Olin oppinut hyväksymään, että masennus oli osa minua. Toivoin vain, että se olisi ollut pienempi osa minua. Tällä kertaa se ei tyytynyt pieneen osaan niin kuin joskus aikaisemmilla kerroilla.
Tällä kertaa se vaati vaatimistaan, enemmän ja enemmän.
Kohta minä olin osa masennusta.
Päiväkirjamerkintöjä suljetulta osastolta-
