Online nr. 2, 2008

AT U A G A S S I A Q U L L U I N N A R N I AT TAV E Q A AT E Q A R N E R M U T T U N N G A S O Q

UKIUT 9-AT • NR. 2 • 2008

Ilinnut sungiusarit Qupp. 4 Toorsillattaannguaq kinarpiaanerit paasiuk Qupp. 14 Buuarsikkut

Qupp. 19

MMS-ERLUTIT PINNAGIT

(Kimmernap dvd-liaanik)

... tamarmik Online-mi uani ...

Asasara atuartartoq

”

Piginnaasaq ullumikkornit 7.000-riaataasoq, pitsaassuseq pit­saaneq aammalu pilersuinermi isumannaassuseq annerusoq pissarsiarissavagut.

Nuuk

FarIce DanIce

Landeyarsandur

Qaqortoq

Vagar Greenland Connect

Copenhagen Hibernia-Atlantic

Persona

Milton TAT-14

London

Amsterdam Frankfurt

Island-imiit Kalaallit Nunaannut taavalu Canada-mut ingerlaqqittup immap naqqatigut kabelip – ”Greenland Connect”–ip – suliarineqarnissaa pillugu TELE, ulloq 7. december 2007 franskit amerikkarmiullu suliffeqarfiutaannik Alcatel-Lucent Submarine Networks (ASN)-imik isumaqatigiissuteqarpoq.

Qaammatit arfinillit qaangiutiinnartut, tassa juni 2008-mi, kabelissarsuaq katilluni 4.780 km-isut takitigisoq immap naqqatigut kabelissanik sanaartorfiup nunarsuatsinni annerpaap ASN-imit pigineqartup sanallugu naammassivaa. Fabrikki taanna Frankrig-imi Calais-miippoq, immallu naqqatigut kabelissaq ukiumut katilluni 40.000 km missaannik takitigisoq sanasarpaa.

Tassa TELE-p immap naqqatigut kabelissaa, fabrikkip ukiumut suliarisinnaa­saata 10%-iata missigaa. Tamatuma takutippaa immap naqqatigut kabelit nunarsuup sinnerani qanoq aamma piumaneqartigineri aammalu nunarsuatsinni attaveqaateqarnermut qanoq pingaaruteqartigineri.

Kabeli siulleq 2.800 km. missaanik takitigisoq – New Foundland-imi Milton-imiit Nuup tungaanut aammalu Qaqortup tungaanut immap naqqanut siaarneqartussaq – allaaserisap matuma atuarnerata nalerpiaani Nuup tungaanut siaarneqarpoq, umiarsuarlu kabelilersuut septemberip aallartinnerani tikissasoq naatsorsuutigineqarpoq. August qiteqquppat umiarsuup kabelilersuutip aappaa Island-imi Landeyarsandur-iminngaanniit immap naqqatigut kabeli Qaqortup tungaanukartoq 2.000 km-it missaannik takissuseqartoq siaarlugu aallartissaaq, umiarsuarlu septemberip aallartinnerani Qaqortumut tikissangatinneqarpoq. Septemberip qiteqqunnerani umiarsuit marluk taakku Nunatta Kujataani naapissapput, kabelillu kujataaneersut kitaaneersullu kiisami imminnut katigutsinneqarsinnaanngussapput.

Immap naqqatigut kabeli Kalaallit Nunaannut Kalaallillu Nunaanniit pitsaanerusumik attave­ qaateqalernissamut aningaasaliineruvoq aatsaat taama annertutigisoq, tassalu ¾3/4 mia. kr.-inik aningaasartaqarami. Piginnaasaq ullumikkornit 7.000-riaataasoq, pitsaassuseq pitsaaneq aammalu pilersuinermi isumannaassuseq annerusoq pissarsiarissavagut. Tamanna ilutigalugu Nanortalimmiit Uummannamut sakkortusaavimmi piginnaasamik TELE-p annertusaaneranut, nunaqarfinnut pitsaanerusumik attaveqalernissamut, mobilinut qarasaasianullu attaveqaatinik pitsanngorsaanernut il.il. aningaasaliineratigut nunatsinnut tamarmut attaveqaateqarnerup allanngujaatsup tunniussisinnaaneratigut periarfissarpassuit atorluarnissaannut sakkussaqalissaagut.

Aningaasaliissutit allat ilanngullugit immap naqqatigut kabelilersuinissaq pisariaqartuuvoq TELE-p anguniagaa ”Kalaallit Nunaat nunarsuup qeqqani” anguneqassappat – tassalu nunarsuarmi fiberkabeli atorlugu attaveqaateqarnermut ilanngunneq, nunat suliffissuaqarfiusut inuppassuallit assigalugit Internetimut qarasaasiakkullu attaveqatigiinnermut taakkunatuulli atuisinnaatigaluta. Europa-mut Amerika-llu avannaanut attaveqaateqarneq attaveqaatinullu iserniarneq eqqarsaatigalugit ungasinnera apeqqutaajunnaarsinneqarpoq, tassami nunat ineriartorsimasut allat assigalugit attaveqaateqarnerup qeqqani inissisimavugut.

Immap naqqatigut kabeli 2009-p aallartinnerani atorneqalerpat atuisut suna malugissavaat?

Sinerissami sakkortusaaviup aqqutaani atuisut illoqarfinni nunaqarfinnilu najugallit tamarmik, Kalaallit Nunaata silarsuullu avatangiisitta akornanni attaveqatigiittarneranni pitsaassuseq pitsaanerusoq sukkanerusorlu siullerpaajutillugu malugissavaat – tassani eqqarsaatigineqarput telefoneqarneq, qarasaasiaqarneq aamma Interneteqarneq. Kabeleqalerutta paasissutissat ingerlanneqartarneranni kingusinnerusarneq ullumikkut kingusinnerusarnitta qulerarterutaannaanik kingusinnerusalissaaq. Illoqarfinni nunaqarfinnilu qaammataasamik atuiffiusuni immap naqqatigut kabelip qulakkiissavaa, qaammataasami piginnaasap Kalaallit Nunaata Avannaani Tunumilu ukiuni qaninnerpaani pisariaqartinneqartup inissaqalernissaa.

Naggataatigut minnerunngitsumillu immap naqqatigut kabeli, nioqqutinut nutaanut sukkassutsimik pitsaassutsimillu angisuumik piumasaqaateqarfiusunut – aammalu atuinerup annertusiartornerani akitigut appariartorfiusussanut - ukiunilu aggersuni TELE-mit nioqqutigineqalersussanut, qulakkeerutaavoq. IT-p aamma attaveqaateqarnerup silarsuaanik paasisaqalernissaq periarfissaalissaaq TELE-p ulluni 19. aamma 20. august Nuummi pisussamut ”Sarfarissoq”-mut matuni ammarpagit – tassalu ataatsimeersuarneq pissanganartunik oqalugiartulik siunissamillu takorluuisunik ininik takutitsivilersugaq, workshop-ilik allarpassuillu.

Suli aasarsiorluarnissassinnik piniarluarnissassinnillu kissaallusi – eqqaamaqqunaqaaq VHFradiumik isumannaallisaatinillu allanik nassataqarnissarsi.

KALAALLIT NUNAANNI QUPPERSAGAQ INOQUTIGIINNUT AGGUAATTAGAQ Naqiterussiffigineqarpoq: TELE Greenland A/S, Postboks 1002, 3900 Nuuk, Tlf.: 34 12 55, E-mail: marketing@tele.gl Nittatagaq: www.tele.gl • www.post.gl • www.stamps.gl Suliarinnittut: Brian Buus Pedersen (akisuussaalluni aaqqis­suisoq), Dorit Olsen (aaqqissuisoq), Malînánguaq M. Mølgaard, Malene Burghardt, Thomas Pedersen & Mai-Britt Ejby Villadsen. Assilissat: TELE-POST, Essence Library, De Luxus Studio, allallu. Sananeqarfia: Malene Burghardt, TELE-POST. Naqiterneqarfia: Naqitat A/S. Ussassaarutit: Ussassaarutit atuutissapput 3. aug. 2008-imiit 4. december 2008-imut. TELE-POST-imi sulisut unamminnermi peqataasinnaanngillat. Eqqaamaqquarput tunniussinermi, naqinnerani akillu allanngornerini allannguuteqartoqarsinnaannera. ISSN: 1600-9215. Saqqaataa assitaa: De Luxus Studio

Online nr. 2 • 2008

Kalaallit Nunaat nunarsuup qeqqani Augustimi ulluni pingasuni Kalaallit Nunaata siunissami qanoq ittuusinnaanera pillugu TELE-POST takutitsissaaq. Katuami ataatsimeersuarnermi oqalugiartoqassaaq, workshoppeqassalluni saqqummersitsisoqassallunilu, assersuutigalugu immap naqqatigut kabeli aamma sakkortusaaviit sakkortuninngortinneqarnerisigut periarfissanik takutitsisiunik.

2008 TELE-POST-imut ukiuuvoq immik­ kuullarissoq. Teknologiinut nutaaliar­ passuarnut koruunit milliardit ataatsit missaat aningaasaliissutigaavut. Taakku amerlanersaat – 750 million kronit missaat – immap naqqatigut kabelimut atorneqassapput, aammali attaveqaatit pioreersut annersaat pitsanngorsaavigineqassallutik.

Aningaasaliissutit periarfissarpassuarnik nutaanik malitseqassapput. Kalaallit Nunaat paasissutissanik tigooraanermut nammineq aqquteqalissaaq, taamaalilluta

nunarsuup qeqqanut appakaatissaagut.

– Aningaasaliissutigut aqqutigalugit Kalaallit Nunaata periarfissariligaasa ilai takutillugillu ineriartortikkumavagut, taama oqarpoq pisortaaneq Brian Buus Pedersen.

Aaqqissuussap ilaa saqqummersitsineruvoq, alapernaatsullu siunissami teknologiimik saqqummiivigineqassapput.

Assersuutigalugu iisartagannguaq assiliissutitalik iineqarsinnaasoq. Taassuma nammineertumik assit nakorsamut ingerlatittassavai, nakorsallu suna tamarmi pissusissamisoornersoq misissorsinnaalissavaa?

Assersuut alla tassaavoq printeri allassimasuinnarnik aamma assiinnaanngitsunik aniatitsisartoq. Aamma suliarisinnaavaa, soorlu kiatsit tikillugu assit tre dimensioninngorlugu.

Isumassarsiatsialaat saqqummiuguk Ateq:

Suliff. aqqa:

Najugaq:

Postboks:

Postnormu:

Ataasinngorneq 18. august innuttaasut atuarfinnilu atuartut Katuami saqqummiinermut isersinnaassapput.

Marlunngorneq pingasunngornerlu ataatsimeersuarneq ingerlanneqassaaq.

Ataatsimeersuarnermut peqataasut assersuutigalugu niuerneq, atuartitsineq nakorsaatillu pillugit workshoppit tallimaasut ilaannut ataatsimut peqataassapput. Oqalugiartussat saqqummersitsinerlu pillugit allanik atuarsinnaavutit www.sarfarissoq.gl -imi.

Tigusisussap nassiunnera akilissavaa Modtageren betaler portoen

kr.-inik eqquigit

Ill.:

Telefonnormu:

E-mail:

POST Greenland Postboks 9999 +++999+++ 3900 Nuuk Krydsiliiffissat: Nioqqut nutaaq

Kiffartuussissut nutaaq

Nioqqutinik kiffartuussissutinillu maannakkut nutarterneq www.post.gl -imut kissaatit Siunnersuutit allat

Pisiassat nutaat Uanga TELE-POST Centererisanni pitsanngorsaatisssat

Siunnersuutip allaaserinera:

Ilinnut sungiusarit

Coaching ulluni makkunani ingerlanneqartorujussuuvoq. Inuuninni angorusutavit ilaasa angunissaannut killeqartutut misigisimaguit coach-imik atuisinnaavutit Suliffeqarfiit coaching paasiartulerpaat.

Tassa aqutsisunik, suleqatigiiaanik aammalu suleqatigiinnik. TELE-POST-imi coach-it aalajangersimasut marluk pigineqarput. Tassaapput Idu Fleicher aamma Ane Rosing, taakku marluullutik januar 2008-mi coach-itut allagartartaarput.

Coach-itut naammassigamilli tamarmik immikkut 13-it missaannik sullitaqarsimapput. Sulllitallu ataatsip oqaloqatigiinnerit

Online nr. 2 • 2008

agguaqatigiissillugit tallimat ingerlattartussaammagit, TELE-POST-imi coachiisoqarlualaavippoq. Tamannali Anep Idullu iluariinnarpaat, tassami saqqummiinerminni allassimasaanni allassimavaa: ”Coach-iisarpugut taamaaliunnginnissaq saperatsigu.”

Tusarnaarneq Coach-erneqarneq oqaasiuvoq timersorne-

rup silarsuaani atorneqaqqaarsimagaluartoq. Taamaammat inuinnartut coacherneqarneq nalunartoqalaarsinnaasarpoq.

Nalunartoqalaarneq tamanna qulaajarniarlugu TELE-POST-imi coach-iisartup Idu Fleischer-ip Larsine Petrussen-imik coachiinera malinnaavigaarput.

TELE-POST-ip ataatsimiittarfiisa ilaanni issiavugut. Idukkut Larsinalu nerrivimmik akunneqarlutik akileriipput. Idup CD-mik

tusarnaarut naassarsimavaa, nipilersugaatalu ini nipaatsumik eqqissisimasumillu nipiliorfigerujoorpaa. ”Oqaloqatigisassaq eqqissisarniarluguuna”, Idu nassuiaavoq.

Larsinap Idumik oqaloqateqarnerisa una arfinilissaraat. Larsinap coachimik atuinissani qinersimavaa imminut tatigivallaannginnini illuatungaanut saatinniarlugu, isumaqarpormi tamatuma tunuarsimatikkaa inuunermini angorusutami ilaannik angusinissaanut. Coaching aqqutigalugu qanga pisimasut iperarsinnaasimavai ingerlaqqillunilu, aamma imminut allanillu isumakkeerfiginnissin­ naaneq ilikkarsimavaa.

Larsine coach-erneqalinngikkallarami tarnip pissusaanik ilisimasalimmiittarsimavoq. Namminerli isumaqarpoq coachiisartumiinnini pissarsiffiginerusimallugu: ”Akunneq siulleq qaangiutiinnartorli malugisinnaavara qanoq assigiinngissuseqartiginerat. Sakkortusimavoq, iluaqutaaqaarli.” Coach-erisaa akuersaarluni sikisarpoq, nassuiaatigaalu suut annernarnerpaat tikittarnissaat aamma pingaaruteqartoq coach-erneqarneq tamakkiisumik iluaqutigissagaanni: ”Sakkortuumik ikilerneqarneq qaqilerneqaleraangat ajorunnaariartorneq aallartittarpoq. Annernartaqaaq, guultitulli naleqartigaluni.”

Larsinap saniatigut inuit allat aamma coach-erneqarnera iluaqutigisimavaat.

Larsinap suleqataasa malugaat Larsinap suliartor­nissani nuannarinerulersimagaa.

Coaching: Coaching tassaavoq iluaqutissaasumik, siumut isigisumik oqaloqatigiinneq, piffissamut maannakkorpiamut siunissamillu samminnittoq. Coach­ ing-ip imaraa oqaloqatigineqartup tunniussinnaasaanik tamakkiisumik atuisinnaalernissaamik ikiorsiinissaq angorusutaanik angusaqarsinnaaqqullugu. Oqaloqatigineqartup sujumanera pineqartarpoq aammalu suna aqqutigissaneraaa. Oqaloqatigisap ango­ru­ sutai angujumallugit. Angusassamut aqqut inuup namminerluinnaq pigaa, tassanilu eqqarsaatigineqartarput nukittuffiit sanngiiffiillu.

Coaching tamarmi siumut isiginerulluni ingerlatassaavoq, illit nammineq inuuninnut ilisimaarinnilluinnarnerit aallaaviusarluni, coach-i aperisuusarpoq eqqarsalernartumik ingerlanermik qulakkeerisumik, taamaalillunilu illit nammineq angujumasannik angusisinnaanngortillutit.

Coaching qanoq ingerlanneqartarpa: Coach-i aperisarpoq, apersukkallu akissutissani nammineq akissutigi­ sarpai. Periaatsip tamatuma apersugaq ikiortarpaa anguniakkap anguneqarnissaanut nammineq piginnittuuneranik, pisussaaffeqarnermik misigilerneranik aammalu qanoq ili­uuserisassaminik nassaarnissaanik.

Aamma Larsinap ilaqutaasa malugisinnaalluarpaat piffissap kingulliup ingerlanerani allan­ngornera.

Coach-erisuata aammattaaq malugisinnaalluarpaa Larsinami allanngortoqarnera, taamatullu ingerlanera tulluusimaarutigalugu. Coach-imik oqaloqateqartarneq pikkunartuuvoq, suliarinerlu coach-erneqartup oqaloqatigineqartarnera naammassereeraluartorluunniit ingerlaqqittarpoq.

imik atuinissaminik aalajangersimaneranut sulisunik isumassuinissamik pissuteqartoq: ”Sulisut angerlarsimaffimminni nuannisaarpata uagut aamma sulisoqassaagut pitsaanerusunik. Sulisut ilaat ajornartorsiuterpassuarnik eqqarsaateqartaruni suliaanut tamanna sunniuteqanngitsoornavianngilaq, tamannalu imaassinnaavoq napparsimakulanermik kinguneqartoq.

Tamanna coaching iluaqutigalugu aaq­ qiivigerusupparput. Taamaammat anner­ paatigut anguniagaraarput TELE-POST-imi sulisoqalernissaq, piginnaasaminnik pitsaanerpaamik atuisinnaasunik”, HR-imi siunnersorti Charlotte Mølgaard oqarpoq.

TELE-POST-imi sulisut tamarmik akeqan­ ngitsumik coaching atorsinnaavaat.

Taamatut aaqqissuineq aallarnisarfimminiimmat, tamanna pingaartumik Nuummi sulisunut tunnganerussaaq, coach-iisartut

TELE-POST-imi coach-itut ilinniarsimasut sisamat: Naak TELE-POST-ip Idukkut Anelu kisiisa coach-itut atoraluarai, TELE-POST-imi inuit sisamaapput coach-itut ilinniagaqarsimasut. Nittarsaassinermut pisortaq Dorit Olsen pisortat ilagaat coach-itut ilinniarsimasoq pisortatut sulinermini atorluakkaminik. ”Coach-itut ilinniarnera pisortatut ulluinnarni sulininni atortarpara. Coach-itut ilinniarninni ilikkakkakka assigiinngitsorpassuarnut atortarpakka. Ilaatigut atortarpakka sulisut suliaminnut killilersuisunut taarsiullugit qanoq qaangiisinnaanerminnik periarfissaminnillu takunnissinnaalernissaannut”, Dorit Olsen oqarpoq.

Suliarineqartoq ajornartorsiutiminut aaqqiissutissaasunik atortussaqalersarpoq, suliarineqartulli ineriartornissaminut piumassuseqarnissaa pingaaruteqarpoq.

Larsinallu tamanna piumassuseqarfigisimavaa. Suliarineqarnermi saniatigut coaching pillugu annertuumik atuagaqarsimavoq. Imminut tatiginerulernerata saniatigut, Larsinap aalisakkanik qalerualinnik sapigaqarnini aamma qaangersimavaa.

Nammineq isumaqarpoq tamatumunnga pissutaasoq, imminut tatigilernini aqqutigalugu timimi aqussinnaanngorsimanera: ”Uangaavoq uannut timinnullu aalajangiisussaassuseqartoq”, Larsine coach-iminik matumani oqaloqateqarnermi kingorna oqarpoq.

Sooq coaching TELE-POST-imi atorneqassava?

Coaching pillugu TELE-POST-imik isumaqatigiissuteqarnermi suut eqqarsaa­ taasimanersut pillugit HR-imi siunnersorti Charlotte Mølgaard oqaloqatigaarput.

Charlotte oqalut­tuar­poq, suliffeqarfiup TELE-POST-itut ittup sulisuminut coaching-

marluullutik Nuummi aamma suliffeqarmata. Sulisulli sinerissamiittut tamarmik allamik pissuteqarlutik Nuummiinnerminni tikilluaqquneqarput coach-erneqarnissaminnut. Oqaloqatigiinnermi siullermi pingaartuuvoq imminnut isigaluni suliarineqarnerup pinissaa. Oqaloqatigiinnerit sinneri telefonikkut ingerlanneqassanersut aalajangerneqarsinnaapput.

Coach-iisarnerup kingorna sinerissami aamma ingerlanneqartarnissaa eqqar­ saataavoq.

HR-imut immikkoortoqarfik coach-iisarnernik nalilersuilluni aallartippoq, taamaammat suli siusippallaalaarpoq oqaatigissallugu coach-iisarneq iluatsinnersoq iluatsinnginnersorluunniit. Kisianni tassa anguniagaavoq coaching sulisut napparsimasarnerannut annikillisitsissasoq.

Online nr. 2 • 2008

Meeqqat atuariartortittarnerat sumiinnerallu nalullugu angajoqqaajulluni ajornaatsuinnaaneq ajorpoq.

Mobilimik torraallunilu akikitsumik pisikkit, taava sumiinnerat ilisimajuaannarsinnaavat.

Meeqqat akikitsunnguamik mobilitaartissinnaavat sianersinnaallunilu sms-ersinnaasumik, filmiliaaqqanik takutitsisinnaallunilu nipilersukkanik tusarnaarutaasinnaasumik.

Bluetooth højttaleri smarteq, mobilini assigiin­ ngitsuni tamani bluetoothilinni atorneqarsinnaasoq.

999,

Online nr. 2 • 2008

999,-

Maanna Kimmernaq angerlaassinnaanngorpat!

T A N PIN !

K U I R A A T Kimmernaq-Live dvd-iit atsiukkat tallimat unammissutigineqarnerannut peqataagit Naleqartitatta tallimaasut siullersaat ”Nuannaarneq” aallarniutigissavarput.

Nuannaarnermut arlaatigut tunngassuteqarsinnaasumik assiliigit nassiullugulu uunga konkurrence@tele.gl Assilisaq tassaasinnaavoq naalungiarsuup qungujoqqaarnera, qitutsilersut imaluunniit ...?

Assit nuannaarnerpaanik assitallit tallimat Kimmernap Live-dvd-iiliaanik atsiukkanik akissarsitinneqassapput.

6-miit 10-mut Lanyard-imik akissarsitinneqassapput imatut allassimasulimmik ”If you want to be a power in the world, then be yourself” taavalu seqinersiutit smartit.

Taamaammat qamani ilunni assiliisartuunerit atorluaruk assi­ liisaqattaarsuataarlutillu. Assinik nuannaarnermik takutitsisunik amerlasuunik nassiussiguit ajugaasinnaanerit qaninnerussaaq!

Assit ulloq 19. september 2008 nallertinnagu mail-mut nassiunneqassapput. Ajugaasut toqqaannartumik ilisimatinneqassapput ulloq 24. september 2008.

TELE-POST-imi sulisut unamminermut peqataasinnaanngillat.

Online nr. 2 • 2008

Mobilit GPRS-imik atuisinnaasunngorsimanngippat najukkanni TELE-POST Centerimut atorsinnaanngortikkiartoruk – akeqanngilaq!

Atornerluiniartunut assiaqut TELE-POST, Rigspolitiit aamma Red Barnet assiaqummik ataatsimoorussaqarput internetimi quppernernut meeqqanik atoqateqartarnernut tunngasunik inerteq­ qutaasunik unitsitsisartunik. Taamaaliorneq akiuuttuarneruvoq, assiaqutip pitarneqaruminaatsuliap inuit inerteqqutaasunik atuiniartut qaammatit tamaasa assersortuartarmagit.

Online nr. 2 • 2008

”

– Inuit assiaquttamit unitsinneqarsimasut qaammatit tamaasa takusinnaasarpagut

Nittartakkat meeqqanik atoqateqarnermut tunngasunik imallit nalunaarutigisinnaavatit

www.redbarnet.dk -kkut.

Arlaqanngitsunnguanik toorsinertut taamaallaat ungasitsigaat. Nunarsuup ilaani nunani, nittartakkakkut takutinneqartartunik inatsisitigut iliuuseqan­ ngitsuni, assit takussaapput meeqqanik amiilaarnartumik atornerluinerit. Aammali inoqarpoq – aamma Nunatsinni – assinik tamakkuninnga isiginnaarusuttunik, taamaammat nittartakkanut inerteq­qu­ taasunut tamakkununnga TELE-POST assiaqutaqartitsisimanngitsuuppat, nittartakkat tamakku alakkarterneqarsinnaasassagaluarput.

– Inuit assiaquttamit unitsinneqarsimasut qaammatit tamaasa takusinnaasarpagut, John Siegstad TELE-POST-ip assiaqutaanut akisussaasoq oqarpoq.

Assiaqut nammineq Danmarkimi Rigspolitiini atorneqartup ilagaa. Rigspolitiit suliniaqatigiiffik Red Barnet suleqatigalugu quppernerpassuarnik iserfigineqartari-

aqanngitsunik allattugaqarput. Allattukkat akuttunngitsumik adressenik nutaanik allattuiffigineqartarput, quppernerlu ataaseq iserfigeqqu­saajunnaaraangat iserfigineqarsin­naa­junnaarsinneqartarpoq – Danmarkimi Kalaallillu Nunaanni.

arpaatigut.

Oqaatigisinnaanngilaali nunatsinni politiit meeqqanik atoqateqarnermik qasseriarlutik suliaqarsimanersut, kisitsisinngorlugit pigineqarneq ajormata, kisiannili ataasiakkaanik suliaqartarsimanerarpoq.

Kalaallit Nunaanni pinerluttuliorneruvoq Maani nunatsinni politiit akuttunngitsunik inuit nunatsinneersut nittartakkanut inerteqqutaasunut iserfiginnissimaneri pillugit suliaqartarput. Suliaq tassaasinnaavoq nunani allani politiit meeqqanik atornerluisartut suleqatigiinnerannik paasisaqaraangata, aamma Kalaallit Nunaanni inoqartoq atornerluisartut suleqatigiinnerannut ilaasinnaasunik, vicepolitimester Morten Nielsen oqaluttuarpoq.

– Assersuutigalugu qallunaat tyskil­ luunniit politiivisa nittartakkat meeqqanik atoqateqartarnermut tunngasunik imallit iserfigineqarsimagaangata nalunaarfigis-

Illit internetimi ujarlerusaartillutit meeqqanik atoqateqarnermik imalimmik nittartakkamik nassaassagaluaruit, tamanna Red Barnet-imut nalunaarutigisinnaavat. Suliniaqatigiiffiup isumagissavaa paasissutissat politiinut imaluunniit nunani allani hotline-nut nassiunneqarnissaat.

Nittartakkat kinguaassiuutitigut atoqati­ giittarnermi meeqqanik atornerluisarnermik imallit nalunaarutigisinnaavatit www.redbarnet.dk -kkut.

Meeqqanik atoqateqartarneq pillugu Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermik inatsit:

Online nr. 2 • 2008

Assitaliussaq: Essence Image Library

§ 56 a. Meeqqanik atoqateqartarnermut tunngasut pillugit eqqartuunneqassaaq, kinaluunniit inunnik 18-it inorlugit ukiulinnik

kannguttaatsuliuutitut assilisanik filmilianilluunniit, allatut kannguttaatsuliuutitut assigisaattulluunniit takuneqarsin­-

naasulianik siaruarterisoq.

Imm. 2. Aamma tamanna atuutissaaq kimulluunniit inunnik 18-it inorlugit ukiulinnik assilisanik filminilluunniit, allatut

kannguttaatsuliuutitut assigisaattulluunniit takuneqarsinnaasulianik pigisaqartumut imaluunniit akiliuteqarnikkut

pigisaqartumut imaluunniit akiliuteqarnikkut tamakkuninnga ilisimasannilersumut.

Imm. 3. Imm. 2-mi aalajangersakkami pineqanngilaq inuup 15-ileereersimasup assinginik kannguttaatsuliuutinik pigisaqarneq,

inuk pineqartoq piginninnermut tamatumunnga isumaqataasimappat.

Imm. 4. Aammattaaq eqqartuunneqassaaq kinaluunniit inummik 18-it inorlugit ukiulimmik piaaraluni tuniniagassatut allatul-

luunniit kannguttaatsuliuutitut assiliisoq, filmiliortoq assigisaattulluunniit iliorluni tamakkuninnga siaruarterisoq.

( Tusarfik: www.dgl.gl)

Unammisitsineq Mikisuaqqanik allannilik paasiniaruk kusanartunillu eqquillutit Mikisuaqqanik allassimasoq takusinnaaviuk?

Qanoq allassimanera uatsinnut oqaluttuariuk.

Allisitsiut atoruk imaluunniit talerpiata tungaaniittoq asseq angisooq isigiuk.

Akissut allakkap puuanut ikillugu ulloq 19. september 2008 nallertinnagu uunga nassiuguk POST Greenland, Filatelia, Postboks 121, 3913 Tasiilaq.

Akissutit aamma uunga nassiussinnaavat: stamps@tele.gl Ajugaasut toqqaannartumik nalunaarfigineqassapput, pinnattaassarlu kingornatigut nassiunneqarumaarluni.

Pinnattaassaq siulleq: Atuakkat ataatsimoortut ”Um iarsuit Kalaallit Nunaata Imartaani ukiut 1000-it ingerlaneranni” atuagaq I & II, taakku immikkut tamarmik imaqarput frimærkinik umiarsuarnik assiliartalinnik arfineq-pingasunik, kasette-usanngorlugit pooqartinneqarlutik.

Pinnattaassat aappaanniit arfernannut: Mappe tammajuitsussanngorlugu ”Kalaallit Nunaata imartaani angallanneq”-mik imalik.

Allagaq frimærkilerlugu silarsuarmut sumulluunniit nassiussinnaavat. Ilisimaviulli frimærkerpassuit erlinnartuutinik oqariartuutinillu isertugaasunik imaqartarnerat?

Frimærkit silarsuaat ersinngitsoq Amerlanerusugut frimærkit annertunerusumik soqutigisarineq ajorpagut.

Allakkani nipinngasussaapput, allakkap oqimaassusaanut angissusaanullu naapertuuttumik akeqassalluni aammalu naqissuserneqarsimassalluni. Tamakkulu eqqortumik pisimanngippata, allakkeriviup isumagissaqqaarpaa tamakku aaqqinneqarnissaat.

10

Online nr. 2 • 2008

Nalunngilarput frimærkit assiliartaat assigiinngissinnaasartut. Aamma nalunngilluinnarparput inuppassuaqartoq pappialaaqqanik qalipaasersukkanik taakkunin­ nga katersisartunik. Inuit tamakku frimærkit nutaanerpaat katersugarineq ajorpaat, katersorusunnerusarpaalli nutaanngitsut, pujoralallit qaqutigoornerusullu. Inuit frimærkinik katersisartut taaneqartarput filatelist-inik, amerlanerusugullu aliik-

kutaralugu sammisaat tamanna sukkut soqutiginaateqarnersoq iluamik paasisinnaalluanngilarput.

Ilisimaviulli frimærkilerituut oqartarnerat malillugu frimærkerpassuit mikrotekstimik (frimærkimi mikisuaqqamik allassimasoqarnermik) taaneqartartumik imaqarnerat? Mikrotekst frimærkimiippoq isaannarmik takuneqarsinnaanngitsoq.

Nuunneq Najukkannut nutaamut nuunnerni ullormi siullermiilli allagarsiassatit tigusalikkit Sorsunnersuit aappaanni frimærkini mikisuaqqamik allannerit assersuutigalugu isertortukkut akiuuttut paasissutissanik isertuussanik ingerlatitseqqiffittut atorsimassagaat isumaqarfiginaraluarpoq.

Filateliami Tuniniaanermut pisortap Pertti Frandsen-ip oqaatigaa taamaattoqarsimanngitsoq: ”Sorsunnerup siorna ilisimaneqanngilarmi sorsuttoqalernissaa. Taamaammat frimærkit sorsunnerup siorna naqinneqartut taamatut ittunik allannilersugaasiman­ ngillat. Sorsunnerup kingorna frimærkinik nunguutsisoqalermat, USA-mi naqinneqartalerput. Taamaammat naagga, taamani frimærkiliat isertortumik akiuuttunut mikisunik allannilersugaasimanngillat”, Pertti oqarpoq.

Taama pisoqartikkusukkukku nuunnermut nalunaarutip immersornissaa najukkannilu allakkerivimmut tunniunnissaa pisariaqarpoq. Taava POST Greenland-ip isumagissavaa qaammatini arfinilinni allakkat najugarisimasannut ingerlasut najugartaannut ingerlateqqinneqartarnissaat.

Nuunnermut nalunaarut qaammatit arfinillit qaangiunnerani atorunnaarpat, nassiussat nassiussisumut utertinneqartalissapput ilisarnaaserneqarlutik, ”Nuunnermut nalunaarut atorunnaarpoq”-mik. Nassiussat kiap nassiussarinerai allassimanngikkaangata tunniunneqarsinnaanngitsutut suliarineqassapput.

Taamaattumik pingaaruteqarpoq ilinnut nassiussisartut tamaasa nammineerlutit attaviginissaat nalunaarfigalugillu nuussimaninnik, – soorlu uku: Kommuni Akileraartarnermut pisortaqarfik

Nuuinneq Sivisuumik aallaqqasussaaguit nuukkallartutut aamma nalunaarutigisinnaavutit.

Nuukkallartutut nalunaarut sivisunerpaamik qaammatini arfinilinni atuuttarpoq. Nuukkallarnerit sap.ak. sisamat inorlugit sivisussusillit allakkerivimmut nalunaarutigineqarsinnaanngillat. Tamatumunnga pissutaavoq Kalaallit Nunaanni/Danmarkimi nassiussanik angallassinerit sivisussusaat. Taarsiullugu ilinnut tunniunneqarsinnaapput ingerlatitseq­ qiinernut poortuutissat.

Sanileqaruit, ikinnguteqaruit imaluunniit ilaqutaqaruit peqanngitsillutit najukkannik alakkaasarsinnaasunik, taakku ingerlatitseq­ qiinernut poortuutissanik tunisinnaavatit allagarsiatillu ingerlateqqitsittarlugit.

INI Nukissiorfiit TELE Sillimmasiisarfiit

Stærkodder”-ip kalitaani umiatsiamiippoq allanneq mikisuaraq ”Niisa”. Frimærki G295.

Assiliaasinnaavoq allannerusinnaalluni­ luunniit allisitsiuserluni aatsaat takuneqarsinnaasoq.

Frimærkit suliarineqarnerat marlunnut immikkoortinneqartarput. Frimærkiliortoqartarpoq kanngussammut kigartoriarlugu naqiterneqartartunik (frimærkit kigartorlugit suliat) aamma frimærkiliortoqartarpoq asseq qalipagarluunniit assilillugit naqinneqartartunik (off-set frimærkit). Frimærkilioriaatsini marlunni taakkunani tamani mikisuaqqanik allassimasoq nassaassaasarpoq, allassimanerli frimærkini kigartukkaniittoq ilisimannittut akornanni eqqumiitsuliornerpalaarnerusutut isigineqartarpoq.

Online-mi uani frimærkit mikisuaqqanik allassimasortallit arlallit katersorsimavagut.

Taamaammat frimærkit silarsuaat isertugaatilik misissuataarusulersimassagukku, frimærkit taakku aallarniutigisinnaavatit.

Frimærkit erlinnartuutaat ersinngitsut ujarniaraanni, ukiup taarnerani allisitsiuserluni sivisuumik frimærkilererujoornerup nuannissusaa paaseriataarneqarsin­ naavoq.

Online nr. 2 • 2008

11

Postman-iminngaanniit Uni-mi atuartutut The Postman-ip, tassaasup Titken Toft-ip, Nuummi allakkerisutut inuuneq pillugu nipilersorluni videoliaa nuannarineqarsimaqaaq. Rappernermik suliaqarnerata Aalborg Universitet-imi medialogi-mik atuarnissaanik qinnuteqarusutsilersimavaa Titken Toft upernaaq nipilersorluni videoliami allakkerisutut – inuttatullu pingaarnertut – The Postman-itut – immiussivoq. Nuummi allakkanik aatsisartuuneq alutornartumik illarnartumillu tassani immiup­paa, nunarsuarmilu tamarmi inuit scooterinik ingerlatilluni qimminik malersorneqarnera malinnaavigisinnaallugu.

Internetimi quppernerni YouTube-mi aamma MySpace-mi videoliaata inissisi­ maffigisaani ajunngitsumik oqaaseqartorpassuusimapput.

– Video nuannersumik amerlasuut qisuariarfigaat, oqarpoq.

Minnerunngitsumik POST-imi suleqatai nuannaarsimaqaat. Allakkerisoqataasa vodeoliami ajornartorsiutit ilisarisinnaalluarpaat, naak video qungujunnartuliaagaluartoq ilungersuummernartunik tunuliaquteqarpoq.

Titken Toft 23-nik ukioqarpoq. Ukioq missiliorlugu Nuummi allakkerisuuvoq, rapperlunilu illarnartunngorlugu suliamik, ”The Postman”-imik, suliaqarnissaq tassani isumassarsiaraa.

Video YouTube-mi, MySpace-mi imaluunniit post.gl toorlugu takusinnaavat.

12

Online nr. 2 • 2008

Rapperluni videoliornissamik isumassarsiaq Titken ullualunnguani Nuummi allakkerisutut sulereersorlu takkuppoq. Paasilertorpaa suliaq tassaannaanngitsoq taskimaarluni eqqissilluni angalaru­joorneq. Ilaatigut oqaatigaa opganginin­ngaanniit kiaqisuniit silamut qiianaqisumut anisarnerup nuak sorlunniit kuuttoq qeritittaraa, taamaalilluni sorlunniit sungaarujuttoq kisitsisitut ellevitut ittoq nivingajuaannalersittarlugu.

– Nuak taamatut nivingaannaleraangat nakernaakujuttaraluaqaaq, oqarpoq.

The Postman-imik suliaqarnerup Titken tusagassiuutinik suliaqarnissamik ingerlaqqikkusutsilerpaa. Septemberimi Aalborg Universitet-imi medialogiimik ilinnialerluni aallartinnissani naatsorsuutigaa. Ilinniagaq tamanna ukiuni

tallimani ingerlatassaavoq, suliassaallutik eqqu­miitsuliorneq, ilusilersuineq, attave­qaateqarneq aliikkusersuinerlu.

Aamma The Postman-iliornermigut misilittagarilikkani, Internetimi TV-kanalimi universitetimi ilinniartuusut ingerlataanni peqataanermigut atorsinnaassallugit naatsorsuutigaa.

– ”The Postman”-imik suliaqarneq assorsuaq nuannaraara, taamaammat suli annertunerusumik misilitaqarumavunga.

Atuagassiap naammassinerani Titken maanna nunarsuatsinni nuannarinnitserpassuaqalersimavoq.

”

Allagaq una qarasaasiakkut takkuppoq, maannalu The Postman Tysklandimi aamma rappertuatsian­ ngorpoq. :0)

Internet – ajunngitsuni ajortunilu Top 10-t!

Interneti ullumikkut ulluinnatsinnut pingaarutilerujussuuvoq. Attavik paasissutissanik aallerfigisarparput, ulluinnarni sulinitsinni atortarlugu, internetikkut pisiniartarluta amerlaqaagullu attavimmi aalajangersimasunik ”ikinnguteqartitertut”.

Taamaakkaluartoq attaveqarniarneq akornutissartaqalaartarpoq. Hackererpassuaqarpoq nittartakkavit aserornissaanik nuannarisalinnik. Aamma ajoraluartumik amerlaqaat internetertut inoqatiminnut tatiginninnerannik atornerluisartut.

Maani Online-p aaqqissuisoqarfiani internetertillutit iliuuserisariaqanngisatit qulit allattorpagut. Qulini pingaarnerni taakkunani allassimasut amerlasuut ilisimareeraluaritit saqqummiuteqqippagut.

Malittarisassammi annikitsunnguilluunniit puigorneqarsinnaasarput.

Internetimi iliuuserineqartartussaanngitsut: 1. Fil-it ilanngussat ilisarisimanngisamik nassitsisullit ammarneqassanngillat

2. Programmit nalusat ilanngussallu allat fil-inik siammarterinerit aqqutigalugit siammarneqartartut aammalu spam-mails ikkussuunneqassanngillat 3. Antivirus programmit aamma firewall-it matuneqassanngillat 4. HTML-it imaluunniit allakkat ilisarisimanngisameersut ammar neqassanngillat 5. Suliffimmi ujarlerfigineqassanngillat nipilersortinneqassanatillu quppernerit tiinganermut tunngasut 6. Kode-tit allanut takuteqinagit atortinnagillu 7. Nittartakkat ilisarisimanngisat asuli alakkarterneqassanngillat 8. Wi-Fi netværk-inut nutaanngitsunut isertoqassanngilaq 9. Eqqarsarluaqqaarnani nalunaarsorner mut immersuiffissanik immer suisoqassanngilaq 10. Chat-ertarfinni suliffimmi peqataasoqassanngilaq 11. Chat-ertarfinni inummut tunngasunik paasissutissiisoqassanngilaq

Password-it paasiuminarpallaarpaa?

Taamaammat kalaallisut atit saqqummerniarlik – sumiiffiit soorlu Qardliit_Nu­naat1100, (qaqqaq Nuup kujataani Sermersuup killinganiittoq). Asimi allanik sumiiffippassuaqarpoq aamma pissanganartunik, kalaallillu sumiiffinnut atsiussaat atoraanni hackerit kiakkertinneqarsinnaassapput *hehee*

Password-it atorneqarnerpaat qulingiluat uani takukkit 1. Password 2. 123456 3. qwerty 4. abc123 5. letmein 6. monkey 7. myspace1 8. blink182 9. dit fornavn (Tusarfik: PC Magazine)

Online nr. 2 • 2008

13

Toorsillattaannguaq

kinarpiaanerit paasiuk

Klik dig frem til dit sande jeg

og ikke kan nå vores opgaver inden for smart rød kasket og de helt rigtige røde dagens 8 arbejdstimer. herregummisko. Aqqaluk kan læse sig I de glade 80ere – var der intet internet.

Men stress dækker jo ikke bare over at frem til, at han skal vælge en tegning Skulle vi teste os selv, så købte vi måske have travlt. Det er en folkesygdom og blandt mange, så vi kigger med over et dameblad. Skulle det gå vildt til, så ikke til at spøge med. På hjemmesiden skulderen ... købte vi ”Vi Unge”eller ”Anders And og http://www.ftf.dk/politikomraader/arbejdsMen det var ikke tegningen med de røde Co.”. I de blade kunne vi med blyant miljoe-stress-og-familieliv/stress/hvadfarver, Aqqaluk faldt for. Han valgte overog afkrydsningsfelter finde ud af, om vi kan-du-selv-goere-mod-stress/stress-test raskende nok en lilla tegning med bløde vejede 10 kg og 23 gram for meget, om vi (som om linket ikke er stressende nok i former, og det betyder ifølge testen, at var en god kæreste for én født i fiskens forvejen) har Nuunu taget en stress-test. han er en indadvendt, sensitiv og eftertegn, eller om vi havde potentiale til at Lad os se, hvad der kommer ud af det: tænksom person. Så ved man det. Vores blive lige så rig som Onkel Joakim.

Hmm... Nuunu fik 39 ud af 96 mulige og frivillige løfter øjenbryn, griner lidt og Og nu, nogle år senere, er vi nu kun ganer havnet i kanten af det gule felt. Det klikker. Aqqaluk falder over en lovende ske få museklik væk fra at tage de samme betyder, at hun bør gøre noget ved sin IQ-test. Den må lige tjekkes ud. For han 80-ikkunni nuannisaarfiusuni – interneteqanngilaq. Qanoq ittuunerluta paasiniarniarutta immaqa pisiatests og mange andre på det spændende stress. Hjemmesiden giver bl.a. 10 gode kunne da godt tænke sig at vide, om han rissavarput arnanut atuagassiaq. Ingasattajaassagaangatta imaluunniit And”-ikkut internet. råd mod stress i hverdagen og ”Vi hvadUnge”-t man kan komme ind ”Anders i Mensa, som er den dér kan gøre for at bekæmpe stress. klub for de helt vildt kloge...

Ok, Aqqaluk pisiarisin­naasarpagut. Atuagassiani taakkunani aqerluusamik krydsilersuisarpugut paasisinnaasarlugulu Her fra Onlines redaktion, har vi fundet 2 kommer ikke ind i Mensa, men scorede 10 kiilutestpersoner, 23 gramminillu horoskopinilu ilisarnaatilimmi inuusimasufrivillige nemlig, oqimaappallaarnerluta, Nuunu og Ham Aqqaluk, er han sød – og er aalisakkanik han alligevel pænt på IQ-testen.

Tallet vil han Aqqaluk.

De er sat til at surfe rundtimaluunniit og klog? ikke have offentliggjort, (for paasiniarhan er jo mut aappaalluartuunerput, Onkel Joakim-itut pisoorsuanngortigilersinnaanersugut tage nogle af de tests, som internettet Aqqaluk er venlig, smilende og hviler i indadvendt) men har du lyst til at prøve sinnaasarlugu. byder på, og en af dem er en blinkende sig selv. Selvtiliden fejler intet, og han det af, finder du linket i faktaboksen. annonce, der hedderukiualunnguit ”Er du stresset?”qaangiuttut, synes selv, at han har et åbent sind og er arlaqanngitsunik Opgaverne skal ikketoorsigutta løses på tid, men Maannakkullu, qarasaasiatta teriaasaanik im- de Ordet ”stress” er meget in for tiden og rar fyr. Men det passer det nu også? Det skal løses uden brug af andre hjælpemidminut paasiumalluta toortaalaaginnartariaqarpugut taamani paaserusutatta assinginik allarpassuarnillu kan i vores verden godt blive lidt mismå testes! Aqqaluk kan godt lide røde ler end din hjerne. Du snyder kun dig selv, internetimi pissanganartumi paasisaqarumalluta. brugt, hvis vi en dag har virkelig travlt, og stærke farver og har i øvrigt også en hvis du bruger hjælpemidler som blyant,

14

Online nr. 2 • 2008

Modelfoto

Titartagaq peqingaartumik ilusilik tunguusaq Aqqaluup toqqagaa, ataanilu takuneqarsinnaavoq Nuunup stress-erneq pillugu misissorneqarnera.

sinnaaneranut qanoq iliortoqarsinnaaneranik siunnersuuteqarluni.

Maani Online-p aaqqissuisoqarfiani misissuinernut namminneq piumassutsiminnik inuttaajumasut marluk nassaaraagut, tassalu Nuunu aamma Aqqaluk. Inter­ netimi ujarlerusaartussaapput misissuinerillu ilaat misilillugit, taakku ilagaat ikeqattaartumik takoqqusaarusiaq allagartaqartoq ”Stress-erpit?”

Oqaaseq ”stress” ulluni makkunani atorneqarluataartorujussuuvoq, uagullu silarsuatsinni atornerlunneqalaarsin­naasarpoq ullut ilaanni ulaperuluffitsinni ullormut akunnerni arfineq-pingasuni suliffigisatsinni suliassatsinnik naammassinnissin­ naasimanngikkaangatta.

Stress-ernerli tassaannaanngilaq ulapinneq. Inuiaat nappaatigaat suusupagineqartussaanngitsorlu. Nittartakkami http:// www.ftf.dk/politikomraader/arbejdsmiljoe-stress-og-familieliv/stress/hvad-kandu-selv-goere-mod-stress/stress-test -imi (innersuussissutip stress-ernareernera naammannginnerami) Nuunu stress-erneq pillugu misissorpoq. Takoriartigu qanoq pisoqarnersoq: Hmm... Nuunu periarfissanit 96-iusunit 39nik pissarsivoq, sungaartumillu qalipaatillip killerpiaanut inissilluni. Stress-ernerminut qanoq iliuuseqartariaqartoq tamanna isumaqarpoq. Nittartakkami ulluinnarni stress-ernermut siunnersuutitsialaqarpoq qulinik aammalu stress-ernerup akiorniar-

Taanna Aqqaluk, pitsaasuua – silatuujualu?

Aqqaluk inussiarnersuuvoq, qungujulaartuulluni eqqissisimasuullunilu. Imminut taitiginera ajoquteqanngilaq, namminerlu isumaqarpoq ammasuulluni angutaallunilu ajunngitsoq. Kisianni tamakku ilumoorpat? Misissorneqartariaqarput! Aqqaluup aappaluttunik sakkortuunillu qalipaatillit nuannarisarai, aammami teqqialimmik aappaluttumik smart-imik nasaqarpoq, angutillu gummiskuuinik aappillarissunik peqarluni. Aqqaluup atuarluni killiffigaa titartagarpassuit akornanni ataatsimik toqqaanissaq, taamaammat qanoq iliornissaa malittaraarput ...

Kisianni titartagaq aappaluttunik qalipaatilik Aqqaluup toqqanngilaa. Tupaallannartumik toqqarpaa tunguusanik qali­ paatilik peqingaartumik ilusilik, tamannalu misissuineq malillugu isumaqarpoq Aqqaluk matoqqasuusoq, misikkarissoq isumaliorpaluttuusorlu. Imaallaammi paasivarput. Piumassutsiminnik peqataasut tupaallapput, illa­laariarlutillu toortaaqqillutik. Aqqaluup silatussutsimik misissuineq isumalluar­nartulik naammattoorpaa.

Taanna misilinneqartariaqarpoq. Tassami paaserusuppaa Mensa-mut isersinnaanerluni, taanna tassa silatoorsuit klubbiat...

Ok, Aqqaluup Mensa iserfigaa, silatussusaalu misilerarneqareerami ajunngivissunik angusaqarpoq. Kisitsisit saqqummiukkumanngilai, (tassami matoqqasuuvoq) kisiannili misileerusussaguit, innersuussissut faktaboksimi takusinnaavat.

Suliassat piffissaq unammillugu suliarineqartussaanngillat, allanilli ikiortilersornani

qarasaq kisiat atorlugu suliassaallutik.

Illit ilinnuinnaq salloqittassaatit soorlu aqerluusamik, pappialamik naqitanik qara­ saasiamiluunniit tusaatinik ikiortilersoruit.

Taamaallaat soqutigigaanni Nuunup Aqqaluullu nikallungarujussuarnermut, imigassamik pinngitsuuisinnaajunnaarsimanermut imaluunniit nappaatinik eqqumiitsunik nappaateqalersinnaanermut allanullu misissuineq misilissimasinnaagaluarpaat.

Kisianni – misissuineq sunaluunniit internetikkut misissuissutigigaluaraanni, eqqaamassavarput inernerusoq imator­ suaq upperissannginnatsigu. Pingaartumik misissuineq peqqissutsimut tunngassuteqarpat.

Nittartakkammi ilumut napparsimanersugut imaluunniit stress-ernersugut oqaluttuussinnaanngilaatigut. Napparsimasutut msigisimaguit, taava nakorsiarit.

Aamma interneti aqqutigalugu misissoruit eqqarsaatigissavat maskinamuna misissuinerup inernera naatsorsoraa, aammalu inernerusoq agguaqatigiisitsinerusoq.

Naallu misissuineq tarnip pissusaanik ilisimasalinnit, nakorsanit allanilluunniit suliarineqaraluartoq, tamanna malittarisassaannaavoq. Kisiannimi aliikkutaavoq imminullu ilikkaallannarluni. ”Maanna utaqqisaasoq pissanganartoq tassatuaalerpoq Anders And-ikkut tulliit saqqummernissaat – Højben-itut iluatsitsitigisinnaaneq pillugu normumi tullermi misissuisoqassannguatsiarpoq”, Nuunu illarpoq.

Qupp. 16-imi nangissaaq

Online nr. 2 • 2008

15

Qupp. 15-imit nangitaq

Ilinnut misissornissaq soqutigilluinnarukku innersuussissutit misilissinnaasatit aajuku: http://www.terapeut.net Misissuinerpassuit tassaniipput, nittartakkamilu allassimasoq malillugu annerusumik nuannariinnarlugu misissuinerusut. Misissuataariakkit.

Misissugassaqaqaaq ...

http://www.lovecalculator.com Oh, Mio Amore ...

Asanninneq pillugu misissuinerit avaqqunneqarsinnaanngillat. Aapparalu tulluarpugut? Inuunerup sinneranut atasussamik asannippugut? Inuuninni asangaakkavit ”Asavakkit”-mik oqarfiginngikkallarnerani qanoq atsigisumik asanninneq pillugu naatsorsuinermik misissuineq immaqa takoqqaalaartariaqarpat. Nuunu Aqqalullu inuttaralugit misissuivugut. Nittartakkami Dr. Love oqarpoq inuit taakku marluk assut ilungersortariaqartut piffissamillu annertuumik imminnut atuiffigeqatigiittariaqartut aappariinnerat ingerlaannassappat. Periarfissaasuni 100-juusuni 10%-imik asanninnermik pissarsipput. www.ambassen.dk Inussavit ipaasai misissukkit – nittartagaavoq sukujuppassualik. Nittartagaq assigiinngitsorpassuarnik imaqarpoq – kaffimik pinngitsuuisinnaajunnaarsimanermut misissuinermiit qarasaasiakkut inussat ipaasaannik soqutiginarluinnartumik misissuinernut. Interneti killeqanngilaq, taamaammat iserfigalugu misissuiffigeriannguaruk :0) www.netdoktor.dk Pujortarunnaarniarneq Pujortartaruit qanoq pujortartiginerit pillugu arfineq-marlunnik apeqqutinik akisassalimmik misissuinermut alakkaasinnaavutit. Akissut qanoq pujortartiginerit apeqqutaalluni assut tupannarsinnaavoq. Qanoq akissutisininnut tu­pappallaaruit, taava quppernerup taassuma qanoq iliorlutit pujortarunnaarsinnaanersutit siunnersuuteqarfigissavaatit.

Quppernermi tassani aamma ilaatigut misissorsinnaavat imigassamik qanoq atuitiginerit aamma BMI-mik kisitsisitit (qanoq orsoqartiginerit), oqimaappallaarnersutit oqippallaarnersutilluunniit, imaluunniit pissusissamisoorluinnarnersutit takuniarlugu.

Misissuilluarna:0)

Assiliartaliussaq

www.ilvid.dk/htm/IQTest/dk Qarasarissutsit uani misissoruk. Eqqaamallugu, nalunaaqutaq unamminagu misissuineq ingerlanneqartussaavoq, inernerillu ingerlaannaq pissarsiarissavatit titartagartaliussatut kisitsisitullu takutinneqartut.

Piareersimagit, atuarneq aallartilerpoq Aasaanerani sulinngiffeqarneq qaangiutilerpoq. Tamanna isumaqarpoq atuarneq aallarteqqittussanngulersoq. Ilagut nuannersumik aammalu pisariaqartitaminnik atuanngiffeqareerlutik atuarfimmut utertussaasut, ilagut siullerpaamik atuarfimmut isertussaapput. Aatsaat atualersuugaluaruit qangaliluunniit atualersimagaluaruit, atuarfimmi atortorisatit pitsaasuusussaapput. TELE-POST Centerini (Qaqortumi, Sisimiuni, Paamiuni Ummannamilu) nioqquterpassuaateqarpugut atuartuuninnik oqinnerulersitsillutillu nuannernin­ngortitsisunik.

Assersuutigalugu aqerluusaasivippassuaateqarpugut aqerluusarpassuarnik qalipaatinillu imalinnik. Ilinniagassatit aammalu ullorpit ingerlanera qalipaateqarnerulaalersissinnaalluavippaat.

Ullormut atuarnerit naagaangat aqagumullu sunimmaannaa ilinniagassaqarnerit puigorsimagukku, taava ikinngutit sianerfigisinnaanerat sunik ilinniagassaqar-

nersusi paasiniarlugu assut iluassaaq.

Mobiltelefonit akisunngitsut uatsinni pisiarisinnaavatit. Telefoniutigut amerlasuut allaat aamma lommeregneritaqarput.

Iserfigitigut, taava atuarnerit suli nuannernerulissaaq.

”

”

Uuups...!

VHF-radio angallattagaq ICOM IC-M33 VHF-radio imermit pitarneqarsinnaanngitsoq.

ICOM IC-M33 akunnerup affaanik sivisutigisumi imarmik isaasoqarnani 1 meterisut itigisu­ miissinnaavoq. Radio imaanut nakkaagaanni, atoqqilinnginnerani imiinnarmik kuerarneqaannassaaq, taava naqinnernik toortaavianut aligoq nippussuutissanngilaq.

ICOM IC-M33 tamakkiisumik 5W-imik nassitsisinnaassuseqarpoq!

Ataasiarluni toorsinikkut nassitsisinnaassuseq 5W imaluunniit 1W toqqarneqarsinnaavoq.

2499,-

Najukkanni TELE-POST Centerini pisiariuk

Illoqarfinni sisamani allakkat agguaanneqartarnerisa

pitsaassusaannik misissuineq

TELE-POST-ip 2006-imi illoqarfiit iluanni allakkat agguaanneqartarnerat pillugu suliffimmut attuumassuteqanngitsunik misissuisitsilluni aallartitsitsivoq, taamaaliornerlu nanginneqarpoq 2007-imi. Siusinnerusukkut Nuummi aamma Sisimiuni misissuisoqartareerpoq, pitsaassutsimillu misissuineq kingulleq annertusineqarpoq illoqarfinnut Qaqortumut aamma Ilulissanut.

Allakkat agg uaanneqartarnerisa pitsaassusaannik misissuineq ingerlanneqarpoq Grønlands Revisionskontor A/S-imi revisorinit naalagaaffimmit akuerisaasunit.

Illoqarfinni TELE-POST Centerit ilisimaneq ajorpaat illoqarfimminni qaqugukkut misissuisoqarnissaa.

Allakkat agguaanneqartarnerisa pitsaassusaannik misissuineq ingerlanneqarpoq 2007-imi uge 47-mi 48-milu, illoqarfinnilu sisamani taakkunani allakkat 614-it nassiussuunneqarput.

Nuuk procentinngorlugit Missiliorlugit

Ull. 1 59,9 % 59,9 %

Ull. 2 21,7 % 81,6 %

Ull. 3< 18,4 % 100,0 %

Iulissat procentinngorlugit Missiliorlugit

Ull. 1 99,1 % 99,1 %

Ull. 2 0,0 % 99,1 %

Ull. 3< 0,9 % 100,0 %

Sisimiut procentinngorlugit Missiliorlugit

Ull. 1 58,3 % 58,3 %

Ull. 2 28,7 % 87,0 %

Ull. 3< 13,0 % 100,0 %

Qaqortoq procentinngorlugit Missiliorlugit

Ull. 1 89,8 % 89,8 %

Ull. 2 6,1 % 95,9 %

Ull. 3< 4,1 % 100,0 %

Allakkat agguaanneqartarnerisa pit­ saassusaannik misissuinerup inernera skemami takuneqarsinnaavoq.

Agguaassisarnerup pitsaassusaanik Ilulissani misissuineq assorsuaq pitsaasumik inerneqarpoq, tamannalu ajunngilluinnarpoq. Agguaassisarnerup pitsaassusaanik Qaqortumi misissuineq naammaginarpallaanngilaq, illoqarfinnullu Sisimiunut aamma Nuummut inernerusut akuersaarneqarsinnaanngilluinnarlutik.

piffissami qanittumi pitsaassutsimik malunnartumik pitsannguutaasussanik aallartitsisinissaq eqqarsaatigalugu.

TELE-POST-ip suliffimmut attuumassuteqanngitsumik misissuisut ikiortigalugit pitsaassutsimik misissuinerit 2008-mi aammattaaq ingerlateqqissavai, pitsaassutsimillu misissuinerit poortukkanik allakkerivikkoortitanik misissuinernik 2008-p ingerlanerani ilaneqarnissaat sulissutigineqarpoq.

TELE-POST Centerit pineqartut angusanut pitsaanngitsunut pissutaasut paasiniarlugit ataatsimeeqatigineqareerput aammalu

Buuarsikkut

af Robert Holmene

Garmin GPS 60 GPS 60 sumiissusersiutaavoq angallattagaq Garmin-imeersoq nutaarluinnaq.

Biilimi, angallammi nunamilu pisunnermi atorneqarsinnaavoq.

GPS 60 LCD-qarpoq ersarissumik kontrast-eqarluartumillu, assitai qalipaateqarput 160 x 240 pixels-inik, seqinermillu toqqaannartumik saqqarneqarsimagaluarluni atuaruminartuuvoq.

GPS 60 aseroruminaatsumik pooqarpoq, qujanartumillu teknologii nutaaq atorneqalerallartillugu AA-nik marlunnik battereeqarpoq nalunaaquttap akunnerini 28-ni atorneqarsinnaasunik. Soorunami imermit pitarneqarsinnaanngilaq, taamaattumillu ilungersunarnerpaaniluunniit atorneqarsinnaalluni.

1499,Najukkanni TELE-POST Centerini pisiariuk

TELE akimik appaavoq

Ukioq manna juunip aallaqqaataaniit Kalaallit Nunaanni nalinginnaasumik telefonillit akikinnerusumik sianersinnaanngorput. Nunatsinnut tamarmut atuuttussamik akimik assigiimmik TELE-POST-ip siunnersuuteqarnera Naalakkersuisut akueraat.

Imaappoq juunip aallaqqaataaniit atui­ sugut nunatta isuaniit isuanut sianersinnaanngorput ullumikkut illoqarfiup iluani aki akigalugu.

Aki tassaalerpoq ulluunerani minutsimut 44 øre, unnukkulli unnuakkullu sianerneq akeqalerpoq minutsimut 22 øre. Tassa siusinnerusukkut nunatsinni akiusumut naleqqiullugu affaa ataallugu akeqalerpoq.

Ullumikkut akit Ull. nal. 07-18-ip akornanni 99 øre minutsimut Unn. nal. 18-07-ip akornanni 49 øre minutsimut

TELE-POST akimik taama atsigisumik appaavoq, kissaatigigatsigu atuisutsinnut aki paasiuminarneq akigitissallugu.

Nuna tamakkerlugu aki assigiissoq atorneqarpat, atuisup akinik sanilliussisin­ naanera ajornannginnerulissaaq.

Nunatsinnut tamarmut aki nutaaq atorlugu aammattaaq siunissami atuisutsinnut periarfissaalissaaq illoqarfimmut allamut nuussagaluarunik telefonnormumik nassarsinnaanissaa.

1. juni 2008 akit nutaat 44 øre minutsimut 22 øre minutsimut

– Naalakkersuisut siunnersuutitsinnik akuersinerat naammagisimaarpara. Nunatsinnut tamarmut aki nutaaq atorlugu atuisutsinnut siunissami akiligassat paasiuminarnerulissapput sipaaruteqarfiullutillu, taama oqarpoq TELE-POST-ip pisortaanera, Brian Buus Pedersen.

mobil HTC Touch Diamond

Sony Ericsson G900

guiden

Samsung U900 Soul

Bluetooth

Kalender

E-mail klient

Synk. med PC

5 megapixel

FM-radio

E-mail klient

MMS

Bluetooth

Java

E-mail

Outlook Sync.

Synk. med PC

MP3

Kalender

Video

Bluetooth

WMA-player

GPS

W-lan

GPRS

FM-radio

Micro SD op til 8 GB

MP3

Akia kr.

3999,-

Samsung MiCoach Adidas

Icepower

Akia kr.

3299,-

Sony Ericsson C902i

Akia kr.

3599,-

Sony Ericsson W380i

Sport- og musikmobil

E-mail klient

MMS

E-mail klient

Personlig træner

Målfoto

Bluetooth

MP3

Bluetooth stereo

Synk. med PC

FM-radio

Kalender

Track ID

Java

Kalender

Synk. med PC

Storyteller

GPRS

Video

FM-radio

MP3

Træningskalender Musik som motiverer

Synk. med PC

Bluetooth

Akia kr.

3399,-

Sony Ericsson C702i

Akia kr.

3699,-

Motorola V8 Gold (18 karat guld)

Akia kr.

1499,-

HTC Touch Pro

E-mail klient

MMS

E-mail klient

Synk. med PC

E-mail klient

Synk. med PC

Bluetooth

MP3

Bluetooth

Java

Bluetooth

Wi-Fi

Kalender

Track ID

Kalender

Video

Kalender

Video

GPRS

MP3

GPS

Qwerty

Synk. med PC Støv- og stænkbestandig

Akia kr.

2999,-

Akia kr.

4999,-

POST Greenlandip sullississut tapiliussaq ”Ekspres” ulloq 14. januar 2008 aallarnerfigalugu atorunnaarsippaa Sullississut tapiliussaq TAAMAALLAAT Kalaallit Nunaanniit Dan­ markimut allakkanik nassiussinermi atorneqartaraluarpoq.

Sullississut tapiliussaq ”Ekspres” atorlugu 2006-imi aamma 2007imi allakkanik nassiussisoqarsimanngilaq.

Sullitatta ilaat tuaviortumik Danmarkimut nassiussassaqaruni siunissami atortariaqassavaa tuaviortunut atorneqartartoq Jetpost.

Akia kr.

4999,-

Nunatsinni ujaranngornikut frimærkinut assiliartaliullugit Ulloq 24. maj TELE-POST-ip frimærkit pingasut stålstik-imik aamma offset-­­ imik suliat nunatsinni nassaanik ujaranngornikunik assiliartallit saqqummersippai.

Frimærkit pingasut taakku, Kalaallit Nunaanni ujaqqat tupinnartut nas-

Pisiassap normua 01100403 Kalaallit Nunaanni ujaran­ ngornikut I/1 – I halkieria evangelista Nalinga: DKK 1,00

Ulloq saqqummiunneqarfia: 24.5.2008 Ark-imi ataatsimi frimærkit 40-t Format-ia: G - liggende Papiaraq atorneqartoq: TR4 Naqitseriaaseq: Stålstik aamma offset Suliarinnittoq kigartuisorlu: Martin Mörck Pisiniarluni inniminniineq aamma

saarineqartartut frimærkinngorlugit saqqummersinneqartussaasut katillutik arfiniliusut siullersaraat.

Martin Mörck-ip norskiusup frimærkit tamaasa titartarlugillu kigartugarai, saqqummersittakkanilu taakkunani ki­ngulliit pingasut 2009-mi saqqum-

Pisiassap normua 01100404 Kalaallit Nunaanni ujaran­ ngornikut I/2 – I ichthyostega stensioei Nalinga: DKK 20,50

mersinneqassapput. Najukkanni TELE-POST Centerimi frimærkit pisiarisinnaavatit. Aamma qarasaasiakkut www.stamps.gl –ikkut pisiniarsinnaavutit imaluunniit Tasiilami Filatelia-mut 98 11 55-imut sianersinnaallutit.

Pisiassap normua 01100405 Kalaallit Nunaanni ujaran­ ngornikut I/3 – I eudimorphodon cromptonellus Nalinga: DKK 25,00

atuisunik sullissivitsinnut uunga nassiunneqarsinnaavoq:

POST Greenland, Filatelia, Postboks 121, 3913 Tasiilaq Tlf. 98 11 55, Fax 98 14 32, email: stamps@tele.gl

www.stamps.gl