Online nr. 2, 2010

Online qup. 4

POST-imi periarfissat nutaat

qup. 9

W av e

-m

ik

pi n

na

gi

Tusaaniartarpatsigit – atui­sunut sullissivitsinni ammasarfiit sivitsorput

Sa m

su n

g

Nassitsinermut attave­qaa­tip digitaliusup nutaap suliarineqalernera qup. 12

... tarmarmik Online-mi uani ...

U K I U T 11-AT • NR. 2 • 2010

t!

AT U A G A S S I A Q U L L U I N N A R N I AT TAV E Q A AT E Q A R N E R M U T T U N N G A S O Q

1

Teknologiip nutaap Kalaallit Nunaat nunarsuup qeqqanut inissippaa

„Teknologiip ineriartornerani Kalaallit Nunaat kinguariartussanngilaq. Kinguariartulissappammi inuiaat kalaallit ineriartorluarnissaannut periarfississinnaajunnaassavagut”, TELE Greenlandip siulersuisuisa siulittaasortaavat oqarpoq.

Agner Mark tassaavoq TELE Greenland A/S-imi siulersuisunut qaammat maaji Naalakkersuisunit siuttussatut toqqarneqartoq.

TELE-POST-ip Kalaallit Nunaannik ataqatigiissitseqataaneranik oqarnermut isumaqataavoq. Teknologiip ineriartornera inuiaqatigiit siuariartornissaannut pisariaqartinneqarpoq, taamaammat imaatigut kabelip aammalu sakkortusaavinnik nutarterineq aningaasaliinerupput pingaaruteqarluinnartut, Agner isumaqarpoq. „Teknologii peqataasinnaavoq sulif­ feqarfinnik maani aallartitsisoqarne­ ranut aningaasaliisoqarneranullu, sulif­feqarfiimmi nutaaliaasut attaveqatigiinnissamut teknologiimik nutaa­liaasumik pinngitsuuisinnaan­ ngilluinnarput. Aamma takornariaqarneq eq­qarsaatigigaanni, Kalaallit Nunaat inuiaqatigiittut nutaaliaasutut saqqummertariaqarpoq, takornarissat maan­ngaanniit angerlamut sianersinnaanerannik maanilu internetersinnaanerannik periarfississinnaasariaqarlugit”, Agner oqarpoq.

Isaanit isigalugu unammilligassat pi­ ngaarnerpaat ilagaat attaveqaateqarnermik ingerlatsinerup qanoq ililluni ammanerulersinneqarnissaata paasinissaa, kiisalu akinik aaqqissuussinerup qanoq isikkoqarnissaa. Apeqqummi tassaavoq, Kalaallit Nunaanni tamarmi periarfissat akillu assigiittuassanersut. „Innuttaaqataasut ikittunnguit qa-

2

Online nr. 2 · 2010

noq sullinneqarnissaat pillugu Namminersorlutik Oqartussanik paaseqatiginnissutiginissaa pingaaruteqarpoq, suliffeqarfiullu ukiuni aggersuni aningaasaliiffigisassatut pilersaarusiorneranut tamanna pingaaruteqarpoq”, Agner Mark tikkuaavoq.

soq oqaluttuarpoq.

Kisianni nuannersumik tupaallappunga, erseqqissaavoq. „Nuannersumik tupaallappunga, neqeroorutaasorlu sivisuumik eqqarsaatigisariaqanngilara. Kalaallit Nunaanni nunarsuup uannut annertoqisumik misigititaanut utertitsiffiginninnissannik arlaatigut periarfissinneqarpunga”, Agner Mark oqarpoq.

Kalaallit Nunaanni nutaraavoq Qallunaaq 55-inik ukiulik nassuerluinnarpoq Kalaallit Nunaat pineqartillugu nutaraalluinnarluni.

Illuatungaanili neriuutigaa IT-mik aammalu attaveqaateqarnermut suliffeqarfinni aqutsinermik siulersuisunilu sulinermik ilisimasaqarnerujussuani TELEPOST-imut innuttaasunullu kalaallinut iluaqutaajumaartoq. „Teknologiimut tunngasunik imatut ilinniagaqarsimanngilanga, teknologiimilli suliaqarneq aammalu pingaartumik teknologiip inuiaqatigiinnik pitsanngorsaatitut aammalu nutaaliaanerusumik aaqqissuussaanissaanut qanoq atorneqarsinnaanera soqutiginartippara”, Agner Mark oqarpoq.

Kalaallit Nunaannilli ilisimasaqan­ ngivinngilaq. 1977-imi Agner Mark landinspektør-inngorniatut atuartilluni Qeqertarsuup Tunuani Uummannamilu aasaanerani suliffittut taamani GTO-qarallarmat sanaartugassamut atasumik uuttortaajartorpoq. Ukiut marluk qaa­ngiummata aasaanerani atuan­ngiffeqarnermini Paamiunut, Maniitsumut aammalu Arsummut angalavoq. 2001-imilu ilaquttanilu Qeqertarsuup Tunuani Uummannamilu aasarsiorpoq. „Sulinngiffeqarneq taanna nuannernerpaatut suli eqqaamavarput”, Agner Mark siulersuisuni siulittaasussatut neqeroorfigineqarnerminut tupaallassima-

Agner Mark Inuuvoq 1955-imi, nuliaqarpoq marlunnillu meeraqarluni. Aalborg Universitetscenter-iminngaanniit landinspektør-itut ilinniarsimasuuvoq. Kingorna pingaartumik suliffeqarfiit IT-mik, attaveqaatinik aammalu teknologiimik ingerlatsisut suliffigisarsimavai. Ilaatigut ukiuni aqqaneq-marlunni TDC-p piginneqatigiiffiutaani Dan Net-imi ilaatigut mobilimik sullissisut akornanni roaming-imik atuinermi akiliuteqartarnerit isumagineqarnerannik suliaqartumi direktøriuvoq. Siulersuisuni sulinermik misilittagaqarluartuuvoq, maannakkullu suliffeqarfiit arfineqpingasut siulersuisuini inissisimavoq, taakkulu ilaanni marlunni siulittaasuuffeqarluni.

TELE-POST-imi siulersuisut 2010-mi ulloq maajip 11-aniit Agner Mark (siulittaasoq) Margrethe Sørensen Søren Voigt Nauja Bianco Benedikte Jensen (sulisunit qinigaasoq) Svend Åge Olsen (sulisunit qinigaasoq)

KALAALLIT NUNAANNI QUPPERSAGAQ INOQUTIGIINNUT AGGUAATTAGAQ Naqiterussiffigineqarpoq: TELE Greenland A/S, Postboks 1002, 3900 Nuuk, Tlf.: 34 12 55, E-mail: marketing@tele.gl Nitatagaq: www.tele.gl • www.post.gl • www.stamps.gl Suliarinnittut: Brian Buus Pedersen (akissuussaalluni aaqqissuisoq), Dorit Olsen (aaqqissuisoq), Inge S. Rasmussen, Maria Toft, Jens Andersen, Martin Hove Lynge & Malînánguaq M. Mølgaard.

Assilissat: TELE-POST, sxc.hu, m.fl. Sananeqarfia: Martin Hove Lynge, TELE-POST Naqiterneqarfia: Naqitat A/S. Ussassaarutit: Ussassaarutit atuutissapput 1. august 2010-miit 1. december 2010-imut nungunnissaasaluunniit tungaanut. TELE-POST-imi sulisut unamminnermi peqataasinnaanngillat.

Eqqamaqquarput tunniussinermi, naqinnerani akillu allanngornerini allannguuteqartoqarsinnaannera. Saqqaataa assitaa: TMA, TELE-POST • ISSN: 1600-9215

TELE-POST „aningaaserivittut sullitarisimasaminut” inuulluaqqusivoq Illoqarfinni Nanortalimmi, Narsami, Paamiuni, Aasianni, Qeqertarsuarmi, Qasigiannguani, Uummannami, Upernavimmi aammalu Tasiilami suliassanik aningaaserivimmut attuumassutilinnik, soorlu Akiliut atorlugu akiliinernik aningaasanillu tigusaqarnernik, aningaasanik nuussinernik aammalu Namminersorlutik Oqartussat sinnerlugit aningaasanik tigusisarfinnik ingerlatsinernik, TELE-POST 1993-imili ingerlatsisuusimavoq.

2010-mi juulip aallaqqaataaninngaanniit Namminersorlutik Oqartussat sinnerlugit aningaaseriviup suliassaataanik sulissineq Pilersuisumit illoqarfinni

taaneqartuni qulingiluani siunissami ingerlanneqalissaaq.

2010-mi juulip aallaqqaataanin­ ngaanniit illoqarfiit taakku TELE-POST Centeriini telefonimut akiligassat, aningaasat nassiussat allagartaat, kiisalu allakkerivikkut nassiussanut tunngasumik akiliinerit, soorlu tigunerani akiligassat, taamaallaat suliarineqartalissapput.

TELE-POST-ip manna iluatsillugu ukiuni ingerlareersuni „aningaaserivittut sullitarisimasani” qutsavigiumavai. TELEPOST Centerimut suli tikilluaqqujuarpatsigit poortukkamik aallersimaguit, mobilisiniaruit, allamilluunniit allakkerinermut tunngasumik suliassaateqartikkutsigut.

Elektronik atorlugu TUSASS-it – oqaluussisinnaanngornissamut immiineq sukkanerusoq Illoqarfimmi Brugsen-ilimmi najugaqaruit TUSAS-eqarlutit sukkanerusumik immiisinnaalissaatit Nioqqutigineqartoq oqaluussisinnaanngornissamut TUSASS-imik immiinertut suli taaguuteqarpoq, siunissamili Brugsen-ini tamani ikkussuunneqarsimasunit TUSASS-imik immiinissamut terminalitigut oqaluussinissamut imassat pisiarisinnaanngussavat.

Eletronik atorlugu oqaluussisinnaanngornissamut TUSASS-isisarnermik atuineq pisiniarfinnut arlalinnik iluaqutissartaqarpoq, iluaqutaasussallu tamakku illit atuisutut aamma naggataatigut iluaqutissarsiffigissavatit: • • • • • •

Peqquserluttuliorniarnerit annikillisinneqassapput Ujajaasoqarsinaanera annikillisinneqassaaq Nunguutsisoqanngisaannarpoq, terminali namminnerluni immertuartuummat Pilersorneqarnissamut inniminniisoqartariaaruppoq kingusinaartoqassaarlunilu Allaffisorneq annikillissaaq Pisiniarfik igitsiinnartariaqalertassanngilaq (kiliortortakkat nutaanngilisarmata, ullussamik killiligaasaramik) • Uninngasuutigineqartuni pitsanngortoqassaaq

TUSASS-imut kode pappiaqqami allassimasoq pisiarissavat. Kiliortugassami kiliortuinermut kode-llu allattorneranut taarsiullugu, maanna pappiaqqamiittoq kode mobilinnut allattuinnassavat, taava immissaaq.

Nuummi pisiniarfik Kamik piffissami sivisuumi periarfissamik tamatuminnga ingerlatsivoq aammalu iluarisimaarlugu, tassa terminalit imaqartuaannarmata immertuarlutillu kode-nik nunguutsileraangamik. Taamaammat periaaseq tamanna niuertarfimmut TUSASS-ilinnullu iluaqutaaqaaq.

Online nr. 2 · 2010

3

TELE-POST-imi nalliuttorsiortut TELE-POST suliffiuvoq nuannersoq.

Amerlaqaagut taama isumaqartut.

Tamannalu ilaatigut takusinnaavarput ukiorpassuarnik angusillutik amerlaqisut nalliuttorsiortarnerisigut.

Ukiup aappaa avillugu kingullermi, TELE-POST-imi sulisut akornanni 50-it sinnerlugit amerlassusillit nallittorsiorput. Tassani pineqarlutik pisortat suliffeqarfiutaanni sulisimasutut aammalu TELE-POST-imi atorfilittut nalliuttorsiortut.

Pisortat suliffeqarfiutaanni sulisimanerni nalliuttorsiornerit Naalakkersuisut

siulittaasuanniit diplom-imik tunissuteqarfigineqartarput, tassalu ukiuni 25-ni, 40-ni aamma 50-ini pisortat suliffeqarfiutaanni sulisimanerit.

Taakku saniatigut TELE-POST-ip aalaja­ ngigaraa, TELE-POST-imi ataannartumik ukiuni 10-ni, 20-ni aamma 30-ni atorfeqarsimasut nalliuttorsiutigineqartarnissaat.

arfinillit 2009-mi pisortat suliffeqarfiutaanni ukiuni 40-ni aamma sulisut allat arfinillit ukiuni 25-ni sulisimanerminnik nalliuttorsiorput. Nalliuttorsiortut ukiup aappaa affaq kingulleq TELE-POST-imi nalliuttorsiutigisatta sinneri 25-t tassaapput ukiuni 20-ni aamma 30-ni sulisimanerminnik nallittorsiortut.

2010-p ukiuata affaani siullermiinnaq sulisut aqqanillit TELE-POST-imi ukiuni 10-ni sulisimanerminnik nalliuttorsiorput, sulisullu marluk pisortat suliffeqarfiutaanni sulisimanerminnik ukiunik 25-nik nalliuttorsiorlutik. Sulisut

Tusaaniartarpatsigit

Sivisunerusumik ammasalerneq suleqatigiit peqatigiinnerulernerannik kinguneqarpoq, TELE-POST-immi Atuisunut Sullissiviani sulisut sisamat kingorna TELE-p attaveqaatinik nakkutilliisoqarfiani, NOC-imi, sulisullu allaffeqatigiittalermata.

Atuisutta kissaataa malillugit TELEPOST-ip ammasarnini sivitsorpaa.

TELE-POST-imi atuisunik sullissineq maanna ulluinnaat tamaasa nal.

8-p aamma 18-ip akornani telefon 80 80 80-imut sianerlutit attavigisinnaanngorpat.

Maajip aallaqqaataanili TELE-POST-ip atuisunik sullissiviani sulisut ullaakkut

4

Online nr. 2 · 2010

arfineq-pingasuniit unnukkut arferngup tungaanut siornatigut sisamat tungaanuusaraluartoq sianerfigineqarnissamin­ nut piareersimasalerput.

Ammasarnermik sivitsuinissaq atuisutta amerlaqisut kissaatigaat, tamannalu TELE-POST-ip ukiut tamaasa Atuisut isumasiorneqarnerannik ingerlatsisarnerata kinguneraa.

– Atuisugut tusaaniarpagut aammalu

sullinnerat pitsanngortinniartuarlugu, TELE-POST-ip Atuisunut Sullissiviani Call Center-imi pisortaq Ane Kathrine Laugesen oqarpoq.

Taassuma oqaatigaa atuisut manna tikillugu ammasarnerup sivitsornera ilu­arisimaaraa, pingaartumik inuinnaat sisamat kingorna TUSASS aamma ADSL pillugit apeqqutissallit.

Radiosonde-qarfimmi pisortaaneq – suliffiunngilaq, atorfiullunili!

TELE-POST tassaannaanngilaq internet, telefoneqarneq, frimærkit aammalu nassiussat. Kalaallit Nunaanni aammattaaq ingerlataraagut radiosonde-qarfiit tallimat, nunarsuarmi tamarmi ilisimatusarnermi atorneqartartunik paasissutissanik katersuiffiusut. Taamaammat „Kalaallit Nunaat nunarsuup qeqqani”-mik oqartarnerput ilumoortortaqarpoq.

Online-mi matumani TELE-POST-imi immikkoortortaq immikkut ittoq eqqartorneqarpallaarnerlu ajortoq sammissavarput – tassalu radiosonde-qarfiit, tassanilu suliaqarfiit assigiinngitsorpassuit.

Sonde-qarfinni suliat pingaarnersaraat ullormi unnuamilu marloriarluni ballon­ inik qullartaasianik qullartitsisarneq.

Tamanna nunarsuatsinni tamarmi ataatsikkut pisarpoq radiosonde-qarfinniit 600-ninngaanniit. Balloninut taakkununnga sonde ikkunneqartarpoq radiop maligaasai atorlugit anori silalu pillugit qarasaasiamut paasissutissanik nassiussuisartumik. Paasissutissat tamakku suliar­ineqartarput, pingaartumillu timmisartut angallannerannut isumannaallisaavigineqarnerannullu – tamatsinnut qujanaqisumik – iluaqutigineqartarput.

Ballonit brint-imik immerneqartarRadiosonde tassaavoq silasiornermut atortoq ballonimit qullartinneqartartoq. Balloni silaannakkut 25-35 km-isut qutsitsigisumut qullartinneqartarpoq. Nassitsissutaata nalunaarutigiuartarpaa kiassuseq/nillissuseq, silaannaap qanoq isugutatsiginera aammalu sumiiffik. Tamakku aallaavigalugit anorimut tunngasut naatsorsorneqarsinnaasarput. Radiosonde-t ulloq unnuarlu marloriarluni silarsuarmi sumiiffinni assigiinngitsuniittuniit stationeqarfinniit qullartinneqartarput. Uuttortaanernit paasissutissarpassuarnut silassamik nalunaaruteqarnissanut silaannaap qanoq inneranik qarasaasiamut immiunneqartussanut ilaasarput.

Tusarfik: www.denstoredanske.dk

put, naallu helium-imut (balloninik aamma qullartitsisinnaasumut) naleq­ qiulluni brint pinngoqqaatimini qaartuujagaluartoq, brint-ip balloninut ator­nera tulluarneruvoq. Maanimi Kalaallit Nunaanni stationeqarfinni atugassaminnik nammineq brint-iliortarput – siornatigut ukiumut puiaasarsuarnik 400-nik avataaniit nassinneqartarsimagaluarlutik. Puiaasarsuit inissiivissarujussuarmik pisariaqartitsiinnarsimanngillat, aamma­li oqimaassimaqaat.

Radiosonde-qarfiit tamarmik immikkut ikinnerpaamik pingasunik sulisoqartarput, atortunik ukioq naallugu ullut tamaasa ulloq unnuarlu nakkutilliillutillu assigiinngitsunik uuttortaasartunik. Taamaammat pilersaarusiorluarnerujussuaq sulisuniillu kajumissuseqarnerujussuaq pisariaqartinneqartarpoq feriarfissanik pilersaarusiortoqaleraangat napparsimasoqaraangamilluunniit, uuttortaanerimmi tamarmik katersinerillu suliarineqartuartussaapput.

Nukappiaraanermi takorluugaq imaluunniit ilisimatusarneq?

Isumaqartoqarsinnaagaluarpoq si­ laan­narsuarmut balloninik qullartitsisar-

nermik suliaqarneq nukappiaraanermi takorluukkamik piviusunngortitsinerinnaasoq, paasissutissalli qullartitakkut katersorneqartartut ima pingaaruteqartigaat, FN-ip silaannakkut angallannermi isumannaallisaanermut suleqatigiiffiata ICAO-p (International Civil Aviation Organization-ip) aamma DMIp radiosonde-qarfiit ingerlanneqarnerat akilertarlugu.

Sulisup nammineerluni – ulloq unnuarlu ullut tamaasa piffissami ataatsimi – anorimik silamillu uuttortaanissaanut ballonimik qullartitsinissaa suli pisariaqartuarpoq. Periaaseq tamanna qa­ nganisarpalugineqarsinnaagaluarpoq, pingaartumik ullutsinni teknologiimik atuiffiusumi qaammataasatigullu attaveqaateqarfiusuni aammalu atortunik uuttortaanernut siuarsagaalluartunik atortoqarfiusumi. Kisiannili tassa eqqortumik silasiornissamut taamatut suliaqarnissaq tapertaagallartariaqarpoq.

Soorlu radiosonde-qarfimmi pisortat ilaat Søren Basbøll oqartoq: „Ilisimatuut ingeniørillu tupaallannaqisumik amerlaqisut inuunertik atorsimavaat suliffeerutsinniarlunga – sulili iluatsinngilaat.”

TELE-POST-ip radiosonde-qarfinni pisortai arfinillit tassaapput: Tasiilami Søren Basbøll, ukiuni 40-ni sulisimasoq Ittoqqortoormiini Tore Hartmann Andreasen, ukiuni 41-ni sulisimasoq Narsarsuarmi Niels Ulrik Poulsen, ukiuni 39-ni sulisimasoq Danmarkshavn-imi Peter Vebel, ukiuni 25-ni sulisimasoq Aasianni Mogens Lund, ukiuni 39-ni sulisimasoq Aammalu Aasianni Amalie Poulsen, „taamaallaat” ukiuni 13-ini sulisimanermini pisortatoqarsuit akornanni lærlingitut taagorneqartoq.

Online nr. 2 · 2010

5

Sullissineq Sullissineq sukkanerusoq sukkanerusoq pitsaanerusorlu pitsaanerusorlu

TELE-POST-ip ukiuni kingullerni marlunni sullitagut pitsaanerpaamik sullinneqarnissaat angujumal­ lugu piffissarujussuaq atorpaa pitsaanerulerumalluni sukkanerulerumallunilu. Sullissilluarnerulerumalluni, call centerinik atuisunillu sullissinermut ilisimasaqarluartoq Niels Kjellerup, TELE-POST-ip ikiortiserivaa. „Atuisunik sullissinermik suliaqarnermi anguniagaavoq, sulisut sullitaminnik qi­ tiutitsillutik sulisut qitiutillugit suliaqarnissaq, taamaalilluni TELE-POST-imi im­mik­koortoqarfiit sinneri atuisunik suliaqarnermik tapersersuisinnaassammata”, Tele-mut pisortaq Anders Barslund oqarpoq.

Taamaammat TELE-POST anguniagaler­ sorpoq, taakku malillugit sulisoqassam­ mat ilinniartitsisoqarlunilu. Anguniakkat ilagaat Atuisunik Sullissivimmi sulisut telefoni sivisunerpaamik sekundtit 20-t qaangiunneranni tigusimassavaat. Sulisup sianertunik tigusisartup pisut tamarmik 90 procentiini sullitami ajornartorsiutai apeqqutaaluunniit suliarisinnaasariaqarpai.

Tamanna „saaffiginneqqaarnermik su­ lia­rin­ninnertut” taagorparput. Piso­ qar­simappat sullissisup akisinnaan­ ngi­saanik, sullissisoq suleqatigiin­nut ajor­nartorsiutinik saaffiginneqqaarner­ mi iluarsineqarsinnaasimanngitsunik ilu­ar­siissutissanik pilertortumik ikioqqusinnaavoq.

6

Online nr. 2 · 2010

„Anguniakkagut 90 procent-it suli angunngilagut, pimoorussillutali anguniarpagut”, Anders Barslund oqarpoq.

Niels Kjellerup suleqatigalugu TELEPOST nalilersuivoq, sullitamut iluaqutaanngilluinnartoq sianeranni toortaasaqattaartitaaneq, naggataatigullu aallaqqaataani oqaloqatigisamut uterteqqinneqarluni. 80 80 80-imut sianeruit taamaammat toqqagassatit ikittuinnaapput, taamaalillutillu piffissami sivikinnerpaami sulisumut ilisimasalimmut ilitsersuunneqassallutit. „Niels Kjellerup peqatigalugu suliatsinni tamani sullitaq qitiutipparput atuisunik sullissinerup pingaaruteqassusia eqqumaffigineqartilerlugu pitsanngorsartittualerlugulu”, Anders Barslund oqaluttuarpoq.

Taassuma oqaatigaa siunissami pitsan­ ngortoqartuassasoq.

Kingullertigut TELE-­POST-ip ammasarnerit sivitsorpai, sulisut immikkut ilinniartinneqarsimasut telefoninik tigusisinnaanngortillugit.

TELE-POST isumaqarluinnarpoq sullitagut pitsaasumik, pilertortumik kinguneqarluartumillu sullinneqarunik, taava aamma naammagisimaarinninnerussasut – taamaalilluni sulisut aamma naammagisimaarinninnerit sulisorissavagut su­lif­feqarfiussallutalu nuannarineqartoq.

Niels Kjellerup pillugu paasissutissat Niels Kjellerup-ip ukiut 20-t ingerlaneranni call centerit atuisunillu sullissineq suliarisimavai, suliallu taakku iluanni allamit nallerneqarsimanani.

Ukiuni kingullerni pingasuni-sisamani suliffeqarfiit sulliviillu atortut analogiusut IT-mik atuinermi digitalimik atuilernermut sullitaq qitiutillugu suliaqarnermi ikiortarsimavai. 1993-imili Australiami najugaqarpoq, pingaartumillu Asia-mi Afrika-milu sulisarsimalluni.

Niels-ip piffissani ullumikkut atorpaa oqalugiariartornernut isumasioqatigiissitsinernullu, kiisalu web-imi quppernermut ­www.callcenters.dk­–mut allagaqartarnermut.

Saffiginneqqaarnermik suliaqarneq pillugu Niels ima allappoq: „Oqaloqatigiinnernik (FGH) suliarinneqqaarneq sullitap qanoq misigisaqarneranik erngerluni pitsaanerulersitsinissamut taamalu naammagisimaarinninnermut unamminartut pingaarnersarigaat paasineqarsimavoq. Oqaloqatigiinnernik suliarinneqqaarnerup atunngitsoornera atuisunik sullissiviit katillugit aningaasartuutaasa minnerpaamik 30%-eraat.

Oqaloqatigiinnernik suliarinneq­ qaarnermik aallussinikkut silarsuit marluusut aappaat pitsaanerpaaq angussava – naammassisaqarluarneruneq aningaasartuutinik appartitsisuusoq aammalu sullitap misigitinnera pitsaaneq, taa­ malu sullinneqartut naam­ma­gi­ simaarinninnerulernerat”.

Paasissutissat ilinnut tunngasut qanoq isikkoqarpat?

TELE-p nittartagaasa nutarteqqinnerannut atasumik www.tele.gl -imi normunik paasiniaavik aaqqissuuteq­ qinneqarsimalerpoq. Platformia taarserneqarpoq, taamaalilluni Paasiniaavimmi ujarlernivit inerneri siornatigut ujarlertarsimaninnut naleqqiullutik man­ nakkut annertunerulerput. Tamanna ilutigalugu illit pillutit paasissutissat

tamarmik, normunik paasiniaavimmut „118”-imut sianerluni normunik paasiniaanermut atorneqartut assigilerpai.

Imaappoq paasissutissat ullormi unnuamilu ataatsimi ikinnerpaamik ataaseriarlutik misissuiffigineqartarput nutarterneqartarlutillu.

Sullitap ullumikkut namminneq aalajangersinnaavaa Telefonbogimi/ Paasiniaavimmi qanoq allassimasoqassanersoq, taamaammat eqqortumik taakkunani allassimanngikkuit aaqqin-

neqarnissaat illit akisussaaffigaat.

Taamaammat maannakkut ILLIT pisariaqartippatsigit Paasiniaavimmi paasissutissat pitsaanerulersinneqarnissaannut. Ilinnut allanulluunniit tunngasunik ujarlertillutit allassimasuni kukkuneqarpat amigaateqartoqarpalluunniit oqarfigitigut, taava iluarsissavagut.

Attavissaq: TELE-p Atuisunut Sullissivia tlf. 80 80 80 imaluunniit allagit kundeservice@tele.gl -imut.

Qujanaq akissutinnut Maj qaammat aviiserput TP Online 1999-imili saqqummertarlersoq pillugu isumasiuivugut. Immaqa illit atuisutut ajunngisaarlutit apeqqutitsinnut akisunut ilaasimavutit.

Taamaaliorsimanernut qujavugut – tassami aatsaat atuisut isumaat tusarniarutsigit pitsanngorsaasinnaagatta.

Piffissami 3.- 12.maj 2010 Kalaallit Nu-

naanni najugallit immikkut toqqagaanngitsut 1146-it, aviisip imai, ussassaarutit, allallu pillugit sianerfigineqarlutik isumasiorneqarput.

oqaaseqartuullutik. Kalaallisut akisut Online-p kalaallisoortaanik atuartartuusimassapput, qallunaatullu oqarluttut qallunaatoortaanik atuartassallutik.

Tassani TUSASS-imik, GSM-imik, telefoninillu nalinginnaasunik atuisut sianerfigineqarput.

Ataatsimut isigalugu aviisi assut iluarineqarpoq, kisiannili aamma soorunami pitsanngoriaatissanik tikkuussisoqarpoq. Akissutissi atorluarnissaat qilanaaraarput, taamaalilluni aviisi ilinnut atuisumut iluaqutaanerusinnaaqqullugu.

Apersorneqartuni 1038-ni kalaallisut oqaaseqartuupput, 108-illu qalllunaatut

Sony Ericsson Zylo™ Hiphop-ertartut kakkattut, Indie-ikon-it. Rock-imik erinarsortartut tusaamasarsuit. Nuannarinerpaasatit Sony Ericsson-ip nipilersukkanut mobilianut Zylo-mut immiutikkit, Walkman™-it piareeruk, siutivit miliutissai ikkutikkit nipigissorsuarmillu tusarnaarlutit.

Aliikkutassiaq allanut aamma tusartiguk. Sunaluunniit pikkunaannerpaaq allanut aamma misigitiguk. Facebook™-imi imaluunniit Twitter™-imi. Assiliigit, taavalu Picasa™-imut aammalu Flickr®-imut immiullugit, taava takusatit kikkorpassuit takusinnaalissavaat.

UMTS900-mut atorsinnaasoq – 3G-mut piareeqqasoq.

Sony Ericssin Spiro™ Erinarsoqataarsuataarit. Imaluunniit unikaallassimaalaarit. Sony Ericssons Spiro™, Walkman™italik, tassaavoq mobili erinnanut nuannernerpaanut atugassiaq – illit normuutinnut.

Nipilersoriaaseq qanoq ittoq tusarusuppiuk?

Pissittaarusunneruit akuttoqatigiissaarneranullu qitillutit? Taava siutequtit ledningeqanngitsut Bluetooth™-it stereo-t atussavatit. Aammami siutequtitoqqatit atuinnarsinnaavatit. Ikkuffimmut 3,5-mm-imut ikkutikkit.

Sumiiffinni TELE-POST Centerimi akii takukkit

Online nr. 2 · 2010

7

Mellembølgikkut radiumik aallakaatitsineq atorunnaassaaq TELEp ukiut 50-it sinnerlugit mellembølgeradiofoni aqqutigalugu KNR Kalaallit Nunaanni sumiiffinnit 5-nit aallakaatitsisinnaatissimavaa Kingusinnerusukkut FM-ikkut radiofonimik nassitsissutinik sinerissami inissiisimavoq, taamaalilluni illoqarfinni nunaqarfinnilu tamani, kiisalu imaani najugaqarfinnut qanittuni aallaakaatitsisoqarsinnaalersissimallugu. Mellem­ bølgikkut aallakaatitsissutit atortui pisoqaleqaat antennetoqqallu aserfallatsaalinerat akitsoqaluni.

Mellembølgip maligaasaasa nunap immallu qaavani siaruarfigisartagaat annertoqaaq aammalu nunarsuup qaa-

rajunnera malittarlugu, FM-illi angusinnaasaa killingiusaap qaangilaarneranuinnaq killeqarpoq. Taamaammat mellembølgikkut aallakaatitsissutit tallimaasut taakku kitaata sineriaa tamaat angusinnaasimavaat. Tasiilap eqqaa radiokkut allakaatitsissuteqarpoq kortbølgikkut radiup maligaasai appasinnerit atorlugit. Ittoqqortoormiini taamaallaat FM atorlugu allakaatitsissuteqarpoq aammalu Tasiilamiittoq tamatigut naalaarneqarsinnaanngitsoq eqqaassan­ ngikkaanni.

Tasiilami mellembølgeradiofoni aamma kortbølgeradiofoni ulloq 11. februar 2011 matuneqassaaq, taamaammat imaani asimilu angalasut aasaq ukiarlu tamaat mellembølgimik atuisinnaassapput. Mellembølgikkut kiffartuussineq atorunnaassaaq, taarsiullugulu sinerissami radioqarfiup VHF-ikkut sulissussi-

nermini kanalii atorlugit KNR-ip silamik nalunaarutai aallakaatinneqartalissallutik. Kiffartuussineq taanna aasaru aallarteriissaaq, taamaammat ukiup affaani marloqiusamik ingerlatsisoqassaaq, tassa mellembølgeradiofoni VHF-ikkullu sulissussinermut kanali atorlugu silamik nalunaaruteqartarneq.

Tulliani KNR-ip mellembølgikkut silamik nalunaaruteqarnera tusarukku, imaluunniit Tunumi kortbølge naalaarukku, VHF radiut sumiiffigisanni VHFikkut sulissussinermut kanalimut nuullugu misiliguk, silamik nalunaarut imaani asimiluunniit angalaffigisanni tusaasinnaanerlugu.

Sinerissami radioqarfiit mellembølgikkut sullissineri allanngortinneqassanngillat.

Samsung S8500 Wave. Mobiltelefoni ilinnik malinnaatitsisinnaalertitsisoq • • • •

Processor-ia sukkasoorsuaq (1 GHz) Assiliissutaa 5 megapixel aamma video HD Touchwiz 3.0 Bluetooth 3.0

Attuallalaarlugu ingerlatittakkami Samsung Wave-mi Social Hub atorlugu ikinngutitit kikkut Facebook-imi, Twitter-imi imaluunniit MySpace-mi isersimanersut nalunngittuaannarsinnaavat. Wave ersarissorujussuarmik Amoled-touch-skærmeqarpoq ssakkortoorujussuarmillu processor-eqarluni 1 Ghz-iusumik, taamaammat Wave sukkaqaaq. Samsung Wave mobilit nunarsuatsinni Bluetooth 3.0-llit siullersarimmassuk, isigisaq tamarmi kusanarluinnarpoq.

AMOLED-skærmia 3,3 tommisut angitigisoq qalipaatigissaartitsineroqaaq qimerloortitsilluarsinnaanerullunilu. Skærminut nali­ nginnaasunut naleqqiulluni nukissamik atuinikinneruvoq. Wavep skærmia qaamanermik ima malussaritsigaaq, seqinnersumi silami issiagaluaruilluunniit qaamaneq ajoqutiginaviarnagu.

8

Online nr. 2 · 2010

Sumiiffinni TELE-POST Centerimi akia takuuk

POST-imi periarfissat nutaat

Nunarsuatta ilarujussuani qarasaa­ siakkut attaveqatigiinnerup ingerlanneqaraluttuinnarnerani, nunarsuarmi tamarmi allakkeriveqarfiit piffissami matumani tunngavigisaat allanngoriartorput.

Nunani tamani allakkeriveqarfiit eqqugaatiterput, nunallu assigiinngitsut al­ lak­keriveqarfii allakkeriveqarfinnik al­ la­­nik suleqateqartitilerput, imminnut pisiariortuullutik, allanngortiterlutik alla­nilluunniit allakkerinermut tunngassuteqanngitsunik suliaqartitilerlutik.

POST Greenlandip ukiut kingulliit ingerlaneranni suliffeqarfik aaqqissuussif­ figalugulu naleqqussaavigaa, taamaa­ lilluni ullumikkut suliffeqarfittut nukit­tuutut, nutaaliaasutut tuniniaarusussuseqartutullu isikkoqalersillugu.

Sullitatta pisariaqartitaat naammassisinnaajumallugit sulianik nutaanik aallartitsivugut. Kalaallit Nunaanni sumiluunniit najugalinnut periarfissarpassuit sulissutigisinnaalerpagut.

Naqiterussineq Nuummi TELE-POST Centeri naqiterussuarnik maanna peqalerpoq suliassanik assigiinngitsunik suliarinnissinnaasunik – visitkort-iniit naqitanut paasissutissiisunut qalipaatigissaartunut, flyers-inut assigisaannullu.

Suliffeqarfiilli tusintilikkaanik naqitigassaateqarsimappat naqiterutitta naqiterivitoqqat unammillersinnaanngilai.

Paarlattuanilli iluaqutissat aalajangersimaqqissaartunut pituttorsimavallaar­ tuun­ngillat, pilertornerusumillu qa­f­fa­sis­su­mik pitsaassusilimmik ikittunnguutillugit naqiterneqarsinnaallutik.

Suut naqitigassaaneri apeqqutaalluni akunnermiit akunnermut suliarineqarsinnaapput. Maannamut suliarineqarsimasut ullormi suliarineqarnissaannik kissaataasumi akunnerit ikittuinnaat atorlugit suliarineqartarsimasuupput.

Pilertortumik suliarineqartariaqartu­ mik suliassaateqaruit, Nuummi TELEPOST Centerimi suliaritissinnaalluarpatit.

Scannerineq TELE-POST allakkat imaannik isertuussisussaatitaanermut inatsimmik malinnittussaatitaavoq, allakkallu inimi iserfigineqarnissaminut immikkut akuerineqartunuinnaq atuuttumi scan­nerneqartarput. Ini aammattaaq nakkutigineqarpoq assiliissutit arlallit atorlugit.

Nuummi TELE-POST Centerip aammat-

taaq piffissami aalajangersimasumi TELE ullormut allagarsiassaanik scanneruttarsimavaa. Allagarpassuit ammarneqartarput, scannerneqarlutik, taa­valu tigusisussamut fil-inngorlugit tunniunneqartarlutik.

Nuummi TELE-POST Centerimi toqqortaatinik scannerinik aammat­taaq neqeroorutigineqarpoq. Sulif­feqarfippassuit sullivippassuillu piffissarujussuaq atortarpaat toqqortaatini ujarlernermut, amerlaqisullu toqqortaatiminnik digitalinngortitsineq taamaammat iluaqu­ tigerujussuarsinnaavaat.

Mappeni, pap­­pialani, skuffini ilitsivinnilu pisariaqanngitsumik ujarlernerit piffissaajaataajunnaassagaluarput.

Allakkanik poortuussineq Allakkat, akiligassat allagartaat, konto­ udtog-it, akissarsiat allagartaat, allakkat nutaarsiassartallit allallu saqqummiutassanik imallit Nuummi TELE-POST Centerimi maanna poortortissinnaan­ ngorpatit.

Maskinat poortuussuit marluk pigaavut, piffissamilu sivikitsuinnarmi akinullu unamminarluartunut poortugassarpassuit poortorsinnaavagut.

Nammineerlutit poortuininninngaanniit pisariinnerusumik, sukkanerusumik akikinnerusumillu poortuisinnaavugut!

Taamaallaalliuna maileruit, taava naqiterutissavatsigit, poortuullutit suliakkiutitillu ataatsikkut suliarereerlugit nassiullugit – taamaalillutit nukippassuit illit atussanngilatit.

Suliassaatitit aamma tunniussinnaavatit, taava poortuullutillu nassiunnissaat isumagissavarput – tamatuma aamma piffissamik nukinnillu sipaartissavaatit.

Online nr. 2 · 2010

9

Soorlu tassa akor

Suleqatigisanik, sullitanik, qinnuteqaateqartunik assigisaannilluunniit ataatsimeeqateqarneq eqqarsaatigiuk, illit aammalu suleqatitit maani Nuummi issiallusi ataatsimeeqatigisasilu København-imi issiasut, kisiannili immissinnut angissusersi tamakkerlugu isigalusi.

Ataatsimeeqatigiinnermi taamatut ittumi nipi, pissusilersornerit aamma kiinnat qanoq ilusilersorneri isigisinnaavasi, aammalu toorsilaaginnarlusi immikkoortortat allat aammalu saqqummiussassat igalaajusarujussuartigut aasinnaallugit takusinnaallugillu. Silap qanoq innera apeqqutaajunnaarpoq, aningaasarpassuillu Atlantikup ikaarneranut atugassaagaluit sipaarsinnaan-

10

Online nr. 2 · 2010

ngorpatit. Minnerunngitsumik angalaneq piffissaajaatigisariaaruppat.

Maanna tamanna Kalaallit Nunaanni sullitatsinnut piviusunngorsinnaalerpoq, TELE-mi maanna Nuummi aamma København-imi init saqqummiiviit nutaat taamaattut ammarsimalerpai. Ininut pineqartunut ilaapput ineerannguit ataatsimeeqataasut ilaatigut kaffisorfigisinnaasaat imaluunniit ineeqqani taakkunaneereersoq internetimut atta­­vik ledningeqanngitsoq atorsinnaallugu. Sullitat naak immitsinnut u­ngasikkaluaqaluta pisariitsumik naapissinnaasariaqarpaatigut. Telepresence – tassalu T3 – TELE-p anguniakkani annertusivaa tassaasoq: „Kalaallit Nunaat nunarsuup qeqqani”.

Ataatsimeeqatigiinneq tupinnaannartumik misigiffiusoq T3 – ataatsimeeqatigiinnermik tupinnaannartumik misigiffiuvoq video nipililu pitsaalluinnartuummata. Pissusissamisoorluinnartumik attaveqatigiinnermik misigiffiuvoq, illuatungeriit imminnut isigisinnaallutik – teknologiit allat periarfissaatiginngisaannik. Sulif­ feqarfimmi pisortaniit qulliunerniit suli­sunut angalasartunut tamanut attaveqatigiissinnaaneq taamatut ittoq iluaqutissarujussuuvoq. Aamma suli sunniuteqarluarninngussaaq teknologiip taassuma sullitanut aammalu suliffeqarfiup avataani suleqatinut annertusineqarpat.

rnanniiginnarluni

Periarfissaq mingutsitsisuunngitsoq Avatangiisit eqqasuutigineqarnerat annertusiartuinnavippoq.

Nunarsuarmi tamarmi oqartussat malitassaliortuarput CO2-mik aniatitsinermik annikilliliissutaasussanik, silallu pissusaata allanngoriartorneranik pinaveersimatitsisussanik. Suliffeqarfiit inuillu ataasiakkaarlutik periaatsinik nassaarniartuarput, avatangiisinik illersuisunik inooqataasutut akisussaaqataanermik iliuuseqarnernut aningaasaliinermikkut allaanerusumik iliuuseqarumallutik. Kalaallit Nunaanni suliffeqarfiit maanna periaatsinik „qorsunnik” toqqaasinnaanngorput, tamannalu ilutigalugu suliffeqarfiup naammassisaqarluartarnera pitsaasumik sunniuteqarfigalugu.

Init atornissaannut inniminniineq Suliffeqarfinnut periarfissaavoq uunga e-mailerluni: t3@tele.gl init atornissaannut inniminniisinnaaneq. TELE-p Atuisunut Sullissiviata Nuummi ulluinnarni ininik ingerlatsineq isumagisaraa, Hellerup-imilu eqqartuussissuserisut suliffeqarfiutaat Rønne & Lundgren suleqatigaarput.

Illit aammalu suliffeqarfiutit periarfissaqarpusi ininik takutitsivigineqarnissassinnik TELE-p Inuussutissarsiutilinnut immikkoortoqarfianut saaffiginnikkuit.

80 80 80 sianerfigiuk isumaqatigiissuteqarfigalugulu.

Init TELE-POST-imit namminermit siullerpaamik atorneqarput ulloq 26. maj atorfinitsitsinissaq siunertaralugu oqaloqateqarnermut.

“Nittarsaassinermut ataqatigiissaarisumik nutaamik atorfinitsitsisussaavugut, Atlantikorlugu ikaarlugu atorfinitsitsinissamik oqaloqatiginnikkiartornata immitsinnut isigaluta oqaloqatigiissinnaanermut atortut nutaat misilippagut. Naatsorsuutigisatsituullu pakatsisitaanngeqaagut. Ini kusanaqaaq qaamalluarluni, assilissat nipilu ersareqalutik. Init Tandberg-ip najoqqutassiaa naapertorlugu aaqqissuussaavoq iserfikkuminaqalunilu. Misigisaq assorsuaq piviusorpalaarpoq, oqaloqatigiinnerlu naggaserniarlugu allaat assaga inuulluaqqusiniarlunga isaatingajappara”, taama oqarpoq nittarsaassinermut pisortaq Dorit Olsen.

Online nr. 2 · 2010

11

Ukiuni kingullerpaani 30-40-ni Kalaallit Nunaanni TV-qarneq ineriartupiloorfiusimaqaaq. Kiamitaavami eqqaamanngilai Nuummi TV-forening-ip kabelii illumiit illu­ mut ingerlaartut, isiginnaakkallu assiliartai ersernerluttuaannartut qalipaateqanngitsut nipiloqisullu?

Ukiut taamaallaat 35-t matuma siorna meeqqat inersimasullu Nuummi TVqar­nermik aallartitsisup Winstedt-ip radioerniarfiata igalaarsuisa silataanniit TV-kkut aallakaatitat siulliit isiginnaartarpaat. Taamani aallakaatitat nutaarsiassallu sapaatip akunneranik imaluunniit marlunnik pisoqaassusillit suugaluilluunniit aallakaatinneqartarput. Tamanna nutaajuvoq pissanganarlunilu, tassalu taamani pisut nutaat aallarnerneqarput.

Siuariarnersuaqarpoq Kalaallit Nunaata Radioata, ullumikkut KNR-ip, TV-kkut

12

Online nr. 2 · 2010

nuna tamaat aallakaatitsivigisalermagu.

Maanna nuna tamakkerlugu kanal­ ikkut analog-iusukkut kikkut tamarmik ataatsikkut piffissamilu ataatsimi paasissutissinneqarsinnaanngorput.

KNR-ip TV-kkut aallakaatitsissutaa aam­malu radiop signalia analog-iusoq ukiuni qulikkaani arlalinni Kalaallit Nunaanni tamanit atorneqarsinnaasimavoq – tamanna ajunngeqaaq nunami isorartoqisumik sinerialimmi siamaseqisunillu tusarnaartartulimmi.

Piffissaq nutaaq Maanna Kalaallit Nunaanni TV-qarnerup radioqarnerullu iluanni piffissaq nutaaq ornipparput. TV-kanalinik arlalinnik, KNR ilanngullugu, siammarterinissamut nassitsissut digitaliusoq nutaaq ukiuni aggersuni Kalaallit Nunaanni tamarmi aallakaatitsisartussaq suliarineqartussanngorpoq.

Angalasartut Angalasartut tassaapput ilaatigut TELEmeersut teknikerit napparussuarnik nassitsissutinik TV-signalimik nutaamik aallakaatitsisinnaasunik nappaajartortartut. Pisut ilaanni napparussuit analog-iusut ilaat atoqqissinnaassapput, ilaannili nutaanik nappaatiterinissaq pisariaqassaaq. Suliaq Kujataani aallartereerpoq, tulleriiaaralutillu sumiiffinni suliarinnikkiartortassapput.

Angalasartut ikkussuinernik, misileraanernik, imminnut atanilersuinernik suliassarujussuaqarput, silamilli eqquilluariarunik sulinerminnilu ajunngitsumik ingerlariarunik suliamik ukioq manna naammassinnissimassapput.

Sumi qaqugulu Angalasartut sulinerat immikkoortunut pingaarnernut sisamanut immikkoortinneqarsinnaavoq, tassa suliaqarfimmi siullermi sulineq kujalleq Nanortalimmi

junimi aallartimmat. Tamatuma kingorna avannamut Narsamut Qaqortumullu ingerlavoq, kiisalu Kujataata tamarmi naammassineqarnissaata tungaanut sineriak avannamut atuarlugu Paamiunut ingerlalluni.

Illoqqortoormiut suliaqarfiussallutik.

Nunatsinni inuttaasut 90 %-iinit amerlanerit 2011-mi DVBT aqqutigalugu isiginnaarsinnaanngussapput, nunaqarfiillu ikit­tuinnaat 2012-imut utaqqisariaqassapput.

Suliaqarfiusussaq tulleq ukiamut aallartinneqassaaq, tassa Nuummiit avannamukariartuaassammata, nassitsissutinut atortut ikkussussallugit Maniitsumi, Sisimiuni, Aasianni, Ilulissani aamma Qasigiannguani, taavalu ukiup naalernerani Qeqertarsuaq aamma Uummannaq suliaqarfiussallutik.

Suliassaq taama annertutigisoq piffissarujussuarmik atuiffiusussaavoq, piler­ saarullu malillugu Kalaallit Nunaat tamarmi 2010-ip naanerani TV-signalimik digitaliusumik nutaamik tigooraasinnaanngorsimasussaavoq.

Suliassaq ta­manna pillugu pilersaarut ersarinnerusoq nittartakkami takuneqarsinnaavoq, iserfissarlu allaaserisap naanerani takuneqarsinnaavoq.

Suliaqarfiit pingajuat aappaagu aallartissaaq, tassa illoqarfiit kitaata sineriaaniittut sinneri, tassalu Upernavik aamma Qaanaaq attavilerneqassammata. Suliaqarfiit sisamassaat kingullerlu aappaagu aamma ingerlanneqassaaq, tassa Tunumi ilaatigut Tasiilaq aamma

Periarfissat nutaat TV-signali nutaaq digitaliusoq nunatsinni isiginnaartartunut tusarnaartartunullu nutaanik periarfissaqalersitsissaaq.

Aallaqqaataani TV-kkut kanalit si-

samat angullugit amerlassusillit isiginnaarneqarsinnaalissapput aammalu radio­mi kanalit arlallit tusarnaarneqarsinnaalissallutik.

Teknikkimik analog-iusumik atuineq qaangiuttussanngorpoq, Kalaallit Nunaanniinnaanngitsoq, aammali nunat killiit amerlanersaanni. Signali analogi ukiuni aggersuni atorunnaariartortinneqassaaq tamakkiisumillu digitaliusumik taarserneqassalluni. Atortut analogit siu­nissami pissarsiarineqarsinnaajunaavittussaassapput aserfallatsaalineqarsinnaajunnaassallutillu.

TV-mi isiginnaagassat aamma radiomi programmit toqqarneqarsinnaasut amer­lanerit saniatigut isiginnaartartut tusarnaartartullu assit nipilu pitsaanerit misigissavaat.

Atuisut – isiginnaartartut tusarnaartartullu Teknikkimut tunngasunik ikkussuussisoqaraangat nutaanillu atortoqartoqaleraa­ ngat apeqqutissarpassuaqalernartarpoq: • • • • •

Fjernsynitoqarsuara maannakkut atugarisara atorsinnaavara?

Signali digitaliusoq nutaaq tigoorarsinnaajumallugu qanoq iliuuseqassaanga?

Nutaamik TV-taassaguma suut eqqumaffigisariaqarpakka?

Illoqarfitsinni TV-utileqatigiinnummi ilaasortaaguma, taava?

Aallakaatitat digitaliusut nutaat tigoorarneri akeqarpat?

Apeqqutinut tamakkununnga allarpassuarnullu akissutit nittarsaassinerup nittartagaani, www.detnyetvsignal.gl -imi, imaluunniit piffissami aggersumi Kalaallit Nunaannut tamarmut annguttussami nuna tamakkerlugu paasissutissiiniarnermik ingerlatsinermi, pissarsiarineqarsinnaapput.

Online nr. 2 · 2010

13

Endomondo – Facebook timersornermik soqutigisalinnut.

Taanna andriodtelefonernut atuuttussanngorlugu internetikkut aasinnaavat, imaluunniit nalunaaquttami tillernersiuteqarlunilu gpsitalimmi atorlugu.

Endomondo Sports Tracker nammineerlutit arpannermi, cykelernermi,

timersuutiniluunniit allani sungiusaasoraat. Tassani sungiusarnerni piffissaq eqqoqqissaartoq, isorartussuseq kiisalu portussuseq (immap killingusaa naapertortullugu) nalunaarsorneqartarput.

Angusat tamarmik kilometerikkaarlugit nalunaarutigineqartarput. Ikinngutivit sungiusarnerni nalunaarutinik nassittar-

Buarsikkut · Boas & Co. – Af Robert Homene

14

Online nr. 2 · 2010

sinnaavaatsit. Aqqutitit Google maps.ikkut takusinnaavatit. Endomondo.com -imi kinaanerit, ilinnut tunngasut sungiusartarsimanitillu inissisimassapput, taakkulu statistik-inngorlugit nammineq nalilersortarsinnaavatit.

Nuannisarluarina!

Nokia C5

• Exchange ActiveSync®

• 5-vejs Navi-tast

• Windows Live

• Kalender

• FM-Radio

• Trådløs software opda-

• E-mail

tering

• A-GPS

• Symbian 9.3

• Lyssensor

• E-mail

• TELE 3G, aap

• Facebook / GoogleTalk /

• TELE-POST Centerimi akia takuuk

Sony Ericcson Elm

Windows Messenger • TELE 3G, naamik • TELE-POST Centerimi akia takuuk

Sony Ericcson Apen

Sony Ericsson Vivaz Pro

• GreenHeart™ mobil

• Walk-Mate

• Widget Manager

• TELE 3G, aap

• Facebook

• TELE-POST

• FM-Radio

Centerimi

• 3D spil

akia takuuk

Samsung Wave

• GreenHeart™ mobil

• Touch & QWERTY

• 1 GHz processor

• Touch & QWERTY

• Exchange

• 5 MP kamera & HD Video

• A-GPS

ActiveSync®

• Touchwiz 3.0

• TrackID™

• Bluetooth 3.0

• FM Radio

• AMOLED display

• Bluetooth

• 3D spil

• Tyverisporing

• WI-FI

• HD Video

• TELE 3G, aap

• TELE 3G, aap

• TELE 3G, aap

• TELE-POST Centerimi

• TELE-POST Centerimi

• TELE-POST Centerimi

• Exchange ActiveSync®

akia takuuk

HTC Legend

• 3.2“ AMOLED display • E-mail • Exchange ActiveSync® • FM Radio • 5 MP Kamera • TELE 3G, aap • TELE-POST Centerimi akia takuuk

akia takuuk

akia takuuk

Samsung NC 10 • Win XP Home

• Google™ Android

Mobil GUIDEN

Nokia 6700 Classic

• Easy Network Manager

Nokia Booklet 3G • TELE-POST Cen-

• Windows 7 SE • Eksklusivt design

terimi

• Ove suite / Social Hub

akia takuuk

• Webcam

• Adobe Acrobat reader • Webcam • WI-FI / 3G (UMTS 900) • batteria 8 tiimit atorneqarfinnaa-

• WI-FI / 3G (UMTS 900) indbygget • batteria 8 tiimit atorneqarfinnaasoq • TELE 3G, aap • TELE-POST Centerimi akia takuuk

soq • TELE 3G, aap

TELE-POST Centerimi nipilersukkanut Bluetoothinullu atortuutigut arlalippassuit takusakkit Online nr. 2 · 2010

15

Kullorsuarmi innuttaasut

Kalaallit Nunaata avannaani nunaqarfik ingerlatsinikkut ajoqutinit annertuumik nalaanneqartarsimavoq. TELE taamaammat Kullorsualiarpoq innuttaasut nassuiaakkiartorlugit.

Siorna juullip tungaanut Upernavimmiit 200 km-inik avannarpasinnerusumiittumut nunaqarfimmut Kullorsuarmut attaveqaatit attaveerupput. Piffissaq ajutoorfik ajorluinnarpoq, ukiup taamaalinerani suliaqarnissaq assorsuaq unammillernarsinnaasarmat sakkortusaavimmik aaqqissuussiniarneq eqqarsaatigalugu.

Ingerlatsinikkut ajoqutaasoq tassaavoq Kiatassuarmi sakkortusaaveqarfiup innaallagiaarussimanera.

Tamatuma kingu­neraa attaveqaateqarnerup, TVkkut isiginnaarsinnaanerup aammalu radiomik tusarnaarsinnaanerup tamarmi kipinera. Taamaattoq nunaqarfiup iluani telefonit nalinginnaasut atorsin-

16

Online nr. 2 · 2010

naapput, innuttaasullu avammut attaveqarsinnaasimapput Aasiaat Radioatigut VHF-imut platformi aqqusaarlugu.

Taamaakkaluartoq Kalaallit Nunaanni sumiiffinniikkutta mikisuni a­ngisuuniluunniit, attaveqaatit atorlugit attaveqatigiissinnaanitsinni periarfissar­passuagut sungiutereernikuuagut. Soo­ru­nami aamma nunaqarfimmi Kul­lorsuartut ittumi avammut sianersinnaaneq, mobiltelefonimik atuisinnaa­neq, internetersinnaaneq aammalu min­nerunngitsumik Akiliummut Dankort-imullu terminalinik atuisinnaaneq pingaaruteqarpoq.

TELE-p teknikkimut immikkoortoqarfiani aqutsisut taamaammat aalajangerput Kullorsuarmi innuttaasut immikkut ittumik ataatsimiigiaqquneqassasut, nu­naqarfiup ukiuni tulleriinni ingerlatsinikkut annertuumik ajutoorfiusarnera pissutigalugu.

Ingerlatsinermut pisortaq Kim Hammond Zinck TELE-p teknikkimut im-

mikkoortoqarfianeersoq avannaaliarpoq, sapaatip akunnerata missaanik sivisussuseqartumik Nuummiit Kullorsuarmiilluni.

Innuttaasunik ataatsimiititsineq pivoq marsip 19-iani unnukkut. Inuit taamaallaat arfineq-pingasut takkupput, ikittuinnaanerannulli pissutaagunarpoq sapaatip akunnerata taassumarpiaq naanerani Kullorsuarmiit 100 km-isut kujasinnerusumiittumi nunaqarfimmi qimussimik sukkaniuttoqarnera.

Ataatsimiititsinerup saniatigut TELEmi ingerlatsinermut pisortap Kullorsuarmi Atuarfiup atuartui annerit 8.-10. klassit ataatsimeeqatigai.

Kim H. Zinck-ip oqarneratut ulluni sisamani Kullorsuarmiinnermini tikilluaq­ qusaalluarsimavoq. „Kullorsuarmiut tikikkuminartuunerat inussiarnisaarnerallu pillugit qutsavigiumavakka”, Kim oqarpoq.

TELE-mit naapinneqartut

Kiatassuarmut attaveerunneq Kiatassuaq „sakkukitsumik” sakkortusaavissatut suliaavoq, imaapporlu sakkortusaaviup atortui innaallagissamik sakkukitsumik (36 watt-imik) atuillutik ingerlasuullutik.

Stationeqarfiup innaallagissamik pi­ ngaarnertut pilersuisorai NICD aamma Cipelbatteriinik taagorneqartut. NICD batteriit seqernup qinngorneranik tigooraatinit anorisaammillu immerneqartarput. Kalaallilli Nunaata avannaani issittaqisumi atorsinnaasimanngilaq, anorisaallu taamaammat 2006-imili novemberimi innaallagissiorsimanngilaq.

Cipelbatteriit atorunnaarsikkiartuaarneqarput, Kiatassuarlu NICD-nik suli batteriilerneqanngitsut kingulliit ilagaat.

Cipelbatteriit immeqqinneqarsinnaannginnertik ajoqutigaat, taamaammallu batteriiupput „ataasiaannarlutik” atorsinnaasut. Taamaakkaluartoq silap

pissusaani sakkortoqisumi inuuffigisatsinni innaallagissamik pilersuisinnaanerat paasinarsisimavoq.

Naatsorsuinerit arlallit tunngavigalugit aalajangerneqarpoq stationi kaperlaap nalaani seqernup qinngorneranik tigooraatininngaanniit im­ mer­neqartut NICD batteriit atorlugit Cipelbatteriillu pissamaatigalugit ingerlatinneqarsinnaa­soq.

Kaperlalernissaali qaammatip aappaa avillugumiit marlunnut sioqqullugu, batteriinik immiineq unippoq.

Kiatassuarmut alakkaanerup takutippaa seqernup qinngorneranik tigooraatit septemberilli aallartinnerani sermersimaqisut.

Ajoqummik aaqqiisoqarpoq generatori angallanneqarsinnaasoq atorlugu batteriit immernerisigut kiisalu seqernup qinngorneranik tigooraassutit sermiiarnerisigut. Kullorsuaq juullikkunni ukiortaallu nalaani ullut 14-it missaannik sivisussuseqartumi arlaleriarluni at-

taveeruttarpoq silarlunnera kaperlanneralu pissutigalugit.

Tamatuma saniatigut generatorip angallanneqarsinnaasup kaperlaap naanissaata tungaanut innaallagissamik pilersuisinnaaneq naammattoq pilersuissutigisinnaasimanngilaa, taamaammat generatori anneq Nuummiit Upernavimmut nassiunneqarpoq.

Generatori batteriinik immiinissamut naammattumik sivisussusilimmik ingerlasinnaaqqullugu tanki 60 literi sananeqarpoq.

Ajoqut taannarpiaq pinaveersimatinniarlugu pilersaarut nutaaq aallartinneqarpoq, tassalu NICD batteriit allanik sisamanik ilaneqartussanngorlugit aammalu generatori angallanneqarsinnaasoq tassaniittuartussanngorlugu, Cipelbatteriillu atorunnaarsillugit.

Online nr. 2 · 2010

17

itsialaat

ssissut Innersuu

Ukiortaami peqqinnarnerusumik inuunissarnik aalajangernerit suli piviusunngortinngiliuk? Suli angumerisinnaavat.

naanerusunut sanilliullugit tunguarninneri attatiinnarlugit kinguleqqiutit peqqinnarnerusut pillugit siunnersuutit takuneqarsinnaapput.

Peqqinnarnerusumik inoorususuttunut, soorlu nappaatinut, pujortarunnaarniartunut, sungiu­ sarusuttunullu Online linkinik attavigineqarsinnaasunik katersisimavoq.

www.kvit.dk Tassani pujortartartut pujortartunnaarusuttut ikiorserneqarsinnaapput. Nittartakkami pujortarunnaarusutut ullunut 90-inut maleruagassat najoqqutaralugit pujortarunnaarnissaannik ikiorserneqarput. Nittartakkami suliassinneqassaatit, tassanilu ullorsiusiorlutillu, allat allagaat, siunnersuineri misilittagaallu pitsaasut pillugit atuarsinnaavutit.

www.peqqik.gl / www.sundhed.gl Tassani Kalaallit Nunaanni peqqinnissamut tunngasunik, soorlu peqqinnissamut aaqqissuusseqqinnernut, ilinniartitaanernut, nerisanut peqqinnartunut, kigutigissarnernullu tunngasunik imaluunniit peqqinnissamut atatillugu leksikon-imut alakkarterisinnaavutit. www.amisut.gl Tassani diabetes-ertut nittartagaanni, peqqinnartumik nereriaatsit, nutaarsiassat, misissuinernut peqataanerit, sap.ak.

-ikkaartumillu nerisassiornermi najoq­ qutassiat atuarneqarsinnaapput. www.netdoktor.dk/opskrifter Tassani ullaakkorsiornermiit unnukkorsiornermut peqqinnarnerusumik nereriaseqarnissamik siunnersuutit pitsaasut, aammalu kinguleqqiutinut nalingin

18

Online nr. 2 · 2010

www.motionslob.dk/smoothies Tassani smoothies-inut nalinginnaasunut imaluunniit energismoothies-inut sungiusareernerup kingorna timimut nukissanik tuninisinnaasunut, pitsaasunut peqqinnartunullu siunnersuutit takuneqarsinnaapput. www.aktivtraening.dk Tassani sungiusarnermut, nerisanut, arpannermilu nammineq aqqusiornernut, timersornermilu imminut misilerarnermut assigiinngitsunut siunnersuutinik pitsaasunik pissarsisinnaavutit. Nittartakkami sungiusarnermut atortut nutaanerpaat pillugit allaaserisat, namminerlu BMI-it takusinnaavatit.

Atuarnerup aallartinnissaanut linkit pitsaasut Aasaq qaangiukkiartulerpoq, ilaqutariillu meerartallit ilaannut qaammat augut atualeqqaarfiusussaavoq. Qanoq ililluni meeqqat pitsaanerpaamik atualersinneqarsinnaappat – aamma qanoq ililluni atuarfik, suliffik, sunngiffimmi sammisassat, atuakkerisassallu ataqatigiisinneqarsinnaappat?

Online-p ulluinnarni ilaqutariit ulapaartaqisut oqilisaanniarlugit, link-it assigiinngitsut nuannersut peqqinnartullu alakkarterneqarsinnaasut ujarsimavai. www.inerisaavik.gl Ilinniartitaanermut ilisimatusarnermillu instituttip, Inerisaaviup nittartagaani atuarusunnerunissami suliniut „Atua’allak” takusinnaavat. Tassani meeqqavit atualernissaanut tunngasunik siunnersuutinik pitsaasunik pissarsisinnaavutit.

Una tooruk: Atuartitsinermi atortut, tassanngaaniillu toorlugu linki Atua’allak. http://2010klima.blogspot.com Ukioq manna Inerisaavik nunatsinni atuarfinnit tamanit peqataaffigineqartumik sila pillugu unammisitsinermik,

Nordisk Klimadag novemberimi 2010-mi pisussaq aallaavigalugu aaqqissuussivoq. www.duda.dk Tassani nittartakkanut linkit sunulluunniit attuumassuteqartut, qulequtanut immikkoortiterneqarsimasut (annermik qallunaatoortut) iserfigineqarsinnaapput: Atuartitsinermi fagit, sunngiffimmi sammisassaqarnermilu qulequttat, quppernerillu. www.mipi.gl www.mipi.gl –mi (Meeqqat inuusuttullu pillugit ilisimasaqarfimmi) oqarasuaatikkut siunnersorneqarniaraanni normut pissarsiarineqarsinnaapput. Tooruk „Ilisimasat” Soorlu ataataaguit anaanaaguilluunniit meeqqat perorsarnissaannut tunngasunik nalornisaqaruit, marlunngornikkut sisamanngornikkullu akeqanngitsumik 31 41 51-imut sianerlutit siunnersortissinnaavutit.

Qarasaasiaar aq nutaaq N okia Booklet fi-leriigaalluni 3G, 3G-qaree lu aammalu ak rpoq wiunnerit 12-it atorsinnaallu angullugit ba ni ulloq naal tteria lu gu Ilusilernera nu attaveqartiss innaaqq annerluinnart ­ ullutit. oq qaffasissum mik aluminiu ik pitsaassus m-imik sanaaq ilim.

3G-mut piaree qqavoq.

Sumiiffinni TELE-POST Centerimi akii takukkit

www.skole-samfund.dk Qallunaat kattuffiata „Skole og Samfund” atia allanngortinneqarsimavoq „Skole og Forældre”-ngorlugu. Nittartakkami paasissutissat, oqallinnerit, allagarsiat, apeqqutillu angajoqqaat atuartuutillit paaserusuttagaat atuarneqarsinnaapput. www.familyplan.dk Tassani ukiumoortumik atuarfiup ingerlaneranut ullorsiut „FamilyPlan” pissarsiarineqarsinnaavoq. Nipitittakkat, allafissallu atorlugit, ilaqutariit inuttaasa tamarmik suliassaminnut pisussanullu tunngasut nakkutigisinnaavaat.

Nittartagaq (qallunaatuujusoq) siunnersuutinik pitsaasorpassuarnik ima­qarpoq.

Atualeqqaartussaatillit, atua­lereersimasunillu meerartallit pissarsiffigisinnaavaat. Soorlu taqussanut, qinngasaarisarnernut, atuarfimmilu inter­netimut tunngasut takuneqarsinnaapput

eqalersiprmik angissus na in lu ar ta nu lluni skærmesaasiaaqqat ni oqinnerpaa NC10-p qara in ts ua rs sanana siaaraq nu arlunilu. Ku pai. Qarasaa arpassuaateq ss rfi mik ria im til pe , ru »-imik ik sipaa qarpoq 10,1 innaallagissam ean lu ni am llu qa aa ik ig ul sakkortuum i in vissumik isikk im . rm ni lu kæ mat LED-s atorsinnaal git batteria SuperBright© llu sgu aa an t im 8nerillu asutut, oq nneqarsinna qarpoq, akun runniit angalla lu ul k atuarit, inte m ni su l-i ai oq Suliaav r­ 33 kg-nik. M ee 1, ar at sim lla ku aa ik am ebkamera w iit suseqarpoq ta nn uu al . avoq karterigit im -mut piareeqq netikkut alak nut atoruk. 3G enc re fe on soq videok

Online nr. 2 · 2010

19

Imaatigut kabelip Greenland Connect-ip Kalaallit Nunaat nunarsuup sinneranut attaveqartippaa 11,9 Tbit/s-imillu piginnaasaqarluni, 100 %-imillu mingutsitsinngitsumik sarfalersorneqarluni. Kisianni qanoq takitigaa? Akissutissaa nalunngikkukku mobiltelefonimik torrammik, timersutinullu atugassianik taskinik 5-nik makitsernut peqataasinnaavutit.

Eqqugassaq anneq: Samsung Wave mobiltelefon Eqqugassat 2-6 : Taskeq timersuutinut atugassiaq, ulluinnarni sungiusarnermilu atugassanik pissanganartunik imalik.

beri taani fi u li e b a k sit atigut ip ima meterit qas T S O P o il E k L ? pa TE git katillu rtussuseqar isora guk nassiu a g n u kut u SMS-ik it t u s Akis

54 27

77

mi aki itsiner q. s s a n -imik uuppo – SMS soq at a a n in naling

20

Online nr. 2 · 2010

Piffissaq kingulleq: 1. oktober 2010 · Pinnattut toqqaannartumik nalunaarfigineqassapput, ugguunalu nalunaarutigineqassallutik www.tele.gl ·TELE-POSTimi sulisut peqataassanngillat.

Samsung Wave-mik pinnagit

Titartakkat Kalaallit Nunaanneersut frimærkisut

01402448. Postkort Kalaallit titartagaat nangeqattaartut II Buuarsikkut Akia: DKK 6,00

01100448. Frimærki Kalaallit titartagaat nangeqattaartut II Buuarsikkut Nalinga: DKK 23,50 Arkimi 1-mi mærkit 20-it Iluseq: E Angissusaa: 50,00 x 43,50 mm Titartaasoq: Robert Holmene Ilusilersuisoq: Dorit Olsen Naqitsissut: Offset Pappiaraq: Sopal, qaqortoq

POST Greenland-ip frimærkinik titartakkanik Kalaallit Nunaanneersunik saqqummerseqattagaanni nutaamerpaat tassaapput Robert Holmene-p titartagai „Buuarsikkut”, 1. maj. 2001 saqqummersut. Robert Holmene-p frimærkiliaani kusanartumi, quianartunngorlugu takutinneqarpoq, silaannaap kissakkiartornerata Kalaallit Nunaannut kingunerisa ilai. Robert Holmenep quianartunngorlugit titartartagai „Buuarsikkut” Nuuk Ugeavis-imi 2000-imi saqqummertalerput. Ullumikkut titartakkat Sermitsiami, Kalaallit Nunaanni aviisit annersaasa ilaanni aalajangersimasumik saqqummersinneqartarput. „Buuarsikkut”-ni Kalaallit Nunaanni ulluinnarni inuunermi pisartut annertuut annikitsullu quianar-

Frimærki ugguuna inniminneruk www.stamps.gl

01106448. Arki mikisoq Kalaallit titartagaat nangeqattaartut II Buuarsikkut Pris: DKK 23,50 Saqqummerfia: 1. maj 2010

tunngorlugit takutinneqartarput. Aammattaq titartaasartup Kalaallit Nunaanni allanngoriaattaasartut tappiffigai. Robert Holmene aperineqarami titartaasartoq kina nuannarineruneraa, ingerlaannaq amerikamioq titartaasartoq Gary Larson taava. Taassuma titartartagai qallunaatut ateqarput „Langt ude”, tassalu „Ungasissumi”. „Buuarsikkut” aamma Kalaallit Nunaata avataani nuannarineqarluarput.

Buuarsikkut internetikkut takuneqarsinnaapput.

Takuuk: www.sermitsiaq.ag/galleri/buuarsikkut imal. Facebookikkut. Ujaruk: Buuarsikkut.

POST Greenland Filatelia Postboks 121 3913 Tasiilaq Fax: 98 14 32, E-mail: stamps@tele.gl

Online nr. 2 · 2010

21