Ympäristöön päätyvää lääkekuormaa voidaan vähentää

N Ä KÖ K U L M I A Y M PÄ R I S TÖ P O L I T I I K K A A N I S Y K E P O LI C Y B R I E F I 17. 5 . 2 019

Lääkkeiden käytön lisääntyessä lääkejäämiä päätyy jätevedenpuhdistamoille entistä enemmän. Ne voivat olla haitallisia esimerkiksi kaloille, ja ne voivat päätyä jätevesilietteen mukana myös maaperään. Lääkejäämien nykyistä tehokkaampi poistaminen aiheuttaisi tarvetta nostaa kuluttajan maksamaa jätevesimaksua arviolta 5 prosenttia. Lääkepäästöt ovat peräisin kotitalouksista, sairaaloista ja lääketeollisuudesta. Päästöjä voidaan vähentää ottamalla käyttöön kehittyneempiä puhdistustekniikoita jätevedenpuhdistamoilla tai alkuperäisillä päästölähteillä.

Lääkevalmisteiden koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset tulee ottaa nykyistä paremmin huomioon lääkkeitä määrättäessä ja julkisissa hankinnoissa. Tätä tukisi se, että lääkeaineille kehitettäisiin ympäristövaikutukset huomioiva luokittelujärjestelmä.

Kuluttajien käyttämättömien lääkkeiden palauttamista apteekkeihin pitää tehostaa johdonmukaisella tiedottamisella. Lääkehukkaa voitaisiin vähentää alentamalla pienten aloituspakkausten hintaa.

S U O M E N Y M PÄ R I S TÖ K E S KU S

SYKE.FI

Lääkkeitä päätyy pelloille myös lääkittyjen eläinten lannan mukana. Eläinlääkkeiden myyntiä ja käyttöä voidaan jo nyt rajoittaa ympäristölle aiheutuvan riskin perusteella. Käyttörajoitusten noudattamista tulisi myös valvoa.

Y M PA R I S TO. F I

KU LU T U S J A T U OTA N TO I S Y K E P O LI C Y B R I E F I 17. 5 . 2 019

Lääkekuorma jopa kymmeniä kiloja päivässä

Väestön ikääntyessä lääkkeiden käyttö lisääntyy1 ja lääkepäästöt vastaavasti kasvavat. Jätevedenpuhdistamoille tulee lääkepäästöjä kotitalouksista, sairaaloista ja muista hoitolaitoksista sekä lääketeollisuudesta. Puhdistamolla lääkeaineet voivat muuntua toisiksi aineiksi. Lopulta aineet voivat päätyä jätevesilietteeseen tai vesistöön. Yksittäiselle jätevedenpuhdistamolle saapuva lääkekuorma voi olla jopa kymmeniä kiloja vuorokaudessa. Puhdistamoilta vesistöön sitä päätyy sadoista grammoista muutamiin kiloihin. Hoitolaitoksista aiheutuvan kuormituksen osuus jätevedenpuhdistamoille päätyvien lääkeaineiden kuormituksesta on muutamista prosenteista kymmeniin prosentteihin2. Se vaihtelee kuitenkin huomattavasti lääkeaineesta riippuen. Esimerkiksi syöpähoidoissa käytettävät sytostaatit ja diagnostiikassa käytettävät varjoaineet ovat peräisin pääosin hoitolaitoksista. Teollisuus voi olla paikallisesti merkittävä lääkeaineiden päästölähde3. Teollisuuslaitosten päästöjen arviointi on kuitenkin hankalaa, koska niiden tekemät lääkepäästöselvitykset eivät ole julkisia.

Haittoja kaloille ja maaperän eliöille

Ympäristöön päätyvät antibioottijäämät edistävät antibioottiresistenssin yleistymistä. Tämä on maailmanlaajuisesti yksi suurimmista terveysuhista4. Joidenkin vesistöön päätyvien lääkeaineiden on todettu olevan haitallisia kaloille. Esimerkiksi estrogeenien on havaittu aiheuttavan kaloissa kaksineuvoisuutta5. Kaksineuvoisilla yksilöillä on sekä naaraan että koiraan ominaisuuksia. Ahdistuneisuuden hoitoon tarkoitetut lääkeaineet voivat puolestaan tehdä kaloista lajitovereitaan rohkeampia ja aktiivisempia6. Lääkeaineita päätyy maaperään jätevesilietteen mukana. Lietettä käytetään maanparannusaineena ja lannoitteena. Lääkkeitä päätyy pelloille myös lääkittyjen eläinten lannasta. Tietyt lääkeaineet hajoavat hitaasti maaperässä. Ne ovat haitallisia maaperän eliöille ja voivat kertyä niihin7. Laidunalueilla eläinten loislääkkeet vähentävät lantaa hajottavien eliöiden aktiivisuutta. Lannan hajoaminen voi jopa estyä8, jolloin lannasta on vaikea päästä eroon. Nautojen lääkitseminen antibiooteilla ja muilla mikrobilääkkeillä lisää lannan metaanipäästöjä9. Metaani on voimakas kasvihuonekaasu. Lannan lääkeainepitoisuuksia, lääkejäämien aiheuttamia ympäristöriskejä ja keinoja niiden vähentämiseksi pitäisi alkaa tutkia.

LÄÄKEAINEITA JOUTUU VESIIN JA MAAPERÄÄN USEITA ERI REITTEJÄ Lääkeaineita voi mahdollisesti päätyä talousvesiin ja viljelykasveihin asti. Suomessa tehtyjen kartoitusten perusteella viljelykasvien ja talousveden lääkejäämät eivät kuitenkaan vielä näyttäisi aiheuttavan ongelmaa elintarvikeketjulle. Oleellisemmat riskit kohdistuvat ympäristön eliöihin. Vaarallisen jätteen käsittely

Apteekki

Käyttäjät /potilaat

Käyttämättömät lääkkeet

Kotitalousjäte

Jätevesi

PINTAVEDET Vesieliöt

Suotovesien käsittely

Kaatopaikka

Talousvesi Käyttö

Teollisuus

Aineenvaihdunta ja erittyminen

Vaarallisen jätteen käsittely

Jätevedenpuhdistamo

Viemäri

POHJAVEDET

Jätevesien esikäsittely Jätevesiliete

PINTAVEDET

Eläinlääkintä

Aineenvaihdunta ja erittyminen

Viljelykasvit

Lanta

Maanparannus

MAAPERÄ Maaperäeliöt

KU LU T U S J A T U OTA N TO I S Y K E P O LI C Y B R I E F I 17. 5 . 2 019

Lääkejäämien puhdistusta voidaan tehostaa

Hoitolaitosten ja lääketehtaiden jätevesien esikäsittely lääkeaineiden poistamiseksi voisi olla kustannustehokas vaihtoehto. Tämä vähentäisi myös lääkeaineiden päätymistä ympäristöön viemärivuotojen, pumppaamoylivuotojen tai ohijuoksutusten yhteydessä. Vesilaitosten perinteisessä jätevedenpuhdistusprosessissa lääkeaineet eivät juuri poistu. Jo nyt on kuitenkin olemassa menetelmiä, joilla lääkeaineita voidaan poistaa. Näitä ovat muun muassa lääkeaineiden hajottaminen hapettamalla, adsorboiminen aktiivihiileen ja suodattaminen kalvotekniikalla. Puhdistustehon parantamiseksi erilaisia menetelmiä voidaan yhdistellä sen mukaan, mitä lääkeaineita on tarpeen vähentää10. Esimerkiksi kalvosuodatuksen ja hapetuksen yhdistelmä on todettu lääkeaineiden poistamisessa tehokkaaksi11. Lääkejäämien poistaminen aiheuttaa jätevedenpuhdistukseen lisäkustannuksia. Jos käytetään lääkejäämien poistoon kalvosuodatuksen ja sähköpurkauksella toteutettavan hapetuksen yhdistelmää, nousisi käsittelykustannus Suomen ympäristökeskuksen alustavien arvioiden mukaan noin viidellätoista sentillä kuutiota kohden. Tämä voisi aiheuttaa tarvetta nostaa kuluttajien maksamaa vesimaksua noin 5 prosentilla nykyisestä.

Käyttöä ohjattava vähemmän haitallisiin aineisiin

Lääkkeiden ympäristövaikutuksia voidaan vähentää ohjaamalla käyttöä ympäristölle vähemmän haitallisiin ja kestävämmin tuotettuihin lääkkeisiin. Lääkeaineiden ympäristöluokittelujärjestelmä on jo käytössä Ruotsissa ja Norjassa. Sellainen tarvittaisiin myös Suomeen. Tärkeää on, että luokittelu perustuu luotettavaan ja läpinäkyvään tietoon12. Luokituksen avulla esimerkiksi julkisia lääkehankintoja pystyttäisiin kohdistamaan ympäristöystävällisempiin tuotteisiin. Lääkejätteen syntymistä voidaan vähentää järkevällä lääkehoidolla. Tarpeetonta ja päällekkäistä lääkkeiden käyttöä tulee välttää. Uuden lääkkeen käyttö tulisi aloittaa pienellä pakkauksella, jolloin syntyy vain vähän jätettä, jos lääke joudutaankin vaihtamaan toiseen. Lääkkeiden hinnoittelu- ja korvausjärjestelmä ei nykyään kannusta pienten pakkauskokojen käyttöön. Suomalaisen lääketeollisuuden ympäristölupapäätökset sisältävät vain harvoin velvoitteita lääkepäästöjen tarkkailuun13. Lääketeollisuuden lääkepäästöt arvioidaan yleisesti vähäisiksi, mutta ne voivat olla paikallisesti merkittäviä. Tiukkojen vaatimusten asettaminen kotimaiselle lääketeollisuudelle ei vaikuta tuotantoon muualla maailmassa. Lääketeollisuuden ympäristönäkökulmien hallinta vaatiikin EU-vetoisia toimenpiteitä.

95–125 M€ Reseptilääkkeistä jätteeksi päätyvien lääkkeiden rahallinen arvo vuosittain Yhteiskunnan maksamien lääkekorvausten osuus 67 % / 63–83 M€

LÄHDE: SALIMÄKI YM. 14

LÄÄKEAINEITA PÄÄTYY JÄTEVEDENPUHDISTAMOILTA VESISTÖIHIN

Poistuma aktiivilieteprosessissa B, C Tulevassa jätevedessä C Käsitellyssä jätevedessä C Ympäristössä C

Diureetti, käytetään mm. verenpaineen hoitoon

Furosemidi

Diklofenaakki Tulehduskipulääke, mm. kipugeeleissä

Antibiootti, käytetään lisäksi eläinlääkinnässä

Tetrasykliini

200 000 kg/v 10 000 kg/v 100 kg/v

2 900 kg/v 2 300 kg/v 2 300 kg/v

2 500 kg/v 1 500 kg/v 1 400 kg/v

1 100 kg/v 660 kg/v 99 kg/v

99 % 100 µg/l Ei havaittu Vesi: 0,02 µg/l

0 % 2 µg/l 2 µg/l Vesi: 0,1 µg/l

10-20 % D 1,5 µg/l 1 µg/l Vesi: 0,07 µg/l

85 % E 1,5 µg/l 0,1 µg/l Maaperä: 110 µg/kg ka

Lääkkeiden vuosittaiset käyttömääräarviot perustuvat vuosien 2015–2017 myyntimääriin. Vuosittaiset lääkekuormat on arvioitu laskennallisesti. A) Jätevedenpuhdistamo | B) Aktiivilieteprosessi on Suomessa perinteisesti jätevesilaitoksilla käytössä oleva puhdistusmenetelmä C) Suuntaa-antavia tuloksia suomalaisista kartoituksista | D) Diklofenaakin poistuma vaihtelee suuresti E) Suuri osa tetrasykliinin poistumasta on pidättymistä lietteeseen. Puhdistamolle tuleva kuorma ei katoa, vaan jatkaa matkaansa lietteenkäsittelyketjussa.

LÄHTEET: SYKE & FIMEA 15

Parasetamoli

Käyttömäärä Jätevedessä JVP A:lle JVP A:lta vesistöihin

Särkylääke, Suomen eniten käytettyjä lääkeaineita

KU LU T U S J A T U OTA N TO I S Y K E P O LI C Y B R I E F I 17. 5 . 2 019

EU julkaisi strategian EU julkaisi maaliskuussa 2019 lääkeaineiden ympäristövaikutuksia käsittelevän strategian. Strategia kattaa lääkkeiden koko elinkaaren. Komission tiedonannossa esitellään toimia, joilla lääkeaineiden haitallisia vaikutuksia voitaisiin vähentää. Näitä ovat esimerkiksi lääkkeiden ympäristöriskinarvioinnin parantaminen, lääkehävikin vähentäminen ja jäteveden käsittelyn tehostaminen. Jäsenmaissa pohditaan nyt, miten strategiaa toteutettaisiin kansallisella tasolla.

Vaikka lääkeaineiden ympäristöpitoisuudet ovat yleensä matalia, eliöissä on jo todettu lääkeaineiden aiheuttamia haittavaikutuksia. Jotkin lääkeaineet ja niiden muuntumistuotteet ovat ympäristössä erittäin pysyviä ja ne kertyvät eliöihin. Tällaisten aineiden haittavaikutukset havaitaan vasta tulevaisuudessa, kun pitoisuustasot ylittävät eliöiden sietokyvyn rajan. Siksi toimiin kannattaa ryhtyä jo nyt. • Lääketeollisuuden, terveydenhoitolaitosten ja jätevedenpuhdistamoiden tulisi seurata lääkepäästöjään, ja päästöille pitäisi asettaa raja-arvot. • Lääketeollisuuden ympäristöluvissa tulisi velvoittaa laitokset tekemään lääkepäästöjen laitoskohtainen riskinarviointi ja raportoimaan sen tulokset ja käytetyt menetelmät.

Euroopan unionin strateginen lähestymistapa ympäristössä oleviin lääkeaineisiin www.ec.europa.eu/environment/ water/water-dangersub/index.htm

• Lääkepäästöjen ympäristövaikutukset pitäisi sisällyttää lääkkeen hintaan. Pitäisi myös selvittää, miten ne voitaisiin ottaa huomioon lääkekorvausjärjestelmässä. • Maanparannusaineena käytettävän lannan lääkeainepitoisuuksia ja niihin liittyviä ympäristöriskejä tulisi selvittää.

Lähteet: 1 OECD (2017). Pharmaceutical consumption. Health at a Glance 2017: OECD Indicators. OECD Publishing, Paris. DOI: https://dx.doi.org/10.1787/ health_glance-2017-70-en 2 Lienert J., Koller M., Konrad J., McArdell C.S., Schuwirth N. (2011). Multiple-criteria decision analysis reveals high stakeholder preference to remove pharmaceuticals from hospital wastewater. Environ Sci Technol. 2011; 45(9):3848–5.https://pubs.acs.org/doi/abs/10.1021/es1031294

Scott T., Phillips P.J., Kolpin D.W., Colella K.M., Furlong E.T., Foreman W.T., Gray J.L.(2018). Science of the Total Environment Pharmaceutical manufacturing facility discharges can substantially increase the pharmaceutical load to U . S . wastewaters. Sci Total Environ 2018; 636: 69–79. https:// doi.org/10.1016/j.scitotenv.2018.04.160

WHO (2019). Ten threats to global health in 2019. https://www.who.int/emergencies/ten-threats-to-global-health-in-2019

Jobling S., Williams R., Johnson A., Taylor A., Gross-Sorokin M., Nolan M., Tyler C.R., van Aerle R., Santos E., Brighty G. (2006). Predicted Exposures to Steroid Estrogens in U.K. Rivers Correlate with Widespread Sexual Disruption in Wild Fish Populations. Environmental Health Perspectives. 2006; 114 (1), 32–39. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1874167/

6 Brodin T., Nordling J., Lagesson A., Klaminder J., Hellström G., Christensen B., Fick, J. (2017). Environmental relevant levels of a benzodiazepine (oxazepam) alters important behavioral traits in a common planktivorous fish, (Rutilus rutilus). Journal of Toxicological and Environmental Health. 2017; 80 (16–18), 963–970. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/28829722

Munne P., Äystö L. (2015). Eräiden lääkeaineiden ja triklosaanin esiintyminen puhdistamolietteissä sekä käyttäytyminen suomalaisilla maatalousmailla. Ympäristö ja Terveys 4/2015: 34–39

Floate KD. (2006) Endectocide use in cattle and fecal residues: environmental effects in Canada. Can J Vet Res. 2006; Jan; 70(1), 1–10. https://www. ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1325088/

Hammer T.J., Fiere, N., Hardwick,B., Simojoki A., Slade E., Taponen J., Viljanen H. & Rosli, H. (2016) Treating cattle with antibiotics affects greenhouse gas emissions, and microbiota in dung and dung beetles. Proc R Soc B. 2016; 283: 1831. https://royalsocietypublishing.org/doi/full/10.1098/rspb.2016.0150

10 Verlicchi P., Aukidy M.A., Zambello E. (2015). What have we learned from worldwide experiences on the management and treatment of hospital effluent? – An overview and a discussion on perspectives. Science of the Total Environment 515; 2015; 467-491 https://www.sciencedirect.com/science/ article/pii/S0048969715001564

Ajo P., Preis S., Vornamo T., Mänttäri M., Kallioinen M., Louhi-Kultanena M. (2018). Hospital Wastewater Treatment with Pilot-Scale Pulsed Corona Discharge for Removal of Pharmaceutical Residues. Journal of Environmental Chemical Engineering. 2018; Vol 6, Issue 2. https://www.sciencedirect.com/ science/article/pii/S2213343718300794 Vieno N., Karlsson S., Äystö L., Mehtonen J., Sikanen T., Kärkkäinen R., Yli-Kauhaluoma J., Nystén T. (2019). Lääkeaineiden ympäristöluokittelu -raportti, Suomen ympäristökeskuksen raportteja 19/2019

Äystö L., Mehtonen J., Vieno N., Ahkola H., Leppänen M., Sikanen T., Yli-Kauhaluoma J., Nystén T. (2019), Lääkeaineet lääketeollisuuden ympäristöluvissa. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 20/2019

14 Salimäki J., Kujala V. (2016). Voiko lääkejätteen määrää vähentää? Sic! 3/2016. Lääketietoa Fimeasta http://sic.fimea.fi/arkisto/2016/3_2016/luonto-ja-laake/voiko-laakejatteen-maaraa-vahentaa-

Fimea (2017). Suomen lääketilasto. Fimea, KELA https://www.fimea.fi/documents/160140/1188389/Suomen+l%C3%A4%C3%A4ketilasto+2017/836 3a352-a008-9686-1a63-22aedbb52bde

Lisätietoa: UNESCO & HELCOM. 2017. Pharmaceuticals in the aquatic environment of the Baltic Sea region – A status report. Baltic Sea Environment Proceedings No. 149. | www.syke.fi/hankkeet/epic | www.cwpharma.fi | www.sudden.fi Tekijät: Nystén T., Äystö L., Laitinen J., Mehtonen J., Alhola K., Leppänen M., Perkola N. | Laki ja Vesi OY: Vieno N. | Helsingin yliopisto: Sikanen T., Yli-Kauhaluoma J., Karlsson S. Tukes: Virtanen V. | Seitsemän veljeksen apteekki: Teräsalmi E. Toimittaja: Leena Rantajärvi | Taitto: Ahoy | ISBN 978-952-11-5031-9 (nid.) | ISBN 978-952-11-5032-6 (PDF)

S U O M E N Y M PÄ R I S TÖ K E S KU S

SYKE.FI

Y M PA R I S TO. F I