Y M PÄ R I S TÖ N TI L A - K AT S AU S 2 / 2 017 | 2 . 6 . 2017
Lineaaritaloudesta kiertotalouteen
LUONNONVAROJEN KOKONAISKÄYTTÖ 1970–2015 milj. t 600 Tuonnin piilovirrat Käyttämätön otto Ulkomaiset suorat panokset Kotimaiset suorat panokset
500 400 300 200 100 0
1970
1975
1980
1985
1990
1995
2000
2005
2010
2015
Lähde: Tilastokeskus. 2017.
Kiertotaloudella halutaan korvata nykyinen lineaarinen talousjärjestelmä, joka perustuu materiaalien kuluttamiseen ja niiden hylkäämiseen käytön jälkeen. Kiertotaloudessa käytetään mahdollisimman vähän neitseellisiä raaka-aineita. Myös niiden hävikki ja haitalliset ympäristövaikutukset kierron eri vaiheissa minimoidaan. Kiertotalous parantaa yritysten kustannustehokkuutta. Se auttaa parantamaan Suomen vaihtotasetta ja omavaraisuutta, luomaan uusia työpaikkoja saavuttamaan ilmastotavoitteet. Myös EU haluaa edistää kiertotaloutta. Komission kiertotalouspaketti julkaistiin joulukuussa 2015. Kiertotaloudessa toisen jäte on usein toisen raaka-aine. Siksi yhteistyötä yli perinteisten sektorijakojen on lisättävä. Tuotteiden uudelleenkäyttöön ja -valmistukseen sekä materiaalien kierrätykseen tarvitaan kokonaan uusia liiketoimintamalleja ja tuote- ja palvelukonsepteja. Jakamistalous auttaa osaltaan vähentämään materiaalien käyttöä. Tärkeää on myös suunnitella tavarat alun alkaen pitkäikäisiksi, korjattaviksi ja kierrätettäviksi. Suomen luonnonvarojen kokonaiskäyttö kasvoi 1970-luvulta vuoteen 2009 asti. Sen jälkeen kasvu pysähtyi, ja luonnonvarojen käyttö on pysynyt likimain samalla tasolla näihin päiviin asti.
S U O M E N Y M PÄ R I S TÖ K E S KU S
|
SYKE.FI
|
Y M PA R I S TO. F I
|
Luonnonvarojen kestävä käyttö
Yhdyskuntajäte hyödynnetään materiaalina ja energiana
Taloutemme kasvu on perustunut pitkälti aineelliseen tuotantoon. Yksittäisistä toimialoista eniten luonnonvaroja kuluttaa rakentaminen. Luonnonvarojen kokonaiskäyttö koostuu suorien materiaalipanosten lisäksi piilovirroista, kuten sivukivistä, hakkuutähteistä ja tuontituotteiden välillisistä materiaalivirroista. Niiden osuus on yli puolet kokonaiskäytöstä. Globaalitaloudessa materiaalit liikkuvat maiden välillä. Siksi myös vastuu maapallon niukkenevien ja rajallisten luonnonvarojen kestävästä käytöstä on laajentunut kattamaan globaalit tuoteketjut. Suomesta viedään luonnonvaroja, etenkin puuta, mineraaleja ja kiviaineksia, enemmän kuin niitä tuotiin (vuonna 2010). Suomen fyysinen kauppatase on siis positiivinen.
Yhtenä kiertotalouden toimivuuden mittarina voidaan käyttää yhdyskuntajätteen määrää ja materiaalihyödyntämisen astetta. Suomen yhdyskuntajätteestä suurin osa, noin 65 prosenttia, syntyy kotitalouksissa. Yhdyskuntajätteen määrä heijastelee melko tarkkaan kansantalouden kehitystä. Yhdyskuntajätettä ei enää juuri sijoiteta kaatopaikalle, vaan jäte joko kierrätetään tai hyödynnetään energiana koko Suomen kattavassa jätevoimaloiden verkostossa. Kehitystä on ohjannut erityisesti orgaanisen jätteen kaatopaikkarajoitus. Sen tavoitteena on suitsia jätehuollon ilmastovaikutuksia. Kierrätys, eli jätteen hyödyntäminen materiaalina, ei ole tehostunut riittävästi. EU:n ja Suomen jätelainsäädäntö edellyttää 50 prosentin kierrätysastetta. Kiertotalouspaketin toimeenpanoa koskevissa EU-keskusteluissa on esitetty tätäkin tiukempia tavoitteita.
Maa/ ja kiviainekset Muut mineraalit
1 000 t /v
Metallimalmit
Yhdyskuntajätteen määrä ja käsittely Suomessa 2000-luvulla
€/asukas
3 000
50 000
2 500
45 000 40 000
2 000
Fossiiliset polttoaineet
Vienti Tuonti Kotimaiset raaka-aineet
Puu
35 000
1 500
30 000
1 000
25 000
500
20 000 15 000
0
10 000
Kasvit, kala ja riista
5 000
0
20
40
60
80
100
120
140 Milj. tonnia
Kotimaisten raaka-aineiden otto sekä tuontiin ja vientiin sisältyvät raakaaineet Suomen kansantaloudessa vuonna 2010. Lähde: Luonnonvarojen kestävä käyttö ja Suomen talous (SURE) -hanke 2017. Jätemäärä, milj.t/v 100
1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Hyödyntäminen materiaalina
Hyödyntäminen energiana
Kaatopaikkasijoitus
BKT
Vuonna 2015 yhdyskuntajätteestä kierrätettiin materiaalina hyötykäyttöön noin 40 %. Kaatopaikalle sijoitetun sekajätteen määrä on vähentynyt tavoitellun mukaisesti, se on enää noin 10 %. Lähde: Jätetilasto. Tilastokeskus. 2017.
Jätekertymät sektoreittain
Muovijätteiden synty ja käsittely Suomessa vuonna 2013 Kaivostoiminnan jätteet
90 80
Rakentamisen jätteet
70
Teollisuuden jätteet
60
Yhdyskuntajätteet Sähkö-, kaasu-, lämpö- ja ilmastointihuollon jätteet
50 40
Maa- ja metsätalouden jätteet
30 20
Muut jätteet
10
Pakkaukset Rakentaminen Tekstiilit Kotitalkoustuotteet Elektroniikka
Kierrätys/uudelleenkäyttö
Ajoneuvot
Energiahyödyntäminen
Maatalous
Kaatopaikka
Terveydenhuolto Huonekalut Muut 0
30 000
60 000
90 000
120 000
150 000 Tonnia
0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Vuonna 2014 Suomessa syntyi lähes 96 milj. tonnia jätettä. Suurin osa oli kaivostoiminnasta ja rakentamisesta peräisin olevaa mineraalijätettä eli maa- ja kiviainesta. Suuri mineraalivarojen käyttö näkyy myös suurina jätemäärinä. Sekä rakentamisen että teollisuuden jätemäärät seurailevat suhdanteita. Yhdyskuntajätteen osuus kaikesta jätteestä on vain muutama prosentti. Lähde: Jätetilasto, Tilastokeskus. 2017.
Pakkaukset ovat merkittävin muovin käyttökohde ja siten myös merkittävin muovijätteen lähde. Muoveja käytetään runsaasti myös rakennus- ja tekstiiliteollisuudessa sekä kotitaloustuotteiden ja elektroniikan valmistuksessa. Lähde: Sahimaa, 2017.
Y M PÄ R I S TÖ N TI L A - K AT S AU S 2 / 2 017 | 2 . 6 . 2017
Muovijätevirrat kasvavat muovin käytön myötä
Elintarvikeketjun kiertotalous – Pyhäjärviseudun fosforivirrat
Muovin kierrättäminen säästää luonnonvaroja. Se myös vähentää muovijätteen kielteisiä ympäristövaikutuksia, kuten maa- ja meriympäristön roskaantumista. Ympäristöhyödyt saavutetaan vain, jos kierrätysmateriaaleilla ja -tuotteilla korvataan neitseellisten raaka-aineiden käyttöä ja kierrätysporsessin ympäristökuormitus on vähäinen. Muovien kierrätystä vaikeuttaa muovilaatujen suuri määrä. Haastetta aiheuttavat myös kuluttajilta kerättyjen muovien likaisuus ja niiden sisältämät haitalliset aineet.
Tärkeä osa elintarvikeketjun kiertotaloutta on ravinteiden kierto. Suomen ympäristökeskus on tutkinut sitä EteläSatakunnassa. Alkutuotannon lisäksi siellä on useita alan teollisuuslaitoksia. Pyhäjärviseudun suurin yksittäinen fosforivirta kulkee paikallisen elintarviketeollisuuden kautta. Pääosa siitä jää multaan ja viherjätteeseen, jotka kompostoidaan ja myydään eteenpäin maanparannustuotteina. Euran ja Säkylän jätevesien puhdistamoliete ja sen sisältämä fosfori menee biokaasutukseen ja kompostoinnin jälkeen maanparannukseen. Edellä mainitut fosforivirrat eivät suoranaisesti vaikuta Pyhäjärven tilaan. Järven valuma-alueelle fosforia tulee rehuissa ja mineraalilannoitteissa, ja alueelta lähtee fosforia maataloustuotteissa, kalasaaliissa ja lannoiteteollisuuden vastaanottamassa kananlannassa. Eri fosforivirroista muodostuu arviolta 13 tonnin ylijäämä, josta osa kuormittaa Pyhäjärveä. Järven tila on nykyisin hyvän ja tyydyttävän rajalla. Pysyvästi hyvän tilan puolelle pääseminen edellyttää jatkuvaa vesiensuojelutyötä järven fosforikuormituksen saamiseksi pysyvästi nykytasoa pienemmäksi. Tässä työssä erilaisilla kiertotaloustoimilla on tärkeä rooli.
Tekstiilien kierto Tekstiilien tuotanto ja käyttö kuormittavat ympäristöä kuluttamalla muun muassa energiaa ja vettä. Tuotannossa käytetään myös ympäristölle haitallisia kemikaaleja. Tekstiilien aiheuttamaa kuormitusta voidaan pienentää tekstiilien ja tekstiilijätteen uudelleenkäytöllä ja kierrätyksellä. Kierron tehostamiseksi tarvitaan uusia toimia, toimijoita ja kannusteita. Erityisesti kaivataan toimijoita hyödyntämään tekstiilijätettä tuotteissaan. Tuotteille tarvitaan myös kysyntää. Tekstiilijätettä pitäisi saada vähennettyä. Kuluttajia tulisi valistaa hankkimaan kierrätettyjä, kestäviä ja korjattavia tekstiilejä. Uudelleenkäyttöä voisivat vauhdittaa esimerkiksi tekstiilikirjastot, vuokraus ja leasingtoiminta.
Hankittujen ja käytöstä poistettujen tekstiilien virrat Suomessa vuonna 2012, tonnia vuodessa (Dahlbo ym. 2015). Noin 20 % käytöstä poistetuista tekstiileistä saatiin hyväntekeväisyysjärjestöjen erilliskeräyksellä uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen. Loput 80 % päätyy sekajätteen mukana pääasiassa hyödynnettäväksi energiana.
Säkylän Pyhäjärven ja sen lähiseudun fosforivirtoja (tonnia/vuosi). Tiedot perustuvat alueen elintarviketeollisuuden tuotantomääriin ja järven valumaalueella sijaitsevien maatilojen eläinmääriin.
Y M PÄ R I S TÖ N TI L A - K AT S AU S 2 / 2 017 | 2 . 6 . 2017
KIERTOTALOUDEN TASOT JA OHJAUSKEINOT BIOLOGISET MATERIAALIT
KAIVOKSET / MATERIAALIEN VALMISTUS
ALKUTUOTANTO
TEKNISET MATERIAALIT
MATERIAALIEN KÄYTÖN VÄHENTÄMINEN
PALAUTTAMINEN
KIERRÄTYS
VÄLITUOTTEEN VALMISTAJA
1
BIOKEMIALLINEN HYÖDYNTÄMINEN
TEHOKKAAT TUOTANTOPROSESSIT
2
4
LOPPUTUOTTEEN VALMISTAJA
3 KÄYTTÖ TOISELLA TAVALLA
UUDELLEENVALMISTUS
5
UUDELLEENKÄYTTÖ
PALVELUNTARJONTA
YLLÄPITO KUNNOSTAMINEN
KÄYTTÄJÄ
6
BIOKAASU BIOJALOSTAMO
KERÄYS
ANAEROBINEN HAJOTTAMINEN JA KOMPOSTOINTI
1 Maatalouden kehittämisohjelma, YSL,
ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN
4 Kaatopaikkakielto, jätemaksut ja kier-
nitraattiasetus
2 Uusiutuvan energian tuet 3
Kaatopaikkakielto, kierrätysvelvoitteet, jätevero, polttorajoitukset, YSL, EOW, REACH, lannoitelainsäädäntö, biopolttoaineet: tuki ja jakeluvelvoitteet, materiaali- ja tuotevaatimukset, lannoitevero
rätysvelvoitteet, jätevero, YSL, polttoa rajoitukset, EOW, materiaali- ja tuotevaatimukset, tuottajavastuu
KAATOPAIKKA
Tuotevaatimukset, panttijärjestelmät,
5 tuottajavastuu, REACH, materiaali-
HUKAN VÄHENTÄMINEN
verot
tuotevaatimukset, vero6 Tuotetakuut, pohjan muutokset, ALV-helpotukset
Ohjauskeinojen vaikuttavuuden kohdentuminen kiertotalouden eri kiertoihin. Huomattava osa olemassa olevista politiikkatoimista kohdentuu kiertotalouden ulkokaariin eli jätepolitiikkaan. Sisäkaariin vaikuttavista toimista monet asettavat uudelleenkäytölle ehtoja ja rajoituksia. Tarkoituksena on taata uudelleenkäytön ja -valmistuksen turvallisuus ja kestävyys. Lähde Seppälä ym. (2016).
Kiertotalouteen siirtymiseen vaikuttavat taloudellisten ja lainsäädännöllisten ohjauskeinojen lisäksi esim. infrastruktuuriratkaisut ja julkiset hankinnat. Kiertotalous koskee laajasti koko yhteiskuntaa, ja on tärkeää, että kaikki ohjauskeinot vaikuttaisivat samaan suuntaan.
Viitteet: Dahlbo, H., Aalto, K., Salmenperä, H., Eskelinen, H., Pennanen, J., Sippola, K. & Huopalainen, M. 2015. Tekstiilien uudelleenkäytön ja tekstiilijätteen kierrätyksen tehostaminen Suomessa. Suomen ympäristö 4/2015. http://hdl.handle. net/10138/155612. Sahimaa, O., 2017. Material flow analysis of plastic for Finland. Esitys Materiaalien arvovirrat (ARVI) –hankkeen loppuseminaarissa 17.1.2017. Saatavissa: http://arvifinalreport.fi/ Seppälä, J., Sahimaa, O., Honkatukia, J., Valve H., Antikainen, R., Kautto, P., Myllymaa, T., Mäenpää, I., Salmenperä, H., Alhola, K., Kauppila, J., Salminen, J. 2016. Kiertotalous Suomessa – toimintaympäristö, ohjauskeinot ja mallinnetut vaikutukset vuoteen 2030 [Circular economy in Finland – operational environment, policy instruments and modelled impacts by 2030, in Finnish with English abstract]. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 25/2016. Kirjoittajat: Riina Antikainen, Helena Dahlbo, Sirkka Koskela, Jari Koskiaho, Tuuli Myllymaa, Olli Sahimaa, Hanna Salmenperä, Jyri Seppälä ja Eija Putkuri. Layout: Marianna Korpi | Kannen kuva: iStock | Helsinki, 2017 | ymparisto.fi/ymparistontila2017 ISBN 978-952-11-4689-3 (nid.) | ISBN 978-952-11-4690-9 (PDF)
S U O M E N Y M PÄ R I S TÖ K E S KU S
|
SYKE.FI
|
Y M PA R I S TO. F I
|
KUIDUSTA VALMISTETTU PAPERI | PCF | ISO14001 | EU ECOLABEL CERTIFICATION (NO. FR/011/03) | FSC ® RECYCLED CERTIFIED OF PAPER MERCHANTS (NO. FSC-C021878)
Tuotesuunnittelulla, tutkimus- ja kehitystyöllä sekä kokeilutoiminnalla on tärkeä rooli kiertotalouden uusien ratkaisujen kehittäjänä, tiedon tuottajana ja vaikutusten arvioijana sekä hyvien käytäntöjen levittäjänä. Suomalaisissa kiertotalouden teknologioissa ja palveluratkaisuissa on merkittävä vientipotentiaali. HELSINKI. 2017. CYCLUS ON 100% KIERRÄTYS-
Hyviä kiertotalouden liiketoimintamalleja ja käytänteitä on jo paljon. Täysimittaiseen kiertotalouteen siirtyminen ei kuitenkaan onnistu pelkästään markkinaehtoisesti, vaan se edellyttää julkista ohjausta. Tukemalla aktiivisesti uusien ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa voidaan suunnata tuotannon ja kulutuksen muutosta sekä nopeuttaa markkinoiden syntymistä. Toisaalta kiertotaloudelle suotuisan toimintaympäristön luomista hidastavat erilaiset aineelliset ja yhteiskunnalliset polkuriippuvuudet, jotka tulisi tunnistaa ja poistaa.