Online nr. 3, 2007

AT UAG A S S I AQ U L L U I N N A R N I AT TAV E Q A AT E Q A R N E R M U T T U N N G A S O Q

Lyslederkabeli, qupp.

10

Søkabeli, qupp. 8

UKIUT 8-AT • NR. 3 • 2007

Buuarsikkut, qupp. 18

... tamarmik uani OnLine-mi ...

TELE-mi aamma POST-imi 2007-imi sulianut ilisarnaataalluarsimasoq tassaasimavoq allanngortitsinerit.

POST-ip 2007-imi pimoorullugu aallartippaa iliuusissatut aalajangikkaminik nutaanik timitaliinissaq. Nunani allani soorlu taamatut pisoqartoq, POST aningaasaqarnermigut ilungersunartorsiorpq, allakkani, akiliinernik sulissussinermini frimærkinullu tunngasunik suliaqarnermini kaaviiaartitsinera sukkasuumik appariartormat. Allakkat kisiisaluunniit eqqaassagaanni, taakku 2000-illi kingorna 24%-imik ikileriarsimapput.

Asasara atuartartoq

Kalaallit Nunaanni quppersagaq inoqutigiinnut agguaattagaq Naqiterussiffigineqarpoq: TELE Greenland A/S • Postboks 1002 3900 Nuuk • Tlf.: 34 12 55 E-mail: marketing@tele.gl Nittartagaq: www.tele.gl • www.post.gl • www.stamps.gl Suliarinnittut: Brian Buus Pedersen (akisussaalluni aaqqissuisoq), Dorit Olsen (aaqqissuisoq), Mads H. Mathiassen, Malînánguaq M. Mølgaard, Malene Burghardt

Assilissat: TELE-POST, Essence Library, Inuk Media, Bee-Line foto, Grønlands Naturinstitut m.fl.

Sananeqarfia: Malene Burghardt, TELE Greenland A/S Naqiterneqarfia: Nunatta Naqiterivia A/S

TMA070806 mb

Ussassaarutit: Ussassaarutit atuutissapput 4. aug. 2007-imiit 4. dec. 2007-imut.

TELE-POST-imi sulisut unamminnermi peqataasinnaanngillat.

Eqqaamaqquarput tunniussinermi, naqinnerani akillu allanngornerini allannguuteqartoqarsinnaannera.

2

ISSN: 1600-9215 Saqqaata assitaa: Essence Library & TELE-POST

OnLine nr. 3•2007

Taamatut ingerlasoqalernera nutaanik isertitaqarnikkut pisariillisaanikkullu taamaallaat illuatungilerneqarsinnaavoq. POST-imi sulisutta pikkorissut iliuusissat marluk taaneqartut naammassisinnaasimavaat, taamaalilluni POST aamma 2007-imi aningaasaqarnermigut ajunngilluinnartumik angusaqarsinnaalersillugu. Atuisunik pitsaanerusumik sullissineq, sullississutinik nutaanik ineriartortitsinerit iliuusissallu allarpassuit nutaamik 2007-imi aammattaaq sammineqalerput, ukiuni aggersuni suliassanik unammillernartunik suliarinnilluarsinnaanissaanut POST sillimasinnaanngorlugu.

POST-imi iliuuseqarneq ingerlaqqippoq, aammalu isertuunneqassanngilaq Kalaallit Nunaat oqimaatsunik aalajangigassaqassammat, teknologi, atuisut nioqquteqarfillu allanngoraangata, suullu tamarmik pissuserisimasatut ikkunnaaraangata.

TELE-mi nalunaarasuartaatitigut attaveqaateqarnerup annertuumik nutarteriffigineqarnerani sakkortusaaviit mobilillu attaveqaataanik annertuumik aningaasaliissuteqarnerit alloriarnerusimapput siulliit, tamannalu aappaagu naggaserneqassaaq Islandimut Canadamullu immaq naqqatigut kabeliliinermik.

2008-mi nunaqarfinnut sakkortusaavinnik taarsersuilluni suliaqarneq siulleq aammalu taarsiiartuaarneq aammattaaq aallartinneqassaaq – tamannalu anguniakkatta ilaattut pingaarutilittut aamma inissisimavoq, tassalu Kalaallit Nunaat nunarsuup qeqqani.

Aningaasaliiffiit nutaat – 2007-imi 2008-milu - 1 mia. kr.-inik amerlanerupput, Kalaallillu Nunaata IT-mik nalunaarasuartaatitigullu attaveqaateqaatinik atuinissaanik ukiorpassuarnut ammaassilluni:

• Inuiaqatigiit muteerniusut nalunaarasuartaatitigut attaveqaateqarnermini ajutoornissamut akissaqanngillat: Immap naqqatigut kabelimik Europa-mut Amerikallu Avannaanut attaviliinermigut Kalaallit Nunaata pigilissavaa pilersorneqarneq isumannaannerpaaq.

• Piginnaasamik atorneqarsinnaasumik amigaateqarneq akisussaaq tamanillu akueriuminaatsuulluni: Fiber-it atorlugit teknologi immap naqqatigut kabelimi atoraanni piginnaasaq ima annertutigisoq pissarsiarissavarput, ullumikkut kialuunniit takorloorsinnaassanagu ukiuni tullerni 20-ni Kalaallit Nunaannut tassanngaanniillu piginnaasamik amigaateqalersinnaaneq.

• Paasissutissiinermut teknologi Kalaallit Nunaanni aningaasarsiornermik pitsanngoriartortitseqataassaaq: Immap naqqatigut kabeleqalernerup pitsaassuseq annerusoq sukkassutsillu suli sukkanerit pissarsiaritissavai, aammalu Kalaallit Nunaata nioqqutinik sullississutinillu nunat ineriartorsimasut allat assigalugit pissarsisinnaanissaa ammaatissallugu.

Kalaallit Nunaat nunarsuarmi nunanut siullernut ilaavoq sakkortusaavinnik ukiut 15-it missiliorlugit matuma siorna digitalinngortitsisunut. TELEp digitalinngortitsinissamik aalajangernera pitsaassusermik suli qaffasinnerusumik peqalernissamut aammalu ukiut kinguliini akinik appartitsisarnernut aalajangiisuulluinnartuusimavoq. Pitsaassutsimik qaffatsitsinissamut akinillu appaanissamut taamarpiaq aamma aalajangiisuusussaapput aningaasaliiffissat nutaat maanna ingerlanneqalereersut aammalu pilersaarutaasut.

Taamaattumik: Kalaallit Nunaat teknoligiimut nutaamut aningaasaliinnginnissaminut akissaqanngilaq.

TELE-POST sinnerlugu sullitagut tamaasa juullimi pilluaqquakka ukiortaamullu iserluaqqullugit.

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga Brian Buus Pedersen Pisortaaneq

-eeqqat qulit nanikkit Ukioq manna nissimaajaqqanik ujalertoqassanngilaq, ujarneqartussaassappulli nuansmiley-sseeraatigut. Toqqullaqqissuuvoq. Assini, annoncini, oqaasertani immaqalumi aamma quppernerit kisitsisitaanni? Nanisinnaaviuk?

Uumatut isikkoqarpoq mikinerungaatsiaannarluni. Akissarsiassaqarpoq nuannikalaanik, taamaammat ujalerlutit aallartiinnarina.

Nuansmileys-eeqqat qulit tamarmik nanineqartussaapput. Postkorti immersoruk, frimærkileruk nassiullugulu.

2. -5. præmie LA Galaxy tujuuluk

Postkortit assileqqitaanngitsut kisimik akornanni makitsisoqassaaq.

Ajugaasut makinneqassapput ulloq 14. december 2007, taakkulu www.tele.gl -ikkut saqqummiunneqarumaarput.

Unammisitsinermi TELE-POST-imi sulisut peqataasinnaanngillat. Postkorti frimærkiligaanngitsoq TELE-POST Centerinut tunniunneqarsinnaanngilaq.

1. præmie Motorola z8 + LA Galaxy fodboldtrøje + headset

6.-10. præmie: Headset, Motorola

nuan smiley-p qupp. ukunani toqqorsimavoq: 1.

6.

2.

7.

3.

8.

4.

9.

5.

10.

Ateq:

Najugaq:

Frimærki uunga nipitiguk

TELE-POST Att: Marketingsafdelingen Box 1002 3900 Nuuk

2007-imi juullimut Kalaallit Nunaanniit Danmarkimut timmisartukkut nassiussanik tunniussivissat kingulliit Ill./Nunaqarfik 3900 Nuuk (Godthåb) 3905 Nuussuaq 3910 Kangerlussuaq (Sdr. Strømfjord) 3911 Sisimiut (Holsteinsborg) 3912 Maniitsoq (Sukkertoppen) 3913 Tasiilaq (Ammassalik) 3920 Qaqortoq (Julianehåb) 3921 Narsaq 3922 Nanortalik 3923 Narsarsuaq 3930 Kangilinnguit (Grønnedal) 3940 Paamiut (Frederikshåb) 3950 Aasiaat (Egedesminde) 3951 Qasigiannguit (Christianshåb)

Allakkat 17. dec.

17. dec.

17. dec.

17. dec.

17. dec.

11. dec.

17. dec.

17. dec.

17. dec.

18. dec.

1) 11. dec.

17. dec.

12. dec.

Poortukkat 14. dec.

14. dec.

14. dec.

14. dec.

14. dec.

11. dec.

11. dec.

11. dec.

11. dec.

11. dec.

1) 11. dec.

14. dec.

12. dec.

Ill./Nunaqarfik 3952 Ilulissat (Jakobshavn) 3953 Qeqertarsuaq (Godhavn) 3955 Kangaatsiaq 3961 Uummannaq 3962 Upernavik 3970 Pituffik (Thule Air Base) 3971 Qaanaaq (Thule) 3980 Ittoqqortoormiit (Scoresbysund)

Allakkat 17. dec.

12. dec.

10. dec.

12. dec.

12. dec.

11. dec.

11. dec.

12. dec.

Poortukkat 14. dec.

12. dec.

10. dec.

11. dec.

11. dec.

11. dec.

11. dec.

05. dec.

Ullut nassiussat aallarfissaattut allassimasut, silamik teknikkimilluunniit pissuteqartumik kinguaatooratarsinnaapput.

1) Kangilinnguanut decemberi qaammat timmisartoqarnissaa pilersaarutaanngilaq .

TUSASS Internetimi immiineq meeqqatit imaluunniit ilaquttatit qaninnerpaat nuannaarutigilluinnagassaannik juullimi tunissuteqarfigikkit Meeqqavit ernuttavilluunniit juullimi tunissutisiassaannik nuannersumik eqqaasassaarunneq ilaa nalunngilat? Tassalu maannakkorpiaq suna nuannarineqarnerpaanersoq nalullugu? Illit isummat naapertorlugu – torrallatamik – cd nuannerluinnartoq pisiaraat, eqqarsarputimmi ”Aha, Idavarannguaq aqqaneq marluinnarnik ukioqarami suli ”Bamsep atuagaataa” cd-iingorlugu nuannarissaqaa?”

Nutaat nuannarisat allanngupallattaqaat, taamaammat Idap augustimi nalliunnerani

nuannarineqartut decemberiuinnartoq nuannarineerussimasinnaalluarput. Ida mobileqarsimappat, taava tunissutissatsialak uagut pigaarput! Poortuutissamut kusanartumut poortugaanngikkaluarpoq, neriorsuutigisinnaavarpulli Idap nuannarilluinnassagaa. Tunissutissarmi tassaavoq www.tele.gl -ikkut Idap mobilianut TUSASS-imik ikisineq.

Nittartakkatsinni talerpiup tungaani innersuussuteqarpoq mobilip TUSASS-ilernissaanut immiiffigisinnaasannik. Pisisinnaavutit 100,

200 imaluunniit 500 kr-imut. Nittartagarput aqqutigalugu oqaluussisinnaanermik pisinermi piumasaqaataavoq Dankort, Visa/Dankort imaluunniit Visa Elektron atorlugu akiliisinnaanerit. Kortit taaneqartut arlaat piginngikkukku oqaluussisinnaanermut kortimik TELE-POST Centerini tamani pisisinnaavutit.

Juullimi pilluaritsi!

Qarasaasiami pinnguaatit pissanganartut – Nuummiikkuit, Tasiilamiikkuit imaluunniit Qaanaamiikkuit pinnguaammik Counter-Strike Source-mik akersuuteqataagit! www.barista.gl nittartagaavoq nuannarineqarluartoq, pinnguaatinik pissanganarnerpaanik pinnguaateqarnermut peqataaffigisinnaasat, soorlu Counter-Strike Source-mut!

Aamma Team Fortress 2 takkunnikuuvoq, taannalu pinnguaatigalugu kiakkerlualissaatit!

4

OnLine nr. 3•2007

Qanoq iliorlunga aallartissaanga? www.barista.gl -imut iseruit ”Nethouse” ammassavat – tassani pinnguaat sorleq pinnguaatigissanerlugu toqqaassaatit.

Pinnguaqataaneq akeqanngilaq! www.barista.gl -imi pinnguaqataaneq ake-

qanngilaq, Kalaallilli Nunaannik tamarmik pinnguaqateqarninni akiligassatuat tassaavoq attavimmik atuinerit.

guiden

Mobili eqqortoq nassaariuk Juullileqaaq-aasiit, mobilinillu qinerlerfipput aammaarluta saqqummeqqittariaqalerparput. Mobiltelefonit ullumikkut assigiinngitsorpassuupput, ilaasa naammagisarpaat sianersinnaanera, ilaasa GPRS-ilik pigiumavaat mobililu aqqutigalugu nittartakkanik alakkarterisinnaanngorlutik, suli

Nokia 7500 Prism

allat assiliisinnaanera torragiinnartarpaat, soorunalumi aamma sianernermut atorsinnaanera...

Mobili sorleq toqqassallugu ajornakusoorsinnaavoq, amerlanertigut qanoq akeqarnera aamma apeqqutaasinnaasarmat. Eqqissiinnarilli: Mobilit ajunngivissut torraa-

sullu pigineqarput, qanoq ittoq piumanerlugu taamaallaat ilisimasariaqarpoq.

Maani aaqqissuisoqarfimmiit neriuutigaarput mobilinut qinerlerfimmi telefoni ilinnut tulluarnerpaaq nassaariumaarit.

LG KE800

Sony Ericsson K850i

E-mail-klient

Bluetooth

E-mail-klient

Bluetooth

E-mail-klient

Bluetooth

Kalender

T9

Kalender

T9

Kalender

T9

GPS

GPRS

GPS

GPRS

GPS

GPRS

MP3

W-lan

MP3

W-lan

MP3

W-lan

MMS

MMS

MMS

Pris kr.

1899,-

Pris kr.

3399,-

1899,-

Sonim Xperience One (XP1)

Samsung U600

HTC TyTN II

Pris kr.

E-mail-klient

Bluetooth

E-mail-klient

Bluetooth

E-mail-klient

Bluetooth

Kalender

T9

Kalender

T9

Kalender

T9

GPS

GPRS

GPS

GPRS

GPS

GPRS

MP3

W-lan

MP3

W-lan

MP3

W-lan

MMS

MMS

MMS

Pris kr.

4999,-

Motorola Q9

Pris kr.

2499,-

Pris kr.

2199,-

Sony Ericsson W580i

Samsung I600 E-mail-klient

Bluetooth

E-mail-klient

Bluetooth

E-mail-klient

Bluetooth

Kalender

T9

Kalender

T9

Kalender

T9

GPS

GPRS

GPS

GPRS

GPS

GPRS

MP3

W-lan

MP3

W-lan

MP3

W-lan

MMS

MMS

MMS

Pris kr.

3499,-

Pris kr.

3699,-

Pris kr.

1999,-

OnLine nr. 3•2007

5

Najattaannguaq, paniat Luusi, Mark, nukarlersaallu Danny. Ataataat Lars Peter assilineqarmata angalavoq.

Avannaani juulli nuannersoq Aput qeraarpaluttoq, allaaqqissumi arsarnerit qaammareqalutik qitittutut ittut, meeqqat nuannaartut erinisuppasillutik juullip qalliartornerani ullunik kisitsisut. Seqineq nuissaarsimavoq, tassami kaperlappoq, taamaattoq igalaani ullorissat qulleeqqallu qalipaatigeqalutik qaammarsaapput. Ila sunaana taama nuannertigisoq.

Qeqertarsuarmi aamma juullimut erinisuttoqarpoq. Tassami ilaqutariit Mølgaardikkut juullimut piareersaleruttorput. Danny 8-nik

6

OnLine nr. 3•2007

ukiulik, Mark 13-inik ukiulik kiisalu anaanaat Najattaannguaq, ataataallu Lars Peter. Qatanngutigiit angajullersaat Luusi 18-nik ukiulik Aasianni ilinniarnertuunngorniat atuarfianni ilinniartuuvoq, juullisioriartussaavorli.

Angutaat Lars Peter-nik qimmeqarpoq sunngiffimminnilu meeqqat qimusserneq ingerlattuartarpaat. Angutaat piniartutut aalisartutullu inuussutissarsiuteqarpoq, anaanaallu allaffimmiutut atorfeqarluni.

Danny juullernissaa erinigeqaa, aperineqaramilu juullimi piareersaraangamik sulerisarnersut akivoq; ”Juulli qanilligaanngat aanaakkunnut aanaa Eva kaagiaralioqatigiartortarparput.

Juullimi aqagukkaanngat sininneq ajulernartarpoq pissanganartarami. Taava juulliaqqami ullaakkut iteqqaanniuuttarpugut, ulloriaq orpillu ikeqqaanniullugit. Itertarpugut orpiup ataani poortugarpassuit. Siorna biileerarsuarnik aquttakkanik tunisippunga. Uagutsinni puiaareeraangatta Aakkajaqqakkunnukartarpugut, aanaa Rosakkunnukartarlutalu.”

ngorluni. Aamma arsartarpoq maannamullu meeqqat unammersuarnerannut Ilulissanut, Aasiannullu unammiaqataanikuulluni.

Uannut juullip pingaarutaa tassaavoq, ilaqutariittut ataatsimoortarnerput, aammalu kingumut qiviarluni erseqqissisarpoq ilaqutariittut atalluarnissaq qanoq pingaaruteqartigisoq.

Danny aamma meeraqatinilu juullip ulluini unnukkut nerereeraangamik illut naasarlugit silatangiaasarput puussiaaserlutik. Tassami silatangiaaffigisaasa mamakujunnik allanillu tunisarpaat pissarsilluartaqaallu. Aperigannilu qimussertarnersoq akivoq: ”Qimussertarpugut kammalaatikkalu asasalu (angajua), qimmerisarpagut Angussuaq, Malamuk, Pluto-lu.”

Qeqertarsuunngooq kangiatungaaniittoq Kuussuaq sikusimasoq ikaartarpaat.

Danny sisorartarpoq, ukioq mannalu timersullammattut kajumissaatinnalluni..6-iinnarnilli ukioqarluni Kalaallit Nunaanni pissartanngorniunnerni peqataasalerpoq tassanilu nr. 2.-

Mark aappaagu apersortittussaavoq, taamaammallu aamma ataatartik ilaquttatillu ilagalugit ukiarmi isortumut aavarsimapput apersortikkunilu qaaqqusat nerisassaanik. nammineq tuttunik pisaqarsimalluni. Danny aamma peqataavoq aammalu pisaqarsimalluni. Juullimummita Mark sunik piareersaateqartarpa? ”Juullerpaluttunik pinnersaasiortarpugut kaageeraliorlutalu. Atuarfimmi angajoqqaatinnut tuniussassatsinnik sanasarpugut toqqortarisarlugillu. Siorna ilisiviliorpunga aleqannut, atisanullu nivinngaavimmik qisummik sanallunga. Juullimi nuannarinerpaasarpara ullaakkut iterluni juullertoq, ilaquttagullu nuannaaqatigalugit nereqatigalugillu. aamma nuannertarpoq suaasanik kingulerartoraangatta qaqqortarissamik pinnattaassartalinnik.”

Marki ulluinnarni aamma allanik suliassaqartarpoq, angunni aallaqqagaangat qimminik nerisitsisarluni, aammalu ilaquttaminut ikiuuttarluni soorlu akkaajaqqakkuminut. aamma pinialuttunut angalaaqataasarpoq uuttorniaqataasarlunilu. Pisullunili aamma ataatani aqissiliaqatigisarpaa.”Kingullermik aqissiliaratta ukalerpunga.” Tassa Markikkut juullernissaanut, ukiullu qanoq ilinera apeqqutaatillugu nerisassaminnik pilisarput.

Anaanaata Najattaannguup juullimut piareersaatigisaratakkani ima oqaatigai; ”Ukioq manna aatsaat taama siusitsigisumik juullimut tunissutissat isumagaakka. Oktoberi aallartilaaginnartoq tunissutissat affaasa missaat isumannaareerpakka, iluartorujuuvoq Aamma paarnaqutinik kranseliassannik katersinikuuvunga, paarnaqutit tipigittarnermut.

Sapaassuit aallartileraangata meeqqat kaagiaralioqatigisarpakka.”

Juulli aqagukkaangat meeqqat innareeraangata aatsaat pinnersaallutalu orpik suliaralugu aallartittarpugut, ullaakkut iterunik aatsaat takuniassammassuk. Nuannersut ilagisarpaat, juullimut aqaguttoq unnukkut ilaquttat inersimasortaat, naminneq piareersaallutik naammassisimagaangamik alakkaaqattaattarneri. Naammassisimanngikkaangattalu aamma ikiuuttarlutik.” Najattaannguaq oqarpoq. aamma meeraneerminiit ileqquliussanik ingerlateqqitaqarpoq: ”Meeraaninniit qaatuussaraara, juulliaqqami aniinngoralu ullaakkut iternissatsinnut puungutaasaaqqanut mamakujussatsinnik, naatitanik soorlu appelsiinanik iipilinik. Sodavandinillu piareersimatitsisoqartarluni, anaanarpullu tassaarluni oqaraangat qalianinngaanniik aniinngoralu arpaliuttarpungut, taannalu meeqqatsinnut ingerlateqqinnikuuarput. Taamaalillutik ukiumut ulloq ataasiinnaq ullaarnganiit sodavanditorlutillu, mamakujuttoqqusaasarput.

Uannut juullip pingaarutaa tassaavoq, ilaqutariittut ataatsimoortarnerput, aammalu kingumut qiviarluni erseqqissisarpoq ilaqutariittut atalluarnissaq qanoq pingaaruteqartigisoq.

Aammattaaq juullimi naalagiartarnerput tussiaqattaartullu avaqqunneqarsinnaanngillat, tamakkumi tamarmik juullimut pingaaruteqarput nuannequtaasarlutillu.” Najattaannguaq Mølgaard oqarpoq.

Danny sangusaarluni nunatsinni pissartanngorniunnermi sølv-innakkami.

Da Danny fik sølvmedalje under grønlandsmesterskaberne.

SMS Telefonbogi – 34 12 55 kia normorineraa naluiuk? 1920-mut SMS-imik nassitsigit allagartalerlugu ”TBOG 341255”, taavalu akissutissaq paasillugu.

OnLine nr. 3•2007

7

Italiamiut suliffeqarfiutaanni Elettra-meersut teknikerit immap naqqata misissornissaanut Side Scan Sonar-i assimi piareersarpaat.

Siunissami attaveqatissaq – Greenland Connect All.: Anton M. Christoffersen TELEp R/V OGS EXPLORA-mi sinniisigisaa Teknologiimut tullermut ingerlaqqiffissanngorpoq, tassa Kalaallit Nunaannut tassanngaanniillu avammut qaammataasat atorlugit attaveqaqatigiittarneq immap naqqatigut kabelimit taarserneqartussanngormat – lyslederi-teknologi nutaanerpaaq atorlugu ingerlasussamik.

- Telefonnormu eqqaamasassatuat tassaavoq 118 – Normunik illit paasiniaasarfiit!

8

OnLine nr. 3•2007

Nuummiit Islandimut Canadamullu, taavalu Qaqortumut sangunilik immap naqqatigut kabeli, pisinnaasat isumannaassuserlu eqqarsaatigalugit Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiornermik suliffissuaqarnermillu ineriartortitsinermut siunissamut qulakkeerinnittuusussaavoq pitsaalluinnartoq.

Kalaallit Nunaata silarsuullu avatitsinniittup akornanni attaveqaateqarneq aallartippoq

Itissutsini 1.700 meterinit itinerusuni kabeli immap naqqata qaaniiginnassaaq aalisarnermut atortunit ilullisaniillu ajoquserneqarsinnaanani.

1925-mi Qeqertarsuarmi radioqarfeqalermat.

Teknologimik nikeriarneq tulleq pivoq 1979imi qaammataasamit nunami tigooraavik siulleq INTELSAT Nuummi atulermat.

Greenland Connect Cable Survey Kalaallit Nunaata imartaani immap naqqatigut kabeliliinissaq angisuumik unammillernartuusimavoq, tamanna GN Store Nord-ip paasivaa, Atlantikoq ikaarlugu timmisartunut isumannaallisaanermik suliaqarnerup isumagineqarnissaanut CANTAT kabeli Islandip Canadallu akornannut nunattalu kujataanut nunniguffittalerlugu ingerlakkamikku. Iluliarsuit Nunap Isuagut uiartut kabeli akuttunngitsunik Narsarmiut tungaanut ingerlasoq kipisar-

paat. GN Store Nord-ip paasisaa tassaavoq kabelit Kalaallit Nunaata sineriaatigoortitat qaarsumi qillikkatigoortinneqartassasut, taamaalilluni kabeli immap naqqanut minnerpaamik 200 meterisut ititigisumut aatsaat iliorarneqartassalluni.

Kalaallit Nunaata imartaani imaatigut kabelilersuinerit ullumikkut annikitsuinnarmik ilisimasaqarfigineqarput, taamaammat assiliornerit immallu naqqata pissusaanik misissuinerit kabelip ingerlaarfissaanut assorsuaq pingaaruteqarput. Peqqissaartumik pitsaasumillu misissueqqaarneq immap naqqatigut kabelilersuilluni attaveqaatinik ingerlatsinermut isumannaatsumik sivisuumillu piunissaanut pingaaruteqarluinnartuuvoq.

Lyslederkabelip ”Greenland Connect”-ip siunissami kabeliusussap aqqutissaanik assiliartalersuinermut Italiamiut suliffeqarfiutaat Elettra, TELE Greenlandip isumaqatigiissusiorfigaa. Misissueqqaarnerit ingerlanneqarnissaannut ilisimatusarnermut umiarsuaq R/V OGS EXPLORA aamma suliffeqarfik MSS (Mediterranean Survey and Services) Elettra-p sulisussarsiarai.

Umiarsuup inuttaasa 16-iusut saniatigut teknikerit aqqaneq marluk nunap immallu assiliornerisa uuttortarneqarnerini sulisuupput, TELE Greenlandillu teknikeri aammalu sinniisini ataaseq umiarsuarmut ilaatippai. Katilluta inuit 30-uvugut. Uani eqqaamassavarput uuttortaaneq ullup unnuallu akunnerini 24-ni tamani ingerlanneqartarmat, suleqatigiit marlunngorlutik pingasunngorlutilluunniit paarlakaajaattarlutik.

Immap naqqatigut kabilissap pitsaalineqarnissaa annerpaatikkumallugu immap naqqa-

nut 1.700 meterisut ititigisumut kabeli assaanneqassasoq TELE Greenlandip aalajangerpaa. Itissutsini 1.700 meterinit itinerusuni kabeli immap naqqata qaaniiginnassaaq aalisarnermut atortunit ilullisaniillu ajoquserneqarsinnaanani.

Immap naqqanik uuttortaaneq sukkassutsit arlallit atorlugit ingerlanneqarpoq. Kabelip iliorarneqarfissaatut pilersaarutaasoq aqqut siullermik angallavigineqarpoq EXPLORA-p naqqanut ikkunneqarsimasup Multi Beam Sounder-erujussuup immap naqqa uuttortassallugu, taamaalilluni marlunnik pingasunillu dimensionillit immap naqqata assingi meterikkaartumik portussusilersukkat titartarneqarsinnaaqqullugit. Assit tamakku qimerloornerisigut kabelip iliorarneqarfissaa maanna iliuarsartuunneqarsinnaanngorpoq, kabeli taamaalilluni immap iluani qaqqat qaavinut 11 grade-nik qummukajaaqarlutillu nakkarnilinnut iliorarneqarsinnaanera pinngitsoorneqarsinnaalerluni.

Itissutsini 1.700 meterisut ititigisuni ilioraavissaq pingasoriarlugu ingerlavigineqartarpoq, Side Scan Sonar atorlugu immap naqqa 10 meterit missaannik qulaallugu immap naqqata pissusaa taassumannga uuttortarneqartarmat. Uuttortaanerit tamakku inerneri sukumiisumik paasissutissiisarput, tassa immap naqqata qanoq qaarsuutigineranik, ujaraaraatigineranik, manngertigineranik kinnernillu ujaranngorsimasunik qanoq peqartigineranik.

Umiarsuarmut kabelilersuisumut immap naqqata qanoq ittuuneranik paasissutissiinerit assorsuaq pingaaruteqartuupput, umiarsuummi kabeli immap naqqata qaavanit minnerpaamik meterisut ataatsitut ititigisumut assaat-

tussaassavaa imaluunniit immap naqqanut ilisussaassallugu immap naqqa assaassiffiusinnaanngikkaangat.

Iluliarsuarnik isumaqatigiissuteqarneq Iluliarsuit tassaapput immap naqqatigut kabelimut ulorianaateqarnerpaat, taakkumi isumaqatiginiarneqarsinnaanngillat. Isumaqatigiissuteqarfiusinnaapput umiarsuit imaani angallattut, kitsammi aammalu aalisarnermut atortut immap naqqani kabelimut aamma ulorianaateqarsinnaapput. Immap naqqatigut kabelimut Nuummukartumut aamma Qaqortumukartumut aqqut ajutoorfiusinnaanerpaavoq, sumiiffiilli taakku marluk akornanni qujanartumik immap naqqani itisoorsuarmi aalisagaqarfiit naqqi manissuajaaginnarsuupput kabelip assaanneqarfigisinnaasai, taamaalillunilu iluliarsuarnut ilaatigullu aamma aalisartut atortuinit ajoquserneqarsinnaassanani.

Den Midtatlantiske Højderyg Immap naqqatigut kabelip Islandimukartup Den Midtatlantiske Højderyg aamma qarsuttussaavaa, kabeli immap itissusaanit 3000 meterisut ititigisumit qingartararsuaq taanna 800 meterisut taamaallaat ititigisukkut qarsuttussaallugu. Immap ilua immikkut illuinnartunik qaqqartarasaartoq kabelip ingerlanneqarfigisassaa.

Taamatorluinnaq ippoq kabelip Islandip tungaanut aqqutissaaniittoq innermik anitsisartup qeqertap Surtsey-p kujataa. Kabelip tamaani innermik anitsisartuujunnaarsimasut kraaterit aqqusaartussaavai.

Naggasiineq Oktober qaammat Newfoundlandimi Miltonimukartup misissornera naammassisarneqassaaq, tamaanili Kalaallit Nunaannut sanilliulluni immap naqqatigut kabelilersuiffissaq ajunngilluinnartuuvoq.

Aasaq nuannersimaqaaq, Nunap Isua marloriarlunga silagissuugaa ingerlavigisinnaasimagakku, aammalu siunissami immap naqqatigut kabeleqalernissamik siaartiterinissamut tunngavissanik TELE Greenland misissueqqaartitsinerminik iluatsitsilluarsimavoq, kabelimmi taassuma Kalaallit Nunaata nunallu allat akornanni attaveqaatitigut attaveqartarnissaq ukiorpassuarni qulakkiissavaa.

Qaqortup tungaanut immap naqqa pingasunik dimensionilerlugu assilisaq. Assimi takuneqarsinnaavoq immap iluani narsaamanersuaq kabelimik assaassiffiusinnaasoq ilaatigut iluliarsuarnit ajoquserneqannginnissaa pillugu.

OnLine nr. 3•2007

9

Siunissami attaveqaat sukkasooq:

lyslederkabeli TELE-p oqaluttuarisaanerani lyslederkabelimik supisineq siulleq 21. aug. 2007 ingerlanneqarpoq. Tamanna pivoq Nuup arsaattarfiani mikrokabeli (lyslederkabel) 500 meteriusoq supineqarneqarmat. Kabeli supineqarnerminiit 10 minutsit qaangiunnerani apuuffissaminut, tassalu qaqqap illua tungaaniittumut TELE-POST-ip illorsuanut apuuppoq.

Nuup arsaattarfianiit misiliineq iluatsippoq, naak siunersortip Morten Tygesen-ip aarleqqutigisimagaluaraa nunatsinni qaqqajunnarpassuit tinupattarpassuillu supisap annguffissaminut apuunnissaanut pisarissersuutaanissaat. Immikkoortortaqarfimmi Linieteknisk-imi pisortaq Kristian Thygesen oqarpoq, atortussatik microfiberit Sverigerip issittortaani misilittagaqarfigineqarlutik atorneqartartut Sverige-mi pisiarisimallugit.

Siornali sinerissami illoqarfinni nunaqarfinnilu kabelinik taarsersuinerit annertuut ingerlanneqalerput. Taakkulu taarsersornerannut atatillugu kabeli sillimmat ikkunneqareersimavoq, taamaalilluni siunissami immap naqqatigut kabeli atulissappat, atuinerlu annertusis-

- Assimi takuneqarsinnaapput Liniemontør Jørgen Boassen, Siunnersorti Morten Tygesen, aammali Immikoortortami pisortaq Kristian Thygesen. sappat, supisinermik teknikki atorlugu, annertusaanerit ingerlanneqarsinnaassammata. Periutsip taassuma iluaqutissartaraa nunamik assaasarnerujussuit pisariaqassanngimmata.

Lyslederkabeli (mikrofiber) kabelimit kanngussamit piginnaaneqarnerujussuuvoq inikinnerullunilu.

Mikrofiberimi ataaseq inuup nujaatut ataatsitut issussuseqarpoq. Taannali kanngussamit qajannarneruvoq, taamaattumillu isumannaatsumik pooqartariaqarluni. Siunissami Kalaallit Nunaanni lyslederkabeli atulissagaluarpat, assersuutigalugu TV kanalit amerlaneruLyslederkabelimik supisineq pissanganartuuvoq, aammali quujanartut inissaqartariaqarput. Niels Gudmandsen (qullerni saamerleq) qungujulavoq, Jørgen Boassen aamma Åge Olsen kaninat siutaannik quujasaartut.

10

OnLine nr. 3•2007

jussuit, IP telefoni, Internetikkullu attaviit ullumernit sukkanerujusuanngussagaluarput.

Ukiut tamaasa Nunani Avannarlerni telefoninik ingerlatsiviit NORSAM-imik taasamik ataatsimeersuaqatigiittarput, misilittakkaminnillu paarlaasseqatigiillutik. ”Taamatut ataatsimeeqatigiittarnerit tamatsinnut pingaarutigilerujussuupput, taamaalillutami misilittakkatsinnik ilisimatitseqatigiittaratta. Eqqartukkatta ilagisarpaat soorlu atortussat suut issittumi atussallugit naleqqunnerunersut, kukkussutaasinnaasullu suut pinngitsoortinneqarsinnaanersut. Ukioq manna ataatsimeersuarneq Danmarkimi ingerlanneqarpoq, aappaagulu maani nunatsinni ataatsimiinnissaq piareersartussaavarput.

Maannamut taamatut peqataasarnerput annertoorujussuarmik Kalaallit Nunaannut iluaqutaasarpoq”, Kristian Thygesen oqarpoq.

MMS atorlugu – illarit assiliisaqattaarlutillu Ukiutoqaq qanilliartulerpoq. Immaqa ukiutoqarsiorsimassaasi immiartorfeeqqanik ”isilerlusi”, puugutaasanik pappialanit qiortakkanik kigutaasalersorlusi, plasticpose-nik nasarlusi puugutaasanillu pappialanik siuterujussualersorlusi. Tassa aatsaat illarnartoq, tassami eqqumiikajaartutut isikkoqartaratta illarnaqalutalu.

Pisut tamakku toqqukkit, mobilinnik illit imminut ikinngutitillu assilikkit, taakkununngalu nassiussuullugit. Aammami qummoroortartornerit kusanaqisut assilisarsinnaavatit immissinnullu.

Ukiortaami pilluaqqullusi.

Suliffeqarfimmut tulluarsakkamik sullinneqarit TELE-POST-ip kiffartuussissutaa nutaaq AALLERTARNEQ AATSISARNERLU atorukku, allakkat poortukkallu suliassartaat isumakuluutigissanngilatit – uagut isumagissavagut.

Allakkat poortukkallu piffissani isumaqatigiissutigisatsinni suliffeqarfimmut aanneqassapput.

Suliffeqarfinnut tulluarsakkamik iluarsartuussineq.

PILERTORTUMIK

Annertunerusumik paasisaqarumallutit POST Erhverv tlf. 34 18 35-mut sianerfigiuk

SULLINNEQARNISSANNIK QULAKKEERISOQ

Nittartagarput www.post.gl alakkaruk

OnLine nr. 3•2007

11

ASS:: FERNANDO UGARTE

Aarluk – uumasoq oqalukkumatooq Eqqaamaviuk Willy, aarluk uumasuusivimmi nuannaarniartarfimmi tigummineqaluni nuannaanngivissoq pillugu filmiliaq? Eqqaamaviuk nukappiaraq angajoqqaaqanngitsoq Jesse tassani naapimmagu, ikinngutigiilluinnalerlutik nukappiaqqallu aarluk aniguisikkaa filmilu naasoq tamarmik pillualersullu?

Naak annertunerpaartaa piviusuunngikkaluartoq, assersuutissaqarpoq aarluit inuillu iluaqutissaminnik sunniivigeqatigiittarsimanerannik. Pisoq tusaamasaasoq naatsumik Online-mi uani oqaluttuarineqarsinnaasoq tassaavoq, Australiap kujammut kippasissuani arfernik soqqalinnik arfanniat piniarneranni aarluit ataatsimoortut ikiuussimanerannik oqaluttuaq. Tamanna pivoq ukiut 1920-kkut ingerlaneranni. Oqaluttuarineqartarpoq aarluit aarluk angutiviaq utoqqaq siuttorisartik ”Old Tom” siulersortigalugu, arfernik soqqalinnik kangerliumanermut ungoorisimasut, kingorna arfannianit toqorarneqarsinnaanngorlugit.

Arfernik soqqalinnik kangerliumanermut ungoorinermik saniatigut, aarluit arfanniat aammattaaq nalunaarfigisimavaat arferit soqqallit qanittumiinnerannik. Inuit pisaqarnissaminnut aarlunnit ikiorneqarsimanertik pillugu, arferit soqqallit oqaat sigguilu aarlunnut nerisissimavaat, aarluillu arferni sinneruttut uninngatiinnarsimavaat arfannianit pissarsiassanngorlugit.

12

OnLine nr. 3•2007

Siatsiviit teflonimik sanaat, fjernsynit, mobiltelefonit, atisatsinnut naqinneqartartut smartit ... Tamakkorpassuit uagut inuunitsinnik oqilisaassillutillu nuannisaartitsisuusut, akuutissanik ulorianartunik akoqarput, inuit uumasullu timaannut akuliuttartunik. Aarluup arnavissap piarartaava siulleq qaammatit arfinillit iluanni amerlanertigut toqusarpoq, anaanami immuata toqunartuanit toqunneqarluni. Toqunartut avatangiisitsinniittut, akuutissat eqqakkallu toqunartullit, arnaata timaanut katersuussimasut, piaqqap timaanut pisarput. Aarluk nerisaqaqatigiinni qullerpaatut inissisimasuugami akuutissanik arrortikkuminaatsunik toqunartunillu annertuunik timiminut unerartitsisarpoq, aarluup pisarisartagaasa nerisaqaqatigiit allerniit qummut ingerlasunut unerartitaannit pisuullutik. Norskit aarlui ammassassuartuumasut tassaapput uumasut toqunartoqarnerpaat, uumasunilu qaasuttuni allani nerisaqaqatigiinni qullerpaatut inissisimasoq nanoq allaat toqunartoqassusaatigut qaangersimallugu.

Makkortitserusaanerit nerisassanik nassaartitsisarput Aarluk (Orcinus orca) aarluasunni annersaavoq. Nunalli assigiinngitsut oqaasiini amerlanerpaani ulluinnarnilu arfermik taaneqartarpoq. Nunarsuatsinni siammarsimassuseq eqqarsaatigalugu aarluk miluumasuni siammarsimanerpaamut tulliuvoq, tassami issittup aamma qalasersuup kujalliup imartaani kii-

salu nunat kiattut imartaanni kissartuni takussaasuuvoq. Aarluk Kalaallit Nunaata avaterujussuani uumasuuvoq. Tamaani ukioq naallugu uumasuupput, sinerissamullu qanittumi qaqutiguinnaq takussaasarluni. Aarluk qaasuttuuvoq, aalisakkanik, timmissanik, saanilunnik, puisinik, arfernik soqqalinnik, eqalussuarnik aammalu allaat arfernik kigutilinnik allanik nerisalik. Aarluit nipiliorujoor-

tuaannartuupput. Makkortaarpaalutsitsineri qarlornerilu assigiinngiiaartorpassuit piniarnerminni imminnullu attavigiittarnerminnut atortarpaat. Makkortaartitsisarnitik nipip utersaarneratigut sumiissusersinernut aammattaaq atortarpaat. Nipip utersaarnera atorlugu sumiissusersisinnaaneq makkortaartitsinermi nipip utersaarneratigut suunersunik ujarlernernik nanisissutaasarpoq. Nipip utersaarneratigut sumiissusersisarneq aarluit aquutitut ilamillu sumiinnerinut kiisalu piniakkaminnut atortarpaat.

Suleqatigiinneq Aarluit ataatsimoorlutik piniarnerusarput. Islandip Norgellu eqqaanni aarluit ammassassuarnik immikkooruteqartumik piniariaaseqarput, aalisakkallu taassuma ingerlaarfia atuartarlugu.

Ammassassuaq aarlunnit piniaruminaassinnaavoq. Ammassassuaq sukkasuujuvoq eqaatsuullunilu, aarluit itissuseq piniarfigisinnaasaat qaangerlugu itisuumut aqqarsinnaasoq. Aamma tutsarissuupput, aarluit ungasikkaluaqisut tusarsinnaasarlugit, taamaalillutillu itisuumut qimaasinnaasarlutik. Periaaseq immikkut ittoq, taaneqartartoq karrusel-spisning atorlugu piniartarpaat, tassa aarluit suleqatigiittarlutik ammassassuit immap qaavata qanittuanut eqitertinniarlugit. Aarluit taamaaliortarput naamik qaqortortarsuat anersaarfimminniillu puaasartitsinitik iluaqusiullugit.

Aarluit ammassassuit kaaviiaartarpaat qaqornersarsuarminnik ersiortittarlugit, puaasartitsinerisalu suli eqitertinnerulersarpaat. Aarluit ammassassuit eqiterniarnerinut nipi aamma atortarpaat.

ASS.: MALENE SIMON

Ammassassuit ilaanni ima eqitersimatigisarput, immap qaava allaaneq ajorluni soorlu tassa aalisakkanik “qalaartoq”. Aalisakkat eqiteruttut amerlasoorsuanngoraangata aarluit papeqquminnik aalisakkat anaasarpaat nipitoqisumik. Papeqqup naqitsinera ima sakkortusartigaaq, aalisakkat toqusarlutik imaluunniit sakkortuumik sianigisaarutsinneqartarlutik. Taamaaligaangat nerrinnersuaqalersarpoq!

Uinngiarsu uinngiarsu – marluussaagut?

Aarluit ataatsimoortukkaat ilaqutariiaajusarput, ilaqutariinni arnavissamit utoqqaanerpaamit siulersorneqartut. Ataatsimoortut nipiliuuteqartarput immikkooruteqartunik, tassalu nipiliornerit immikkut ittut arlaliusut. Ataatsimoortuni ilaasut nipiliornerit tamakku suuneri naluneq ajorpaat, ilikkagarisaramikkit. Ataatsimoortukkaat marluk nipiliorneri assigiiaarnerpaagaangamik, taava taakku

Aarluk (Orcinus orca) ersarivissunik qalipaateqarpoq, tunua qernertuulluni, saava saneraalu qaqortuullutik, taavalu isaata qulaani tunuanilu qaqortortaqarluni. Timerujussuaqarput naparutaqarlutillu, naparutaasalu tunuanni qasertumik taartumik "issiaataqarluni". Angutivissat 9,5 meterit angullugit takissuseqalersinnaasarput 6 tonsillu sinnerlugit oqimaatsigisarlutik. Arnavissat minnerupput 8,5 meterit angusinnaasaramikkit 5 tonsillu missaannik oqimaatsigisarlutik. Illaat inuusarput 180 kg-lut missaannik oqimaatsigalutik, 2,4 meterillu missaannik takissuseqarlutik. Aarluk uumasoqatigiinni aarluarsunni annersaavoq. Aarluarsunnut allanut naleqqiulluni aarluup talerui angisuujupput ammalorlutillu – uumasoqatigiinnut aarluarsunnut allanut naleqqiullugit anguutitut isikkoqarnerullutik. Arnavissat taleruinut naleqqiullutik angutivissat talerui anneroqaat. Angutivissat naparutaat arnavissat naparutaannut naleqqiullutik marloriaat missiliorlugu anginerusarput, tassa 1,8 meter angusaramikku, pingasunillu teqeqqulittut isikkoqarnerusarlutik. Arnavissat naparutaat pukkinnerusarput ammalornerusutullu isikkoqartarlutik.

(Najoqqutaq: da.wikipedia.org/wiki/ Spækhugger & Pinngortitaleriffik / Grønlands Naturinstitut)

Arnaviatoqqat Arnavissat kinguaassiorsinnaalersarput 15-it missaannik utoqqaassuseqaleraangamik. Piaqqat anaanaminni immuttortarnerat qaammatini 15-iniit 18-inut sivisussuseqartarpoq. Ukiut tallimat missaat qaangiukkaangata anaanat piarartaaqqittarput. Piaqqat ukiup qanoq ilineratigulluunniit inuusarput, ukiulli qaammatai piarartaarfigiumanerusarpaat. Arnavissat 40-t missaannik ukioqalernissartik tikillugu piarartaarsinnaasarput, taamaammat agguaqatigiissillugu inuunermi piaqqat tallimat allisarsinnaasarpaat. Arnavissat 50-it angullugit utoqqaassuseqalersinnaasarput, qaqutigoorluinnartuuvorlu 80-it sinnerlugit imaluunniit 90-inik ukioqalertarnerat. Angutivissat kinguaassiorsinnaalersarput 15-it missaannik utoqqaassuseqaleraangamik, aatsaalli 21-nik ukioqaleraangamik kinguaaqalersarlutik. Angutivissat 35-t missaannik ukioqalernissartik tikillugu uumasarput, agguaqatigiissilluguli ukiut uumasarfii appariartupilooqaat. Aammali arnaviatoqqat utoqqaanerpaat assigalugit qaqutigoorluinnartumik taakkunatuulli utoqqaatigilersinnaasarput.

(Najoqqutaq: da.wikipedia.org/wiki/ Spækhugger & Pinngortitaleriffik / Grønlands Naturinstitut)

marluk imminnut qanittumik ilaqutariiusimasarput. Nipiliuutinik immikkooruteqarnerup siunertaasa ilagaat imminnut qanippallaat kinguaassiulinnginnissaat. Nipiliuutit ataatsimoortut ataatsit nipiliornernik assigiinngitsunik 7-niit 17-it tungaannut amerlassuseqarsinnaasarput. Aarluup arnavissap angutiviassarsiortup erngerluni paasissavaa angutiviaq kinguaassiffigiumasani qanoq qanigisaritiginerlugu.

Tamanna paasisarpaa angutivissap toqqakkami ”oqaloqatigineratigut”, taassumaluunniit ilaqutaasa ”oqaloqatiginerisigut”. Nipit assigiippallaarsimappata aarluup arnavissap angutiviaq allaanerusumik taamaalillunilu soqutiginarnerusunik nipiliortoq toqqassavaa.

OnLine nr. 3•2007

13

Allakkat piffissaq eqqorlugu TELE-POST ukioq manna, Kalaallit Nunaanni illoqarfiit iluanni allakkanik aatsisarnerit pillugit pitsaassutsimik avataaneersunit misissuisitsinermik, aallartitsivoq.

2007-imi sap. ak. 11 aamma 12-imi Nuummi Sisimiunilu allakkanut tunngatillugu taamaalilluta misissuisitsivugut.

Pitsaassutsimik misissuinerit taamanikkut takutippaat Nuummi allakkat tamarmik 95,80 %-ii tigusisussamut apuussimasut piffissaq eqqorlugu, Sisimiunullu tunngatillugu kisitsisit tassaasimallutik 94,20 %-it.

Apuunneqarsimanerannik oqarneq paasine-

qassaaq, allakkat postboksimut ikineqarsimasut imaluunniit aatsivigisap najugaani allakkanut karsimut ikineqarsimasut/matukkut nakkartitsivikkut nakkartinneqarsimasut.

POST allisitsiutikkut TELE-POST pitsaassutsimik misissuisitsisarpoq suliffeqarfiup attuumassuteqanngitsup misissuisinneratigut. Ukioq manna misissuisinneqarpoq Grønlands Revisionskontor A/S, misissuinerit nammineerluinnarlutik ingerlassimallugit.

TELE-POST Centerit soorunami sianigineq ajorpaat illoqarfimminni qaqugukkut misissuineq ingerlanneqartussaanersoq.

SL560 Siemens Gigaset BT Kr. 1.299,NAJUKKANNI TELE-POST CENTERIMI PISIARIUK

POST Greenlandip allakkanik sullissinermini anguniagai "Nunatsinni – Allakkanut – Niuernikkut piumasaqaatit" naapertorlugit imaapput: 1. Allakkat (A-t) inoqutigiinnut ataatsinut sapaatip akunneranut minnerpaamik marloriarluni agguaanneqartassapput.

2. Allakkanik aatsineq illoqarfinni tulliuttuni taamaallaat pisassaaq Aasiaat, Ilulissat, Maniitsoq, Nanortalik, Narsaq, Nuuk/Nuussuaq, Paamiut, Qaqortoq, Qasigiannguit, Qeqertarsuaq, Sisimiut, Tasiilaq, Upernavik kiisalu Uummannaq.

14

OnLine nr. 3•2007

3. Nunaqarfinni, isorliunerusuni, kommuneqarfiit aggornerisa avataanni najugalinni, savaateqarfinni, piniariartarfinni, aasivinni assigisaannilu aatsisoqartassanngilaq.

4. Allakkat (A-t) illoqarfinni postboksilinnut ingerlasut, postboksinut ikiorarneqartassapput allakkat allakkerivimmut ulluinnarni tikinniariarpata nal. 08.00-p 17.00illu akornanni, aammalu arfininngornikkut nal. 08.00-ip 12.00-illu akornanni.

5. Illoqarfiup iluani Allakkat akeqartinneqassapput Økonomibreve-tut (B). Allakkat il-

2007-ip kvartaliani kingullermi arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsumik misissuineq aamma ingerlanneqassaaq, tassani TELE-POST Centeritta ilaat sisamat misissuinermik ingerlatsivigineqassallutik.

TELE-POST-imi allakkat qanoq pitsaatigisumik suliarineqartarnerat misissuiffigitittarparput, sullitagut pitsaasumik sullikkumallugit, uagummi tulluusimaarutigaarput ilisimaarinnippaluttumik sullissineq aammalu nioqqutit kiffartuussinerillu qaffasissumik pitsaassusillit ingerlassinnaagatsigit.

TELE-POST-ip kissaatigaa sullitanut inuiaqatigiinnullu qulakkeerinnittuunissani, taamaalillunilu Kalaallit Nunaanni allakkerivinni suliassanik sullissisuuneq naammassisaqarluarnermut, aningaasarsiornerup qaffannissaanut aammalu suliffinnik suliffeqarfinnillu piginnaasanik nutaanik piginnaasaqarnerusunik peqalernissamut peqataalluni. Kissaatigaarput suliffeqarfittut ingerlanneqarluartutut isigineqarlutalu ataqqineqassasugut. loqarfiup iluani postboksilinnut ingerlasut allakkerivimmut ulluinnarni nal. 15.00 sioqqullugu tunniunneqartut ulloq taanna postboksimut ikineqassapput.

6. Allakkat nalinginnaasut illoqarfinni nunaqarfinnilu allakkanik nalinginnaasunik agguaassiviuneq ajortuni POST Greenlandip suleqatigisaanut aaneqarsinnaapput.

NAJUKKANNI TELE-POST CENTERIMI PISIARIUK

15

OnLine nr.3•2007

Qarasaasiat qameriarlugu – allagit!

Sila taarpoq, qiianarpoq igalaanilu ullorissat aappilangusersut illorsuit, ilaqutariillu illuini qaammarissaaqaat, juullip nalaani inuit qungujulanerusarput tikkillu mamarunarluinnartut sorluugut iluarusutsittarpaat.

Tamakku ilinnik isummersuisilikkit.

Juullimut pilluaqqusinissamut allaffissianik kortinik arlalissuarnik, frimærkitassaannik juullerpaluttunik allakkallu puussaanik – immaqa juullerpaluttunik pisigit – taavalu cacao-mik pujualaartuinnarmik immaqaluunniit gløgg-itugassannik tiguseriarlutit, nerriviup qaani naneruuseriarlutit allaatinnaat kuglepenni tiguuk.

Inuit sivisuumik tusarfigisimanngisatit – attavigisartakkatit immaqa nutartertariaqartut, inuit qungujulaarlutit eqqarsaatigisartakkatit eqqarsaatigikkit.

Nuannaalersikkit. Juullimut pilluaqqusuummik assammik allatamik ilinniit ilaquttanniillu nassillugit.

Nalunngilarput nittartakkamut juullerpaluttunik imalimmut toortaalaaginnariarluni isernissaq qanoq ajornannginnerutigisoq, taavalu kortinik qarasaasiakkut nassiussilluni. Kisianni silarsuarmi ulapiffioqisumi ilaanneeriarluni ingissinnaasariaqarpoq – qarasaasiarlu qameriarlugu allaffiginninnerup nuannersup silarsuaanut pilluni.

Naak taamaaliorneq immaqa ajornarnerulaaraluartoq guultitut naleqartigaaq, tassami nuannaalersitsinissaq tassani pineqarpoq – juullimullu pilluaqqussut assammik allagaq nuannaalersitsisarpoq. Korti una assersuutigalugu qiortarsinnaavat asasannullu nassiullugu.

TELE-POST, postbox 1002, 3900 Nuuk www.tele.gl

www.post.gl

www.stamps.gl

nuan.gl

Frimærki uunga nipitiguk

16

OnLine nr. 3•2007

NAJUKKANNI TELE-POST CENTERIMI PISIARIUK

Telefonit angalaqatigiuk Angalatillutit sumulluunniit nikikkusuttaruit, taava mobiltelefonit nassaruk: GSM-imik atuisuuneq (-post-paid) nunani amerlasuuni atorsinnaavat. Oqaluussaqarnernut, SMS-ernernut aammalu GPRS atulerpat tassannga atuinernut.

GPRS atorlugu nittartakkanik alakkarterisinnaavutit, allagarsiannik atuarsinnaallutit MMS-inillu nassiussisinnaallutik.

TUSASS nunani allani atorsinnaanngilat.

TELE-POST Greenlandip nunarsuarmi sullissisut allat 60-init amerlanerusut isumaqatigiissuteqarfigai.

Sullissisut amerliartuinnavipput, nutaallu 3040-t maanna sullissisunngortussaapput.

TELE-POST-ip nittartagaani www.tele.gl -imi nunat sorliit mobilimik atuisinnaaffiginerigut takusinnaavat, sullissisullu nittartagaanni ta-

kusinnaavatit mobilip atorneqarsinnaaffii sumut killeqarnersut.

Nunani allaniitilluni telefonerisamut sianerfigitinneq aamma akiligassaasarpoq.

Aamma eqqumaffigisassaavoq, nunami allami sullissisoq tassaammat mobilip nunatsinneersup attaveqaatiminik atuineranut akimik aalajangersaasartoq. Nunani allani sullissisut akit atugaat assigiinngiiaartaqaat. Soorlu oqaluussinermut akit aamma paasissutissanik nassiussinermut aki, quleriaat sinnerlugu uagut nunatsinni akigititatsinnit qaffasinnerusinnaasarput. Taamaammat assersuutigalugu nammineertumik nutarterinerit pigiinnarnissaa eqqarsaatigeqqissaartariaqarpoq.

Nunamut ornitassannut mobili nassarukku atorneranilu akit pillugit annertunerusumik paasisaqarumaguit TELEp Atuisunut Sullissivia 808080-imut sianerlutit attavigiuk.

Nunami allami mobilip attavianik atuinermi attavik tamakkiisumik atorsinnaasimanngippat, tamatuma TELE-POST-imut nalunaarutiginissaa pingaaruteqarpoq. Periarfissaqaruit suli nunami allamiitillutit tamanna uatsinnut nalunaarutigisinnaagukku qujanassaqaaq.

Mailadressi tassaavoq fejl@tele.gl

Buuarsikkut Online-mi Online-p aaqqissuisoqarfiani tanngassimaarutigalugulu nuannaarutigaarput Robert Holmene-p titartagai Buuarsikkut saqqummiussinnaagatsigit. Buuarsikkut Online-p saqqummerneri tamaasa Kalaallit Nunaanni ullumikkut attaveqaqatigiittarnermut tunngasunik ilisimasaqarnerulersittarlutalu illartittarumaarpaatigut.

Buuarsikkut saqqummeqqaarput 2001-imi, taamanikkut Nuuk Ugeavis-imi saqqummersinneqartarlutik. Robert Holmene Sermitsiamut titartaasuuvoq, www.sermitsiaq.gl -imilu Buuarsikkut tamatigut saqqummeqataasartut atuarsinnaavatit.

Robert Holmene inuuvoq 1969-imi.

Suliffia: Pilersuisoq A/S-imi eqqumiitsuliornermut omrĂĽdelederiuvoq Robert Holmene pillugu annerusumik atuarit www.holmene.net -imi.

118 – Normu paaserusutat pissarsiariuk. 118-imut sianerit.

(NB! Bingo-mut, lotto-mut assigisaannullu atunngilaq).

Juullimi tunissutissatit poortorluakkit Nassiussassat poortorluarsimanissaat pingaartorujussuuvoq. Taamaalioruit poortukkap nassiussavit aserornani apuunnissaa qulakkiissavat. TELEPOST poortuutissanik pitsassuarnik assigiinngitsorpassuarnik peqarpoq juullimut tunissutissavit nassiunnerannut atorsinnaasannik. www.post.gl -imut isersinnaavutit qarasaasiakkullu poortuutissaq pisiaralugu, imaluunniit najukkanni TELEPOST Centeriliarsinnaavutit pisiaralugulu.

Tassani aamma poortuutissap pisariaqartitavit sorliuneranik ilitsersorneqarsinnaavutit tunissutissatit apuulluarsinnaaqqullugit.

Juullimi ukiortaassamilu pilluaritsi

Ill./Utaqqissat

0:05:00

0:10:00

0:15:00

Ilulissat Sullinneqarsimasut %

82,2%

95,0%

98,6%

Nuuk Sullinneqarsimasut %

83,6%

94,6%

98,1%

Qaqortoq Sullinneqarsimasut %

87,7%

97,5%

99,2%

Sisimiut Sullinneqarsimasut %

77,6%

93,1%

97,8%

Aasiaat Sullinneqarsimasut %

59,6%

78,6%

88,3%

Kiffartuussinermi 85,0% anguniagaq

95,0%

100%

ServicemĂĽl POST

1. januarimit 30. september 2007-ip tungaanut TELE-POST Centerini tallimani taakkunani utaqqinerit sivisussusaat uani takuneqarsinnaapput:

ServicemĂĽl POST

TELE-POST-ip illoqarfiit Nuup, Sisimiut, Ilulissat, Aasiaat aamma Qaqortup TELE-POST Centeriini sullitanut normunik nusutsiviit ikkussuuppai. Aalajangerparput siunissami OnLine-mut ilannguttalerniarlugit utaqqinerit sivisussusaat aammalu utaqqinerit sivisussusaat pillugit anguniagassatsitut aalajangikkat.

TELE-POST-ip kiffartuussinermini anguniagaraa sullitat 85 %-ii minutsit tallimat iluanni sullinneqalersimanissaat, sullitat 95 %-ii minutsit qulit iluanni sullinneqalersimanissat aammalu sullitat 100 %-ii minutsit 15-it iluanni sullinneqalersimanissaat.

Akit nutaat 14. januar 2008 atuutilersumik allakkerivikkut nassiussinermi sullissinermilu akit allanngortinneqassapput. Tassani ilaatigut pineqarput nassiussat tiguneranni akiligassat aamma akiliisitsisarnerit.

Tamanna isumaqarpoq TELE-POST Center aqqutigalugu akiligassanik akiliiniarnermi aki 21,00 kr.-imiit 23,00 kr.-imut qaffassasoq, aammalu Kalaallit Nunaata iluani nassiussat tigunerini akiligassiissutigineqartunut aki 20,00 kr.-imiit 23,00.kr-imut qaffassasoq.

Paarlattuanik allakkanik nalinginnaasunik poortukkanillu nassiussinermi akit allannguuteqassanngillat.

2008-mut akinut quppersagaq nutaaq www.post.gl -imiit MAANNA aaneqarsinnaalereerpoq.

Aamma najukkanni TELE-POST Centerimut aasinnaavat.

OnLine nr.3•2007

19

Links Juulli qanilliartorpoq, tunissutissarlu tulluarnerpaaq nalulerluinnarsimagukku nittartakkat tunissutissaasinnaasorpassuarnik nuannerluinnartunik imallit eqqissivillutit ujarlerfigerujoorsinnaavatit. Nittartakkat arlalinnguit ataanut allattorpagut, taamaalillutalu juullisiorluarnissassinnik ukiortaamullu iserluarnissassinnik kissaappatsigit. http://atlanticmusicshop.gl/ Nipilersuuterpassuit allarpassuillu. Kalaallit Nunaannut tamarmut nassiussisarput.

Nipilersukkanik nutaanngitsunik nuannarisalinnut qarasaasiakkut cdnik pisiniartoqarsinnaavoq. http://www.arcticoptik.gl/ – Kontaktlinsit eqqumiinneqqusaattut festimut atineqarsinnaasut pisiassaatigai. Qitsuup, pulateriaarsuup isaasut ittunik isitaarit, imaluunniit isivit qalipaatai unnummi ataatsimi allanngortikkit.

http://www.huntinglife.gl/ Piniarnermut atortorpassuit tassani pisiarisinnaavatit. http://www.sika-mut.dk/ Puisip amianik umimmaallu qiviuinik sanaat kusanartorsiuit, nasartaatit allarpassuillu pisiarisinnaavatit. Tunissutissaqqilluinnartoq tassani naniuk. http://www.unik.gl Tunissutissaqqissut, mersornermut nuersaanermullu atortut, tiit, nalunaaqutaaqqat, Groenlandica-t allarpassuillu tassani nassaarineqarsinnaapput. http://www.atuagkat.com/ Atuagaq nuannerluinnartoq tassani naniuk. Atuagkat tassaavoq Kalaallit Nunaanni qarasaasiakkut atuakkanik pisiniartarfik annerpaaq. misartortuusaarut, taannalu atorlugu silarsuaq tamaat timmisartortartutut sulisuusaarfiusinnaavoq. Assersuutigalugu illit mittarfimmiit suminngaanniilluunniit qangattarnissat minnissalluunniit toqqarsinnaavat, toqqarsinnaavat malersuummi F16-imiinnissat imaluunniit timmisartumi SR22-miinnissat. Programmi assut piviusuusaartitsisarpoq, tassami Google Earth-ip qaammataasat atorlugit assilisai atorneqartarmata.

Google Earth atorlugu assersuutigalugu Kennedy Airport-iminngaanniit qangattassaguit, Google Earth versioni kingullerpaaq ikkutiinnassavat. Toortartakkat Ctrl + Alt + A timmisartortuusaarutissavit aallartinnissaanut tuussavatit.

Nuannisarluarina – tappavanersuarlu timmininni mianersorniarna ... :0)

Google Earth tupinnartoq http://earth.google.com/ Piffissami sivisujaami ilisimavarput Google Earth aqqutigalugu nannup angalaarnera malinnaavigisinnaallugu, aamma Google Earth aqqutigalugu sumi najugaqarnerup kammalaatilluunniit sumi najugaqarnerata takusinnaanera nuannisaarutigilluinnarsinnaallugu takuarput.

Google Earth uanga aamma nammineq misis-

20

suataartarpara feriami ornikkusussinnaasakkat qimerloorujoorlugit ...

Kamikaze pilotiusaarit silaannarsuarlu uloriarnartorsiortittuusaarlugu Google Earth-ili nunanik ujarlerfissaqqissutuinnaq atorneqartariaqanngilaq. Google Earth-imeereerpormi aamma pinnguaat tim-

MOBIL-IMIK EQQUIGIT kr. 2.999-LIMMIK Apeqqutinik akioraasitsilluta www.tele.gl -ikkut misissuinitsinnut peqataagit, taavalu HTC Touch mobiltelefonimik eqquillutit!

OnLine nr. 3•2007 www.tele.gl -imi annertunerusumik atuarit

Juulli misigissuseqarfiuvoq. Tassa misigissuseq taanna malugineqartartoq, aputip tummarnerani qeraarpalaarnerata nipiliornerit ulapinnersuarlu timimit peeraangagit. Nuannersumik misigineq tarrup ataani qaamanerit takugaanni, naamaleriataarlugillu tipigissorpassuit illoqarfimmilu pisiniarfinni nipiliorusaarnerit. Suliartornerup nalaani soraarlunilu angerlarnerup nalaani taartarnera sivikitsukullammik puiorneqartarpoq. Juullimi nuannersumik misigisimaffiuvoq.

Ivalu Risagerip juullimut nipitittagaliaani kusanaqisumi ullorissat aappalungusersut naneruutillu assiliartaapput, taakku ilisarnaataapput Kalaallit Nunaanni juullip

Kalaallit Nunaannut immikkut illuinnartuutitsipput juullip ulloriai aappalungusersut illoqarfimmi tamarmi illut igalaavinut nivinngaaterneqartartut. Nuannerlutillu nuannisaartitsisartut, tassa taamaapput. Naneruuterpassuit ilannguteriaraangamik meeraanermit eqqaamasanik aammalu juullip pingaaruteqassusianik saqqummeralersitsisarput. Juullilli nalaa aliasunnermik aamma misigisimaffiusarpoq. Inuup asasaminik annaasaqarsimanini juullip nalaani misigisimanerusarpaa, immaqa juulli qangali ileqqorisanik pisoqarfiusarmat, siornaammallu juullimi qanoq iliorsimanerit kikkullu juullisioqatigisimanerat eqqaamaneqartarmata. Juulli soorlumi tassa anersaanissimaarfik; naluarput sunarpiaq pissutigalugu, kisianni taamaalinerani nuannaarlutalu aliasuttarpugut, juullip nalliunneri tamaasa.

www.stamps.gl stamps@tele.gl • Tlf: 98 11 55

nalaani misigissutsitsigut qanoq misigisimasarnitsinnut.

Ilioqqarneqarpoq Dorit Olsenimit.

GlĂŚdelig jul

GlĂŚdelig jul