AT U A G A S S I A Q U L L U I N N A R N I AT TAV E Q A AT E Q A R N E R M U T T U N N G A S O Q
UKIUT 10-AT • NR. 2 • 2009
Nutaarsiassat ullormut saqqummiunneqartartut naqiteqqammitillugit pissarsiarikkit q. 3 Mobilit! oqaloqatigiinnermut atorneqartaramik? q. 5 Illartussaq kingulleq suli nalliutinngilaq q. 10
... tamarmik Online-mi uani ...
Asasara atuartartoq Aviisit timmisartumik Kalaallit Nunaanni akisoqisumik assartorneqartarnerinut taarsiullugu POST-ip najukkami aviisit naqittalissavai, tamatumalu kingorna aviisinut silaannakkut assartorneqartunut naleqqiullugu akikinnerujussuarmik sullitanut agguaattalissallugit
POST Greenland nunarsuarmi allakkeriviit allat assigalugit allannguinernik annertuunik aqqusaagaqarpoq. Niuerfinni nalinginnaasuni pingaarnerni isertitaasartut ilaatigut attaveqaatinit elektroniskiusunit internettimillu sakkortuumik unammillerneqarneq pissutigalugit appariartupiloorput. Ingerlatsineq pitsaasoq aningaasaqarnermillu aqutsineq sukannersoq aqqutigalugit maannamut POST-ip aningaasaqarnikkut isumannaatsumik ineriartortinneqarnera qulakkeerneqarsimavoq, kisiannili allakkat kaaviiaartitallu ullumikkornit amerlanerujussuugallarmata sullissinerusimasup assinganik sullinneqarnissamik sullitat naatsorsuutigisaasa naammassiniarnerani unammilligassat annertusimapput. Sullitatigut tunngaviusut nunami siammarsimanerat pissutigalugu POST – allakkeriviit annerit allat assigalugit – allakkerivinnik matooqqaanikkut aningaasartuuterpassuarnik sipaagaqarsinnaasimanngilaq. Aammami sullitat allakkaminnik nakkartitsiniarlutik illoqarfimmut allamut aallarnissaannik piumaffigineqarsinnaanngillat. Kisiannili teknologii nutaarluinnaq POST-imut iluaqusiivoq, qaammatinilu tulliuttuni suliniutit nutaat arlallit misilerarneqartussaapput – taakkununnga “nammineerluni allakkanik nassitsisarnermut automatit” ilaallutik, taakkulu atorlugit sullitat – aamma TELEPOST-imi sullissiviit ammasarfiisa nalinginnaasut avataanni - namminneerlutik allakkanik poortukkanillu il.il. nassitsisinnaalersussaapput. Tassani sullissineq pitsaanerusoq aningaasartuutinillu appaanissamut periarfissat ataatsikkut pissarsiarineqartussaapput. Maannamut misileraasoqarallassaaq, kisiannili teknologiip taassuma aamma illoqarfinnut tamanut siaruartinneqarnissaa naatsorsuutigaarput. Suliffeqarfimmut isertitakilliortumut sipaarutissat kisimik aqqutissaasanngillat – aammali tunisassianik nutaanik ineriartortitsinissaq aqqutissaasarpoq. Tassanili tunngavissatuaasoq tassaavoq, suliassaqarfinni POST-ip piginnaaneqarfigisaani suliniuteqarnissaq – soorlu siaruarterinerup aammalu ingerlasussanik piareersaanerup aqutsinerullu iluani. Online-mi saqqummersumi uani ilaatigut aviisinut tunngatillugu sullississut “Print on Demand”, tunisassianut taamaattumut tunngasorpiaasoq pillugu atuagaqarsinnaavutit. Aviisit timmisartumik Kalaallit Nunaanni akisoqisumik assartorneqartarnerinut taarsiullugu POST-ip najukkami aviisit naqittalissavai, tamatumalu kingorna aviisinut silaannakkut assartorneqartunut naleqqiullugu akikinnerujussuarmik sullitanut agguaattalissallugit. Taamatut niuerneq aallaqqaammut Nuummi misilerarneqassaaq. Maannalu allarluinnarmut: Aavarnissaq qanillivoq, eqqarsarlualaaraannilu imaatigut angalanissaq isumannaannerulersinneqarsinnaavoq, angalasullu tamarmik aallaaniareerlutik aalisareerlutillu toqqissillugit angerlamut apuussinnaapput. Silarlutsillugu imaluunniit angallammik ajornartorsiuteqartilluni ajornartoornermi VHFradio iluaqutissatut pingaaruteqarpoq, taannalu atorlugu amerlanertigut ajutoornerup annikitsup ajunaarnersuarmik kinguneqarnissaa pinngitsoortinneqartarpoq. VHF-radiomik nassartarit – aammalu kanal 16-ip tusarnaarsinnaanissaa tamatigut eqqaamasaruk, taamaalioruit aamma qanitanni angallatinut allanut ikiuussinnaagavit. TELE-p sinerissami radiukkut sullissivia ulloq unnuarlu tusarnaartarpoq, aammalu imaatigut angalasut navialinissaat kalerriinissaallu nakkutigisarlugu. Ajornartuussagaluaruit Sinerissami Radioqarfiup annaassiniartarnermut oqartussaasut attaveqarfigissavai, aammalu annaassiniartarnermut oqartussaasut illillu akornissinni attaveqatigiinnissinni ataqatigiissaarinermigut ikiuutissalluni. Sinerissami Radioqarfik attaveqarnissamullu periarfissatit pillugit http://www.tele.gl/dk/ Kystradio aqqutigalugu annertunerusumik atuagaqarsinnaavutit, aammalu Ineqarnermut, Attaveqarnermut Angallannermullu Naalakkersuisoqarfik alakkarsinnaavat, nittartagaani imaatigut isumannaatsumik angalanissaq pillugu siunnersuutinik pingaarutilinnik pitsaa sunillu peqarmat. Siornatigut manna amerlasooriarluni oqaatigineqartareerpoq, kisiannili ajoraluartumik utertuartariaqarpoq: Imaatigut angalaninni isumatusaarit angalanerillu isumannaatsuutiguk!
TMA 090503 mgt
Angalalluarina! Brian Buus Pedersen, pisortaaneq
KALAALLIT NUNAANNI QUPPERSAGAQ INOQUTIGIINNUT AGGUAATTAGAQ Naqiterussiffigineqarpoq: TELE Greenland A/S, Postboks 1002, 3900 Nuuk, Tlf.: 34 12 55, E-mail: marketing@tele.gl Nittatagaq: www.tele.gl • www.post.gl • www.stamps.gl Suliarinnittut: Brian Buus Pedersen (akisuussaalluni aaqqissuisoq), Dorit Olsen (aaqqissuisoq), Malînánguaq M. Mølgaard, Malene Guldager Thygesen, Maria Toft & Mai-Britt Ejby Villadsen. Assilissat: TELE-POST, Essence Library, Deluxus Studio, allallu. Sananeqarfia: Malene Guldager Thygesen, TELE-POST. Naqiterneqarfia: Naqitat A/S. Ussassaarutit: Ussassaarutit atuutissapput 3. august 2009-imiit 30. november 2009-imut. TELE-POST-imi sulisut unamminnermi peqataasinnaanngillat. Eqqaamaqquarput tunniussinermi, naqinnerani akillu allanngornerini allannguuteqartoqarsinnaannera. ISSN: 1600-9215. Saqqaataa assitaa: Robert Holmene
Online nr. 2 • 2009
Nutaarsiassat ullormut saqqummiunneqartartut naqiteqqammitillugit pissarsiarikkit Arfininngornerup ullaavani kaffi qalaq qaaq, rundstykkit kissalaartut aviisimilu ullaakkut saqqummersartumi nutaarsiassat kingullerpaat. Tamanna misigiumagukku, taava nuannaarutississinnaavatsigit, tassami POST Erhverv-ip sullississut nutaaq maanna saqqummiuppaa taa guutilik ”Print on demand” – tassalu illit pisariaqartitsinerit naapertorlugu nutaarsiassanik aniatitsissussineq.
”Print on demand” sullississutaavoq aviisimik sullitatta atuarusunnerpaasaanik aniatitsissussiffiusoq. Tassa angallassinermut piffissaajarneq pisariaqanngilaq, taamaammallu aviisit saqqummersin naanngorniariaraangata atuartussanut aattarsinnaavagut,” inuussutissarsiutilinnut sullissinermut pisortaasoq pilersaarum millu ingerlatsisuusoq Salik Hard oqarpoq. ”Print on demand” misiliutitut Nuummi siullermik ingerlatissavarput. Tamanna iluatsissappat naatsorsuutigineqarsinnaavoq Kalaallit Nunaanni illoqarfinni allani ta manna aamma saqqummiunneqassasoq. ”Print on demand” saqqummiukkutsigu atuisugut periarfissaqassapput qaammatini 3-ni, 6-ni imaluunniit 12-ini pisartagaqalernissamut nalunaarnissamik. Piffissami tassani namminerluinnaq kissaatit malillugit pisartagaqarneq qanoq ittoq aalaja ngiunneqarsinnaavoq. Kissaatigigaanni ataasinngornikkut aviisimik pisartagaqarnissaq, tallimanngornikkut alla aammalu arfininngornikkut allarluinnaq, tamanna ajornanngilluinnassaaq. Atuisut namminneq aalajangissavaat aviisit sorliit ulluni sorlerni pisartagariumanerlugit. Nunamik allamiik aaliangersimaqqissaartumik pisartagaqarusukkaanni, soorlu Daily Mirror
imaluunniit International Herald Tribune, tamanna aamma periarfissaalluarpoq. Aviisit postboksinut ikiorarneqartassapput, taamaammat sap. ak. ulluni tamani aviisit nutaarluinnarnik imallit pissarsiarineqarsinnaassapput – aamma arfinin ngornikkut sapaatikkullu. Aamma ulluni atuarnissamut piffissaqarfiginerusanni aviisit pisarsinnaalluarpat. Aviisi pisartagarinngisaq atuarusukkaanni Nuummi pisiniarfinni assigiinngitsuni aviisi taanna nutaarluinnarnik nutaarsiassaatilik pisiarineqarsinnaassaaq. Aviisi ataaseq 25 kroneqassaaq, tassalu aviisit aniatitat pisiarineranni aningaasanik aamma sipaartoqarsinnaavoq. Qallunaat aviisii annerit soorlu: B.T., Ekstra Bladet, Politiken aamma Jyllands Posten taakkuussapput pisiniarfinni annerusumik pisiarineqarsinnaasussat.
”Print on demand”-ip atorneratigut iluaqutaasussat ersarissut, soorlu nu taarsiassat kingullerpaat aammalu aviisit akikinnerit, saniatigut aviisit taamaattut nioqqutiginerisigut iluaqutissaq alla annertoorujussuaq tassaavoq avatangiisimut iluaqutissiinerujussuaq. Aviisit pappialamik atoqqitamik 100 %-imik atuilluni naqitaassapput, aammali allamik avatangiisitsinnut iluaqutissarsiviusussaavoq: ”Aviisit timmisartumik maanga angallanneqartarun naartussaammata, timmisartukkoortinnerat sipaarutigissavarput, tamannalu CO2-mik aniatitsinermik annikillisaaqa taassaaq. Tamanna ilutigalugu aviisit ”Print on demand”-ikkoorlugu atugassagut kisiisa aniatittartussaavagut. Taamaammat pappialarpassuit pisariaqanngitsumik atussanngilagut”, Salik Hard oqarpoq.
Aviisit pappialamut ullumikkut naqitsivigineqartartumut ilisimariikkatsinnullu assingusumut naqillugit aniatinneqartassapput. Aviisit uagut aniatitagut aviisillu naqiterivinneersut assigiinngissutituarissavaat, aviisi uagut aniatittagariligassarput angissutsimigut minnerusussaanera, taamaalillunilu atuartussamut tigummiuminarnerussalluni. Tamannali aviisip atuaruminassusianut ajoqutaassanngilaq, assiliartalersuisartussammi ullormut aviisimik saqqummersitsisassammata ”Print on demand”-ip angissuserisartagassaa atorlugu. Tassa aviisit tamarmik imarisaat assigiilluinnarput.
Mobilinni MobStart atorlugu: • internetimi nittartakkanut mobilimut naleqqussakkanut 400-t sinnerlugit amerlatigisunut – immikkoortunut assigiinngitsunut 40-nut immikkuutitaakkanut (aamma iPhone-nut sites-inut) – isersinnaalissaatit. • saqqaani toqqaannartumik Sermitsiamut, KNR-imut aamma Webavisen-imut innersuussissutit takusinnaassavatit • TV2-mi, Ekstra Bladet-imi, DR-imi, Politiken-imi, Jyllands-Posten-imi, Se&Hør-imi, Børsen-imi aamma Bold.dk-mi allanilu nutaarsiassat kingullerpaat malinnaaffigisin naassavatit. • MobStart-ip innersuussissutinut ilioqqaaviani sukkasuumik ujarlersinnaassaatit • MobStart-ip saqqaaniit toqqaannartumik Google aqqutigalugu ujarlersinnaassaatit • Eniro/Krak aqqutigalugu normunut/adressenut allattorsimaffik atorsinnaassavat • Asiamiit DMI-miillu ullormut silassaq takusinnaassavat • MobStart-ip saqqaata qulaanut ”Dine Favoritter”-nut mobilinni nittartakkat nuannarinerpaasatit ilanngussinnaavatit • mobilini nittartakkanut nutaanut innersuussutit nutarterneqarnerat malinnaavigiuarsinnaavat • atuisut mobilimi nittartakkat nuannarinerpaasaasa ullormut allattorsimaffiat takusinnaavat • Innersuussissutit nutaat, MobStart-ip innersuussissutinut ilioqqaaviani suli pigineqanngitsut, nammineq ilanngussinnaavatit
Online nr. 2 • 2009
MobStart Internetimi nittartakkat mobilinut tulluarsagaanerpaat ataatsimut katersorneqarfiat TELE-POST-ip JP/Politikens Hus suleqatigalugu internetimi nittartagaq mobilinut tulluarsagaq saqqummiuppaa taaguutilik: MobStart. Mobilimut ullumikkut atorneqartumut siunissamilu atorneqalersussamut tulluarsagaasunut innersuussissutinut, TELE-POST-ip atuisui mobilikkut internet imi nittartagarpassuarnut pitsaalluinnartunut ilitsersuussinnaanerannik nittartakkap periarfissilluarpai. JP/Politikens Hus-imi Head of Mobileusoq Thomas Hvidt, oqarpoq: ”MobStart ineriartortinnialugu aalajangerparput, mobilinut nittartagarpassuarnut ullumikkut piusunut tamakkiingajattumik allattorsimaffimmik peqannginneranut qisuariaatitut – maannalu TELE-POST-imik suleqateqarneq aallartilerparput, taamaalillutik tassannga atuisut aamma nittartakkamut isersinnaaniassammata. Anguniagaraarput
MobStart tassaassasoq internetimi nittartagaq mobilinut tulluarsagaq Jubii-mut Yahoo-mulluunniit assingusoq, soorlumi web portalit siuliani taasagut ukiut qulit matuma siorna internetimut tamanit atorneqartumut taamaassimasut.” MobStart, mobilimik atuisunut internetimi nittartakkani alakkarterinermik misiliisimanngitsunut aallartiffissaqqissuuvoq. Nittartagaq MobStart atuisuusussanut naleqqussarluarsimasooqqullugu atortuligaavoq atuisut namminneq nittartakkamut innersuussissutinik (link-inik) ilanngussisinnaanngorlugit, taamaalillutik nittartakkat aallaqqaataaniilli hundredelikkaajusut suli amerlanerujussuanngorsinnaassapput.
http://mobil.tele.gl
Mobilit!
oqaloqatigiinnermut atorneqartaramik?
FOTO: PHOTOEVERYWHERE.CO.UK
Siunissami Kalaallit Nunaanni mobili oqaluttualianik atuarnernut, tv-mik isiginnaarnernut najukkatsinni luunniit pisiniarfimmi pisiatsinnik akiliutitut atuga rilissavarput? Japanimimi taamatut atulereerpaat Qupp. 6 nangissaaq
Online nr. 2 • 2009
FOTO: KATHLYNE PARK
FOTO: PHOTOEVERYWHERE.CO.UK
Japanimi inuppassuit najugaqarput, ilaana inuppassuupput. Ersarinnerusumik oqaatigalugu nunami Kalaallit Nunaannit arfinileriaammik minnerusumi inuit 127 millionit najugaqarput. Illoqarfittut pingaarnersaasoq Tokyo kisiat eqqaassagaanni inuit 8,5 millionit tassani najugaqarput. Japanimiorpassuit millionilikkaat ullut tamaasa akunnerpassuit angallannermut atortarpaat. Annerusumik piffissami tassani ”keitai”-ertik atortarpaat, taannalu tassaavoq Japanimi mobiltelefonimut taaguut. Japanimi attaveqaateqarnermik ingerlatsiviit tamanna soorunami nalunngilaat, taamaammallu nittartakkakkut sullissinerit mobiltelefonip skærmeeraanut immikkut naleqqus-
Online nr. 2 • 2009
sagaapput, tusagassiuutinillu atuineq annertusigaluttuinnartumik kikkunnit tamanit atorneqartoq »keitai« aqqutigalugu ingerlalersimavoq. Japanimiut ”keitai”-iat allarpassuarnik atortoqarpoq ullumikkut Kalaallit Nu naanni suli atugarinngisatsinnik. Teknologii qaffasissoq aamma japan imiut inooriaasitoqaat qangali ”tasiorlutik” ingerlaqatigiittut ilisimaneqarpoq. Tamanna aamma mobiltelefoninut atuuppoq. Allaammi Japanimi ”keitai-kulturi” eqqartorneqartarpoq – tassalu inooriaaseq mobiltelefoni atorlugu uninngaannarfiunngitsoq qarasaasiamut angallattakkamut angerlarsimaffimmiluunniit qarasaasiamut taarsiulluni paasissutis-
siinernut attaveqatigiinnernullu qitiusumik atorneqartoq. Japanimi tamarmi 3G atorneqarpoq, tassa kinguaariit pingajuini mobili atorlugu teknologii, mobilip attaveqaataanit sukkaneroqisumik sukkassusilik mobilinut attaveqaat nutaarluinnangajaasoq. Nunarsuatsinni tamarmi nioqquteqarfimmut nioqqutigineqarsinnaasoq 4G soorunami aamma suliarineqarpoq. 3G-mik mobiltelefoneqanngikkaanni, mobiltelefoni Japanimi atorsinnaanngilaq. Paarlattuanik Japan imut tikeraartilluni telefonimik attartortoqarsinnaavoq. Telefonimik attartortut sullissiffiusumut normumut sianersinnaapput, sianeraangatalu sullissisup telefonip GPS-ia atorlugu sumiinnerannik aqqutissaanillu ikiorsinnaavai.
Japanimi mobilit atorneqarneranni quianartuuvoq, inuit mobili atorlugu oqaloqatigiittut takussaannginne rujussuat. Tamat akornanniitilluni telefonikkut oqalunneq ataqqinnin nginnertut isigineqarpoq, qimut tuitsunilu mobilikkut oqaloqatigiittoqaqqusaanngilaq.
Links: http://metropolis.co.jp/default.asp
Japanimi angerlarsimaffinni qarasaasiat internetimut attavillit 46 millionit inulaarpaat.
Kalaallit Nunaanni mobilimik atuisut mobilitik annerusumik sms-inut oqaloqatigiinnernullu atortarpaat, aammali mobili aqqutigalugu nutaarsiassanik aamma filminik aallersinnaapput, kiisalu email inik nassiussillutillu tigusisinnaallutik. Japanimiut mobiltelefonii allarpassuarnik ulluinnarni atugarisaannik atortoqartiterput. Assersuutigalugu japanimiut mobilii chip-itaqareerput stregkode-nik atuaasinnaasunik, tassuunaqquullugulu mobili akiliutitut atorneqarsinnaasarpoq. Inuit millionilippassuit ullut tamaasa suliartornerminni angerlarnerminnilu qimuttuitsortartut mobilitik automatimut tagiartittarpaat, taamaalillutillu nunap iluatigoortunut qimuttuitsunut allatulluunniit angallassissutinut ilaasinnaanngortarlutik. Aamma allarpassuarni stregkode-mik atuiffiusinnaasuni taamaaliorsinnaapput. Mobiltelefoni tassaalersimavoq aningaasivik digitaliusoq. Bussip qaqugu tikiunnissaa nalornissutigigaanni, bussit unittarfiat stregkode-li gaavoq bussip GPS-ianut toqqaannartumik attavilikkamik. Mobilip stregkode taava atuarsinnaavaa, mobilillu skærmiatigut bussip ingerlavia malittarineqarsinnaa voq. Aamma japanimiut sumut allamut nikinnerminni nuannarisorujussuuaat naalagaaffiup akeqanngitsumik tv-kkut kanaalii akeqanngitsut isiginnaassallugit. Mobilinut sullissinerit assigalugit tv-kkut isiginnaagassiortoqartarpoq skærmimut mikisunnguamut naleqqussakkanik. Japan imiut aammattaaq telefonertik atorlugu mailerneq atortorujussuuaat, mailernerillu tamarmik affaat mobiltelefoniminngaanniit nassiunneqartarput. Amerlaqaat telefon imikkut atuartartut ’keitai shosetsu’-nik, tassalu oqaluttualiat mobilikkut atuarneqarsinnaasut. Keitai shosetsu-t nuannarineqarnerpaat atuaganngorlugit ilaatigut saqqummersinneqartarput. Kalaallit Nunaanni Facebook inuit akornanni qarasaasiakkut attaveqaataavoq nuannarineqaqisoq. Japanimiut Facebook atugarinngilaat, kisianni mobiltelefonertik aqqutigalugu MiXi, japanimi 20 mio-ninit ikinnerulaaginnartunit qara saasiami imminnut attaveqatigiittarnermut atugarineqarnerpaaq, atugaraat. MiXi Facebook-imut naleqqiulluni ataatsimik immikkooruteqarpoq: Ilisarnaatigisamik kina alakkarterisimanersoq takuneqarsinnaavoq.
2007-imi februarimi Japanimi mobilimut attavillit 100 millionit sinnerpaat.
Japanimi mobilit atorneqarneranni quia nartuuvoq, inuit mobili atorlugu oqaloqatigiittut takussaannginnerujussuat. Tamat
http://www.seekjapan.jp/japanzine.php http://www.nttdocomo.com/services/ index.html
Japanimiup nalinginnaasup ullormut akunnerni katillugit marlunni – pi ngasuni mobilini atortarpaa. Sapaatip akunneranut marloriarluni – pingasoriarluni oqaluussinermut atortarpaa. E-mailit tamarmik affaat mobiltelefonininngaanniit nassiunneqartarput. Moshi – moshi japanimiusut isumaqarpoq hallo. Interneti 86,3 millioninit Japanimi atorneqarpoq. Taakku innuttaasut 67,1 procenteraat.
Japanimiut 53 millionit mobiliminninngaanniit internetimut isertarput.
akornanniitilluni telefonikkut oqalunneq ataqqinninnginnertut isigineqarpoq, qimuttuitsunilu mobilikkut oqaloqatigiittoqaqqusaanngilaq. Qaqutigooqaaq mobilip sianerpaluanik tusartarneq, tassami mobilit amerlanerit nipeqanngitsumik sianertartunngortitaasarput. Telefonimmi nipiliortinnera aamma ataqqinninnginnertut isigineqarpoq. Tamanna japanimiut qangali ileqqutoqaannit, tassa inoqatit assorsuaq eqqarsaatigineqartarnerannik pissuteqarluarsinnaavoq. Nuannarineqaqisoq alla tassaavoq nivingatalersuisarneq. Inuusuttut takussaanngingajapput pinngussamik, bamseeqqamik matuersaatilluunniit nivinngarfiannik mobiltelefoniminnut nivinngaasimanngitsut. Amerlaqisut mobilimik isikkui immikkuullarissunngorniarlugit kusassaateeraasinnaasunik pisiortortarput pinnersaatillu assigiin ngitsorpassuit nipitissortarlugit. Kisianni aamma amerlaqaat assigiinngorlugit mobileqartitertut. Nunap sajussinnaanera pissutigalugu ilaasa siggartaateerannguaq nivinngarsimasarpaat, taamaalilluni illup nakkaassimasup ataaniikkaanni mobili kaasarfimmiit amoriaannaavoq ikiortissarsiorlunilu siggartarluni. 3G imaluunniit Kalaallit Nunaanni mobiltelefonimik atuisunut attavik ledningeqan ngitsoq sukkasoorsuaq imaassinnaavoq siunissami ungasinngitsumiittoq. TELE Greenlandip 3G-p atulersinnaanera eqqarsaatigaa aammalu nioqqutit ledningeqan ngitsut allat assigiinngitsut qimerloorsimallugit. Aammali tamakkununnga tunngasut allat Japanimut paasiniaaviginissaat pilersaarutaavoq. Maannakkuugallartorli: telefonit keitai-imik oqarfigiuk.
Kilder: ”Det mobile liv”. Horisont, DRTV1, 11.maj 2009.06.05
”Vores mobile fremtid”, Horisont på DR.P1 ”Få japanerne uden mobil”, Videnskab kort på DR.P1 Informant, Neil Blair Christensen, bosiddende i Japan. ”Æblet i det japanske mobil-paradis”, Martin Brynskov, Center for Digital Urban Living. Download.
Online nr. 2 • 2009
Internetimi sukkassutsit pillugit ilisimasariaqartut TELEp nittartagaatigut illit qarasaasianninngaanniit TELEp internetimik atuinermut Nuummi serverianut sukkassusiusoq uuttorsinnaavat. Qarasaasiavilli sukkassusaa assigiin ngitsunit sunnerneqartarpoq. Assersuutigalugu programmininngaanniit illit qarasaasiannut immiussimasannit nassiussigaangavit tigusigaangavillu internetertillutilluunniit qarasaasiat arlallit ikumatissimagukkit sukkassuseq annikillisinneqartarpoq. Taamaammat sukkassutsimik uuttuisimaguit inernera sukkassutsimut atugassatut pisiannut (attaveqarnerup
Online nr. 2 • 2009
sukkassusaanut) tamakkiisumik sanilliunneqarsinnaassanngilaq. Sukkassutsimik uuttuinerup takutitaa tassaavoq, atta vinni sukkassutsimik sukkaallisitsisut ilanngaatigalugit illit attaveqarnerpit sukkassusaa. Sunniuteqartoq annertooq tassaavoq overhead (paasissutissanik ingerlatsineq), sukkassutsip atukkavit 15 %-ia angullugu atuiffiusoq. Overhead sunaana? Overhead taaguutaavoq paasissutissat nassiussat ingerlanneqarneranni sukkassutsimut annaasaqarnermut. Paasissutissat internetikkoorlugit nas-
siunneqaraangamik poortuganngorlugit immikkoortiterneqartarput. Poortukkat tamarmik immikkut paasissutissanik nipititsivigineqartarput poortukkap apuuffissarpiaminut apuunnissaa qulakkeerniarlugu. Tamanna paasissutissanik allanik aamma paasissutissiisarpoq paasissutissanik ingerlatsinermi inissamik tigusisunik. Taamaammat sukkassuseq uuttorneqartoq sukkassusivimmit annikinnerusutut isikkoqartarpoq paasissutissat 1 megabytemik attavikkoortinniarneri inissamik 1,2 megabyte missaanniittumik pisariaqartitsimmata.
Overhead pissutigalugu attaveqarnerpit sukkassusaanit sukkassuseq 15 % angullugu annikinnerusoq naatsorsuutigissavat. ADSLeqarninnut naleqqiullugu suliaqartillutit sukkassuserisariaqakkat allattukkani takusinnaavat:
Aallernermi sukkassuseq
Nassiussinermi sukkassuseq
Attaveqarnerup sukkassussaa
Suliaqarnemi sukkassusissatut naats.
Attaveqarnerup sukkassussaa
Suliaqarnemi sukkassusissatut naats.
ADSL BASIC 512 kbit/sek
435 kbit/sek
256 kbit/sek
217 kbit/sek
ADSL SILVER 1024 kbit/sek
870 kbit/sek
256 kbit/sek
217 kbit/sek
ADSL GOLD 2048 kbit/sek
1740 kbit/sek
256 kbit/sek
217 kbit/sek
ADSL PREMIUM 4096 kbit/sek
3480 kbit/sek
768 kbit/sek
652 kbit/sek
Sukkassutsit naatsorsuutigisamit sukkaanneruppat qanoq misissuisinnaanermut allattukkat 1. Overhead Eqqaamajuk ADSL-ip sukkassusaani sukkassuseq 15% angullugu annertutigisoq paasissutissanik ingerlatsinermut (overhead) atorneqartarmat. Overhead aqqusaanngitsoorneqarsinnaanngilaq. 2. Qarasaasiat ADSL-imut modem-innut toqqaannartumik attavileruk Atortut ledningeqanngitsut, router-it atortulluunniit allat qarasaasiavit ADSLivillu modem-iata akornanni attavilikkatit attavianniit piikkit, taavalu qarasaasiat
Telefonbogi Nunatsinni Telefonbogi 2009/10 augustip ingerlanerani saqqummissaaq.
ADSL-ivit modem-ianut toqqaannartumik attavilerlugu attaveqaatinut kabeli atorlugu. 3. Qarasaasiat viruseqarnersoq spywareqarnersorlu misissoruk Antivirus software-t nutarteruk, qarasaasiat tamaat scanneruk allallu ajornartorsiutaasinnaasut aaqqiivigikkit. www.free. avg.com -imi imaluunniit www.antivirus. comodo.com -imi antivirus software akeqanngitsumik aasinnaavat. Qulaani taagorneqartut tulleriiaareerukkit sukkassutsimik uuttuineq misileqqissavat.
Inoqutigiit tamarmik ataatsimik pissapput, illit imaluunniit suliffeqarfiutit telefon boginik amerlanerusunik pisariaqartitsigussi najukkanni TELE-POST Centeri aqqusaarsinnaavat pisariaqartitannillu amerlassusilinnik aallerlutit. Telefonboginik pissarsinissaq aamma pisinnaavoq najukkami TELE-POST Centeri isumaqatigiissuteqarfigalugu. Telefonbogimi paasissutissaatitit kukkuneqarpata allanngortitsisinnaaneq pillugu nalunaaruteqassaatit uunga: TELE Service Bureau, Postboks 115, 3951 Qasigiannguit. Tlf.: 91 12 55. Fax 91 14 30
4. Qarasaasiamiit allaminngaanniit misiliigit Suli sukkaappallaarpat sukkassutsimik uuttuineq qarasaasiamiit allamiit misilissavat. Tamatuma ajornartorsiut aaqqinngippagu, 808080-imut sianerlutit TELE-p Atuisunut Sullissivia attavigisinnaavat ADSL-innullu attaviit ajoquteqartutut nalunaarutigalugu.
ullu 375 iumut/utimuni! s o y k o -T qarl Nuuk kkassuse ms-inik su illit t.net -imi atsinni s te d e e p rsu www.s nniit nuna itsorpassug n qarasaasia n ii rtoq t assig ser verinu kassuseq atorneqa k u arnut s aavat. uuttorsinn
Aamma pisariitsumik sukkasuumillu aaqqissinnaavatit www.tele.gl -imi Paasissutissat ataanni – aaqqitatit ukiup tulliani saqqummertussamut kiisalu Paasissutissat tullianik nutarterneqarnerannut ilanngunneqassapput. Internetimi Paasissutissat ikinnerpaamik sapaatip akunneranut ataasiarlutik aaqqissuunneqartarput.
Online nr. 2 • 2009
Illartussaq kingulleq
suli nalliutinngilaq
10
Online nr. 2 • 2009
Isai kajortut immikkut qaamaneqarput qungujulaartuaannarporlu. Titartaallaqqinninini aammalu Kalaallit Nunaanni ulluinnarni pisartut pillugit quianartuliullaqqinnini ilisimaneqaatigai, aammalu oqallinnermik pilersitsisarpoq – nuannersumik. 1969-imi inunngorsimavoq, aammalu Kalaallit Nunaata annersaani nuttartuusimalluni, tassalu avannamut Qaanaamiit kujammut Narsamut. Tassaavoq Robert Holmene.
10
Online nr. 2 • 2009
”Inuit qalasersuaq kujallermi pinngortitamik mianerinninnerat annertuumik ilinniarfigineqarsinnaagaluarpoq”, Robert nipikitsumik oqarpoq, “maani aallaaniaraangatta imaluunniit pisuttuaannarluta angalagaangatta eqqakkanik naammattoorsiuarpugut”.
Titartaallaqqinnerata pinngornera Robert 90-ikkunni Niuernermik Ilinniarfimmi ilinniartilluni qarasaa sulillualerpoq. Aallaqqaanmut titartagai kammalaatimilu akunnerminni namminneerlutik pigisarpaat. Titartagannaava Buuarsikkut pinngorpoq – kisiannili suli inerisinngilaa. Titartakkat mikisunnguit naatsorsuutiginngisaanik siumut aallartitsipput, isiginnaartartunit perusoqisunit amerliartuinnartunit piumaneqaqalutik. Ullumikkut Buaasikkunnik nuannaartorinnittut immikkut Facebook-ikkut nittartagaqarput. Robert titartagannguamut isumassarsigaangat, titartagai ingerlaannartumik atuartartunut assigiinngitsunut apuunneqartarput. Quiagineqartaqalutik. Tassami Robert pisartunik eqquisarpoq, isummat eqqortaramigit. Taamani telefax aqqutigalugu ingerlattarpai. Suli internetti Kalaallit Nunaanni atorneqalersimanngimmat. Taamaattorli aatsaat ukiualuit qaangiuttut aatsaat Robertip Buuaasikkut pimoorullugit saqqummiuttalerpai. Tassalu ukioq 2001-imi taamani suliffigisaminit Air Greenlandimit kajumissaarneqareerluni. Robert titartakkaminik qupperneq sanimut naallugu Nuuk Ugeavis-imut nassiussivoq, tamatumalu kingorna Buuarsikkut sapaatit akunnerannut ataasiarlutik Nuummi quppersakkamut nuannarineqaqisumut sapaatit akunnerannut saqqummersartumut, aammalu uagut nammineerluta quppersakkatsigut TP Online-kkut aalajangersimasumik ilanngunneqartalerput.
Robert upside down.
Qalasersuarmi Kujallermi seqineq tarrilersoq.
Robert kussarluni (qaqorteqqasullu) 2009-mi Robert imaannaanngitsumik periarfissarsivoq. Robertip oqarasuaatikkut oqaluussinerisa ilaat inuunerminik isiginneriaasianik allanngortitsilluinnartussaasoq paasinarsivoq. Ikinngutaata Johnip Robert Qalasersuarmut Kujallermut angalaqatiseraa. “Ilaarusuppa? Aap, ilaana!”.
“Ajunngilaq”, John oqarpoq. “Ullut qulit qaangiuppata aallassaagut”... Unnuk taanna Robert sininnani Qalasersuaq pillugu paasisaqarniarluni nittartakkanik ujarlerpoq. Nunarsuup illuatungaanut angalanerminnut kussarlutillu apuunnissaminnut piffissangaatsiaq atorpaat. Barcelona aqqusaarlugu angalapput, tassanilu nassatatik annaavaat. Qujanartumik ulluni pingasuni Buenos Aires-imiinneranni nassatatik nassaaraat, tamatumalu kingorna nunarsuatsinni illoqarfiit kujasinnersaannut, Ushuaia-mut Argentinamiittumut ingerlaqqipput. Ushuaia-mi umiarsuarmut FRAM-imut ikipput. Ullut aqqaneq marluk atorlugit Qalasersuarmut Kujallermut angalapput. Ullut aqqanik marluk atugarissaarfigeqalugit. Inuit arfermik takkuttoqarneri
tamaasa assiliivimminnik amooqqaasartut nuannisaqisut ilaaqatigalugit. Pinngortitaq Kalaallit Nunaanni ilisarisimariigaannut assinguvoq. Robert Johnilu ilaaqatimik nuannisarnerannit, pinngortitamillu aqqutigisaminnit nuannaarutiginninnerannit sunnigaapput. Isarukitsut siullit takkuttalermata aatsaat iluamik nuannisarnerat annertusivoq. Uumasunnguit ilitseereqisut mikisunnguit taakku aarluarsunnut mikisunnguanut assingupput. Robert Johnilu Kalaallit Nunaanniikkallaramik isarukitsunik suaasaliornissaminnut qaqorteqqasunik nassarniarlutik eqqarsaatigisarsimavaat, tamannalu soorunami eqqarsaataannaavoq. Tassami isarukitsut takusaat inequnaqaat, aammalu Robertip uummataanut assut attuipput. Qalasersuarmi Kujallermi suut tamarmik killormoortuupput. Assersuutigalugu pinngortitap minguitsuunissaa mianerineqaqaaq – ilaasut tamarmik bakteriaajakkanik kamippalersorneqarput, aammalu isarukitsut qanillisussaagamikkit pinnersaatinik atugaqaqqusaanngillat. Allaammi isarukitsut inuit pisuffigisanni pisulissappata illuartussaapput. ”Inuit takanani pinngortitamik mianerin-
Online nr. 2 • 2009
11
ninnerat annertuumik ilinniarfigineqarsinnaagaluarpoq”, Robert nipikitsumik oqarpoq, “maani aallaaniaraangatta imaluunniit pisuttuaannarluta angala gaangatta eqqakkanik naammattoor siuarpugut”. Misigisaq annerpaaq Robert – tasamani Qalasersuarmi Kujallermi – kussangatilluni aamma ernerminut sianernissaminut periarfissarsivoq. “Misigisaq imaannaanngeqaaq”, oqarpoq – “eqqarsaatigeriartigumi ungasinnerpaaffigisinnaasamiitilluni – allaammi kussangalluni – qitornat oqaloqatigineqarsinnaammata, aammalu ersarilluinnartumik tusaaneqarsinnaallutik.” Robertip ullut misigisassarpassuallit
nuannersut aqqusaaraluarlugit asasani maqaasilerpai, avannaarsuanullu angerlarsilerluni. Kalaallit Nunaannut angerlarluni angalanini sivisunaaqaa. Eqqarsaatigilluagassaminik misigisaqarluarsimalluni Kalaallit Nunaata nunataa tummaramiuk oqiliallaqaaq nuannaa qalunilu. Angalanersuaq misigisaqarfigilluarpaa, misigisanilu ukiorpassuarni paarilluarlugit eqqaasaqarfigilluartarumaarpai. TP Online-mik aaqqissuisoqarfitsinni aamma Robertip isarukitsunik misigisaqarnera nuannisaatigaarput. Qupperneq 20-imi Buuarsikkunnit titartagaq takugukku ilaatigisassaqarluarputit :-D. Taanna Buuarsikkunnit nuanneqisunit titartakkanit kingulliugunanngilaq.
Isarukitsut pillugit paasisassat Isarukitsut timmiaapput ataatsi moorlutik nunarsuup kujasinnerusortaani uumasuusut. Isarukitsut seeqqoqarput quttoraqarlutillu. Taakku meqqorsuisa ataaniipput, soorlumi niuisa naatsut sinneri tassaniittut. Isarukitsut danskisut aallaqqaammut “luffegås”-imik taagorneqarput. Luffegås 1930-ikkut tikillugit Danmarkimi taaguutigineqarnerpaasimavoq. Tamatumali kingorna tuluit taaguutaata “penguins”-ip kingornunneqarnissaa aalajangiunneqarpoq. Ilisimatuut isumaat malillugu isarukitsut ineriartornerminni timmisinnaanertik imaani angallarinnerunissaminnut taarsiullugu katassimavaat. Taamatut isumaqarnerannut sului, piffissap ingerlanerani talerunngorsimasut, aammalu saarni, timmissat timmisinnaasut allat assigalugit silaannartaqarluartussaagaluit silaannartaarussimasut uppernarsaatis saapput.
Tunisassiat nutaat neqeroorutillu immikkut ittut pillugit paasissutissanik TELE-POST-imit pissarsigit pilerinartunillu eqquillutit…
Tigusisussap nassiunnera akilissavaa Modtageren betaler portoen
TELE-POST-imi akuttunngitsumik tunisassianik, sullissinernik neqeroorutinillu nutaanik ilinnut tulluutsitatsinni peqartarpugut. Immersugassaq una nassiukkukku, ilinnut soqutiginarsinnaasutut isumaqarfigisatsinnik peqaleraangatta toqqaannartumik ilinnut attaveqarnissatsinnut ilinniit akuerineqartussaavugut. Qujanaq. TELE-POST tunisassianut, Nassiunneqartut akornanni uku makitsissutigissavagut: sullissinernut neqeroorutinullu pa• HTC Snap asissutissanik nassitsisinnaaneranut • Qarasaasiamut qanorluunniit ittumut taski ameq qernertoq, puisip amianik titarnilik akueraara. • Qattaq nilaasivik kusanartoq, saviminermik manngertornersinnaanngitsumik silikonemillu Allattuiffissaq tiguneqareersimasssaaq kingusinnerpaamik sanaaq, illuikkiatut ilusilik sept. 28-ani, 2009.
TELE-POST Markedsføring Postboks 1002 +++0043+++ 3900 Nuuk Ateq:
Najugaq:
t i t u l l i u q q e u l l i n u t r a n i r e l i p t i g i s r a s s Pi
Oq. normua:
(Inussiarnersumik malugeqquneqarpoq, neqeroorut ajoraluartumik Tusass-inik oqarasuaatilinnut atuutinngimmat)
E-mail:
Atsiorneq:
Uku eqquipput! TELE-POST 2008-mi quppersagarput Online aqqutigalugu eqquiniaasitsivoq, imatut qulequtaqartinneqartumik: ”Isumassarsiat saqqummiuguk, 5000 koruunillu tikillugit eqquillutit”. Eqquisut nassaarineqarput, aammalu akissarsiassatik 3.000 koruuninik aamma 5.000 koruuninik amerlassuseqartut pissarsiarereerpaat. Unammisitsinermi saaffiginnittunik sullissinerup pitsaanerulernissaanut pitsaanerpaamik siunnersuuteqarnissaq tunngavigineqarpoq. 2008-mi ajugaasut siulliit tassaapput Nielsine Møller Nuummeersoq, taassumalu attaveqaatinik ledningeqanngitsunik nutaanik, qarasaasianut angallattakkanut memory card-inik ikkusiinnarluni atuilernissaq siunnersuutigaa. Siunnersuuteqartup tulliata Karline Broberg Petersen-ip TUSASS-it 50 koruuninik immerneqartalernissaat siunnersuutigaa. Siunnersuuteqartut pingajoraat Salomine Villadsen Nuummeersoq, taassumalu allakkanik poortukkanilluunniit tikittoqarnerani tigusisussap SMS-ikkut nalunaarfigineqartalernissaa siunnersuutigaa. Ajugaasumut akissuteqaatitut allakkami erseqqissaatigineqarpoq, Nuummi ingerlatsinikkut kinguaattoortoqartillugu sullissinermik, TELE-POST ukiualunni Nuummi
SMS-ikkut nalunaarfigineqarsinnaanermik sullitanut neqerooruteqarsimasoq. Sullissinerup taassuma ukiup naanerani kingusinnerusukkut teknikkimik ”nutaamik” atulersitsinermut atatillugu aallarteqqinneqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq. Aamma allakkatigut poortukkanik tikittoqartillugu sullitat SMS-ikkut nalunaarfigineqarsinnaanerannik atuilernissaq TELE-POST-ip maanna sulissutigaa. Poortukkamik TELE-POST Centerimut nassiussisoqaraangat, tikittoqaraangat aasariaannanngortoqaraangallu sullitaq SMS-ikkut ilisimatinneqartassaaq. Paasissutissat taamaattut ingerlaannartumik poortukkap nassiunneqarneraniit tiguneqarnissaanut aqqutaani scannerneqartarneranut atatillugu sullitamut nassiunneqartassapput. Eqquisut pingasut siulliit tamarmik siunnersuuteqarnerminnut 3.000 koruuninik akissarsitinneqarput. Eqqugassamik annermik eqquisuuvoq Hans-Kristian Petrussen Kangaatsiameersoq, maanna Sisimiuni najugaqartoq. Taanna siunnersuuteqarnerminut 5.000 koruuninik akissarsitinneqarpoq, siunnersuutigisaalu ilaatigut aningaaseriviit homebanking-iat suleqatigalugu internettikkut tuniniaanermut tunngasuuvoq, tassanilu assersuutigalugu oqarasuaatinik il.il. pisisoqarsinnaassaaq.
Track and Trace Nittartakkatsinni www.post.gl –imiittoq ”Track and Trace” atoruk, qarasaasiakkullu poortugaq allakkalluunniit malinnaaffigalugu. Kalaallit Nunaannut tassanngaanniillu tigusisussap tungaanut ingerlanerat malinnaaffigiuk.
Karline Broberg Petersen, Salomine Villadsen aamma Hans-Kristian Petrussen.
Tamanna TELE-POST-imut allanullu suliassatigut oqilisaataassaaq.
Nunarsuarmi SMS-it amerlanerpaartaat Angut indiamiu SMS-inik nassiussuisarnermi nunarsuarmi rekordiliivoq, ullup unnuallu ingerlanerani sekundit 14-ikkaarlugit nassiussisarsimagami. Qaammatip ataatsip ingerlanerani SMS-it 182.689-it nassiussimavai.
Nassiussat Kalaallit Nunaata iluani, Kalallit Nunaannit avammut Danmarkimut, Sverigemut aamma Norgemut utsimullu malinnaaffigineqarsinnaapput - nassiussat nunanut allanut taamaallaat malinnaaffigineqarsinnaapput Danmarkimit ingerlatFuldmåne over sydpolen. seqqinneqaraangata.
POST Greenlandip poortukkat, allakkat nalillit, allakkat tammatsaalisat, EMS/Jetpost-it, DHL-it aamma Fedex nassiussat ujarsinnaavai!
Online nr. 2 • 2009
13
Nassitsivik
Atuisutta amerlasuut qanittukkut periarfissarilissavaat TELE-POST Centerit ammasarfiisa nalinginnaasut avataasigut allak-
kerivimmi suliassaatimik annersaannik suliarinnissinnaanertik. Tassami automatit nammineq nassitsinissamut sullissiviusut sisamat Uummannami, Kangerlussuarmi, Narsami aamma Nuummi ikkussuuppagut. Automatit taaguuteqarput Nassitsiviit, taakkulu illoqarfinni postboksit ammanerisa nalaanni atorneqarsinnaapput. Allakkat poortukkallu – nalinginnaasut tammatsaalisallu – Nassitsivik atorlugu nassiunneqarsinnaapput, aammalu frimærkissat pisiarineqarsinnaassapput. Taamaalillutit TELE-POST Centerip nalinginnaasumik ammaffiata nalaani tassunngartariaarupputit, illilli piffissaqarfikkut nassitsiartorsinnaallutit. Automatimi uuttuuteqarpoq oqimaalutaqarlunilu. Allakkamik poortukkamilluunniit nassiussinialeruit nassiunniakkavit takissusaa oqimaassusaalu, kiisalu illoqarfimmut, nunaqarfimmut nunamulluunniit allamut sumut nassiunniarnera nalunaassavat. Paasissutissiinitit aallaavigalugit automatip aki naatsorsussavaa, illillu aningaasat taakku nalingata asserpiaanik frimærkisisinnaalissaatit. Tassa naak TELE-
Nuunneq Najukkannut nutaamut nuunnerni ullormi siullermiilli allagarsiassatit tigusalikkit Taama pisoqartikkusukkukku nuunnermut nalunaarutip immersornissaa najukkannilu allakkerivimmut tunniunnissaa pisariaqarpoq. Taava POST Greenland-ip isumagissavaa qaammatini arfinilinni allakkat najugarisimasannut ingerlasut najugartaannut ingerlateqqinneqartarnissaat. Nuunnermut nalunaarut qaammatit arfinillit qaangiunnerani atorunnaarpat, nassiussat nassiussisumut utertinneqartalissapput ilisarnaaserneqarlutik, ”Nuunnermut nalunaarut atorunnaarpoq”-mik. Nassiussat kiap nassiussarinerai allassimanngikkaangata tunniunneqarsinnaanngitsutut suliarineqassapput. Taamaattumik pingaaruteqarpoq ilinnut nassiussisartut tamaasa nammineerlutit attaviginissaat nalunaarfigalugillu nuussimaninnik,
14
Online nr. 2 • 2009
POST Centeritsinni peqqissaartumik ilitsersorneqarnerit pissarsiarinngikkaluarlugu, pisariitsumik allagaq poortugarluunniit akisunaarnagu akikinaarnagulu frimærkilerlugu nassiussinnaavat. Automatini Akiliut aamma Visa /VisaDankort akiliutigalugit atorsinnaavatit. Automatit igalaajusaqarput qanoq iliornissatit tulleriiaaqqissaarlugit ilitsersuissutitalinnik. Igalaasaani oqaatsit assigiinngitsut pingasut arlaat toqqarsinnaavat, tassalu kalaallisut, qallunaatut aamma tuluttut oqaatsit. Taamaalillutik kikkut tamarmik – aamma takornarissat – isumannaalluinnartumik NASSITSIVIGUT nutaat atorsinnaavaat. Neriuutigaarput atuisutta tamarmik automatitaagut atorluarumaaraat. NASSITSIVITTA atorneqartarnerat iluatsilluassappat kiffartuussissut tamanna Kalaallit Nunaanni illoqarfinni amerlanerni atorsinnaasunngortikkumaarparput.
Eqqaamallugu, nuunninnut atatillugu oqarasuaatinut attaveqaatitit ilaatinniarukkit aamma nuunnerit TELE-mut nalunaarutigissagakku
Nuuinneq Sivisuumik aallaqqasussaaguit nuukkallartutut aamma nalunaarutigisinnaavutit. Nuukkallartutut nalunaarut sivisunerpaamik qaammatini arfinilinni atuuttarpoq. Nuukkallarnerit sap.ak. sisamat inorlugit sivisussusillit allakkerivimmut nalunaarutigineqarsinnaanngillat. Tamatumunnga pissutaavoq Kalaallit Nunaanni/Danmarkimi nassiussanik angallassinerit sivisussusaat. Taarsiullugu ilinnut tunniunneqarsinnaapput ingerlatitseqqiinernut poortuutissat. Sanileqaruit, ikinnguteqaruit imaluunniit ilaqutaqaruit peqanngitsillutit najukkannik alakkaasarsinnaasunik, taakku ingerlatitseqqiinernut poortuutissanik tunisinnaavatit allagarsiatillu ingerlateqqitsittarlugit.
Sinnerlutit nakkutilliivugut…
”Kalaallit Nunaat nunarsuup qeqqani” TELE-p anguniagaraa. Tassani soorunami pineqarpoq uagut TELE-mi soorunami nunatsinni attaveqaqatigiinnermik qulakkeerisuunisarput, aammali Kalaallit Nunaannut aammalu Kalaallit Nunaanninngaanniit avammut. Anguniakkap taassuma tunuani inuppassuupput anguniakkamik taassuminnga TELE-p eqquutsitsinissaanut piviusunngortitsinissaanullu suliarinnittuusunik. Assersuutigalugu immikkoortortaqarpoq pingaartumik TELE-p attaviisa ajoquteqanngitsumik ingerlanissaannik nakkutiginnittuusumik. TELE-p Nuummi illorsuani tunorpasissumi taakku inissisimapput. Nuutsitsinernut atortorpassuit, ledningerpassuit tunuanni iikkanilu qarasaasianut skærmerpassuit saallugit ullut tamaasa issiasarput TELE-p attaveqaatai tamarmik pissusissamissut ingerlanersut nakkutigalugit. Taamatut sulipput nunarsuatsinnut illit attaveqarnerpit akornuteqanngilluinnartumik pinissaa qulakkeerniarlugu. Immikkoortoqarfik TELE-p attaveqaataanik nakkutilliisuusoq taaguuteqarpoq Netovervågningsafdelingen – ulluinnarni: ”NOC”imik taagorneqartoq. Immikkoortoqarfik
arfineq pingasunik sulisoqarpoq, ullut tamaasa – nalliuttut apeqqutaatinnagit – nal. 7.00-miit 22.00-mut TELE-p kiffartuussissutaasa pissusissamittut ingerlanerannik nakkutilliisartunik. NOC TELE-p atortuinik taamaallaat nakkutilliivoq, tassa TELE-p atortuininngaanniit atuisunut ataasiakkaanut attaviit nakkutigisaringilai. Aammami Sakkortusaaviit, Nunaqarfinnut attaviit, Qaammataasanut attaviit, IP-mut attaveqaatit, ADSL, Telefoncentralit, Innaallagissamik pilersuinerit kingullertigullu Immap naqqatigut kabeli eqqarsaatigigaanni nakkutigisassaqarpoq naammattunik.
ta, tamanna atuisutsinnut pitsaanerpaajussaaq. Taamaalillunilu aamma TELE-mut. Atuisugut sinnerlugit nakkutilliivugut,” Ole qungujulluni oqarpoq. Kisianni tassa ajoquteqartoqaleraangat qamittoortoqarlunilu tamatigut maani Nuummi allaffitsinniit aaqqissinnaa neq ajorpagut, taava pisariaqartarpoq
INTELSAT 903
QAANAAQ
INTELSAT 907
PITUFFIK
Atuisut suli malussarfiginngikkaat ilaatigut NOC-ip ajoqutit qamittoornerillu paasisarpai. Amerlaqisutigut ajoqutit maani Nuummi qarasaasiatigut aammattaaq aaqqinneqartarput SES-Americom atuisunit malugineqanngilluinnartumik. ”Tamannaavorlu anguniagarisarput,” NOC-imi atortunut pisortaasoq Ole Stick oqarpoq. ”Atuisutsinnut ajoqutaalinnginneranni ajornartorsiutit, ajoqutit qamittoornerillu annertunerpaamik aaqqinniagassaraagut. Maani NOC-imi suliassakinnerpaagut-
SAVISSIVIK
NUUSSUAQ UPERNAVIK UPERNAVIK KUJALLEQ ILLOQQORTOORMIUT UUMMANNAQ
QEQERTARSUAQ AASIAAT
ILULISSAT QASIGIANNGUIT KANGAATSIAQ
SISIMIUT
KANGERLUSSUAQ
MANIITSOQ
TASI ILAQ
NUUK
PAAMIUT
NARSAQ
ARSUK QAQORTOQ
NARSARSUAQ NANORTALIK
Copenhagen Teleport
ALLUITSUP PAA
Online nr. 2 • 2009
15
atuisunik arlalinnik eqquilluni – imaluunniit ajoqut atuisumiinnersoq. Tassanimi immikkoortinnissaat pingaartuuvoq, tassa TELE-p attaveqaatai annertoqisut taamaallaat NOC-ip akisussaaffigimmagit, tassalu taakkuullutik taariikkagut Sakkortusaaviit, Nunaqarfinnut attaviit, Qaammataasanut attaviit, IP-mut attaveqaatit, ADSL, Telefoncentralit, Innaallagissamik pilersuinerit kiisalu Immap naqqatigut kabeli. Ajoqutaasoq TELE-p attaveqaataaniin ngippat NOC iliuusissaqanngilaq, taamalu ajoquteqartoqalerneranik nalunaarut immikkoortumut allamut ingerlateqqinneqartariaqarpoq. Atortut suna pissutigigaluarnerlugu atorsinnaajunnaarpata, sukkanerpaamik aammalu amerlanertigut immikkoortoqarfiit akimuinnarlugit sulisoqartariaqartarpoq. NOC-imi sulisup allap, Hans Arne Lyberth Sørensen-ip, ulloq 21. november 2008 eqqaamalluinnarpaa, taamani Paamiunut Paamiuniillu attaveqarneq tamarmi atorsinnaajunnaarmat. Pisoq ajoqaaq, qujanartumilli suleqatigiilluinnarnerup kingunerisaanik akunnerit marluk qaangiutiinnartut iluarsineqarpoq:
teknikerimik aallartitsisariaqarnissaq aaqqiiartortumik. ”Skærmerpassuatta ilaanni attaveeruttoqarsimasoq paasi gaangatsigu, siullertut iliuuserisarparput ajoqutip paasiniarnera aaqqiiniarnermillu aallartitsineq. Amerlanertigut teknikerit ajoqutaasoq sullivimminninngaanniit iluarsisinnaasarpaat, iluatsinngikkaangalli teknikerimik ataatsimik – arlalinnilluunniit – ajoquteqarfiusumut aaqqiiartortitsisariaqartarpugut,” Ole oqarpoq. ”Ajoqutip suusinnaanera paasiniariaraangatsigu misissulertarparput suliarinninnissaq qanoq atsigisoq pisariaqartinneqarnersoq. Tulliatut www.tele.gl –ikkut ajoquteqartoqarneranik nalunaaruteqartarpugut Atuisunullu Sullissivik nalunaarfigisarlugu
atuisut saaffiginnissagaluarunik paasitinneqarsinnaaqqullugit. Isumaqarpugummi sullissilluarnerusoq atuisutta atortuminni ajornartorsiutigisinnaasamik suunerinik pitsaasumik paasitinneqartarnissaat.” Suliffiup nalinginnaasup avataatigut ajoqutinik nalunaarutiginnikkaangata, NOC aamma nalunaarfigineqartarpoq. Ajoqut NOC-imit paasineqanngitsuutsiarsimappat, Atuisut Sullissiviannit nalunaarutisinerit iluaquterujussuusarput. Immikkoortoqarfiit taakku imminnut taamaalillutik suleqatigiilluartuupput. Ajoquteqartoqarneranik nalunaarutisinermi kingorna NOC-ip paasiniartarpaa ajoqut TELE-p atortuiniinnersoq taamaalillunilu
Site nalinginnaasoq dieselmotorinit marlunnit, generatorinit marlunnit, batteriinit marlukkaartunit sisamanit aammalu seqinernup kiaanik tigooraassutinit sisamanit innaallagialersorneqartarpoq, taakkulu ima pitsaatigaat, allaat qaammatip qaamarnga kisiat katersiffigalugu innaallagissiorsinnaallutik.
16
Online nr. 2 • 2009
Ullup qeqqata siorna nalunaaqutaq qulinut qulleeqqat nakkutilliivitsinni skærminiittut ikeqattaalerput. Paamiuni ajortoqarpoq. Ajoqutip paasiniarnerani Paamiunut Paamiuniillu attaveqarsinnaajunnaangajavippugut. Maanna NOC-imi sullissisut, elektrikerit pisortaata TELE-llu sinnerani sulisut akornanni suleqatigiinneq aallartippoq, ajornartorsiutaavorli telefoniinnaq mobililuunniit atorlugit Paamiunut sianertoqarsinnaannginnera. Nalinginnaasumik ADSL-imut MPLS-imulluunniit isertoqasinnaanngilaq. Maanna qanoq iliornissaq nalorninarluinnalerpoq. NOC-ip Aasiaat Radio attavigaa, qinnuigalugillu angallatinut radio aqqutigalugu Paamiut attaviginiaqqullugit, tamannali ajornartutut isikkoqarpoq Paamiut eqqaanni radiokkut attaveqarniarneq aamma atorsinnaajunnaarsimammat. Tamatuma nalaani Paamiuni Iridium-imik telefonillit allattorsimaffiat nassaarineqarpoq, ajoraluartumilli arlaannaataluuniit Iridiumtelefonini ikumatinngilaa. Sullissisut ilaata Paamiuni montørit formandiat mailimik nassitsivigaa. Taamaasinerani paasineqarpoq ullup qeqqalernerani Sarfaq Ittuk Paamiunut tikittussaasoq, angallatillu radioatigut attaveqarniarneq misileqqinneqarpoq. Maanna Paamiuni
montørit formandiata NOC-iminngaanniit maili tigusimalerpaa. Tamanna pisinnaasimavoq TELE-p iluani atortut kingullernut ilaallutik innaallagiaarunnermi il.il. qamittussaasarmata. Suliffiup telefoninut atortui batteriitortut aamma qamingajaliivissut atorlugit NOC attavigaa. Nuummi Tele-elektrikerip oqaloqatigalugu ajoqutaasumik paasiniaaqatigaa: Paamiut illoqarfianni innaallagiaaruttoqannginnera takusinnagamikku maanna piaarnerpaamik Paamiuni tele-p illuaraanukartariaqarput ajoqut paasiniarniarlugu. Nalunartut pillugit TELE-p angallannermut ingerlatsisuata helikopteri Narsarsuarmi piareersimatippaa, TELE Qaqortumiit ikiuukkiartortoqartariaqarnera pisariaqaleqinammat. Sarfaq Ittuk Paamiunut tikingajalersoq suli attavigineqanngitsoq, montørinut formandi nalunaarpoq ajoqutaasoq maanna nassaarineqartoq. Paamiuni sialussuarujussuarnerata kingunerisaanik imeq Telep illuaraani ajoqusiisimavoq. Atortut assigiinngitsut innaallagiaarutsitersimapput ajornartoornermi batteriit imaaruk-
kiartuaarnerat ilutigalugu. Ullup qeqqa sioqqutilaarlugu nalunaartoqarpoq ajoqut maanna aaqqinneqartoq, illuararlu innaallagissamik pilersorneqaqqililersoq. Ullup qeqqata kinguninngua suut tamarmik pissusissamissut ingerlaqqilerput, helikopterilu piareersimatinneqaraluartoq ornitassaminut allanut ingerlasinnaanngorpoq, Sarfaq Ittuk eqqissilluni tulassinnaanngorpoq, Aasiaallu Radioani sulisut eqqissisinnaanngoqqipput NOC-ermiut, Atuisunik Sullissivimmiut, elektrikeri TELEllu sinnerani sulisut peqatigalugit, naggataatigullu minnerunngitsumik Paamiormiut tamarmik silarlunnerani attaveqarsinnaasimanngitsut.
Kalaallit Nunaanni Sakkortusaavik sumiiffinni 48-ni atortulersorfeqarpoq, taakkunannga 28-t qaqqat qaaviniillutik illoqarfiit/nunaqarfiit avataanni. Sumiifiit tamakku suliffimmi taaguutit atorlugit taagorneqarput site-nik. Site nalinginnaasoq dieselmotorinit marlunnit, generatorinit marlunnit, batteriinit marlukkaartunit sisamanit aammalu seqinernup kiaanik tigooraassutinit sisamanit innaallagialersorneqartarpoq, taakkulu ima pitsaatigaat, allaat qaammatip qaamarnga kisiat katersiffigalugu innaallagissiorsinnaallutik.
Ulloq taanna NOC-imi ulappunnersuaqarpoq: pisut pinerisa nalaat tamaat suut tamarluinnarmik allattorneqarput, telefonit siarngupput, Paamiut qanoq iliorluni pissarsiarineqarsinnaanerannut isumassarsiortortoqarpoq taakkuninngalu misileraasoqarluni. Naggataatigullumi iluatsippoq.
Sakkortusaavissuarmi tassaniinnarluunniit atortorpassuit tamakku eqqarsaatigigaanni nakkutigisassat amerlaqat.
Nunanut allanut angalalluni mobililisarneq GSM-imik atuisutut mobilit nunani allani ingerlaannaq atorsinnaavat. Nunami allamiitillutit mobilit atoraangakku, nunani allani attaveqaateqarnermik sullissisut TELE-p isumaqatigiissusiorfigisimasaasa mobilinut attaveqaataat atortarpat. Tamanna roaming-imik taaguuteqarpoq. Amerlanerit nalunngilaat roamerneq akisoorujussuusinnaasoq. Roaming-imut akit namminneq annertupput piffissamiillu piffissamut aammalu sullissisuusumiit sullissisumut allamut allanngorarsinnaasarlutik. Nunat ilaanni TELE
roaming-imik isumaqatigiissusiortarpoq nunami tassani attaveqaateqarnermik sullissisunik assigiinngitsunik arlalinnik. Taamaattumik mobiltelefonivit taakku attaveqaataat atorsinnaasimappagit sullissisut arlaat toqqariaannaavat, taamaalillutillu akikinnerpaaq ujartorsinnaallugu. TELE-p nittartagaani webservice nutaaq maanna atulersissamaalerparput, taassuma pisariitsumik sukkasuumillu nunami allamiitillutit mobilivit nunat
sinneersup atornerata qanoq akeqarnera takutissinnaassavaa. Nunani sullissisunik assigiinngitsunik arlalinnik TELE-p isumaqatigiissuteqarfigisaani akit assigiinnginneri naleqqiussuussinnaavatit. Webservice taanna TELE-p Atuisunut Sullissivianit atorneqassaaq, taamaammat www.tele.gl -imi takunissaat periarfissaqarfigisimanngikkukku 808080-imut sianipallassinnaajuassaatit akillu paasillugit.
Online nr. 2 • 2009
17
Immap naqqatigut kabeli mingutsitsinngitsoq – Greenland Connect
From Nature - To Future TELE Greenlandip kikkut tamarmik ta korluugaat pigaa. Tassalu Utoqqarmiut Kangerluarsunnguaniit erngup nukinganik innaallagissiorfimmiit innaallagiaq ataavartoq. Erngup nukinganik innaallagissiorfiup Nuummi qullersaqarfik nukimmik mingutsitsinngitsumik tamakkiisumik pilersorneqarpoq. TELE Greenlandip 2006-imiit 2009-mut immap naqqatigut kabeli Greenland Connect ikkussortippaa, taannalu 23. marts 2009-
TELE Greenlandip Islandimi FARICE hf, Imarpik ikaarlugu nalunaarasuartaatitigut qarasaasiatigullu attaveqaqatigiinnermi kisiartaalluni nukik mingutsitsinngitsoq atorlugu ingerlatsisuusoq suleqatigissavaa.
18
Online nr. 2 • 2009
mi atorneqalerpoq. Immap naqqatigut kabelip atulerneratigut Kalaallit Nunaanni taamatullu nunani tamalaani it-kkut nalunaarasuartaatitigullu attaveqaqatigiinnerit annertusinissaat ammaanneqarpoq. TELE Greenland Newfoundlandimi, Kalaallit Nunaanni Islandimilu nunnigussivinnik sanavoq, taakkunanngaanniillu immap naqqatigut kabeli innaallagissamik pilersorneqarpoq. Nunnigussivinni tamani nukik mingutsitsinngitsoq atorneqarpoq. Islandimi innaallagissamik pilersuineq pisortat innaallagissamik pilersuiviinut atassusigaavoq, tassanilu 99,9%-it erngup nukinganik innaallagissiorfimmit nunallu iluanit innaallagissiorfimmit pissarsiarineqartarput. Newfoundlandimi pisortat innaallagissamik pilersuiviat atorneqarpoq, tassanilu pilersuinerup 80%-ia erngup nukinganik innaallagissiorfimmeersuuvoq. Immap naqqatigut kabelip pisinnaasaa TELE Greenlandip siornatigut pisinnaa saanit 7.000-eriaammik annertuneruvoq. Pisinnaasap taama annertutigineranut immap naqqatigut kabelip teknologiip
atorneqartup iluani nutaanerpaanera pissutaavoq. TELE Greenlandip Islandimi FARICE hf, Imarpik ikaarlugu nalunaarasuartaatitigut qarasaasiatigullu attaveqaqatigiinnermi kisiartaalluni nukik mingutsitsinngitsoq atorlugu ingerlatsisuusoq suleqatigissavaa. Internettikkut sullissivinnik piginnittut kabelimik atuinermikkut avatangiisinut tunngatillugu suliniutiminnik annertusititsisinnaanerannut tamanna annertuunik periarfissiissasoq TELE Greenlandip naatsorsuutigaa. Aamma immap naqqatigut kabelip Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiutitigut periarfissanik ammaassivoq, tassani qarasaasiaqarfinnik nukimmik annertuumik atuisunik pilersitsinissaq imminut akilersinnaammat. Immap naqqatigut kabelip Kalaallit Nunaata nunarsuullu sinnerata akornanni attaveqaqatigiinnissamut periarfissat annertuumik pitsanngortippai. Videokkut ataatsimiinnermut atortut atussallugit pilerinarnerujussuanngorsinnaapput,
mobil
Sony Ericsson C901
Samsung D880
5 MP kamera
3,2 MP kamera
MP3
Miljøvenlig mobil
Radio 2 aktive simkort
HTC Touch Pro 3 MP kamera Email
Akia
2.999,-
Akia
Radio
2.999,-
Akia
GPS
3.799,-
Windows mobile
HTC Touch Diamond II
LG Arena 5 MP kamera
5 MP kamera Email GPS + Radio Windows mobile
GPS Email Radio Facebook mobil
Akia
3.499,-
Sony Ericsson W995
k aariu s s a n rtoq o q q li e Mobi
Sony Ericsson W508
Akia
HTC Snap
3.499,-
2 MP kamera
8,1 MP kamera
3,2 MP kamera
GPS
Shake kontrol
GPS
Trackball
Radio
Radio
You Tube kompatibel
Akia
3.499,-
Akia
1.899,Akia
tamannalu aqqutigalugu angallannerup annikillineratigut CO2-mik avatangiisinut aniatitsinissaq pinngitsoorsinneqarsinnaalluni. Tamatumunnga atatillugu TELE Greenlandip videokkut ataatsimiinnermut atortunik angisuunik skærmilinnik, taamaalillunilu “nammineq najuuttutut” misigilersitsisussanik pilersuiniarluni pilersaarutigaa.
Immap naqqatigut kabeli Greenland Connect TELE Greenlandip “Kalaallit Nunaat nunarsuup qeqqani” pillugu takorluugaata naammassineqarnissaanut annertuumik iluaqutaassaaq. Aammalu sullitat isumanerluuteqaratik atuisinnaalissapput.
2.499,-
Tamalaat!? Linkit: www.tele.gl aamma www.farice.is
Link-it nuannersunut iserfissat Kina millionærinngorusuppa? Sunulluunniit tunngatillugu ilisimasatit misilinniarlugit una pinnguaatigisinnaavat. Ilikkagaqarusukkaanni iluavissoq. http://education.jlab.org/million/index.html
Nanoq SMS-ikkut alutorineqartoq
Sanileriit sisamat tulleriikkit. Arsaaqqat qalipaatillit aallakaatikkukkit, silaannarsualiartaativit EQQORNEQANNGINNERANI sanileriit marluk amerlanerusulluunniit tulleriissinnaavatit. http://zeronews-fr.com/flash/bearandcat.php
Apriilip ulluisa qulinganni, talliman ngornermi tannaartumi unnukkut arfineq marlup eqqaani Nuup eqqaani Kangerluarsunnguami nannuttoqarpoq. Tamanna SMS-it nassiunneqartut amerlassusaasigut malugineqarluarpoq.
Suluppaagaasaatinnguit annaaguk Suluppaagaasat sianneqassanngippata annaattariaqarpatit http://www.i-am-bored.com/bored_link.cfm?link_id=10574
Unnuk taanna qulingiluap missaani qaammammi SMS-it nassiunneqartut amerlanerpaaffigaat, tassami Nuummi eqqaanilu nassiussat 7001-iupput. Nalinginnaasumik SMS-it nassiunneqartut nal. 18-ip aamma 22-p akornanni amerlanerpaasarput, aammalu talliman ngornikkut SMS-it nassiussat amerlanerpaagaangamik 5000-it 6000-illu akornanniittarput.
”Siunissat paaserusukkukku” una igalaamineq ulamertoq atorsinnaavat. (Malugalugu pimoorutassaanngimmat) http://predictions.astrology.com/cb/
Ullormi tassani SMS-it nassiunneqartut allaassuteqarput, tassami amerlapput aammalu tallimanngorneq tannaartoq ulluuvoq nalliuttoq, nalinginnaasumillu ulluni taamaattuni SMS-it taama amerlatigineq ajorput.
Ilaanni tarnit nakorsaat pikkorinnerpaalluunniit ajorsartarput. Aaqqitassaanngitsumik ajornartorsiuteqaruit – immaqa suliannut atatillugu – uani ”Guuti oqaloqatigisinnaavat”, siunnersuutissanillu pitsaasunik pissarsillutit (Malugalugu pimoorutassaanngimmat) http://www.titane.ca/concordia/dfar251/igod/main.html
Angalaniarlutit oqaatsinut ilitsersuutinik atorfisaqartitsiguit, oqaatsit marlussuit uani ilikkarsinnaavatit: http://dictionaries.travlang.com/ Nalliuttorsiornermi erinarsuusiornissamut isumassarserusukkuit, uani nassaassanik ulikkaarputit http://www.festsange.dk/default.asp
Buuarsikkut
af Robert Holmene