirrasta. Päivittäistavarakauppa on siten melko tärkeä yksittäinen toimiala valtakunnallisten yhdyskuntajätteen määrien ja kierrätyksen näkökulmasta. Päivittäistavarakaupan jätteistä massaltaan suurin osa on pahvia (38 %), biojätteitä (biojätettä ja sivutuoteluokkaan 3 luokiteltavia jätteitä) (31 %) sekä seka- ja energiajätettä (28 %). Energiajätettä tuotetaan hieman enemmän kuin sekajätettä. Tutkimus ei anna kattavia suosituksia jätteiden vähentämisen käytännöistä, mutta nostaa esille joitakin sekä ominaisjätemääräselvityksessä että koostumustutkimuksessa havaittuja huomioita.

Päivittäistavarakaupan seka- ja energiajäte sisältää kierrätyskelpoisia materiaaleja ja kierrätysastetta voidaan tutkimuksen perusteella lisätä vielä selvästi. Erityisesti muovin, paperin, kartongin ja pahvin sekä biojätteen lajittelua voitaisiin tehostaa. Toisaalta esimerkiksi pahvin, pakatun biojätteen, SER:n ja vaarallisten jätteiden osuus sekalaisten jätteiden joukossa oli pieni, mikä antaa viitteitä toimivasta lajittelusta. Lajittelua parannettaessa on hyvä ottaa huomioon kaupan eri toiminnot, joilla on vaikutusta jätekoostumukseen. Esimerkiksi hedelmä- ja vihannesosastolle voitaisiin tuoda selkeästi merkityt biojäteastiat. Myös jätteen määrän vähentämisen käytäntöjä voidaan tarkastella toiminnoittain. Kassojen kuittijätettä voitaisiin vähentää siirtymällä sähköisiin kuitteihin. Sekä päivittäistavarakaupan henkilöstö että asiakkaat tulee ottaa huomioon lajittelun tehostamisessa. Riittävästä informoinnista ja neuvonnasta tulee huolehtia.

Päivittäistavarakaupan alan kierrätysasteen nostamisessa tulisi pohtia myös energiajätteen keräyksen tarpeellisuutta niillä myymäläkiinteistöillä, joilla kerätään rinnalla myös sekajätettä. Tutkimus osoitti, että seka- ja energiajätteen kerääminen rinnakkain on yleistä. Sitä tehtiin lähes puolessa tutkimusaineiston myymälöistä. On todennäköistä, että kierrätyskelpoisia materiaaleja päätyy näissä tapauksissa enemmän energiajätekeräykseen. Ainakin on syytä selvittää, mitä jää jäljelle, jos kaikki kierrätyskelpoinen jäte lajitellaan kierrätykseen, ja riittääkö jätettä edelleen sekä energia- että sekajätekeräykseen. Huolellinen jäteastiamitoitus ja keräysvälineiden asettelu voivat osaltaan ohjata käytännön jätehuoltoa haluttuun suuntaan.

Tämän koostumustutkimuksen haasteena oli saada päivittäistavarakauppoja antamaan jätenäytteitä tutkittavaksi. Tämä saattoi johtua viestinnän puutteista. Koostumustutkimuksen teossa onkin tärkeää keskustella jätteenhaltijoiden kanssa laaja-alaisesti ja hyvissä ajoin. Keskusteluja on syytä käydä niin liiketoiminnasta vastaavien henkilöiden kuin mahdollisten ketjutoimijoiden, pääkonttorien ympäristövastaavien sekä alan etujärjestöjen edustajien kanssa. Toiminnanharjoittajille tärkeää voi olla mahdollisuus hyödyntää tutkimuksen tuloksia oman toimintansa kehittämisessä ja jätteidensä kierrätyksen tehostamisessa.

Jätetiedon hallinta on avain tulokselliseen jätehuoltoon. Yhteistyö jätehuollon palveluntarjoajan kanssa myös jätetiedon kerryttämisessä ja seurannassa on tärkeää. Jätekuljetusta hoitavan yrityksen kanssa kannattaa sopia siitä, minkälaista jätetietoa palveluntarjoaja toimittaa jätteenhaltijalle. Jätemäärät lajeittain tietyltä ajanjaksolta (yhdistettynä kustannuksiin) on jätetiedonhallinnan perustasoa. Ominaisjätemäärien (kg jätettä / myyntipinta-ala m2) tarkastelu on hyvä tapa seurata toiminnan materiaalitehokkuuden kehittymistä. Laadukasta jätetietoa voi hyödyntää myös henkilöstön kouluttamisessa ja mahdollisesti myös asiakkaiden opastamisessa.

Päivittäistavarakaupan jätteet

35

Lähteet

Jätelaki 17.6.2011/646.

Karppinen, Tiina K. M., Hanna Salmenperä, Sari Piippo, ja Ida Mönkkönen. 2021. Yhdyskuntajätteen koostumustiedon laadun parantaminen. Ympäristöministeriön julkaisuja 2021:24. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163316.

Kaupan ala. 2021. Kaupan ala - Kauppa lukuina. Haettu 18. 04 2023. https://kauppa.fi/kaupan-ala/kauppa-lukuina/.

Laki eläimistä saatavista sivutuotteista 517/2015. 24.4.2015.

Motiva Oy. 2023. Elintarvikealan materiaalitehokkuussitoumus. Haettu 13. 4 2023. https://www.motiva.fi/ratkaisut/materiaalitehokkuus/materiaalitehokkuuden_sitoumukset/elintarvikealan_sitoumus.

Päivittäistavarakauppa, haastattelu, haastattelijana Tiina K. M. Karppinen ja Hanna Salmenperä. 2020. Haastattelu päivittäistavarakaupan jätehuollosta Päivittäistavarakauppa ry. 2023. Kaupan toiminta. Haettu 12. 4 2023. https://www.pty.fi/kaupan-toiminta/.

Päivittäistavarakauppa ry. 2021. PTY, Aineistot, Vuosijulkaisu: Päivittäistavarakauppa ry (2021). Haettu 17. 4 2023. https://www.pty.fi/aineistot/.

Salmenperä, Hanna, Olli Sahimaa, Petrus Kautto, Simo Vahvelainen, Margareta Wahlström, John Bachér, Helena Dahlbo, Juha Espo, Teija Haavisto, ja Jutta Laine-Ylijoki. 2016. Kohdennetut keinot kierrätyksen kasvuun. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 53/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-311-8.

Suomen kiertovoima ry KIVO. 2022. Opas sekajätteen koostumustutkimuksiin. Suomen kiertovoima ry KIVO. https://kivo.fi/ymmarramme/koostumustietopankki/.

Tilastokeskus. 2022. Suomen virallinen tilasto. Jätetilasto, 12qz -- Yhdyskuntajätteet käsittelytavoittain vuosina 2002-2021. 8.

12. Haettu 13. 4 2023. https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__jate/statfin_jate_pxt_12qz.px/.

Valtioneuvoston asetus jätteistä 978/2021. 18.11.2021.

36

Päivittäistavarakaupan jätteet

Suomen ympäristökeskuksen koordinoiman Circwaste-hankkeen raportti:

Päivittäistavarakaupan jätteet ISBN 978-952-11-5612-0 (PDF) Suomen ympäristökeskus, 2024