Uusi The Baltic Guide esittelee Viron tennistähdet ja suurlähettiläs Vesa Vasaran

pääkirjoitus

Sisältö

Tapahtumat

Loppuvuosi on täynnä tapahtumia

Taidekeskus Kai sijaitsee vanhassa sukellusvenehallissa

Viimsin Artium kokoaa taiteen ja tieteen tekijöitä

Martin Markkinat järjestetään Helsingissä

Kumussa digitaiteen huippuryhmän teamLabin näyttely

Ajankohtaista

Hüttünen ja näistä puhutaan

Henkilö

Suurlähettiläs Vesa Vasaran haastattelu

Saila Björkmanille Virosta on tullut toinen koti

Urheilu

Virolaisnaiset tenniksen huipulla

Viihde

Juhlien ja nautiskellen kohti joulua

Ravintolat

Latinalaisen Amerikan makuja katuravintolassa

Palanen Pariisia keskellä Tallinnaa

Tallinnan runsaat brunssipöydät

Pyhiinvaellus viinien äärelle

Raatihuoneen torin keskiaikainen krouvi

Hyvä naapuri, paha naapuri

Tapasin kesän lopulla koulunsa päättäviä nuoria, jotka olivat saapuneet Tallinnaan Euroopan parlamentin järjestämään nuorison EPAStapahtumaan (European Parliament Ambassodor School).

Kahden päivän aikana heillä oli tilaisuus keskustella eurooppalaisuudesta, yhteisistä arvoista, ongelmista ja nuorten vaikutusmahdollisuuksista.

Paikalla oli noin 120 nuorta Virosta, Latviasta, Liettuasta ja Suomesta. Aiemmin tapahtuma on järjestetty Kroatiassa.

Käymäni keskustelut nuorten kanssa olivat kaiken tämän maailman myllerryksen keskellä rohkaisevia. Ehkä tämä 2000-luvun alussa syntynyt sukupolvi kykenee ratkaisemaan tulevaisuudessa rauhanomaisesti ongelmia, jotka nyt tuntuvat mahdottomilta.

Keskustelut nuorten kanssa olivat maailman myllerryksen keskellä rohkaisevia.

Suuresti arvostamani kosmologi ja kirjailija Kari Enqvist kirjoitti taannoin historian osoittavan, että yleensä vaaditaan ainakin yksi sukupolvi ennen kuin niin sanottu uusi normaali saavutetaan. Seitsemänkymppiset eivät luultavimmin ehdi nähdä parempaa aikaa. Viisikymppiset joutuvat odottamaan sitä koko lopun elämänsä. Parikymppisille odotusaika on yhtä pitkä kuin elämä, jonka he ovat ehtineet tähän mennessä elää, Enqvist kirjoitti suurin piirtein.

Tapaamiani nuoria eli Helkaa, Artista, Egoria ja Radasta painoivat Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, ilmaston muutos, energiapula ja inflaatio. ”Kun katson uutisia maailmalta, ne ovat pelottavia. Olen alkanut huolestua yhä enemmän omasta elämästäni, ennen Venäjän hyökkäyssotaa näin ei ollut”, sanoi liettualainen Radas.

Kuitenkin nuoret suhtautuivat suomalaisen Helkan tavoin tulevaisuuteen luottavaisesti, vaikka katselevatkin esimerkiksi sotaa Ukrainassa surullisin mielin.

Virolaisen Egorin mielestä on vain pysyttävä positiivisena ja uskoa, että vaikeudet voitetaan yhdessä. Liettualainen Redas korosti Baltian maiden yhteistä taistelua pahan Venäjän valtapyrkimyksiä vastaan. ”Yhdessä emme anna koskaan enää periksi,” hän sanoi.

Nuoret nostivat tapahtuman lopputilaisuudessa esille ajatuksia siitä, miten heidän tulisi osallistua aktiivisemmin yhteiskunnan toimintaan ja päätöksentekoon. He uskoivat, että myös pienillä teoilla voi vaikuttaa. Loppupaneeliin osallistuneet opiskelijat kertoivat muun muassa esimerkkejä siitä, miten he ovat vaikuttaneet, esimerkiksi roskien siivoustalkoot Virossa, nuorten ja ministerien tapaamiset Suomessa.

Näillä nuorilla oli paljon tietoa Euroopan unionin toiminnasta ja erinomaisia valmiuksia faktan tarkistukseen ja tiedonhakuun. Lisäksi he korostivat sitä, miten tärkeää on olla ”hyviä naapureita” toisilleen. Nuoret pukivat sanoiksi saman asian, mitä Suomen uusi Viron suurlähettiläs sanoo tämän lehden haastattelussa: ”Meidän tulee ottaa entistä enemmän naapurit huomioon”.

Hyvä naapuri luo yhteistä hyvää, paha naapuri ainoastaan pahaa sekä itselleen että muille.

Petri Saraste Päätoimittaja

Klikkaa koodista suoraan lehteen

verkossa osoitteessa www.balticguide.ee

Ostokset

Joululahjaksi virolaista käsityötä ja designia

Joulumarkkinat ympäri Viroa

Kauneus ja terveys

Uusi kauneuskerros avattu Viru Keskuksessa

Kalev Span kauneushoitolan hemmotteluhoidot

Kaupunki

Rajakaupunki Narva on Itä-Virumaan helmi

Pärnun talveen mahtuu monta tapahtumaa

Päätoimittaja: Petri Saraste

Toimituspäällikkö: Susanna Poikela Ulkoasu: Evelin Linholm Tämän numeron avustajat: Andrei Chertkov, Timo Huttunen, Ville Hytönen, Antti Sarasmo, Mark Taylor, Mikko Virta Yhteydet: Põhja pst 25, 10415 Tallinna, Viro Toimitus: editorial@balticguide.ee

Ilmoitusmyynti: jane@balticguide.ee Verkkosivu: www.balticguide.ee

Kustantaja ei voi vastata lehdessä mahdollisesti olleiden virheiden aiheuttamista vahingoista. Mikäli ilmoituksia ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. lakko) tai asiakkaasta johtuvista syistä voida julkaista sovitusti, lehti ei vastaa mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisemispäivästä.

Kuva: Petri Saraste kotialbumi

Petri Sarasteen kanssa vasemmalta oikealle Artis Latviasta, Redas Liettuasta ja Helka Suomesta.

tapahtumat

Loppuvuosi on täynnä tapahtumia

11.–27.11.

Pimeiden öiden elokuvafestivaali PÖFF

Tapahtuma ei ole ainoastaan suurin elokuvajuhla Baltian maiden ja Pohjolan alueella, vaan myös ehdoton kohokohta joulunalun pimenevissä illoissa. Nyt järjestettävä PÖFF on jo 26. Esityslistalla on peräti 140 kokopitkää elokuvaa, dokumenttia ja lyhytelokuvaa ympäri maailmaa. Tapahtuma on rankattu 15 parhaimman elokuvatapahtuman joukkoon maailmassa. Lippuja saa varata netistä mutta myös ostaa suoraan teattereista.

12.–27.11.

KinoFF

Tallinnan Pimeiden öiden elokuvafestivaali on esillä myös Narvassa nimellä KinoFF. Elokuvien lisäksi mukana on näyttelyjä, työpajoja, muotiesityksiä, seminaareja, keskustelutilaisuuksia ja multimediaesityksiä lapsille. Festivaalipassi maksaa 25 euroa ja sen voi ostaa PÖFFin verkkosivuilta.

19.11.2022–15.01.2023

Talvekülan joulumaa Torman kartanossa

Torman kartano sijaitsee Jõgevamaalla. Tänä vuonna joulupukki Glämmi avaa oman kartanonsa ja kutsuu vieraansa tutustumaan myös jänisten kaupunkiin. Talveküla on yksi Viron suurimmista ja kauneimmista koko perheen joulumaista.

25.11.–18.12. Joulujazz Jazzkonsertteja järjestetään ympäri Viroa. Tallinnassa Telliskivi Vaba -lavalla, Kumun auditoriossa, Philly Joe’s -jazzklubissa, Noblessnerissa ja Alexelan konserttisalissa. Muualla Virossa esimerkiksi Pärnun Endla-teatterissa, Tarton Eller-koulussa.

4.–10.12. Anijan kartanon joulumaa

Anijan kartanontytär Anna-Hedwig odottaa jouluvieraita. Ilmassa

on jännitystä, kun myös joulupukki on tulossa. Pukki saa tarvitsemaansa apua tonttu Meteltä. Anijan kartanoon voi tulla katsomaan, miten kaikki joulumaassa sujuu.

8.–13.12. Wienin filharmonikkojen kiertue

Wienin filharmonikkojen

Strauss-orkesteri on ensimmäistä kertaa kiertueella joulukuun alussa Virossa. Orkesteri esiintyy Jõhvissa, Tartossa, Tallinnassa, Pärnussa ja Narvassa. Ohjelmistossa on Haydnia, Brahmsia, Mozartia ja Straussin veljeksiä. Lippuja saa esimerkiksi Piletilevistä.

17.12. Yöjuoksu

Stebby

Joulukuun lopulla Narvassa järjestetään Stebby-yöjuoksu, jossa voi osallistua joko viiden kilometrin tai kymmenen kilometrin matkoille. Koko juoksureitti on juhlallisesti koristeltu.

17.–30.12.

Lottemaan joulumaa

Koko perheen joulumaa tehdään tänäkin vuonna tänäkin Lottemaahan. Keksijöiden kylästä tulee talven ihmemaa. Kyläläiset ovat sisustaneet kotinsa, puutarhansa ja metsäpolkunsa ja esittävät vierailijoille mahtavan jouluohjelman. Lisäksi Lottemaassa harrastetaan talviurheilua ja testataan rohkeutta seikkailupolulla.

31.12. Uuden vuoden aattoillan konsertti ja tanssiaiset Estoniassa Kansallisooppera Estonia Tallinnassa vie uuden vuoden aattoiltana vieraansa kuun pimeälle puolelle ja ulkoavaruuteen. Tuhannet tähdet valaisevat konserttisalia, kun unissakävelijöiden kuoro esiintyy ja avaruusolennot tanssivat ja esittävät musiikin mestariteoksia kaukaisista galakseista. Astronautit ovat oppaina ohjatuilla kierroksilla eri puolilla teatteria. n

TEKSTI MARK TAYLOR JA TIMO HUTTUNEN, KUVAT KANSALLISOOPPERA ESTONIA, EESTI ÖÖJOOKS, LOTTEMAA TEEMAPARK, GREGOR HOHENBERG

Kansallisooppera Estoniassa siirrytään uuteen vuoteen konsertin ja tanssiaisten merkeissä.

Lottemaassa on tänäkin vuonna koko perheen joulumaa.

Joulujazz-tapahtumassa esiintyy ruotsalainen Viktoria Tolstoy.

Yöjuoksu Stebby juostaan Narvassa 17. joulukuuta.

Edessäsi on laaja valikoima Kochin panimoravintolassa paikan päällä valmistettuja eläviä oluita.

Olutmestarimme tarjoaa eri oluttyypeille ominaisia makuja ja aromeja. Kochin panimoravintolan oluet tarjoavat elämyksen kaikille aisteillesi.

Mitä tehdä Tallinnassa päiväristeilyn aikana?

Hyppää Katajanokan terminaalista lähtevän Viking XPRS:n kyytiin ja nauti Tallinnan tunnelmasta päiväristeilyn maissa olon ajan. Tallinnan monipuolinen tarjonta ravintoloita, kahviloita ja museoita odottaa sinua vain 2,5 tunnin merimatkan päässä.

Vierailet sitten Tallinnan trendikkäissä Telliskiven ravintoloissa, ainutlaatuisella Balti Jaama -torilla tai modernissa Rotermannin korttelissa – kaupungista löytyy jokaiselle jotakin.

Laivaltamme löydät monipuolisen ravintolakattauksen, ja paluumatkalla pääset nauttimaan niin tanssilattian sykkeestä kuin shoppailukierroksesta merimyymälässämme.

Tutustu kanssamme kiehtovaan kaupunkiin!

Hintansa arvoisin Itämerellä Varaa heti: vikingline.fi

Virossa ei valiteta inflaatiosta ja energian hinnan noususta

HÜTTÜNEN

Ukrainan sota ja sen aiheuttama energian hintojen nousu ovat aiheuttaneet Virossa Euroopan suurimman inflaation, mutta virolaiset valittavat asiasta yllättävän vähän.

Virolaiset seisovat liikuttavan yksimielisesti Ukrainan takana ja ovat valmiita uhrauksiin suojellakseen vapauttaan.

Virolaisilla on kokemusta olla venäläisten hallittavana. Kansalla on vielä tuoreessa muistissa neuvostomiehityksen aika, jota kesti puoli vuosisataa. Viro itsenäistyi uudelleen vasta vuonna 1991.

Sota ja miehitys aiheuttivat virolaisille kollektiivisen trauman.

Noin sata tuhatta virolaista pakeni neuvostojoukkojen tieltä länteen. Kymmeniätuhansia lähetettiin miehityksen aikana Siperiaan.

Jäljelle jääneet kokivat venäläisten taholta syrjintää ja pelkoa. Vapautta ei ollut. Virolaiset eivät saaneet matkustaa itäblokin ulkopuolelle ja maasta paenneet eivät pidätyksen pelossa uskaltaneet vierailla kotimaassaan. Tämä hajotti lähes jokaisen virolaisperheen.

Maahan tuotiin suuret määrät juurettomia venäläisiä. Viro yritettiin venäläistää ja maan kieli ja kulttuuri hävittää. Tragedian muisto on siirtynyt myös nuoremmille sukupolville.

Putin on julkisesti ilmoittanut, haluavansa palauttaa vanhat Neuvostoliiton aikaiset rajat. Viron

Näistä puhutaan

tulisi Venäjän diktaattorin mielestä kuulua Venäjän alaisuuteen.

Virolaiset ovat tästä kauhuissaan.

Virossa Venäjä on julistettu terroristivaltioksi. Virolaiset ovat myös taloudellisesti avustaneet väkilukuun suhteutettuna Ukrainaa enemmän kuin yksikään maa Euroopassa. Rintamalle on myös lähetetty aseita.

Natoon kuuluva Viro on pyytänyt puolustusliitolta lisäjoukkoja alueelleen. Myös maanpuolustustahto on Virossa hyvä. Tänä vuonna on järjestetty useita kertaus- ja sotaharjoituksia.

Viro teki ensimmäisten joukossa päätöksen lopettaa energian ostaminen Venäjältä kokonaan.

Tällä hetkellä arvioidaan, että noin neljä prosenttia Viron asukkaista on ukrainalaisia pakolaisia. Uusiin maahanmuuttajiin suhtaudutaan ystävällisesti.

Virolainen varhaiskasvatus ja koululaitos ovat kuitenkin olleet vaikeuksissa, koska ukrainalaislapset eivät puhu viroa ja kaikki opettajat taas eivät hallitse venäjän kieltä. Lapsia ei luonnollisista syistä ole haluttu panna venäjänkielisiin lastentarhoihin ja kouluihin.

Viron venäläisten ääriryhmät ovat olleet yllättävän hiljaa. Hiljaisuutta jatkuu niin kauan, kun Putinin armeija on Ukrainassa vaikeuksissa.

Virolaiset kuitenkin tietävät, että maassa on mahdollinen ”viides kolonna”, joka voi aktivoitua,

jos Venäjä onnistuisi kukistamaan Ukrainan. Tämän vuoksi virolaiset tukevat Ukrainaa varauksettomasti.

Suur-Venäjää haikailevat Putinin kannattaisi muistaa kuitenkin eräs asia: Yksikään kansa tai valtio ei ole koskaan halunnut liittyä Venäjän johtamaan liittoon vapaaehtoisesti. Liittyminen on tapahtunut aina uhkailun, vallankaappauksen, sodan tai miehityksen vuoksi.

Tässä on suuri ero Euroopan unioniin ja Natoon. Niihin pyritään. Maat ovat jopa muuttavat lakejaan ja tapojaan päästäkseen mukaan länsiliittoihin.

Syitä on vain yksi: Venäjän pelko.

Hüttünen

PALKAT EIVÄT PYSY HINTOJEN PERÄSSÄ

Virossa hintojen nousu, eli inflaatio on tänä vuonna noussut uuteen ennätyslukemaan ja oli lokakuun lopussa Viron tilastokeskuksen mukaan peräti 22,4 prosenttia.

Se on euroalueen korkein. Tämän vuoden inflaatiokatoksi asetettiin 21 prosenttia, mutta sekin raja ylitettiin lokakuussa.

Elintarvikkeissa tämä näkyy muun muassa maidon hinnassa, joka oli lokakuun lopussa vuoden aikana noussut peräti 111,1 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. Kananmunat nousivat nekin 98,7 prosenttia ja riisi 102,0 prosenttia, sokeri 108,8. Kaikkein eniten nousi talouspaperi 159,6 prosenttia. Palkat nousivat Virossa samaan aikaan noin kymmenen prosenttia.

Korkeaa inflaatiota on selitetty erityisesti energian hinnan nousulla ja Venäjän kaupan tyrehtymisellä.

Hintojen nousu ei koskea enää kaikkein vähävaraisempia, vaan myös keskiluokkaa. Samaan aikaan myös maan talouskasvu on alkanut hyytyä, mikä vaikeuttaa entisestään tilannetta.

IKEA TULI VIROON

Ruotsalainen huonekalujätti IKEA avasi Viron ensimmäisen tavaratalonsa Tallinnan lähelle elokuussa. Tähän asti lähimmät suuret IKEAtavaratalot ovat löytyneet Latviasta ja Suomesta.

Huonekalumyymälä aiheutti ostoryntäyksen. Ensimmäisten viikkojen aikana tavaratalossa kävi satoja tuhansia asiakkaita.

IKEA-tuotteita on tähänkin asti voinut tilata Virosta. Tallinnassa oli myyntinäyttelytila, joka oli IKEA-tavaratalo pienoiskoossa. Tilassa ei ollut omaa varastoa, vaan tuotteet tilattiin paikan päällä tai verkosta. Muutaman päivän päästä tilatut asiat olivat noudettavissa myyntinäyttelystä.

On mielenkiintoista, että uudessa Tallinnan IKEA-tavaratalossa hinnat ovat selvästi edullisemmat kuin Suomen myymälöissä. Esimerkiksi keittiön ostaja voi säästää tuhansia euroja hakiessaan keittiönsä Virosta.

TATUOINTEJA JA LÄVISTYKSIÄ YLÄILMOISSA

airBaltic on sallinut ensimmäisten lentoyhtiöiden joukossa lentohenkilökuntansa tatuoinnit, eikä niitä enää tarvitse edes peittää.

Tähän asti lentomatkailu on tunnettu erittäin tarkoista ja konservatiivisista pukeutumissäännöistään.

Uudet vapaat tuulet koskevat myös lävistyksiä ja kampauksia.

Tarkoitus on miellyttää erityisesti nuorta matkustajasukupolvea ja samalla helpottaa rekrytointia alalle.

Yhtiö kertoo saaneensa paljon positiivista palautetta rennosta asenteestaan ja sallivuudestaan, ja on saanut jopa palkinnon tästä IATA:lta (International Transport Association).

Kaukana ovat siis ajat, jolloin tatuoinnit kuuluivat vain merimiehille ja vankilakundeille.

airBaltic on toiminut jo 27 vuotta ja sen matkustajamäärä ylitti elokuussa 50 miljoonan rajan.

Kuva: Andrei Chertkov

Kuva: Ikea

Kuva: Annie Spratt / Unsplash

Noin kahdeksan kilometrin päässä Tallinnan keskustasta sijaitseva Viimsin kulttuurikeskus Artium tarjoaa elämyksiä kaiken ikäisille ja kaikille aisteille.Viimsi Artium avattiin elokuussa.

Jo pelkkä  miljoonaa euroa maksanut rakennus on näkemisen arvoinen. ”Rakennus on erittäin hyvässä sopusoinnussa ympäröivän luonnon kanssa. Jo sisääntuloaulassa voi havaita miten eri materiaalit sopivat yhteen luonnon kanssa”, sanoo pääsuunnittelija Kristiina Reidolv

Rakennus on ehdolla Viron tämän vuoden arkkitehtuuripalkinnon saajaksi.

Viimsi Artiumin tarjonta on hyvin monipuolista. Rakennuk-

Taidehalli salaisessa sukellusvenetehtaassa

Kai kunstikeskus on vanhaan sukellusvenehalliin rakennettu suuri taidehalli Tallinnan pohjoisella laidalla, Noblessnerin kaupunginosassa. Sata vuotta sitten tehty sukellusvenetehdas oli aikoinaan suuri salaisuus.

Kunnostettu, taiteelle pyhitetty rakennus on inspiroinut taiteilijoita heti avaamisestaan lähtien. ”Rakennus on kuin lahja. Tällaista ei löydä mistään muualta. Jokainen taiteilija, jolla on ollut täällä näyttely, on ihastunut tähän tilaan”, kertoo keskuksen taiteellinen johtaja Karin Lansoo

Marraskuussa näyttelytilassa on esillä näyttely ”Soil will not contain our love” eli vapaasti suomennettuna maaperä ei sisällä rakkauttamme. Se on virolaisen Merike Estnan käsialaa.

Näyttely on eräänlainen miniretrospektiivi taiteilijan töihin, ja esittelee hänen monitasoista tyyliään ja kehitystään viimeisen  vuoden aikana. Esillä on myös juuri tähän näyttelyyn valmistuneita uusia töitä. Näyttely on avoinna . marraskuuta asti.

Kai keskukseen on rakennettu yhteistyössä Sõprus-elokuvateatterin kanssa myös -paikkainen elokuvateatteri, jossa esitetään elokuvia ja dokumenttifilmejä viikon jokaisena päivänä.Keskuksesta löytyy myös kirjakaup-

pa sekä ravintoloita. Keskuksesta voi vuokrata kokoushuoneita sekä toimisto- ja näyttelytilaa tai jopa koko elokuvateatterin. ■

sessa tehdään ja nähdään muun muassa tanssia, näyttelyitä, performansseja, taideopetusta ja tiedettä.

Rakennuksen näyttämö voidaan jakaa kolmeen eri osaan. Kristiina Reidolvin mukaan se avautuu kuin ”Sveitsin armeijan linkkuveitsi” eli moneen eri suuntaan ja moneen käyttötarkoitukseen. Nähtävää, kuultavaa ja koettavaa riittää jokaiseen makuun. Tulevien viikkojen kohokohta on Nicole Beutlerin teos ”: Metamorphosis”, joka esitetään . ja ..

Artiumissa toimii lisäksi taidekoulu, musiikkiopisto ja tiedekoulu. ■

Viimsi Artium, Randvere tee 20, Viimsi.

TEKSTI MARK TAYLOR, KUVAT ANDREI CHERTKOV

Kai kunstikeskus, Peetri 12, Noblessner, Tallinna.

TEKSTI MARK TAYLOR, KUVA ANDREI CHERTKOV

Artiumin rakennus on ehdolla Viron tämän vuoden arkkitehtuuripalkinnon saajaksi.

”Kai Taidekeskus palvelee monialaisesti kaikkia taiteen ystäviä”, kertoo keskuksen taiteellinen johtaja Karin Laansoo.

Merike Estnan vaikuttava teos ”Ocean of Endangered Times.”

Katuravintola

Latinalaisen Amerikan makuja Viru Keskuksen ruokakadulla

Suositun Salt-ravintolan omistaja Tiina Kõresoo avasi kesällä eteläamerikkalaisen katuravintolan Stereon Viru Keskuksen uudelle ruokakadulle. Katuravintolan nimi juontaa juurensa Viru-hotellissa olleesta samannimisestä ja värikkään menneisyyden omaavasta baarista. Kyseistä baaria ei ole enää Virussa, mutta ravintola Stereo Street Food tarjoaa mahdollisesti yhtä paljon värikkäitä ja suussa sulavia uusia elämyksiä.

”Koko matka Stereon perustamiseen sai alkunsa häämatkallani Perussa, Argentiinassa ja Chilessä kolme vuotta sitten. Olen aina ollut kiinnostunut eri mai-

den ruoista ja ruokakulttuureista.

Lukemattomat erilaiset makuvivahteet ja niiden takana vaikuttava kulttuuri ovat inspiroivia ja kiehtovia”, Tiina Kõresoo kertoo.

Viimeisten kolmen vuoden aika-

na Tiina on käynyt myös Salvadorissa, Meksikossa ja Jamaicalla hakemassa lisäoppia ja ideoita maiden katukeittiöistä.

”Latinalaisen Amerikan katuruoka on todella kiinnostava maa-

ilma. Oikeastaan koko maanosan ruokakulttuuri on lähtenyt kaduilta. Se mitä nyt tarjotaan monissa gourmetravintoloissa, on peräisin katuravintoloista, mummon keittiöistä tai ruokaa on napostel-

tu käsin suoraan pannulta”, Tiina selittää innostuneesti. Se, mitä näillä leveysasteilla on totuttu pitämään tavanomaisina eteläamerikkalaisina herkkuina, on melko kapea otanta. Stereossa saa maistella harvinaisempiakin annoksia, kuten esimerkiksi jukkapalmun juuresta valmistettuja ranskalaisia.

Tiina järjestää yhdessä Stereon pääkokki Andres Allasen kanssa myös kokkauskursseja Viru Keskuksen katuravintolassaan. Kursseja voi tilata – henkilön ryhmille suoraan ravintolasta. Kokkauskurssin hinta asettuu – euron välille riippuen sisällöstä. ■

Stereo Street Food, Viru Keskus, Viru Väljak 4, Tallinna.

Alkuruuat: 10–13e Pääruuat: 13–15e Jälkiruuat: 7e

SMAK kattaa pöydän perinteisillä mauilla, viihtyisällä tunnelmalla ja erinomaisella palvelulla.

Meidän parhaat ruoat on valmistettu palavalla intohimolla ja loistavalla mielikuvituksella.

Tavoitteemme on ylittää niin omat kuin vieraamme kaikki odotukset ja tämän toteuttaa mukava ja avulias tiimimme.

Tarjoamme niin sinulle kuin seurueellesi unohtumattoman lounaan tai illallisen.

TEKSTI SUSANNA POIKELA, KUVA ANDREI CHERTKOV

Andres Allas ja muut kokit valmistavat annokset asiakkaan silmien edessä.

Juhlien ja nautiskellen kohti joulua

Loista illan tähtenä ja näytä todelliset laulajan taitosi.

Tallinnasta löytyy lukuisia karaokepaikkoja. Tähtikaraoke on uusin tulokas Tallinnan karaoketaivaalla, mutta paikan pitäjä Tiit Lõhmus on vanha ravintola-alan konkari, joka johti menestyksekkäästi toista legendaarista karaokepaikkaa Helsinki-baaria.

”Täällä Tähtikaraokessa on huippulaitteet ja hyvä tunnelma. Kutsun uuteen paikkaani kaikki, jotka haluavat kokeilla tai nauttia karaokesta. Meillä on hyvä ja positiviinen tunnelma aina”, vakuuttaa Tiit hymyssä suin. Kolmas Viru-kadun karaokepaikka Tähtikaraoken ja Helsinki-baarin lisäksi on Satumaa

Yökerhoista mainittakoon kaksi, joista toinen on varmasti monille tuttu. Amigo sijaitsee Viru-hotellin alakerrassa ja viikonloppuisin paikka täyttyy kansainvälisestä asiakaskunnasta. Amigon lavalla esiintyvät enemmän ja vähemmän tunnetut bändit, joiden tahdissa tanssilattialla on ilo hytkyä.

Toinen vähemmän tunnettu, mutta viihtyisä yökerho sijaitsee Tallinnan vanhassakaupungissa. Baila on pieni latinobaari, jonka tanssilattialla voi heittäytyä letkein lantein mukaansatempaaviin latinorytmeihin. Yökerhoon kannattaa kuitenkin mennä ajoissa, sillä puolen yön jälkeen paikka on usein täynnä.

Joskus tuikea ovimies saattaa myös vaatia perusteita sisäänpääsyä varten. Silloin kannattaa osoittaa vuolaasti rakkaus latinomusiikkia kohtaan ja hymyillä leveästi.

Pubikierroksen voi Tallinnan vanhankaupungin sijaan aloit-

taa Vana Villemistä. Pubi jäljittelee erinomaisen pikkutarkasti aitoa englantilaista pubimiljöötä. Upean sisustuksen tuijotteluun ei heti ikävysty. Ruoka on myös herkullista ja annokset suuria.

Toinen mainio paikka mennä nauttimaan suuremman porukan kanssa iltaa on Chicago -tanssi- ja ruokaravintola. Chicagossa tar-

joillaan livemusiikkia joka päivä ja viikonloppuisin tanssilattia täyttyy innokkaista juhlijoista.

Tiimipalaveri iglussa meren rannalla Iglupark sijaitsee Noblessnerin tyylikkäällä satama-alueella aivan meren rannassa. Iglupuistosta löytyy viisi saunaa ja kymmenen

mökkiä yöpymistä varten. Iglunmuotoiset puurakennukset ovat tyylikkäitä ja hyvin varusteltuja. Alueella voi järjestää esimerkiksi tiimipäivän viihtyisissä toimistoigluissa. Palaverien jälkeen on helppo jatkaa iltaa saunassa.

Alueella on myös paljut ja laituri uimista varten. Paikan päälle on mahdollista tilata catering-palvelu ja puiston oma baari palvelee janoisia asiakkaita. Majoituksen hinta iglumökissä on – euroa yötä kohti. Aamusauna sisältyy majoituksen hintaan. Mikä parasta, iglujen vieressä sijaitsee suosittu Noblessnerin satama, josta löytyy huippuravintoloita, museoita ja muita aktiviteetteja.

Varpaat hiekkaan ja pallo käteen Terasbeach on isoille ryhmille ja suurille tapahtumille suunnattu sisähiekkaranta. Paikka hivelee varpaanvälejä ja aisteja vuoden kylmimpänäkin aikana. Terasbeachilla voi järjestää ikimuistoiset rantabileet tai vaikkapa kuntoilutapahtuman tiimille. Halli on  astetta lämmin ympäri vuoden. Paikka tarjoaa erilaisia aktiviteetteja ja cateringin.

Juomakoulutuksia sommelierin johdolla ja taidekokemuksia baarissa Sip tarjoaa asiakkailleen hyvien juomien lisäksi myös juomakoulutuksia. Myymälän takahuoneessa on viihtyisät koulutustilat, jossa sommelier Urmas Linnamägi valottaa viinien, oluiden ja siiderien historiaa, valmistustapoja ja juomakulttuuria. Sip-koulutuksia järjestetään säännöllisesti ja ne maksavat noin  euroa henkilöltä. Englanninkielisen juomakoulutuksen voi tilata heidän kotisivuiltaan.

Jos haluaa tehdä taidetta keskellä baaria, sekin on mahdollista. Tallinnassa on nimittäin alettu järjestää eri puolilla kaupunkia Drink & Draw -tapahtumia. Tapahtuma on leikkimielinen iloittelu elävän mallin ja hyvän juoman äärellä.

Drink & Draw on luotu yhdistämään ihmisiä yhteisen tekemisen kautta erilaisissa tunnelmallisissa ympäristöissä. Kukapa ei kaipaisi tällaista aisteja avaavaa konseptia pitkän eristyksissä olon jälkeen. Drink & Draw -tapahtumakalenteri löytyy verkosta.

Kabareetunnelmissa

ravintola Merineitsissä

Ravintola Merineitsissä saa taas nauttia Revyyteatteri Starlight Cabareen joulukabareesta. The GreatEST vie katsojan illan ajaksi todellisten musiikkihittien maailmaan. Neljän tunnin show ja kolmen ruokalajin à la carte- illallinen maksaa  euroa.

Viru Hotelli tarjoaa myös ravintolan pääkokin Margus Tammperen loihtiman jouluillallisen. Runsaaseen joulupöytään on katettu valikoima parhaita juhlaruokia, joista jokainen löytää oman suosikkinsa. Jouluaaton ja -päivän menut ovat erilaiset. Joulubuffetin hinta on  euroa ruokailijaa kohden ja varauksen voi tehdä suoraan Viru Hotelliin.

Uuden vuoden revyy sisältää sekä esityksen että kulinaarisia elämyksiä. Se sopii kaikille, jotka arvostavat maailmanluokan viihdettä. Buffet-pöydässä näkyy Hotelli Virun chef de cuisine Margus Tammperen ja Merineitsin mestarikokkien kädenjälki. Uuden vuoden juhlapaketti sisältää runsaan illallisen, lasillisen kuohuviiniä, vauhdikkaan revyyn ja sisäänpääsyn yökerho Cafe Amigoon. ■

TEKSTI SUSANNA POIKELA, KUVAT TAAVI NÕMMISTU, ORIGINAL SOKOS HOTEL VIRU, JELIVA PHOTOGRAPHY, MARGE SARAPUU, SUSANNA POIKELA

Tiit Lõhmus avasi uusimman baarinsa Tähtikaraoken kesäkuussa.

Virun revyyssä kuullaan klassikkolauluja ja nautitaan vauhdikkaista tanssinumeroista.

Juusto-ja viinikoulutuksessa opitaan yhdistämään viinit ja juustot.

Noblessnerin sataman Igluparkissa voi saunoa, kokoustaa ja viettää juhlia.

Drink & Draw -tapahtumassa voi kokeilla omia piirustustaitojaan.

Aitoja pariisilaisia makuja

räisyyttä”, kertoo keittiömestari Aleksandr Voronin

Gourmetravintola

CHERTKOV

Kun astuu sisään viehättävään Päris-ravintolaan, tuntuu kuin tulisi pariisilaiseen brasserieen. Hetken voi kuvitella olevansa jossain Pariisin Saint-Germainin bulevardin ravintoloista.

”Teemme ranskalaista ruokaa virolaisella aksentilla. Meille on tärkeää, että ruoka kohtaa asiakkaan. Siitä syystä annokset muokataan paikalliselle maulle sopiviksi kuitenkaan kadottamatta ranskalaisen keittiön omape-

Samalla tavoin myös Päris tilana on sekoitus perinteistä ranskalaista brasserieta ja fine dining -ravintolaa. Ravintolan aulassa toimii ranskalaisia leivonnaisia ja kakkuja valmistava leipomo ja pieni deli. Leipomon ja ravintolan keittiöt tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään. Ennen Päris-ravintolaa Aleksandr Voronin työskenteli slaavilaisessa keittiössä Moon-ravintolassa. Oppi-isinä olivat huippukokit Roman Zaštšerinski ja Igor Andrejev. Michelin-ravintolan lisäksi hänelle on tullut vuosien varrella tutuksi myös virolainen ja japanilainen keittiö. Pärisissa hän on saanut yhdessä ravintoloitsijan ja mestarikokin Vladislav Djatsukin

kanssa luoda ja oppia valmistamaan paljon uusia annoksia.   ”Kun aloitin täällä, aloin toden teolla opiskella ja kokeilla ranskalaisia ruokia. Harjoittelin pitkään esimerkiksi pâté en croûtea. Lopulta saavutin täydellisen maun ja muodon tälle perinteiselle hanhenmaksaterriinille. Aikaa tähän meni kaksi viikkoa ja kokeilut tapahtuivat öisin”, Aleksandr Voronin nauraa. ■

Päris, Maakri 30, Tallinna.

Alkuruuat: 13–22e Pääruuat: 19–37e Jälkiruuat: 3–12e

Brunssipöydät eivät jätä vatsaa kurnimaan

Brunssiravintola

TEKSTI SUSANNA POIKELA, KUVAT ELINA JAAKO, TALLINK HOTELS

Mikä onkaan sen nautinnollisempaa talvisella viikonloppumatkalla, kuin nukkua pitkään ja sitten mennä valmiiseen pöytään nauttimaan myöhäistä aamupalaa. Brunssipöytiä löytyy onneksi runsaasti Tallinnasta.

Kaikki artikkelissa mainitut paikat järjestävät perinteisiä brunsseja joka viikonloppu. Kahviloita ja ravintoloita, jotka tarjoavat aamupaloja, ei ole lisätty artikkelista löytyvään listaukseen.

Buffetista brunssiherkkuja ja kansainvälisiä erikoisuuksia Tallinnassa muutamat hotellit tarjoavat tukevan, täyttävän ja edullisen brunssin. Tallink City hotellin City Grill Housen brunssin seisova pöytä notkuu myöhäiseen aamupalaan sopivista tuhdimmista herkuista. Ravintola keskittyy nimensä mukaisesti grilliruokiin. Tallink Spa & Conference hotellin ravintola Nerossa brunssin teema on maailmanympärysmatka, jossa välimerelliset ruoat ovat hyvin edustettuna. Nerossa on myös järjestetty lapsille ohjattua ohjelmaa.

Tallink hotellien sunnuntainen brunssipaketti maksaa Tallink-kortilla  euroa sisältäen kuohuviinit. Ilman korttia setti maksaa  euroa. –-vuotiaille ruokailu maksaa , euroa

Tallink-kortilla ja alle -vuotiaat lapset pääsevät myöhäiselle aamiaiselle veloituksetta.

Radisson Blu Olympian Ravintola Senson sunnuntainen buffet on taitavasti rakennettu ja on myös silmiä hivelevä kokonaisuus. Alkupalapöydästä löytyvät raikkaat ja maukkaat kylmät kalaruoat ja erilaiset salaatit. Marinoidut metsäsienet vievät kielen mennessään. Pääruoat ovat perinteikkäitä lämpimiä ruokia, kuten paahtopaistia, kana-aprikoosirullia ja kuhaa.

Tyylikkään ravintolan tunnelma on kiireetön ja rauhallinen. Buffetin hinta on  euroa aikuiselta sisältäen lasillisen kuohuviiniä ja –-vuotiaille , euroa. Alle -vuotiaat lapset pääsevät syömään ilmaiseksi.

Ranskalaisen pöydän antimet ihastuttavat

Kadriorgissa sijaitseva à la carte-ravintola Rudolf edustaa modernia ranskalaiseurooppa-

laista keittiötä. Ruokapaikka on yksi Michelin-tähtiä voittaneen ravintoloitsija ja huippukokki Tõnis Siigurin monista ravintoloista. Brunssi tarjoillaan kauniin yksinkertaisina annoksina.

Menu sisältää perinteisen brunssin aineksia ja hinnaksi tulee juomineen noin – euroa. Pöytä kannattaa varata vähintään pariksi tunniksi, jotta mauista ja tunnelmasta ehtii nauttia rauhassa. Brunssimenu on tarjolla lauantaisin ja sunnuntaisin.

Kerran kuussa brunssit Muutamat ravintolat järjestävät brunssikattauksen vain kerran kuussa. Näitä ovat muun muassa Mekk, Sesoon ja Paju Villa. Tarkat päivämäärät löytyvät ruokapaikkojen nettisivuilta tai facebookista. ■

City Grill House A.Laikmaa 5, Tallinna.

Fotografiska Kohvik, Telliskivi 60a-8, Tallinna.

Kohvik Komeet, Estonia puiestee 9, Tallinna.

Kohvik Sesoon, Kotzebue 18, Tallinna.

Kopli Köök, Marati 5, Tallinna.

Literaat, Telliskivi 60/2 I-hoone, Tallinna.

Mon Repos, Narva mnt 92, Tallinna. Paju Villa, Vabaduse pst 88, Tallinna.

Päris, Maakri 30, Tallinna.

Ragu kohvik-resto, Liivalaia 27, Tallinna.

Restoran Mekk, Rävala puiestee 3, Tallinna.

Restoran Mimosa, Viljandi mnt 6 / Kalmistu tee 1, Tallinna.

Restoran Nero, Sadama 11a, Tallinna.

Restoran Senso, Liivalaia 33, Tallinna.

Rudolf, R.Tobiase 11–1, Tallinna.

TEKSTI SUSANNA POIKELA, KUVA ANDREI

Päris-ravintolassa on myös suussasulava brunssimenu.

Literaatin brunssi sisältää täyttäviä ja perinteisiä aamiaisruokia.

Tallink Spa & Conferencen Ravintola Nerossa on tarjolla kansainvälinen brunssimenu.

Riistaruokia, käsityöglögiä ja elävää musiikkia pilvien yläpuolella

Muutama vuosi sitten sisarukset Küllike Tammelaan ja Riina Aasma päättivät perustaa yhdessä ravintolan.

Küllike oli ollut koko elämänsä ravintola-alalla ja Riina taas toimi tuolloin Viron presidentin protokollapäällikkönä. Pian sisarukset kuitenkin huomasivat pyörittävänsä legendaarista Teletorni Restorania eli Tallinnan televisiotornin ravintolaa.

”Minä työskentelen ravintolan parissa koko ajan. Markkinointi on Riinan vastuulla”, Küllike Tammelaan sanoo.

Elegantti illallinen jazzmusiikin säestämänä ”Joulun alla haluamme tarjota vieraillemme jotain unohtumatonta. Luomme ravintolaamme elegantin ja tyylikkään, säteilevän maailman, joka ei kuitenkaan ole yliampuva.

Odotettavissa on Frank Sinatra -henkisiä jazziltoja. Musiikkia soittaa elävä bändi. Teemme tänne yläilmoihin pienen New Yorkin”, Küllike Tammelaan kertoo innostuneena.

Tarkemmat ajankohdat juhlailloista julkaistaan myöhemmin ravintolan verkkosivuilla.

Luontoa säästäviä à la carte -annoksia ”Ruokalistamme on tehty ajatellen kestävää kehitystä. Listalla on paljon vuodenaikaan sopivia riistaruokia ja kalaa. Lisäksi meillä on tarjolla useita kasvisannoksia”, Küllike vinkkaa.

”Tänä vuonna halusimme tehdä jotain uutta. Emme tarjoa perinteistä joulupöytää. Niitähän kaupunki on jo täynnä. Pikkujouluryhmille teemme jo marraskuussa personoidun ruokalistan, joka pitää sisällään ravintolamme parhaita à la carte -annoksia.

Teletornin oma käsityöglögi

”Talviaikaa ja joulua juhlistetaan ravintolassamme omalla glögillä. Juoma on tehty Virossa kasvatetuista viinirypäleistä, valmistettu ja maustettu omassa keittiössämme. Tämä on todellinen käsityönä valmistettu luonnonmukainen glögi”, Küllike Tammelaan kehaisee.

Huikea näköala yli koko Tallinnan

Vuonna 1980 valmistunut Tallinnan televisiotorni on virolaisille tärkeä paikka. Viron uudelleen itsenäistyessä vuonna 1991, oli tornia suojelemassa suuri joukko virolaisia ryntääviltä neuvostotankeilta.

Nykyisin televisiotorni on yksi Tallinnan tärkeimmistä nähtävyyksistä. Torni on 314 metriä korkea. Ravintola on 180 metrin korkeudessa. Supernopea hissi vie vieraat vauhdilla ylös.

Satapaikkaisen Teletornin ravintolan suurista ikkunoista aukeaa huikea panoraamanäköala Tallinnan yli Suomenlahdelle. Tyylikkään kahvila-ravintolan väreinä on käytetty harmaan ja ruskean eri sävyjä.

Laadusta kertoo se, että ravintola on päässyt pohjoismaalaiselle ravintoloita ja baareja arvioivalle White Guide -listalle. Teletornin ravintolassa tarjotaan liikelounaita ja iltaisin à la carte -annoksia. Kolmen ruokalajin illallisen hinta on 55 euroa.

Teletorniin on sisäänpääsymaksu, mutta kun ravintolaan saapuu nauttimaan kahden tai kolmen ruokalajin illallisen, ei pääsylippua tarvitse erikseen ostaa.

Ravintola Teletorn Avoinna su–ke 10–18, to-su 10–21. Pöytävaraukset +372 5111 493. restoran@teletorn.ee www.teletornirestoran.ee Kloostrimetsa tee 58a, Tallinna.

Teletorni Restoran on upea à la carte -ravintola Tallinnan televisiotornissa.

Joulun alla on tulossa Frank Sinatra -henkisiä jazz-iltoja.

Ravintolasalista on huikeat näkymät Tallinnaan ja merelle.

Tallinnan televisiotorni on 314 metriä korkea.

Sisarukset Küllike ja Riina.

Ruokalistalla on paljon riistaruokia ja kalaa.

Pyhiinvaellus viinien äärelle

Vinoteekit

Chin Chin on yksi uusimmista viinibaareista Tallinnan vinoteekkien joukossa. Moderni ja tyylikäs baari löytyy uudelta Kalarannan asuinalueelta. Tiloissa toimii myös viinikauppa. Valikoimassa on noin  erilaista viiniä, joita voi nauttia pulloittain paikan päällä. Laseittain on kokeiltavissa  eri viiniä.

Valikoiman painotus on klassisissa viinimerkeissä ja pienten valmistajien viineissä. Maineikas ja palkittu Mantel & Korsten valmistaa suurimman osan Chin Chinin pikkusuolaisista. Torstaisin nautitaan livemusiikista, jolloin baarissa soi jazz tai viime vuosisadan hitit. Perjantaisin paikalla on DJ soittamassa menevämpää musiikkia eri tyylilajeissa. Tunnelma on silloin selvästi yökerhomaisempi. Tilava Chin Chin sopii hyvin myös isompien seurueiden juhlapaikaksi.

Time to wine lanseerasi muutamia vuosia sitten aivan uudenlaisen viininmaistelukonseptin.

Asiakas maistelee viinejä omaan tahtiin suoraan hanasta paikan oman maksukortin avulla. Automaatista on mahdollista valita eri suuruisia annoksia ja maistelut maksetaan lähtiessä. Viinejä voi myös ostaa mukaan baarin valikoimasta. Systeemin ainoa miinuspuoli on se, ettei tarjoilijan ja asiakkaan välille välttämättä synny todellista kohtaamista. Time to Wine löytyy sekä Kalamajasta että Rotermannin korttelista.

Plan B tarjoilee edulliseen hintaan pääasiallisesti eurooppalaisia viinejä. Keittiöstä on tilattavissa juustoja, leikkeleitä ja jälkiruokia juoman rinnalle. Paikka on vii-

konloppuiltaisin usein tupaten täynnä ja tunnelma on sen mukainen. Jos puheensorina ja täydet pöydät eivät häiritse, kannattaa suunnata tänne.

Palanen aitoa ja maistuvaa Italiaa Vinoteekki MarcoVinoa luotsaa italialainen Marco Calzoni. Hän maahantuo itse kaikki vinoteekkinsä viinit ja on sanomattakin selvää, että ne ovat italialaisia. ”Tunnen hyvin kaikki Italian viinialueet. Kierreltyäni ympäri Italiaa ja vierailtuani lukuisissa viinikellareissa, messuilla ja viinitapahtumissa, minusta on tullut oman alani asiantuntija”, kertoo Marco Calzoni.

MarcoVinosta löytyy myös italialainen keittiö ja viinin rinnalle voi tilata maukkaita alkupaloja, pitsaa, piadina-wrappeja ja salaattia. Ruokalistalle on tulossa lähiaikoina reilu lisäys kalaruokia. Vinoteekissä järjestetään säännöllisesti tapahtumia, esimerkiksi peri-italialaisia alkuillan aperitivoja. Marcon paikassa palvelu toimii ja on erittäin sujuvaa ja ystävällistä.

Uusimmasta tulokkaasta Veinosta löydät uuden olohuoneesi

Jos edesmennyt portugalilainen WineNot? oli kaikkien Tallinnan viinibaarien kuningas, saattaa hyvinkin olla, että paikka on löytänyt manttelinperijän. Iloinen retrotulokas Veino sijaitsee Suurtükilla vanhassakaupungissa. Sisustus on värikästä ja räiskyvää, muttei häritsevällä tavalla. Sisällä on lämmin tunnelma ja kaikki sisustusmateriaalit ovat kierrätettyjä. Musiikki on pienissä viinibaareissa tärkeällä sijalla ja Veinossa se on osattu ujuttaa täydellisesti ympäristöön. Se ei soi liian lujalla eikä häiritse keskusteluja.

Kaksi sommelierkaverusta Verner Lepp ja Paul Ojam avasivat viinibaarin tämän vuoden kesäkuussa. Napostelulista uudistuu juuri nyt, joten sitäkin kannattaa mennä

kokeilemaan. ”Veinon viinivalikoima sisältää suuren määrän luonnollisia viinejä. Suosimme myös uudenlaisia, innovatiivisia viininvalmistustapoja. Lisäksi olemme molemmat suuria kahvifaneja, joten meiltä saa myös laatukahvia”, sanoo Verner. Paikka on pieni, joten pöytävaraus on suositeltava.

Veinosta voi jatkaa matkaa syvemmälle vanhaankaupunkiin. Liehuva Espanjan lippu Lai-kadulla houkuttelee tutustumaan tarkemmin paikan antimiin. Toro on viini- ja tapaspaikka, jonka ovat luoneet kaksi innokasta viininystävää Danek Bergmann ja Timo Puronen. Pienen viinibaarin tunnelma on rento ja nuorekas. Viinit ovat peräisin Bodegas Caren viinitalosta Cariñenan alueelta Espanjasta. Omistajat maahantuovat itse kaikki Torossa tarjoiltavat viinit. Baarissa järjestetään säännöllisesti myös ruoka- ja viinitapahtumia. Seinillä on neljännes vuosittain vaihtuva taidenäyttely. Vessan seinällä luvataan seuraavanlaisesti: Koska juuri nyt et tee mitään, niin jätä arvostelu Tripadvisoriin ja baarissa sinua odottaa jääkylmä Limoncello. ■

Chin Chin, Kalaranna 8, Tallinna.

Time to wine, Kopli 6 ja Rotermanni 2, Tallinna.

Plan B, Kopli 20, Tallinna.

MarcoVino, Vana-Kalamaja 10, Tallinna.

Veino, Suurtüki 2, Tallinna.

Toro Veinikohvik, Lai 26, Tallinna. Tiks, Kopli 14, Tallinna.

Vixen vinoteek, Pagari 1, Tallinna. Pecorino, Pikk 31, Tallinna.

Pan y Vino, Pikk 34, Tallinna.

Veinituba Viru17, Viru 17, Tallinna.

Gloria Veinikelder, Müürivahe 2, Tallinna.

Noos Resto ja Veinibaar, Aia 10a, Tallinna.

Otto’s veinibaar, Toompuiestee 23, Tallinna.

Flamm, Rotermanni 2, Tallinna.

TEKSTI SUSANNA POIKELA, KUVAT TIIT TAMME, JAANAR NIKKER, MARIS RAUD, MARCO CALZONI

Chin Chin on tilava ja tyylikäs viinibaari Kalarannassa.

MarcoVinossa on aistittavissa rennon italialainen tunnelma.

Torossa maistellaan Bodegas Caren viinejä.

Tunnelmallinen ja hauskasti sisustettu Veino.

ly et ar rill nousi allinnan toiseksi par aaksi ra intolaksi

OlyBet Bar & Grill avattiin viime vuoden joulukuussa Tallinnan Vapaudenaukion lähettyville Harju-kadulle. Tämän vuoden huhtikuussa ravintola pääsi huikealle kakkossijalle Toptaste-toimituksen järjestämässä Tallinnan paras ravintola 2022 -äänestyksessä. ”Olemme erittäin otettuja tästä tunnustuksesta ja haastamme itseämme kehittymään tästä vielä lisää. Vuoden sisällä OlyBet Bar & Grill -sporttibaarista on tullut suosittu lounas- ja illanviettopaikka, mihin tullaan isommallakin porukalla katsomaan peliä tai viettämään vapaa-aikaa”, kertoo Olympic Entertainment Groupin markkinointi- ja myyntijohtaja Marko Arpiainen.

OlyBet Bar & Grillin lounaan ovat löytäneet niin paikalliset kuin myös matkailijat. Se ei ole ihme, koska herkullisen makunsa lisäksi lounas maksaa vain 5–7 euroa. Uudelta ruokalistalta löytyy nyt myös paljon kasvisvaihtoehtoja ja jaettavia annoksia. Menusta löytyy esimerkiksi herkullinen

Beyond meat-vegaaniburgeri ja Combo, joka on täyttävä annoslajitelma isommalle porukalle.

”Jalkapallon MM-kisat lähestyvät ja niihin olemme tietenkin valmistautuneet hyvin. Kahdeksalta suurelta taulutelevisiolta seuraa vaivattomasti otteluita ja samalla voi tilata maittavia ruokia ja juomia pöytään. Lisäksi monet tarjoilijoistamme palvelevat suomeksi”, vinkkaa Marko Arpiainen ja

kutsuu kaikki nauttimaan leppoisasta tunnelmasta OlyBet Bar&Grilliin. Keittiö on avoinna arkisin kello 23 asti ja viikonloppuisin puoleen yöhön.

Avoinna: ma–to 12–00 pe–su 12–02

OlyBet Bar & Grill Harju 6, Tallinna. www.olybetbarandgrill.ee

Viihtyisä sporttibaari sijaitsee Tallinnan vanhassakaupungissa.

Jaettavat Combo-ateriat sopivat isomman porukan illanviettoon.

Laivayhtiöt panostavat palveluun koronarajoitusten jälkeen

Laivayhtiöille joulun aika on parasta sesonkia pikkujoulu- ja uudenvuodenristeilyineen, joulupöytineen ja pakettitarjouksineen. Koronarajoitusten jälkeen panostetaan palveluun.

Helsinki–Tallinna-reitillä kilpaillaan myös viihdetarjonnalla, lasten ja nuorten palveluilla sekä tietysti hinnoilla.

M/S Finlandia luottaa vahvoihin perinteisiin

Tarjolla suomalaista kinkkua ja joululauluja Eckerö Linen M/S Finlandialla on kaksi tonnia joulukinkkua jo varattu Helsingin ja Tallinnan välisen reitin joulupöytään marraskuun 17. päivästä alkaen aina 3. tammikuuta saakka. Joulupöydän perinteet tulevat lähes kolmen vuosikymmenen takaa.

Joulukinkut ovat taatusti suomalaisia ja ne paistetaan perinteisellä tavalla laivan yhdistelmäuunissa. Normaalisti yhden vuorokauden aikana 400-paikkaisessa buffetravintolassa menee 6–8 suurta kinkkua.

Juhlapöytä notkuu muitakin herkkuja, kuten savustettua kalkkunaa, portviini- ja lasimestarin silliä, rosollia, lanttu-, peruna-,

ja porkkanalaatikkoa. ”Juhlapöydästä löytyy myös herkkuja niille, jotka haluavat kokeilla erilaisia jouluruokia, kuten sinappimarinoitua leipäjuustosalaattia, paneroitua kukkakaalia, hunajapaahdettuja hasselpähkinöitä tai muhennettua lehtikaalia.”

”Pyrimme huomioimaan erikoisruokavaliot jo menun suunnittelussa mahdollisimman kattavasti ja buffetin henkilökunta opastaa asiakkaat löytämään juuri heidän ruokavalioonsa sopivat herkut”, Eckerö Linen asiakaspalvelusta vastaava johtaja Kaisa Kartano kertoo.

Erikoisuutena hän mainitsee vegaanisen ”lasimestarin sillin”, joka ei olekaan kalaa, vaan munakoisoa. Keittiömestari Tuomas Sillanpään mukaan se maistuu varsin kalaisalta.

Buffet huipentuu jälkiruokapöytään, jossa on tarjolla esimerkiksi sitruunajuustokakkua, karpalosiirappia, tyrnipannacottaa ja glögipäärynöitä saksanpähkinöillä.

Ruokajuomat, kuten olut ja viini sekä muut virvoitusjuomat, kahvi ja tee sisältyvät buffetpöydän hintaan, joka on ennakkoon ostettuna 35 euroa ja laivalta ostettuna 37 euroa. 6–17-vuotiailta hinnat ovat 18 ja 19 euroa. Perheen pienimmät nauttivat antimista veloituksetta.

Osto- ja logistiikkapäällikkö Antti Kuittinen kertoo, että säpinää jouluaikana riittää. ”Varastoja täydennetään joka reissulla. Satamissa on aikaa vain noin 45 minuuttia”, hän kuvailee. Vuorokauden aikana lämpimiä annoksia voidaan tarjoilla jopa 20 000. Määrä vastaa suuren kongressihotellin menekkiä.

Joululauluja ja tähtiartisteja Joulun alla laivalla esiintyy lukuisia esiintyjiä ja artisteja. Viikonloppuisin Bar Nosturissa on jazz-, ja swingbändejä sekä cover-bändejä. Joulukonserteissa esiintyvät Anne Mattila ja Saija Tuupanen Muita esiintyjiä ovat muun muassa 11. marraskuuta Jiri Nikkinen

TEKSTI THE BALTIC GUIDE -TYÖRYHMÄ, KUVAT JENNI VIRTA, EMMI VIRTANEN, LAURI LAAN, PETRI SARASTE, TUUKKA ERVASTI

Eckerö Line tarjoaa jouluaikaan niin perinteisiä herkkuja kuin erikoisruokiakin.

Saija Tuupanen esiintyy M/S Finlandialla.

ja The Beatles Tribute Band, 30. marraskuuta Sami Saari, 6. joulukuuta Netta Skog ja 7. joulukuuta Sonja Lumme. Pub Helakassa viihdyttää trubaduuri joka päivä. Maanantaitanssit järjestetään kerran kuussa.

Baarimestareina ahertavat  Katja ja Erko kertovat, että varsinkin viikonloppuisin ja pikkujouluaikaan baareissa riittää säpinää. Jouludrinkkejä on jo listalla ja lisää suunnitellaan.

Nürnbergistä kotoisin oleva 70-vuotias Wolfgang Kube matkustaa ensi kertaa laivalla Suomeen. ”Tulen ehdottomasti ensi vuonna tänne uudestaan. Olen niin ihastunut ihmisten ystävällisyyteen ja palveluun”, hän kehuu.

Mitä matka maksaa?

Edullisimmin henkilölippu maksaa 20 euroa ja vilkkaimpana aikana noin 25 euroa. Paikka loungessa maksaa ma–to 25 euroa ja pe–su 30 euroa. Autopaikat ovat koosta ja kapasiteetista riippuen alkaen 19 euroa. M/S Finlandialla on kolme päivittäistä lähtöä Helsingin ja Tallinnan välillä.

Tallink tekee jälleen erikoisristeilynsä

Turusta Tallinnaan

Tallinkin Baltic Princess tekee jouluna erikoisristeilyn Turusta Tallinnaan 23.–25. joulukuuta. Risteily kestää kaksi yötä. Jouluaattona on runsaasti aikaa nauttia jouluisesta Tallinnasta.

Jouluristeilyllä on tarjolla kattavasti ohjelmaa, joulubuffet ja jouluista tunnelmaa. Myös joulupukki odottaa lapsia tällä risteilyllä.

”Risteilyä Turusta Tallinnaan on toivottu paljon. Haluammekin Baltic Princessin jouluristeilyllä vastata nimenomaan asiakkaidemme toiveisiin. Joulu laivalla on ihana ja stressitön tapa viettää joulua. Laivalla voi nauttia valmiista joulupöydistä sekä monipuolisesta ohjelmasta, kuten jouluaaton meritansseista Kyösti Mäkimattilan tahdittamana”, kertoo Tallink Siljan Turun aluejohtaja Nina Honkaranta

Turusta Tallinnaan -risteilyllä on tarjolla erityinen joulubuffet. Erilaisia ruokalajeja on yli 50, joista mainittakoon virolaiset verimakkarat ja hapankaali, suomalainen joulukinkku sekä ruotsalainen kalapöytä sekä maistuva koko perheen Julmust-juoma. Tänä vuonna 40 prosenttia joulubuffetin ruuista on vegaaniruokia.

”Haluamme aina tarjota matkustajillemme irtiottoja arjesta ja erityisesti jouluna haluamme tarjota heille mahdollisuuden siirtyä ilman jouluvalmisteluita suoraan herkkujen sekä elämysten pariin”,

kommentoi Tallink Siljan kaupallinen johtaja Kalle Katajainen. Megastar, Star ja marraskuun lopusta alkaen myös MyStar laivoilla buffetateria maksaa aikuisilta laivalta ostettuna 32 euroa ja ennakkoon ostettuna 29 euroa henkilöä kohden. Alle 5-vuotiaille ruokailu on täysin ilmainen. Seisovan pöydän ateriaan sisältyy myös kaikki juomat. Viinejä ja oluita tarjoillaan päivä- ja iltareiteillä. Joulunaikaan myös glögiä on tarjolla.

Marraskuun puolen välin jälkeen uusi MyStar  aloittaa liikennöinnin Tallinkin uusin laiva MyStar aloittaa liikennöinnin marraskuussa Megastarin rinnalla. Tallink lisää myös Helsinki–Tallinna-reitin kapasiteettia 27. marraskuuta alkaen tuomalla reitille jopa neljä täysin uutta päivittäistä laivavuoroa Star-aluksellaan. Marraskuun lopusta lähtien tarjolla on jopa 16 vuoroa päivässä.

Valmiit pikkujoulupaketit merellä ja maissa Tallink tarjoaa matkailijoille myös pakettimatkoja. Pikkujouluporukka voi nauttia pidemmästä reissusta ensin Tallinkin laivalla ja sitten Tallink Spa & Conference -kylpylähotellissa. Matkapakettiin sisältyy yöpymisen lisäksi hotellin herkullinen ja juhlava viiden ruokalajin illallinen. Aamulla ehtii vielä käväistä saunomassa ja kylpemässä hotellin kylpylässä. Pikkujoulupaketti on saatavilla marras ja joulukuun ajan.

Viking Line huomioi lapset ja nuoret

Viking Line huomioi joulusesongin aikana erityisesti lapset ja nuoret. Ville Viking tapaa ja viihdyttää matkustavia lapsia laivalla kolme kertaa päivässä. Ohjelmassa muun muassa karkkibingo, Ville Viikinki-tatuointeja ja yllätysleikkejä. Leikkialue sijait-

see Red Rose -kahvilassa kahdeksannella kannella.

Teini-ikäisille on myös erilaisia pelejä, kuten PS4-nurkkaus, Viking-karaokea ja tietovisoja. Tietovisa järjestetään laivan pubissa. Taikuri Kim Wist esiintyy 26.–30. joulukuuta ja Circus Triorella 1.–8. tammikuuta 2023.

Viking Linen tämän vuoden joulubuffetin (17.11.–26.12.) yhteistyökumppaneina ovat Ruotsin kokkimaajoukkue sekä juniorikokkijoukkue, joiden tarkoituksena on tarjota kaikenikäisille matkustajille kulinaarisia elämyksiä. Buffetmenu on osittain Ruotsin palkitun kokkimaajoukkueen suunnittelema.

Pohjoismainen perinteinen joulupöytä sisältää suomalaista ja ruotsalaista joulukinkkua, lipeäkalaa, peruna-, porkkana- ja lanttulaatikkoa, Gustafskorv-makkaraa, lihapullia, janssoninkiusausta, silliä ja silakkaa, kalaa ja mätejä, merileväkaviaaria ja paljon muuta.

Myös kasvissyöjät on huomioitu laajalla ruokavalikoimalla, johon kuuluu kylmiä ja lämpimiä vegaanivaihtoehtoja. Joulupöydässä on muun muassa sinappihaudutettua lehtikaalia, juurisellerisalaattia saksanpähkinöiden kera, pikkelöityä lanttua, rosollia, portobello-sieniä ja paljon muuta.

Erikoisristeilyjä ja viihdettä laivalla Viking Linen viihdetarjonta kattaa eri musiikkilajit Suomi-iskelmistä poppiin, rockiin ja myös klassiseen musiikkiin. Punaisilla laivoilla esiintyvät niin tanssikansan kestosuosikit kuin festareiden kuumimmat nimet. Erikois- ja viihdelähdöt Helsingin ja Tallinnan välillä Viking XPRS -aluksella tarjoavat tanssia ja viihdettä aamusta iltaan.

Uutta on myös ”Euroviisuristeily”. Esimerkiksi lauantaina 3. joulukuuta risteily lähtee Helsingistä kello 20.30, saapuu Tallinnaan kuudelta aamulla ja lähtee takaisin kohti Helsinkiä seitsemältä aamulla ja palaa Helsinkiin kello 9.30. Risteilyn hinta on noin 40 euroa.

Päiväristeilyt tarjoavat vaihtelua niille, joille matka on tärkeämpi kuin määränpää. Samaisena lauantaina Helsingistä lähtee päiväristeily Tallinnaan 10.30 ja takaisin Helsinkiin se saapuu illalla puoli kahdeksalta. Joulupöytineen matka maksaa 50,30 euroa. Päiväristeilyn normaalihinta on 15–18 euroa. Miniristeilyn hytteineen saa 26–30 eurolla.

Laivalla on myös mahdollista yöpyä ja viettää seuraava päivä Tallinnassa. Matka Helsingistä alkaa 20.30 ja paluu seuraavana päivänä on kuudelta illalla. B-luokan hytillä matka maksaa 45,80 euroa. n

Tallinkin laivoilta löytyy herkkuja ja elämyksiä.

Viking Linen joulumenun suunnitteluun on osallistunut Ruotsin kokkimaajoukkue.

Ruoka on keittiömestari Tuomas Sillanpään intohimo. Vapaa-aikanaan hän sienestää ja marjastaa.

Keskiaikaiset kapakkamuorit ja mureat siansaparot

Palvelu tiskillä voi olla yllättävän tylyäkin, riippuen siitä millä päällä paksuissa helmoissa heiluvat emännät kulloinkin sattuvat olemaan. Lepytykseksi kannattaa varata heille tipiksi yksi ”äksyn emännän kolikko”.

III Draakonit löytyy Tallinnan raatihuoneen vanhasta oikeussalista, torin puoleiselta kyljeltä. Ruokapaikka tarjoaa paikan päällä valmistettuja riistaruokia, piirakoita ja lämmintä keittoa. Paikka on pieni ja hämyinen eikä varsinkaan iltaisin istumapaikkoja löydy sisältä helposti. Kapakan edustalla on kuitenkin pitkiä pöytiä, joiden ääressä kelpaa myös nauttia paikan antimista ja raatihuoneen torin tunnelmasta.

Yksi emännistä toteaa, että koirat ovat aina tervetulleita, mutta ihmisten suhteen ollaan tarkempia. Ovenpielestä löytyykin kori täynnä paksuja luita, joita koirat voivat ottaa kaluttavakseen.

Oluttuopin kyytipoikana voi kokeilla pitkään kypsytettyjä mureita siansaparoita, jotka syödään sormilla paikan tavan mukaan. Annoksen saat kolmella rahalla eli nykyvaluutassa kolmella eurolla.

Savikupeissa tarjotut yksinkertaiset ruoat ovat kauniita ja houkuttelevia. Kun ruoka ja juoma on nautittu, omat astiat kerätään pöydältä ja viedään niille varattuun koriin. Näin säästetään kapakkamuorien kovaa työtaakkaa. Tämä paikka on taatusti vierailun arvoinen, jos keskiaikainen elämänmeno ja ruoka kiinnostaa. ■

III Draakon, Raekoja plats 1, Tallinna.

TEKSTI SUSANNA POIKELA, KUVA III DRAAKON

Tallinnan parhaat maut löytyvät nyt yhdestä paikasta

Jokainen kokenut matkailija tietää, ettei ole parempaa paikkaa kokeilla kaikkia paikallisia makuja, kuin food court. Kesällä Viru Keskuksessa avattu Virun Ruokakatu on Tallinnan uusin ja tyylikkäin herkuttelupaikka, josta löytyvät kaupungin 15 parasta kotimaista ja kansainvälistä katuravintolaa.

Maailman MikkelleristäTOP5-käsityöoluet

Täältä löytyy kymmeniä maailman huippuoluita sekä niihin sopivia pikkupurtavia. Voit järjestää leikkimielisen olutkilpailun ja maistaa ystäviesi kanssa useita olutlajeja, nauttia lempijuomistasi tai maistaa rypälepohjaisia oluita (kyllä, niitäkin on!).

Suoraan Lontoosta lennätetyn reseptin mukaan valmistetut Mikkellerin kanansiivet ovat saavuttaneet jo hittisuosion. Suosittelemme tilaamaan niitä juoman rinnalle.

Samsa Family Bakers

Uzbekistanilainen keittiö tarjoaa parhaita perinneruokiaan Samsa Family Bakersissa. Voit kokeilla esimerkiksi virolaisten herkkusuiden suosikkeja pilaffia tai samsaa. Samsa on uzbekkien oma täyttävä lihapiirakka.

Ruokalistalta löytyy myös perinteinen lagmanmuhennos tai höyrytetyt mantit, jotka ovat raviolin tai pelmenien tapaisia liha-sipulitäytettyjä taikinataskuja. Samsa tarjoilee myös kuumia ja mausteisia keittoja, jotka sopivat hyvin nautittaviksi kylmällä säällä. Lämmitä Kaukasian ruoilla niin kehoa kuin mieltäsi.

Stereo Street Food

Makuhermojasi ihanasti hivelevä kohtaaminen odottaa sinua eteläamerikkalaisessa Stereo Street Foodissa. Ruokapaikka pursuaa värikkäistä ja maistuvista ruoista ja juomista. Täältä löydät esimerkiksi jukkapalmun juurista valmistettuja terveellisiä ja herkullisia ranskalaisia. Voit kokeilla perulaista alkuruokaa tiratidoa, joka muistuttaa tunnetumpaa ceviche-ruokaa.

Ruokalistalta löytyy myös lampaanlihasta valmistetut picadillot. Stereossa tämä annos tarjoillaan Morito-salsan ja Oaxaca-juuston kera. Suussa sulava katuruokaelämys odottaa sinua aivan Tallinnan sydämessä!

Jos kaipaat jotain makeaa, Pavlova yllättää sinut varmasti.

Pavlovan paikan päällä muutamassa minuutissa valmistettavat ilmavat minikakut ovat kuin suussa sulava pilvi, joka koostuu kermavaahdosta, marjoista ja suklaasta. Annokset ovat kerrassaan houkuttelevia!

Pavlovan valmistama jälkiruoka on nautinto sekä makuhermoille että silmille. Jos kuitenkaan et kaipaa aivan niin makeita leivoksia, niin tiskiltä löytyy myös ihania klassikkoja, kuten eclairleivoksia, puff-leivonnaisia ja makeisia.

Tässä vain pieni otos koko Ruokakadun monipuolisista makuelämyksistä, jotka odottavat sinua Viru Keskuksen ensimmäisessä kerroksessa. Paikan päällä voit nauttia myös kiinalaisen, havaijilaisen, Lähi-idän, japanilaisen sekä italialaisen keittiön ruokia.

F.Burger

F.Burger on maailmanlaajuisesti levinneen runsaskastikkeisen ”dirty food” -ruokailmiön edustaja Virossa. Ravintolan hampurilaiset tunnetaan kaikkialla Tallinnassa. Paikan päällä valmistetut hampurilaispihvit sopivat niin avokadon, perunalettujen kuin F.Burgerin omien briossien väliin. Burgerien lisukkeet ja kastikkeet ovat yhtä värikkäitä ja monipuolisia. Kaiken tämän rinnalla on tarjolla käsintehtyä teetä.

Lisäksi voit maistella keittoja, jälkiruokia ja muita pääruokia, mutta ruoan tunnusmerkkinä on edelleen sen ihana maku ja terveellisyys.

Tietysti saatavilla on myös mätiä, samppanjaa, tuoreita ostereita ja kaupungin parasta kahvia, leivonnaisia sekä paikallisen maatilan maidosta valmistettua Külm-nimistä käsityöjäätelöä. Nähdään Tallinnan sydämessä uudella ja upealla Ruokakadulla!

VIRU TOIDUTÄNAV / VIRU FOOD HALL • VIRU KESKUS VIRU VÄLJAK 4 • VIRUKESKUS.COM

Tuore suurlähettiläs Vesa Vasara: ”Koskaan ei saa missata hyvää kriisiä”

”Kriisit johtavat usein muutokseen, jolla on hyviäkin seurauksia. Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen aiheuttama energiakriisi on tästä hyvä esimerkki.

Sota tulee nopeuttamaan vihreää siirtymää Euroopassa”, hän sanoo.

Suomen Viron uusi suurlähettiläs

Vesa Vasara on paitsi optimisti, myös kokenut diplomaatti, joka näkee mahdollisuuksia sielläkin, missä muut näkevät vain surkeutta ja epätoivoa.

Tallinna on tuttu paikka Vesa Vasaralle jo kymmenen vuoden takaa, jolloin hän toimi ministerineuvoksena Suomen suurlähetystössä kolmen vuoden ajan.

Tallinnaan hän sanoo tulleensa mielellään. ”On jännä huomata,

miten katukuva on muuttunut ja miten Tallinna on kansainvälistynyt”, hän kuvailee.

”Kymmenen vuotta sitten ei kaupunkikuvassa näkynyt erivärisiä ihmisiä juurikaan. Luksustaloja on noussut ja vanhoja arvotaloja on kunnostettu muuallakin kuin Kadriorgissa.”

Yhteistyö tiivistyy

Vesa Vasaran mukaan Suomella ja Virolla on pari yhteistä päänsärkyä. Ne liittyvät molemmat turvallisuuteen, tarkemmin

Viro on vaurastuttanut jo pitkään Suomea ja tietysti myös Suomi Viroa.

sanottuna puolustukseen ja energiaan.

Sopimusperusteinen turvallisuuden aika on raunioitettu ja huoli energiasta on myös yhtei-

nen. Euroopan unionin kansalliset rajat ovat näiden myötä loiventuneet.

Näistä hän mainitsee esimerkkeinä Estlink ykkösen ja kakkosen, jotka yhdistävät Suomen ja Viron sähköverkot toisiinsa. Estlink kolmosesta on jo tehty aiesopimus.

Toisena hyvänä esimerkkinä Vasara mainitsee koko Euroopan laajuisen energiayhteisön. ”Tanskan sähköstä tuotetaan tällä hetkellä noin puolet tuulivoimalla, mutta se ei olisi mahdollista ilman

Norjan vesivoimaa ja Ruotsin ydinvoimaa, jotka toimivat myös silloin, kun ei tuule”.

Virolaiset puolestaan on rakentamassa valtavaa merituulipuistoa Riianlahdelle. Vasara näkee, että edessä on vaikea ylimenokausi, mutta Venäjä voi pelata tässä pelissä korttinsa vain kerran. Joka tapauksessa vihreä siirtymä etenee.

Euroopan näkymätön käsi ”Näkymättömällä kädellä” suurlähettiläs Vasara tarkoittaa Euroopan unionia, joka sitoo rahoi -

TEKSTI PETRI SARASTE, KUVAT TIMO HUTTUNEN

Suurlähettiläs Vesa Vasaralle Tallinna ja Suomen suurlähetystö ovat tuttuja paikkoja jo kymmenen vuoden takaa.

tuksellaan jäsenmaitaan yhteen. Tämä yhdistää toisiinsa niin Ruotsia, Suomea kuin Tanskaa, Viroa ja Latviaa.

Tämän Vasara näkee siunauksellisena, kun Baltian maat irrottautuvat Venäjän energiasta vuoteen  mennessä.

”Tämä ei olisi mahdollista ilman EU:ta. Siellä on tehty hyvin pitkäjänteistä työtä” Vasara painottaa.

Tuulivoiman hän näkee muuttavan koko energiamarkkinat. ”Jossain päin Eurooppaa tuulee aina ja tämä energia pitää pystyä siirtämään maasta toiseen.”

Norja on lisännyt kaasun tuotantoaan. Tämä lisää huoltovarmuutta ja mahdollistaa hintojen laskun. Ilman Norjaa iso osa Euroopasta olisi vaikeuksissa, vaikka se on myös bisnestä. ”Norja on kuin ratsuväki, joka tuli oikeaan aikaan paikalle”, hän innostuu kehumaan. ”Tällainen energiapolitiikka edistää samanaikaisesti paitsi turvallisuutta, ilmastopolitiikkaa myös bisnestä.”

Suomen tuleva Nato-jäsenyys vahvistaa koko Baltian alueen turvallisuutta ja se tapahtuu keskitetysti Brysselistä käsin. Suurlähettilään tehtävä on tukea muun muassa lähetystössä toimivien rajavartioston ja armeijan yhteysupseerien sekä poliisin työtä.

Viron etu on Suomen etu Suomen ja Viron välillä vallitsee hyvin erityinen suhde. Viro on vaurastuttanut jo pitkään Suomea ja tietysti myös Suomi Viroa.

”Kymmenen vuotta sitten suomalaisia yrityksiä oli Virossa noin  , nyt niitä on noin  . Suomi on ajanut Ruotsinkin ohi. Ruotsi oli rahallisesti mitattuna jonkin aikaa suurempi kahden suuren pankkinsa takia, mutta tuotannossa Suomi on aina ollut ykkönen.”

Suomen Tallinnan suurlähetystö

■ Suomen suurlähetystössä työskentelee noin 30 työntekijää. Tallinnaan lähetettyjä diplomaatteja on kolme.

■ Lähetystö sijaitsee Toompeanmäellä ja se toimi samassa rakennuksessa jo vuosina 1923–1940.

■ Uudelleen se aloitti samassa paikassa perusteellisen remontin jälkeen vuonna 1996.

■ Lähetystö on viiden rakennuksen kokonaisuus, jonka vanhimmat rakennukset ovat peräisin 1770-luvulta.

■ Rakennuksessa asui aikoinaan vuosina 1922–1940 Viron ensimmäinen presidentti Konstantin Päts.

■

■

■

■ Saksan lähetystön ensimmäinen sihteeri 2000–02 Berliini.

■ Saksan lähetystön ensimmäinen sihteeri 1998–99 Bonn.

■ Tärkeimpinä tehtävinään hän pitää 1. syyskuuta 2022 alkaneella suurlähettiläskaudellaan turvallisuuspolitiikkaa ja energiakysymyksiä.

Suurlähettiläs Vesa Vasaran lempikohteet

Virossa

1. Tallinnassa hän yleensä kulkee vähän kauemmas keskustan ja Vanhankaupungin alueelta.

2. Pitää kävelyretkistä Kalasatamassa ja Telliskiven alueella.

3. Suurlähettilään lempipaikkoja Tallinnan ulkopuolella ovat Haapsalu ja Tartto.

Viron osuus Suomen ulkomaan viennistä oli vielä ennen Venäjän hyökkäyssotaa , prosenttia, kun se esimerkiksi Tanskaan oli , prosenttia. Viro on tehnyt viime aikoina myös yritysostoja Suomesta.

Tiikerinloikka muutti kaiken Viro on vaurastunut. Uudelleen itsenäistyminen ja vuoden  ”Tiikerinloikka”-hanke oli sysäys kehitykselle, josta Viro voi olla nyt hyvin ylpeä. Pari vuotta myöhemmin maan kansallinen tietoyhteiskuntastrategia astui voimaan.

”Se muutti toimimattoman neuvostojärjestelmän kehittyneeksi tietotekniikkamaaksi”, Vasara kuvailee.

Nopeasti kehittyvässä innovatiivisessa ympäristössä ovat monet menestystarinat saaneet alkunsa. Nykyään jo alakoululaiset osaavat koodata.

”Virolaiset ovat löytäneet oman tiensä, eivätkä he imitoi ketään. Itsellänikin kesti pitkään tajuta Baltian maiden keskinäiset erot, eli se että sisaret eivät ole toistensa näköiset”, Vasara miettii.

”Minua ei saa hiljaiseksi millään”

Tammikuussa -vuotta täyttävän Vesa Vasaran sukujuuret juontavat Karjalaan. Hän sanoo

olleensa aina vilkas ja kova puhumaan eikä häntä liioin saa oikein hiljaiseksi millään kielellä, sillä hän puhuu hyvin seitsemää kieltä.

”Isääni tämä puheliaisuuteni joskus hermostutti ja hän lupasi minulle viisi markkaa siitä, että pidän suuni viisi minuuttia kiinni. Se ei koskaan onnistunut”, hän nauraa.

Kymmenen vuotta sitten suomalaisia yrityksiä oli Virossa noin 3500, nyt niitä on noin 6000.

Laajan kielitaidon lisäksi häntä on työssään auttanut historian tuntemus. Hän on tutkinut ja tehnyt lopputyönsä Helsingin yliopistossa Baltian saksalaisista - ja -luvuilla. Kahteen otteeseen hän on työskennellyt myös Suomen Saksan suurlähetystöissä Bonnissa ja Berliinissä.

Saksalaisen aateliston jälki näkyy monella tavalla vielä katukuvassa, kulttuurissa ja kielessä. ”Tämä Baltian saksalainen historia on nykyisin melko vähän tunnettua”, sanoo suurlähettiläs Vesa Vasara. ■

Suurlähettilään toimenkuvaan kuuluu turvallisuuspolitiikan lisäksi yhä enemmän myös suomalaisyritysten etujen ajamista.

Vesa Vasara

Syntynyt 8.tammikuuta 1963, Helsingissä.

Suurlähettiläänä Kööpenhaminassa vuosina 2017–2021.

Lontoon lähetystön kakkosmies (Deputy Head of Mission) 2021–22.

Joululahjaksi käsitöitä ja nykymuotoilua

Katariinan killan talossa työskentelee 21 taiteilijaa.

Katariinan kilta perustettiin vuonna . Killan keskiaikainen rakennus löytyy Müürivahen ja Vene-kadun yhdistävältä poikkikadulta. Tällä hetkellä killan kahdeksassa ateljeessa työskentelee  taiteilijaa, jotka lähes kaikki ovat valmistuneet Viron taideakatemiasta. Katariinan killan tiloista voi ostaa keramiikkaa, lasitöitä, tekstiili- ja nahkaesineitä, paperitaidetta, koruja sekä tyylikkäitä hattuja.

”Tällä hetkellä Virossa arvostetaan enemmän teollista muotoilua, kuin taidekäsityötä. Aikanaan työskentelin myös tekstiilisuunnittelijana ja tiedän, kuinka hienoa on nähdä omia luomuksia kävelemässä vastaan kaupungilla. Mutta taidekäsityötä tehdessä taiteilijan luomisprosessi kulkee päästä sydämen läpi käsiin ja teos on aina uniikki”, valaisee tekstiilitaiteilija Kaire Tali.

”Esimerkiksi gobeliinien tekoa ei enää edes opeteta taidekouluissa. Aikaisemmin taito oli yksi tärkeimmistä ja se tuli oppia. Haluaisin itse tulevaisuudessa keskittyä uudelleen gobeliinien tekoon ja tehdä niistä näyttelyn. Suurien seinävaatteiden teko on kuin lan-

goilla maalaamista. Uskon, että gobeliinitaide nousee vielä suosioon”, sanoo Kaire Tali.

Taidekäsitöitä Mestareiden pihalta Mestareiden piha sijaitsee kivenheiton päässä Katariinan killasta. Puodeissa ja ateljeissa myy-

dään käsityömestareiden taidetta ja designtuotteita. Idyllisen sisäpihan vanhimmat rakennukset ovat peräisin -luvulta. Keskiaikaisen Tallinnan tunnelma on käsinkosketeltava. Ostosten lomassa voi nauttia kupin kahvia ja suussa sulavaa käsityösuklaata kahvila Pierre Chocolateriessa.

Virolaista nykymuotoilua keskustasta Kalamajaan Tallinnan keskustassa Solaris kauppakeskuksen pääkäytävällä on toinen toisensa perään kiinnostavia muotikauppoja. Pääasiallisesti virolaisia designtuotteita ja vaatteita myyvät Krunnipea, Levi Design Shop ja Eesti Disaini Maja.

Lahjakkaiden ukrainalaisten muotisuunnittelijoiden luomuksia löytyy Hata-nimisestä myymälästä. Vaatteissa voi nähdä slaavilaisten vaikutteiden ja tämän päivän katumuodin yhteensulautumista.

Monipuolisin keskittymä virolaista nykymuotoilua ja muotia sijaitsee Kalamajassa Telliskiven luovan keskuksen alueella. Ravintola F-hooneen kyljestä lähtee kolme sisäostoskatua. Myymälät levittäytyvät aina Telliskiven ulkogallerian ympäristöön saakka.

Telliskiven, Depoon ja Baltian asematorin koluamiseen olisi hyvä varata ainakin yksi kokonainen päivä. Alueella on nimittäin kymmenittäin mielenkiintoisia muoti- ja lahjatavaraliikkeitä, antiikkia, paikallista ruokaa ja virolaista luonnonkosmetiikkaa. ■

Katariinan kilta (Katariina Gild), Vene 12, Tallinna.

Mestareiden piha (Meistrite hoov), Vene 6, Tallinna.

Solaris kauppakeskus Estonia puiestee 9, Tallinna.

Telliskiven luova keskus, Telliskivi 60a, Tallinna.

Depoo, Telliskivi 62, Tallinna.

Baltian asematori, Kopli 1, Tallinna.

TEKSTI SUSANNA POIKELA, KUVAT ANDREI CHERTKOV

Solaris-keskuksen katukerroksesta löytyy monta virolaista nykydesignia myyvää kauppaa.

Keramiikkataide on Virossa suosittua ja valikoimaa löytyy paljon.

Tekstiilitaiteilija Kaire Talin luomuksia löytyy Katariinan killan talosta.

Laukkumuodissa on nyt havaittavissa hauskaa geometriikkaa.Solariksen Designnutista saa lahjat perheen pienimmille.Lämpimät ja tyylikkäät villatohvelit jouluun.

Perinteiset joulumarkkinat ympäri Viroa

25.11.–8.1. Tallinnan Raatihuoneen torin joulumarkkinat, Raekoja plats, Tallinna.

27.11.–8.1. Tarton joulukylä, Raatihuoneen tori, Tartto.

2.–4.12. Tarton messukeskuksen joulumarkkinat, Fr. R. Kreutzwaldi 60, Tartto.

10.12. Villa Ammenden joulumarkkinat, Mere pst 7, Pärnu.

11.12. Viron Taideakatemian (EKA) joulumarkkinat, Põhja pst 7, Tallinna.

17.–18.12. Pärnun joulukylä, Vapaudenaukio, Pärnu.

23.–26.12. Narvan joulukylä, Narvan linna, Narva.

Vuosisataiset jouluperinteet

Virossa joulua juhlitaan myyjäisillä sekä hyvällä ruualla ja juomalla.

Tallinnan raatihuoneentorille pystytettiin Euroopan ensimmäinen kaupungin joulukuusi jo vuonna 1441. Raatihuoneentorin joulutori on Viron joulumarkkinoiden kruununjalokivi. Joulutorin tunnelma ja kauneus tulevat parhaiten esiin illalla ja yöllä.

Joka puolella tuikkivat jouluvalot, puiset myyntikojut seisovat vieretysten ja upean joulukuusen ympärille on kokoontunut ihmisiä nauttimaan musiikkiesityksistä, hehkuviinistä ja hyvästä seurasta. Torilta voi ostaa monipuolisesti käsityötä, talviasusteita ja paikallisia ruokia.

Mutta kauas taakse ei myöskään jää modernimmat Viron taideakatemian vuosittaiset joulumyyjäiset. Tänä vuonna jouluinen myyntitapahtuma järjestetään EKA:n tiloissa Kalamajassa. Viisikerroksisen akatemian käytävät täyttyvät yli 90 myyntipaikasta, joissa myydään opiskelijoiden ja EKA:sta valmistuneiden taide- ja muotoilutöitä.

Tarton valossa kylpevä joulukylä ja Pärnun joulumarkkinat

Tartossa avataan jo 26. kerran perinteiset Tarton joulumarkkinat Tarton messukeskuksessa. Joulumarkkinoilla on mukana

150 myyntikojua ja vuotuinen tapahtuma kerää yleensä yli 10 000 vierailijaa.

Vanhan yliopistokaupungin raatihuoneentorille nousee jälleen tunnelmallinen joulukaupunki, jonka kauniit, lasiset joulupaviljongit valaisevat pimeitä talvi-iltoja. Joulukaupungin lasipaviljongeissa voi nauttia kuumia juomia ja piparkakkuja.

Paikan päältä löytyy myös askartelupaviljonki ja kelkkailumahdollisuus lapsille.

Pärnun joulukylä löytyy Vapauden aukiolta. Joulupukki kutsuu niin suuret kuin pienet vieraat ottamaan osaa joulumarkkinoiden tapahtumiin ja nautti-

maan tunnelmasta. Toinen viihtyisä joulutapahtuma Pärnussa on Villa Ammendessa, jonka joulutorilta löytyy maukkaita ruokia ja juomia, koruja, mattoja, käsityötä ja lahjatavaroita.

Narvan keskiaikaisen linnanpihan joulu Tänä vuonna Narvan linnan pohjoispiha muuttuu tunnelmalliseksi joulukyläksi aivan jouluaaton kynnyksellä. Jokainen kolmesta tapahtumapäivästä on omistettu tietylle historian ajanjaksolle ja maalle. Joulukylästä löytyy tietenkin myös joulupukin talo. Päivittäin on tarjolla viihdettä, esityksiä, kilpailuja ja työpajoja. n

TEKSTI MARK TAYLOR, KUVAT NARVAN MUSEO, TARTON MESSUKESKUS, HANS JAKOB VÄÄR

Narvan linnan pohjoispiha muuntuu Joulukyläksi, jossa on tekemistä koko perheelle. Kylä on avoinna 23.–26.12.

Joulupukki odottaa pieniä vieraita Tarton messukeskuksen joulumarkkinoilla.

EKA:n joulumyyjäiset ovat taideakatemian viidessä kerroksessa.

Tallinna kehittyy ja muuttuu jatkuvasti. Kaupungin sydämessä sijaitseva Rotermann on uuden Tallinnan ensimmäinen autoton kaupunginosa.

Rotermannin sanotaan olevan ”The Bold Town of Tallinn” eli rohkea kaupunkitila, joka on tehty ihmisille, ihmisten ehdoilla.

Korttelissa on 14 omaleimaista rakennusta, ja lähes jokaisella talolla on ollut eri arkkitehti.

Rotermannissa yhdistyvät mielenkiintoisesti 1800-luvun teollinen perintö ja moderni kaupunkiarkkitehtuuri.

Ensimmäiset modernit rakennukset valmistuivat Rotermanniin 20 vuotta sitten. Korttelin uusin rakennus, Ajamaja eli suomeksi aikatalo, valmistui vuonna 2021. Rakennuksessa on toimistotiloja, jotka ovat kaupungin halutuimpia.

Kahviloita, muotia ja kulttuuria

Muodin ystävien iloksi Ajamajassa toimii myös arvostettu Ivo Nikkolo -kauppa sekä COS:n tilava myymälä. Aulassa on Viron kansallismuseon pop-up-näyttely.

Ajamaja on ehdottomasti yksi niistä rakennuksista, joihin kannattaa tutustua Tallinnassa vieraillessa.

Aivan Ajamajan vierestä löytyy pieni kävelykadu nimeltä Stalkeri käik. Katu on nimetty maailmankuulun elokuvan mukaan. Tämä on paikka, jossa Andrei Tarkovskin vuonna 1979 julkaistu ”Stalker” kuvattiin.

Nykyään Stalkerin kujalta löytyy kymmeniä pieniä ja ainutlaatuisia ruoka- ja juomapaikkoja. Kadun pätkällä toimii yksi Tallinnan arvostetuimmista kahvilaleipomoista nimeltä

Røst. Paikka on kuuluisa kanelipullistaan, joita odottaessa vieraat joutuvat jopa hetken jonottamaan.

Stalkerin kujalla toimivat myös monien oluen ystävien suosikki Brewdog ja viinipalvojien arvostama Time To Wine. Kujalla on myös Flamm, jossa pizzaa muistuttavia aitoja flam-

mkucheneja paistetaan kuumassa uunissa.

Lisäksi kadulla on pieni terveysbaari Purée, jossa on joka päivä uusi menu ja jonka borssikeitto on yksinkertaisesti herkullista. Stalkerin kujalla on myös pieni Jeff de Bruges -suklaakauppa, josta voi vaikkapa hakea makean lahjan läheiselle.

kaupungissa

Ostoksia ja ravintoloita ajanviettokeskuksessa Rotermannissa on itse asiassa lähes 20 erilaista ruoka- ja juomapaikkaa. Korttelista onkin tullut yksi tallinnalaisten suosituimmista ruokailualueista.

Alueelta löytyy kaksi Michelin-maininnan saanutta ravintolaa: ravintola Pull, joka on lihanystävien paratiisi sekä viiniravintola R14.

Yksi kaupungin parhaista vegaaniravintoloista, Oasis, toimii myös Rotermannissa. Belgialainen Bruxx, aasialaisvaikutteinen Om House, Platz ja Taqueira ovat kaikki alueella.

Ja tietysti pitää mainita Leviere-kahvila. Tämä viihtyisä kahvila valmistaa Tallinnan parhaat macronit. Aamiaiselle kannattaa mennä Orangerieen. Ranskalaistyylinen ravintola on avoinna jo kello 8.30 aamulla. Toinen aamiaispaikkavaihtoehto on Gallery Café Ajamajassa. Tilava ja valoisa kahvila toimii myös näyttelytilana.

Rotermannissa on useita viini- ja olutbaareja. Alueella on myös Tallinnan ainoa tapahtumapaikka, jossa elävää musiikkia soitetaan joka ilta ja tanssitaan usein myös arkisin.

Vuoden 2022 lopussa Rotermannissa aloittaa toimintansa Viron ensimmäinen robottibaari.

Rotermann on kaupunki kaupungissa. Ihmisille tehty julkinen tila, jossa on gallerioita, puistonpenkkejä, pieniä katuja ja aukioita. Alueella voi viettää aikaa ja vain olla. Korttelissa voi tehdä kävelyretkiä, ihailla joulukuusta tai lukea kirjaa puiston penkillä.

Jouluostokset kannattaa tehdä myös Rotermannissa. Alueella on useita kauppoja, joita muualla Tallinnassa ei ole. Korttelissa toimii Tallinn Design House sekä palkitun muotisuunnittelijan Diana Arnon myymälä. Lisäksi löytyy kauneushoitoloita ja kaupungin paras kukkakauppa: Peter Boeijkensin FleuRRoyale.

Jos tämä kaikki ei vielä riitä, sijaitsevat suuret ostoskeskukset lähellä, vain muutaman minuutin kävelymatkan päässä.

Foorum- keskus on kätketty aarre

Rotermannin vieressä sijaitseva Foorum-keskus on Tallinnan kätketty aarre. Keskus on ravintola ja myymäläkeskittymä.

Kaupungin sydämessä sijaitsevassa Foorumissa on muun muassa Tallinnan keskikaupungin suurin kangasmyymälä.

Tunnetut tuotemerkit kuten Marimekko, Twist & Tango, Second Female, Samsoe&Samsoe, Replay, Tom Ford, Furla, Six Ames, Nymph, Dyrberg/Kern, Ilse Jackobsen ja Royal Republic löytyvät Forum-keskuksesta.

Keskikaupungin ainoa LUSH-myymälä sijaitsee Foorumissa. LUSH-tuotteet ovat 99,9 prosenttisesti kasvispohjaisia. Tuotteet valmistetaan tilauksesta, mikä tarkoittaa sitä, että ne sisältävät vain tuoreita raaka-aineita.

Keskuksessa toimii myös latinalaisamerikkalainen ravintola Cubanita, jossa joka keskiviikkoja torstai-ilta vietetään tanssien bachatan ja salsan rytmeissä.

Foorum keskus Narva mnt 5, Tallinna.

Alueella

Rotermannin korttelissa on yhdistetty vanhaa ja uutta.

Foorum on kaupungin sydämessä oleva ravintola- ja myymäläkeskus.

Kahvilaleipomo Røst on kuuluisa kanelipullistaan.

Hemmottelua kauneuden ja hyvinvoinnin keitaassa

tosuunnitelma yhdessä asiantuntijoiden kanssa.

Viru Keskus avasi lokakuussa neljänteen kerrokseen kauneuden ja hyvinvoinnin keitaan, jonka kauppakeskus on nimennyt Ilusfäär-alueeksi eli kauneussfääriksi.

Terveysasema Confido avasi Ilusfäär-kerrokseen sekä päivystyspoliklinikan että esteettisiin palveluihin keskittyvän kauneusklinikan. Confidon Esteettinen klinikka tarjoaa runsaasti erilaisia innovatiivisia esteettisen lääketieteen palveluita, kuten infuusiohoitoja, ihoa kiinteyttäviä plasmaliftingejä, täyteinjektioita ja lipolyysihoitoja. Asiakkaan matka kohti ulkoista kauneutta alkaa kokonaisvaltaisella vartalo- ja ihodiagnoosilla, jonka pohjalta laaditaan jatkohoi-

Käsityönä kauneutta ja hyvinvointia

Kalev Spa -kylpylähotellin oma kauneushoitola Ilu & Tervis tarjoaa monipuolisia kasvo- ja vartalohoitoja, hierontoja, käsi- ja jalkahoitoja sekä kampaamopalveluita. Kauneuskeskus on lisännyt valikoimaansa myös  –-vuotiaille lapsille sopivia hoitoja. Kasvo- ja vartalohoidoissa hoitola käyttää pääasiallisesti ranskalaista Guinotia. Guinot-sarjasta löytyy hoitotuotteet niin nuorelle kuin myös kypsälle iholle sekä koneellisiin hoitoihin.

Kauneushoitolan johtaja Jelena Viil on työskennellyt Kalev Spassa jo  vuotta. Hän tuntee talon ja kauneuskeskuksen kuin omat taskunsa. ”Minä pidän erityisen paljon siitä, että meillä hoitoja tehdään paljon käsillä. Omia suosikkejani ovat vartalohieronnat ja olenkin niiden suurkuluttaja”, kertoo Jelena Viil ja kutsuu samalla kaikki nauttimaan Kalev Span kauneushoitolaan.

”Uusia vartalohoitoja ollaan lisäämässä pian, joten niitä kan-

nattaa tulla kokeilemaan. Lisäksi talvella lämmittävät ja ihoa pehmentävät parafiinihoidot käsille ja jaloille ovat ihania”. Ilu & Tervis tarjoaa myös erilaisia päiväkylpyläpaketteja. Esimerkiksi Täydellinen vartalohoito-paketti sisältää käynnin Sauna Oasiksessa, joka on aikuisten saunakeskus. Tämän jälkeen päivä jatkuu vartalohoidolla Ilu & Tervis -keskuksessa. Hoidon aluksi tehdään pehmentävä ja syväpuhdistava vartalokuorinta, jonka jälkeen on

vuorossa rentouttava ja stressiä vähentävä hieronta aidolla manteliöljyllä.

Vesipuistossa vierailun ja hoitojen jälkeen voi vielä ruokailla Kalev Span omassa ravintolassa, jossa saa hoitopäivänä kymmenen prosentin alennuksen. Kalev Spa on avoinna arkisin ja lauantaisin kello – ja sunnuntaina –. ■

Kalev Spa, Aia 18, Tallinna.

Niine-ihoklinikka on perehtynyt iho-ongelmien ehkäisemiseen ja hoitoihin. Ihoklinikalla työskentelevät ihonhoidon ammattilaiset. Paikan päällä onnistuu dermatologiset tutkimukset, syntymämerkkien poisto ja iho-ongelmien kosmetologinen hoito.

Hyvinvoivan olemuksen ylläpitämiseen kuuluu myös fyysisen kunnon hoitaminen. Samassa kerroksessa sijaitsee MyFitness-ketjun kuntosali ja ryhmäliikuntakeskus sekä Padel Companyn pelikenttä, joka on avoinna kesäisin. Meksikosta peräisin oleva padel on mailapeli, joka on eräänlainen yhdistelmä tennistä ja squashia.

sopiva hiustyyli hiusstylistin avulla

MAKE YOUR ID avasi huhtikuun lopussa kolmannen parturi-kampaamonsa Viru keskuksen Ilusfääriin. Yritysbrändin luoja Igor Zaharov on kansainvälisen tason huippuja hiusmuotoilussa. Hän lisäkouluttaa kaikki kolmessa toimipisteessä työskentelevät kampaajat tarjotakseen asiakkailleen ammattitaitoisia ja MAKE YOUR ID -brändin mukaisia palveluja. Igor Zaharovin kampaamoissa toimivat myös hiuksiin erikoistuneet stylistit, jotka auttavat asiakkaita löytämään oman hiustyylinsä. Jos asiakas ei oikein tiedä, mikä leikkaus ja väri sopisi, hänet ohjataan koulutetun stylistin pakeille. Tämä palvelu ei maksa mitään, vaan kuuluu pakettiin. ■

TEKSTI SUSANNA POIKELA, KUVAT ANDREI CHERTKOV

Löydä

MAKE YOUR ID tarjoaa asiakkailleen kampaamopalveluiden lisäksi myös hiusstylistin palveluja.

Viru keskuksen ylimmästä kerroksesta löytyy Confidon päivystävä vastaanotto. Vieressä toimii Nail Spa-kynsistudio.

TEKSTI SUSANNA POIKELA, KUVAT EAS

Suolahuoneen ilmassa leijuva suola puhdistaa keuhkoja.

Nautinnollinen kasvohieronta virkistää sekä ihoa että mieltä.

rnussa kyl et n ter eytt paranta assa lumisaunassa

Viiking Spa -hotellin vesikeskukseen on rakennettu lumisauna, johon mahtuu kerralla peräti kymmenen henkilöä.

Lumisauna on ainutlaatuinen koko Baltiassa. Lumisaunan kylmälämpöhoito auttaa moniin vaivoihin.

”On ainutlaatuista, että lumisauna sijaitsee vesikeskuksessamme ’saarella’, jonka ympärillä virtaa vesi. Lumisauna lumitykkeineen on tiettävästi ainoa koko pohjolassa. Olimmekin jo jonkin aikaa etsineet jotain uutta tarjottavaa vieraillemme”, sanoo Viiking Spa -kylpylän toimitusjohtaja Kairi Lusik.

”Avasimme vesikeskuksemme vuonna 2015. Parin viime vuoden aikana olemme tunteneet, että tarvitsemme vielä jotain jännittävää. Viimeinen innovaatio ennen lumisaunaa oli ikkunallinen iglusauna kattopuutarhassamme. Iglusaunassa voi istua lauteilla ja ihailla puutarhaa.”

”Idea lumisaunasta tuli meille jo kaksi vuotta sitten. Kävimme Italiassa tutustumassa siellä oleviin lumisaunoihin. Innostuimme siitä, että ainutlaatuisen kylpemiskokemuksen lisäksi lumisauna tarjoaa helpotusta moniin vaivoihin. Viiking Spa ei ole vain kylpylä, vaan myös kuntoutuskeskus. Tämä oli tärkeä syy päätökseemme rakentaa vesikeskukseen lumisauna”, kertoo Kairi Lusik.

Kylpeminen lumisaunassa vahvistaa immuniteettijärjestelmää, auttaa rentoutumaan ja parantaa unen laatua, lievittää kipuja, lisää energiatasoa, polttaa rasvaa ja poistaa kuonaa kehosta sekä vähentää stressiä.

Saunominen perustuu kuuman ja kylmän vaihteluun. Aluksi lämmitellään 70–90 asteisessa saunassa noin 15 minuuttia. Tämän jälkeen siirrytään viidestä kymmenen asteen pakkaseen noin viideksi minuutiksi.

Kylmässä tilassa Istutaan tai seisotaan, jotta keho jääh-

tyisi. Hellävarainen lumihieronta auttaa kehoa jäähtymään entistä tehokkaammin. Tämä vaikuttaa muun muassa verenkiertoon. Myös kipualueita voidaan jäähdyttää lumen avulla kivun lievittämiseksi.

Terveysvaikutusten lisäksi sauna tarjoaa ainutlaatuisen elämyksen. Lumisauna on luonnollista talviympäristöä jäljittelevä, viihtyisästi sisustettu tila, josta on näkymä vesikeskukseen.

Viiking Span lisäksi lumisauna-projektiin ovat osallistuneet TechnoAlpin- ja Snowroom-tiimit.

Hanke on osittain Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama, tuen määrä on 194 298,69 euroa. Rahoitus on osa Euroopan unionin toimia COVID-19-pandemiaa vastaan.

Viiking Spa Sadama 15, Pärnu. www.viiking.ee

UUSI HYMY VUOROKAUDESSA

Korkean teknologian hammasimplantti- ja hammasproteesiklinikka ZAGA Center on konsernin ainoa edustaja Skandinaviassa, joka tarjoaa täyden ja nopean erikoishammashoidon erittäin vaativissakin tapauksissa. Jopa täysin hampaaton suu voidaan hoitaa nopeasti klinikallamme!

Zygomatic-implantteihin perustuva All-on-4 tai All-on-6 -proteesimenetelmä antaa mahdollisuuden hymyillä jälleen leveästi, vaikka olisit aikaisemmin ollut vuosia hampaaton. Mikä parasta – koko toimenpide kestää vain pari päivää!

Valmiit hampaat 24 tunnissa!

Palvelut:

yksivaiheinen implanttien ja proteesien asennus “All on 4“-proteesi “All on 6“-proteesi Zygomatic-implanttien asennus yhdistetyt hoitomenetelmäratkaisut neuvonta jälkihoidosta kuolleiden hampaiden poisto implanttien asennus yksilöllisten hammasproteesien valmistus  hammasproteesien asennus

ZAGA CENTER TALLINN

Ahtri 6a, Tallinna, Admirali maja, B-sisäänkäynti, 2. kerros Puh: +372 689 8888 • sähköposti: info@hshambaravi.ee www.zagatallinn.com/ • Toimintaluvan nro: L03473

Aluksi lämmitellään kuumassa saunassa. Sen jälkeen siirrytään muutaman asteen pakkaseen noin viideksi minuutiksi.

Lumisauna sijaitsee ”saarella”. Saunan ympärillä virtaa vesi.

Otsoniterapia on poikkeuksellisen tehokas tapa edistää kehon terveyttä. Otsonilla vahvistetaan muun muassa immuniteettia ja sydämen, aivojen sekä muistin toimintaa. Lisäksi hoito ennaltaehkäisee elimistön ennenaikaisia ikääntymisprosesseja.

Otsonitippoja voidaan käyttää myös, kun toivut Covid-19 tartunnasta tai jostakin muusta virusinfektiosta. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan tipat nopeuttavat toipumista ja kuntoutumista. Ne auttavat myös muiden tartunta- ja tulehdussairauksien ja kroonisen väsymyksen yhteydessä.

Otsonihoito tappaa bakteereja, sieniä ja viruksia

Lääketieteellisellä otsonilla on useita hyödyllisiä ominaisuuksia. Otsonoitu liuos tappaa bakteereja, sieniä ja viruksia. Tästä syystä otsonia voi käyttää esimerkiksi tulehtuneiden haavojen hoidossa.

Otsoni parantaa elimistön verenkiertoa, hapenottokykyä ja immuunijärjestelmää Otsonoitua fysiologista liuosta annetaan potilaalle myös suonensisäisesti. Se aktivoi verenkiertoa ja veren hapenottokykyä sekä tukee aineenvaihduntaa ja immuunijärjestelmää.

Immuunisolut reagoivat otsoniin tuottamalla erityisiä välittäjäaineita, kuten sytokiineja, interleukiineja, interferoneja. Nämä elimistön aineet välittävät tietoa immuunijärjestelmän muille soluille, mikä puolestaan aktivoi puolustusjärjestelmää. Lääketieteellistä otsonia voidaan siis käyttää vahvistamaan elimistön puolustusjärjestelmää.

Otsonihoito aktivoi punasoluja ja elvyttää häiriintynyttä mikroverenkiertoa. Otsoni sopii hyvin verenkiertohäiriöiden hoitoon ja tukemaan niiden verisuonten toimintakykyä, joissa on heikko verenkierto.

Aktivoi solujen luonnollista suojaa

Pieninä määrinä suonen sisäisesti käytetty otsonoitu fysiologinen liuos aktivoi solujen luonnollista immuunijärjestelmää tuottaen samalla elimistölle hyödyllisiä antioksidantteja. Otsonihoito tehostaa solun energiantuotantoprosessia. Otsoniterapia on tehokas kroonisen tulehduksen ja oksidatiivisen stressin hoidossa, koska otsonilla voi säädellä oksidanttien ja antioksidanttien tasapainoa elimistössä.

Tervetuloa konsultaatioon! Löydämme varmasti juuri sinulle sopivan hoidon.

Klinikallamme kirurgin vastaanotto.

MMS Medical Jõe 5, Tallinna, 2. kerros puhelin +372 5665 0444 sähköposti: mms.medical.ou@gmail.com Avoinna ma–pe 10.00–18.00, la ja su sopimuksen mukaan.

MMS Medical tarjoaa asiakkailleen konsultointiaikoja ja kirurgin vastaanoton.

Klinikka sijaitsee lähellä D-terminaalia Tallinnan keskustassa.

Tallinnassa ainakin 200 kertaa –eikä kyllästytä

Saila Björkmanille Virosta on tullut toinen koti.

Helsingin Länsisatama on Saila Björkmanille tuttu paikka. Sieltä hän on noussut Tallinnan laivaan tänäkin vuonna jo kohta parikymmentä kertaa. Vuodenajat, säät, myrskyt tai koronat eivät häntä pelota. Viimeisen neljän vuoden aikana hän on noussut Tallinnan laivaan peräti 65 kertaa.

Kaiken kaikkiaan hän on käynyt Tallinnassa ainakin 200 kertaa. Henkilökunta alkaa tuntea hänet niin laivoilla kuin suosikkiravintoloissakin.

”Ystäväni kyselevät minulta alin omaan, eikö Tallinna ala jo kyllästyttää. Siihen minulla on vastaus, että uskokaa tai älkää löydän sieltä jokaisella reissullani aina jotakin uutta ja mielenkiintoista. Jotkut epäilevät, että olen edellisessä elämässäni ollut virolainen, vaikka olen pesunkestävä suomalainen”, hän kertoo.

Saila käy Virossa yleensä ystävien ja perheen kanssa, mutta ei arastele myöskään yksin matkustamista. Nykyään mukana on myös yhä useammin polkupyörä. Monesti hän tekee Tallinnaan ja sen ympäristöön vain päiväretken.

”Polkupyörä on todella mainio väline. Sen tuominen laivassa maksaa vain viisi euroa suuntaansa, ja sillä pääsee myös nopeiten laivaan sisään ja sieltä ulos. Säästän paljon aikaa ja rahaakin, kun lähden satamasta heti polkemaan etukäteen valitsemiini kohteisiin. Teen näitä matkoja toukokuun alusta lähtien syyskuun lopulle. Tosin olen minä joskus lokakuussakin Virossa pyöräillyt ja sateellakin”, hän huomauttaa.

Saila suosittelee pyöräilyä muillekin, vaikka ymmärtää, ettei moni viitsi ottaa omaa pyörää mukaan, jos lähtee liikkeelle pitemmän matkan takaa Suomesta.

”Mutta tietysti pyörän voi aina vuokratakin”, hän lisää. Pyörätiet ovat varsinkin Tallinnassa loistavassa kunnossa ja meno on tasaista, kun ei ole jyrkkiä mäkiä.

”Olet ulkomailla, mutta kaikki on kuitenkin niin kotoisaa”, hän kuvailee.

Ensimmäinen matka syöpyi mieleen

Saila Björkman muistelee käyneensä Tallinnassa ensimmäisen kerran neuvostoaikana vuonna 1975. ”Sitä matkaa en unohda koskaan, eivätkä muistot ole

kovinkaan ruusuisia. Matkasimme sukulaisten kanssa Kouvolasta bussilla Vaalimaan kautta Leningradiin ja lopulta yöjunalla Tallinnaan.”

”Olin silloin 11-vuotias ja minua ahdisti ja pelotti kovasti. Olen myös aina ollut herkkä erilaisille hajuille ja muistan vieläkin, miten joka

puolella haisi pahalle. Kaikki oli harmaata ja ankeaa. Juuri vuonna 1972 valmistuneessa Viru-hotellissa meitä kuitenkin odotti täysihoito ja paremmat tuoksut. Kaaliruokia oli tarjolla joka aterialla”, hän naurahtaa. Seuraavaan kertaan kestikin aikaa, sillä se tapahtui vasta Viron itsenäistymisen jälkeen.

Positiivinen kateuden tunne Saila Björkman kertoo, että hyvin usein hänet valtaa Tallinnassa jonkinlainen positiivinen kateus. ”Kaupungissa on osattu yhdistellä vuosisatoja vanhaa ja modernia arkkitehtuuria. Vaikka en alan ihminen olekaan, niin tykkään katsella varsinkin historiallisia rakennuksia, kuten kirkkoja. Kun olin Tallinnassa kuukauden ajan pari vuotta sitten, niin otin päämääräkseni kiertää kaikki kaupungin ja sen ympäristön kirkot ja museot. Aamulla katsoin kartasta paikan, missä en aikaisemmin ollut käynyt ja sinne vain menoksi. Tavoite ei ole vielä toteutunut, sillä kirkkoja ja museoita on niin paljon.”

”Joskus hyppäsin vain bussiin ja ajoin tuntemattomaan. Sen verran kuitenkin katsoin, että pääsen bussilla myös takaisin”, Saila naurahtaa.

”Luontoretki Paljassaareen oli unohtumaton kokemus senkin takia, että väärin valittu polku vei minut kilometrejä harhaan.”

Saila käyttää hyväkseen matkoillaan myös palveluja, kuten suutareita, kampaajaa ja erilaisia hoitoja ja tietysti ravintoloita.

”Joskus käyn torilla ostamassa mansikoita ja muita sesonkien tuotteita, mutta en minä niitä Suomeen asti kuljeta”, Saila Björkman kertoo. n

1. Miehitysten ja vapauden museo Vabamu Vapauden aukion lähettyvillä sijaitseva museo kertoo Viron lähihistorian kovista kokemuksista.

”Sinne ei kannata mennä vain pyörähtämään. Se on vaikuttava paikka, jossa tajuaa, minkälaista on ollut, kun yöllä tullaan hakemaan Siperiaan ja aikaa valmistautumiseen on vain minuutti.”

2. Lentosatama Merimuseo on paikka, joka on todella vaikuttava. ”Rakennus on hieno ja sen näyttelyt ovat kekseliäitä. Paikka sopii hyvin myös lapsiperheille. Ja nythän se on vastikään kunnostettu entistäkin upeammaksi.”

3. Paavli Kaltsukas

Koplissa sijaitseva laaja kierrätystori on tutustumisen arvoinen. Sinne pääsee ratikoilla 1 ja 2 ja sen pysäkki on viides (Angerja) Baltian rautatieaseman jälkeen. ”Siellä voi tehdä todellisia löytöjä. Ostaa voi vaatteita, kenkiä, kirjoja ja astioita parilla eurolla. Monilla muilla kirppareilla on tavaroihin isketty vintage-leima, mutta eivät ne tavarat oikeasti mitään vintagea ole, paitsi niiden hinnat.”

TEKSTI PETRI SARASTE, KUVAT PETRI SARASTE, SAILA BJÖRKMAN KOTIALBUMI

Sailan vinkit Tallinnassa:

Viime kesänä Saila halusi testata myös uuden vieraslaivaterminaalin pyörällä ajaen.

Saila Björkman ei vielä ole kokeillut sähköpotkulautaa, sillä polkupyörä on hänestä monin verroin parempi kulkuväline.

Saila Björkman on tuttu näky Helsingin Länsiterminaalin väelle. Hän lähtee Tallinnaan aina yhtä mielellään.

Martin markkinat esittelee Viron itäiset maakunnat

Virolaisen kulttuurin festivaali on Helsingin Kaapelitehtaalla 19.–20.11.2022.

TEKSTI TIMO HUTTUNEN,KUVAT TUGLAS-SEURAN ARKISTO/TOOMAS DETTENBORN

Kahden koronavuoden aiheuttaman tauon jälkeen järjestetään Helsingissä taas Martin markkinat.

Aina ei tarvitse matkustaa lahden yli Viroon tutustumaan. Viro-kaipuuta helpottaa marraskuussa jokavuotiset Martin markkinat Kaapelitehtaalla. Kaksipäiväisessä tapahtumassa esittäytyy Viro koko monipuolisessa kirjossaan.

Martin markkinat on Suomen suurin Viro-tapahtuma, jossa tutustutaan muun muassa Viron matkailumahdollisuuksiin, myydään virolaista designia, ruokaa ja käsitöitä sekä tutustutaan virolaiseen yhteiskuntaan monipuolisen kulttuuriohjelman kautta. Martin markkinoilla on aiempina vuosina käynyt noin   vierasta. Tapahtuma on maksuton.

Tapahtuman sydän on markkina-alue, josta voi hankkia ruokaherkkuja erilaisista piirakoista ja makkaroista suklaaseen ja hunajaan. Taitavat virolaiset käsityöläiset esittelevät ja myyvät tuotteitaan: tarjolla on esimerkiksi vaatteita, puutöitä, kosmetiikkaa, koruja, leluja ja taidetta. Myyjien valikoimista löytää taatusti kivoja vaihtoehtoja vaikkapa joululahjaksi. Markkina-alue on Kaape-

litehtaan suurimmassa tilassa, Merikaapelihallissa.

Martin Markkinoiden teemana on tänä vuonna Virumaan maakunnat eli Itä- ja Länsi-Virumaa. Molemmat maakunnat sijaitsevat Tallinnan itäpuolella. Alueen suurin asutuskeskus on rajakaupunki Narva. Kaapelitehtaan designparvella on mahdollisuus tutustua ja ostaa Viron ja erityisesti Virumaan designtuotteita aina koruista sähköpolkupyöriin.

Koidula-salissa käydään keskusteluja Viron kulttuurista ja ja yhteiskunnasta. Toimintansa  vuotta pitkää taivaltaan tänä vuonna juhlistanut Tug-

las-seura tuo paikalle mielenkiintoisia puhujia. Yleisölle tunnelmiaan Itä-Virosta kertovat muun muassa Narvan kaupunginjohtaja Katri Raik sekä Viron saunavuosi  -projektin vetäjä ja ”Minu Virumaa” -kirjan kirjoittanut Rein Sikk.

Lisäksi nähdään musiikkiesityksiä ja kuullaan tanssimusiikkia virumaalaisten ja suomenvirolaisten kokoonpanojen esittämänä. Lastensalissa on oma kulttuuriohjelma ja lasten askarteluhuoneet. Lastensali on tarkoitettu kaiken kielisille lapsille. Salin työntekijät puhuvat sekä suomea että viroa. ■

Luontoretkelle Viroon – 30 kiehtovaa kohdetta Luontoretkelle Viroon -kirjan tekijä on Pärnussa asuva suomalainen toimittaja Mikko Virta, joka on monille tuttu myös The Baltic Guidesta. Virta työskenteli lehdessä yli kymmenen vuotta, ensin toimituspäällikkönä ja sitten päätoimittajana. Hän on intohimoinen luontoharrastaja, joka on toiminut pitkään myös luonto-oppaana Virossa. Virran kirja kattaa koko Viron alueen, ja 30 retkikohteen perustietojen lisäksi mukana on tunnelmallisia retkimuistoja, käytännön vinkkejä sekä tietoa Viron historiasta ja kulttuurista. Kirjan on kuvittanut virolainen taiteilija Nestor Ljutjuk. Mikko Virta keskustelee kirjastaan ja Viron luonnosta Malle Kolnesin kanssa Martin markkinoilla sunnuntaina 20.11. kello 14.30.

Martin markkinoiden sydän on markkina-alue, josta voi hankkia muun muassa virolaisia herkkuja.

Myyjiltä löytyy kivoja joululahjavaihtoehtoja.

Martin markkinoiden ohjelma

Lauantai 19.11.

10.10 Festivaalin avaus. Martin- ja Katrinpäivän perinteestä kertoo Marju Kõivupuu

10.30 Helsingin virolainen lapsikuoro esiintyy

11.00 Kolm Põrsakest -tiedeteatterin tiedeshow

11.30 Viro alkaa Virumaasta. Minu Virumaa -kirjan tekijää Rein Sikkiä haastattelee Timo Raussi

12.00 Viru Folk -festivaali esittää: nuorten etnobändi Uurikad

12.30 Suurlähettiläitä Sven Sakkovia ja Vesa Vasaraa haastattelee Kirsti Narinen

13.00 Helsingin virolainen naiskuoro esiintyy

13.30 Suomalaisten ja virolaisten ylirajaisesta elämästä keskustelevat Hannele Valkeeniemi, Marin Mõttus, Järvi Lipasti ja Olle Järv

14.00 Viru Folk -festivaali esittää: nuorten etnobändi Uurikad

14.30 Meidän Narvamme. Minu Narva- kirjan tekijää Narvan kaupunginjohtajaa Katri Raikia ja Narvan lukion rehtoria Irene Käosaarta haastattelee toimittaja Rain Kooli

15.00 Suomenvirolaisten tanssiryhmä Ülelahedad esiintyy

15.30 Viron ja Suomen ulkopoliittisten instituuttien johtajia Mika Aaltolaa ja Kristi Raikia haastattelee toimittaja Rain Kooli

16.00 Moonaküla muusikaakadeemia -yhtye esiintyy

16.30 Virolaista designia Martin markkinoilla: Inga Radikainen, Harvi Varkki ja Gabriel Verilaskja

17.00 Viru Folk -festivaali esittää: nuorten etnobändi Uurikad ja Peep Veedla

Sunnuntai 20.11.

10.30 Moonaküla muusikaakadeemia -yhtye esiintyy

11.00 Kolm Põrsakest -tiedeteatterin tiedeshow

11.30 Suomalais-virolaisen saunaseuran perustaja Hannele Valkeeniemi ja Viron sauna-aapisen tekijä Rein Sikk kutsuvat kaikki suomalaiset saunaan Viroon ja Virumaalle saunavuonna 2023

12.00 MandoTrio esiintyy

12.30 Tõnu Õnnepalun tuoreet suomennokset Valheiden katalogi. Englantilainen puutarha ja Pariisi. Kirjallisuustoimittaja Seppo Puttonen haastattelee

13.00 Moonaküla muusikaakadeemia -yhtye esiintyy

13.30 Klassikoita suomeksi. Tõnu Õnnepalu, Sirpa Kähkönen ja Juhani Salokannel keskustelevat Karl Ristikiven Sielujen yöstä ja A.H. Tammsaaren Korpiojan isännästä

14.00 MandoTrio esiintyy

14.30 Lontoretkelle Viroon ja Virumaalle. Luontokirjailija ja -opas Mikko Virta ja Malle Kolnes vinkkaavat kohteita

15.00 Suomenvirolaisten sekakuoro Siller esiintyy

15.30 Mart Sander keskustelee tuoreista suomennoksistaan Ilolinnut ja Naisten sota Sirpa Kähkösen kanssa.

16.00 Suomenvirolaisten tanssiryhmä Helsingin Helmet tanssii ja tanssittaa yleisöä

■ Helsingin virolainen lapsikuoro

■ Tanssikoulu Lumetsin tanssijat

■ Tanssikoulu Dancestin lapset ja nuoret

■ Helsingin vironkielisen seurakunnan lasten kansantanssiryhmä

■ Suomalais-latvialainen lasten tanssiryhmä

■ Kolm Põrsakest -tiedeteatterin työpajat

■ Virtuaalireissu ja hologrammeja OÜ Blueraylta

■ Inge Slengin kasvomaalaukset

■ Askartelua ohjaavat Sipsikperheklubin ohjaajat sekä Latokartanon kaksikielisen lastenkerhon opettajat

■ Vironkielisen opetuksen seuran löhöilynurkassa lautapelejä ja lukemista sekä tietoa oman äidinkielen opiskelumahdollisuuksista Suomessa

Osallistujaluettelo

■ Maheleib: leipomotuotteet

■ Easy-living music: CD-levyt

■ Chocolaterie de Pierre: käsityösuklaat ja pieni kahvila

■ Ann MLT: neuleet ja langat

■ Emakeele sihtasutus: kirjat

■ Dikla: turkishatut, rukkaset, puuhkat

■ Sensor: villatuotteet, pehmolelut

■ Pica: Haapsalun huivit, sukat, bolerot

■ RSWood: puukäsityöt

■ Ethel disain: naisten vaatteet, helmet

■ Aare Jõumees: hunajatuotteet

■ Best Events: makkarat, savustetut lihat

■ Reval kondiiter: konditoriatuotteet

■ Peebu Aed: hunaja ja vahakynttilät

■ Sepamäe talu: tyrnimehut, hillot

■ Bindelle: lampaannahkatuotteet

■ Ausa toidu klubi: suolakurkut, juustot, marinoidut valkosipulit, savulihat

■ Tallinna kunstkeraamikatehas: keramiikkatuotteet

■ Grenader: kirjat, kalenterit

■ Malerika: halva, sherbet, makeiset, hapankaali

■ Neorex: ruissnaksit

■ Signe seebid: luomusaippuat ja kosmetiikka

Lastensali

Lastensali on tänäkin vuonna täynnä tanssia, laulua ja musiikkia. Salissa on esitysten lisäksi erilaisia työpajoja, joissa päästään tekemään tiedekokeita, askartelemaan oma soittopeli, istumaan kasvomaalaajan penkkiin sekä paljon muuta.

■ Silver Sepp ja ihmeelliset instrumentit

■ Dagmar Õunap ja ukulele

■ Mirimart: puutyöt, lelut

■ Tiiu Matvere: käsityöt

■ Selgesilm: ihonhoitotuotteet

■ Kodulahendused: marinoidut ja savustetut liha- ja kalatuotteet

■ Dekoh: käsityöt

■ Aaviku marjatalu: mehut ja kuivatut marjat

■ Eesti Ehe: käsin tehdyt korut

■ Loodusspa: luomukosmetiikka

■ Raudale talu: glögit, maustekastikkeet, säilykkeet

■ Weselius: kuivatut sipulit

■ Kagu käsitöö: kirjokintaat

■ Toorin: hedelmä- ja juuressäilykkeet

■ Fridahats: päähineet

■ Hariner: luudat ja harjat

■ RT Terras: tuoksutuotteet kotiin ja autoon

■ Villa Fannyhof: majoituspalvelut

Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1, Helsinki

Avoinna lauantaina klo 10–18, sunnuntaina 10–17 Ilmainen sisäänpääsy!

Lastensalissa on oma kulttuuriohjelma ja askarteluhuoneet. Martin markkinat on koko perheen tapahtuma.

Virumaa on kuin minikokoinen Viro

Ihastu

seutuun, josta koko maa on saanut nimensä.

Jo 700 vuoden ajan on Viron pohjoisrannikolla, Tallinnasta itään sijaitseva Virumaa ollut suomalaisten tavaranvaihtoeli seprakauppiaiden sekä kartanoelämää, hyvää ruokaa ja luontoa arvostavien matkakohde.

Historiallisen merkityksensä myötä Virumaa-sanasta on johdettu kutsumanimi koko valtiolle ja kansalle. Mitä kiehtovaa seudulla nykyisin on? He, jotka ovat jo käyneet, sanovat, että Virumaa on kuin minikokoinen Viro. Lyhyiden matkojen päässä toisistaan voi nähdä jälkiä hyvin eri aikakausista ja kulttuureista.

Historian patinaa ja uusia tuulia

Jos olet tutkinut Tallinnan jo läpikotaisin ja käynyt Pärnussa, ota nyt suunta itään ja tutustu upeisiin kartanoihin ja linnoituksiin, törmärannikkoon sekä Narvaan, jonka historian kulkuun Ruotsi-Suomi antoi panoksensa jo 1600-luvulla ja itsenäistynyt Suomi myös Viron vapaussodassa vuonna 1918.

Narva kehittyy vauhdilla. Jo parissa päivässä ehdit nauttia hyvistä kahviloista ja ravintoloista, musiikki- ja taideklubeista, shoppailla, tutustua Narvan linnan itäsiipeen avattuun huippumuseoon. Halutessasi voit myös yöpyä linnoituksessa tai hotelli Narvan uudistetuissa DeLuxe-huoneissa sekä tehdä jokiristeilyn EU:n ja Venäjän rajalla – kirjaimellisesti.

Lähellä ovat Narva-Jõesuun kylpylät ja lähes kahdeksan kilometriä pitkä pehmeä Suomenlahden rantahietikko, jolla voit astella kuin 1800-luvun pietarilaiset aristokraatit. He nimittivät lomakeidastaan Pohjolan Rivieraksi, eivätkä syyttä.

Luontoa, kartanoita ja tapahtumia

Matkalla Virumaan läpi kohtaat folklorea, rannikon idyllisiä kalastajakyliä ja satamia kesäbistroineen, Lõnga Liisun kaltaisia käsityöläisten myymälöitä sekä tyylikkäitä kartanohotelleja, jotka nekin tarjoavat matkaajille kylpylähemmotteluja ja lähiruokaherkkuja ravintolois-

Vuotuiset huipputapahtumat: joulukuu JoulukyläPalmse, Rakvere ja Narva helmikuu Alutagusen hiihtomaraton ja yöhiihto toukokuu Jänedan puutarhaja kukkamessut Narvan maut -ruokafestivaali kesäkuu Rakveren kaupunkipäivät Viron saunakulttuuri päivät, Narva heinäkuu Rakveren keskiaikapäivät elokuu Viru Folk Käsmun kylässä Narvan oopperajuhlat syyskuu Etnoa ja ruokaa: Kamalammas, Rakvere Station Narva -kaupunkifestivaali lokakuu Lahemaan ravintolaviikko marraskuu Jõhvin balettifestivaali Makuseikkailu -ravintolakuu, Itä-Viro Rakveren kulttuurifestivaalit

Lisätietoja tapahtumista: www.virumaa.fi

saan. Äläkä unohda piipahtaa Sillamäellä, tuossa arkkitehtuuriltaan Ukrainan Odessaa muistuttavassa ”neuvostovirolaisen salamyhkäisyyden pyhätössä”.

Upean linnoituksen ja Tarvas-patsaan juurella sijaitseva Rakvere on monien yleisötapahtumien pitopaikka. Sinne ennätät Tallinnasta reilussa tunnissa pikkurahalla myös juna- tai bussikyytiä käyttäen. Lapsuutensa täällä viettäneen säveltäjämestari Arvo Pärtin henki näkyy ja kuuluu eri puolilla kaupunkia. Konsertit, festivaalit, markkinat ja muut Virumaan tapahtumat löydät Virumaa.fi -sivuston jatkuvasti päivittyvästä kalenterista.

Tai jos kaipaat elämäniloisen hyörinän ja Poliisimuseon ampumarata-actionin sijasta rauhaa ja hiljaisuutta, jonka keskeyttää vain linnunlaulu, vaella tai pyöräile kansallispuistoon. Niitä Virumaalla on kaksinkin kappalein. Jo 50 vuoden ikään ehtinyt Lahemaa tunnetaan ympäri Eurooppaa ikimetsistään ja pohjoisessa poimuilevasta rannikostaan, jolle jääkausi on kylvänyt Suomesta kulkeutuneita siirtolohkareita.

Valitsisitko taivaan vai helvetin?

Itäisemmän eli Alutagusen kansallispuiston erikoisuuksia ovat Viron ainoat rämeiden keskeltä

Rakveren sekä kuvassa näkyvä Narvan linna museoineen ovat varmoja vierailutärppejä.

Vergin satamaravintola Wirkes edustaa nuorekasta laatukeittiötä.

Kuva: Visit Estonia / Priidu Saart

Kuva: ravintola Wirkes

Narvan linna ja ravintola Rondeel

Hotelli Narva

Victorian linnakkeen kasematit

Lammasmäen lomakylä

Palavankiven museo

Sillamäen meripromenaadi

Kiviõlin seikkailukeskus

Jõhvin konserttitalo ja galleria

Vaivaran sotamuseo

Sakan kartanon spa-hotelli

Toila SPA-hotelli ja Männisalu

Meresuu SPA-hotelli

Viron kaivosmuseo

Oru-puisto ja virtuaalipalatsi

Narva-Jõesuun terveyskylpylä

Iisakun pitäjänmuseo

Kreenholmin tekstiilitehdas

Von Rosen SPA 18+ hotelli

Sagadin kartano ja metsämuseo

Vihulan kartanon SPA-hotelli

Jänendan kartano ja mini-SPA

Katariinan majatalo ja ravintola

kohoavat harjumaiset hiekkadyynit eli kriivat, Peipsijärven ääressä yli 30 kilometrin pituiseksi levittäytyvä rantahietikko sekä karhut, liito-oravat ja muut metsäneläimet, joita voi tarkkailla erityisrakenteisista kojuista.

Kauaksi ei tarvitse siirtyä voidakseen kokea myös ”helvetin” eli maanalaiset Viron kaivosmuseon käytävät sekä taivaan eli Kuremäen kauniin ortodoksiluostarin, sen pyhän tammipuun ja terveyttä parantavaksi uskotun lähteen. Aistia pihapiirissä askeltavien nunnien mielenrauhaa.

”Virumaan kontrastisuus on saanut minut näkemään rosoisuudessakin kauneutta. Muualla suhteellisen yhtäläisinä toistu-

vat perusmukavat ketjuhotellit ja -ravintolat tuntuvatkin jo aika tylsiltä”, kertoo lähes 20 vuotta Virossa asunut suomalainen matkailuasiantuntija Timo Raussi. ”Toki täällä kohtaa konstailemattomuutta ja itsepäistäkin uskoa rustiikkiin tyylitajuun, mutta sitähän aito ja hyvätapainen virolaisuus onkin.”

Oma koti matkalle mukaan Pakettimatkoja Virumaalle voi ostaa eri matkanjärjestäjiltä, luontoelämyksiä oppaineen firmalta Lahemaa Ecotourism (lahemaaturism.ee) ja ryhmäkyytejä Bremmer Toursista. Entäpä he, jotka liikkuvat ”kakkoskotinsa” voimin eli matkailuajoneuvolla tai veneellä?

TIMO RAUSSI

Viron tiestö on hyväkuntoista ja liikenne Virumaalla varsin leppoisaa. Pääkaupunkien kaistastressiltä välttyy näppärästi Eckerö Linen Vuosaari-Muuga-reitin laivalla, jolloin matka alkaa kuin jo puolesta välistä. Lännessä Jänedan kartanon tilukset ja etenkin Lahemaan kansallispuisto kurottavat liki

Rakveren linna ja kievari

Viron Poliisimuseo

Tallinnan reunamille asti. Eikä Narvaankaan ole kuin 211 kilometriä – vähän Tampere-Helsinki-väliä enemmän.

Kokeneiden karavaanareiden arvostamia leirintäalueita ovat Suomenlahden rantapengermällä sijaitsevat Mereoja Camping ja Sakan kartanon matkailuautoalue palveluineen, Käsmun rantakylän naapurissa Võsulla oleva Lepispea, Toilan SPA-hotellin operoima Männisalu Camping sekä Kunda-joen penkereellä savusaunoilta tuoksuva Lammasmäen lomakeskus. Puskaparkkeja voi tutkia Viron metsähallituksen eli RMK:n virkistysaluesivulta www.loodusegakoos.ee, joka on juuri suomennettu.

Palmsen kartanohotelli

Toolsen ritarilinnan rauniot

Käsmun kylä ja Viru Folk

Emumägi ja näköalatorni

Koillis-Viron rantavedet ovat matalahkoja ja rannikon edusta saareton, joten moni suuntaa Helsingistä tai Kotkasta lahden yli pienisyväyksisellä moottoriveneellä. Matka Virumaan seitsemään vierasvenesatamaan Võsun ja Narvan välillä vaihtelee lähtöpaikasta riippuen noin 40 ja 65 merimailin välillä. Vinkkejä matkalle ja satamapalveluihin saa myös sivulta virumaa.fi.

”Miettiessäsi lähimatkaa, ota vaihteeksi suunta Virumaalle. Se on seutua, josta symppis tosielämäinen Viro alkaa.”

European Union European Regional Development Fund Investing in your future

Virumaalla sijaitsevat Suomenlahden korkeimmat (57 m) rantatörmät.

Vihulan kartanossa ja ekokylpylässä aistit herkistyvät menneen maailman loistolle.

Restauroidussa Narvan linnassa voi nyt yöpyä

Rajakaupungissa historia ja taide kohtaavat.

Narvan linna on kokenut niin paljon uudistuksia, ettei sitä uskoisi välttämättä samaksi paikaksi, kuin ennen vuoden 2019–20 tehtyä suurta saneerausta. Linna on ehdottomasti paikka missä kannattaa käydä, jos vierailee Narvassa. Nyt myös linnan itäsiipi on avattu vierailijoille. Uudistusten jälkeen linnassa on paljon helpompi kulkea ja hissit ja rampit vievät helpommin paikkoihin, joihin ennen ei ole päässyt tai joihin on ollut vaikea päästä. ”Monet eivät edes tunnista paikkaa samaksi, vaikka ovat täällä käyneet aikaisemmin”, sanoo linnan opas Elena Shuvalova

Linna on vuosisatojen varrella kokenut monta valloitusta ja valloittajaa tanskalaisista ruotsalaisiin ja venäläisiin. ”Nyt voit jopa tuntea olevasi yksi heistä, sillä meillä on linnassa huoneisto, jossa turistit voivat yöpyä”, Shuvalova vinkkaa.

Narvan linnassa on tällä hetkellä myös näyttely, joka esittelee pukuja ja rekvisiittaa, joita käytettiin virolaisessa historiallisissa elokuvassa Apteekkari Melchior. Keskiaikainen rikoselokuva on kirjailija Indrek Harglan käsialaa.

Linnasta noin kymmenen minuutin kävelymatkan päässä sijaitsee Narvan Taidegalleria. Taidegalleria sijaitsee vanhassa varastorakennuksessa Glorian linnak-

Majoitus:

n Hotelli Inger, Aleksander Puškini tänav 28, Narva.

n Narvan linnan huoneet, Peterburi mnt 2, Narva.

n Europe Guesthouse, Roheline tänav 8, Narva.

n Noorus Spa Hotel, Lydia Koidula tänav 19d, Narva-Jõesuu.

n Meresuu Spa and Hotel, Aia tänav 48a, Narva-Jõesuu.

TEKSTI MARK TAYLOR, KUVAT NARVAN MUSEO, PATRIK TAMM, STATION NARVA, ANDREI CHERTKOV, MARK TAYLOR, NART, SVEN ZAČEK

Narvan linnan pienessä kaksiossa on myös keittiö.

23.–25. joulukuuta Narvan linnan pohjoiselle sisäpihalle nousee koko perheen joulukylä.

Station Narva -musiikki- ja kulttuurifestivaali järjestetään Narvassa syyskuussa.

Ravintolat, kahvilat ja baarit:

n Ravintola Rondeel, Peterburi mnt 2, Narva.

n Kahvila Bublik, Aleksander Puškini 13, Narva.

n Kahvila Muna, Raekoja plats 2, Narva.

n Art Club Ro-Ro, Jõe 3, Narva.

n Ravintola Pärl, Hariduse 5c, Narva.

keessa. Perusnäyttelyyn ”Elämä tai Karma” on koottu Narvan ja Viron rikasta taidehistoriaa.

Seitsemän barokkiajan linnaketta

Toisen maailman sodan aikana koko Narvan keskusta tuhoutui. Vaikka ruotsalaisten aikaista barokkityylistä keskustaa ei enää olekaan, on seitsemän barokkiajan linnaketta vielä säilynyt.

Tai oikeammin nekin tuhoutuivat Pohjan sodan aikana, mutta rakennettiin uudelleen sodan päätyttyä. Suurin ja tärkein niistä on Victorian bastioni, johon pääsee tutustumaan myös sisälle. Linnake on kauniin joen varrella puistossa ja alueella on monia houkuttelevia baareja ja kahviloita.

Kreenholmin tekstiilitehdas elää uutta aikaa Narvajoen kupeessa Itä-Virumaalla seisoo yhä yksi Euroopan suurimmista tekstiilitehdasrakennuksista. Tekstiilien tuotanto tosin lopetettiin jo vuonna 2010 kannattamattomana. Sitä ennen tehdas ehti toimia lähes 150 vuotta. Työntekijöitä oli parhaimmillaan jopa yli 11 000.

Kreenholmin tehtaalla oli aikoinaan hyvin keskeinen merkitys narvalaisille. Lähes kaikki paikalliset asukkaat olivat tavalla tai toisella tekemisissä tehtaan kanssa. Monet työskentelivät siellä koko ikänsä. Narvasta kankaita vietiin jopa Yhdysvaltoihin asti.

Narva

1990-luvun alussa tehdas toimi etupäässä kansainvälisten yritysten halpatuotantopaikkana. Tehdasmiljöö rakentuu valtaisasta tehtaasta, työläisten kasarmeista ja sairaalasta. Kaikki rakennukset ovat punatiilisiä. Nykyään tehdasalue on valjastettu kulttuurikäyttöön. Siellä myös pidetään joka vuosi syyskuussa Station Narva -musiikki- ja kulttuurifestivaalit.

Vanhasta johtajan huoneistosta on tehty nykyisin Narva Art Residency (NART), jossa on muun muassa elokuvateatteri. Aikoinaan se palveli tehtaan työläisten lasten harrastuspaikkana. ”Monet näyttelyssä kävijät muistavat vieläkin lapsena käyneensä täällä katsomassa elokuvia ja osallistuneensa taide- ja tanssitunneille”, kertoo residenssin johtaja Johanna

Rannula. Taiteilijat voivat vuokrata nykyisin tiloja asuntokäyttöön kuukaudeksi kerrallaan.

Narvan Venetsia

NART-taideresidenssin lähellä sijaitsee mielenkiintoinen Kulgun alue. Tämä alue tunnetaan paremmin nimellä Narvan Venetsia. Nimensä alue on saanut lukuisista kanaaleista ja niiden varsille jäävistä pienistä autotalleista ja varastoista, joihin ihmiset ovat rakentaneet kesänviettopaikkoja ja saunoja.

Venetsiassa paikalliset käyvät kalastamassa, tapaamassa toisiaan ja juhlimassa sekä tietenkin saunomassa. Kesällä alue on viihtyisä tilkkutäkki paikallista kulttuuria, vapaa-aikaa ja luontoa. Kuluneena kesänä NART lähetti myös ensimmäistä kertaa residenssinsä taiteilijoita Narvan Venetsiaan tuoden yhteen viisi taiteilijaa ja paikalliset asukkaat. Kansainväliset taiteilijat majoittuivat ja toteuttivat taideprojektinsa alueella. n

"Missä on ruumis" oli viimeisin taideopiskelijoiden ryhmänäyttely NARTissa.

Narva museon ”Elämä tai Karma”.

Narvan linnan itäsiivestä löytyy Apteekkari Melchior-elokuvan näyttely. Kreenholmin tekstiilitehdas oli Narvan suurin työnantaja yli 100 vuoden ajan.

Narvan suurin linnake on historiallinen Victorian bastioni.

Kulgun alue tunnetaan paremmin nimellä Narvan Venetsia.

Fotografiska Tallinn

Löydä erityiset lahjat Tallinnan museomyymälöistä

Jos etsit erityisiä ja epätavallisia lahjoja, museomyymälä on juuri oikea paikka!

Seuraavassa on listattu seitsemän Tallinnan kiehtovinta ja omaleimaisinta museomyymälää.

Taiteen ja designin ystäville

Taidemuseo Kumun myymälä Weizenbergi 34 / Valge 1

Kauniin Kadriorgin puiston laidalla sijaitsee taidemuseo Kumu – todellinen taiteen mekka, jossa on Viron suurin ja monipuolisin taidekokoelma. Kumu on vierailun arvoinen jo pelkästään rakennuskompleksinsa vuoksi, jota pidetään modernin arkkitehtuurin mestariteoksena. Rakennuksessa sijaitsee myös Kumun myymälä, jossa on todella runsas valikoima jäljennöksiä ja taidealbumeja. Virolainen taide näkyy myös monissa käyttöesineissä, kuten kupeissa ja termosastioissa, huiveissa, T-paidoissa, laukuissa ja kodintekstiileissä sekä kirjoitustarvikkeissa ja koruissa.

Tallinnan Fotografiskan myymälä

Telliskivi 60a-8

Telliskiven luovassa keskuksessa, yhdessä Tallinnan boheemeimmista paikoista, sijaitsee maailmanluokan valokuvaajien tuotantoa esittelevä Fotografiska Tallinn. Fotografiskassa ei ole pysyvää näyttelyä vaan näyt-

telyt vaihtuvat säännöllisesti. V iihtyisän kahvilan vieressä rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa on myös valokuvataide- ja lahjatavaramyymälä, jonka edustavassa valikoimassa on valokuvajulisteita, näyttelyihin perustuvia kauniita valokuvakirjoja, T-paitoja, joissa on painatuksia, kirjoitustarvikkeita ja pieniä kivoja lahjoja.

Viron käyttötaide- ja designmuseon myymälä Lai 17

Vanhankaupungin Lai-kadulla on lukuisia museoita, ja siellä sijaitsee myös Viron merkittävintä designia ja käyttötaidetta esittelevä museo keskiaikaisessa talossa, jossa on viihtyisä sisäpiha. Museo esit-

telee virolaisten koru-, tekstiili-, metalli- ja lasitaiteilijoiden ja suunnittelijoiden tuotantoa 1900-luvun alusta nykypäivään. Kassan vieressä on pieni mutta kiehtova myymälä, josta on saatavilla virolaisten suunnittelijoiden tuotantoa. Sieltä löydät erikoiskoruja ja käyttötaidetta, designkirjoja ja omintakeisia postikortteja.

Tutustu myös näihin:

• Kadriorgin taidemuseon myymälä Kadriorgin palatsissa Weizenbergi 37

• Maarjamäen linnan tallirakennuksen myymälä Pirita tee 56

• Adamson-Ericin museon myymälä Lühike jalg 3

Taidemuseo Kumu

Viron ulkoilmamuseo

Kuva: Harry Tiits

HYVÄ TIETÄÄ!

Haluatko tietää, mitä kiehtovaa tekemistä ja nähtävää Tallinnassa on joulun aikaan? Vieraile tällä sivulla, jolle lisätään uusia ja jännittäviä joulutapahtumia päivittäin.

Tieteestä ja askartelusta kiinnostuneille

Energian oivalluskeskuksen myymälä Põhja pst 29

Energian oivalluskeskus sijaitsee satavuotiaassa voimalaitoksessa Tallinnan vanhankaupungin ja Kalamajan rajalla. Keskuksessa sinua odottavat ainutlaatuiset salamashow’t, staattisen energian demonstraatiot ja planetaariofilmit. Oivalluskeskuksen tiedeliikkeestä löytyy opetusleluja, tieteellisiä kokeita, aurinkopulmia, planeetta-limaa ja plasmapalloja pienille tieteenharrastajille.

Keksintötehdas PROTOn myymälä

Peetri 10

PROTOssa vieraillessasi löydät itsesi Jules Vernen fantasiamaailmasta, jossa pääset kokemaan vuosisadan takaisia keksintöjä virtuaalitodellisuuden avulla. Myös keksintötehdas PROTOn myymälä tarjoaa luonnollisesti mahdollisuuden kehittää luovuutta ja älykkyyttä. Myymälässä on tarjolla tieteellisiä kokeita, askartelu- ja rakentelusettejä, pulmapelejä ja robotteja eri-ikäisille keksijöille.

Tallinn Cardilla pääset ilmaiseksi lähes viiteenkymmeneen kaupungin museoon ja nähtävyyteen

• matkustat maksutta julkisessa liikenteessä

• saat etuja erilaisilla opastetuilla kierroksilla, ravintoloissa, kahviloissa ja myymälöissä.

Voit ostaa Tallinn Cardin kauniissa lahjapaketissa Tallinnan vanhankaupungin matkailuneuvonnasta (Niguliste 2). Lahjan saaja valitsee itse Tallinnan vierailunsa ajankohdan. Tallinn Card on voimassa vuoden ostopäivästä.

Tutustu myös näihin: • Tiedekeskus SkyLabin myymälä Peterburi tee 2

Aitoa virolaista käsityötä arvostavalle

Viron ulkoilmamuseon myymälä Vabaõhumuuseumi tee 12

Mistäpä muualta voisi ostaa aidointa virolaista käsityötä, jos ei juuri virolaisuuden juurilta! Aito ja elämyksellinen Viron ulkoilmamuseo kertoo virolaisten menneisyydestä ja perinteistä. Museon portin vieressä sijaitsee käsityömyymälä, joka tarjoaa mukavia ja lämpöisiä joululahjoja Viron parhailta käsityöläisiltä: tohveleita ja lampaanvillasukkia, huopia ja räsymattoja, yrttiteitä, hunajaa ja luonnollisia makeisia, saunatarvikkeita, nukkeja ja puisia leluja ja tietysti myös käsityökirjoja ja -tarvikkeita.

Tutustu myös näihin:

• Nukketeatterimuseon myymälä Nunne 4

• Maiasmokk-kahvilan marsipaanihuoneen karkkikauppa Pikk 16

vuotias höyryjäänmurtaja Suur Tõll ja paljon muita luonnollisen kokoisia näyttelyesineitä. Arkkitehtuuriltaan poikkeuksellinen museorakennus, entinen vesilentokonehalli, on jo itsessään nähtävyys. Lentosataman myymäläkin on meren ystävien paratiisi: valikoimassa on laivojen pienoismalleja ja pullolaivoja, merimieshattuja ja raidallisia paitoja, saunapyyhkeitä ja kalanmuotoisia tyynyjä, kalasta valmistettuja pikkupurtavia ja teemakoruja.

Tutustu myös näihin:

• Paksun Margareetan museo-vierailukeskuksen myymälä Pikk 70

• Viron terveysmuseon myymälä Lai 30

• Viron luonnontieteellisen museon myymälä Lai 29a

• Viron historiallinen museon myymälä Pirita tee 56

• Viron teatteri- ja musiikkimuseon myymälä Müürivahe 12

Lentosataman myymälä

Vesilennuki 6

Lentosatamassa sijaitsee yksi Pohjois-Euroopan upeimmista merimuseoista. Siellä on esillä aito sukellusvene Lembit, sata-

4. joulukuuta Tallinnan vanhassakaupungissa Neitsyttornissa

Teemamyymälät erityisen lahjan etsijälle

Tätä ei kannata ohittaa! Museomyymälöiden joulumarkkinat ovat tulossa taas!

järjestettäville markkinoille saapuu museoita eri puolilta Viroa myymään omaleimaisia lahjoja.

Lentosatama, Viron merimuseo

Viron taideteollinen ja designmuseo

Haluatko antaa läheisellesi jotakin erityistä ja ikimuistoista?

ANNA KOKO KAUPUNKI –ANNA TALLINN CARD!

Energian oivalluskeskus

Keksintötehdas PROTO

Ville Hytösen kolumni

Olen jälleen kerran yksin metsässä. Se kaikki lievä pelko ja äärimmäinen tarkkaavaisuus puiden oksistoihin ja pensaskorkeudelle, joka vielä minulla oli muuttaessani metsän ääreen, on jo kadonnut.

Rantakorven polkujen paksut juuret tuntuvat jalkojen alla ja vettä puskeva suo tuoksuu vallatessaan keväällä enemmän sammalta ja välillä koko polunkin. Tunnen pikemminkin yhteyttä puuston kanssa. Yritän piirtää ilmaan lehtien havinaa. Nuuhkin ilmasta eläimen tuoksua.

Kun virolainen ajattelee kotimaansa luontoa, hänelle nousee todennäköisesti ensimmäisten asioiden joukossa mieleen Fred Jüssi. Kun kuulen hänen nimensä, ajattelen heti Matsalun luonnonpuistoa, pitkiä saappaita, vanhaa miestä kujertamassa erilaisia linnunääniä pitkin soiden pitkospuita.

Jüssi on vielä paljon enemmän kuin Pirkka-Pekka Petelius radion Luontoillassa. Hän on useamman sukupolven ekologinen omatunto ja luonnonsuojelun ikoni.

Fred Jüssin elämäntarina ei ole tavallisin. Vuonna 1935 Ranskalle kuuluvalla karibialaisella Aruban saarella syntynyt virolaispoika palasi vanhempiensa kanssa pian miehitettävään kotimaahansa jo lapsena. Hän kouluttautui biologiksi ja työskenteli opettajana ja valtion palveluksessa virkamiehenä.

Julkisen uransa Jüssi aloitti nauhoitettuaan eläinten ääniä. Hän sai useammankin ohjelman Viron radioon ja muodostui nopeasti virolaisen luonnon ihmisääneksi. Jüssiltä kysytäänkin usein ensimmäisenä mielipidettä avohakkuista tai sellutehtaiden perustamisista.

“Tuuli voi olla hyvä seuralainen. Se voi kertoa vaarasta mutta myös rauhoittaa”, Fred Jüssi kertoo Jaan Tootsenin ohjaamassa luonto- ja henkilödokumentissa Fred Jüssi. Olemise ilu (2020). Vaimonsa kuoleman jälkeen hän on viettänyt elämäänsä melko yksin metsässä samoillen, jopa joulut. ”Jollen saisi olla yksin, olisin jonkun luona kylässä vain leikkimässä joulunviettoa.”

Yksin virolaisessa metsässä

Pian Jüssi kukkuu käen lailla ja odottaa tovin. Käki vastaa ja rauha laskeutuu hänen silmiinsä. Näen Karibialla syntyneessä metsän rakastajassa jotain korostunutta virolaisuutta; sen virolaisuuden kauneimman ja herkimmän puolen, jota usein hänen ikäisensä piilottelevat.

Jatkan yhä syvemmälle metsään Kostea korpi muuttuu kuivaksi maaksi, joka nousee laaksosta hitaasti ylöspäin. Ajattelen jostain syystä Viljandia, jossa minulla oli asunto Kantrekülan vanhassa puutalolähiössä. Vaikka olen Viron pohjoisrannikolla, sekapuumetsä ja muurahaiskekojen peittämä kangas muistuttavat Keski-Viron metsiä.

Uppoan syvemmälle siihen kulttuurimaisemaan, viljandilaisen seitsenlapsisen Kalju ja Helju Voitkan perheen kahteen pieneen kapinalliseen Üloon ja Aivariin. He olivat jo pienestä pitäen kurittomia näpistelijöitä, mutta tullessaan aikuisikään, pojista tuli anarkistisia ja ihailtuja symboleja, neuvostovastarinnan merkkejä.

Ülo ja Aivar toteuttivat armeijakutsun tultua perinteistä virolaista vastarintaa. Heitä ei nähtäisi neuvostoharmaissa, vaan he uppoaisivat korpeen metsäveljien tapaan. Veljekset pakenivat puuston katveeseen ja piileskelivät miliisiä niin tehokkaasti hyvin piilotetuissa metsäbunkkereissaan, ettei heitä saatu kiinni vuosikausiin. He varastivat ja metsästivät ruokansa, vetivät jossain vaiheessa bunkkeriinsa jopa sähköt.

Vasta Viron uudelleen itsenäistymisen jälkeen miehet pidätettiin vanhempiensa talolta. Kärsittyään rangaistuksensa Aivar Voitka oli menossa naimisiin, mutta pakeni häitä metsään. Ympyrä sulkeutui. Metsä veti puoleensa niin kuin aina.

Kun Aivar pakeni avioliittoaan metsään, Fred Jüssi päätti viettää kaiken vapaa-aikansa metsässä vaimonsa kuoleman jälkeen. Kuten jälkimmäinen heistä on todennut, meille on annettu jo kaikki. Hän tarkoittaa luontoa.

“Tiedostaminen on olennaista”, Jüssi sanoo dokumentissa. “Kaikki mitä tarvitsemme, on jo ympärillämme. Meille on annettu suuntaviiva, jota seurata. Se suunta on jokaisen oma.”

Suunta on olennainen, ei päämäärä. Virolainen halu palata metsään. n

Ville Hytönen on Harkun Suurupissa asuva suomalainen toimittaja-kirjailija.

Ville Hytönen tuntee virolaisessa metsässä yhteyttä puiden kanssa.

kulttuuria

Suuren Peipsijärven rannalla olevalla Sipulitiellä tekeminen jatkuu myös syksyllä ja talvella. Tietysti kesäaikana vaihtoehtoja on enemmän, mutta kylmä sää luo Sipulitielle aivan uudenlaiset jännittävät olosuhteet.

Mielenkiintoisimmat aktiviteetit ja tapahtumat liittyvät Peipsijärven jäähän. Tammi-, helmi- ja maaliskuussa voi osallistua karakati-safariin järven jäällä (karakatit ovat Peipsin alueella rakennettuja omaperäisiä jääautoja), kokeilla kalanpyyntiä pilkillä avannosta tai lähteä potkukelkkaretkelle.

Helmikuussa alueella järjestetään suosittuja yleisötapahtumia, kuten Kolkja Kelk -kelkkatapahtuma ja Talveprääznik-juhla Kolkjan kylässä ja Kallaste Karakatitsa eli suuri karakatiparaati. Maaliskuussa Sipulitiellä järjestetään saunafEST-saunatapahtuma.

Talviajan aktiviteetteja Sipulitiellä:

• Turgin käsityötalon maton- tai huivinkudontakursseilla vieraat ovat kolme päivää täysin uudenlaisessa ympäristössä ja viettävät todellisen loman. Osallistujien on mahdollista tilata ennakkoon laktoosittomia, gluteenittomia ja vegaanisia lounaita ja illallisia.

• Mesi tare -talo järjestää karakatisafareita ja pilkkiretkiä Peipsijärvelle.

• Peipsin vierailijakeskus (Peipsimaa Külastuskeskus) Kolkjassa ottaa vastaan varauksia, tarjoaa vierailleen piirakoita ja keittoa sekä esittelee ainutlaatuista taloaan. Keskuksessa voi osallistua myös käsityöpajoihin.

• Alatskiven linnan keramiikkapaja on lämmin tila, jossa voi valmistaa vaikkapa kokonaisen astiaston.

• Voronjan kesägalleria on saanut uudet ikkunat ja katon, ja ennakkotilauksesta paikka isännöi vieraitaan nyt myös talvella. Alueella on hienot

mahdollisuudet tehdä kävelyretkiä koko perheen kanssa.

• Alatskiven upealla retkeilyreitillä voi tehdä omatoimisesti patikkaretkiä.

• Lasten kanssa liikkuessa tulee ehdottomasti tehdä etukäteisvaraus joko Nugiksen harrastustilalle tai Kruusan tilalle. Näissä paikoissa pääsee tutustumaan paikallisiin kotieläimiin!

• Alatskivi Mõisamaitsed jatkaa upeiden käsityöviinien tuotantoa ja odottaa vieraita maistelemaan viinejä.

Tärkeimmät tapahtumat Sipulitiellä:

3.12.2022 Alatskiven linnan joulumarkkinat 25.2.2023 Kallaste Karakatitsa 5.3.2023 Kolkja Kelk ja Sipulitien

Talveprääznik-juhla 11.3.2023 Sipulitien SaunafEST 29.4.2023 Sipulitien Kala-buffetpäivä

Lisätietoja www.sibulatee.ee

Pärnun talvi on tapahtumia täynnä

Kesäpääkaupunki ei vaivu horrokseen talvellakaan. Tapahtumia ja toimintaa riittää koko perheelle.

Pärnussa on saatu nauttia viime vuosina komeista jouluvalaistuksista, jotka tuovat pimeään aikaan piristystä ja hyvää mieltä. Värikkäitä valokeskittymiä on pääkatujen lisäksi muun muassa Koidulan puistossa ja sen lähiympäristössä.

Lastenpuistossa pikkuväkeä riemastuttavat valojääkarhut ja Rantapuistossa valaistut vihreät norsut, jotka tuovat tuulahduksen menneestä kesästä.

Perinteinen valotapahtuma järjestetään Pernovan luontotalon pihamaalla, jossa voi käydä ihmettelemässä erilaisia valohahmoja eläimistä laivoihin. Samalla reissulla kannattaa pistäytyä Pernovan luontotalossa sisälläkin. Tarjolla on luontoon liittyviä mielenkiintoisia näyttelyitä ja kiehtova fulldome-teatteri.

Pärnussa on perinteisesti kaksi joulukuusta. Yksi on pystytetty Endla-teatterin naapuriin ja toinen keskustaan Itsenäisyydenaukiolle Pärnu-hotellin edustalle.

Itsenäisyydenaukio muuttuu jouluiseksi muutenkin. Porot, tontut ja muut värikkäät jouluvalot tekevät keskusaukiosta jouluisen, vaikka lunta ei olisikaan. Perinteiset joulumarkkinat järjestetään keskusaukiolla .-..

Musiikkia ja taidetta Pärnun tapahtumatalvi jatkuu monipuolisena joulukuussa. Pärnun Nykytaiteen museossa

on .. asti esillä perinteinen kierrätystaidenäyttely Anna uusi elämä. Esillä on kymmenien virolaistaiteilijoiden luomuksia.

Teoksiin on käytetty muun muassa vaatetehtaiden hukkapaloja, pesukoneita ja keramiikkaa. Yksi huikeimmista teoksista on koronamaskeista kudottu matto. Kekseliäät teokset on omin silmin nähtävä.

Pärnun konserttitalon ohjelmassa on .. Joulu  -konsertti, jossa Viron filharmoninen

kamarikuoro ja Tallinnan kamariorkesteri esittävät tunnettuja joululauluja ja Antonio Vivaldin Dixit Dominus -teoksen. Solisteina ovat muun muassa Yena Choi, Laura Štoma ja Danila Frantou. Kapellimestarina toimii Tõnu Kaljuste

Joulumusiikkia on ohjelmassa myös, kun suositut poptähdet Stefan ja Liis Lemsalu esiintyvät konserttitalossa .. Stefan on tuttu Euroviisuista, joissa hän edusti Viroa viime keväänä.

Perinteinen uudenvuoden konsertti järjestetään .. Viron kansallista sinfoniaorkesteria johtaa Paavo Järvi. Solisteina ovat Ain Anger ja latvialainen Ksenija Sidorova (harmonikka).

Lottemaa-teemapuisto muuttuu .-.. ja .-.. taas joulumaaksi. Teemapuiston taloissa odottaa pikkuväkeä monenlaista puuhaa. Ohjelmassa on myös joulukonsertti ja yhdessä liikkumista. Lottemaa sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä Pärnun

eteläpuolella. Koiratyttö Lotte ystävineen on tuttu suosituista piirroselokuvista.

Puuhaa ulkoilmassa Pärnun suosittu luistinrata sijaitsee aivan keskustassa, kivenheiton päässä Elisabetin kirkosta. Tekojäärata avataan perinteisesti viimeistään joulukuussa. Paikan päältä voi vuokrata luistimia, mutta omilla luistimillakin voi tulla luistelemaan.

Luistinradan lähellä oleva Munamäki on keskustan paras pulkkamäki. Jos vain lunta riittää, on se mainio kohde kaikenikäisille lapsille. Suurempia mäkiä haluavan kannattaa lähteä Jõulumäen urheilukeskukseen, jonne on Pärnusta noin puolen tunnin ajomatka. Jõulumäellä on ensiluokkaiset hiihtoladut, joista osa on myös valaistu ilta-aikaan. Siellä on myös Pärnun seudun vauhdikkaimmat pulkkamäet. Paikan päältä voi vuokrata suksia ja muita välineitä.

Ulkoiluun on talvisessa Pärnussa upeat puitteet. Puistojen lisäksi suosittu ulkoilukohde on ranta-alue, jossa on kaksikin esteetöntä luontoreittiä. Niistä toinen kulkee Tervise Paradiis -hotellin edessä ruovikon yllä ja toinen reitti Estonia-muistomerkin luota kohti merta. ■

Pärnun Nykytaiteen museo, Rüütli 40a.

Pärnun konserttitalo, Aida 4. Lottemaa, Reiun kylä, Häädemeeste. Pernova-luontotalo, A.H.Tammsaare pst 57.

TEKSTI MIKKO VIRTA, KUVAT ELEN JUURMA, VISIT PÄRNU, PÄRNUN NYKYTAITEEN MUSEO

Anna uusi elämä -näyttelyssä on esillä Kertu Kasemetsan vanhoista farkuista valmistettuja vaatteita.

Pärnun rantaniityn yllä kulkeva esteetön luontoreitti on suosittu ulkoilukohde. Maisema on aurinkoisena talvipäivänä upea.

Digitaiteen huippuryhmän teamLabin näyttely ylistää teknologiaa ja luontoa

11. marraskuuta alkaen Kumun taidemuseossa Tallinnassa pääsee tutustumaan näyttelyyn ”teamLab. Kelluvia kukkia ikuisuuden meressä”. Vain kerran aikaisemmin teamLab on tuonut näyttelynsä näin kauas pohjoiseen. Silloin se oli esillä Amos Rexin museossa Helsingissä.

Näyttely tarjoaa katsojalle mukaansatempaavan ja kokonaisvaltaisen tilakokemuksen, jossa luonnon elementit ovat pääosassa. Tokiossa toimivan taidekollektiivi teamLabin näyttely on ensimmäinen näin laajamittainen digitaalisen taiteen näyttely Virossa.

Taidemuseo Kumussa on esillä kolme teosta, jotka kuvaavat loputtomien aaltojen sekä puhkeavien ja kuihtuvien kukkien ja tulenliekkien kautta luonnon ikuista kiertokulkua. Seinille on heijastettu reaaliaikaiset digitaa-

liset liikkuvat kuvat. Tämä tekee näyttelyn jokaisesta hetkestä ainutkertaisen. TeamLabille tyypilliseen tapaan myös katsoja voi ottaa osaa näyttelyyn. Kännykkä-

sovelluksen avulla jokainen voi sytyttää liekin puhelimeensa tai vaikuttaa seinällä kasvaviin kukkiin kädenheilautuksella. Taideteokset ovat katsojaa ympäröiviä

tilainstallaatioita, jotka herättävät kaikki aistit. Näyttely imaisee katsojan mukaansa luonnonilmiöiden herkkään ja voimakkaaseen vuorovaikutukseen.

Vuonna  perustettu taidekollektiivi teamLab on maailman tunnetuimpia digitaalisen taiteen tekijöitä. Heidän vaikuttavat tilainstallaationsa ovat muuttaneet käsitystä digitaiteesta ja tehneet siitä kiinnostavaa myös suurelle yleisölle.

TeamLab edustaa taidesuuntaa, joka ylistää -luvun alun teknologiaa ja sen mahdollisuuksia luoda harmoniaa kehon ja mielen sekä ihmisen ja luonnon välille. Näissä luonnon elinkaaria kuvaavissa teoksissa heijastuu ihmisen unelma jostakin ihanteellisemmasta kuin elämä itse.

Jää katsojan päätettäväksi, tulkitseeko hän teamLabin taidetta pelkästään esteettisesti nautittavina teoksina vai yhteiskunnallisena kritiikkinä, josta heijastuu huoli luonnon ja ympäristön tulevaisuudesta. ■

TEKSTI SUSANNA POIKELA, KUVA TAIDEMUSEO KUMU © TEAMLAB, PACE GALLERYN LUVALLA

Taidemuseo Kumu, Weizenbergi 34 / Valge 1, Tallinna.

Näkymä näyttelystä. teamLab. Kelluvia kukkia ikuisuuden meressä. 2022.

Miksi Viron naistennis on nyt huipulla?

Anett Kontaveit ja Kaia Kanepi ovat parasta mainosta tennikselle.

Tennis voi Virossa paremmin kuin koskaan. Varsinkin naispelaajat ovat menestyneet ja ovat olleet jo muutaman vuoden aivan maailman kärjessä. Miespelaajilla tosin on siihen vielä vähän matkaa, mutta heitäkin on nousemassa esille. Alle 24-vuotiaissa on kolme nuorukaista, jotka nousevat rankingissa hyvää vauhtia.

Mutta missä piilee naistenniksen menestyksen salaisuus? Keitä siitä on kiittäminen ja miten näin pieni maa voi menestyä suurten tennismaiden joukossa, kun väestöpohja on niihin verrattuna hädin tuskin pienen kaupungin kokoinen ja taloudelliset resurssit huomattavasti pienemmät.

Viron Tennisliiton pääsihteerin Allar Hintin mukaan selitykset löytyvät olosuhteista. ”Kun itse pelasin 1990-luvulla, oli Tallinnassa vain viisi sisäkenttää ja nyt niitä on 50–70”, hän kertoo.

Eikä tennis ole keskittynyt vain pääkaupunkiin, vaan halleja on noussut myös Tarttoon, Pärnuun ja muuallekin Viroon.

Samaa todistaa myös Viron tenniksen ykköstähti Anett Kontaveit. ”Meillä Virossa on todella hyvät mahdollisuudet tenniksen pelaamiseen. Tennis kasvattaa suosiotaan jatkuvasti”, hän sanoo.

Eräs innostava tekijä lajin kasvuun on vuosittainen ”tenniskuu-

Kunnianhimoinen pelaaja aloitti jo kuusi vuotiaana

Anett Kontaveit aloitti peliuransa jo 6-vuotiaana. Pelaaminen oli perheessä luonnollinen asia, koska hänen äitinsä oli tennisopettaja. Perhe rohkaisi häntä pienestä pitäen ammattilaisuralle. Tennispiireissä Anett tunnetaan kunnianhimoisena ja pelityyliltään aggressiivisena pelaajana. Hän on pelaaja, joka haluaa olla maailman paras. Muuten häntä kuvaillaan pidättyväiseksi. Hänestä ei ole paparazzikuvia, eikä hän kerro yksityiselämästään paljonkaan. Hän on Virossa kuuluisuus ja sankari, mutta useimmat eivät edes hänen kotimaassaan tiedä, onko hän naimisissa tai seurusteleeko hän.

Anett syntyi jouluaattona 1995. Hänen ammattilaisuransa on tuonut pelkästään palkintorahoina vuodesta 2007 lähtien noin 7,5 miljoonaa euroa.

kausi”, jolloin mahdollisuus tarttua mailaan on syys-lokakuussa.

Mutta ehkä kaikista suurin tekijä on kuitenkin tennisbuumiin ovat kuitenkin Viron ammattilaispelaajat.

”Anettin ja Kaian menestyminen on merkinnyt paljon Viron tennikselle ja houkutellut uusia nuoria poikia ja tyttöjä lajin pariin. He ovat parasta mainosta tennikselle”, Hint selittää.

Mutta sekään ei yksin riitä, sillä kysymys ei hänen mukaansa ole vain mahdollisuudesta pelata, vaan myös menestyä. Sen vuoksi tennisliitto on tehnyt kovasti työtä kehittääkseen valmennusoppeja, jotka ovatkin edenneet kansainvälisen Tennisliiton hopeisen standardin tasolle.

Ensi kertaa viime syyskuussa järjestetty WTA 250 Tallinn Open -tennistapahtuma on tästä hyvä todiste.

Kontaveitin ja Kanepin lisäksi tennisfaneilla oli tilaisuus nähdä maailman parhaita pelaajia, kuten Madison Keys (WTA No. 11), Belinda Bencic (WTA No.13), Beatriz Haddad Maia (WTA 15), ja Ranskan avoimetkin voittanut Jelena Ostapenko (WTA 18).

”On aivan mahtavaa, että nuoret näkevät tämän tason tennistä vieläpä kotikentällään. Kun näkee hyviä maailmanluokan pelaajia, niin se antaa motivaatiota harjoitteluun”, sanoo Anett Kontaveit.

”Virolaiset tennisfanit ja valmentajat näkevät tennistä, jonka tasoista he eivät ole koskaan nähneet paikan päällä. Se on kaikille hyvä asia”, toteaa Kaia Kanepi. n

Virolaiset naistennistähdet

ANETT KONTAVEIT

n Syntynyt 24. joulukuuta 1995 (27 v.) Tallinna

n Pituus 1,74 m

n Ammattilainen vuodesta 2010

n Paras sijoitus: Maailman listan numero 2. WTA, (Womens´s Tennis Association) kesäkuu 2022

n Nyt sijalla 17

n Viron historian parhaiten menestynyt tennispelaaja

n Syöttönopeus parhaimmillaan 175 km/tunnissa

n Euroopan alle 16-vuotiaiden nelinpelin mestaruus vuonna 2011

n Viron mestari 2009–2010

KAIA KANEPI

n Syntynyt 10. kesäkuuta 1985 (37 v.) Haapsalu

n Ammattilainen vuodesta 2000

n Pituus: 1,81 m

n Paras sijoitus: Maailman listan numero 15. WTA  2012

n Nyt sijalla 29.

n Ensimmäinen virolainen pelaaja, joka ylsi näin korkeaan ranking-sijoitukseen

n Aloitti tennisuransa 8-vuotiaana

TEKSTI MARK TAYLOR JA PETRI SARASTE, KUVAT ETA 2022 / IGOR PISSAREV,

Viron tennisliiton pääsihteeri Allar Hint: ”On mahtavaa, että nuoret näkevät huipputennistä kotikentällään.”

Anett Kontaveit on kaikkien aikojen menestynein virolainen tennispelaaja.

Luonnon symbolit vievät metsiin ja rannoille

Viron kansalliset luontotunnukset näkyvät monessa paikassa. Ne kertovat myös jotain naapurikansan olemuksesta.

TEKSTI MIKKO VIRTA, KUVAT MIKKO VIRTA, PRIIDU SAART, ARNE ADER, VIRON POLIISI- JA RAJAVARTIOLAITOS

Kansalliseläin susi (hunt)

Sudella on erityinen paikka virolaisessa kansanperinteessä. Vaikka sutta on pelätty, on sitä myös arvostettu ja kunnioitettu. Ei siis ihme, että sudella on Virossa yli  erilaista nimeä. Sutta on kutsuttu muun muassa nimillä metsakutsu, kriimsilm ja võsavillem.

Susi ei herätä Virossa yhtä kuumia tunteita kuin Suomessa. Virolaisten suhtautumista suteen voisikin kuvailla neutraaliksi. Toki lampaita ja muita kotieläimiä tappavat sudet aiheuttavat konfliktitilanteita.

Tilanne susien metsästyksessä on myös toisenlainen kuin Suomessa. Virossa niiden kannanhoidollinen metsästys on sallittua. Vuosittain susia kaadetaan muutamista kymmenistä reiluun sataan.

Susia arvioitiin vuonna  olevan Virossa noin . Vertailun vuoksi pinta-alaltaan seitsemän kertaa suuremmassa Suomessa susikannan suuruudeksi on arvioitu noin .

Susi valittiin Viron kansalliseläimeksi vuonna . Valinnan teki paristakymmenestä järjestöstä ja toimijasta muodostettu raati. Valinnan perusteluissa todettiin,

Ritariperhonen – Viron kansallisperhonen

Ritariperhonen äänestettiin kansallisperhoseksi vuonna 2017. Viroksi ritariperhonen on pääsusaba.

että susi symbolisoi hyvin Viroa ja virolaisia: se on sitkeä ja älykäs selviytyjä, joka puolustaa perhettään.

Kansallislintu haarapääsky (suitsupääsuke)

Haarapääsky eli viroksi suitsupääsuke valittiin Viron kansallislinnuksi vuonna . Virallisesti kansallislintu vahvistettiin kuitenkin vasta vuonna .

Pääskynen on ollut virolaisille tärkeä siivekäs. Ihmisasutuksen lähellä viihtyvä pieni, eloisa lintu on monille tuttu. Sinisellä taivaalla lentävä mustavalkoinen pääsky symboloi virolaisuutta ja vapautta. Pääskysen merkityksestä kertoo myös se, että kansallislintu oli Viron viidensadan kruunun setelissä.

Virolaisessa kansanperinteessä haarapääskyä on pidetty hyvän tuojana. Uskomuksen mukaan pihapiirissä pesivä pääskynen tuo isäntäperheelle onnea. Pääskysen laulu on virolaisille niin tuttu, että kirjallisuusmuseon arkistossa

on peräti kaksi tuhatta kirjallista kuvausta pääskysen laulusta.

Haarapääskyllä menee Virossa melko hyvin, pitkään jatkunut kannan vähentyminen on hidastunut. Haarapääskyjä arvioidaan pesivän Virossa noin   paria.

Haarapääskyt rakentavat pesänsä mielellään navetoiden ja muiden rakennusten orsille. Ei siis ihme, että sen kutsumanimi on laudapääsuke eli navettapääskynen. Tapana onkin jättää navetan tai varaston ovi raolleen, jotta poikasiaan ruokkivat pääskyt pääsevät pesälleen.

Kansalliskukka ruiskaunokki (rukkilill)

Haarapääskyn ohella Viron tärkeimpiin symboleihin kuuluu ruiskaunokki eli rukkilill. Sininen kansalliskukka on kaikille virolaisille tuttu pientareiden, kesantojen ja viljapeltojen kasvi.

Nykyään ruiskaunokkeja näkee yhä harvemmin. Maanviljelijöille ruiskaunokki on rikkakasvi, jota yritetään pitää aisoissa torjunta-aineilla. Silti kauniin sinisiä kukkia näkee Virossa etenkin maaseudulla teiden varsilla.

Kansalliskukan merkityksestä kertoo sekin, että se on tavallinen aihe koruissa, kansallispuvuissa ja astioissa. Onpa ruiskukkia ollut myös Viron olympiajoukkueen hiihtoasuissakin. Ja kun Tallin-

Kurjen huuto valittiin Viron ääneksi Radio Elmarin äänestyksessä syksyllä. Se luonnehtii parhaiten Viron luontoa ja virolaisuutta.

Virolaiset valitsivat muutaman vuoden takaisessa äänestyksessä virolaisuuden tärkeimmäksi symboliksi suon. Taakse jäivät muun muassa laulujuhlat ja sinimustavalkoinen lippu. Suo on monille virolaisille rauhoittumisen ja hiljentymisen paikka.

nassa vietetään perinteisiä laulujuhlia, voi Laulukentällä nähdä naisia ja lapsia ruiskaunokeista punotut seppeleet päässä.

Virolaiset hyödyntävät ruiskaunokkeja myös kansanlääkinnässä. Sitä on veteen liotettuna käytetty esimerkiksi yskän lääkintään. Ruiskaunokki on mehiläisten mieleen, koska sen mesipitoisuus on korkea. Ruiskaunokki valittiin Viron kansalliskukaksi vuonna 1968.

Kansalliskivi kalkkikivi (paekivi)

Kalkkikivi kuuluu virolaiseen kaupunkimaisemaan. Esimerkiksi Tallinnassa kalkkikivisiin rakennuksiin törmää heti Rotermannin korttelissa ja vanhassakaupungissa. Kiveä on hyödynnetty rakennusmateriaalina muun muassa kivijaloissa, seinissä, muureissa ja torneissa. Maaseudulla maisemaan kuuluvat kalkkikivistä ladotut kiviaidat. Virolaista kalkkikiveä voi bongata Helsingissäkin monista rakennuksista.

Pohjois-Viron kalkkikivijyrkänteet ovat Viron kansallismaisemia. Korkeimmat niistä sijaitsevat Itä-Virumaalla Ontikalla, jossa törmä kohoaa 55 metriin merenpinnasta. Komeita ovat myös Pakrinniemen ja Türisalun jyrkänteet. Kalkkikivitörmä oli ikuistettu myös Viron sadan kruunun seteliin.

Viron kalkkipitoinen maaperä on kasvillisuuden monimuotoisuuden perusta. Sen ansiosta maassa kasvaa kämmeköitä ja muita kasviharvinaisuuksia. Länsi-Viron alvarinummet ja lehdesniityt ovat todellisia kasviparatiiseja.

Kansalliskala silakka (räim)

Silakka on Viron suosituimpia ruokakaloja ja maan kansalliskala vuodesta 2007 lähtien. Silakan kanssa kävi tittelistä kovaa kamppailua hauki, jonka moni virolainen olisi mieluummin valinnut kansalliskalaksi.

Tutulla kalalla on monta nimeä: jääkala, jääräim, hallakala, kesaräim ja sügismereräim. Ne kaikki viittaavat silakan pyyntiaikoihin. Silakanpyynnin sesonkiaikaan keväällä ja syksyllä silakkaa voi ostaa suoraan kalastajilta muun muassa Pärnun satamassa. Oma ämpäri kannattaa ottaa mukaan.

Suomenlahden lisäksi silakkaa pyydetään muun muassa Liivinlahdella, jossa kalastuksella on pitkät perinteet. Kihnun ja Ruhnun saarilla kalastajan ammatti on kulkenut isältä pojalle. Silakka on yhä saalismäärältään Viron tärkeimpiä kalalajeja.

Silakka kuuluu virolaiseen ruokapöytään muun muassa paistettuna, marinoituna ja savustettuna. Reseptejä on lukuisia. n

Kansalliseläin susi jolkottelee virolaisten passeissa. Passiin on kuvattu myös muita luontotunnuksia, kuten haarapääsky.

Ruiskaunokkeja voi nähdä tienpientareilla ja pelloilla. Nämä kauniit ruiskukat on kuvattu Matsalussa.

Pohjois-Viron kalkkikivijyrkänne on komeimmillaan Ontikan ja Päiten (kuvassa) seuduilla. Kalkkikivi on Viron kansalliskivi.

Pikk-kadulla liikenne oli vilkasta. Se kulki Raatihuoneen torilta Meriportille. Jalkakäytäviä kivetyllä kadulla ei ollut eikä oikein liikennesääntöjäkään, sillä sellaisia ei keskiajalla vielä oltu keksitty. Oli vankkureita, käsirattaita, kantajia ja paljon väkeä, kaikki toimeliaasti tulossa tai menossa.

TARINOI

Rääveli, Reval, Tallinna – Reval hansakaupunki Suomenlahden

TEKSTI ANTTI SARASMO KUVITUS THE BALTIC GUIDEN ARKISTO/HANNU LUKKARINEN

Pääkadun varrella oli kauppiastaloja. Hansakaupungeissa ne rakennettiin pääty kiinni kadun varteen ja varsinainen talo jäi sitten sisäpihojen kätköihin.

Ensimmäinen kerros oli asuinkerros, muut kerrokset olivat varastotilaa. Tavarat nostettiin päädyn vinssillä varastoon ja sieltä pois. Myöhempinä vuosisatoina yläkerroksetkin otettiin asuinkäyttöön, mutta keskiajan Revalissa suurkauppiaatkin asuivat aika ahtaasti.

Päädyssä oli talon virallinen ulko-ovi ja sen takana ”kauppa”. Isojen talojen suurkauppiaat harjoittivat ennen kaikkea viljaja suolakauppaa. Virosta vietiin kartanoiden viljaa ja sinne tuotiin suolaa.

Aatelisto sai viljasta rahaa, joten kauppiaat pitivät huolen, että heillä oli tarjolla sopivia tavaroita rahoissaan oleville aatelisille. Oli hienoja kankaita Flanderista, upeita aseita ja haarniskoja Frankfurt am Mainista ja Nürnbergistä, oli etelän herkkuja kuten viiniä, manteleita ja mausteita, joita saatiin arabialaisilta kauppiailta venetsialaisten välittämänä.

Oli kaksi maailmaa, paikallisten ihmisten maailma ja Hansan maailma.

Mausteet olivatkin kalliita, pippuriakin myytiin pippuri kerrallaan. Tavallisella kansalla ei tällaiseen kauppaan ollut asiaa.

Tavalliselle ei-aateliselle oli maakauppiaita. He myivät sellaista tavaraa, jota ei voinut kaupungin käsityöläisiltä ostaa ja ostivat myös tuontitavaraa suurkauppiailta. Maakauppiaat asuivat paljon vaatimattomammin, mutta heidän liikkeeseensä sopi jo saksalaisen käsityöläisen poiketa.

Virolaiselle palvelusväelle ja työväelle olivat sitten virolaiset kauppiaat. Heidän liikkeensä olivat usein kellarissa ja vain pieni puoti oli kadun tasalla. Raatihuoneen yhden ravintolan katettu terassipaviljonki

on rakennettu keskiaikaisen pienkauppiaan katutason puodin oloiseksi.

Raatihuoneen torilla maalaiset myivät aamuisin elintarvikkeet kaupunkilaisille, ruoka-aineet tosiaan ostettiin torilta joka päivä. Kaupungin käsityöläiset tekivät kaupunkilaisille niin vaatteet, kengät kuin vaikkapa vankkurit. Käsityöläisiä oli eritasoisia. Sama mestari ei tehnyt nuttua aateliselle ja maarahvaaseen kuuluvalle työmiehelle.

Tallinna eli Reval eli kaupasta. Kaupungissa ei ollut merkittävää teollisuutta, vientiin suuntautunutta käsityöläisyyttä, vaan sen tulot tulivat tavaroiden välittämisestä.

Kauppiaiden oma valtakunta

Reval oli kaupunkitasavalta, eli se itse päätti omista asioistaan. Tasavallassa keskiajalla toiset olivat tasavaltaisia ja toiset eivät. Revalissa valta oli suurkauppiailla.

Suurkauppiaat kuuluivat suureen kiltaan eli Suurkiltaan ja sen jäsenistä valittiin kaupungin raati, joka oli kaupunkitasavallan parlamentti. Raadista puolestaan valittiin pari pormestaria, jotka olivat kaupunkitasavallan presidentit.

Tavallisilta kaupunkilaisilta ei kysytty mitään. Suurkillassa oli jäseninä alle sata ulkomaankauppaa harjoittavaa Hansakauppiasta ja kaupungissa asui noin   ihmistä. Mistään vapaiden kansalaisten demokratiasta antiikin malliin ei siis ollut kyse. Kaupunkilaiset olivat kuitenkin kaikki vapaita kansalaisia.

Baltiassa vallitsi maaorjuus. Maatyöläiset kuuluivat kartanon irtaimistoon ja heidät esimerkiksi myytiin kartanon mukana kuten muukin irtaimisto. Maaorja eli kylässä ja ”vuokrasi” pientilaansa kartanolta ja vuokra maksettiin työnä kartanon hyväksi. Jotenkin sattui vain niin, että kaikissa maaorjuutta hyödyntävissä maissa ja niiden kaikissa kartanoissa maaorjalla oli ”vuokraa” rästissä, joten hän ei voinut muuttaa pois tilaltaan vaan hänen piti tehdä kartanon töitä. Karata toki saattoi.

Jos maaorja selvisi kaupunkiin asti, kuten Tallinnaan, niin hän oli melkein turvassa. Jos paennut maaorja pystyi elättämään itsensä omalla työllään kaupungissa vuoden ja yhden päivän, sai hän kaupungin ”kansalaisuuden” ja vapautui maaorjan vel-

vollisuuksista. Sanottiin, että ”kaupunki-ilma tekee vapaaksi”.

Aateli ei tietenkään pitänyt tällaisesta, mutta kyseessä ei sentään olleet joukkopaot vaan yksittäisten ihmisen karkaamiset, sellaiset kartanot kyllä kestivät. Kaupungin kanssa ei myöskään kannattanut riidellä, mihin sitä olisi viljan myynyt, jos kaupungin kauppiaat eivät olisi suostuneet sitä ostamaan?

Aatelisto sai viljasta rahaa, joten kauppiaat pitivät huolen, että heillä oli tarjolla sopivia tavaroita rahoissaan oleville aatelisille.

Kaupungit nimittäin tiukasti valvoivat kansalaistensa vapautta. Kauppakielto oli keinovalikoiman keveimmästä päästä. Tallinnan tukena oli Hansaliitto ja sen voimin saatiin kuninkaatkin kuriin, yksittäisistä aatelisista nyt puhumattakaan.

Hansan maailma Keskiajan Itämeren alueen merkittävin vaikuttaja oli Hansaliitto. Se oli ”kauppiasyhdistys”, joka ajoi jäsentensä yhteisiä etuja. Hansaliiton perusyksikkö oli hansakaupunki ja silloin tuon kaupungin Suurkillan kauppiaat olivat Hansan jäseniä, ja heillä oli kauppaoikeudet kaikissa liittoon kuuluvissa kaupungeissa.

Tallinnalainen hansakauppias saattoi toimia muutaman vuoden, vaikka Hampurissa, kokeilla onneaan Pohjanmeren kaupassa Bremenissä ja palata takaisin Tallinnaan.

Kauppiaiden pojat lähetettiin yleensä liiketuttavan luokse oppimaan kauppiaan ammatti ja mieluiten johonkin toiseen Hansakaupunkiin. Lyypekistä saatettiin tulla Tallinnaan, sieltä poiketa vielä Riikaan, vaimoksi saattoi löytyä kauppiaantytär Visbystä, ja jos esimerkiksi isoveli sai Lyypekin kauppahuoneen, niin oman kauppahuoneen saattoi perustaa jo tuttuun Tallinnaan.

Sarasmo

historia

oli keskiajalla saksalainen rannikolla, jossa puhuttiin saksaa

Laivat purjehtivat pitkin ja poikin Itämerta kuljettaen lastia ja matkustajia. Keskiajan Reval oli hyvin ”kansainvälinen” kaupunki, sinne matkustettiin ja sieltä matkustettiin, uutiset kulkivat ja muotituotteet tulivat myyntiin suunnilleen samaan aikaan kuin Pohjois-Saksan kaupungeissakin.

Ihan oikeasti Reval ei ollut kansainvälinen kaupunki, sillä sen viiteryhmä oli Hansan maailma ja kaikissa Hansakaupungeissa elettiin samojen tapojen mukaan, puhuttiin samaa saksan kieltä ja pidettiin yllä samoja arvoja. Hansakaupungin saksalaiselle väestölle oli oikeastaan yhdentekevää, mitä kieltä palvelusväki eli maarahvas puhui ja mitä tapoja sillä oli. Oli kaksi maailmaa, paikallisten ihmisten maailma ja Hansan maailma.

Saksalaisten Reval ja virolaisten Tallinn

Oli kahden kerroksen tai vielä paremmin kahden kielen väkeä. Tallinnassa kulttuurit kohtasivat kulkiessaan toistensa ohi kaupungin kaduilla. Viron kieltä kuuli esikaupungeissa, kaupungin muurien ulkopuolella eli siellä, jossa muut kuin talopalvelijat asuivat.

Kalastajat, kyytimiehet ja muut liikkuvat ammatit olivat virolaisten käsissä. Itsenäisinä ammattinsa harjoittajina he tarjosivat ostettavaksi työsuorituksia, kuten vankkurilastin viemisen esimerkiksi Viljandiin. He eivät tarjonneet läsnäoloa vaativaa palvelusta, joka oli oleellinen osa vaikkapa sisäkön työstä.

Reval muurien sisäpuolella oli saksalainen, esikaupungit muurien ulkopuolella virolaisia. Kului useampi vuosisata ennen kuin Revalista tuli aidosti Tallinna. Ensimmäinen virolainen pormestarikin, Voldemar Lender, valittiin vasta 1906. n

Indrek Harglan keskiaikaiseen Tallinnaan sijoitetut salapoliisiromaanit ovat hyvin tarkkoja ympäristönsä kuvauksessa. Niistä saa hyvän kuvan siitä miten keskiaikainen Tallinna eli.

Jaan Krossin pääteos Uppiniskaisuuden kronikka tapahtuu Tallinnassa keskiajan lopulla, ja siitä miltei kuulee askeleet öisellä nupulakivikadulla…

Tallinn City Tour -kiertoajelubussit

Punainen reitti – Keskusta Vihreä reitti – Pirita Sininen reitti – Rocca al Mare

Ääniopastus on kymmenellä kielellä.

Lue lisää: www.citytour.ee/fi

Taksin käyttö Tallinnassa

■ Jokainen taksiyhtiö määrittelee omat hintansa. Taksien kilometrihinta voi olla eri suuruinen päivällä ja yöllä (23.00–6.00).

■ Taksissa tulee olla näkyvillä kuljettajan kuvallinen kortti sekä hinnasto sivuikkunassa ja kojelaudalla.

■ Hinnastosta pitää näkyä aloitusmaksu, kilometrihinta ja odotusmaksu.

■ Matkan hinta näkyy aina taksamittarista, eli “sopimushintoihin” ei pidä suostua.

■ Jos taksinkuljettaja ei anna matkasta printattua kuittia, matkaa ei tarvitse maksaa.

■ Kannattaa olla huolellinen valitessaan taksia, koska joidenkin firmojen hinnat ovat moninkertaiset verrattuna kilpailijoihin.

■ Sovelluksella tilatun taksimatkan kuitti tulee sähköpostiin.

■ Jos käyttää Tallinnan polkupyörätakseja, tulee varmistua, että kuljettajalla on kaulassaan viranomaisten myöntämä kuvallinen kuljettajakortti. Ennen pyörätaksimatkaa kannattaa sopia matkan lopullinen hinta.

■ Mikäli epäilet joutuneesi Tallinnassa taksipetoksen uhriksi, lähetä valitus osoitteeseen korrapidaja@tallinnlv.ee tai soita Tallinnan kaupunkipoliisin numeroon +372 144 10.

Taksin voi myös tilata mobiilisovelluksella. Virossa käytössä ovat muun muassa Bolt ja Uber.

Tallinnan linjaautoasema (Tallinna Bussijaam) Lastekodu 46, Tallinna Asema avoinna 7–23, lipunmyynti ma–su 8–19 puh: +372 681 3408 Aikataulut www.tpilet.ee

Tallinnan rautatieasema (Balti Jaam) Toompuiestee 37, Tallinna

Viron sisäisen junaliikenteen info ja lippukassat auki ma–su 7–21.30 24 h puh: +372 616 0245

Aikataulut elron.ee

Tallinnan lentokenttä (Tallinna Lennujaam) Tartu mnt 101, Tallinna

Matkailijoiden infopuhelin +372 605 8888

www.tallinn-airport.ee

TALLINNAN RAITIOLIIKENNE

Tallinnassa on neljä raitiovaunulinjaa. Sataman terminaaleja lähimpinä ovat linjojen 1 ja 2 pysäkit Linnahall ja Kanuti. Kaikki neljä linjaa kulkevat Virukeskuksen edustalla olevan Hobujaamapysäkin kautta. Matkailijalle kätevä linja numero 4 vie keskustasta Tallinnan lentokentälle.

Narvamnt Pärnu mnt Paldiskimnt

Tartumnt

Pysäköinti Tallinnassa

Kaupungin pysäköintialueet Tallinnassa on sekä kaupungin että yksityisten firmojen pysäköintialueita. Kaupungin pysäköintialueiden nimet ovat Kesklinn, Südalinn, Vanalinn ja Pirita. Kaupungin alueilla ensimmäiset 15 minuuttia pysäköintiä ovat ilmaisia, kun käyttää parkkikelloa. Hinnoittelu on kerrottu alla. Satunnainen matkailija voi maksaa pysäköinnin ostamalla automaatista parkkilipun.

Pysäköintihinnat ja -ajat Tallinnan parkkipaikoilla

Kesklinn (1,5 e / h)

Maksullinen ma–pe 7–19, la 8–15, su ilmainen

Südalinn (4,8 e / h) Maksullinen 24/7.

Vanalinn (6 e / h) Maksullinen 24/7.

Tallinnan julkinen liikenne ja matkaliput

Tallinnan julkiseen liikenteeseen kuuluvat bussit (buss), raitiovaunut (tramm) ja johdinbussit (troll). Bussilinjoja on yli 60, raitiolinjoja neljä ja johdinbussilinjoja neljä. Julkisen liikenteen käyttö Tallinnassa on hyvin edullista. Esimerkiksi päivälippu maksaa 4,50 euroa ja kolmen päivän lippu 7,50 euroa.

Eri tapoja ostaa matkalippu

1 KÄYTÄ MATKAKORTTIA

Osta esimerkiksi R-kioskista tai suurimpien ruokakauppojen infotiskiltä 2 euroa maksava vihreä matkakortti (ühiskaart). Voit ladata siihen haluamasi määrän rahaa tai matkalippuja tai vaikka päivälipun. Näytä matkakorttia kulkuneuvoon astuessasi lukijalaitteelle.

2

OSTA QR-LIPPU KÄNNYKKÄÄN

Voit ostaa matkalipun qr-koodina sivustolta tallinn. pilet.ee tai mobiilisovelluksesta pilet.ee. Lippu lähetetään sähköpostiin. Kulkuneuvoon astuessasi näytä koodia puhelimen näytöltä tai paperilta lukulaitteelle. Qr-koodin lukulaite on etuoven luona. Qr-lippu on voimassa yhden matkan, eli vaihto-oikeutta ei ole.

3 MAKSA PANKKIKORTIN LÄHIMAKSULLA

Tunnin matkalipun (1,50 e) voi ostaa lipunlukijalaitteesta käyttämällä pankkikortin lähimaksua. Näytä korttia laitteelle, valitse nuolinäppäimillä matkustajien määrä, paina ok-nappia ja vahvista osto vielä kerran maksukorttia näyttämällä. Matkan voi maksaa Mastercardin, Maestron, Visan tai Visa Electronin korteilla.

Tallinnan joukkoliikenteessä ei voi enää ostaa matkalippua kuljettajalta.

Ilman lippua matkustamisesta voi saada 40 euron tarkastusmaksun. Alle kouluikäiset ja alle 3-vuotiaiden lasten kanssa matkustavat aikuiset saavat matkustaa ilmaiseksi. Tallinnan julkinen liikenne on ilmaista vain Tallinnassa kirjoilla oleville asukkaille.

Esteetön liikkuminen Tallinnassa

Tallinnan julkisessa liikenteessä on paljon matalalattiaisia vaihtoehtoja. Suurin osa busseista ja kaikki johdinbussit ovat matalalattiaisia. Raitiovaunuista uusimmat ovat matalalattiaisia. Aikatauluissa matalalattiaiset kulkuneuvot on merkitty alleviivatulla kellonajalla. Jos tarvitsee apua ennen julkiseen kulkuneuvoon menoa, kannattaa huikata bussin etuovella kuljettajalle, joka voi tulla laskemaan kulkuneuvon keskiovella luiskan sisäänpääsyn helpottamiseksi.

Pyörätuolissa liikkuva lapsi ja hänen saattajansa matkustavat molemmat ilmaiseksi Tallinnan kaupunkiliikenteessä.

Tallinnan julkisen liikenteen aikataulut: transport.tallinn.ee

Matkalippujen ostaminen: pilet.ee tallinn.pilet.ee

Pirita (0,6 e / h) Maksullinen 15.5.–15.9. klo 10–22

Yksityiset pysäköintialueet

Yksityisten pysäköintialueiden hinnat vaihtelevat. Pysäköinnistä voi maksaa ostamalla parkkilipun. Puomillisilla EuroPark-pysäköintialueilla voi maksaa suomalaisella ParkManmobiilisovelluksella. Joillakin parkkipaikoilla voi olla päivystyskopissa asiakaspalvelija, jolle maksu maksetaan. Paikalliset maksavat pysäköinnin usein tekstiviestillä, mutta siihen tarvitaan virolainen puhelinliittymä. Parkkisakko on jopa 57 euroa. Jos auto on hinattu pois, sitä voi tiedustella Tallinnan kaupunkipoliisin numerosta +372 661 9860.

Lisätietoa pysäköinnistä Tallinnassa: www.parkimine.ee.

Suomalainen pysäköintiyritys GoParking palvelee kauppakeskus T1 Tallinnassa. Goparking T1 Tallinnasta on hyvät jatkoyhteydet lentokentälle, satamaan ja Tallinnan keskustaan. Edulliset hinnat ja turvallisesti vartioidut paikat. Osoite: Peterburi tee 2/Kauppakeskus T1 Tallinna. Avoinna ympäri vuorokauden. Lisätietoa ja varaukset ennakkoon www.goparking.fi

Omalla autolla Virossa

■ Maanteillä perusrajoitus on 90 km/h ja taajamissa 50 km/h.

■ Autossa on oltava mukana varoituskolmio, heijastinliivi ja jauhesammutin.

■ Promilleraja on Virossa 0,2, mutta käytännössä maassa on alkoholin suhteen nollatoleranssi.

■ Tiepalvelun numero on 1888.

■ Ajankohtaista tietoa tietöistä: tarktee.mnt.ee

Yllä lueteltujen lipunostotapojen lisäksi Tallinnan julkisen liikenteen 1,50 euron tuntilipun voi ostaa kortilla lippuautomaatista A- ja D-terminaalista, linja-autoasemalta, lentoasemalta sekä Balti Jaam -rautatieasemalta.

Viron junakalusto on uutta ja matkustaminen mukavaa ja edullista.

Passi tai henkilökortti matkalle

mukaan!

Suomalaisella matkailijalla pitää olla mukanaan Viroon tullessaan passi tai Suomen poliisin myöntämä henkilökortti. Suomen ajokortti tai Viron ID-kortti ei ole Suomen kansalaisen matkustusasiakirja.

Ilman matkustusasiakirjaa matkustava henkilö syyllistyy Virossa valtionrajarikkomukseen, josta voi olla seurauksena enintään 800 euron sakko.

Ennen matkalle lähtöä voi tehdä Suomen ulkoministeriön matkustusilmoituksen osoitteessa matkustusilmoitus.fi.

Yleistietoa

■ Rahayksikkö on euro.

■ Maasuuntanumero on +372.

■ Talviaika on GMT +2, kesäaika GMT +3.

■ Sähkövirta on 220 V, 50 Hz. Käytössä ovat eurooppalaiset pistokkeet.

■ Hanavesi on kaikkialla Virossa juotavaa.

Tullimääräykset

Matkustaja saa polttoainetta lukuun ottamatta tuoda rajoituksetta toisesta EU-maasta hankkimiaan tuotteita omaan käyttöönsä.

EU-maista tuotavissa tupakkatuotteissa pitää olla painettuna suomenja ruotsinkieliset varoitusmerkinnät. Niiden puuttuessa ovat voimassa seuraavat rajoitukset:

200 KPL SAVUKKEITA

TAI 250 G PIIPPU- JA

SAVUKETUPAKKAA

Henkilöautossa tai moottoripyörässä olevien kannettavien säiliöiden sisältämä polttoaine on tullitonta ja verotonta 10 litraan saakka, jos se on samaa kuin kyseisessä ajoneuvossa käytetään.

Huumausaineita ei saa tuoda ilman lupaa. Myös mm. elävien eläinten ja kasvien, uhanalaisten eläin- ja kasvilajien sekä niistä saatavien tuotteiden, ampuma-aseiden ja -tarvikkeiden sekä vaarallisten teräaseiden tuontia on rajoitettu.

Piraattituotteiden tuonti on kielletty. Katso myös www.tulli.fi

Tullineuvonta puh. +358 295 5201

Sanasto

olkaa hyvä palun kiitos aitäh, tänan anteeksi vabandage hei.............................................. tere, tervist hyvää huomenta tere hommikust hyvää päivää tere päevast hyvää iltaa tere õhtust hyvää yötä head ööd näkemiin nägemist, head aega kaikkea hyvää kõike head, kõike paremat hyvää matkaa head reisi hyvää ruokahalua jätku leiba, head isu terveydeksi terviseks paljonko se maksaa? kui palju see maksab? onko teillä? kas teil on? on teil? missä on kus on… mikä se on mis see on? mitä se tarkoittaa? mida see tähendab? kuinka voitte? kuidas elate?

Yleinen hätänumero 112

Apteekit ja ensiapu

24 h apteekit

Tõnismäe südameapteek Tõnismäe 5 Puh. +372 644 2282

Vikerlase südameapteek Vikerlase 19 Puh. +372 638 4338

24 h ensiapu

Itä-Tallinnan keskussairaala Ravi 18, Tallinna Puh. +372 620 7040 (ensiavun vastaanotto)

Pohjois-Viron aluesairaala J. Sütiste tee 19 Puh. +372 617 1369 (ensiavun vastaanotto)

Posti

Tallinnan keskustan postikonttori Pärnu maantee 22 (Finest-liikerakennus) Avoinna ma–pe 10–19, la 10–15 Viron kaikki postikonttorit: www.omniva.ee/private/map

Suomen suurlähetystö

Konsuliosaston asiakaspalvelu Pikk jalg 14, Tallinna Puh: +372 6103 304, +372 6103 240 Fax: +372 6103 288 Avoinna ma ja pe 9–12, ti-to 9–12 ja 13–15

Kun edustusto on suljettuna, voit hätätapauksissa ottaa yhteyttä ulkoministeriön päivystykseen: puhelin +358 9 1605 5555 tai paivystys.um@formin.fi

miten menee? ei se mitään, ei valittamista hauska tavata

oli hauska tutustua mitä kello on? en osaa viroa (venäjää)

puhutteko suomea? ....................................................keelt? englantia/ruotsia/saksaa?

kuidas läheb? pole viga! rõõm teid näha, meeldiv kohtuda oli hauska tutustua oli meeldiv tutvuda palju kell on? mina ei oska eesti (vene) keelt kas te räägite soome keelt? inglise/rootsi/ saksa keelt? Auto läks katki Bensiin sai otsa Siin on avarii Teel on ummik

Viro–suomi–viro-sanakirja netissä: www.eki.ee/dict/efi

Pyhäpäivät ja loma-ajat

Auto hajosi Bensa on loppunut Täällä on onnettomuus Tiellä on ruuhkaa Missä on autokorjaamo/ rengashuolto? ...........................................................töökoda/kummiparandus?

Kus on autoremonditöökoda/kummiparandus?

1. tammikuu – uudenvuodenpäivä 24. helmikuu – itsenäisyyspäivä Pääsiäinen – pitkäperjantai ja 1. pääsiäispäivä 1. toukokuu – vapunpäivä 23. kesäkuu – voitonpäivä 24. kesäkuu – juhannus 20. elokuu – uudelleenitsenäistymisen vuosipäivä 24. joulukuu – jouluaatto 25. joulukuu – ensimmäinen joulupäivä 26. joulukuu – toinen joulupäivä

Lehti automatkustajille!

Anne Kukkohovi

VANHAKAUPUNKI

Bensiini A4 Eha B1 Endla B1

Estonia pst B2

Faehlmanni B3-A4

Falgi tee B1 Filtri tee C3 Gildi B3

Graniidi A1

Hariduse B1 Harju I1-J1 Hermanni B3

Herne C2

Hobujaama A2 Imanta B3

Inseneri A2

Invaliidi C2 Jakobi B3

Jakobsoni B3 Jõe A3

Juhkentali B3

Kaarli pst B1

Kai A2

Kalasadama A2 Kanuti A2

Kappeli C4

Karu A3

Katusepapi C4

Kauka B2 Kauna C2

Kaupmehe B2

Keldrimäe B3

Kentmanni B2

Kevade B1

Killustiku B5 Kivimurru A4-B4

Kodu C2

Kohtu A1 Koidu B1

Koidula A4

Köleri A4

Kollane B3 Komeedi C1 Kooli A2 Kopli A1

Kotka C1

Kotzebue A1

Kreutzwaldi B3

Kristiina C1

Kuhlbarsi B3

Kunderi B3

Kuninga A2

Laagna tee B4

Laboratoorimi A2

Lahe A4

Lai F2-G1

Laikmaa B2

Lasnamäe B4

Lastekodu B3

Laulupeo B3 Lauteri B2

Lembitu B2

Lennuki B2

Liivalaia B2

Liivamäe B3

Logi A2

Lootsi A3

Lossi plats B1

Lubja B4 Luha C1

Luise B1 Maakri B2

Mäekalda A5

Magasini C2

Majaka B4 Malmi A1

Mardi B3

Masina C3-C4

Mere pst A2

Müürivahe G3-I1

Nafta A3

Narva mnt A3

Niguliste B1

Niine A1

Nunne A1

Odra B3

Olevimägi F3

Oleviste F2

Otsa J3

Paadi A2

Pagari F2

Paldiski mnt B1

Pallasti B4

Pärna B3

Pärnu mnt B2

Peterburi tee C4

Piiskopi B1

Pikk G2

Pikk jalg A1

Pirita tee A4-A5

Planeedi C1

Põhja puiestee A2

Poska A4

Pronksi A3-B3

Pühavaimu G2

Puhke C2

Rahukohtu A1

Rannamäe tee A1

Rannamäe tee A2

Rataskaevu H1

Raua B3

Rävala pst B2

Ravi C2

Roheline aas A4-B4

Roopa B1

Roosikrantsi B1

Roseni A2

Rumbi A2

Rüütli I1

Sadama A2

Sakala B2

Salme A1 Saturni C1

Sauna B2

Sikupilli B4-C4

Soo A1

Spordi C1 Süda B2

Sügise B1

Suur-Ameerika B1

Suur-Karja I2-J2

Suur-Kloostri G1

Suur-Sõjamäe C4 Suurtüki A2

Tare C2

Tartu mnt B3

Tatari C2

Tehnika C1

Telliskivi A1

Terase B3

Tina A3

Tobiase B3 Tolli A2

Tõllu A1

Tõnismägi B1

Toom-Kooli A1-B1

Toom-Kuninga B1

Toom-Rüütli A1

Toompea B1

Toompuiestee A1

Tööstuse A1

Tormi A4

Tuha B5

Türnpu B3

Turu B3

Tuukri A3

Tuulemäe C4 Tuvi B1

Ülemiste tee C4

Uue Maailma C1

Uus F3-H3

Vabriku A1

Väike-Ameerika C1

Väike-Karja I2

Vaikne C2

Vaimu F2

Valgevase A1

Vana-kalamaja A1

Vana-Lõuna C2

Vana-Posti I1-I2

Vana-Viru H3

Vase A3-B3

Veerenni C2

Veetorni B1

Vene F3-H2

Vesivärava A3

Videviku C1

Villardi B1

Vilmsi B4

Virmalise C1 Viru A2

Võistluse C3

Weizenbergi A4

Wiedemanni B4 Wismari B1