Tradenomi 3/2022

TRADENOMI

voimaan

Pääkkäri

Miten palkankorotusten käy?

Olemme helmikuusta saakka seuranneet jär kyttyneinä Venäjän aloittaman hyökkäyssodan etenemistä. Nyt viimeistään sen seu raukset vaikuttavat käsinkosketeltavasti kaikkien arkeen. Elinkustannukset ja ener gian hinta nousevat hurjaa vauhtia ja monet joutuvat miettimään, mihin rahat riittävät.

Tälle vuodelle sovitut palkankorotukset ovat inflaa tion vuoksi käytännössä sulaneet ja jäsenistömme ostovoima on tällä hetkellä miinusmerkkinen. Samalla talousennusteet näyttävät heikkoa kehitystä ensi vuo delle ja tässä yhtälössä on myös huomioitava verotuk sen merkitys reaaliansioihin. Syksyn neuvotteluihin lähdetään siis poikkeuksellisen vaativissa olosuh teissa.

Neuvotteluissa on tarkoitus sopia ensi vuoden palkankorotuksista eli niin sanotusta optiovuodesta. Nyt jos koskaan ammattiliittojen neuvottelemien koro tusten merkitys näyttäytyy palkansaajille konkreet tisesti. Vaikka viime vuosina korotusprosentit ovat olleet maltillisia, ne ovat silti tuoneet vuositasolla satoja euroja lisää palkkaa jäsenillemme. Enemmän kuin koko vuoden jäsenmaksun summa.

Omaan ansiokehitykseen vaikuttaa eteneminen uralla, työpaikan vaihto sekä omaan suoriutumi seen perustuvat korotukset. Jälkimmäisiä kuiten kin maksetaan alati pienemmälle joukolle ja siihen käytettävä yhteispotti on sekin ollut laskusuunnassa.

Suurimmalle osalle palkansaajista kaikille maksetta vat yleiskorotukset ovat ainoa tapa saada lisää palkkaa.

Tällä kierroksella paine vähintäänkin ostovoiman säilyttävälle ratkaisulle on valtava. Työnantajilta kysyt täessä koskaan ei ole sopiva hetki palkankorotuksille, tuskin siis nytkään. Lopputulema neuvotteluissa ei kuitenkaan voi olla sellainen, jossa palkansaajat jää vät nuolemaan näppejään ja johto kuittaa ensi vuonna muhkeat bonukset.

Anu Väätäjä

Viestintäjohtaja, päätoimittaja Twitter: @AnuVaataja

“Syksyn neuvotteluihin lähdetään poikkeuksellisen vaativissa olosuhteissa.”

Koronapandemia pakotti organisaatiot digiloikkaan ja mahdollisti laajamittaisen etätyön. Nyt on aika keskustella koko työympäristön ja työnteon muutoksesta.

Tradenomilehti löytyy myös verkosta! tradenomi.fi/ lehti

Eliisa Oksalalle elinikäinen oppiminen ei ole korulause vaan täyttä totta. Motivaatio joskus rankkaankin opiskeluun on ollut helppo löytää, sillä se on aina vienyt uralla eteenpäin.

Mitä ajattelet uteliaasta? Tyyppi, joka työntää nokkansa aina väärään paikkaan? Ei ollenkaan! Työpaikalla utelias on usein uusien ideoiden tuottaja ja organisaatiolle erityisen arvokas.

Tradenomit www.tradenomi.fi

Julkaisija: Tradenomiliitto TRAL ry, p. 020 155 8800, f. 020 155 8809, toimisto@tradenomi.fi, www.tradenomi.fi Päätoimittaja: Anu Väätäjä, p. 020 155 8802, anu.vaataja@tradenomi.fi Toimitus: Otavamedia Oy Asiakasvastaava tuottaja: Päivi Laakso, p. 050 3275 328, paivi.laakso@otava.fi Mediamyynti: Kari Salko, p. 0400 604 133, kari@karisalko.com

Paino: PunaMusta Oy Tilaukset ja osoitteenmuutokset: toimisto@tradenomi.fi

Lehti postitetaan liiton jäsenille ja sidos ryhmille. Tilaushinta 30 euroa/vuosi. Tradenomi ilmestyy 4 kertaa vuonna 2022. Seuraava lehti ilmestyy joulu kuussa Painos 26 000 kpl. Aikakaus media ry:n jäsen. 20. vuosikerta.

ISSN 1457-3792

Löydät meidät myös Facebookista, Twitteristä, Instagramista ja LinkedInistä.

Toimisto

Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. 020 155 8800 (vaihde) Avoinna ma–to klo 9–16, pe 10–16

Tuntuuko, että ajanhallinta on hukassa? Ei hätää. Henkilökohtaista apua saa Tradenomien ammatti valmentajalta. Lue, mitä kaikkia hyvinvointipalve luita sisältyykään Tradenomien jäsenmaksuun.

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ tradenomi.fi

Jäsenpalvelut ja -edut: toimisto@tradenomi.fi

Jäsenmaksut, liittymiset, jäsentietojen muutokset, alennushakemukset: jasenasiat@tradenomi.fi Työsuhdeneuvonta ja laki palvelut: lakiasiat@tradenomi.fi Työttömyysturvaneuvonta: tyottomyysturva@tradenomi.fi

Palkkaneuvonta: palkkaneuvonta@tradenomi.fi

Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKO Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki

Puhelinpalvelu: (09) 4763 7600, ma–to klo 10–15, pe 10–13. Asiakaspalvelupiste palvelee ajanvarauksella. Ajan voi varata itse ajanvarauskalenterista: kokokassa.fi

Y ksi meis t ä

Miksi sinusta tuli tradenomi?

Taustalla on sekä onneton että onnekas sattuma. Hain vuonna 1999 Lapin yliopistoon opiskelemaan matkailua, mutta menin vahin gossa päivän myöhässä pääsykokeisiin. Ajatte lin, että pidän välivuoden, mutta löysinkin silloisen Rovaniemen ammattikorkeakoulun ensimmäi sen tradenomilinjan, hain ohjelmaan ja pääsin sisään. Valitsin suuntautumisalaksi matkai lualan, ja jäin sille tielle. Matkailuala oli tuolloin Lapissa kovassa kasvussa, joten ala oli houkutteleva.

Mikä lentopelastustoiminnassa ja metsäpalojen tähystyksessä viehättää?

Olen aina ollut kiinnostunut ilmailusta. Näin saan katsoa hienoja maisemia ja tehdä tärkeää vapaa ehtoistyötä. Pelastuspuolella tositoimiin joutuu onneksi harvoin. Metsäpalotähystys työllistää enem män. Lennämme tiettyä reittiä ja etsimme mah dollisista metsäpaloista nousevia savuja. Kesäi sin metsäpalovaaran aikaan lentokoneessa voi tulla istuttua monta tuntia päivisin. Harrastus on opettanut tarkkuutta ja etäisyyksien arviointia – ja sen, että tässä maassa riittää metsää ja suota.

Paras muisto opiskeluajalta?

Käytännönläheisyys oli ehdottomasti parasta. Yliopisto opiskelu olisi ollut aika teoreettista, me pääsimme heti tekijöiksi ja suoraan alalle asiakasraja pintaan. Opiskeluaikana tapasin myös tulevan vaimoni, joten lopulta olin iloinen, etten ehtinyt yliopiston pääsykokeisiin.

Millainen urasi on ollut tähän asti?

Työskentelin kokous-, kong ressi- ja tapahtuma-alalla yli 20 vuotta. Korona näivetti alan, joten hain uusiin tehtäviin. Nyt työskente len Business Rovaniemellä projekti koordinaattorina, eli matkailu maailman sijaan erilaisten hankkeiden parissa.

Tärkein

oivallus, jonka olet saanut työssäsi?

Matkailualalla henkilökohtaiset suh teet asiakkaaseen ovat kaiken A ja O. Kun luottamus on saatu, työskentely on paljon helpompaa. Myös hanke maailmassa kontaktit ovat tär keitä, vaikka itse tekeminen onkin abstraktimpaa.

KATSO VIDEO!

Katso videolta, mitä Tradenomien palveluita Juhani on käyttänyt tradenomi.fi

Projektikoordinaattori Juhani Sallanmaan vapaa-aika kuluu yläilmoissa.

Akavalle valitaan marraskuussa uusi puheenjohtaja

Keskusjärjestöömme Akavaan valitaan uusi puheenjohtaja 14.11. pidettävässä liittokokouksessa. Ehdokkaiksi ovat asettu neet Julkisalan koulutettujen JUKOn toimin nanjohtaja Maria Löfgren sekä Tekniikan Akateemiset TEKin toiminnanjohtaja Jari Jokinen Puheenjohtaja vaihtuu kesken kauden ja marras kuussa valittava uusi puheenjohtaja aloittaa tehtäväs sään heti vuoden 2023 alussa. Puheenjohtaja valitaan nyt syksyllä tehtävänsä jättäneen Sture Fjäderin kau den loppuosalle toukokuun 2024 liittokokoukseen asti. Tradenomien ehdokasvalinnasta päättää liiton hallitus, kuten hallinto-ohjesääntömme määrittelee. Elokuussa hallitus kävi keskustelua kriteereistä, jotka puheenjohtajan tehtävässä ovat yhteisöllemme merkityksellisiä.

– Haluamme puheenjohtajan, jolla on kunnianhimoa kehittää Akavaa Suomen suurimmaksi

keskusjärjestöksi ja tuoda läpinäkyvyyttä päätöksentekoon, sanoo puheenjohtaja Jaakko Hyvönen – Tulevan puheenjohtajan on myös huomioitava ammattikorkeakoulutaustaisten liittojen tarpeet edunvalvonnassa.

Lähetimme syyskuun alussa ehdokkaille kysymys patteriston, johon pyysimme kirjallisena näkemyk siä meille tärkeistä teemoista työelämän, koulutuksen sekä Akavan kehittämiseksi.

Hallitus tapasi molemmat ehdokkaat kokoukses saan 15. syyskuuta ja teki päätöksen ehdokasvalintaprosessin aikataulusta. Päätös Tradenomien ehdokkaasta tehdään hallituksen kokouksessa 15. lokakuuta.

Lisätietoja pj-vaalin taustoista sekä ehdokkaista löydät etusivultamme.

SYNNYTTÄVÄ

VANHEMPI

Raskausraha 40 pv Vanhempainraha 97 pv Luovutettavissa oleva vanhempainraha 63 pc = yhtensä 200 pv

Ajassa 200pv 160pv

Vanhempainpäivärahan kiintiöt uudistuksen jälkeen

LAPSEN TOINEN

VANHEMPI

Raskausraha 0 pv Vanhempainraha 97 pv Luovutettavissa oleva vanhempainraha 63 pc = yhtensä 160 pv

Tule mukaan jäsenpaneeliimme

LANSEERASIMME uuden jäsenpaneelin, jonka avulla selvitämme jäsentemme toimintaamme koskevia näkemyksiä ja toiveita. Keräämme lyhyi den kyselyjen avulla arvokasta tietoa esimerkiksi tapahtumatuotantoa varten, jäsenetujen kehittämiseen sekä työelämäja koulutuslinjaustemme valmisteluun.

Kaikilla jäsenillämme on mahdolli suus ilmoittautua vastaajaksi jäsenpa neeliimme ja sitä kautta matalalla kyn

nyksellä vaikuttaa toimintamme kehittämiseen. Vastaajaksi voi ilmoit tautua jäsenasioinnissamme, jossa voit valita itseäsi kiinnostavat kyselyjen aihepiirit sekä itsellesi sopivimmat yhteydenpito-kanavat jäsenpaneelin osalta.

Vuoden aikana lähetämme jäsen panelisteille 5–10 kyselyä.

Tule mukaan, sillä mielipiteesi on meille arvokas!

Nimityksiä Tradenomeissa

TOIMISTOLLAMME aloitti kaksi uutta osaajaa, Jane Seppänen markkinointipäällikkönä ja Tuomas Meriniemi erityisasiantuntijana.

Seppänen aloitti työnsä palvelu tiimissä kesäkuussa. Hän vastaa jatkossa monikanavaisen markki nointimme suunnittelusta, kehit tämisestä ja toteuttamisesta. Lisäksi hänen työnkuvaansa sisäl tyy tapahtumamarkkinointi ja palvelumuotoilu. Jane työskenteli aiemmin digital marketing specia listina Sanoma Markkinointi Rou dalla. Hänellä on pitkä kokemus markkinoinnin ja mediasuunnitte lun tehtävistä.

Meriniemi aloitti tehtävässään vaikuttamis- ja edunvalvontatii missämme syyskuussa vastuu alueenaan koulutus-, työllisyysja elinkeinopolitiikka. Hän vastaa vastuualueensa linjausten suun nittelusta ja toteuttamisesta. Jat kossa hän tekee tiivistä yhteis työtä ammattikorkeakoulujen kanssa tutkinnon kehittämiseksi sekä uudenlaisten yhteistyömuo tojen löytämiseksi. Vastuualuei densa osalta hän myös kouluttaa ja neuvoo jäseniämme.

Aiemmin Tuomas työsken teli järjestökoordinaattorina neu vottelujärjestössämme Ylem

3 x pinnalla

Hyödy jäsenyyden suosittelusta!

Kun uusi jäsen liittyy suositte lustasi yhteisöömme, myös sinä hyödyt taloudellisesti.

Kerro meistä kollegallesi tai tradenomi opiskelijalle

1 2 3 Tuomas Jane

mät Toimihenkilöt YTN:ssä. Sitä ennen hänelle on kertynyt työ kokemusta järjestö- ja vaikutta mistehtävistä Suomen Keskus tasta ja Keskustanuorista. Myös Akava yhteisö on Tuomakselle ennalta tuttu, sillä hän toimi Akavan opiskelijaval tuuskunnan puheen johtajana vuo sina 2009 2010 ja vuonna 2009 Aka van projektiasia miehenä.

– edut ja hyödyt löydät helposti sivuiltamme.

Pyydä liittyvää jäsentä ilmoittamaan nimesi liittymisen yhteydessä

– liittyminen onnistuu helposti verkossa.

Saat jokaisesta uudesta jäsenestä

50 euroa sekä kultatai mustatason opiskelija jäsenestä 20 euroa alennusta jäsenmaksuihisi

– jäsenmaksualennus myön netään suosittelijalle, kun uusi jäsen on maksanut ensimmäi sen jäsenmaksunsa.

Tuo ystäväsi mukaan Suomen suurimpaan tradenomiyhtei söön!

tradenomi.fi/jasenyys tradenomi.fi/liity

Mistä löydän tietoa oman alani tes-neuvotteluista?”Saat lokakuussa sähköpostitse vastauslinkin vuotuiseen jäsentutkimukseemme. Toivomme jokai sen jäsenemme käyttävän lyhyen hetken vastaamiseen, sillä hyödyn nämme tutkimustuloksia edunvalvonnassa ja palkkaneuvonnassa. Kiitos jo etukäteen ajastasi!”

YKSITYISEN SEKTORIN neuvottelut käynnistyivät syys kuussa ja löydät etusivultamme koonnin eri sopimussalo jen neuvottelutilanteesta, tavoitteistamme sekä aikatau luista. Neuvotteluja käydään niin sanotusta optiovuodesta eli tarkoitus on sopia vuoden 2023 palkankorotuksista. Tärkeä tavoitteemme on myös perhevapaauudistuksen kirjaaminen työehtosopimuksiin.

Neuvottelut alkoivat teknologiateollisuuden aloilla, minkä jälkeen ovat vuorossa palvelusektorin sopimusalat.

Lähetämme jäsenillemme myös alakohtaisia neuvotteluinfoja, joten huolehdithan, että työpaikka- ja yhteystietosi ovat jäsenrekisterissämme ajan tasalla Seuraa myös neuvottelujärjestömme Ylemmät Toimihenki löt YTN:n viestintäkanavia.

Anna Sirviö-Hautala kehityspäällikkö

tradenomi.fi ytn.fi

YRITYSTEN ja muiden organisaatioiden on tärkeää tarttua henkilöstönsä kanssa kaikkiin keinoihin, joilla pystymme helpottamaan akuuttia energia-ahdinkoa. Akava, EK, SAK, STTK ja Kuntatyönantajat kehottavat yri tyksiä, järjestöjä ja työpaikkoja liittymään työ- ja elinkeinoministeriön Astetta alemmas -energiansäästöohjelmaan, jonka Motiva toteuttaa. Myös työnantajat ja ammattijärjes töt kannustavat jäseniään liittymään 10. lokakuuta käyn nistyvään kampanjaan.

Edessä on vaikea energiatalvi. Systemaattinen energian säästäminen on omissa käsissä oleva toimi, joka vaikut taa konkreettisesti kotitalouksien ja yritysten sähkölaskun summaan. Astetta alemmas -kampanjaan ovat tervetul leita kaikki yritykset, yhteisöt, kunnat, järjestöt ja kotitaloudet. Osallistuminen on mahdollista, kun:

sitoutuu tekemään aidon, konkreettisen ja näkyvän energiansäästöteon lämmityskaudella

kertoo eteenpäin omalle henkilökunnalle ja sidosryh mille energiansäästöstä ja sen keinoista.

Energiateko voi olla mikä tahansa omassa organisaa tiossa toteutettava konkreettinen toimenpide, jolla sääste tään energiaa tai osallistutaan kysyntäjoustoon.

Työmarkkinakeskusjärjestöt: Yritykset ja työpaikat mukaan energiansäästökampanjaan

Sanottua

Tulevaisuuden työnteon mallit

Työelämämurroksen kuuma kysymys asiantuntijatyössä juuri nyt on työn organisoinnin malleissa: etä-, läsnä vai hybridi. Miten työn tekeminen kannattaa organisoida uudelleen?

Paluu työpaikoille voi merkitä toiselle työntekijälle levotonta työympäristöä ja kiristyvää tahtia työmatkaruuhkineen, toinen taas palaa innolla ilmastoituun toimistoon rupattelemaan työkavereiden kanssa ja ammentamaan uutta puhtia työhönsä. Kysyimme asian tuntijoilta, miten voi sovittaa erilaiset toi veet yhteen ja missä juuri nyt mennään työnteon ja työympäristön muutoksessa?

Itsenäinen ja intensiivinen etätyö Työterveyslaitoksen erikoistutkija Janne Kaltiainen on perehtynyt työhyvinvoin tiin ja työn malleihin Kimmoisat työntekijät ja Miten Suomi voi -tutkimuksissa.

– Etätyön selkeät vahvuudet ovat työn itsenäinen päätöksenteko ja mahdolli suus. Sen riskinä on kuitenkin etääntymi nen yhteisöllisyydestä ja yhteenkuuluvuu den tunteen heikkeneminen. Yksin kotona ahertaessa työpäivistä voi myös tulla tur han intensiivisiä, kun taukojen pitäminen unohtuu. Työn ja vapaa ajan rajan vetämi nen on vaikeaa ja päivä venyy helposti pitkäksi, kun työt ovat koko ajan käden ulottuvilla. Nämä tekijät heikentävät etä työntekijän työhyvinvointia, kertoo Kal tiainen.

Kaltiaisen mukaan tuore Miten Suomi voi? -tutkimus osoittaa, että niillä, jotka viimeisen vuoden ajan tekivät töitä vain työpaikalla, työn imu heikkeni. Pelkäs

Teksti: Tarja Sinervo // Kuvitus: Anna-Kaisa Jormanainen

tään etätyötä tehneillä työn imun laskun lisäksi myös työuupumuksen oireilu kasvoi. Hän muistuttaa, että kokemukset ovat kuitenkin aina yksilöllisiä ja tutki mustulokset keskiarvoja.

– Erityinen ryhmä ovat uudessa työpaikassa juuri aloittaneet tai uransa alussa olevat työntekijät. Etä työssä he eivät pääse tapaamaan työkavereitaan kas vokkain, mikä hidastaa verkostoitumista ja työtoverisuhteiden rakentamista. Työsuhteen alussa pitäisi tutustua ihmisiin ja saada epävirallisessa vuorovaiku tuksessa välittyvää hiljaista tietoa.

Etätyö on helpompaa niille, joilla yhteistyösuh teet ovat jo rakentuneet. He tuntevat organisaation ja tietävät, kehen olla yhteydessä mistäkin asiasta. Pitkän linjan konkari saattaa pystyä hyvin suoritta maan sovitut työtehtävänsä etätöissä, mutta Kaltiai sen mukaan häntä tarvitaan työyhteisössä muista kin syistä.

– Hänellä voi olla tärkeä tehtävä antaa tukea toi sille ja jakaa hiljaista tietoa ja osaamistaan kaikille. Erityisesti se koskee uusia työntekijöitä, jotka halua vat tutustua kaikkiin työyhteisön jäseniin.

– Pitkäaikaisen etätyön salliminen on ongelmal lista, jos työntekijä on hyvin kuormittunut ja uupu nut. Jos hän ei käy työpaikalla, häneltä jää helpommin saamatta kollegoiden tuki, eikä esihenkilö voi aistia, mitä työntekijälle kuuluu, Kaltiainen sanoo.

Hybridityö yhdistää etä- ja lähityön edut Lähi- ja etätyön yhdistäminen eli hybridityö tuo Kal tiaisen mukaan tasapainoa ja tyytyväisyyttä elämään, kun voi vapaammin sovittaa työn ja muun elämän. Etenkin kiireisempinä aikoina ja keskittymistä vaati vissa tehtävissä etätyö säästää aikaa työmatkoista ja antaa mahdollisuuden keskittyä työhön tiiviimmin kotona.

– Kun verrataan hybriditöitä tekeviä pelkästään etätyötä tekeviin työntekijöihin, hybridimalli näyttää monella mittarilla paremmalta vaihtoehdolta. Hybri dityössä koetaan työn imua eli motivaatiota ja innos tusta enemmän. Kun etätyössä viimeisen vuoden aikana työn imu heikentyi ja työuupumusoireilu kas voi, samaa ei havaittu hybridityössä.

– Hybridityötä tekevät kokivat vuoden 2021 lopulla etätyötä tekeviä enemmän saavansa tukea työtove reilta. Myös luottamus työkavereihin on heillä vah vempaa.

Hybridityön merkittävä etu on se, että luovuus ja oppiminen onnistuvat tyypillisesti paremmin, kun ollaan fyysisesti läsnä tiimin ja ohjaajan kanssa. Kun ideoidaan ja kehitetään jotain uuttaa, on tärkeää voida tehdä sitä kasvotusten.

“Etätyö on helpompaa niille, joilla yhteistyösuhteet ovat jo rakentuneet.”

Erikoistutkija Janne Kaltiainen Työterveyslaitos

Perusteita oikean työskentelymallin valintaan

– Kun mietitään missä, kenen kanssa ja mihin aikaan töitä tehdään, ykköstavoitteena olisi hyvä olla työnte kijän työhyvinvoinnin säilyminen ja jopa kohentami nen. Samalla pitäisi huomioida yhteinen tekeminen ja työpaikan yhteisten tavoitteiden saavuttaminen, sanoo Kaltiainen.

– Olisi painotettava sitä, että jokaisella voi olla yksilöllisiä toiveita työntekemisen mallista. Mutta kun työpaikoilla yksilöitä on suuri joukko, tärkeää on yhteinen keskustelu siitä, miten keskenään hyvin erilaisetkin toiveet sovitetaan yhteen. On ratkais tava, miten tavoitteet saavutetaan kestävällä tavalla eli hyvinvointia tukemalla, josta myös rakentuu hyvä

Nyt on tilaisuus ajatella työ aivan uudella tavalla!

– TYÖPAIKOILLA on nyt aika käydä aitoa ja avointa keskuste lua siitä, mitä hyviä asioita etä työajasta otamme tekemiseen mukaan, ja mikä taas ei toimi. Ihmisellä on taipumus palata tut tuun turvalliselta tuntuvaan toi mintatapaan, mutta se ei haasta menemään epämukavuusalu eelle ja opettelemaan uusia taitoja. Nyt olisi kuiten kin hyvä pitää kiinni uusista asioista, sillä se mahdol listaa monimuotoisuuden työn tekemisen tavoissa, sanoo Työterveyslaitoksen johtaja Päivi Husman – Usein väitetään, että virtuaalisesti ei pystytä tekemään luovuutta ja innovointia vaativia asioita. Mutta onko yksikelitteisesti niin? Korona-ajalta saa tiin paljon hyviä esimerkkejä siitä, kuinka uusia oival luksia ja luovuutta vaativia asioita kyettiin kehittä mään.

– Yhteisöllisyydestä haastaisin miettimään samoin. Esimerkiksi monet globaalien yritysten tii mit tekevät vaativaa työtä ratkoen ongelmia ja kehit täen uutta pelkästään virtuaalisten yhteyksien välityksellä. Yhteisöllisyys ja tunne porukkaan kuu lumisesta syntyy heillä yhdessä työtä tekemällä. Menestyminen ei aina vaadi istumista nokikkain saman pöydän ääressä, Husman lataa.

Näin sanoo laki

• Työntekijän työntekopaikka määräytyy sen mukaan, mitä työsopimuksessa on sovittu. Jos työsopimuksessa on sovittu työntekopaikaksi työnantajan toimipiste, työnantajalla on lähtö kohtaisesti oikeus määrätä työn tekijä työskentelemään työnantajan toimipisteellä. On kuitenkin huomi oitava työntekijöiden tasapuolinen kohtelu.

• Jos työsopimuksessa on sovittu työntekopaikaksi työntekijän koti tai ”etätyö”, työnantaja ei voi yksi puolisesti määrätä työntekijää työskentelemään työnantajan toimipisteelle.

– Yksikössäni yksi idearikkaimmista tiimeistä koostuu ihmisistä eri puolilta Suomea. He ovat jo vuosia tottuneet käymään lähes kaikki palaverit ja keskustelunsa virtuaalisesti. Heillä on yhteisö, jossa työnteko on sujuvaa ja hauskaa, ja työhyvinvointi korkealla – se näkyy heidän vuorovaikutustaan ja työ tään seuratessa.

– Toki siihen vaikuttaa työn luonne. Jos työ edel lyttäisi fyysistä läsnäoloa, kuten kaupan kassalla, se rajoittaa vaihtoehtoja. Enkä tarkoita, etteikö toi mistolle kannattaisi lainkaan mennä. Varmasti löytyy tarkoituksenmukaisia etä-, lähi- ja hybridityön yhdis telmiä tuottavuuden ja työhyvinvoinnin tukemiseen. Mutta haluan rohkaista organisoimaan työtä katsoen pelotta eteenpäin ja tulevaisuuteen.

– Meneillään oleva demografinen muutos, talous tilanne, huoltosuhde, julkisen talouden kestävyys vaje, työvoiman saatavuus, työurien pidentämisen tarve ja eläkekertymä ajavat väistämättä suuntaan, jossa täytyy aiempaa rohkeammin etsiä teknologisia ratkaisuja työelämän käyttöön. Muuten työvoima ei riitä, emmekä pysty ylläpitämään hyvinvointiyhteis kuntaa. Nyt meillä on tilaisuus ajatella uudella tavalla ja nähdä se myönteisenä mahdollisuutena, sanoo Husman.

Lakiasiainjohtaja Niina Vettensola Tradenomit

”Uusia malleja puntaroidessa moni työntekijä kokee epävarmuutta.”

työssä suoriutuminen. Kohtuullista on, että jokainen pystyy myös joustamaan toiveistaan tarpeen mukaan.

Kaltiainen arvelee uusia työnteon malleja punta roidessa monen työntekijän kokevan muutostilanteen aiheuttamaa epävarmuutta. Se vaatii hyviä voimavaroja uuden tilanteen kohtaamiseen. Silloin kollegoi den ja esihenkilöiden antama tuki on tärkeää.

– Työnantajan puolelta tämä tarkoittaa työnte kijöitä arvostavaa kohtelua sekä yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden vahvistamista. Se tapahtuu anta malla työntekijöille mahdollisuus osallistua päätök sentekoon parhaita käytäntöjä pohdittaessa. Hyvä johtajuus tarkoittaa ihmislähtöistä, oikeudenmu kaista ja reilua kohtelua. Näin edistetään työhyvin vointia, varsinkin kun muutoksia on meneillään, Kal tiainen sanoo.

– Jos todetaan, että nyt on tärkeää olla toimistolla ja tavata ihmisiä, niin kerrotaan myös, että miksi näin on, mihin pyritään ja mitä lähityöllä halutaan varmis taa. Tässä yhteydessä voi jakaa ajatusta siitä, että me olemme työpaikalla toinen toisiamme varten. T

5 x vinkit toimistolle paluuseen

Työntekijä:

1. Muistuta itsellesi, mitkä asiat työssä tuottavat itsellesi iloa ja energiaa.

2. Huomaa, että etätyöpäivästä voi puut tua vaihtelu ja erilaisten kokemusten rikkaus. Jäät paitsi kollegoiden jutuste lusta ja yhteisistä lounaista.

3. Yksin ahertaessa työ voi menettää mer kitystään ja tylsistyttää. Paluu toimis tolle voi auttaa innostumaan työstä uudelleen.

4. Helpolta tuntuvat tavat, kuten kotiin jääminen, eivät aina ole hyvinvoinnille paras ratkaisu.

5. Uuteen tottuminen voi kuormittaa, mutta siitä kumpuava väsymys ei hait taa, kun on tyytyväinen ja motivoitunut.

Vinkit

Työnantaja:

1. Selvitä, millainen työntekijöiden yhtei söllisyyden kokemus on, mistä se aiheu tuu ja miten sitä voi parantaa.

2. Onko työntekijällä tunne, että hän ei selviydy työtehtävistään ja ilmeneekö työuupumuksen oireita?

3. Haittaavatko työntekijää hankalat työ matkat, jatkuvat keskeytykset tai huo not olosuhteet toimistolla?

4. Onko työpaikalla epäselvyyksiä työrooleissa, tekemisen mielekkyyttä nakertavia vaatimuksia tai työn imua haittaavat tekijöitä?

5. Voimavaratekijöitä ovat kokemukset yhteisöllisyydestä sekä ihmislähtöisestä ja palvelevasta johtamisesta työpaikalla. Panosta niihin!

Lähde: Janne Kaltiainen, Työterveyslaitos

Henkivakuutuksen ottaminen on välittämisen teko.

Jäsenetuna saat sen pysyvästi edulliseen hintaan – ja yhdessä puolisosi kanssa vieläkin edullisempana kahden hengen pariturvana. Turvaa läheisesi ja hanki henkivakuutus jo tänään.

Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primus-vakuutuksiin liittyvän asiakas- ja korvauspalvelun.

“Otimme avopuolisoni kanssa ison asuntolainan noin vuosi sitten, joten henkivakuutuksesta tuli ajankohtaista.”Sami Niemi

“Henkivakuutus tuo vakautta ja varmuutta pahimman varalle.” Jarkko Heinonen

“Otin henkivakuutuksen lapselle turvaksi.”Katja Klemettilä

Vuoropuhelu

Verkostoitumista, ystäviä, vuorovaikutusta – aluetoiminta yllättää monimuotoisuudellaan

Aluetoiminnan ansiosta Tradenomien toimintaan on helppo osallistua matalalla kynnyksellä. Aluetoiminta auttaa myös verkostoitumaan – ja parhaimmillaan jopa kotiutumaan uudelle paikkakunnalle.

Mitä aluetoiminta antaa Tradenomien jäsenelle?

Jaakko Hyvönen: Aluetoimin ta tuo liiton lähemmäs jäse niä. Käytännössä se, millaista toiminta on eri puolilla maata, riippuu kuitenkin alueista ja aktiiveista.

Piia Matilainen: Itselleni aluetoi minta on ennen kaikkea mukava vapaa-ajan aktiviteetti. Alue toiminta on auttanut verkostoi tumaan ja tutustumaan liiton toimintaan. Monelle aluetoi minta toimii myös kotiutumis apuna uudelle paikkakunnalle. Aluetoiminnan kautta saa myös tarkempaa tietoa ajankohtai sista ja uusista, tradenomeja koskettavista asioista.

Jaakko Hyvönen

Tradenomien hallituksen puheenjohtaja

aluetoiminta on liitolle tärkeää?

Jaakko: Liitolle on tärkeää kuulla, miten tradenomeilla menee eri puolilla Suomea. Ja kun tiedämme, miten heillä menee, pystymme palvelemaan jäseniä paremmin.

Piia: Jäsenenä aluetoiminnassa pääsee oppimaan yhdistys toiminnan ja ammattiliiton toiminnan perusteita ja esimer kiksi erilaisia neuvottelutaitoja. Itse olen oppinut aluetoimin nan ansiosta paremmaksi viesti jäksi. Siitä on ollut hyötyä myös omassa työssäni.

Teksti: Pi Mäkilä // Kuvat: Ville Rinne ja Petteri Löppönen

?

Mitä aluetoiminta antaa aktiiville?

Piia: Verkostoituminen on varmasti tärkein anti, mutta itsel leni tämä on myös tärkeää vastapainoa omalle työlleni. Alue toiminnassa voimme pitkälti määritellä itse, miten paljon haluamme olla mukana ja miten paljon tämä vie aikaa.

Jaakko: Monelle aluetoiminta on harrastus, jossa pääsee tekemään hauskoja asioita hyvällä poru kalla. Mukana olo antaa paljon sekä ammatillisessa mielessä

että ihan yksityiselämän puolella. Jos vaikuttamistoiminta kiinnos taa enemmän, aluetoiminta on loistava ponnahduslauta. Olen itsekin kivunnut aluetoimijasta aina liiton puheenjohtajaksi saakka.

Piia: Minä taas innostuin lähtemään Tradenomien valtuustoon. Ilman aluetoimintaan osallistumista kynnys siihen olisi ollut paljon korkeammalla.

? ?

Miksi aluetoimintaan kannattaa lähteä mukaan?

Piia: Itse lähdin toimintaan alun perin siksi, että ystäväni yllytti minut Oulun seudun tradenomien pikkujouluihin. Juhlissa oli mukavaa porukkaa, ja tunsin heti itseni tervetulleeksi. Oulun alueella oli ollut aiemmin melko vähän tapahtumia, joten innos tuin siitä, mitä kaikkea voisimme järjestää yhdessä. Olen pitänyt erityisesti siitä, että pääsen itse määrittelemään, miten paljon

olen mukana. Mukaan voi tulla sellaisella panoksella, joka itselle sopii.

Jaakko: Toimintaan on tosiaan helppo tulla mukaan matalalla kynnyksellä. Toivon, että jatkossa aluetoimintaan osallistuisi entistä enemmän jäseniä eri ikäluokista, eri aloilta ja muutenkin erilaisista taustoista.

Miten aluetoimintaa kehitetään?

Jaakko: Pyrimme tuomaan uusia työkaluja aluetoimin nan tueksi. Huolehdimme myös siitä, että resurssit ovat kestä vällä pohjalla. Esimerkiksi sil loin, kun olin itse mukana alue toiminnassa, jouduimme joskus pohtimaan, kustannammeko tapahtuman osallistujille kahvit

vai pullat – kumpaankin ei ollut varaa. Tavoitteena on, ettei aluetoiminnassa tarvitsisi enää pohtia tällaista.

Piia: Tämä on huomattu meil läkin. Aluetoimintaan on viime vuosina saatu selvästi aiempaa vahvempaa tukea.

Piia Matilainen

Oulun seudun tradenomit ry:n puheenjohtaja

Käy tutustumassa strategiaan!

Pankinjohtaja ryhtyi kiinteistönvälittäjäksi

Eliisa Oksala vaihtoi uran pankkimaailmasta kiinteistönvälittäjän hektiseen arkeen. Uusi ammatti innostaa, vaikka työn ja vapaa-ajan erottamista on täytynyt opetella.

Tamperelaisella Eliisa Oksa lalla oli takanaan 30 vuoden työura pankkialalla pääosin asuntojen rahoituksen parissa.

Työ oli antoisaa, ja Oksala viihtyi tehtävässään hyvin. Vuonna 2018 digitalisaatio laittoi kuitenkin pankki työt uusiksi. Oksala huomasi pian, etteivät muuttuvat työtehtävät tarjoaisikaan enää tarpeeksi haasteita.

Oksala päätyi ottamaan sapattivapaan.

– Matkustelin ja tein asioita, joita en normaalisti ollut ehtinyt tehdä. Samalla heräsi ajatus, että voisin tehdä työurallani vielä jotain ihan muuta. Alalla työskente levä tuttava ehdotti, että olisin hyvä kiin teistönvälittäjä, sillä pidän asiakastyöstä ja tunnen jo asuntojen rahoituspuolen hyvin. Ensin en innostunut ajatuksesta, mutta kun tuttavan kautta löytyi vielä työpaikka kin, päätin vaihtaa alaa ihan kokonaan.

Uusi ala vei pian mennessään, ja Oksala aloitti kiinteistönvälittäjän LKV-tutkinnon opinnot jo ennen työsuhteen alkua.

– Tiesin, että lakipykälät täytyy hal lita, jotta tässä työssä pärjää. Myöhemmin suoritin vielä kiinteistönvälittäjän ammatti tutkinnon työn ohessa ja tämän jälkeen ylemmän kiinteistönvälittäjän tutkinnon.

Oksala uskoo, että opiskelusta on ollut valtavasti hyötyä.

– Olen omaksunut ajatuksen elin ikäisestä oppimisesta ja siitä, että omaa tietotaitoa kannattaa päivittää. Tässä työssä tutkinnot luovat luottamusta myös asiakkaiden suuntaan. Asiakkaille tutkinnot kielivät siitä, että tiedän, mitä olen tekemässä, tunnen lakipykälät ja olen luottamuksen arvoinen.

Raskas, mutta antoisa opiskeluaika Ajatus elinikäisestä oppimisesta oli Oksa lalle tuttua jo aiemmalta työuralta.

– Valmistuin aikanaan merkonomiksi ja päädyin pankkiin töihin. Pankissa huo masin kuitenkin, että jos haluan edetä urallani, lisäkoulutuksesta olisi apua. Opiskelin tradenomitutkinnon töiden ohessa viitisentoista vuotta sitten, ja sain tuolloin valtavasti konkreettisia eväitä ja lisäoppia uralleni.

Vaikka Oksala kokee tradenomitutkin non avanneen lisää ovia työelämässä ja mahdollistaneen uralla etenemisen, itse opiskeluaikaa hän luonnehtii rankaksi.

– Suoritin opinnot töiden ohessa Tampereen ammattikorkeakoulussa moni muoto-opintoina, ja omat lapset olivat silloin vielä aika pieniä. Pidin töistä ehkä puolisen vuotta opintovapaata, mutta muuten se elämänvaihe oli aika hektinen.

Opinnot etenivät kuitenkin ripeästi,

Urani

Palvelupäällikkö, Nordea

Asuntorahoituspäällikkö, Nordea

Myynnin ja asiakaspalvelun johtamistehtävät, Nordea

Tradenomi, Tampereen ammattikorkeakoulu

Konttorinjohtaja, Nordea

Konttorinjohtaja, uusasiakashankinta, Nordea

Laillistettu kiinteistönvälittäjä LKV

Kiinteistönvälittäjän ammattitutkinto KiLAT

Ylempi Kiinteistönvälittäjän tutkinto YKV, Muutos LKV

Teksti: Pi Mäkilä // Kuvat: Juho Kuva

Eliisa Oksalan mukaan kiinteistönvälittäjän työssä iso osa työajasta kuluu valmistelutyöhön ja asiakkaiden luottamuksen saamiseen. Kun nämä ovat kunnossa, asuntojen myynti ja markkinointi sujuu helpommin.

”Pankissa toimin myös esihenki lönä. Nykyään olen vastuussa vain omista tekemisistäni, joten työs kentely tuntuu osittain helpom malta”, Eliisa Oksala pohtii.

Aikuisena opiskeluun oli helppo löytää motivaatiota, sillä Eliisa tiesi, miten paljon opiskelu voi auttaa uralla eteenpäin.

sillä Oksalalla riitti motivaatiota uuden oppimiseen.

– Aikuisena opiskeluun oli ihan erilais ta tarmoa kuin nuorempana. Sain paljon valmiuksia töihin, ja uskon, että hyödyin paljon myös siitä, että pystyin heti sovelta maan oppimiani asioita työssäni.

Työn itsenäisyys vetoaa Kiinteistönvälittäjän työstä luodaan mediassa usein kuva glamouria ja luk susta sykkivänä alana. Oksala huomaut taa, että käytännössä luksus on työpäivistä usein kaukana.

– Tässä saa ihan tosissaan paiskia hommia elantonsa eteen. Minulle se sopii, sillä olen kova tekemään töitä ja haastan mielelläni itseäni. Oksala kuvailee työtään yrittäjämäiseksi, vaikka hän työskenteleekin työsuh teessa Muutos LKV -nimi sessä kiinteistönvälitysyri tyksessä.

– Työskentelen provisio palkalla ja päätän itse työ ajoistani, hän kertoo. Käytännössä työajat ajoit tuvat usein iltoihin ja viikon loppuihin. Vapaa-ajasta on täy tynyt siksi opetella pitämään kiinni uudella tavalla. Oksala pyrkii pitämään

vähintään lauantait vapaana, ja harrasta maan ehtii aamupäivisin.

– Työn ja vapaa-ajan rajoja on täyty nyt opetella vetämään aiempaa tarkem min. Tässä vaiheessa elämää se on ollut hel pompaa, sillä lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa.

Toisaalta juuri itsenäisyys ja vapaus ovat Oksalan mukaan nykyisen työn suurimpia valtteja.

– Lisäksi saan tehdä töitä isojen asioiden kanssa. Asunnon hankinta on monelle yksi suurimmista investoinneista koko elämän aikana, ja vaikka siihen liittyy paljon tun teita, se on vaativaa ja tarkkaa puuhaa. On tosi palkitsevaa, kun saa asiakkaan asunnon myytyä hyvään hintaan tai löytää asiakkaille juuri heille sopivan kodin.

Oppiminen jatkuu Oksalan mukaan kiinteistönvälittäjä tarvit see työssään ahkeruutta, joustavuutta, aktii visuutta ja hyviä sosiaalisia taitoja.

– Keskeinen osa työstäni kuluu siihen, että pyrin saamaan asuntoja myyntiin. Sitä varten tarvitaan luottamusta asiakkaisiin. Uskon, että aiemmasta koulutuksesta on ollut tässä paljon hyötyä.

Kokonaan uutta tutkintoa Oksala ei enää usko opiskelevansa.

– Nyt tuntuu siltä, että minulla on tarpeeksi pätevyyttä tähänkin työhön, Oksala pohtii. T

3Nopeaa

Miten vietät vapaa-aikasi?

Kesäisin yritän mök keillä, kuntoilla ja gol fata. Talvella hiihdän.

Lisäksi pyrin viettä mään aikaa perheen ja ystävien kanssa. Lapset asuvat jo omissa kodeis saan, ja saan aina välillä hoitoon poikien koirat Masin ja Colan. Lisäksi kuulun Rotaryjärjestöön.

Mitä haluaisit osata paremmin?

Ajankäytön hallintaa voisi harjoitella tässä työssä loputtomiin. Joustavuutta tarvitaan, mutta omaa aikaa on pakko ottaa jaksamisen takia. Muuten olisin aina töissä.

Paras vinkkisi asunnonostajalle?

Tutustu huolellisesti ostettavan kohteen asia kirjoihin. Asuntokauppa on usein tunnekauppaa.

On tärkeää, että fiilis on hyvä, mutta järjen täytyy olla mukana. Selvitä ainakin, millaisia remontteja asuntoon on tehty ja mitä on tulossa.

KATSO VIDEO!

Katso videolta, mitä Tradenomien palveluita Eliisa on käyttänyt tradenomi.fi

Näin luot rekrytoijaa kiinnostavan LinkedIn-profiilin

Mieti asiasanat omalle ammattitaidollesi

Panosta siihen, että LinkedIn-profiilisi löytyy rekrytoijien tekemissä hauissa. Mieti hakuja ajatellen 3–5 asiasanaa, jotka kuvaavat omaa ammattitaitoasi. Asiasanojen tulisi olla mahdol lisimman konkreettisia. Sanat voivat liittyä tutkintoon, tittelei hin, tai vaikka osaamiisi ohjel mistokieliin. Ne voivat esimer kiksi olla sanoja, joita itse käytät työpaikkoja hakiessasi. Rekry toijat tekevät hakuja tyypilli sesti englannin kielellä, joten myös asiasanojen tulisi olla englanninkielisiä. Profiili voi muuten olla kaksikielinen eli voit käyttää suomen kieltä, jos se tuntuu luontevalta.

1

Verkostoidu rekrytoijien kanssa

2 Kirjoita vetävä aloitus

Panosta nimen alla olevaan otsikkoon. Jos otsikossa ei näy oleelli sia ammattiosaamiseen liittyviä asioita tai nykyistä titte liä niin hakuja tekevät rekrytoi jat eivät välttämättä edes avaa LinkedIn-profiilia. Silloin sisäl lön viilaamiseen käytetty aika voi rekrytoinnin näkökulmasta mennä hukkaan. Jos haet julki sesti töitä, kerro myös se heti profiilin alussa.

Laita LinkedInaika kalenteriin

4

Mieti, mitkä voisivat olla toivomasi alan ja maan tieteellisen alueen rekry toivat yritykset ja niiden esihenkilöt tai headhunterit. Ota heihin LinkedInin kautta yhteyttä ja kerro työnhaustasi sekä kiinnos tuksestasi alaa tai yritystä koh

3

taan. Kasvata myös ammatillista verkostoasi hakemalla kontak teiksi oman alan ihmisiä tai samaa alaa opiskelleita ihmisiä. Haku tuloksissa nimittäin näkyvät par haiten verkostossa lähellä olevat henkilöt, eli suorat kontaktit tai kaverin kaverit.

Oman osaamisen näkyväksi tekemi nen on tärkeää, jos kilpailu oman alan työpaikoista on kovaa. Voisiko omaa ammatillista näkemystä ja asiantuntijuutta tuoda esille LinkedInin statuspäivityksillä, artikkeleilla tai vaikka videoilla? Niiden julkaisuajankohtaa suun nitellessa pitää miettiä, milloin oma verkosto on aktiivisimmil laan. Tietoa optimaalisista jul kaisuajoista löytyy myös eri laisista sometutkimuksista. Tiistai, keskiviikko tai torstai työpäivän aikana on kansain välisesti todettu parhaaksi jul kaisuajankohdaksi reaktioiden ja huomion kannalta, sillä tuol loin netissä on paljon käyttäjiä. Jos LinkedIniin ei tunnu riittä vän aikaa, sitä varten kannattaa tehdä viikoittain toistuva kalen terivaraus.

Vinkit LinkedIn-profiilin hiomiseen antoi LinkedIn-asiantuntija ja tietokirjailija Tom Laine

Pykälin

Kysy ja työsuhdejuristi vastaa

Uusi työnantaja peruutti valintansa

Kysymys: Minut valittiin uuteen työpaikkaan, mutta työnantaja peruutti yllättäen valintani. Voiko näin tehdä?

Vastaus: Työsopimus voidaan solmia sekä kirjallisesti että suul lisesti. Joskus osapuolet ovat eri mieltä siitä, onko työsopimus syn tynyt. Työnantaja on voinut esimer kiksi ilmoittaa työnhakijalle puheli mitse valinnasta tehtävään, jolloin työnhakija on jäänyt siihen käsi tykseen, että työsopimuksesta on sitovasti sovittu. Työnantaja saattaa kuitenkin väittää rekrytointiproses sin olleen vielä kesken.

Työsopimus voidaan katsoa sol mituksi, kun työsuhteen keskeisistä ehdoista, kuten palkasta ja työsuh

teen aloituspäivästä, on osapuolten välillä selvästi sovittu. Työnhakijan näkökulmasta tilanne on kuiten kin hyvin hankala, jos työsuhteen ehdoista ei ole sovittu mitään kirjal lisesti. Jos työnhakija väittää, että työsopimuksesta on sitovasti sovittu, hänen pitäisi pystyä osoittamaan tästä jonkinlaista näyttöä. Työntekijän ei kannata koskaan irtisanou tua nykyisestä työstään, ennen kuin uusi työsopimus on allekirjoitettu. Allekirjoitettu työsopimus sitoo sekä työnantajaa että työnteki jää. Työnantaja ei voi ilman työsopimuksen päättämisperustetta valita tehtävään toista henkilöä. Jos työhön valittu saisi paremman työ paikan muualta ennen työn aloitta mista, tulee toistaiseksi voimassa

oleva työsopimus pyrkiä päättä mään joko sopimalla asiasta työnantajan kanssa tai irtisanoa työsopimus lain tai sopimuksen mukaista irtisanomisaikaa noudat taen. Jos kyse on määräaikaisesta työsuhteesta, eikä irtisanomismah dollisuudesta ole työsopimuksessa sovittu, tulisi työsuhteen päättämi sestä pyrkiä sopimaan työnantajan kanssa.

Joskus työsopimuksessa tode taan, että ”sopimus tulee voimaan sillä ehdolla, ettei sopimuksen alle kirjoittamisen jälkeen toimitettavas sa työhöntulotarkastuksessa ilmene estettä työsuhteen solmimiselle”. Tällainen ehdollinen kirjaus on sal littu, ja työhönoton peruuttaminen voi olla mahdollista.

Vapaiden pitäminen ja uuden työn aloittaminen irtisanomisaikana

Kysymys: Olen vaihtamassa työpaikkaa. Voinko pitää irtisanomisaikana lomapäiviä tai saldovapaita ja aloittaa uudessa työssä jo ennen irtisanomisaikani päättymistä?

Vastaus: Työntekijällä voi lähtökohtaisesti olla saman aikaisesti useitakin voimassa ole via työsuhteita. Irtisanomis aikana työntekijää kuitenkin vielä sitovat velvoite toimia lojaalisti työnantajaansa kohtaan sekä kilpailevan toiminnan kielto. Siksi työntekijä ei saa työsuhteensa ollessa voimassa tehdä toiselle työnantajalle sellaista työtä, joka kilpailee työnantajan kanssa, eikä sivutyöstä saa aiheutua haittaa, esimerkiksi eturistiriitaa, pää työlle.

Jos työntekijä on epävarma siitä, onko hänellä oikeus tehdä toista työtä aiemman työsuh teensa ollessa vielä voimassa, tähän on syytä pyytää työn antajalta lupa. Lisäksi työ sopimuksessa on voitu sopia nimenomaisesta sivutoimi kiellosta tai esimerkiksi velvolli suudesta kysyä työnantajalta aina kirjallinen lupa sivutyöhön. Edellä

mainituissa tilanteissa lupa siis kannattaa pyytää, mutta muutoin työsuhteisella työntekijällä ei ole velvollisuutta ilmoittaa työnanta jalle toisesta työstä. Kunnallisten viranhaltijoiden ja virkamiesten tulee kuitenkin pyytää sivutyöhön aina työnantajan lupa.

Jos estettä sivutyölle ei ole, työntekijä voi käyttää vuosiloma päiviään tai liukuma eli niin sanottuja saldovapaitaan toisen työn tekemiseen. Työntekijällä ei kuitenkaan ole oikeutta itsenäi sesti päättää vapaapäivien pitä misestä vaan siitä tulee sopia työnantajan kanssa. Työnantaja saa määrätä vuosilomapäivien ajankohdasta, ja vaikka lomapäi viä olisi käyttämättä, työnanta jalla voi olla vuosilomalain rajoissa oikeus kieltäytyä lomapäivien myöntämisestä. Myös liukuma tuntien pitämisestä kokonai sina vapaapäivinä ja näiden vapai den sijoittamisesta tulee sopia yhdessä työnantajan kanssa, ottaen huomioon työpaikan mah dolliset liukumaohjeistukset. Näin ollen työntekijän kannattaa sopia työnantajan kanssa kirjallisesti vapaapäivien pitämisestä, ennen kuin hän sopii uuden työsuhteen tarkan aloituspäivän.

1

Tarkista nykyisestä työsopimuksestasi seuraavat ehdot: a) irtisanomisaika b) onko sovittu työsuhteen päättymisen jäl keen jatkuvasta kilpailu- tai houkuttelukiel losta tai salassapitoehdosta c) milloin loppupalkka maksetaan.

2

Allekirjoita uusi työsopimus ennen kuin irtisanoudut nykyi sestä työstäsi.

Näin vältät tilanteen, jossa suullisesti sovittu työsopimus syystä tai toisesta peruuntuu sen jälkeen, kun olet jo ehtinyt irtisanoutua nykyisestä työpaikastasi.

3 Irtisano nykyinen työsopimus. Työsopimuksen voi irtisanoa suullisesti. Väärinkäsitysten välttämiseksi irtisanomi nen on hyvä vahvistaa myös kirjallisesti, esi merkiksi sähköpostitse, ja pyytää työnanta jalta siihen kuittaus.

4

Tarkista, maksetaanko sinulle lomarahaa.

Lomaraha (50 prosenttia vuosilomapal kasta) ei ole lakisääteinen oikeus vaan perustuu työehtosopimukseen, työsopi mukseen tai työnantajan noudattamaan käytäntöön. Yleensä lomarahaa ei makseta niistä lomapäivistä, jotka ovat jääneet työ suhteen aikana käyttämättä. Joillakin aloilla työnantaja voi periä takaisin jo maksetun lomarahan, jos ne lomat, joista lomaraha on maksettu, jäävät pitämättä työntekijän irti sanoutumisen vuoksi.

Vinkit ja vastaukset antoi Tradenomien työsuhdejuristi Viivi Osala.

Haluatko kysyä liiton työsuhdejuristilta mieltäsi askarruttavaa asiaa? Palvelemme sinua työ- ja virkasuhdeasioissa: p. 020 155 8815 lakiasiat@tradenomi.fi digijuristi.tradenomi.fi

Kun vaihdat työpaikkaa, muista nämä asiat!

Muista!

Vaali uteliaisuuden kipinää työpaikalla

Uteliaisuus on parhaimmillaan yrityksen supervoima. Mahdollisuus luovaan ongelmanratkaisuun auttaa yritystä menestymään, ja samalla se pitää työn mielekkäänä.

Mitä tulee mieleen sanasta ute liaisuus? Yhdistyykö sana mielessä urkkimiseen, juorui luun, tai nokan työntämiseen toisten asioihin? Vai voisiko uteliaisuus kuitenkin olla hyvien kysymysten kysy mistä ja luovaa ongelmanratkaisua kysy mysten kautta?

– Uteliaisuus on avointa kiinnostusta ympäristöä kohtaan. Siihen kuuluu usein leikittelevä mieli, sanoo professori ja tieto kirjailija Juha T. Hakala. Hän on kirjoitta nut aiheesta kirjan nimeltä Uteliaisuus.

– Uteliaisuuden on lukuisissa tutki muksissa todettu tukevan esimerkiksi luovuutta. Sen on todettu myös edesauttavan erityisesti muutostilanteissa.

Uteliaisuuteen kuuluu ennakkoluulot tomuus ja rohkeus kysyä seuraava kysy mys: entäpä jos asiat olisivat toisin? Mutta ollaanko näihin kysymyksiin valmiita työpaikoilla?

Uteliaisuuden ruokkiminen tukee työhyvinvointia

Ovatko kovien tulostavoitteiden ja kiireen painamat organisaatiot valmiita siihen, että vallitsevia totuuksia kyseenalaiste taan?

– Periaatteessa tiedetään, että on hyvä esittää erilaisia kysymyksiä ja ajatuk sia. Joidenkin tutkimusten mukaan jopa 70 prosenttia yritysten työntekijöistä on tunnistanut työpaikallaan uteliaisuu den esteitä. Juhlapuheessa vannotaan sen nimeen, että on hyvä ajatella toisin

ja erilaista ajattelua pyritään tukemaan. Mutta yrityksen arjessa usein koetaan, että uteliaan työntekijän kysymykset vain sekoittavat pakkaa, vievät aikaa ja aiheut tavat kustannuksia, sanoo Hakala.

Uteliaita ihmisiä siis pidetään uusien ideoiden ja innovatiivisuuden tuottajina. Luontaisen uteliaisuuden hyödyntäminen omalla työpaikalla voi kuitenkin törmätä luutuneisiin asenteisiin.

– Työntekijät eivät välttämättä kui tenkaan koe työtään mielekkääksi, jos eivät voi vaikuttaa omaan työhönsä ja työn tekemisen tapoihin. Se on työhyvinvoinnin näkökulmasta ongelma.

Erilainen ajatus ei ole kriisi Minkälainen sitten on hyvällä tavalla utelias työyhteisö?

– Sanotaan, että jos haluat asioihin rivakoita päätöksiä niin perusta sellaisia tiimejä, joissa ihmiset ajattelevat samoin. Jos taas haluat uusia ideoita ja luovia ehdotuksia niin perusta tiimejä, joissa on eri tavoin ajattelevia ihmisiä. Tällai set tiimit eivät ehkä ole yhtä tehokkaita tekemään päätöksiä, mutta niissä syntyy paljon keskustelua ja jopa ristiriitoja. Lop putulos voi sitten olla hyvinkin luova ja innovatiivinen, sanoo Hakala.

– Aidosti utelias porukka ei lukkiudu ratkaisuissa tiettyihin ajatusmalleihin, vaan hyväksyy muita herkemmin erilaisia näkökulmia. Utelias ryhmä ei ajaudu niin herkästi konflikteihin, koska se on tottu nut siihen, että ihmiset ja heidän ajatuk

Parhaimmillaan uteliaisuus on uuden löytämistä, tutkimista ja rohkeutta kyseenalaistaa. Sillä on ennakoitua suurempi rooli yritysten menestymisessä.

1

Tyhmiä kysymyk siä ei ole

Salli itsellesi ja kollegoil lesi mahdollisuus kysyä myös itsestään selviltä vaikutta via kysymyksiä. Turhanpäi väiseltä tuntunut kysymys voi johtaa uudenlaiseen ajat teluun.

2

3 x Näin pidät yllä uteliaisuuden kipinää Kysy, mitä työkaveri tekee vapaa-ajallaan

Tutustu avoimin mielin kollegoihin. Toista kohtaan osoitetun kiinnostuksen myötä voi löytyä osaamista, josta on hyötyä myös työ paikalla.

3

Mieti, missä voit hyödyntää miksi-kysymyksiäsi

Onko tämä se työpaikka ja elämä, jota olet halunnut?

Löytyisikö sinulta rohkeutta tehdä muutos esimerkiksi hakeutumalla toisenlaiseen työhön tai opiskelemalla uusi ammatti?

–Uteliaat työntekijät ovat organisaatioille arvokkaita, koska heillä on taipumus keksiä luovimmat ratkaisut ongelmiin, Juha T. Hakala sanoo.

sensa ovat erilaisia. Erilainen ajatus ei ole kriisi. Erilaisia ajatuksia ei pidetä uhkana vaan niiden nimenomaan odotetaan kuu luvan asiaan. Uteliaisuuden synnyttämi seen ja ylläpitämiseen on kasvettu, opittu ja valmentauduttu.

Johdon kannustava rooli ratkaisee

Esihenkilöt ja organisaation johto voivat vaikuttaa uteliaisuuden arvostamiseen ja kannustamiseen organisaatiossa.

– Mitä korkeammalta taholta kannus tus tulee, sitä merkittävämpää se on. On rat kaisevaa, että riittävän selkeästi ja usein tuodaan esille, että työpaikalla saa ajatella toisin ja saa esittää niin sanottuja tyhmiä kysymyksiä.

Puheella ja omalla esimerkillä voi tuoda esille, että uteliaisuuden, hyvien kysymys ten ja asioiden esille tuomisen kautta tule vat myös hyvät, luovat ideat.

Usein ihmisiä palkataan työpaikoille tiettyihin tehtäviin mutta vasta myöhem min huomataan, että erityisosaaminen on erilaista kuin ajateltiin, tai henkilöllä on jotain arvokasta osaamista, joka juon tuu vapaa-ajalta. Esihenkilö voi kuiten kin peluuttaa tiimiään oikein, ikään kuin jalkapallojoukkuetta. Hän voi opetella tun temaan alaisia siinä mielessä, että mitä he harrastavat ja mitä on heidän erityis osaamisensa.

– Kuvitellaan, että henkilö rekrytoi daan toiseen tehtävään, mutta sitten huo mataan, että hän on taiteellisesti lahja kas. Olisi mielekästä sekä organisaation että erityisesti rekrytoidun työntekijän kannalta, että hän pystyisi hyödyntämään työssään itselleen rakasta osaamista. Työtehtävän painopistettä voisi parhaim millaan siirtää siihen suuntaan.

Työtehtävä voi parhaimmillaan elää työntekijän mukaan.

– Sitä kautta tulee mielekkyyttä ja tyy tyväisyyttä työn tekemiseen. Sillä tavalla kitketään myöskin kyynistymisen vaaraa pois. T

ORGANISAATION muuttaminen uteliaaksi organisaatioksi ei käy käden käänteessä.

– Se tapahtuu asenteen päivittä misen ja rekrytoinnin kautta etsimällä organisaatioon uteliaasti ympäris töönsä suhtautuvia ihmisiä, sanoo Juha T. Hakala.

Kun uusi työntekijä tulee tiimiin tai organisaatioon, kannattaisi hänen miksi-kysymyksensä kuunnella tar kasti. Esihenkilöiden pitäisi haasta tella rekrytoitua ja kysyä, että mitä hän on ihmetellyt ja mihin kiinnittänyt huomiota. Entä mitä hän tekisi toisin?

– Kolmen, tai viimeistään kuuden kuukauden kuluttua uusi työnte kijä kysyy yhä vähemmän ihmettele viä kysymyksiä. Sitten hän ui organi saatiokulttuuriin ja sen käytäntöihin sisään ja alkaa pitää niitä asiaan kuuluvina.

Kun organisaatioon halutaan palkata uusia ihmisiä, haetaan usein jonkun erikoisalan osaajia. Hakalan mukaan nykyään rekrytoijat hake vat ihmisiä, jotka ovat kiinnostu neita muustakin kuin omasta erikoi salastaan esimerkiksi harrastuksen kautta.

– Omat kiinnostuksen kohteet voi vat tuoda luovaa innovatiivisuutta organisaatioon.

Klassisena esimerkkinä monista asioista kiinnostuneesta ihmisestä hän mainitsee Albert Einsteinin, joka oli paitsi fyysikko ja suhteellisuus teorian luoja, myös kiinnostunut muun muassa yhteiskunnallisista asioista ja rauhanaatteesta.

Hakala on aiemmin tutkinut Nobel-palkinnon saaneita tieteen tekijöitä. Hän havaitsi monien nobe listien olevan laaja-alaisesti kiin nostuneita maailmasta ja kiinnostus liittyi usein myös vapaa-ajan viet toon. Fyysikkona tai kemistinä työs kentelevä tieteentekijä saattoi olla myös taitava viulisti tai vuorikiipeilijä.

“ On ratkaisevaa, että riittävän selkeästi ja usein tuodaan esille, että työpaikalla saa ajatella toisin.”

Professori Juha T. Hakala Jyväskylän yliopisto

Kuuntele tarkasti uuden työntekijän miksi-kysymykset

TAVOITTEENA

AIKA 5.–6.11.2022

PAIKKA Scandic Koskipuisto, Koskikatu 5, 33100 Tampere

Tradenomiopiskelijaliitto TROL ry:n sääntömääräinen liittokokous pidetään 5.–6.11.2022 Tampereella.

Liittokokous alkaa valtakirjojen tarkastuksella lauantaina klo 10.30 ja päättyy sunnuntaina klo 13.00 mennessä.

Liittokokouksessa käsiteltävät asiat

∙ Hyväksytään toimintakertomus vuodelta 2021

∙ Päätetään vuoden 2021 tilinpäätöksen vahvistamisesta

∙ Päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä vuoden 2021 hallitukselle ja muille tilivelvollisille

∙ Hallituksen selonteko liittokokousten väliseltä ajalta

∙ Päätetään liiton jäsenmaksu ja kannattajajäsenmaksu vuodelle 2023

∙ Vahvistetaan liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2023

∙ Vahvistetaan liiton strategiakatsaus vuodelta 2022

∙ Vahvistetaan liiton strategia vuosille 2023–2025

∙ Vahvistetaan liiton koulutuspoliittinen ohjelma vuosille 2023–2025

∙ Valitaan liiton hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolmesta seitsemään varsinaista jäsentä toimikaudelle 1.1.2023–31.12.2023

∙ Valitaan toiminnantarkastajat ja heidän varatoiminnantarkastajat vuodelle 2023

Jäsenyhdistyksen edustuksen määräytyminen Varsinaisella jäsenellä on liittokokouksessa yksi ääni. Jäsen yhdistyksellä on liittokokouksessa yhtä monta ääntä kuin sillä on jäseniä, pois lukien varsinaiset jäsenet, jotka käyttävät liitto kokouksessa omaa ääntään. Äänimäärä määräytyy 31.5.2022 tarkastetun jäsenmäärän mukaan. Yhdistysten äänimäärät lähetetään yhdistyksille sähköpostitse.

Jäsenyhdistyksillä on oikeus nimetä yksi (1) edustaja liittokokouk seen jokaista alkavaa 600 jäsentä kohden. Mikäli jäsenyhdistyksellä on oikeus nimetä useampi kuin yksi edustaja, voi se jakaa äänensä valtakirjassa ilmoittamallaan tavalla nimeämilleen liittokokous edustajille. Valtakirjamalli lähetetään yhdistyksille sähköpostitse.

Kokousmateriaalit Varsinaiset kokousasiakirjat lähetetään jäsenyhdistyksille sähköpostitse.

Jäsenelle

Palvelumme saatavillasi ajasta ja paikasta riippumatta

Hyvinvointipalveluista parempaa arkea

Tradenomien hyvinvointivalmennus antaa eväitä arjessa jaksamiseen. Tarjolla on useita muitakin työhyvinvointipalveluita, joiden avulla saa ideoita ja apua matalalla kynnyksellä.

Maailma on muuttunut parin viime vuoden aikana niin kiihtyvällä tahdilla, ettei työelämässäkään olla aina ehditty pysyä perässä. Poikkeustilanteet ovat vaikuttaneet myös työssä jaksamiseen.

tahdo riittää, tai jonka oma ajanhallinta tuntuu hankalalta, Nybom vinkkaa.

– Tradenomien jäsenmaksuun sisältyy monia palveluja. Esimerkiksi ammattivalmentajan hen kilökohtaisesta hyvinvointivalmennuksesta ei peritä käyntimaksua, Pilvi Nybom muistuttaa.

Omaa jaksamistaan ei tarvitse kuiten kaan jäädä pohtimaan yksin.

– Liiton tarjoama hyvinvointival mennus on matalan kynnyksen palvelu, josta jäsenet voivat hakea tukea ja apua. Olemme eläneet erikoisten ja kuormitta vien tilanteiden viime vuodet, ja monelle on kertynyt pitkittynyttä kuormitusta. Hyvinvointivalmennus voi auttaa juuri tällaisissa tilanteissa, kertoo Tradenomien ura ja työhyvinvointipalveluiden pääl likkö Pilvi Nybom

Hyvinvointivalmennus on henkilökoh tainen, virtuaalisesti toteutettava valmen nus, jonne voi varata joko 25 minuutin tai 50 minuutin keskusteluajan.

– Keskusteluapuna toimii ammatti valmentaja, jonka kanssa voi pohtia esi merkiksi omaa työtilannettaan. Pulman ei tarvitse olla suuri. Valmennus sopii esi merkiksi sellaiselle henkilölle, josta tun tuu, etteivät vuorokaudessa olevat tunnit

Sparraile ammattilaisen kanssa Hyvinvointivalmennukselle riittää kysyn tää. Moni kokee esimerkiksi etä tai hybridityön vaikeasti hallittavaksi koko naisuudeksi, ja työn ja vapaa ajan erotta minen saattaa tuntua haastavalta.

– Valmennuksen ajatuksena on, että näitä asioita voi sparrailla rauhassa ammatti ihmisen kanssa, Nybom kertoo.

Hyvinvointivalmennus, kuten muut kin liiton hyvinvointipalvelut, kuuluvat Tradenomien jäsenmaksuun.

– Erillistä käyntimaksua niistä ei siis peritä, Nybom sanoo.

Hyvinvointivinkkejä videoiden muodossa

Jos omassa arjessaan tai työn parissa kokee tiukempia haasteita, liitto tarjoaa myös henkilökohtaista työkykyvalmen nusta.

– Ammatillisen kuntoutuksen ohjaajilta saa apua työkykyyn liittyvissä asioissa. Tällaiseen voi olla tarvetta esimerkiksi sil loin, jos omalla työpaikallaan kokee häi rintää tai kiusaamista, Nybom sanoo.

Omaa työhyvinvointiin kannattaa kiinnittää huomiota silloinkin, kun var sinaiselle henkilökohtaiselle valmen nukselle ei kokisikaan tarvetta. Vinkkejä arkisen hyvinvoinnin tueksi voi löytää esimerkiksi liiton videokirjaston avulla. – Uraportaalista löytyy paljon videoita ja webinaaritallenteita, jotka käsittelevät esimerkiksi palautumista sekä stressinja ajanhallintaa. Videoista voi etsiä vink kejä ja inspiraatiota hyvinvointiin silloin, kun itselle sopii. Lisäksi liitto tarjoaa useita hyvinvointiin liittyviä koulutuk sia. Tulossa on muun muassa unilääkärin luento, jossa paneudutaan unen merkityk seen, Nybom vinkkaa. T Kykykompassi auttaa alkuun

• Oman työhyvinvoinnin kartoittamisen voi aloittaa esimerkiksi liiton oman Kykykompassin avulla. Kykykompassin on lyhyt verkossa toteutettava testi, joka toimii nopeana ja simppelinä työkaluna oman työkyvyn arviointiin.

• Kompassi antaa yleiskuvan työkykyyn vaikuttavista tekijöistä ja yhteenve don vastauksista. Sen tuloksia voi käyttää keskustelun pohjana esimer kiksi henkilökohtaisessa hyvinvointivalmennuksessa.

Merkityksellisyys sai hakemaan toiminnanjohtajaksi

Tradenomien toiminnanjohtaja Sari Niemi rakastaa työssään sitä, että saa tehdä aidosti tärkeää työtä tradenomien eteen.

”OLEN toiminut Tradenomien toiminnanjohtajana nyt kahden ja puo len vuoden ajan, ja aika on kulunut kuin siivillä. Toimin nanjohtajan tehtävä on laaja ja työpäivät hyvin erilaisia.

Yhteistyö ja yhteydenpito hallituksen kanssa on olen nainen osa toimenkuvaani. Joskus olenkin nauranut, että juttelen enemmän hal lituksemme puheenjohtajan Jaakon kanssa, kuin oman mieheni. Toki vastuualuei tani ovat myös liiton ope ratiivinen talous ja varain hoito, henkilöstöhallinto sekä kehitystyö laajemmassa kuvassa. Tällä hetkellä val misteilla on toimintasuun nitelma ja budjetti vuodelle 2023.

Parasta työssäni on tunne siitä, että voin tehdä merkit täviä asioita jäsentemme

eteen sekä edunvalvonnan, yhteiskunnallisen vaikut tamisen että hyvinvoinnin ja jatkuvan oppisen saralla. Työn merkityksellisyys olikin se, mikä sai minut lähtemään mukaan toiminnanjohtajan hakuprosessiin.

Tradenomien jäsenet kysyvät minulta mitä moninaisempia asioita. Esi merkiksi TES neuvotte lut puhuttavat paljon, kun neuvottelut ovat meneillään. Kysymme paljon ja saam mekin aktiivisilta jäsenil tämme ehdotuksia ja ajatuk sia siitä, mihin liiton tulisi vaikuttaa ja mitä palveluja tuottaa. Nämä ehdotukset ovat pohja kehitystyöllemme. Kuulemme mielellämme jat kossakin, miten ja missä asioissa voimme palvella teitä paremmin!”

Toiminnanjohtaja

”Päivät koostu vat paljolti eri sidosryhmien tapaamisista sekä suunnittelusta ja sparrauksesta yhtei sömme sisällä.”

Tutuksi

Pysyvätkö palkat hintojen perässä?

Palkoista neuvotellaan tänäkin syksynä. Korotuksille on nyt suuri tarve, kun hinnat kallistuvat kovaa kyytiä.

Teksti:

Isossa kuvassa tärkeintä on yleis korotus, jonka saavat kaikki työehto sopimuksen piirissä työskentelevät palkansaajat. Lisäksi työehtosopimuk sessa sovitaan usein tietty korotuserä jaettavaksi paikallisesti eli yrityksen sisäi sissä neuvotteluissa henkilöstön edusta jien kanssa.

– Yleiskorotuksella on ihan valtava merkitys palkansaajille, sanoo Trade nomien edunvalvontajohtaja Ville-Veikko Rantamaula

Yleiskorotukset saattavat tuntua vähäi siltä, sillä ne ovat työehtosopimuksissa 2000-luvulla tyypillisesti olleet 1–2 prosen tin tasoa. Henkilökohtaiseen suoriutumi seen perustuvat meriittikorotukset ovatkin mielikuvissa usein ainoa tapa saada aitoja parannuksia palkkaan.

– Meriittikorotuksia saa YTN-liittojen jäsentutkimusten mukaan vain joka neljäs tai viides asiantuntija, huomauttaa Rantamaula.

Hän kertoo esimerkkinä, mitä työehto sopimusten yleiskorotukset ovat tarkoit taneet tradenomille, jonka palkka vuonna 2017 oli noin 4 000 euroa kuussa.

– Yleiskorotusten takia hän ansaitsee nyt noin 4 350 euroa. Eli viiden vuoden aikana 350 euron korotus kuukausipalkkaan ja rei lusti yli neljä tonnia vuosipalkkaan.

Yksittäiseltä työntekijältä tällaisen palkkakehityksen saavuttaminen ei yleensä noin vain onnistu.

– Kuinka helppoa on käydä esihen kilöltä pyytämässä 70 euron korotusta joka vuosi, tai 350 euron palkankorotusta viiden vuoden välein?

–Isoimmat palkankorotukset saavutetaan ylennyksillä ja työpaikkaa vaihtamalla. Useim miten suuret muutokset palkkakehityksessä tapahtuvat ennen 40 vuoden ikäpyykkiä, edun valvontajohtaja Ville-Veikko Rantamaula sanoo.

Ostovoima heikkenee, yleiskorotus yhä tärkeämpi Kovimmat palkankorotukset saavutetaan ylennyksillä ja työpaikkaa vaihtamalla, ja useimmiten suuret muutokset palkkakehityksessä tapahtuvat ennen 40 vuoden ikäpyykkiä. Myös meriittikorotuksia saavat tutkimustiedon mukaan eniten alle 40-vuo tiaat.

– Kun täyttää 40, sen jälkeen usein vain yleiskorotus säilyttää ostovoiman ja lisää sitä, kärjistää Rantamaula.

Tämän syksyn aikana käydään neuvotte luja ensi vuoden palkoista. Raju inflaatio on kutistanut ostovoimaa: toisin sanoen rahan arvon heikkeneminen johtaa hintojen koro tuksiin, jolloin samalla euromäärällä voi ostaa vähemmän kuin ennen. Siksi yleis korotuksen merkitys korostuu entisestään.

Työehtosopimuksen korotukset vs. ei korotuksia

Työt aloitettu vuonna 2017 samalla palkalla (4032 €)

”Palkankorotukset eivät ole ikinä kiinnostaneet jäseniä yhtä paljon.”

– En ole 20-vuotisen työurani aikana ikinä huomannut, että palkankorotukset kiinnostaisivat jäseniä näin paljon, Ranta maula sanoo.

– Aiemmin kiinnostivat eniten laadulli set asiat kuten työaikaan tai koulutukseen liittyvät jutut. Mutta nyt raha loppuu kau pan kassalla ja bensapumpulla.

Työnantajilla tosin on yleiskorotuksesta aivan toinen näkemys kuin palkansaajilla.

– He haluaisivat niistä eroon ja kaikki palkat yrityskohtaisesti sovittaviksi.

Neuvottelukierroksen ongelmana on myös, että inflaatio uhkaa saada lisäpot kua isoista palkankorotuksista.

– Jos tulisi vaikka kymmenen prosen tin korotukset, niin eipä se kyllä inflaatiota hillitse. Ja muutenkin edessä ovat vaikeat ajat, muutosneuvottelujen aalto on toden näköinen jo tämän vuoden puolella. Ensi vuosi on varmasti työmarkkinoilla tosi hankala, Rantamaula myöntää.

Inflaatio hidastunee nykyisestä Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen arvioi, että taantuma on mahdollinen, mutta luultavimmin kyseessä on vain ”pieni kuoppa”.

– Tuoreissa ennusteissa on ajatuksena, että talous notkahtaa. Niin on ollut van hemmissakin, mutta taantumaa on siir retty ennusteissa eteenpäin. Taloushan on edelleen kasvanut tämän vuoden alkupuo lella, ja toisella neljänneksellä kasvu oli hyvinkin tukevaa.

Kotitalouksien ostovoiman heikentymi nen inflaation takia on kuitenkin riskite kijä, joka saattaa heikentää työllisyyttä.

– Vaikea sanoa, miten paljon se vaikut taa. Ainakaan vielä heinäkuun tilastoissa se ei näkynyt.

Inflaation Sorjonen uskoo hidastuvan. Sen yksi keskeinen syy on ollut liikenne polttoaineiden kallistuminen, joka tuskin voi jatkua tämän vuoden malliin.

– Bensalitrahan maksoi vuonna 2021 keskimäärin 1,65 euroa ja tänä vuonna korkeimmillaan vähän yli 2,50. Jotta sama nousutahti jatkuisi, ensi vuonna tankattai siin reilusti yli kolmen euron bensaa. Täl laista ei sentään ole näköpiirissä.

Tosin inflaatio saanee lisävauhtia säh kön kallistumisesta, ja sama vaikutus voi olla asuntolainojen korkojen nousulla, joka johtuu markkinakorkojen kohoamisesta. Sorjonen ennustaa, että sekä sähkön hin tojen että korkojen kovimmat nousut ovat vielä edessäpäin.

Koska taloustilanne on näin poikkeuk sellinen ja palkkaneuvotteluista tulossa erityisen vaikeat, Rantamaula näkisi mie lellään valtiovallan vastaantulon. Jou lukuussa lapsilisät maksetaan tuplana, mutta vaikutus jää lyhytaikaiseksi. Osto voimaa voisi pysyvämmin lisätä veronke vennyksillä, mikä tukisi myös työllisyyttä.

– Kaikissa tuloluokissa pitäisi tehdä veronalennukset. Jos töihin lähtö on kan nattavaa, se tavallisesti vaikuttaa työlli syysprosenttiin positiivisesti. T

Kuka neuvottelee sinun palkastasi tes-pöydässä?

• Tradenomit on ammattiliitto, joka kuuluu korkeakoulutet tujen keskusjärjestö Akavaan. Sinä maksat jäsenmaksusi Tradenomeille ja saat vasti neeksi jäsenpalveluita, muun muassa neuvontaa työsuh teen ongelmatilanteissa, tukea työllistymiseen, urapolulle ja mahdollisuuden koulutuksiin. Lisäksi saat monia jäsenetuja, kuten edullisia vakuutuksia.

• YTN ja JUKO ovat Akavan neuvottelujärjestöjä, joihin kuuluu useita ammattiliittoja. YTN:n (Ylempien Toimihenkilöi den neuvottelujärjestö) tehtävä on neuvotella yksityisen sekto rin ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksia – tosin aivan kaikilla aloilla, kuten kaupan alalla, työehtosopimuksia ei ole. JUKO (Julkisalan koulutettu jen neuvottelujärjestö) neuvot telee työ- ja virkaehtosopimuk sia julkisella sektorilla (valtio, kunnat, yliopistot, kirkko).

• Neuvottelujärjestöllä on enem män neuvotteluvoimaa kuin yksittäisellä liitolla olisi. Mak samalla Tradenomien jäsen maksua saat siis myös vahvat edustajat niihin pöytiin, joissa palkoista sovitaan.

Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen uskoo, että inflaatio hidastuu siitä huo limatta, että sähkön hintojen ja korkojen kovimmat nousut ovat vielä edessäpäin.

Akava

“Verkostojen ylläpitäminen on hyvää käytöstä. Sitä, että pitää sanansa ja haluaa auttaa muita.”

Verkosto perustuu vastavuoroisuuteen

Hyvä työelämäverkosto voi auttaa saamaan unelmien työpaikan, tai johtaa asiakkaiden luo. Taitava verkostoituja kuitenkin muistaa, että verkostoituminen on vaihdantaa. Siihen kuuluu myös avuksi oleminen muille.

Kannattaisiko panostaa oman työelämä verkoston laatuun, vai verkostoon kuulu vien ihmisten määrään? Siihen vaikut taa muun muassa omat työtehtävät, tai ammatilliset haaveet.

On kuitenkin hyvä muistaa, että kaikkien verkos ton kontaktien ei tarvitse olla omia.

– On olemassa ikään kuin solmukohtia, superverkostoitujia, sanoo Ulla Hytti, Turun yliopiston yrittäjyyden professori.

Monet työpaikat eivät koskaan päädy julkiseen hakuun, vaan niihin haetaan verkostojen kautta. Kollegalta saatu suositus sopivasta työnhakijasta voi vähentää rekrytointiin käytettävää aikaa ja siihen liittyvää riskiä.

Superverkostoituja voi työnhaussa olla kullanarvoinen. Hän voi tuntea esimerkiksi kiinnostavan yrityksen rekrytoijan, tai hän on kuullut pian avautu vasta työpaikasta. Myös aloittavalle yrittäjälle kontakti superverkostoitujaan on arvokas, jos asiakkaita ei vielä ole.

Kokemusten jakaminen auttaa jaksamaan Verkostojen kautta siis etsitään työpaikkoja, asiak kaita ja työntekijöitä. Verkostojen hyödyt liittyvät myös hyvinvointiin. Työelämässä voi kertyä koke muksia tai tulla eteen tilanteita, jotka tuntuvat hyvin ainutlaatuisilta ja tuntuvat koskevan vain itseä. Samanlaisia kokemuksia voi kuitenkin olla muilla kin. Heiltä voi saada tukea omaan jaksamiseen ja työn tekemiseen.

Monesti työelämän verkostot liittyvät omaan alaan.

– Verkostot, joissa tapaa laajasti eri alojen ihmisiä voivat tuoda perspektiiviä omaan tekemiseen, suosit telee Hytti.

Yksi tapa tavata muiden alojen ihmisiä on mennä mukaan ammattijärjestöjen tapahtumiin ja koulu tuksiin. Aloitteleva yrittäjä taas voi mennä mukaan yrittäjäjärjestöjen ja kauppakamarien toimintaan.

Naamatutuksi tulee lähtemällä tapahtumiin Verkostoituminen voi vaatia, että laittaa itsensä epä mukavuusalueelle, varsinkin jos sattuu olemaan ujo.

– Kannattaa mennä tapahtumiin ja olla oma itsensä. Jos keskustelun avaaminen tuntuu vaikeal ta, voi ottaa muihin katsekontaktia ja hymyillä. Jos on lähestyttävän näköinen niin joku toinen voi avata keskustelun, sanoo Hytti.

Yhtä tapahtumaa koskevien odotusten on kuiten kin syytä olla maltillisia.

– Ei se niin mene, että jokaisesta tapahtumasta tulee viisi uutta asiakasta tai liidiä. On osittain sat tumaa, ketkä yksittäiseen tapahtumaan osallistuvat. Täytyy olla kärsivällinen. Jos ensimmäisestä tapahtu masta ei synny mitään niin voi käydä useam massa. Sen jälkeen tulee jo naamatuttuja ja silloin myös keskustelun avaaminen helpottuu.

Pidä sanasi ja auta muita Vaikka töissä olisi kiire, niin pitää muistaa, että verkostojen ylläpito on myös vaihdantaa. Siihen kuu luu avuksi oleminen muille.

Verkostojen kautta voi löytää uusia työmahdollisuuksia ja saada ideoita, joiden avulla voi kehittää omaa liiketoimintaa, Ulla Hytti muistuttaa

– Vastavuoroisuus on tärkeätä. Muita ei voi lähestyä niin, että on itse aina saava osapuoli ja hakemassa jotain, Ulla Hytti sanoo.

– Luottamus täytyy säilyttää ja rehellinen on hyvä olla. Vaikka positiivisten suositusten ketju toimii, niin vielä nopeammin ja tehokkaam min toimii sellainen viesti, että älkää ikinä olko tiettyyn henkilöön yhteydessä.

Verkostojen ylläpitäminen on siis normaalia hyvää käytöstä. Sitä, että pitää sanansa ja myös haluaa auttaa muita – varsinkin jos on saanut apua.

Verkostojen ylläpitämistä ei kannata miettiä, tai laskelmoida liikaa.

– Kyse on normaalista ihmisten välisestä vuoro vaikutuksesta. T

Verkostojen luominen ei ole magiaa

SAMPO RIIKONEN aloitti tänä syksynä työt ohjel mistoyritys Salesforcen Euroopan pääkonttorilla Irlannissa. Työn hän löysi LinkedInin kautta, kun Riikoseen otettiin suoraan yhteyttä.

– Olin laittanut oman LinkedIn profiilini kun toon niin, että siellä on kuvaukset aikaisemmasta työkokemuksesta ja koulutuksesta. Kuvasin myös taitoja, joita olen aiemmissa työpaikoissa oppinut, kuvaa Riikonen.

Riikonen osallistuu Salesforcella ensin vuoden mittaiseen ohjelmaan, joka on suunnattu vasta valmistuville. Sen jälkeen hän siirtyy töihin myyn nin teknisenä asiantuntijana yrityksen Suomen toimistolle, joka sijaitsee Espoossa.

– Koulutusohjelmassa aloitti noin 90 henkilöä eri puolilta Eurooppaa. Kun heihin tutustuu, niin samalla tulee rakennettua kansainvälistä verkostoa.

Riikonen oli aktiivinen verkostoituja jo opiskelu aikana, jolloin hän toimi Tradenomien opiskelija aktiivina. Ensimmäinen oman alan työ paikka löytyi, kun Riikonen tutustui vapaaehtoistoiminnan kautta van hemman vuosikurssin opiskelijaan. Hän oli paikallisessa yrityksessä töissä it alan tehtävissä. Lounas pöydässä tuli puheeksi, että yrityk seen haettiin osa aikaista työnte kijää. Riikonen laittoi hakemuksen vetämään ja sai paikan.

– Verkostojen luomi nen ei ole magiaa. Se on merkityksellisten ihmis suhteiden luomista.

Elinikäisiä ystäviä aktiivitoiminnan kautta

Kuka olet ja mitä opiskelet?

Olen Juha-Pekka Tuominen, toisen vuoden liiketalouden opiskelija Turun ammatti korkeakoulussa. Suuntau dun opinnoissani bisnes akatemiaan, jossa opiskelijat toimivat yrittäjinä omassa osuus kunnassa.

Mikä sai sinut ryhtymään opiskelijaaktiiviksi?

Toimin opiskelijayhdistys Trade ry:ssä yritysyhteis työ ja haalarivastaavana ja tuutorina. Salibandyvalmentajani kertoi vuonna 2008, että kotikunnassa ni Hattulassa ollaan järjestämässä nuorisovaltuustoa ja hän kehotti minua hakemaan siihen. Siitä lumipallo lähti vyörymään. Edellisissä ammattikorkeaopinnoissa olin myös opiskelijakunnan hallituksessa. Tykästyin saman tien, kun pääsin tekemään asioita ja oppimaan niin paljon.

Mitä kaikkea olet aktiivina päässyt tekemään?

Olen keskustellut yritysten edustajien kanssa yhteis työstä sekä suunnitellut heidän kanssaan aftereita ja ekskursioita. Olen myös hoitanut edustustehtäviä halli tuksen kanssa. Mieleen on erityisesti jäänyt järjestö koulutus Puhjonrannan kurssikeskuksessa Kouvolassa.

Tärkein asia, mihin haluatte paikallis yhdistyksessä vaikuttaa?

Opiskelijoiden hyvinvointi, kuten se, että opiskeli joilla on hyvät tilat. Pyrimme ajamaan heidän etujaan, jotta heillä on mahdollisimman hyvä opiskella. Verkos toituminen on omalta kannaltani tärkeätä, jotta siir tyminen opinnoista työelämään olisi mahdollisimman mutkatonta.

Viestisi muille opiskelijoille?

Opiskeluaikana tulet viettämään enemmän aikaa samanikäisten ja henkisten ihmisten kanssa kuin koskaan elämäsi aikana. Aktiivitoiminnan kautta tapaa paljon samankaltaisia ihmisiä jopa muilta aloilta ja kaupungeista. Osasta saattaa tulla elinikäisiä ystäviä. Suosittelen vahvasti aktiivitoimintaa, sillä se kantaa myös tulevaisuudessa.

Opiskelija-aktiivi

Teksti: Sanna Leskinen

Petri Rajaniemi on kirjoittaja, puhuja ja muutosajattelija. Hän tarkastelee maailmaa laveasti ihmisestä globaa liin kuvaan, tästä hetkestä mennee seen ja tulevaan.

Tulipa mieleen

Maailman siirtyessä pandemian jälkeiseen aikaan voidaan jo katsoa taaksepäin ja arvioida muutoksia, joita kaikkialla elämässä on tapah tunut, kun koko maailma kohtasi yhtä aikaa saman taudin.

Yksi iso muutos oli se, mitä tapahtui etätyölle. Ennen tautia suhtautuminen työnantajien puolelta oli usein korostetun nihkeää. Muistan itse työpaikan, jossa ohjesääntö oli korkeintaan kaksi etäpäivää kuu kaudessa ja nekin piti etukäteen anoa. Asennetta kuvasi sanomatta jätetty lause ”kyllähän me kaikki tiedämme mitä se niin sanottu etätyö oikeasti tarkoit taa”. Sitten covid-happened ja etätyötä tekivät kaikki – ja koko ajan. Yllättäen tuottavuus ei romahtanut kaan, vaan maailma pysyi pystyssä. Ihmiset tottuivat vapauteen ja uutta tasapainoa lähdettiin hakemaan vahvalla painotuksella hyvään etätyöhön.

Nyt asuntokaupassa ostajat edellyttävät sel keän, rauhallisen etätyötilan olemassaoloa. Aivan kuten muillekin kodin normaaleille toiminnoille on oma paikkansa. Ihmisten asuntoihin on synty nyt yhden ylimääräisen huoneen tarve, mutta kenen se huone kuuluu maksaa? Eikö työnantajan kuulu osoittaa tilat työnteolle? Voiko ostohinnan vähentää tulonhankkimiskuluina neliömäärän mukaan?

Moni työnantaja on ottanut tilanteesta kaiken riemun irti. Reilusti pienemmät tilat, väki porraste tusti toimistolle, joka sekin on muutettu ”jännittä väksi monitoimitilaksi”, johon mahtuu moninkertainen määrä työpisteitä. Osa on luopunut toimitiloista kokonaan. Mutta kuka tämän muutoksen lopulta maksaa? Vastaus voi olla, että me kaikki. Suomessa on tapana ajatella, että omaisuus on kiinteää. Yleensä siis kiin teistöjä, joiden arvo aina nousee. Myös kansallisvaral lisuutemme on tukevasti kiinni seinissä. Eläkevarojen on määrä karttua kasvukeskusten toimitilojen kasva vista tuotoista. Mutta miten tuolle varallisuudelle käy nyt, kun toimitilan tarve on pysähtynyt kuin seinään?

Täyttö- ja käyttöasteet ovat vaatimattomia ja tuottoodotukset sen mukaisia. Voiko muutos ravisuttaa koko järjestelmää, kun kiinteistöjen tasearvokin alkaa las kea kysynnän mukana?

Kaikella on seurauksensa. Kun pandemia alkoi, tuskin moni meistä ehti ajatella, että parin vuoden kuluttua teemme työmme täysin toisella tavalla, ihan toisessa paikassa ja pohdimme miten eläkevarallisuu delle mahtaa sen takia käydä. T

Kansallisomaisuus vaarassa?

Kuva: Juho Kuva