Online nr. 3, 2008

AT U A G A S S I A Q U L L U I N N A R N I AT TAV E Q A AT E Q A R N E R M U T T U N N G A S O Q

UKIUT 9-AT • NR. 3 • 2008

Nalunaaquttap qassinngornera paasiniarlugu kinaanersoq

Qupp. 4 Morsernermiit world wide web-imut Qupp. 10 Buuarsikkut

Qupp. 20

Morsimik allagaq paasiniaruk mobiltelefonilu HTC diamond pinnattaaralugu ... tamarmik Online-mi uani ...

Asasara atuartartoq TELE Greenlandip anguniakkamini pingaartillugu saqqummiuppaa, suliffeqarfiup ammanerulersitsineq atuisunut iluatsilluarnissaa suleqataaffigiumagaa, tamatumalu 2009-mi ingerlannissaa pissangagalugu TELE-mik aamma POST-imik piginnittut inuiaqatigiillu piumasaqaataat assigiin­ ngitsorpassuartigut iluarsiivigineqartarput.

TELE-mut akuersissut allakkerinermullu peqqussut ersiutaapput niuernermik ingerlatsivinnik marluusunik taakkuninnga ingerlatsilluarneq inuiaqatigiinnut kalaallinut atuisunullu pingaaruteqartuusoq.

Akuersissummi inatsisilianilu piumasaqaataasut tassaapput TELE-POST-ip ingerlanneqarluarnissaanut, nunatsinnilu tamarmi assigiimmik atugassaqarfiusumik nioqquteqarnissaanut minnerpaaffissamik qulakkeerinnittuusut.

Inuiaqatigiit piginneqatigiiffimmik nakkutiginninnerat piginnittuunikkut kiisalu siulersuisussanik toqqaanikkut aammattaaq ingerlanneqarpoq, siulersuisuttaaq inuiaqatigiit sinnerlugit Kalaallit Nunaanni attaveqaateqartitsinermik allakkeriner-

millu sullissinermi nioqqutigineqartut Inatsisartut Naalakkersuisullu piumasa­ qaatigisaannut naapertuunnissaannik suli annerusumik qulakkeerinnittussaapput.

Ingerlatseqatigiiffik tamakku saniatigut piginneqatigiinnermi inatsimmi piumasaqaataasunik aammattaaq naammassinnittussaavoq. Piumasaqaatini arlalinnik malittarisassaliaqarpoq, taakku piginnittut/inuiaqatigiit naleqartitaasa illersorneqarnissaat aammalu suliffeqarfiup aningaasatigut ingerlatsinikkullu illersorneqarsinnaanngitsumik ajutoorutaasin­ naasunik ingerlataqannginnissaa qulakkeertussaavaat.

Nalunaarasuartaatitigut atassuteqarnerup neqeroorutaaneranut sunniuteqartussaq alla nutaajusorlu tassaavoq attave­ qaateqarnermik ammanerulersitsinissaq.

Attaveqaatit pillugit inatsisikkut nutaakkut Naalakkersuisut tamanna periarfissarilerpaat, tassuunami Inatsisartut anguniarpaat Kalaallit Nunaanni attaveqaateqarneq sukkassutsit assigiinngitsut atorlugit nioqquteqarfinni assigiinngitsuni ineriartortinneqassasoq, taamaasilluni Kalaallit Nunaat ineriartorfiusunut agguataarneqarsinnaalissaaq inuussutissarsiornikkut inuttussutsikkullu eqiteruffiusunut, unammilleqatigiinnissamullu periarfissaqarluartunut.

Inatsimmi ersersinneqarpoq isorliunerusuni niuerfeqassasoq niuerpalaartumik attaveqaatitigut kiffartuussissutinik nutaaliaasunik neqerooruteqarfiusinnaan­ ngitsunik. Taamaattumik inatsisikkut anguniarneqarpoq tunngaviusumik kiffartuussissutaasunik akillu anner­ paaffissaannut aalajangersoriigaasunik akeqartitsisumik pilersuisussaatitaasumik toqqaasoqarnissaa. Inatsisip ilaatigut siunertaraa inuiaqatigiinni aningaasaqassutsip atorluarnianeqarnissaa sumiiffinni niuernikkut atugassarititaasut attave­ qaateqarnermik ineriartortitsivigineqarnissaasa pitsaanerpaaffigisinnaasaanni. Niuernikkut periarfissarititaasut pissutigalugit Inatsisartut kissaatigaat ammanerulersitsineq nakkutigisamik ingerlanneqassasoq.

TELE-mut tunngatillugu attaveqaateqarnermik 2008-mi suliaqartoq nutaaq tassaavoq Nalunaarasuartaateqarnermi aqutsisut (Telestyrelse), attaveqaateqarneq pillugu inatsit aaqqissuuteqqitakkut nammi­neer­ luni arlalissuartigut iliuuseqarsinnaatitaalersoq aammalu Naalakkersuisunit piginnaatinneqarluni attaveqaateqarner-

mik aaqqissuussisinnaanermik, TELEllu akuersissummik pigisaqarnermigut piumasaqaataasunik Naalakkersuisullu aalajangigaannik naammassinninneranik nakkutilliisussamik.

Nalunaarasuartaateqarnermi aqutsisut nutaat atassuteqaateqarnermik ammanerulersitsinnissaq pillugu politikkikkut aalajangiinissamut tunngaviusussanik saqqummiussinissami qitiusumik aamma inissisimassapput. TELE Greenlandip anguniakkamini pingaartillugu saqqummiuppaa, suliffeqarfiup ammanerulersitsineq atuisunut iluatsilluarnissaa suleqataaffigiumagaa, tamatumalu 2009-mi ingerlannissaa pissangagalugu.

POST-imut tunngatillugu pissutsit allarluinnaapput, ullumikkummi POST niuernikkut ingerlatamini tamani unammillerneqaqaaq: Allakkat, poortukkat, akiliisitsiviit frimærk­ inillu saqqummiisarnerit. Nalunaarasuartaatitigut atassuteqarnerup POST unammilligarisorujussuuaa e-mailinik, webbankimik allanillu atuinertigut. Poortukkanik nassiussisarneq unammileqatigiiffiullualereerpoq amerlaqisunik sullissisoqarluni.

Frimærkinut tunngasut eqqarsaatigalugit POST ullumikkut sunngiffimmi sammisassarpassuarnit unammillerneqarpoq.

Taamaattumik POST 2009-mi niuernerup naleqqussarneqarneranik sukangasuumillu aningaasartuutissanik aqunneqarnermik sunnersimaneqarallassaaq. Nuna tamakkerlugu atuisartut, sullississutaasut qangatut piumaneqartigalutillu annertussuseqarallarnerannitut, sullissinerup akillu iinnarnissaat naatsorsuutigiuarpaat.

Nunarsuup sinnerani allakkeriveqarnikkut niuerneq maanitulli atugaqarfiugaluartoq, taamaattoq Kalaallit Nunaanni nunap angissusiata atuisartullu imminnut ungasinnerisa atugassarititaasut erloqinarnerulersippaat. Tamanna pissutaalluni POST aningaasartuutaasartunut sukumiisumik sipaaruteqarsinnaasanngilaq, soorlu teknikkikkut atortugissaarusiinertigut allakkerivinnilluunniit matusinertigut.

Allatut oqaatigalugu TELE-p POST-illu ukioq nutaassaq pissanganartunik unammiligassaqarfiusussaq qilanaartalugu iserfigissavaat. TELE-POST sinnerlugu sullissagut tamaasa juullimi ukiortaassamilu pilluarnisssaannik kissaappakka.

KALAALLIT NUNAANNI QUPPERSAGAQ INOQUTIGIINNUT AGGUAATTAGAQ Naqiterussiffigineqarpoq: TELE Greenland A/S, Postboks 1002, 3900 Nuuk, Tlf.: 34 12 55, E-mail: marketing@tele.gl Nittatagaq: www.tele.gl • www.post.gl • www.stamps.gl Suliarinnittut: Brian Buus Pedersen (akisuussaalluni aaqqis­suisoq), Dorit Olsen (aaqqissuisoq), Malînánguaq M. Mølgaard, Malene Burghardt, Thomas Pedersen & Mai-Britt Ejby Villadsen.

Assilissat: TELE-POST, Essence Library, De Luxus Studio, allallu. Sananeqarfia: Malene Burghardt, TELE-POST. Naqiterneqarfia: Naqitat A/S. Ussassaarutit: Ussassaarutit atuutissapput 28. nov. 2008-imiit 1. marts 2009-imut. TELE-POST-imi sulisut unamminnermi peqataasinnaanngillat.

Eqqaamaqquarput tunniussinermi, naqinnerani akillu allanngornerini allannguuteqartoqarsinnaannera. ISSN: 1600-9215. Saqqaataa assitaa: De Luxus Studio

Online nr. 3 • 2008

Aataa aamma mobileqartariaqarpoq!

TELE-POST Centerimi sullinneqartut ilaata angunni 75-inik ukiulik taamaalluni oqaluttuaraa. Angutaa mobiltele­ fonitaarsimavoq – mikisunnguit tamakku smartit ilaat SMS-ersinnaasoq, assiliisinnaasoq, eqqaamasassaanut allattuiffissalik, minnerunngitsumillu sianertaatinik assigiinngitsunik 50-inik pilik! Assut tan­ ngassimaarsimavoq. Assut nuan­naarluni mobiliminut normutaani nalun­ngisaminut tunniussuussimavaa. Telefonini nalinginnaasoq matutissimavaa, tassami mobileqalerpoq mikisunnguamik smartimillu. Ullut ingerlapput, kisianni ilaquttat ikinngutillu eqqumiigilerpaat utoqqartaminniit tusagaqassaarnertik. Sianertarsimagaluarput, tiguneqarnerli ajorsimavoq.

Isumaalulersimapput, ornikkamikkulu oqarfigineqarput eqqumiigigaa sooq sianerfigineqarneq ajornini. Taa­maammat tupaallassimaqaaq oqarfigineqarami sianerfigiuartarsimagaluaritsik. Taava isersimaqatiginerani mobilianut sianerlutik misilippaat. Mobilia sianerpoq sianerpoq, kisianni qisuariarfiginngilaa. Paasilerpaallu mobilini tusaasinnaanngikkaa!

Aamma oqaatigaa toortagassat mikimmata takusinnaanagillu toortarsinnaanagit, taamaammat misilittarunnaarsimavaa, tamannalu pissutaasoq tusarfigineqarneq ajorneranut.

Oqaluttuarineqartoq kisiartaanngilaq.

TELE-POST Centerini naammattoortualerpagut utoqqaat ilaqutaasullu mobiltelefoninik ujartuisut utoqqarnut tulluarsagaanerusunik. Utoqqaat amerlanerit mobiltelefonip piginnaasai allat pisariaqartinngilaat. Pisariaqartippaat angisuumik paasiuminartumillu imalimmik igalaasaqarnissaa, aammalu sianernermut sianertunillu tigusissutaanissaa kisiisa pisariaqartippaat.

”Utoqqaat aqqusinikkut pisutsillutik mobilip iluaqutigisinnaanera pisariaqartippaat. Arlaannik pisoqassagaluarpat ilaquttanut napparsimavimmulluunniit sianersinnaanertik toqqissisimassutigaat.”

Laila Lynge Jensen, Supportleder, Nuuk.

2.499,-

Emporia PLUS Mobiltelefoni 14 x 14 mm-isut angitigisunik toortartagalik.

Display-ia 2,7”-itut angitigisoq ersarilluartorlu. Telefoni matuneqaraangat toortakkat qarsuusat atorlugit telefonbogiani allassimasunut inunnut sianernissamut toqqaasoqarsinnaavoq. SMS-erluni naqinnerit angissusissaannik toqqaasoqarsinnaavoq.

Telefonbogiani allassimasuutigilerniakkat allassimasuutigineqalersinnaapput telefonimut SMSimik nassitsinikkut. Telefonip ammanerani telefonnormu toortariarlugu sianertoqarsin­naavoq.

Telefoni SMS-imik nassiussillunilu tigusisinnaavoq.

Nipaa sakkortuninngortinneqarsinnaavoq toortaaqqaanngikkaluarlunilu sianertinneqarsinnaalluni.

Ikioqqunermut atortuligaavoq. Tunuani tuugassaq aappaluttoq tooruk, taava inunnut toqqarneqareersimasunut SMS-imik nassiussuisoqalissaaq, sianerfiginninnerlu aallartinneqarluni. Telefonnormut tallimat sianerfigineqartussatut toqqarneqarsinnaapput.

Atortulersuutai: immiissut nerrivimmiittussiaq aammalu mobilip puua.

Big easy 2 Mobiltelefoni toortartagaqarpoq angisuunik qaammartitanillu aammalu avissaangatitaasunik.

Display-iani naqinnerit angisuut.

Toqqartorneqartussat nalunanngitsunnguit. SMS-inik nassiussineq tigusinerlu nalunanngitsunnuaq. Nipittorluarneqarsinnaasoq, aamma nipaa ammaraanni tusarnaarneqarsinnaasoq.

Tusartaammik atuiutigaluni tusaassutissaq tusartaammut naleqqussagaq. Ikioqqunermut atortuligaavoq.

Kortnormut toqqaannartut pingasut.

Kortnormut toqqarneqarsinnaasut qulingiluat. Sajukulaartartoq.

Nammineerluni akisartunngortissinnaasoq taartaaqqaarnanilu oqaloqateqarsinnaanermut periarfissalik. Angissusaa: 179 x 68 x 23 mm.

Toortartagaasa angissusaat: 11 x 15 mm.]

2.999,-

Ukiut 30-t sinnerlugit radiomik tusarnaartartut Radioaviisip aallartilinnginnerani Mariia Simonsenip nipaa tusartarpaat. 70-ikkut qiteqqunneranni inuususseruttorluni ilinniagaqalerami nalunaaquttap qassinngorneranik nipitaliinissaanut sulisussarsiarineqarpoq

Nalunaaquttap qassinngornera paasiniarlugu oqaluttuusup kinaanera Ass.: Leiff Josefsen

TELE-POST-ip Nuummi qullersaqarfiani ineeraqarpoq qarasaasianik ulikkaartunik ilitsivippassualimmik. Tassanngaanniit ilaatigut Kalaallit Nunaanni telefonikkut oqaluussinerit internetilu aqunneqarput.

Ilitsiviit ilaasa qeqqanni inissisimavoq qarasaasiaq. Ungasianiit isigalugu qarasaasiat allat tamaasa assigerpasippai, soorlu allaffinni qarasaasiannut assingulluni. Qanilliallakkukkuli takusinnaalissavat aappaluttumik qaqortunik allannilimmik allagartaqartoq, allassimasumik: ”Mariia – grønlandsk normaltid”.

Qarasaasiap taassuma Nalunaaqutaq aqutaraa, taamaattumik radiukkut nipip taassuma tusarneri tamaasa, taava oqalunneq taanna qarasaasiamiit tassanngaanniit aaneqartarpoq.

– Tassa radiomi pisortaasimasoq Finn Lynge uannut aperisuuvoq nipitaliisin­ naannginnersunga, Mariia Simonsen oqaluttuarpoq.

Ukioq ’74-iunngikkuni ’75-iuvoq, taamanilu Mariia seminariami ilinniartitsisuuvoq KNR-imi speakeriutigaluni. Teknikeri ikiortigalugu ulloq unnuarlu qassinngornerani kisitsisit tamaasa taagortussaavai.

Tusaannarlugu immaqa kisitsiserpassuu-

Online nr. 3 • 2008

sorinassapput, kisianni taagorneqartut hundredit ataallugit amerlassuseqarput.

Kisiannili akuttoqatigiinnissaat nipillu allanngorannginnissaa pisariaqarsimavoq, taamaattumik teknikeri periusissamik isumassarsiaalluartumik nassaarsimavoq.

Teknikeri batteriiuteqarpoq, ledningi aammalu pæri imminnut atanilikkat. Kisitsit tulleq Mariiap atuartussanngoraangagu ledningi batteriimut ikkuttarpaa pæri Mariiap inimi immiussiffianiittoq ikittarlugu. Taava sekundit pingasut kisitsisip atuarnissaanut periarfissaqarpoq pærip qameqqinnginnerani.

– Atortorissaartorsuunngikkaluarluta atorsinnaasimavoq, Mariia oqarpoq.

Oqaluttartup nuutaaniit qarasaasiamut Kisitsisinik immiussineq tamarmi minutsinik 45-innarnik sivisussuseqarpoq, immiussallu kingorna Tyskland-imut nassiunneqarput, tassanilu immiussamik atuaasartussaq maskina sananeqarpoq.

Ukioq siulleq oqaluttartup nuutaanut assingusumik skive-mik uteqattaarisoqartarpoq nipimik tusartitsissutaasartumik.

Kingusinnerusukkut – 90-ikkut qiteqqunneranni – maskina qarasaasiamik taarserneqarpoq.

Kisianni Mariiap nipaa pigiinnarneqarpoq, nipillu taassuma suli ikiugaraatigut.

Nalunaaquttani ajunngitsumik ingerlanersut paasiumallugu nammineq ilaan­ neeriarluni Nalunaaquttamut sianertarpoq.

Kisianni eqqarsaatigineq ajorpaa nammineq nipimi tusarnaartarnera.

– Inuttaami pingaarnerunngilaq. Oqaatigineqartorliuna pingaarnerusoq, Mariia oqarpoq.

Taamaakkaluartoq tanngassimaarutissaalaartutut isumaqarfigaa tassuuna eqqaamaneqarnini.

– Nalunaaquttamut nipitaliisimanera tanngassimaarutiginngitsuulaanngilara.

Mariiap nipaa tusarusukkukku qassinngorneralu paaserusukkukku, taava Nalunaaquttamut 155-imut sianerit.

Mariia Simonsen ullumikkut Sermitsiami atorfeqarpoq, Kalaallillu Nunaanni tusagassiortunut siulittaasuulluni.

2008-imi juullimut Kalaallit Nunaannut Danmarkimut nassiussanik tuniussivissat kingulliit

Ill./Nunaqarfik

ALLAKKAT

POORTUKKAT

3900 Nuuk

16. december

15. december

3905 Nuussuaq

16. december

15. december

3910 Kangerlussuaq

17. december

15. december

3911 Sisimiut

16. december

15. december

3912 Maniitsoq

16. december

15. december

3913 Tasiilaq

12. december

12. december

3920 Qaqortoq

16. december

9. december

3921 Narsaq

16. december

9. december

3922 Nanortalik

15. december

9. december

3923 Narsarsuaq

16. december

9. december

3930 Kangillinnguit

15. december

9. december

3940 Paamiut

16. december

9. december

3950 Aasiaat

16. december

15. december

3951 Qasigiannguit

15. december

15. december

3952 Ilulissat

16. december

15. december

3953 Qeqertarsuaq

15. december

15. december

3955 Kangaatsiaq

11. december

11. december

3961 Uummannaq

15. december

15. december

3962 Upernavik

9. december

9. december

3970 Pituffik

9. december

9. december

3971 Qaanaaq

11. december

11. december

3980 Ittoqqortoormiit

10. december

10. december

Sony Ericsson W980 Torrassuarmik nipilik* TESTfactory-p misissuisarfianeersut ilisimasaqarluartut misissuinermik kingorna oqarnerat naapertorlugu nipilersukkamik ingerlatitsineq tusarnernerpaaq tusarnaaruk. *TESTfactory-p misissugaasa inerneri, juli 2008.

8 GB-imik eqqaamasaateqarluni W980i-p normut 8000-it (eAAC+-format) toqqorsinnaavai.

Nipilersukkanillu nutaanik tusarnaarusuleraangavit internetimiit telefoninnut toqqaannartumik aallersinnaavutit.

Nipilersukkat nuannarisatit allanut tusartikkit – nipilersugaq stereohøjttaleritigut tusarnaartiguk. Imaluunniit FM-senderi ikkusimareersoq atoruk, nipilersugarlu allanut FM-imik tigusisinnaasunut nassiullugu.

Akia: 3.999,-

Online nr. 3 • 2008

t i t a s s a i s a a s r e n n i P nammineq ilusilersukkit, nittartakkanik alakkaagit Pinnersaasiornermik soqutigisaqaruit tunissutigalugillu nuannaartitserusullutit, pinnersaasiornissannut alakkarsinnaasatit arlalialunnguit maani takusinnaavatit.

Sapangaaqqanik pinnersaatiliornissamut isumassarsiarisinnaasatit kisimik apeqqutaapput. Illit tassa kisivit apeq­ qutaaginnalerputit, ilaa? Immaqami – sananissamut suut ilikkaqqaagassarinerlugit paasereerukku, asimut pisuttuarsinnaavutit ujaraaqqanik silisassannik ujarleriartorlutit. Imaluunniit nassunnik katersisinnaavutit pinnersaasiaralugillu?

Sanaartukkatit arlalinngortereeriarukkit nittartagaliornissaq eqqarsaatigisinnaavat, taamaalillutik allanit aamma takuneqarsinnaassagaluarmata.

Atortugissaaraanni pinnersaasiassatut isumassarsiat piviusunngortinneqarsinnaalluarput

http://www.nordicbeads.com Tassani pinnersaasiornissannut isumassarsiorsinnaavutit aammalu pinnersaasiarikkammisavit qanoq paarinissaannut ilitsersorneqassallutit. Nittartakkami aamma pinnersaasiarisinnaasannik qaorlu sanasinnaanerinut ilitsersuuteqarpoq. http://www.funky-beads.dk/ Soorlu taaguutaata takutereeraa, nittartagaq taanna pinnersaasiarineqarsinnaasunut allaanerulaanut alakkaaffissaavoq. Kokos-imit saanermiillu sapangaaralianiit igalaaminermit sapangaaralianut assammik sanaanut, guultimit sølvimiillu sapangaaralianut kiisalu ujaqqanit erlinnartunit sapangaaralianut nassaarisinnaavatit. http://www.perlefiskeren.dk Uani takuneqarsinnaapput kinamiut sapangaataat iluatsitsinartut pinnersaasiornissamilu isumassarsiorfigineqarsinnaasorpassuit. Annertuunik annikitsunillu nioqquteqarput. http://www.smyks.dk Sapangaaqqat nalinginnaasut nioqqutiginerisa saniatigut sapanngat magnetilikkat, perlemor-imik naasuusaliat, marrarmik atortussiat feng-shui-t, filigran-it aammalu tarraasaliat pinnersaasiornissami assilisassiat nioqqutigineqarput.

Online nr. 3 • 2008

Alloriarneq tulleq TELE-p Small Webhotel-ia atorlugu nunatsinni suliffeqarfiit namminersortullu nittartagaq aqqutigalugu Internetikkut paasissutissanik saqqummiisinnaapput.

Small Webhotel-imik atuisutut, TELE-p webserveriisa ilaanni paasissutissiiffiusinnaasoq 20 mb-inik inissaqartigisoq atukkiunneqarsinnaavoq. Nittartagaq web-adressilerneqassaaq (URL) imaattumik: www.domænenavn.gl Illit paasissutissiisutut nittartakkami paasissutissat aaqqissuullugillu nutartertartussaavatit. Nittartakkamut paasissutissanik nuussisoqarsinnaaqqullugu piumasaqaatituaapput taaguuteqarnissaq (domænenavn) aammalu internetimut attaveqarnissaq.

Paasissutissanik nuussinermut/nassiussinermut ’Frontpage 98/2000/2002’ kiisalu FTP-programmit atorsinnaatippagut. Small Webhotel-ip aammattaaq atorsinnaatippai Webalizer, siteadministration-i ilaatigut nittartakkanni atuisunik arlalinnik atuisunngortitsisinnaasoq.

Small Webhotel pillugu suli allanik paasisaqarumaguit TELE-p Atuisunut Sullissivia sianerfigisinnaavat tlf. 80 80 80-imut.

Ullluni ulapiffiusuni ilaatigut politikkimik qanermilu qalippernernik suliaqarluni pisassaqarfiit aqulluagaasariaqarput. Palle Christiansenip mobili eqqaamasassanut allattuivittut atorneqarnissaa inassutigaa:

Palle-p mobili ikippaa Palle Christiansen ulapittuaannartuuvoq.

Sisimiuni kigutileriffiuteqarpoq, ilaqutaqarluni politikeriullunilu. Taakku pingasut tamarmik qanoq isumaqateqarsimanerit eqqaamaneqarnissaat pisariaqartippaat, taamaammat mobiltelefonini eqqaamasassanut allattuivittut, telefonbogitut – ulapinnermi pituutatut - atugaraa.

– Isumaqatigiissuteqarfigisakka nutaat tamaasa mobilimut allattortarpakka.

Taamaalillunga ataatsimiiffissama orniguffiginissaat qulakkeertarpakka, oqarpoq.

eqqoriarpaa ullormut akunnerni ataatsimiit pingasut angullugit mobilikkut oqaluussisarluni.

Innuttaasunit sianerfigineqartarpoq politikkia pillugu qanoq isumaqarnerminnik oqaatiginnittunik.

Aamma mobilip internetimut alakkarterissutigisinnaanera iluaraa, taamaalillugu nutaarsiassanik allagarsianillu malinnaassutigisinnaagamiuk.

Online-p Nuummi Inatsisartuni pulaarnerata nalaani oqaloqatigiinneq mobilianit kipitinneqaqattaarpoq. Suleqatai siarngupput, tusagassiortullu isumaanik paasiniaapput. Tamakku ilutigalugit Sisimiuni kigutileriffiutaa ilaqutaalu aamma attavigineqartartussaapput.

– Angerlarsimatinnanga ilaquttakka ullaat unnuillu tamaasa oqaloqatigisarpakka, oqarpoq.

Mobiltelefonip atorsinnaassusaanut arlaannik kissaatigisaqassaguni, TV-p aamma videomik mobilimi isiginnaarsinnaaneq kissaatigissagaluarpaa. Soorlu Qanorooq imaluunniit TV-Avisi mobilikkut isiginnaarsinnaajumagaluarpaa.

– Tamanna anguniagassaqqissuuvoq, oqarpoq.

Qanoq ulapitsiginini apeqqutaatillugu

Nokia E71

Palle Christiansen TELE-POST-imit mobilimik atorpoq – Nokia E71-eq. Toortartagaani naqinnerit tamarmik atorneqarsinnaapput, allannermut programmi Word aamma MSN atorneqarsinnaapput. Mobiltelefoni taanna atorlugu isumaqatigiissuteqarfigisani tamaasa nakkutigisinnaavai. Nuliata kigutileritinniartut piffissamik inniminniisittarpai. Taakku mobiltelefonimut nuunneqartarput, taamaalillutillu suliassat tamarmik suliarineqarsinnaasarlutik.

Email Oqaatsimik eqqoriaasinnaasoq Attavilernissamut periarfissat

POST Greenland-imi 19. januar 2009-imiit akit nutaat Massakkut quppersagaq nutaaq www.post.gl-imi takusinnaavat.

Kr. 3.499,-

Foto: Leiff Josefsen

Nokia E71 torrallataasumik pooqarluni piffissamik atorluaatitsisinnaavoq suliguit angalaguilluunniit.

Najukkanni TELE-POST Centerimi pisiariuk.

Online nr. 3 • 2008

Meeqqanut napparsimasunut bamsi nanuaraq Napparsimavimmi uninnganeq meeqqanut misigisaasinnaavoq sakkortooq.

Taamaammat Dronning Ingrid-ip Napparsimavissuani sinitsitsinermut immikkoortoqarfimmut bamsit 50-it qaammammi julimi TELE-POST-ip tunniunniarlugit aalajangerpoq. Bamsit meeqqanut uninngasunut sulisut tunniussinnaavaat, taamaalilluni uninnganerat anigoruminarninngussaaq nuannernerulerlunilu.

Bamsit nuannaarutigineqaqaat. Sinitsitsisartoq Jûana Hulgard immikkoortortaq sinnerlugu bamsinik tigusisuuvoq, nuannaarutiginneqalunilu ima oqarpoq: ”Bamsit nuannaarutigeqaagut, qularutiginnilluinnarparalu meerarpassuarnut nuannaarutaajumaartut. Meeqqat sinitsitaanerminninngaanniit iterneranni nuanniilliulaarallarnerannilu tuppallersaatigilaarsinnaasaannik tunisinnaallugit nuannerpoq,” sinitsitsisartoq Jûana Hulgard oqarpoq bamsit tunniunneqarneranni.

Bamsit inuttassarsilertorput, meeqqallu bamsiutitaatit nuannaarutigeqaat.

Qaammat qaangiutiinnartoq bamsit TELE-POST-imik ilisarnaatillit nungoreerput.

TELE-POST aatsaat bamsinik -ip Dronning Ingrid-ip Napparsimavissuanut tunniussilin­ ngilaq. Siullermik 2000-imi tunniussivoq, taamanilu Dronning Ingrid-ip Napparsimavissua meeqqat bamsissaannik 300-nik TELE-POST-imit tunineqarpoq.

MOTORAZR² V9 Nioqqutaalerniariarluni MOTORAZR nutaarsiassaannaasimanngilaq. Oqaloqatigiittarnitsinnik allanngortitsisuusimavoq. Motorola maanna aamma nutaaliaalluinnartumik saqqummiivoq. MOTORAZR² V9 nutaalianit suli nutaa­ liaaneruvoq. Siullermik ilisarnaatigisaminit manillunilu saattunnguunerminit suli saannerulerpoq.

Sisammi manngertorsinnaanngitsumi ataatsimoortinneqarput atorneqarsinnaasorpassuit. Naatsumik oqaatigalugu telefoni alutorsartitsiuarsimasoq maanna alagassaajun­ naavippoq.

Kr. 1.299-,

Danmarkimiit aamma nunanit allaniit Kalaallit Nunaannut poortukkanik akitsuuserinermik suliaqarnermut tunngatillugu piviusut Poortukkat Danmarkimeersut aamma nunanit allaneersut sorliilluunniit Namminersornerullutik Oqartussat (Akeraartarnermut Aqutsisoqarfik) sinnerlugit TELEPOST-ip nakkutigalugillu misissortarpai.

Akeraartarnermut Aqutsisoqarfiup poortukkat Qaqortumi, Nuummi, Sisimiuni aamma Ilulissani nammineerluni misissugarisarpai. Nassiussat pingaartumik

imigassamik, pujortagassanik, sukkumilluunniit akulinnik aammalu allanik akitsuusigassanik imaqarnersut TELE-POST-ip pingaartumik misissortarpai. Akitsuuserisoqarfik sinnerlugu TELE-POST poortukkamik ammaasimaguni, taava nassiussisup nassiussami imaatut allassimasai nassiussap imarivinnerai misissorniarlugit taamaaliorsimassaaq aammalu pisias-

sanik akitsuuserneqanngitsunik Kalaallit Nunaannut eqqussisoqannginnissaa qulakkeerniarlugu taamaaliorsimassalluni.

TELE-POST-imi sulisut Akitsuuserisoqarfimmit akuerineqartut kisimik poortukkanik misissuisinnaatitaapput.

mobil HTC Touch PRO

HTC Touch HD

guiden

HTC S740 5 MP MP3

Qwerty

3,2 MP

E-mail klient

MSN

Synk. med PC

GPS

Touch screen

Pocket office

WI-FI MSN Synk. med PC

3,2 MP

Qwerty

Pocket office

GPS

WI-FI

Touch screen

MP3

Pocket office

Synk. med PC

HD skĂŚrm GPS

Akia

4.999,-

Motorola W230

Akia

5.495,-

Sony Ericsson C905 Op til 2 GB ext.

Akia

3.499,-

Motorola U9

8 MP

GPS

MP3

E-mail

WI-FI

Java

FM radio

TV out

FM radio

E-mail

GPRS

SMS

MSN

Xenon flash

FM radio

Synk. med PC

Video

Touch screen

MP3

MMS

FarveskĂŚrm

Akia

499,-

Nokia E71

Akia

4.499,-

Nokia E66

Akia

Bluetooth

2.499,-

Nokia N96

IR port

Pocket office

E-mail klient

Synk. med PC

16 GB memory

Synk. med PC

MSN

MP3

Bluetooth

FM radio

5 MP

Flash video

Qwerty

W Lan

MP3

MP3

E-mail

Synk. med PC

MSN

GPS

WI-FI

Bluetooth

Akia

3.499,-

Akia

3.499,-

Akia

5.999,-

Samimmiit talerpimmut: Peter Lyberth, Ane Katrine Laugesen aamma Johannes Møller, Ane Katrinap nammineerluni morsenøgle-liaalu.

Morsernermiit

world wide web-imut Toortaanermik sungiussigaanni, soorlu tassa sykkilernermik ilinniarsimaannallarluni; puigoqqinneqarsinnaanngilarmi ...

Silarsuaq interneteqarnanilu maileqan­ ngitsoq eqqarsaatigeriaruk. Taamaatto­ qarsinnaanera ullutsinni eqqaariagas­ saanngingajapporluunniit. Nunatta ava­taanut attaveqarsinnaanitta ajoquteqannginnissaa pinngitsoorsinnaanngilluinnavipparput. Ukiulli 40-innaat matuma siornanut utertariaqarpugut ledningeqanngitsumik attaveqaqatigiinnerup siullerpaamik atorneqalerneranut – tassalu telegrafisteqarnerup nalaanut. Tassa taakkununnga kakkattunut inussatik atorlugit qanoq iliortarsimasunut pinerpoq.

10

Online nr. 3 • 2008

Ukiariartornera TELE-POST-ip siunissami anguniagaanut assorsuaq tunngassuteqarsimavoq. Siullermik Katuami ataatsimeersuartoqarpoq, tassani misilinneqarsin­ naasimapput siunissami teknologi atorlugu ineriartornermi atortulersuutit.

Tulliatut Kalaallit Nunaanni internetip atorneqarneranik sukkaninngortitsillunilu pitsanngortitsisussaq immap naqqatigut kabeli nunnigunneqarpoq.

Siunissamut takorluukkat annertoorsuit tupigusulersitsinngitsoorneq ajorput.

Siunissami iliuuserisinnaasagut killeqan­

ngitsuusaarput. Nunamulli toqqilaarluta taamani telefoni, faxmaskinat, mailit aammalu interneti siunissami ungasissorsuarmiikkallarnerannut uteqatigilaarallarniarpatsigit.

Arnaq nukissalik – angussunnialaarlu TELE-p illorsuani Ane Katrine Laugesen issiavoq. Arnat telegrafistit annertusisamik telegrafistitut allagartartaartut siulliit ilaat.

Ane Katrine, Peter Lyberth peqatigalugu, 1975-imi telegrafistitut naammassivoq, aappaaguanilu Johannes Møller aamma

Inuusukkattami kisimiittuullutalu, taamaammat morsillammaat ilaquttatillu juullisiorsinnaaniassammata taamaalillugit ikiorsertarpagut

Telegrafistit 1975-imeersut: Saamimmiit Rene Th. Høegh, Julius Olsen, Ane Katrine Laugesen, Marie Ostermann, Peter Lyberth aamma Hans Ottosen.

Inuit taakku pingasut naapitsippagut, taamani silarsuaq inuusullunilu ajortoqanngikkallarnera oqaluttuareqqullugu.

Ane Katrine oqaluttuarpoq: ”Telegrafistitut ilinniarneq ukiunik marlunnik sivisussuseqarpoq, ilinniartuuneq ilanngullugu katillugit ukiunik tallimanik sivisussuseqarluni.

Telegrafistinngorniarlunga aalajangerpara taamanikkut taanna pissanganarnerpaajummat. Telestationini pisoqartuaannarpoq, ullullu marluk assigiinngisaannarput.”

Ilinniarnerminik naammassinninnermi kingorna Peter Sisimiuni suliffeqalersoq, Ane Katrine Tasiilami taartitut, taamanikkut illoqarfiup iluani telefoneqarneq eqqaassanngikkaanni morse avammut attaveqaatitut kisimi atorneqarallarmat, sulilerpoq. Johannes naammassinermi kingorna Aasianni sulilerpoq.

illalerput ilanngullutillu. ”Aap, Johannes-ip angutaatut sukkatigisumik morsersinnaasumik allamik naapitaqarsimanngilagut.

Piginnaasaqarpoq uagut sapikkatsinnik ilinniarsimanngisaannakkatsinnillu, tassami radioavisi morserutigineqartoq tusaajutigalugu igaffimmut kaffissamik ikkussiartorsinnaavoq – di-di-daa-daa-di – uteqqilluni morserutigineqartut qara­ sarmioralugit morserninilu ingerlateqqillugu, naak morsemik nassiussat sinneri ingerlaannaraluartut. Tassalumi toorneq titarnerluunniit ataaseq amigaataanngi­ saannarluni. Tassa kakkak, ilaa?” Oqaluttuarnerminnik nangikkamik oqarput Johannes aamma pikkorilluinnarlunilu sukkasuumik morsertartuusoq rytme-p akuttoqatigiissumik ingerlannissaanut assorsuaq pikkoriffeqarluni. Aammami quianarnermik eqqarsaatigissagaanni, Johannes-imik taamani ilinniartitsisuusimasup morsernermut ”tupinnaannartumik pikkorluttuutigisimanera”. Paarlattuanilli Johannes-ip ilinniartitsisorisaata assut tupigisimavaa kalaallit qanoq morsernermut pikkorissilluinnartartiginerat – tassami morsertartunut tikisitanut naleqqiullutik ”qilaatersornerup rytmianik” pigisaqarnerujussuupput ilikkajanerujussuullutillu.

Johannes-ip angutaa Piitakkut Ane Katrinalu illalerput Johannes qanoq oqaluttuassartaqarnersoq apeqqutigigippullu: ”Aap, tassa telegrafistinngornissara timip kingornuttagaanniissimavoq”, Johannes illalaarpoq. Ilai

Morsertarsimanerup ajoqusiinera angutillu angisuut salukujuut Telegrafistit misilittagaqarluartut ­taakku pingasut aamma oqaluttuarput morsertarsimanerup ajoqusersimagaatik – kisianni ullumikkut qarasaasiap muse-ata ajoqu-

allagartartaarpoq. Ane Katrinap allagartaq qaffasinnerusoq pissarsiaraa, taamaalilluni telegrafistinngortussanut censor-itut atorsinnaalerpoq. Arnat morsersinnaallutillu morsimik tigusisinnaasut ikittuinnaat telegrafistitut sulisorineqarput, Ane Katrinali kakkattut ilagaat – arnaq nukissalik, ilaatigut Kastrup-imi ilinniarnerminik ingerlatsisimasoq.

siinerisut ittuunngitsunik. Illoqarfimmi ingerlatillutik aqquserngit aqqi takugaangamikkit qangarsuummalli: Daa-di-didaa-daa-di-erlutik aallartereertarsimapput, morserlutillu aqquserngit aqqi atuartarlugit ... Tassa taamaaliorlutik aqquserngit aqqisa morserlutik atuarnissaat siulliuniuffigisarsimavaat. Paffiit morsernersuup kingunerisaanik aamma qasulluinnartarsimapput, taamaammat ”Senegal” Afrika-mi nunat ilaginngilaat, kisiannili morsernerup kingornanik qilutitsinerulluni.

Isini asannippaluttunngulaarlugit Ane Katrinap morseqatigiuartarsimasani Jesper oqaluttuaraa. ”Morserluni toortakkap illuata tungaani issiasoq qanoq isikkoqarnersoq takorluulernartarpormi, ikinngutigisatummi isigilernartarmat, uangalu Jesper takusimanngisaannaraluarlugu qanoq isikkoqarnera aalajangiussimavara, taamaammat inuttavia takullugu quiatsanngitsoorfiunngilaq. Tassami eqqarsaatinni anguteerannguuvoq puallataarissoq, taamaammat takoqqaarakku angutaasoq salukujooq angisoorlu tupappunga”. Ane Katrine illaatigaluni ingerlaqqippoq: ”Morserluni matuersaat nammineq sanaaq tunniuppaa”, taamaammat eqqarsaatiginalaanngitsuunngilaq morseqatigiittarneranni titarnerit toornerillu akornanni uummataasaarannguit ilaasimannginnersut.

Qupp. 12-imi nangissaaq

Online nr. 3 • 2008

11

Johannes Møller.

Qup. 12-imit nangitaq

”Morsertartut allat morserneri tusaallugit ullulunneri nalunarneq ajorput”, isumaqatigiivillutik pingasuullutik oqarput, aamma minnerunngitsumik kina morsernersoq tusarneqarsinnaasarpoq. ”Tamarmik immikkuullarissumik morseriaaseqarput, taamaammat kina morsernersoq tusarneqarsinnaasarpoq”.

Ilinniartuunerup nalaani unnuat taartut oqaluttuaatillu allat Johannes, Peter aamma Ane Katrine ilinniartuugallaramik sap. ak. naanerani vagtiusarsimapput, unnuarsiortuusarlutik minnerunngitsumillu juullikkunni vagtiusarsimallutik. ”Inuusukkattami kisimiittuullutalu, taamaammat morsillammaat ilaquttatillu juullisiorsinnaaniassammata taamaalillugit ikiorsertarpagut”, oqaluttuarput. Kisianni aamma telestationimi ukiup unnuai takeqisut, taarsuullu ataani kiserliornaqisut oqaluttuaraat: ”Takor­ looruminarsisarpoq aliortugaqarnera, ilaannilumi ersilaalernartarpoq,” Ane Katrine oqaluttuarpoq. ”Pingaartumik unnuaannarsuaq silasioriartortussanngorluni tarrup ataani kisimiivitsilluni ersinarsisar­ poq.” Peter oqaluttualerpoq: ”Taamaallunga decemberip 21-ani suliartorpunga 23-anilu soraarlunga, qasunalaaraluarpoq, kisianni tassa juullimut telegrammisiassat tamarmik apuuffissaminnut apuupput”. ”Soraarummeertussanngorlunga morserluni naalisaanermut misilitsittussan­ ngorpunga. Assersuutigalugu ”QRL” isumaqarpoq ”suliaqarpunga”, ullumikkullu naalisaasarnernut, soorlu *S*, *G*

12

Online nr. 3 • 2008

Takor­loo­ru­ minarsisarpoq aliortugaqarnera, ilaannilumi ersilaalernartarpoq

Kodi paasiniaruk Naggataatigut Online-mi unammisitsinitsinnut atugassatsinnik morserlutik kodimik allaqqugatsigit pingasuullutik ima nipiliortitsipput ”Di-di-daa-da-di-di-di” – æh – ”Daa-di-di-di-di”. ”Naamik”, Peter tikerminik nerrivimmut nipiliortitsivoq imaattumik: ”Daa-da-di-di-di”.

sanilliussinngitsoorfiunngilaq, tassami allannermut sivikillisaataammata digitalimik allannermi,” Johannes oqaluttuarpoq.

Qaratsatik ajornaquteqanngilluinnartumik titarnernut toornernullu sanguteriataarsinnaavaat, pappialamulli allaganngortinnissaat ajornarkusoorneroqaaq: ”Titarnerimmi toornerillu atuarneq ajorpagut”, oqarput, ”titarnerilli toornerillu toortarneqarneranni nipiliorneq tusaasarparput – soorlu taamani hulkort-i toornernik assigiinngitsunik tallimanik putuliortartoq naqinnerup ataatsip isumaqatigisaanik.”

Morsillammannut pingasunut taakkununnga morserummik atuiunnaarneq ajornartorsiutitaqarsimanngilaq. ”Taamanikkut nuanneqaaq, morsillammattullu sulinermiit ullumikkut suliffigisatsinnik sungiussiniarneq ajornartorsiutitaqarsimanngilaq. 1999-imi telestationi assaassuarnit piiarneqalermat alianalaaraluarpoq, kisianni tassa piffissaq nutaaq, pisussat nutaat aallartiffiat, aallartippoq.

TELE-llu suliffeqarfiani suliassat nutaat utaqqivaatigut. Tassalu qarasaasiat, interneti, immap naqqatigut kabeli aammalu qaammataasat nunarsuatta qulaani kaaviiaartut atorlugit attaveqaqatigiinnermi ullumikkut suliassat”, oqarput.

Utaqqiinnartutut ipparput isertuussanik imminnut nalunaarfigeqattaalernissaat – taamatullu aallartikkaluarpata uagut sunnguamilluunniit paasisaqarnavianngilluinnarpugut ...

Unammisitsineq: International Morse Code and Phonetic Alphabet Phonetic Alpha Bravo Charlie Delta Echo Foxtrot Golf Hotel India Juliet Kilo Lima Mike November Oscar Papa Quebec Romeo Sierra Tango Uniform Victor Whiskey X-ray Yankee Zulu

Letter A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z

Character 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0

Code .---- .--- ..-- ...- .... ....

-...

--..

---.

----

Period (Break) .-.-.- Comma

--..--

Question Mark

..--..

Double Dash (BT)

-...-

Fraction Bar

-..-.

End of Message (AR) .-.-.

End of Contact (SK)

Code .- -...

-.-.

-.. . ..-.

--. .... .. .--- -.- .-..

-- -.

--- .--.

--.- .-. ...

- ..- ...- .-- -..- -.-- --..

Kodi paasiniaruk Kisianni tassa kodi pappialami allassimasuutigilerparput, ilissilu, asasagut atuartartut, kodimi qanoq allassimasoqarnera paasiniartussanngorparsi.

Qanormitaava allassimasoqarpa?

Nunat tamalaat morsernermi kodi atortagaat aallaavigaarput, taanna aammalu unamminermut tunngasut qupp. 13-mi takusinnaavatit, kodilu paasisinnaagukku akissarsiassaqarpoq, aamma allattuiffissiaq allakkakkut 18. december nallertinnagu uatsinnut nassiussimassavat.

Allattuiffissiat assileqqitaan­ngitsut kisimik unamminermi ilaasinnaapput.

1. præmie: HTC Diamond mobiltelefon 2.-10 præmie: Lanyard Keyhanger + USB nøgle 2 GB

.--- ..- ..- .-.. .-.. .. .-.. .-.. -- .. .--. .. .-.. .-.. .-- .- .-. .. - ... ..

Morsimik allagaq naqinninngorlugu ataanut allaguk

Ateq:

Najugaq:

Ill.:

Allakkap puussaanut matoqqasumut frimærkimik nipititsivigisimasumut ikillugu uunga nassiunneqassaaq:

TELE-POST, Marketingsafdelingen, Postboks 1002, 3900 Nuuk

...-.-

Online nr. 3 • 2008

13

Imaatigut kabeli tikilluaqqusaalluarpoq Imaatigut kabelip Greenland Connect-ip Nuummut apuunneqarnera nalliuttorsiutigilluarneqarpoq.

Seqinnerluni silageqigaa Nuummiorpassuit 11. september nal. 9.00 tikilluaqqusiartorput, imaatigullu kabeli qaannamik sissamut apuunneqarpoq qajartortartumit Kristian D. Josefsen-imit. Isigisaq alutornaqaaq umiarsuaq kabelilersuisoq Il De Sein tunuliaqutaalluni. Imaatigut kabeli Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisumit

Siverth K. Heilmann-imit, pisortaanermit Brian Buus Pedersen-imit, siulersuisullu siulittaasuannit Kaj Egede-mit – tamarmik qaqortumaartunit – Enrico Banfi, Alcatel Submarine Networks, VP Marketing & Sales-imit, inatsisartunut ilaasortamit Jørgen Wæver Johansen-imit kiisalu Nuup borgmesterianit Nikolaj Heinrich-imit immamiit nunamut amuneqarpoq.

K. Heilmann, Nuup borgmesteria Nikolaj Heinrich, siulersuisuni siulittaasoq Kaj Egede kiisalu Etienne Lafougére oqalugiarput, innuttaasullu kabelitaalernerannik pilluaqqullugit. Tamatuma kingorna erinarsoqatigiit NIPI pingasoriarlutik erinarsorput, kabelitaassamullu atatillugu immikkut aamma taalliortoqarsimavoq. Tamatuma kingorna kaffillertoqarpoq, innuttassullu tunissutinik tuniorarneqarlutik..

Imaatigut kabeli amuneqareermat Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisoq Siverth

Alcatel Lucent Submarine Networks (ASN) 2008-mi oktoberimi immap naqqatigut kabeli Island-ip, Kalaallit Nunaata aamma Canada-p akornanni immap naqqanut ikkussussuullugu naammassivaa. Ulloq 29. december 2008 kabeli ASN-imiit TELE-p tigussavaa accept-test-imik taaneqartartoq naammassiniarlugu – taanna tassaavoq suut tamarmik pissusissamissut ingerlanersut misilerarneqarnerat. Tassunga atasumik Island-imi, Qaqortumi, Nuummi aamma Milton-imi (New Foundland) kabelimik qaqitsiviit aamma misilittarneqassapput.

2009-mi martsimi attaveqaatitigut ingerlatat assigiinngitsut qaammataasaminngaanniit immap naqqatigut kabelimut TELE-p nuukkiartuaalissavai – tassalu Nanortalimmiit Uummannamut sakkortusaavik sinerlugu najugalinnut tamanut attaveqaat atorlugu ingerlasut tamaasa. Avannaani Tunumilu illoqarfinnut nunaqarfinnullu taakkunanngaanniillu qaammataasap aallakaatitsinera ingerlaannassaaq.

Immap naqqatigut kabeli. 4.800 km-it missiliorlugit takissuseqarpoq: Island-imi Landeyjarsandur-imiit Qaqortumut 2.000 km-iulluni Qaqortumiit – Nuummut 800 km-iulluni Nuummiit – Milton-imut (New Foundland-imiittumut) 2.000 km-iulluni.

Immap naqqatigut kabelip Europap tungaanut piginnaasaraa 1,9 Tbit/s, taavalu Amerikap avannaata tungaanut piginnaasaralugu 1,9 Tbit/s.

14

Online nr. 3 • 2008

Online pillugu misissuineq Aprilip 28-aniit majip 16-iata tungaanut atuartartutta Online qanoq iluaritigineraat paasiniarlugu TELE-POST misissuisitsivoq.

Misissuinerup aammattaaq pitsannguisinnaaneq qanoq ittoq takutittussaaniarpaa.

Misissuinermi tassani inuit 708-t sianerfigineqarlutik peqataapput. Peqataasut nunatsinni tamarmeersuupput atuisuullutillu assigiinngiiaartunik, annertunerusutigullu imatut inerniliisoqarpoq: Atuagassiaq Online kalaallisut qallu­ naatullu atuarneqartarpoq, taamaammat oqaatsit taakku marluk atorlugit suli saqqummertariaqarluni.

Misissuinermi apersorneqartunit 708aasunit 71%-it atuagassiaq akulikitsunik ilaanneeriarlutilluunniit atuartarpaat.

Affaanit amerlanerit atuagassiaq arlale-

riarlutik atuartarpaat. Atuartartut arnat angutillu amerlaqatigiingajapput, annermillu illoqarfimmiuullutik. Qassinik ukiullit atuarnerusarneraat pillugu apeqqummi Online 36-niit 45-nut ukiullit atuarnerusarpaat aammalu 17-iniit 25-nut ukiullit atuannginnerusarlugu. Apeqqutigineqarmat atuagassiaq qanoq ittoq atuarneqartarnersoq, aperineqartut 86%-iisa atuagassiaq agguaanneqartartoq atuartarlugu oqaatigaat, 3%-it PDF-inngorlugu aammalu 11%-it taakku tamaasa atuartarlugit oqaatigalugu.

Atuartartutta Online atuassallugu nalinginnaasumik ajorinngilluinnarpaat. Atuartartut 90%-ingajaasa Online soqutiginartutut, paasissutissiilluartutut, nutaaliaasutut suliarilluagaasutullu isumaqarfigaat. 75%it missaasa nioqqutinik soqutiginnilersitsilluartartutut isumaqarfigaat.

Atuartartut 88%-ii inulaarlugit imaasa assigiinngiiaarnerat ajorinngilaat, 80-90% -illi isumaqarput atuagassiap siunissami imarinerusariaqarai mobiltelefoninik telefoninullu atortunik nalilersuisitsinerit, aammalu POST-imi akiliutigineqartartunik itisiliinerulluni paasissutissiisarnerit.

Aamma allaaserineqartartut nunatsinni siamasinnerusumeersuusariaqarnerat ujartorneqarpoq. Nunaqarfiit pingaartumik sammineqarnerunissaat kissaatigineqarluni.

Atuagassiatta Online-p suli pitsaanerulersinneqarnissaanut peqataasut tamaasa qutsavigaagut.

Online nr. 3 • 2008

15

Videokonference atorlugu Hans Frederiup Inooqqallu Nuummi suleqatitillu ataatsimoortuunertik peqataaffigisinnaavaat.

Pisortaat Rikke Knudsen Nuummi sulisuminut unammisitsimmat Sisimiuniittut taakku marluk aamma peqataapput.

Attaveqaat sumulluunniit ...

TELE-p Atuisunut Sullissivianut 80 80 80-imut sianeraangavit immaqa isumaqartarputit Nuummi TELE-POST-ip qullersaqarfiani sulisut ilaannik oqaloqateqarlutit. Aammami manna tikillugu taamaappoq, Sullissivimmili pikkorissunik marlunnik maanna suleqatitaarpugut.

Taakkulu Sisimiuniipput Ukiualunnguit matuma siorna tamanna ajornarsimassagaluarpoq. Tassa sumiiffimmi allarluinnarminngaanniit atuisunut sullissiveqarneq – illoqarfimmi allami – marlunnik supporterilik atuisunik sullissivimmi sulisunut allanut sianerfigineqartartumut aamma attavigineqartartunik.

Teknologi nutaaq qujanartumik atulermat maanna ajornarunnaarpoq, taamaattumillu ilaatigut maanna TELE-POST-ip supporterini ilasinnaasimavai Hans Frederik Jensenimik aamma Inooraq Dahl-imik, Nuummi suleqatitik assigalugit naallu Sisimiuniikkaluarlutik atuisut pitsaasumik ilisimannilluartumillu ilitsersorsinnaavaat.

16

Online nr. 3 • 2008

Hans Frederik Jensen, Sisimiormiuusoq Nuummi Atuisunut Sullissiveqarfimmi sulisuugaluarpoq. Ilaquttanili illoqarfigisanilu maqaasigaluttuinnaleramigit angerlarumalersimavoq. Kalaallit Nunaanni sulisinnaasut piukkunnartut pigiinnarsinnaajumallugit siusinnerusukkulli TELE-POST-imi eqqarsaatigineqartalersimavoq sulisunik siammaasinnaaneq.

”Kalaallit Nunaanni sulilluarsinnaasut pitsaanerpaamik atorneqartariaqarput”, Billing Operation Manager Rikke Knudsen, Nuummi sulisuusoq Hans Frederimmut Inooraq Dahl-imullu Sisimiuniittunut ningiuusoq oqarpoq. ”Maani Kalaallit Nunaanni

ilinniarluarsimasorpassuarnik peqarpugut; avataaniillu tikisitsiinnarata illoqarfigisaminni najugaqareersut atornissaat iluaqutigilluarsinnaallugu takusinnaavarput.”

Rikke Knudsen oqaluttuarpoq, Sisimiuni internetimut supporterinik marlunnik peqalernissamik eqqarsaatit tunuliaqu­ taasa ilagigaat IT-mik ilisimasaqarluartunik sulisussaaleqinerup nuanniilliuutaanera.

Tamatuma pisinnaanera aammalu ajor­ nartorsiutitaqanngitsumik oqitsumillu ingerlasinnaanera teknologiimik ineriartortitsinermut maannakkut angusimalikkatsinnut attuumassuteqarpoq. Telefoninik

nuutsitsisarfigut aqqusaarlugit sulisugut illoqarfimmi sorlermiluunniit suligaluarunk normumut sianerfiusartumut ilaassapput.

Tamatuma saniatigut Hans Frederikkut Inoorarlu ullaat tamaasa suleqatiminnik Nuummiittunik ataatsimeeqateqartarput.

Tassani videokonference atorneqartarpoq.

Taamaalillutik aamma nunap ilaani alla­ miikkaluarlutik suleqatitik kiinarsisarpaat, suleqatigiinnullu ilaanertik misigisimasarlugu.

Supporterit marluk taakku Nuummi atuisunik sullissivitsinni qaammammi julimi ilinniartinneqarput. Tassani atortulersuutigut ilinniartussaavaat atuisut sianertut sullissinnaajumallugit. ”Ajornarnerpaajusimavoq atortulersuutinik ilinniarneq”, Hans Frederik oqarpoq. ”Kisianni qujanaqaaq aperisassaqartuaannarsimanerput.”

Ilinniartinneqarnermik nalaa tamaat ikiortissaqartuarsimapput nalornilernerminni.

Uterunik Sisimiuni kisimiilersussaapput.

Hans Frederilli isumaqarpoq ajornavian­ ngitsoq.

”Uterutta ajornarnerpaasussaagunarpoq aperisinnaasatsinnik eqqatsinniittoqassannginnera. Ajornavianngilarli.

Atuisut sapinngisannguatsinnik ikiorluarniassavagut, arlaannilli nalornisaqalerutta Nuummut sianeriaannaavugut.”

Imaassinnaavormi aamma aperisaria­ qartassanngitsulluunniit, tassami Hans Frederikkut Inoorarlu Sisimiunut uterunik ukiumut sisamariarlutik Nuummiit tikeraarneqartartussaapput. Taamaaliortoqartassaaq Nuummi ilinniartinneqarsimanerannik nutarteriffiginiarlugit. Aamma taakku ukiumut pingasoriarlutik Nuuliartassapput. Tassa taamaalillutik Sisimiuni sulisugut malinnaatinneqartassapput atui­ sutta naleqquttumik ilitsersorneqartarnissaat qulakkeerniarlugu.

Siammaanermik misiliineq ima iluatsitsigisimavoq TELE-POST-ip isumaliutigilersimallugu Kalaallit Nunaata illoqarfiini annerni immikkoortoqarfiliorsinnaaneq.

Sisimiuni immikkoortoqalerneq maanna tusarneqarluni siammareersimavoq, taamaammat TELE-POST maanna illoqarfinnit allaniit nammineerlutik qinnuteqartunit allaffigineqartalersimalluni.

Ikioqqullutit siunissami 80 80 80-imut sianeruit akineqarnerit Nuummi tiguneqar-

nersoq imaluunniit Sisimiuni Hans Frederimmit Inooqqammiilluunniit tiguneqarnersoq ilisimasinnaanngilat – imaassinnaavorluunniimmi allarluinnarminngaanniit tiguneqartoq?

Hans Frederikkut Inoorarlu qaammatit marluk Sisimiuni Nuummilu suleqatiminnik peqateqarnatik sulereersullu, Hans Frederik aperaarput qanoq issimanersoq.

”Ajunngitsumik ingerlasimavoq, aamma Nuummi suleqatit taama ungasitsigigaluarlugit ajornartorsiutitaqanngilaq. Ilaanni soorunami toqqaannartumik attaviginnissinnaaneq maqaasinartaraluarpoq apeqqutissaqartilluni. Kisianni tassa telefonikkut apeqqut iluarsisarparput,” Hans Frederik Jensen oqarpoq.

Qullersarisaata Rikke Knudsen-ip tapiliullugu oqaatigaa ajunngivissumik ingerlasoqartoq, aammalu atuisut IT-pillugu ikioqqusut maanna Sisimiuniit ikiorneqartalernertik malugineq ajoraat.

Kalaallit Nunaanniit Danmarkimut poortukkanik ilanngaaserinermik suliaqarnermut tunngatillugu piviusut Danmarkimi poortukkanik ilanngaaserineq Told & Skat-ip aamma Post Danmarkip suleqatigiinnerisigut ingerlanneqarpoq. Poortukkamik Danmarkimut nassiussinermi isumannaallisaaneq aammalu ilanngaasiinissaq eqqarsaatigalugit poortukkap imai nassiussisup nalunaarutigisussaavai. Ilanngaasiinissaq eqqarsaatigalugu nassiussisup aammattaaq nassiussap imaata nalinga nalunaarutigisussaavaa. Kalaallit Nunaanni suliffeqarfiit Danmarkimut poortukkanik nassiussisartut inakkumavagut fakturap assileqqinneranik proformafaktura -milluunniit adressekort-ip ikisivissaanut ikisisaqqullugit. Inuinnaat nassiussisut inakkumavagut poortukkap imai nalingilu adressekortimut proformafaktura -mulluunniit allattaqqullugit. Taamatut inassuteqarpugut ilanngaaserinermik suliaqarneq eqqarsaatigalugu, tassami Danmarkimi ilanngaaserisut akitsuutinik akiliisoqarnissaa aammalu poortukkap imaata nalinga sinnersimagaanni malittarisassat atuuttut naapertorlugit moms-imik akiliisoqarnissaa qulakkiigassarimmassuk. Danmarkimi Toldvæsen-ip poortukkap imaata nalinga paasisinnaanngippagu imaluunniit nalinga imaanut naapertuutin­ ngippat, Danmarkimi nassiussiffigisaq Toldvæsen-iminngaanniit saaffiginnissummik tigusaqassaaq. Saaffiginnissut taanna piffissaliunneqartup iluani akineqanngippat, poortugaq Kalaallit Nunaannut ilinnut umiarsuakkoortillugu utertinneqassaaq.

Nassiussisup paasissutissat adressekortimut imaluunniit proformafaktura -mut allassimasai, qallunaat ilanngaaserisuinut naammattumik paasissutissiisuunissaat nassiussisup akisussaaffigaa.

Online nr. 3 • 2008

17

Sullissinerput suli pitsaaninngortikkumavarput 2004-miilli TELE-POST attaveqaateqarnermik atuisuusut sullinneqarnerminnik qanoq naammagisimaarinnitsiginerat pillugu arlaannaannulluunniit attuumassuteqan­ ngitsut suliarinnittoralugit misissuisitsisarpoq, 2007-imilu POST-imut tunngatillugu misissuisitsineq siulleq ingerlapparput.

TELE-POST 2007-imiilli misissuisitsisarpoq attaveqaateqarnermik nittartaassisarfik Tele-Mark misissueqqissaarnermillu suliaqarfik Ennova suleqatigalugit.

Siorna atuisut naammagisimaarinninnerannik misissuisitsivugut september – novemberimi, inuinnaallu atuisut 1100-t apersorneqarput.

TELE-p 2007-imi ataatsimut isigalugu sullitami akornanni naammagisimaarinninneq pitsaanerusoq anguaa. Siorna

naammagisimaarinninneq akunnattumik pitsaassusilik anguarput, taamaammat suli pitsanngorsagassaqarpugut.

POST-ip naammagisimaarinninneq akunnattumik pitsaassusilik anguaa, tamannalu neriuutigaarput ukioq manna pitsaanerussasoq. Atuisut naammagisimaarinninnerannik misissueriaaseq europamiut atortagaat atorneqarmat, suliffeqarfinnut allanut naleqqiussisoqarsinnaanngorpoq. Post Danmarkip aammalu Sverige-mi Posten AB-p periaaseq taanna ukiuni arlalinni atugaraat. Taamaammat taakku atuisut naammagisimaarinninnerannik suliaqarnerminni siuarsimanerupput. 2007-imut inernerusumi tamanna aamma malugineqarsinnaavoq, sullitaminninngaanniimmi naammagisimaarinninneq annerusoq

Juullimut tunissutisiassannguaq Najukkanni TELE-POST Centerimi pissarsiariuk NAMMINEQ TOORTAANERMUT kuglepenni, telefonivit nalinginnaasup mobimut qanoq nuuttartunngornissaanik ilitsersuutitalik.

Juullimi pilluaritsi 18

Online nr. 3 • 2008

uatsinnut naleqqiullutik anguaat.

Misissuinermut ikiuukkumasimanersi peqataajumasimanersilu assut nuan­ naarutigaagut, paasissutissiissutigisasilu pimoorulluinnarlugit tiguagut. Misissuineq tunngavigalugu iliuusissat sullitatta ujartugaat nalilersorpagut.

Sullinneqarnissamik qinnutigisat pit­ saanerusumik ingerlanneqaleqqullugit, LEAN suliffeqarfitsinni atulerparput.

Tamanna sullitatsinnut sunniuteqassaaq, tassami nioqqutitta pisiarisamik tikinnissaanut kiffartuunneqarnissamilluunniit utaqqinerat sivikillissaaq. Atuisunik sullissiveqarfinni sulisut atuisut apeqqute­ qaataannik akisinissaminnut suli pikkorinnerulernissaat anguniarlugu taamatuttaaq annertuumik iliuuseqarpugut.

TELE-POST Centerini assigiinngitsuni sisamani (Qaqortumi, Paamiuni, Sisimiuni aammalu Uummannami) misiliutaasumik nioqqutigut amerlillugit ingerlatsivugut.

TELE-POST Centerini taakkunani assersuutigalugu atualertussanut atuagaasivimmiittuutissatut aallarniutaasinnaasut allaffimmilu atortut pisiarisinnaavatit.

Kiisalu Nuummi, Sisimiuni, Ilulissani aamma Qaqortumi TELE POST Centerini ammasarfiit sivitsorneqarput.

Uuma allannerata nalaani allakkeriveqarnermik attaveqaateqarnermillu naammagisimaarinninnerit pillugit arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsunik TELE-POST nutaamik misissuisitsilluni aallartippoq. Soorunami tamanna siunissami ingerlattuassavarput, TELE-POST-immi ilissinnik sullissinini pitsaaninngortittuarumavaa.

Qarasaasianninngaanniit juullimut pisiniarit Internetimi juullimut tunissutissarsiniarninni hackerinik isertitsisoornaveersaarit Kalaallit Nunaanni uppiit issittormiut pigaagut, ilisimasakkalu malillugit inter­ netersinnaanngillat – internetilli silarsu­ aani uppeqarpoq ”Howard”-imik atilimmik, taannalu qarasaasiakkut pisiniartarfiit iserfiginissaat ajunnginnersut illit sinnerlutit misissuisinnaavoq. Internetimi juullimut pisiniartillutit ”Howard” atorukku, taava nittartagaq iserfigisat ajoquteqan­ ngitsuusoq qularutigissanngilat.

Internetikkut juullimut pisiniarneq pisariitsunnguuvoq torraallunilu. Pisiniartillutillu silatusaariaruit pisiniarnerit nuannisaar­ fiulluarsinnaavoq.

Uppik Howard uani nassaarissavat http://netnyt.tdconline.dk/publish. php?id=9756, taavalu ilitsersuut maliinnassavat.

http://www.krfly.gl Eqqumiitsuliortup ilisimaneqarluartup Kristian Fly-p nittartagaa. Nittartakkamigut Kristian tuniniaasuunngilaq, sianerlunili allaffigaluguluunniit attavigineqartarluni. Kusanarluinnartunik suliaqartarpoq, taamaammat nittartagaata alakkarnera pissarsinaqaaq. http://www.sofa.gl Angerlarsimaffinnut qarasaasiakkut pequtisigit atortussarsillutillu. Angerlarsimaffimmi atorsinnaasorpassuarnik qinigassanik ulikkaarpoq. Nittartagaq toortaalaaginnarlutit alakkaruk. http://www.spar-momsen.dk Sorpassuaqarpoq – igaffimmi maskinaniit arnat meqquiaataannut. Qarasaasiakkut pisiniarfiup siunertaraa atuisunut elektronikki atorlugu atortussianik nioqquteqartuni akikinnerpaanissani. Nittartagaq e-mærke-mik ilisarnaateqarpoq kalaallisullu aamma atuarneqarsinnaalluni. http://www.onefashion.dk Meeqqat, meeraaqqat naartusullu atisai tassani takusinnaavatit. Onefashion.dk emærke-mik ilisarnaasigaavoq, nittartakkallu isumannaatsumik pisiniarfiusinnaaneranut tamanna ilisarnaataavoq. Pisiniarfimmut ilaasortanngorsinnaavutit, taavalu nutaarsiassanik neqeroorutinillu pitsaasunik tigusartagaqalersinnaallutit. http://www.smukbutik.dk Tassani marrarmik kusanartuliat takusinnaavatit. Nitttartakkami atortussianik kusanartorpassuaqarpoq, alakkarterlugu nuannersuulluni. http://www.ilva.dk/onlineshopping/2161/velkommen Qarasaasiakkut pequtinik pisiniartarfik ulloq unnuarlu ammasartoq. Akisoorsuun­ ngitsunik pequtitaarniaruit Ilva-p nittartagaa alakkarsinnaavat. Angerlarsimaffinnut arlaannik pisinnginninni misissueqqaarusukkuit allatsitsiffissat naqitaaralialluunniit aamma aasinnaavatit. http://www.bimbambanana.com/ bimbambanana.com-imi tunissutissanik quianartukujunnik nassaarsinnaavutit. Soorlu nittartakkap aqqata takutikkaa assersuutigalugu ukiutoqqami quinartukujuit nuannisaarutaasinnaasut tunissutissalluunniit illarnartut pisiarineqarsinnaapput. Suliffeqarfiusimaguit sulisutillu tunissuteqarfigilaarusullugit, taava tassani suliffinniit tunissutaasinnaasut aamma nassaarisinnaavatit. Misissueriarit – takusassarpassuaqarpoq – pisiassarpassuaqarlunilu.

Qarasaasiat illersoruk Qarasaasiavit firewall-imik, antivirus-imik, anti-spyware-mik aammalu anti-spam-imik ileersuusersimanissaa eqqaamallugu.

Programmeerannguaq toortaanerillu ikittunnguit atorlugit taamaaliortoqarsinnaavoq.

Phishing-it mianersorfigikkit Tassami ajoqusiiniartuartuupput – eqalussuit – akiliutivillu paasissutissartaanik assorsuaq tilliffigerusukkaluaqaatsit.

Taamaattumik paasissutissaatinnik piu­maffigineqaraangavit qularnartoqartitsisassaatit, aatsaalli nittartakkami tatigilluinnakkanni eqqissillutit tunniussisassallutit.

Browserit illersoruk Tunissutissat tulluarnerpaaq internetimi ujartillugu toorsisaqattaarninni ”elektronik atorlugu tumiliortarputit”. Browserit tumiliorpallaartussaajunnaarlugu inissiguk.

Tunissuteqarniarutit toqqaannartumik tunissuteqarit Uatsinniit pissakinnerit juullimi tunissuteqarfigiumasarpagut, nittartagarpassuillumi takoqqusaaruteqartarput ”uani tunissuteqarsinnaavutit”-mik allagartaliillutik – salloqittaataasinnaavorli. Tunissuteqarniaruit tunissutiginiakkat toqqaannartumik tunniuguk, taava spam-it hacker-illu isertinngitsuussavatit.

Qarasaasiami pisiniarfiit isumannaatsut toqqakkit Pisiniarfik pisiniarfigisat misissorluaq­ qaartaruk. Salluliuutaanngitsumik paasissutissiiva? E-mærke-ligaava?

Imaluunniit browserip igalaajusaata naqqani parnaarsaateeraqarpa akiliutivit paasissutissartaanik tunniussinialerninni?

Parnaarsaateeraqarsimaguni pisiniarfimmut attavik taava paasiuminaallisagaasimassaaq, taamaalillunilu isumannaatsumik pisiniarfiusinnaalluni.

IT-mik isumannaallisaaneq pillugu sorpassuarnik atuarsinnaavutit uani:

http://www.itst.dk/it-sikkerhed Tamakku isumannaareeriarlugit allamik oqaasissaarunnarpoq ”Qaa alakkarterigit” – aaqqissuisoqarfimmiit sapinngisarput tamaat ”quppernerit isumannaatsut” kisiisa takutinnissaat anguniarparput.

Online nr. 3 • 2008

19

Allagarsinerup nuannissusia All. T. Pedersen Kaffisugassara tigoriarlugu allaffinnukarpunga issiavinnullu ingikkama isikkannik uannut kaamillunga allaffinnut inissilluarlunga.

Nalinginnaagaluarpoq taamatut inissik­ kaangama qarasaasiara ikittarlugu aallartinnissaalu utaqqisarlugu. Ullumikkulli qarasaasiaminngaanneersoq nipi BIIIIP aamma PLING siutinnut suli annguterianngitsut sulillunga aallartissinnaavunga – tassami allaatissara pappialalu allaffissara tiguinnartussaavakka.

Tassami ukioq manna aalajangiussa­ qarpunga. Aalajangerneq siunissami ukiorpassuarni uannut allannguuteqartitsisussaanngitsoq. Kisianni aalajangerneq inuppassuarnik nuannaartitsisuusussatut neriuuteqarfigisara.

Juullimut pilluaqqussutinik allanniarpunga!

Aamma nammineq allanniarpakka!

Ullumikkut sungiutiinnarparput suliassat tamarmik qarasaasiaq atorlugu suliarineqartarnerat. Allakkanik allakkaangatta mail atortarparput, sianeraangattalu Skype atortarlugu. Assiliigaangatta digitalimik assiliisarpugut, nipilersukkallu internetiminngaanniit aasarlutigit. Suliassat

tamatalummik musi atorlugu ataasiarluni toorsigaanni naammassineqarsinnaasarput, silamullu aninissaq pisariaarutaa­ savippoq.

Tamanna ineriartorneruvoq pitsaasoq, annertunertigut naammagisimaagarisara.

Taamaakkaluartoq eqqarsaatikka ilaanneeriarlutik qangamut utertarput, taamani allakkanik aatsisartoq nittaallap masannartuliornerullu ataanni allagarpassuarnik eqqarsaatinik kialaartunik nuannersunillu inuulluaqqussutitaqartunik ulikkaartumik taskersualerluni aatsisarallarneranut.

Alianaatsunik nuannarisalittut taarian­ nguariarsinga – aap, aamma ajunngilaq itsarnitsatut taagaluarussinga. Kisianni maqaasiuartarpara allakkanut nakkartitsivinnut qangatut allakkamik nakkartitsisoqarsimanissaa.

Maqaasisarpara allakkap tunuanut nipitillugu peqitinnerata inussannik ammannginnerani, kiminngaanniit allagarsinerlunga paasiniarlugu allakkap puuata saava tunualu takusaqattaartarnera. Maqaasisarpara paaserusuinerup pissanganartua, tassa pilluaqqussummik allattup suna taama pingaaruteqartigitissimaneraa piffissaq uannut allannermut atorsinnaallugu.

Qarasaasiakkummi allagarsinermiit tamanna allaanerulluinnarpoq!

Nalunngilluinnarpara qarasaasiakkut allatat iluaqutissartarpassuaqartut kuglepiinap pappiaqqallu unammillersinnaanngisaannik. Mailit ingerlaannaq saqqummertarput, atuaruminartuusarlutik ilanngussisoqarsinnaallunilu sorpassuarnik, aammalu nassiunneri akeqanngingajallutik.

Immaqamiuna allakkat puuisa paasiumi­ naakujuttunik allaffigineqarsimasut frimærkitalikkallu ilungersuanakujussinnaanerisa nuannaartilertaraatigut?

Immaqamiuna allakkap puua takugaangatsigu qungujunnerput annerulaalertartoq, eqqarsaatigivallaanngikkaluarlugu naluneq ajoratsigu allaffiginnittoq eqqaamannillunilu uagut pilluta suliaqangaatsiarsimasussaasoq?

Kisianni tassa uanga aalajangiuppara unnuit arlallit atorniarlugit kuglepiinap pappilami ”qititsinnissaanut”. Aalajangiuppara ilaquttakka ikinngutikkalu allakkanut nakkartitsivitik ammarunikkit akiligassaannaanngitsunik piseqqusaarutaannaanngitsunillu nuannaarutissinniarlugit.

Aammami allakkanik aatsisartut suliassaqarnissaat qulakkeertussaavarput;-)

Maqaasisarpara allakkap tunuanut nipitillugu peqitinnerata inussannik ammannginnerani, kiminngaanniit allagarsinerlunga paasiniarlugu allakkap puuata saava tunualu takusaqattaartarnera

Buuarsikkut

af Robert Holmene

Qarasaasiakkut www.stamps.gl -ikkoorlugu aamma taasisinnaavutit

10.000 kr. eqquigit Kalaallit Nunaanni ukioq 2008-ip nipitittagaa toqqaruk 2008-p ingerlanerani POST Greenland frimærkinik kusanaqisunik katillugit 19-nik saqqummersitsivoq, taakkunani takutinneqartarpoq kalaallit piorsarsimassusaanni, nunataani, oqaluttuassartaani inuiaqatigiinnilu sammiviit assigiinngitsorpassuit.

Nuannarinerpaasat maanna toqqarsin-

naanngorpat – ukioq manna kalaallit frimærkiliaannik toqqaanermut peqataagit.

Peqataasut tamarmik akornanni pinnattaarineqarsinnaasoq annerpaaq 10.000 kr.-inik aningaasartalik makinneqassaaq.

Qupperneq una qioruk POST Greenland Filatelia-mullu adressemut ataani allassi-

masumut nassiullugu. Taasinerit tiguneqareersimassaaq kingusinnerpaamik ulloq 1. marts 2009. Aamma malugiuk kalaallit frimærkiinik katersisartunngornissamik neqerooruterput, tassalu POST Greenland­ imiit ukiup mappianik pisartagaqalernissaq.

Uanga ukioq manna kalaallit nipitittagaattut una toqqarusuppara: Uanga toqqagara G-Nr.:

G 396

G 397

G 398

G 401

G 399

POST Greenlandip 2008-mut frimær- kinut mappeliaa frimærkinik 2008-mi saqqummiunneqartunik tamanik imalik inniminnerpara. Nassiunnera akeqan­ ngilaq nalingali kr. 334,25 tigunerani akilerneqassaaq.

G 402

G 400

G 406

2008 aallarnerfigalugu POST Green- landip ukiumoortumik mappeliarisartagai pisartagarilerumavakka. Mappep akia nikerarpoq, frimærkit amerlassusaat qanorlu naleqarneri apeqqutaasarmat. 2008-mut ukiumut mappe akeqarpoq kr. 334,25. Ukiup mappea akiliiffissarlu uannut nassiunneqassapput. Pisartagaqarnera qaqugukkulluunniit unitsissinnaavara. Atuagaq ”Frimærkerne fortæller om Grønland” qujassutitut akeqanngitsumik uannut nassiunneqassaaq.

Ateq:

G 410

G 403

G 405

G 411 Najugaq: Postnr.: Ill.:

G 404 G 412

G 413

G 393

Tlf. nr.: Atsiorneq:

Malugiuk: Inummut ataatsimut taasineq ataasiinnaq. TELE-POST-imi sulisut taasinermi peqataasinnaapput, makitsinermili peqataasinnaanatik.

Allakkap puussaanut matoqqasumut frimærkimik nipitit­ sivigisimasumut ikillugu uunga nassiunneqassaaq:

POST Greenland Filatelia Postboks 121, 3913 Tasiilaq

G 407

G 408

G 409