Tradenomi 3/2015

3/2015

Asta Häkkinen:

Koulutuksesta perusta työelämään 16

10

Teema

Korkeakoulutus muutoksien edessä

18

Ilmiö

Miten piilotyöpaikka löytyy?

32

Edut&palvelut

Opiskelijoiden uudet jäsentasot

Ajattele mitä luet.

Hei TRAL:n opiskelijajäsen!

Hyödynnä nyt opiskelijaetusi ja tilaa Kauppalehti maksutta.

Saat painetun Kauppalehden joka arkipäivä ja kaikki digitaaliset uutissisällöt 24/7. Sähköisiä sisältöjä voit lukea rajattomasti kaikilla päätelaitteilla.

Tee tilaus heti tänään, kuitenkin viimeistään 1.11.2015.

I

lma on ollut sakeana mielipiteitä ay-liikkeen roolista kansakunnan tilaan. Monet yhteiskunnalliset vaikuttajat ovat olleet julkisestikin sitä mieltä, että talouden taantuma, heikko työllisyystilanne sekä sosiaalipoliittisten uudistusten hitaus luetaan palkansaajaliikkeen syyksi. Ilmeisesti kaikki muut tahot tässä maassa ovat leiviskänsä hoitaneet ajallaan ja erityisen hyvin?

Viime vuosien parikaan maltillista palkkaratkaisua ja vuoden vanha eläkeuudistus – joita ovat olleet tekemässä myös työnantajat sekä maan hallitus – eivät ole millään lailla tätä syyllisyyden taakkaa julkisessa keskustelussa vähentäneet. Jos jokin sopimus ei synny heti, se on aina ja poikkeuksetta palkansaajien syytä. On totta, että kaikkien edunvalvontaorganisaatioiden on syytä uudistua ja etsiä uudenlaisia ratkaisumalleja nykypäivän ongelmiin, mutta miksi toisten organisaatioiden edunvalvontatyö jäsentensä hyväksi on hyväksyttävämpää kuin toisten?

Viimeisin yritys yhteiskuntasopimuksen saavuttamiseksi kaatui elokuussa. Tämäkin on suurelta osin vyörytetty palkansaajien niskaan, vaikka tosiasiallisesti tällä kertaa esimerkiksi Akavalla olisi ollut halua aloittaa neuvottelut. Vastaantuloja ei sen sijaan nähty työnantajilta ollenkaan, vaan he halusivat sitoumuksetta kerätä rusinat pullasta.

Emme luonnollisesti innostuneet työajan pidentämisestä tai palkkojen leikkaamisesta, mutta neuvotteluhalukkuutta olisi silti ollut, mikäli myös työnantajat olisivat sitoutuneet säilyttämään työpaikat ainakin voitollisissa yrityksissä.

Tuottavuuden osalta keskustellut keinot eivät tosin olisi auttaneet itse ongelman hoitamisessa. Mikäli tuotteitamme tai palvelujamme ei maailmalla osteta, lääke ei ole se, että niitä tuotetaan kappalemääräisesti lisää. Keskeistä on lisätä liiketoimintaosaamista kaikilla koulutusaloilla ja panostettava tki-toimintaan nykyistä enemmän. Uusien tuotteiden kehittäminen lähtee hyvistä innovaatioista ja myös siitä, että heti alkumetreillä ymmärretään niiden markkinapotentiaali sekä kohderyhmät kotona ja maailmalla.

Mutta elämää on yhteiskuntasopimuksen kaatumisen jälkeenkin, sillä jatkossa tehdään työmarkkinaratkaisuja. Tulevaisuudesta haluamme keskustella jäsentemme kanssa ja avasimmekin kesällä palvelun (s.33), jossa kaikki saavat mielipiteensä kuuluviin. Kartoitamme piakkoin jäsentemme näkemyksiä työelämän uudistuksista. Tulosten perusteella tarkastelemme omia linjauksiamme ja niiden myötä haluamme olla edelläkävijöitä työelämän uudistushankkeissa.

Olemme avoimia palautteelle, uusille ideoille ja ennakkoluulottomuudelle, toivomme myös yhteiskunnallisten vaikuttajien osallistuvan keskusteluun uudella foorumillamme!

KUVA Markus Pentikäinen

Elämää on yhteiskuntasopimuksen jälkeenkin

Kaikkien edunvalvontaorganisaatioiden on syytä uudistua ja etsiä uudenlaisia ratkaisumalleja nykypäivän ongelmiin.

Mika Varjonen toiminnanjohtaja

Tradenomi syyskuu 2015

3

03/15

10

03 05

16

15

18

Tradenomilehti löytyy myös verkosta! tral.fi

28

Pääkirjoitus Numerot Missä on tradenomin paikka?

06

Uutiset Ajankohtaista meiltä ja muualta.

10

Teema Korkeakoulutus on myllerryksessä.

15

Kahvinurkka Ymmärrä asiakasta.

16

Profiili Asta Häkkinen on kulkenut uratietä askel kerrallaan.

18

Ilmiö Piilotyöpaikka löytyy proaktiivisuudella.

22

Ajassa Mitkä myytit kahlitsevat työelämää?

24

Pykälä Mitä etätyö on ja mitä se ei ole?

26

Neljä faktaa Lue vinkit sijoittamiseen.

27

PJ Työelämän tasa-arvoa on vaalittava.

28

Opiskelijat Ole brändi verkossa.

32

Edut & palvelut Opiskelijoiden uudet jäsentasot.

JULKAISIJA Tradenomiliitto TRAL ry, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 020 155 8800, f. 020 155 8809, toimisto@tral.fi, www.tral.fi VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Mika Varjonen, p. 040 001 6900, mika.varjonen@tral.fi PÄÄTOIMITTAJA Anu Väätäjä, p. 020 155 8802, anu.vaataja@tral.fi TOIMITUS Otavamedia Asiakasviestintä TUOTTAJA Henna Tanskanen, p. 045 120 4801, henna.tanskanen@otavamedia.fi MEDIAMYYNTI Juha Kurvinen, p. 040 541 5787, juha.kurvinen@otavamedia.fi PAINO PunaMusta Oy TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET toimisto@tral.fi

Lehti postitetaan TRAL:n jäsenille ja sidosryhmille. Tilaushinta 30 euroa/vuosi. Tradenomi ilmestyy 4 kertaa vuonna 2015. Seuraava lehti ilmestyy 15.12.2015. Painos 25 000 kpl. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti. 14. vuosikerta. ISSN 1457-3792

4 Tradenomi syyskuu 2015

Missä on tradenomin paikka?

Kaksi kolmesta tradenomista työskentelee asiantuntija-, esimies-, päällikkö- tai johtotason tehtävissä. Työtehtävien ohella palkkaan vaikuttaa toimiala, jolla töitä tehdään.

KO O N N U T Paula Ristimäki

3 028–3 366 € KESKIPALKKA PÄÄASIALLISEN TYÖTEHTÄVÄN MUKAAN

Rahoitus- ja vakuutusala

2 693–3 755 € 2 750 –3 510 €

Taloushallinto, kirjanpito, palkanlaskenta, henkilöstöhallinto

Markkinointi, mainonta, myynti

3 400–4 047 € 4 449 € Johtotehtävät

KESKIPALKKA TOIMIALAN MUKAAN

Tutkimus ja tuotekehitys

2 425– 2 825 € Seurakunta, kunta ja valtio

2 424 –3 500 €

Informaatio- ja viestintäala, mainostoimistot, graafinen ala

2 500– 2 510 € Taloushallinto ja tilitoimistot

2 950 – 3 392 € Vähittäiskauppa ja tukkukauppa

2 300–2 700 € 3 520–3 589 € Asiakaspalvelu, sihteeri- ja assistentin työ

ICT-ala ja tietojenkäsittelypalvelut

Tradenomi syyskuu 2015

5

Teollisuudessa järjestäytymisaste suurin

T Stockmann suunnannäyttäjä ylempien toimihenkilöiden aseman parantamisessa

S

TOCKMANN teki kesäkuussa historiaa

allekirjoittaessaan Stockmannin Ylemmät Toimihenkilöt SYT ry:n kanssa sopimuksen henkilöstöedustusjärjestelmästä. Sopimus koskee yrityksen ylempiä toimihenkilöitä. Uusi järjestelmä lisää avoimuutta ja reiluja pelisääntöjä yhtiön sisällä.

Jatkossa ylempien toimihenkilöiden luottamusmies osallistuu Stockmannilla paikallisten sopimusten tekemiseen, valvoo työlainsäädännön ja työehtosopimusten noudattamista, edustaa henkilöstöryhmäänsä hallintoelimissä ja toimii aktiivisena kumppanina kehittämishankkeissa. Myös palkkaukseen liittyviä ky-

symyksiä on aiempaa helpompi käsitellä yhtiön sisällä.

Neuvottelujärjestömme Ylemmät toimi­henkilöt YTN kiitteleekin Stockmannin johtoa loppuvaiheen rakentavasta neuvotteluilmapiiristä ja toivoo, että sopimus herättää kiinnostusta myös muissa alan yrityksissä ja työnantajaliitossa. Alan ylemmillä toimihenkilöillä ei ole omaa työehtosopimusta, ja he ovat useasti jääneet sen vuoksi esimerkiksi kollektiivisesti sovittujen palkkaratkaisujen ulkopuolelle. à KAUPANSOPIMUS.FI à YTN.FI/KAUPPA à FACEBOOK.COM/ YTN KAUPPA

Paranna.fi on yhteisö, jossa tehdään yhdessä

suomalaisista palveluista maailman parhaita.

Osallistu keskusteluun, jaa ideasi ja kehitysehdotuksesi. à TRAL.PARAN NA.FI

6 Tradenomi syyskuu 2015

YÖ- JA elinkeinoministeriön uudesta raportista käy ilmi, että teollisuudessa palkansaajien järjestäytymisaste on suurin eli 80,8 prosenttia. Julkisilla palvelualoilla se on 76,3 prosenttia ja yksityisillä palvelualoilla vain 51,6 prosenttia. Raportissa on tutkittu ammatillisen järjestäytymisen tilannetta ja kehitystä.

Naiset ovat järjestäytyneet useammin kuin miehet. Naisten järjestäytymisaste oli 69,9 prosenttia ja miesten 59 prosenttia.

Erityisen vähäistä järjestäytyminen on ollut nuorilla, jotka ovat lisäksi entistä harvemmin työttömyyskassojen jäseninä.

Kaikkiaan ammattiliitoissa oli 2 157 000 jäsentä, joista edunvalvonnan piirissä oli 1 514 000 jäsentä ja järjestäytymisaste 64,5 prosenttia. Varsinaisen edunvalvonnan ulkopuolella oli jäsenistä 29,8 prosenttia, lähinnä eläkeläisiä, opiskelijoita ja yrittäjiä.

Tutkimuksen aineisto on kerätty vuoden 2013 lopulla keskusjärjestöjen jäsenliitoille suunnatulla kyselyllä.

à TEM.FI > JULKAISUT

377 000

Osa-aikatyötä teki yhteensä 377 000 suomalaista vuonna 2014, ja heidän osuutensa työssäkäyvistä oli reilut 15 prosenttia. à SITRA.FI

Hyvä työ – Pidempi työura -hanke laajenee

T

Hyvä työ – Pidempi työura -hanke laajenee uusille toimialoille. Hankkeeseen osallistuneiden yritysten saamia hyviä tuloksia työhyvinvoinnin kehityksessä halutaan levittää myös muille toimialoille. Samalla hankkeen vetovastuu siirtyy Työturvallisuuskeskukselle, mikä mahdollistaa työkalujen ja toimintamallin käyttöönoton kaikilla aloilla.

Työhyvinvointihanke on parantanut erityisesti alle 35-vuotiaiden ja yli 54-vuotiEKNOLOGIATEOLLISUUDEN

Työhyvinvointi on työntekijäryhmällä lähtötasoisesti matalammalla tasolla kuin toimihenkilöammateissa.

aiden työntekijöiden työhyvinvointia­ja työssä viihtymistä. Tulokset osoittavat,­ että koko aineistossa työhyvinvoinnin ­osa-­alueista kehittyivät parhaiten asenteet ja motivaatio. Merkittävää parannusta ­tapahtui osaamisen, asenteiden ja työn ­alueella, kuten myös työkyvyssä ja työhyvinvoinnissa. Työhyvinvointi on työntekijäryhmällä lähtötasoisesti matalammalla tasolla kuin toimihenkilöammateissa. Tuloksia on saatu kuitenkin aikaan molemmissa henkilöstöryhmissä.

Hyvä työ – Pidempi työura -hanke ja sen pilottiyritys Oy SKF Ab palkittiin Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston järjestämässä hyvien käytäntöjen kilpailussa 2013.

Mukana hankkeessa ovat olleet Teknologiateollisuus ry, Metallityöväen Liitto ry, Ammattiliitto Pro ry, Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry sekä Uusi Insinööriliitto UIL ry.

Tulevaisuusselvityksestä pohja finanssialan neuvotteluille

F

työnantajaja työntekijäliitot toteuttivat Hyvinvoiva finanssiala -hankkeen, jolla selvitettiin toimialan muutostarpeita ja tulevaisuutta. Hankkeen tavoitteena on lisätä tuottavuutta, kilpailukykyä ja työhyvinvointia finanssialalle.

Tuottavuuden lisäämiseksi avainasemassa ovat digitalisointi, palveluiden jatkuva kehittäminen ja myös henkilöstön osaamisen kehittäminen.

Hankkeessa tunnistettiin työn ja osaamisen muutosten heijastuvan suoraan työhyvinvointiin ja johtamiseen. Henkilöstö viihtyy hyvin työssään ja heillä on halu kehittyä. Työyhteisön kehittämisessä korostuu luottamuksen ja avoimuuden merkitys. Erityisiä muutospaineita kohdistuu kaikkiin rooleihin, mutta varsinkin esimiesten ja johdon rooliin.

Raportti on luettavissa YTN finanssialan sivuilla sekä hankkeen omilla sivuilla.

Hankkeessa olivat mukana Finanssialan Keskusliitto ry, Ammattiliitto Nousu ry, Ammattiliitto Pro ry, Vakuutusväen Liitto VvL ry sekä Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry.

I NANSSIALAN

à YTN.FI/FI NANSSIALA FACEBOOK.COM/ YTN FI NANSSIALA

à TYOHYVI NVOI NTI.I N FO

Tradenomi syyskuu 2015

7

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa TYÖMARKKINAKESKUSJÄRJESTÖT ovat uudista-

Opas matkustuskäytäntöjen kehittämiseen

S

UOMESTA tehdään vuosittain yli miljoona työmatkaa ulkomaille.

Työterveyslaitoksen Työmatkalla maailmalla -opas neuvoo, miten työpaikan matkustuskäytäntöjä voidaan kehittää niin, että ne ennaltaehkäisevät matkaajien ylikuormittumista ja matkojen kielteisiä vaikutuksia.

Matkojen tarpeellisuuteen pitäisi kiinnittää enemmän huomioita ja karsia turhiksi arvioidut reissut. Matkan koettu tarpeellisuus on suoraan yhteydessä työmatkoihin asennoitumiseen, joka heijastuu työmatkailijan hyvinvointiin. Oleellista on, että matkustavat voivat itse vaikuttaa matkojen suunnitteluun.

Matkan korvaamista muulla tavoin voisi harkita esimerkiksi silloin, kun kyseessä on organisaation sisäinen kokous tai kun tuntee ihmiset ennestään. Jos käsiteltävät asiat eivät ole vaikeita eikä tapaamiseen liity merkittäviä kulttuurieroja, kannattaa ehdottaa verkko- tai puhelinpalaveria.

Aikaerorasituksen vähentämiseksi oma kello kannattaa siirtää jo lentokoneessa tulevaan aikaan. Yöllä pitäisi pyrkiä nukkumaan ja päivällä pysymään valveilla. Myös ulkona liikkuminen ja auringon valolle altistumi-

8 Tradenomi syyskuu 2015

nen nopeuttavat sopeutumista uudelle aikavyöhykkeelle.

Palautumiseen on monia tapoja.­ Työstä irrottautuminen henkisesti, rentoutuminen ja itsenäinen vapaa-­ ajan hallinta tukevat hyvinvointia­ matkan aikana. Myös riittävä uni, säännölliset ruokailut ja liikunta tulisi ottaa huomioon jo matkasuunnitelmaa tehdessä.

Työpaikan kannattaa ensin kartoittaa työmatkojen yleisyyttä ja tunnistaa kuormitustekijät. Tämän jälkeen on hyvä tehdä toimintasuunnitelma, edetä sen mukaan ja seurata suunnitelman toteutumista. Toimenpiteitä voivat olla työpaikan käytäntöjen kehittäminen, koulutus ja vaikkapa matkustavien työntekijöiden toisilleen laatimat vinkkilistat. à TTL.FI

Matkojen tarpeellisuuteen pitäisi kiinnittää enemmän huomioita ja karsia turhat reissut.

neet vuonna 2006 annetun suosituksensa päihdeongelmien ehkäisystä, käsittelystä ja hallinnasta työpaikoilla. Tällä halutaan tehostaa toimintaa.

Uusi suositus ”Päihdehaitat hallintaan!” painottaa ennaltaehkäisyä, päihdeongelmien tunnistamista, varhaista puuttumista ja selkeiden työpaikkakohtaisten toimintamallien rakentamista. Suositusta voi käyttää työpaikkakohtaisten päihdeohjelmien laatimisen ja päivittämisen tukena.

Työnantajat sekä esimiehet ovat keskeisiä toimijoita päihdekysymyksissä, mutta ilman työyhteisön tukea on asiassa vaikea saavuttaa hyviä tuloksia.

Myös työpaikan ja työterveyshuollon välinen hyvä yhteistyö korostuu uudessa suosituksessa.

Alkoholin ja muiden päihteiden käytön aiheuttamat haitat työpaikoilla ovat merkittäviä. Ne ilmenevät terveysongelmina, poissaoloina, työtehon ja työn laadun heikkenemisenä, työyhteisöongelmina, työturvallisuuspuutteina ja työtapaturmina sekä pysyvinä terveyden ja työkyvyn menetyksinä.

Päihdehaittojen kustannukset ovat huomattavat niin työpaikoille kuin yhteiskunnalle, inhimillisiä menetyksiä unohtamatta. On arvioitu että pelkästään alkoholihaittoihin liittyvät välittömät kustannukset ovat vuositasolla noin 1,4 miljardia euroa ja välilliset kustannukset, joihin sisältyvät tuotannonmenetykset sekä menetettyjen elinvuosien arvo, ovat noin 4–6 miljardia euroa vuodessa. à AKAVA.FI

Yhteiskuntasopimus kaatui tavoiteasetteluun

Nimityksiä TRAL:ssa

T

Elin Blomqvist asiamieheksi

Viivi Mäkinen työsuhdelakimieheksi

Elin Blomqvist aloitti kesäkuun alussa TRAL:n asiamiehenä edunvalvontayksikössä. Hänen vastuullaan ovat liiton alue- ja kenttätoiminnan koordinointi ja kehittäminen sekä virtuaalihankkeet.

Blomqvist on aiemmin työskennellyt järjestösektorilla muun muassa Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry:ssä kansainvälisten asioiden asiantuntijana sekä Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK ry:n puheenjohtajana.

OTM Viivi Mäkinen on aloittanut 17.8.2015 työsuhdelakimiehenä TRAL:ssa. Mäkisen tehtäviin kuuluvat jäsenten oikeudellisen neuvonnan lisäksi erimielisyysneuvotteluiden sekä riita- ja valitusasioiden hoitaminen yleisissä ja erityistuomioistuimissa. Mäkinen siirtyi tehtävään Insinööriliitosta. Tehtävä on määräaikainen perhevapaan sijaisuus.

yhteiskuntasopimuksen toteutumiseksi haudattiin 21.8., kun pääministeri Sipilä ilmoitti neuvotteluiden päättymisestä. Akavalta yritystä sopimuksen syntymiseksi olisi edelleen ollut. Ennalta­ määrätty viiden prosentin yksikkötyökustannusten alentamistavoite­kuitenkin kaatoi neuvottelut. Tradenomiliitto TRAL olisi ollut valmis aloittamaan neuvottelut, mikäli asialista olisi ollut tasapainossa. Yhteiskuntasopimuksen kaatuminen tavoiteasetteluun kuvastaa tilanteen hankaluutta.

– Neuvottelujen päättäminen ennenaikaisesti tuntuu suoraan sanoen järjettömältä, kun kaikki osapuolet tunnustivat sen tarpeellisuuden, ja Saloniuskin u ­ skoi neuvottelujen jatkolle varsinaisten asioiden osalta o ­ lleen edellytyksiä, sanoo TRAL:n puheenjohtaja Niko Aaltonen.

– Vaikuttaa siltä, että prosessille ennalta asetettu tavoite ajoi lopputuloksen edelle. Toisaalta tiedossa ollut keinovalikoima yksikkökustannusten kaventamiseksi oli palkansaajan näkökulmasta todella lohduton, Aaltonen jatkaa.

Neuvottelupöydällä olleet keinot olisivat heikentäneet merkittävästi palkansaajien työehtoja sekä ostovoimaa.

Tästä huolimatta palkansaajat olivat valmiita vaikeisiinkin ratkaisuihin, mikäli jatkoneuvotteluiden asialistalla olisi ollut myös palkansaajapuolen tavoitteita. Neuvotteluprosessin aikana eniten julkisuudessa keskusteltiin työnantajien tavoitteista, kuten työajan p ­ identämisestä sekä palkkojen alentamisesta.

Sopimuksen syntymiselle oli suuret odotukset, mutta toteutuessaankin vaikutukset olisivat näkyneet vasta vuosien kuluttua. Lyhyellä tähtäimellä työttömyys olisi ­lisääntynyt kummassakin vaihtoehdossa. Työajan pidentäminen olisi heti synnyttänyt yrityksissä tarpeen vähentää vastaava määrä työvoimaa ja mahdolliset ­positiiviset vaikutukset työllisyyteen olisivat ilmenneet vasta pidemmän ajan kuluttua. Palkkojen alentaminen puolestaan olisi heijastunut suoraan palvelusektoriin.

Työmarkkinoilla tehdään jatkossakin sopimuksia ja lainsäädäntöä uudistetaan. Tärkeintä olisi aloittaa työaikalain uudistamisesta. Työtä tehdään tehdastyön tarpeisiin laaditulla sääntelyllä, vaikka työelämä on muuttunut merkittävästi voimassaolevan työaikalain säätämisen jälkeen. Neuvotteluissa esillä ollut työaikapankkimalli ­pitäisi TRAL:n mielestä mahdollistaa kaikilla toimialoilla välittömästi.

OIVEET

à TRAL.FI

à TRAL.FI/ YHTEYSTI EDOT

STUDY BUSINESS IN ENGLISH MASTER’S DEGREE PROGRAMME BUSINESS MANAGEMENT AND ENTREPRENEURSHIP (BME) Rauma | 90 ECTS credits

Application period is 8–22 September.

More information samk.fi/bme

Satakunta University of Applied Sciences

Tradenomi syyskuu 2015

9

Korkeakoulutus

myllerryksessä Yli sadan miljoonan euron leikkaukset ja kiristyvä kilpailu pakottavat korkeakoulut tehostamaan toimintojaan.

TEKSTI Kirsi Ristaniemi KUVITUS Pia Holm

A

jat ovat kovat. Vaalilupauksista huolimatta säästöiltä eivät välty Suomen korkeakoulutkaan. Koulutukseen on hallitusohjelmassa kaavailtu noin 600 miljoonan euron leikkauksia, josta korkeakoulujen osuus on yli 150 miljoonaa.

Lisäksi korkeakoulujen rahoituksen indeksitarkastukset aiotaan jättää tekemättä. Tämän vaikutukseksi on arvioitu 175 miljoonaa vuonna 2020.

Leikkaukset pakottavat korkeakoulut tekemään uudistuksia ja tehostamaan toimintojaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osaston johtaja Hannu Sirén kertoo, että leikkaukset näkyvät eri paikoissa eri tavalla.

10 Tradenomi syyskuu 2015

Korkeakouluilla on iso autonomia, ja ne voivat itse vaikuttaa, mihin säästöt kohdistuvat. Todennäköistä kuitenkin on, että leikkausten myötä työntekijöiden sekä toimipisteiden määrä tulee vähenemään.

– Oppilaitoksissa ei ylimääräistä rahaa ole ollut koskaan, Sirén toteaa.

Erilaisia ideoita toiminnan tehostamiseksi on esitetty. Korkeakoulut voisivat tiivistää yhteistyötä esimerkiksi tuki- ja hallintopalveluiden osalta. Lisäksi tilankäyttöä voisi tehostaa entisestään ja korkeakoulut voisivat tarjota muun muassa yhteistä kielten opetusta.

Keskustelua käydään myös kolmannesta lukukaudesta, jolloin opiskelijat voisivat opiskella myös kesäkaudella ja työelämään siirtyminen nopeutuisi.

Duaalimalli murtumassa?

Tampereella korkeakoulujen välinen yhteistyö on viety askelta pidemmälle.

Kaupunkiin ollaan luomassa uutta korkeakoulumallia, jossa kaupungin kolme korkeakoulua yhdistyisivät. Hankkeen läpiviemiseksi yliopisto- ja ammattikorkeakoululakeja tulisi uudistaa.

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyön tiivistyminen on nähty uhkana duaalimallille, jolla tarkoitetaan sitä, että ammattikorkeakouluilla ja yliopistoilla on molemmilla omat roolinsa, toisen painottuessa käytäntöön ja toisen tieteeseen.

– En usko, että duaalimalli romuttuu, vaikka yhteistyö yliopistojen ja korkeakoulujen välillä lisääntyy, TRAL:n koulutus- ja työvoimapolitiikasta vastaava asiamies Mikko Vieltojärvi sanoo.

Tradenomi syyskuu 2015

11

Huomio sisältöihin Akavan koulutuspolitiikan asiantuntija Ida Mielityinen ei näe uusille lakimuutoksille tarvetta tällä hallituskaudella, vaan huomio­ tulisi kiinnittää opintojen sisällölliseen kehittämiseen.

– Isot rakenteelliset uudistukset tehtiin hiljattain ja ammattikorkeakoululakia uudistettiin. Katsotaan nyt, mitä niillä saadaan aikaiseksi ja annetaan kouluille työrauha, hän toivoo.

Mielityinen kertoo, että erityisesti nyt tulisi vahvistaa profiloitumista sekä kehittää opetussuunnitelmia.

Myös TRAL:n puheenjohtaja Niko Aaltonen toivoisi ammattikorkeakouluilta profiloitumista ja erikoistumista omilla koulutusaloillaan.

Laatu edellä TRAL päivittää parhaillaan koulutuspoliittista ohjelmaansa, joka valmistuu syyskauden aikana.

Liiton koulutuspoliittisissa linjauksissa­ keskitytään erityisesti opintojen laatuun sekä valmistuneiden osaamiseen. Rakennekeskustelua tärkeämpää olisi, että opiskelijoiden osaamistasoa saataisiin parannettua.

– Koulutuksen laatuun panostaminen ­­on tärkeämpää kuin rakenteiden uudistaminen, Vieltojärvi kiteyttää.

Digitaalisuus lisääntyy Vieltojärvi uskoo, että tulevaisuudessa ammattikorkeakoulujen työelämäpainotus kasvaa entisestään ja työelämälähtöiset projektit lisääntyvät.

– Tällaisten projektien vahvuus on siinä, että opiskelijat oppivat niissä itse tekemällä ja uskaltavat ottaa riskejä ja myös epäonnistua, hän sanoo.

Korkeakoulutus muuttuu myös entisestään digitaalisemmaksi. Virtuaalisuuden myötä oppimisaika ja -paikka muuttuvat vapaammiksi ja opiskelu joustavammaksi. à KATSO TRAL:N KOULUTUSPOLI ITTI N EN OHJELMA TRAL.FI/TRAL-VAI KUTTAA

Tampereelle luodaan uusi korkeakoulumalli Uudesta yliopistosta valmistuisi sekä tradenomeja että kauppatieteiden maistereita.

T

ampereen korkeakoulut­ ovat luomassa uutta, monialaista ja kansainvälistä korkeakoulua. Hanke on nimeltään Tampere3-hanke ja siinä ovat mukana Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen yliopisto.

Vuonna 2014 aloitetun projektin tarkoituksena on näiden kolmen korkeakoulun yhteistyön tiivistäminen,

mikä huipentuisi uudenlaisen korkeakoulun avajaisiin aikaisintaan vuonna 2019.

Lakimuutoksia tarvitaan Uusi korkeakoulu olisi todennäköisesti juridiselta muodoltaan yliopisto, joka tarjoaisi sekä ammattikorkeakouluopintoja että yliopisto-opintoja.

Tämä vaatii kuitenkin yliopisto-­ja­ ­­ ammattikorkeakoululakien uudis­-

Korkeakoulut vauhdittamassa yritysten kansainvälistymistä Nobanet-hanke on hieno esimerkki korkeakoulujen ja yritysten tuloksekkaasta yhteistyöstä.

POHJOISMAIDEN JA BALTIAN yrityksistä 99 prosenttia on PK-yrityksiä, joiden kansainvälistyminen on usein vaatimatonta ja ulkomaankauppa vähäistä.

Tilanteen kohentamiseksi on perustettu Nobanet-hanke, joka on Pohjoismaiden ja Baltian yhteistyöhanke. Sen tavoitteena on vauhdittaa osallistujamaiden PK-yritysten kansainvälistymistä korkeakouluyhteistyön avulla.

Vuonna 2013 aloitetussa hankkeessa on mukana korkeakouluja ja yrityksiä kaikista osallistujamaista. Suomessa hankkeen vetäjänä toimii ammattikorkeakoulu Arcada. Hankkeen on rahoittanut Pohjoismaiden ministerineuvosto Nordplus-ohjelmastaan.

Tradenomiliitto TRAL ry on hankkeessa mukana yhteistyökumppanina, koska liiton jäsenistä valtaosa työskentelee pienissä ja keskisuurissa yrityksissä ja hanke edistää innovatiivisella tavalla ammattikorkeakoulutuksen ja yritysten kansainvälistymistä, mitä TRAL mielellään tukee.

Molemminpuolinen hyöty Hankkeen projektijohtaja Eija Källström Arcadasta kertoo, että hanke sai alkunsa tarpeesta luoda korkeatasoista tietoa ja materiaalia PK-yritysten

tamista. Jotta uusi yliopisto voisi aloittaa suunnitellun aikataulun mukaisesti, lakimuutosten valmistelu tulisi aloittaa jo ensi vuonna.

– Hankkeen eteneminen riippuu poliittisesta päätöksenteosta, toteaa­ Tampereen ammattikorkeakoulun rehtori Markku Lahtinen.

Kilpailu kiristyy Hankkeen tavoitteena on luoda nykyisten tamperelaisten korkeakoulujen­ tilalle uusi korkeakouluyhteisö, joka olisi kansainvälisesti tunnettu ja tunnistettu.

Lahtinen kertoo, että uudenlaiselle korkeakoululla nähtiin tarvetta, koska tulevaisuudessa kansainvälinen kilpailu kasvaa entisestään ja uusi yliopisto

vastaisi tähän haasteeseen.

– Tarkoituksena on tuottaa laadukkaampaa koulutusta ja tutkimusta sekä ammatillisiin että tieteellisiin tarpeisiin, Lahtinen painottaa.

Yhteisiä opintojaksoja Kuluvana syyslukukautena Tampereen kolme korkeakoulua tarjoaa opiskelijoilleen yhteisiä opintojaksoja ja suuntautumisvaihtoehtoja hankkeen mukaisesti.

Jatkossa kolme korkeakoulua tekee tiivistä yhteistyötä muun muassa tuki-, tila- ja hallintopalveluiden järjestämisessä.

Esimerkiksi sairaanhoitaja-­ ja­ lääkäriopiskelijat käyttävät opin­ noissaan samoja tiloja sekä tekevät­­

kansainvälistymisestä korkeakoulujen käyttöön.

– On tärkeää hyödyntää kaikkien osallistujamaiden osaamista, Källström sanoo.

Hankkeeseen osallistuvien maiden korkeakouluissa järjestetään opintojaksoja, joissa opiskelijat tekevät erilaisia toimeksiantoja, esimerkiksi markkinaselvityksiä muiden maiden PK-yrityksille oman opettajan ohjauksessa.

– Tärkeää on, että hankkeesta hyötyvät sekä yritykset että opiskelijat. Opettajat ovat tässä avainasemassa, sanoo Källström.

Yhteenveto tulossa Viime keväänä Arcadassa järjestettiin kolmipäiväinen seminaari, johon saapui parisenkymmentä osallistujaa eri maiden korkeakouluista.

Seminaarissa esiteltiin muun muassa yhteistä verkko-oppimisympäristöä ja jaettiin käytännön vinkkejä laadukkaiden verkkoluentojen pitämiseen.

Tänä syksynä ilmestyy käsikirja, joka on yhteenveto vuosien aikana kertyneestä aineistosta.

Hankkeelle myönnettiin kesällä lisärahoitus, jonka turvin se jatkuu vielä ainakin vuoden. Lisärahoitus suunnataan erityisesti verkko-opetuksen kehittämiseen.

Tavoitteena on luoda nykyisten tamperelaisten korkeakoulujen tilalle uusi korkeakouluyhteisö, joka olisi kansainvälisesti tunnettu.

yhdessä kliinisten taitojen harjoit­teita.­­ Lisäksi heillä on yhteisiä opinto­­koko­naisuuksia.

– Tarkoituksena on tehostaa toimintoja, jotta resursseja irtoaisi enemmän koulutukseen ja olisimme kilpailukykyisempiä, Lahtinen sanoo.

Tradenomi syyskuu 2015

13

TRAL kysyi koulutuksen tulevaisuudesta eri asiantuntijoilta

1 2 3

Millaisena näet duaalimallin tulevaisuuden?

Miten valmistuneiden työllistymistä tulisi huomioida korkeakoulujen toiminnassa?

Millä keinoin lisätään korkeakoulujemme kansainvälisyyttä?

à Marita Aho asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto EK 1. Koulutusjärjestelmän kriittistä tarkastelua tarvitaan, koska osaamistarpeet sekä työelämä muuttuvat. Sekä ammatillista että tieteellistä osaamista tarvitaan, mutta korkeakoulujen välistä yhteistyötä tulee lisätä eikä resursseja ole varaa tuhlata. Päällekkäisyyksiä tulee karsia niin kielikoulutuksessa kuin muutenkin ja tarvittaessa tehdä myös lakimuutoksia.

2. Aloituspaikkojen lukumäärää pitää tarkastella, jos jollekin alalle työllistyminen on vaikeaa ja työpaikkoja vähän. Lisäksi rahoituksellisessa ohjauksessa tulisi ottaa huomioon työnantajapalaute, jossa ilmenisi työnantajien näkemykset korkeakoulutettujen osaamistasosta.

3. Vaihto-ohjelmia painotetaan liikaa. Ne ovat toki tärkeitä, mutta tärkeää on myös

14 Tradenomi syyskuu 2015

rakentaa kansainvälisiä verkostoja esimerkiksi oppimisympäristöjen ympärille. Virtuaalinen opiskelu edesauttaa kansainvälistymistä, koska verkossa maantieteellisillä rajoilla ei ole merkitystä.

à Riitta Rissanen toiminnanjohtaja, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry 1. Duaalimalli tulee kehittymään ja yhteistyö korkeakoulujen välillä lisääntyy, mutta erityyppisen osaamisen tarve säilyy. Ammatillisesti suuntautuneelle korkeakoulutukselle on tarvetta myös tulevaisuudessa ja esimerkiksi ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat lunastaneet paikkansa työelämässä.

2. Ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa on otettu työllistyminen huomioon. Lisäksi on esitetty, tulisiko työllistymisestä palkita korkeakouluja vielä erikseen. Tämä asettaisi korkeakoulut eriarvoiseen asemaan, koska työmarkkinat ovat hyvin erilaiset eri puolella Suomea.

Opiskelijoiden näkökulmasta työllistymistä tulisi edistää jo opintojen aikana ja luoda verkostoja työelämään.

3. Korkeakoulujen tulee olla omassa toiminnassaan kansainvälisiä ja houkutella kouluihin eri maiden opettajia ja opiskelijoita. Lisäksi pitää kiinnittää huomiota kansainväliseen opetustarjontaan, vaihto-ohjelmiin sekä yritysyhteistyöhön.

auttaa opiskelijaa hahmottamaan itse, mitä tietoja ja taitoja he kursseilla oppivat sen sijaan, että tyydytään suorittamaan opintopisteet. Työnantajia kiinnostaa, mitä työnhakija konkreettisesti osaa, eikä se, mitä kursseja on käyty.

3. Korkeakouluilla on lukuisia toimenpiteitä, joilla edistää kansainvälisyyttä, esimerkiksi aktiivisuus kansainvälisissä verkostoissa ja vaihto-ohjelmissa. Mutta ennen kaikkea on tärkeää huolehtia siitä, minkälaisen mielikuvan annamme itsestämme ja kuinka houkuttelevana maana Suomi nähdään. Maamme tunnusmerkiksi ei saa tulla sisäänpäin kääntyneisyys.

à Tuomo Puumala kansanedustaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja 1. Duaalimallia tarvitaan. Sen ei pidä sulkea pois rohkeaa ja rajat ylittävää yhteistyötä.

2. Miettisin sitä, voisiko työelämävastaavuutta vieläkin lisätä esimerkiksi työelämäjaksojen ja yrityskiihdyttämöiden muodossa korkeakoulujen opetustarjonnassa.

3. Tavoite on tärkeä ja välttämätön, mutta sen saavuttamiseksi ei taida olla hokkuspokkustemppua. Tarvitaan pitkäjänteistä työtä, jossa myös suomalaisen koulutuksen markkinointiosaamisella on merkitystä. Koulutusviennin esteiden purkaminen on hyvä askel oikeaan suuntaan.

à Suvi Eriksson koulutuspoliittinen asiamies, Suomen Ekonomit 1. Toivoisin, että duaalimallista ja itse järjestelmätasosta puhuttaisiin vähemmän tulevaisuudessa ja keskityttäisiin enemmän koulutussisältöjen ja osaamisen kehittämiseen. Meillä on lukuisa määrä duaalimallin ylittäviä yhteisiä haasteita, joiden pohtiminen jää nyt harmillisesti järjestelmäkeskustelun jalkoihin.

2. Usein valmistuneilla on sisältöosaaminen vahva, mutta työssä edellytettäviä taitoja esimerkiksi vuorovaikutustaitoja olisi voitu harjoitella enemmänkin. Korkeakoulut voisivat

Työnantajia kiinnostaa, mitä työnhakija konkreettisesti osaa, eikä se, mitä kursseja hän on käynyt.

Kuvat: Tuomo Puumala: Kimmo Brandt / Compic / Eduskunta, Riitta Rissanen: Ilpo Vuorivirta, Marita Aho: Marjut Hentunen.

Miltä tulevaisuus näyttää?

Ymmärrä asiakasta Digitaalinen asiakaskokemus – Menesty monikanavaisessa liiketoiminnassa.

Docendo 2015

LIIKETOIMINTA digitalisoituu toimialasta riippumatta,

mutta mitä se asiakas meidän digitaalisista palveluista oikeasti ajattelee? Asiakaskokemus on noussut olen­ naiseksi kilpailutekijäksi maailmassa, jossa yritykset ja palvelut muistuttavat yhä enemmän toisiaan ja asiakas­ uskollisuus vähenee jatkuvasti.

Erityisesti digitaalisissa kanavissa asiakaskokemus edellyttää yritykseltä uutta ajatusmallia, jossa asiak­ kaan tarpeen lisäksi on ymmärrettävä ne olosuhteet, joissa asiakas ostopäätöksiään tekee. Tähän lupaa apuja Marko Filenius kirjallaan Digitaalinen asiakaskoke­ mus – Menesty monikanavaisessa liiketoiminnassa.

Kirja syventyy asiakaskokemuksen muodostumi­ seen ja hyvän asiakaskokemuksen luomiseen eri näkö­ kulmista. Käytännön esimerkkejä on paljon. Fileniuk­ sen mukaan kyse ei ole rakettitieteestä, eikä usein vaadita jätti-investointeja.

– Oma liiketoiminta ja ennen kaikkea asiakas tulee nähdä uudella tavalla.

TEKSTI Paula Ristimäki KUVA Tommi Tuomi

à Marko Filenius:

Lisää asiaa ja ajateltavaa bisneksestä: Saku Tuominen: Luova järkevyys. Arkisen luovuuden ylistys. Otava 2014 Lauri Hilliaho ja Johanna Puolitaival: Ilmiön kaava. Ilmiöiden synty ja kaupallinen hyödyntäminen. Talentum 2015

E-kirja on helppo tapa kuljettaa suosikkikirjaansa mukana. Lukemiseen tarvitaan tabletti, älypuhelin, tietokone tai lukulaita sekä ohjelma tai sovellus, joka tukee sähköisen kirjan tiedostomuotoa.

Tradenomi syyskuu 2015

15

Uratietä askel kerrallaan Kouluajan kesätyö paikallislehdessä osoitti uratien Suomessa Hiltin brändistä ja viestinnästä vastaavalle Asta Häkkiselle. Yritysviestinnän eri muodot kiehtovat häntä monipuolisuudellaan.

TEKSTI Maarit Seeling KUVAT Tommi Tuomi

Y

lioppilaskirjoitusten jälkeen Asta Häkkinen huomasi olevansa pattitilanteessa.

Häneltä puuttui tavoite, mihin seuraavaksi ryhtyä.

– Minulla ei ollut oikeastaan koskaan selkeää toiveammattia. Lukion aikana mietin pääni puhki, mihin ryhtyä. Tulin viimein siihen tulokseen, että tradenomi­ koulutus voisi antaa perustan, jolla pärjää työelämässä. Samalla saisin hieman lisäai­ kaa miettimiseen, Häkkinen muistelee.

Muutto kotikaupungista ei houkut­ tanut. Varsinainen onnenpotku oli, kun Häkkinen huomasi Laurea ammattikor­ keakoulun tarjoavan liiketalouden kou­ lutusta myös hänen kotipaikkakunnal­ laan Lohjalla.

– Yksi tarjolla olevista suuntautumis­ linjoista oli yritysviestintä. Onneksi! Siitä löysin punaisen langan opiskeluun.

Mainonnan kiehtova maailma Opiskeluaikana Häkkinen suoritti­työ­ harjoittelun paikallislehdessä. Siellä­ hän muistaa ensimmäistä kertaa

Asta Häkkinen 2002 työharjottelussa Länsi-Uusimaa-lehdessä. Ensikosketus mainosmaailmaan ja mediamarkkinoihin.

2005 asiakaspalvelutehtävät CD- ja DVD-tuotantoon erikoistuneessa Dicentia Finland Oy:ssä alkavat.

2008 töihin Hiltille asiakaspalveluun. Vuonna 2009 siirto johdon assistentiksi ja 2011 nykyisiin viestintätehtäviin.

16 Tradenomi syyskuu 2015

kiinnostuneensa viestinnästä. Toimitta­ jan työ ei houkuttanut, mutta mainon­ nan maailma sitäkin enemmän.

– Kerran jo yläasteikäisenä aikakaus­ lehteä selaillessani muistan miettinee­ ni, että lehden taittaminen kauniiksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi olisi ehkä sellaista työtä, jota haluaisin joskus isona tehdä. Nykyisessä työssäni Hiltillä taitan muun muassa esitteitä, tuoteluetteloita ja lehteä. Tämä tehtävä on kuin minulle luotu.

Häkkinen valmistui tradenomiksi loppuvuodesta 2004. Työnhaku nappasi kerrasta: hän aloitti työt heti seuraavan vuoden tammikuussa.

– Vastasin cd-levyjen valmistukseen erikoistuneessa yrityksessä avainasiak­ kaiden levyprojekteista tarjouksen teosta aina valmiin tuotteen toimitukseen asti.

Sain ensimmäisen kerran oikeasti näyt­ tää, mihin pystyn.

Oma aktiivisuus tarpeen Vuosikymmenen vaihde oli tiukkaa aikaa levybisneksessä. Häkkisen työto­ veri pelasti hänet koneita ja tarvikkeita rakennusalan ammattilaisille valmista­ van kansainvälisen Hilti-konsernin Suo­ men tytäryhtiön palvelukseen.

– Työkaveri soitti minulle ja houkut­ teli hakemaan yhtiössä avoimena olevaan tehtävään.

Kollegan vinkkaama paikka ei edel­ leenkään liittynyt viestintään, mutta siinä vaiheessa Häkkinen halusi varmemman leivän ääreen. Hän aloitti Hiltillä asiakas­ palvelutehtävissä lokakuussa 2008.

– Kerroin työpaikkahaastattelussa,­

Yksi tarjolla olevista suuntautumislinjoista oli yritysviestintä, josta löysin punaisen langan opiskeluun. että päämääränäni ovat viestinnän tehtä­ vät. Seuraavana kesänä siirryin jo johdon assistentiksi, ja äitiyslomalle jäin vuoden jälkeen. Sen aikana minulle soitettiin ja kerrottiin, että nyt avautuisi viestin­ nän paikka. Tarjous nopeutti paluutani työelämään.

Nykyisin Häkkisen toimenkuvaan­ kuuluu muun muassa markkinointi­ projektien läpivienti, Hiltin sisäisen viestinnän koko kirjo sekä sähköposti­markkinointi.

– Uralla eteneminen vaatii omaa aktii­ visuutta. Etenkin pääkaupunkiseudulla on­sen verran tradenomeja, että kannat­ taa lisäksi hankkia erityisosaamista joltain ­alueelta, jotta pääsee edes työhaastatteluun.

Ei yksin työstä Vapaa-aikanaan Häkkinen huolehtii kunnostaan uimalla ja lenkkeilemällä­ säännöllisesti. Erityisesti uiminen on lajissa nuorempana kilpailleenkin sydän­ tä lähellä. Häkkinen myös viihtyy hyvin Hiltillä nykyisessä tehtävässään.

– Tulevaisuudessa jatkan opiskeluja ja suoritan ylemmän ammattikorkeakou­ lututkinnon. Asia ei ole kuitenkaan vielä ajankohtainen. Jokaisella työpäivällä on uutta annettavaa.

Tradenomi syyskuu 2015

17

18 Tradenomi syyskuu 2015

Piilotyöpaikka

löytyy

proaktiivisuudella Arviolta jopa noin 70–80 prosenttia kaikista työpaikoista on niin sanottuja piilotyöpaikkoja. Loppuosa työpaikoista on avoimessa haussa, mutta niihin voi olla satoja ellei tuhansiakin hakijoita. Miten piilotyöpaikka löytyy?

TEKSTI Anna Haikarainen KUVAT Arto Wiikari

T

yönhakijat käyttävät usein 80 prosenttia ajastaan avoimessa­ haussa oleviin paikkoihin.

Oikea suhde olisi 20 prosenttia niihin ja 80 prosenttia piilotyöpaikkojen etsimiseen, sanoo valmentaja Riikka Pajunen Montevista Oy:stä.

Liikkeelle pääsee, kun ensin kartoittaa itselle mieluisimmat työpaikat top-listaan.

– Ajattelusi siitä, mitä töitä on tarjolla, kannattaa kääntää siihen, mitä sinä haluaisit tehdä. Uskalla unelmoida.

Itselleen kannattaa valmistaa puolen minuutin hissipuhe, johon kiteyttää napakasti esittelynsä ja asiat, joita kysyy työnantajilta.

– Valitse myös muutamia adjektiiveja, joilla kuvailet itseäsi ja mitä lisäarvoa toisit yritykselle. Niitä voi perustella esimerkiksi näin: ”Minulla pysyvät langat käsissä ja siitä osoituksena on 500 hengen hyväntekeväisyystempaus, jonka organisoin edellisessä työpaikassani kahdessa kuukaudessa.” Tai näin: ”Sosiaalisuuteni näkyy laajana

verkostona, joka tuo teille uusia asiakkaita.”

Top-listassa voi olla eri aloja, mutta­ jokaiselle niistä pitää kohdentaa oma hissi­puheensa.

Älä luovuta, usko itseesi Top-listan yritysten uutisointia, www-sivuja ja somekanavia on syytä seurata aktiivisesti.

Yrityksien ajankohtaiset asiat on hyvä tietää ennen kuin tapaa heidän edustajiaan.

– Listan yrityksien alan tapahtumiin on hyvä osallistua ja luoda suoraan kontaktia yrityksiin. Näytä, että olet aidosti kiinnostunut heistä. Tapa, jolla haet töitä, kertoo siitä, miten teet töitä, Pajunen korostaa.

Kannattaa myös kerätä rohkeutensa ja soittaa listan yrityksiin.

– Kerro esimerkiksi, että haluaisit sinne tulenpalavasti töihin, ja kysy, mitä osaamista siellä tarvitaan. Avoin hakemus perään ja follow-up-soitto ovat myös paikallaan. Työnhaku on myyntityötä.

Pienessä yrityksessä kannattaa aloittaa mahdollisimman korkealta.

Riikka Pajunen kannustaa soittamaan rohkeasti yrityksiin, joista on kiinnostunut.

Tradenomi syyskuu 2015

19

– Oma osaaminen kannattaa tehdä mahdollisimman näkyväksi työnantajille, Päivi Pekkala vinkkaa.

Jos luet uutista, että johonkin yritykseen rekrytoidaan uusia työntekijöitä, ota heti yhteyttä ja ehdota tapaamista.

Keskisuuressa tai suuressa yrityksessä henkilöstöjohtaja ja oman alan esimies ovat hyviä kontaktoitavia.

– Voit soitella kahdellekin ihmiselle.

Asennoidu kuitenkin positiivisesti, vaikka välillä sinulle voi tulla tylyjäkin vastauksia, Pajunen rohkaisee.

Jos luet uutisista, että johonkin yritykseen rekrytoidaan uusia työntekijöitä, ota heti yhteyttä ja ehdota heille tapaamista.

Omaan top-listaan on hyvä tallentaa yritysten yhteyshenkilöt sekä milloin olet heitä kontaktoinut. Merkitse myös, mitä tapahtui jatkossa. Kaikki hakemusversiot on syytä tallentaa, jotta voit tarkistaa, mitä asioita olet mihinkin kertonut.

Työnhakusivustojen ilmoituksia ja vihjeitä kannattaa seurata säännöllisesti.

– Muista myös verkostoitua ja kerro kaikille tutuillesi, että olet työnhakija. Ota lisäksi yhteyttä head huntereihin ja pyydä heitä lounaalle. Laita kaikki verkkosi vesille, Pajunen kannustaa. à VI N KKEJÄ URASUUN N ITTELUUN JA TYÖN­ HAKUUN SAAT, KUN TYKKÄÄT FACEBOOK.COM/ MONTEVISTAVALMEN NUS.

Hyödynnä TRAL:n urapalvelu URAVALMENTAJAMME neuvovat mielellään sinua työnhaussa. TRAL:n ura-asiantuntija Katri Hyvärinen kertoo, että työnhakijat voivat saada liitolta henkilökohtaista ohjausta, johon varataan aika etukäteen. Ohjaus tapahtuu pääasiassa puhelimitse tai videoyhteyden kautta. Jäsenenä saat henkilökohtaista tukea ja valmennusta urasuunnitteluun sekä työnhakuun TRAL:n urapalveluista. à TRAL.FI/URAPALVELUT

20 Tradenomi syyskuu 2015

Some ja verkostot vauhdittavat työnhakua Työtä hakiessa oma osaaminen kannattaa tehdä mahdollisimman näkyväksi työnantajalle. Itsestään voi esimerkiksi luoda työnhakukampanjasivuston ja saada sitä kautta näkyvyyttä työmarkkinoilla.

T

yönhakukampanjasivustoon voi linkittää oman cv:n sekä esitellä­ eri töitä ja projekteja, joissa on ollut­mukana. Nykyään arvostetaan erilaisuutta, heittäytymistä ja avoimuutta työnhaussa, Päivi Pekkala vinkkaa.

Keski-Suomesta kotoisin olevalla Pekkalalla on taskussaan media-assistentin kaksoistutkinto Jyväskylän tekni-

sestä ammattiopistosta sekä tradenomin tutkinto Jyväskylän Tiimiakatemiasta.

– Jyväskylän Tiimiakatemiassa jokainen opiskelijatiimi perustaa oman yrityksen, ja oppiminen tapahtuu muun muassa erilaisten projektien kautta. Samalla tiimiläiset luovat arvokkaita kontakteja yrityksiin ja verkostoitumista harrastetaan ahkeraan.

Oman alan verkosto ratkaisee työnhaussa – Piilotyöpaikkoja on paljon, koska rekrytointiprosessi on usein varsin raskas yrityksille. Työntekijän on siksi tärkeää päästä mukaan oman osaamisalueensa verkostoihin, sanoo toimitusjohtaja Susanna Rantanen Heebosta, joka kehittää rekrytoinnin sovellusta yrityskulttuuriin.

Rantanen nostaa esimerkiksi Digitalist Developers Net­ workin, jonka jäsenet ovat mukana ja auttavat toinen toisiaan erilaisissa digitaalisuuteen liittyvissä projekteissa.

– Tätä kautta toisille verkoston jäsenille syntyy käsitys heidän osaamisensa tasosta. Toinen hyvä verkosto on Nuor­ kauppakamari, jossa on paljon tradenomeja mukana.

Rantanen kehottaa työnhakijaa tunnistamaan myös oman alansa mielipidevaikuttajat ja verkostoitumaan heidän kanssaan.

– Mielipidevaikuttajilta kysytään erityisen paljon vinkkejä hyvistä työntekijöistä piilotyöpaikkoihin. Esimerkiksi minä suosittelen vain sellaisia henkilöitä, jotka oikeasti tunnen tai joiden kanssa olen työskennellyt.

LinkedIn-profiili kuntoon

Pekkala löysikin ensimmäisen työpaikkansa Tiimiakatemian verkostosta. Muutaman työvuoden jälkeen pääkaupunkiseutu kuitenkin kutsui, ja idea omasta työnhakukampanjasta sai alkunsa.

– Pari tuttua oli luonut aiemmin omat kampanjasivustonsa, joten päätin kokeilla samaa.

Pekkala perusti Facebookiin sivuston nimeltään Nurkan takana -työnhakukampanja.

– Vaikka julkinen työnhaku­ hieman jännitti etukäteen, se kannatti. Sain ihmisiltä paljon kannustusta ja vinkkejä, mihin ottaa yhteyttä. Halusin myös, ­että sivustani on apua muille työnhakijoille ja otin sen huomioon sivuni sisällössä.

Pekkala käytti apuna myös Aboutme.com-palvelua, jonne voi helposti luoda itsestään esittelysivun kuvineen ja jakaa sitä eri somekanaviin. Ensimmäinen työpaikka Helsingistä löytyi kui-

Vaikka julkinen työnhaku hieman jännitti etukäteen, se kannatti. tenkin LinkedIn-profiilin kautta, ja tukena olivat Facebookin kampanjasivu sekä perusteellinen työhakemus.

Tällä hetkellä Pekkalan unelmana on työskennellä ihmisten hyvinvointia edistävässä työpaikassa, esimerkiksi jossain järjestössä. Myös lisäkouluttautuminen on käynyt mielessä.

– Ajattelin aktivoida työnhakukampanjasivuni uudelleen ja selvittää samalla, miten minun kannattaisi edetä, jotta etenisin kohti unelmatyöpaikkaani. Kärsivällisyys unelmaduunin löytämisessä on valttia, ja kaikki matkalla tulleet kokemukset ovat erittäin arvokkaita.

48 prosenttia suomalaisista organisaatioista käyttää LinkedIniä rekrytoinnissa.

Profiili kannattaa tehdä englannin kielellä.

Rekrytoijaa kiinnostaa profiili, joka tuo esille aidon persoonallisuuden ja osaamisen sekä työhistorian ja työnäytteitä.

Käyntikortissa viesti selkeästi, mitä osaamista tarjoat (Headline). Käytä korkealaatuista ja terävää henkilökuvaa. Käytä kuvassa asua, jossa menisit työhaastatteluun.

Yhteenvedossa (Summary) esittele missio, saavutukset ja tavoitteet. Listaa osion alareunaan erityisosaamisesi avain/hakusanoina (Specialties) Kokemus-osiossa (Experience) kuvaa päävastuut ja -saavutukset sekä yritys, jonka palveluksessa olet. Pyydä suosittelutekstejä (Recommendations). Ne ovat profiilin arvokkain elementti.

Laadi Taitoluettelo itse. Lukuisat suosittelut (Endorsements) todentavat taitosi. Arvokkaimmat suosittelut saat pyytämällä niitä verkostoltasi. Muista suositella itse ensin henkilöä, jolta pyydät suositteluja.

Seuraa sinua kiinnostavien yritysten LinkedIn-sivuja, päivityksiä ja työpaikkoja.

Verkostoidu hyödyllisiin ammatillisiin ryhmiin sekä kasvokkain että verkossa. Jaa omaa osaamistasi ryhmissä keskustellen.

Lähetä henkilökohtaisia ja ammattimaisia kontaktikutsuja.

Vertaile profiiliasi muiden profiileihin (How you Rank).

Tutustu LinkedIn Job Seeker -tilin tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Asiantuntijana ura-, viestintä- ja LinkedIn-valmentaja Johanna Tuutti, proOPPS Oy.

Tradenomi syyskuu 2015

21

Myyttejä murrettavaksi Työelämässä kehittymistä kahlitsevat myytit, joista voi päästä eroon yllättävän pienin askelin, uskoo Pekka Pohjakallio.

TEKSTI Susanna Haanpää KUVITUS 123RF

T

utkimusten mukaan jopa 72 prosenttia työntekijöistä ei suunnittele työviikkoaan tai -päiväänsä lainkaan. Silti 71 prosentilla on työpäivänsä aikana yleensä kiire, hämmästelee toimitusjohtaja Pekka Pohjakallio 925 Designista.

Tämä tuntuu hänen mukaansa omituiselta, sillä jo muutaman minuutin päivittäinen suunnittelu heti aamusta suitsisi päivän kiireitä yllättävän tehokkaasti.

– Tilannetta voi verrata siihen, ettei ehditä hakea varastosta polkupyörää, koska on niin kiire juosta, Pohjakallio toteaa.

Syynä on ajatus siitä, että kiireinen ihminen on tärkeä.

Ajatustyö ei onnistu hiki päässä Pohjakallio haluaa murtaa työelämän myyttejä pureutumalla siihen, kuinka saisimme

aikaan enemmän mutta väsyisimme vähemmän. Hänen mukaansa hyvinvointi lisää tuottavuutta, ja sen saavuttamiseksi on päästävä irti vääristä uskomuksista ja toimintatavoista.

Esimerkiksi kiireeseen liitetään yhä käsitys siitä, että multitasking, eli monen asian yhtäaikainen ajatteleminen tai tekeminen, on mahdollista.

– Aivotutkijoiden mukaan näin ei ole, päinvastoin: monen asian yhtäaikainen tekeminen aiheuttaa ahdistuksen tunnetta.

Pohjakallion mukaan työpaikoilla on menetetty kyky olla hetkessä ja kiireen tunnetta aiheutetaan itse. Hän nostaa esiin palaverikäytännöt, jotka osoittavat, ettei omaa ja toisten aikaa arvosteta.

– Miksi ihmiset menevät palaveriin, jos siellä luetaan vain tekstareita tai surffataan netissä?

Edelleen uskotaan myös, että ahkeran työntekijän tunnistaa pitkistä työpäivistä.

Tämä on Pohjakallion mukaan utopiaa.

– Ajatustyö on tehokasta noin neljän tunnin ajan päivässä, ja tästä aamun ensimmäinen tunti on tuottavin. Sitä ei kannattaisi tuhlata esimerkiksi sähköpostien louhimiseen, vaan hyvään ajatteluun.

Päivään pitäisi mahtua palautumisaikaa, jolloin ei tehdä mitään, vaan niin sanotusti nollataan aivot. Suomalaisessa Tradenomipäivässä puhunut Pekka Pohjakallio kertoi, että ajatustyö on tehokasta noin neljän tunnin ajan päivässä, ja aamun ensimmäinen tunti on tuottavin.

22 Tradenomi syyskuu 2015

Moni ei suunnittele työpäiväänsä, vaikka on kiire. Tilannetta voi verrata siihen, ettei ehdi hakea polkupyöräänsä varastosta, koska on niin kiire juosta. työkulttuurissa elää kuitenkin sitkeänä ajatus siitä, että vasta sellainen työntekijä on hyvä, joka paiskii jatkuvasti töitä hiki päässä.

Tähän liittyy käsitys ajanhallinnasta, joka pitäisi Pohjakallion mukaan kääntää energianhallinnaksi – siihen, miten energia pysyy hyvänä pitkin päivää. Ajattelutauot ovat yksi ratkaisu.

– Jos kalenteri on tupaten täynnä koko ajan ja tuleekin jokin kiireinen tehtävä, on tehtävä ylitöitä tai jokin asia jää kokonaan tekemättä.

Ratkaisuksi Pohjakallio ehdottaa, että kalenteriin jätetään tyhjää 20 prosenttia joka viikko. Tämä tarkoittaa yhtä kokonaista työpäivää.

– Jos yllättävää, kiireistä tehtävää ei tulekaan, ajan voi käyttää uusien ideoiden kehittämiseen.

Raha ei ratkaise Rahan sijaan parhaita motivaattoreita työssä ovat Pohjakallion mukaan small wins, pienet saavutukset.

– Ihmistä motivoi, kun hän näkee asioiden tapahtuvan ja etenevän.

Asiat on hyvä pilkkoa pieniin osiin, joiden avulla päivän tehtävät saadaan haltuun.

Näistä pienistä puroista kasvaa iso virta ajan mittaan.

– Jos teemme jonkin asian prosentin verran paremmin päivässä kuin aiemmin, saamme vuodessa aikaan jopa 74 prosentin parannuksen.

Muutosta ja kehitystä ei tapahdu, jos pelätään epäonnistumisia. Yritys ja erehdys ovat kuitenkin parempia vaihtoehtoja kuin se, että pitäydytään totutuissa tavoissa, jotka eivät enää päde muutosten keskellä.

– On tärkeätä myös myöntää, jollei jokin ideoista tai kokeiluista toimi. Tämäkin on oppimista, joka vie eteenpäin, Pohjakallio muistuttaa.

Artikkeli perustuu Pekka Pohjakallion keväällä Tradenomipäivässä pitämään Työelämän seitsemän myyttiä -esitykseen.

Tradenomi syysuu 2015

23

Etätyöstä joustoa työelämään Etätyö on jatkuvasti yleistyvä työskentelymuoto, joka oikein järjestettynä tarjoaa hienon mahdollisuuden työelämän joustoihin.

TEKSTI Niina Riipinen KUVITUS 123RF

24 Tradenomi syyskuu 2015

E

tätyöllä voidaan saavuttaa kaikkien osapuolten kannalta hyötyjä ja tehokkuutta. Sen avulla säästetään työmatkoissa niin ajallisesti kuin rahallisestikin.

Työ voidaan sovittaa paremmin työntekijän muuhun elämään ja henkilökohtaisiin tarpeisiin. Lisäksi etätyö tuo myös paremman työrauhan.

Mitä etätyö on?

Etätyöllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä tekee työtehtäviään muualla kuin työnantajan tiloissa ja työnantajan valvonnan alla.

Etätyötä ei sen sijaan ole työ, joka luonteensa vuoksi on suoritettava muualla kuin työnantajan tiloissa. Näin ollen esimerkiksi

asiakkaan tiloissa tai messuilla tehtävä työ ei ole etätyötä.

Yleisimmin etätyötä tehdään työntekijän kotona, mutta sitä voidaan tehdä myös esimerkiksi puistossa, kahvilassa tai mökillä. Esimerkiksi tämä artikkeli on kirjoitettu etätyönä aamuaurinkoisessa Pasilassa vastaleikatulla nurmikolla istuen.

Etätyölle on ominaista, että työnantaja­ ei konkreettisesti valvo työskentelyä. On kuitenkin tärkeää tehdä ero satunnaisesti etätyötä tekevien henkilöiden ja säännönmukaisesti etätyötä tekevien henkilöiden välille.

Milloin työaikalain piirissä?

Työaikalakia ei sovelleta työhön, jota työntekijä tekee kotonaan tai muutoin sellaisissa oloissa, ettei voida katsoa työnantajan asiaksi valvoa siihen käytettävän ajan järjestelyjä. Jos työntekijä tekee pelkästään tai suurimmaksi osaksi etätyötä, hänen ei voida katsoa kuuluvan työaikalain piiriin.

Jos työtä tehdään pääsääntöisesti työnantajan tiloissa ja työnantajan valvonnassa ja etätyötä tehdään vain satunnaisesti, työntekijä kuuluu etätyöstä huolimatta työaikalain piiriin.

Normaali työaika Eräs etätyön suurimmista haasteista koskee juuri työaikaa. Jos etätyötä tehdään satunnaisesti ja työntekijä kuuluu työaikalain piiriin, myös etätyössä tulee noudattaa normaaleja työaikoja. Tällöin työntekijällä on oikeus ylityökorvauksiin, jos normaali työaika joudutaan työnantajan pyynnöstä ylittämään.

Kun työtä tehdään kotona, vapaaaika ja työaika sekoittuvat helposti toisiinsa. Etätyö ei suinkaan tarkoita sitä, että työpäivän jälkeen työntekijä siirtyy kotiin tekemään lisää töitä ilman erillistä korvaus­ta. Etätyössä työaikojen noudattaminen vaatiikin työntekijältä itsekuria, ettei työ lipsuisi ympärivuorokautiseksi velvollisuudeksi, vaan työn ja vapaa-ajan välillä olisi selkeä ero.

Etätyötä voidaan tehdä niin työnantajan tarjoamilla kuin myös työntekijän omilla välineillä. Jos työskentelyssä käytetään työntekijän omia välineitä, tulisi tämä

Etätyössä työaikojen noudattaminen vaatii työntekijältä itsekuria, ettei työ lipsuisi ympärivuorokautiseksi velvollisuudeksi.

kuitenkin korvata. Etätyöstä ja työskentelyvälineistä sovittaessa tulisi keskustella myös tietoturvan järjestämisestä.

Etätöissä oleva on vakuutettu Etätyöstä puhuttaessa eräs yleisimmistä kysymyksistä koskee vastuuta työturvallisuudesta ja mahdollisista työtapaturmista.

Lakisääteinen tapaturmavakuutuslaki koskee kaikkea työsuhteessa tehtävää työtä, myös etätyötä. Siksi myös etätyössä työntekijä on vakuutettu työtapaturmien varalta, mutta työtapaturmana korvataan vain työntekijän etätyöksi sovittuun työhön välittömästi liittyvän toiminnan yhteydessä sattuneet tapaturmat.

Korvattavuus edellyttää, että tapaturmaan johtaneella toiminnalla tulee olla pääasiallinen ja olennainen yhteys työhön ja työtilan ulkopuolella sattuneet tapaturmat korvataan vain, jos tapaturmaan johtaneella toiminnalla on ollut syy-yhteys työhön.

Niina Riipinen työsuhdelakimies à Lisätiedot Työsuhdeneuvonta jäsenille ma–to klo 9–16 ja perjantaisin 10–16 p. 020 155 8815 tai lakiasiat@tral.fi tral.fi/tyosuhdeneuvonta. Jäsenenä saat myös maksutta neuvontaa yksityiselämän oikeudellisissa asioissa.

Tee kirjallinen sopimus Etätyöstä ei ole omaa lainsäännöstä, mutta useilla työpaikoilla on jo olemassa nimenomaisia etätyötä koskevia käytäntöjä ja ohjesääntöjä. Nämä auttavat selkiyttämään etätyöhön liittyviä käytännön kysymyksiä.

Etätyöstä on hyvä tehdä jokaisen työntekijän kanssa erillinen kirjallinen sopimus, varsinkin jos etätyötä tehdään säännöllisesti. Etätyösopimukseen tulisi kirjata ainakin, kuinka usein työntekijällä on oikeus etätyöhön, tuleeko etätyön tekemiselle hankkia vielä erillinen työnantajan suostumus, millä tavoin työntekijän tulee etätyössä olla tavoitettavissa, millä välineillä etätyötä tehdään ja mitä muita mahdollisia ehtoja etätyölle on asetettu.

Tradenomi syyskuu 2015

25

Sijoittamisessa tärkeintä on aloittaminen

On tutkittu asia, että osakkeet tuottavat pitkällä tähtäimellä keskimäärin parhaiten.

Sijoittaminen ei ole vaikeaa, eikä siihen tarvita suuria summia. Lue vinkit sijoittamiseen.

TEKSTI Kaisa Alapartanen KUVITUS 123RF

1 SIJOITTAMISESSA JA säästämisessä

tärkeintä on aloittaminen. Korkoa korolle ilmiöllä saat ilmaista vetoapua omaan taloudelliseen tilanteeseesi – tartu siis toimeen jo tänään. Jos esimerkiksi 25-vuotias säästäisi edes 50 euroa kuukaudessa ja saisi keskimäärin seitsemän prosentin vuotuisen korkotuoton sijoituksillensa, säästöt kasvaisivat 120 000 euroon eläkeikään mennessä. Mitä aikaisemmin aloitat, sitä isompi kiitos lopussa seisoo.

2

SÄÄSTÄ PITKÄJÄNTEISESTI, sillä pie-

3

nelläkin kuukausittaisella rahasummalla voi kerryttää mukavan potin eläkepäiviksi.

Tärkeintä on myös tehdä sijoittaminen helpoksi itselleen – silloin siihen on helppo sitoutua.

Lähtökohtana voisi olla esimerkiksi siirtää automaattisesti 3–5 prosenttia palkasta säästöihin joka kuukausi. Tuolloin säästettävä summa on pieni, eikä tunnu arjessa. Säästämisen isoin haaste on pitkäjänteisyys – ei niinkään vaikkapa sopivan sijoituskohteen löytyminen.

4

à Sijoitusvinkit

kertoi talousasiantuntija Martin Paasi Nordetistä.

26 Tradenomi syyskuu 2015

SIJOITA OSAKKEISIIN rahastojen kautta. On tutkittu asia, että osakkeet tuottavat pitkällä tähtäimellä keskimäärin parhaiten. Osakemarkkinoiden lyhyen aikavälin kurssiheilahtelut ovat arvaamattomia ja sijoitusten arvo voi luonnollisesti jopa laskea. Toisaalta pitkällä aikavälillä osakkeiden keskimääräinen vuotuinen tuotto lähestyy seitsemää prosenttia, mikä lyö muut sijoitusvaihtoehdot laudalta. Mitä pitempi aikajakso, sitä varmemmin tämä pitää paikkansa. Kun tavoitteena on kerryttää pääomaa yli 10 vuoden aikasyklillä, kustannustehokas ja hyvin hajautettu indeksirahasto on paras ratkaisu.

MINIMOI KULUT. Sijoittamiseen liittyvät kulut ovat kaikki pois tuotosta. Kahden prosentin vuotuiset kulut syövät 30 vuodessa helposti puolet tuotostasi.

Valitse siis toimija, joka mahdollisimman edullisesti siirtää varasi valitsemiisi osakeindeksirahastoihin. Rahastoksi kannattaa valita sellainen, jossa on kasvuosuuksia. Tämä tarkoittaa, että osakerahastojen saamat osingot sijoitetaan uudestaan rahaston osakkeisiin, mikä kasvattaa rahasto-osuuden arvoa eikä aiheuta veroseuraamuksia. Tällöin maksat pääomaveron vain ottaessasi sijoituksesi rahastosta.

pj

TEKSTI Kirsi Ristaniemi KUVA Markus Pentikäinen

Työelämän tasa-arvoa on vaalittava

T

yöelämän pelisäännöt ovat taas tapetilla, ja mielenkiintoinen syksy edessä, kun maan hallitus etsii keinoja tuottavuuden parantamiseksi elokuussa kaatuneen yhteiskuntasopimuksen tilalle.

Yhteiskuntasopimuksesta neuvoteltiin ensimmäisen kerran jo viime keväänä.

– Neuvotteluissa oli esillä monta sellaista keinoa, jotka toteutuessaan olisivat merkinneet heikennyksiä palkansaajan asemaan. Tällä kertaa Ihmiset on saatava prosessi oli selvästi parempi kuin ensimmäisellä yrittämäl- töihin ja Suomi lä. Silti se päättyi tuloksettonousuun. mana, vaikka Akavalla olisi ollut halukkuutta jatkaa neuvotteluja, puheenjohtaja Niko ­Aaltonen toteaa.

– Edelleen on etsittävä uusia lääkkeitä, jotta ihmiset pääsevät töihin ja Suomi saadaan nousuun, Aaltonen painottaa.

Lisäksi suomalaiseen osaamiseen ja etenkin vientiosaamiseen tulisi kiinnittää huomiota. Suomalaiset tuotteet eivät käy kaupaksi itsestään, vaan niitä täytyy osata myös myydä ja markkinoida Suomen rajojen ulkopuolelle. Puheenjohtaja myös toivoo, ettei hallitus tekisi ratkaisuja, jotka lisäisivät epätasa-arvoa työelämässä.

Tärkeää olisi, että esimerkiksi molemmat vanhemmat käyttäisivät perhevapaita eikä naisten tarvitsisi kantaa yksin päävastuuta pienten lasten hoidosta. Korkeasti koulutetut naiset ovat keskimäärin 1,6 vuotta poissa työelämästä perhevapaiden vuoksi. Mitä lyhyemmän ajan äidit ovat poissa, sitä vähemmän poissaolo vaikuttaa tulevaan palkka- ja urakehitykseen sekä eläkekertymään.

– Kannustan myös miehiä pitämään perhevapaita mahdollisuuksien mukaan. Se lisää työelämän tasa-arvoisuutta ja syventää suhdetta omiin lapsiin, sanoo Aaltonen.

Alkavana syksynä puheenjohtaja näyttää itse esimerkkiä ja jää kotiin kuukaudeksi kolmen lapsensa kanssa.

Nyt on otollinen hetki pitää perhevapaita, kun esikoinen aloittaa koulun ja kuopus menee päivähoitoon, Aaltonen kertoo.

Tradenomi syyskuu 2015

27

28 Tradenomi syyskuu 2015

Ole brändi Sosiaalisessa mediassa osaamista kannattaa esitellä mahdollisimman laajasti ja verkostoitua avoimesti, neuvoo Tom Laine.

TEKSTI Susanna Haanpää KUVAT Sirpa Levonperä, Sanna Lehto ja Jani Söderlund

T

yönhaussa on syytä miettiä, miten haluaa tulla löydetyksi.

Tästä syystä itsestä kannattaa rakentaa brändi, suosittelee toimitusjohtaja Tom Laine HC Services Oy:stä.

Hän tituleeraa itseään somehörhöksi ja tietää verkostojen voiman: hän on Suomen verkostoitunein henkilö LinkedInissä ja kouluttanut viimeisen kolmen vuoden aikana yli 200 organisaatiota sosiaalisen median käyttöön. Hän on myös kirjoittanut useita teoksia sosiaalisen median hyödyntämisestä työnhaussa, kuten Suhteellinen rekrytointiteoria ja Työnhakuopas.

– Sosiaalisessa mediassa yksittäinen osaaja voi tavoittaa suuremman yleisön kuin suuri organisaatio, Laine selittää somen voimaa työnhaussa.

Entistä tärkeämmät verkostot Itsensä brändääminen saattaa tuntua vieraalta ajatukselta, mutta Laineen mukaan vaihtoehtoja ei ole: nykyaikana omaa osaamista ja verkostoja on tuotava aktiivisesti esiin.

– Henkilöbrändäys on tärkeätä, sillä kukaan ei valmistu suoraan koulusta virkaan, jossa töitä paiskitaan eläkeikään saakka. Sen sijaan suhteilla työllistyminen on kasvanut huomattavasti, Laine muistuttaa.

Yhtä ilmoitettua työpaikkaa kohden voi tulla tuhansia hakemuksia, ja niiden läpikäyminen on mahdoton urakka. Rekrytointitutkimus 2015 osoittaa, että nykyaikana 81 prosenttia yrityksistä käyttää sosiaalista­ mediaa rekrytointinsa apuna. Tähän on Laineen mukaan selkeä syy.

– Sosiaalinen media on ilmainen väylä etsiä sopivaa henkilöä tiettyyn tehtävään.

Omista verkostoista voi löytyä tehtävään sopiva henkilö ilman, että työpaikkailmoitteluun kuluu yhtään euroa.

Laine uskoo sosiaalisessa mediassa etenkin kolmeen kanavaan, joilla on merkitystä rekrytoinnissa. Näitä ovat LinkedIn, Facebook ja Twitter.

– LinkedIn on maailman suurin ansioluetteloiden tietokanta, jossa suomalaisia on jo 766 000. Facebookissa on 2,4 miljoonaa suomalaista ja Twitterissä reilut 650 000.

Profiili paremmaksi Tom Laineen vinkit oman osaamisprofiilin parantamiseksi muutamassa somekanavassa.

LinkedIn lisää profiiliisi osaamistasi kuvaavaa sanastoa tuota systemaattisesti sisältöä, jossa persoonasi tulee esille muista, että hauista yli 80 prosenttia tehdään englanniksi, myös Suomessa lisää yhteystiedot – edes sähköpostiosoitteesi.

Pinterest kaiken ei tarvitse olla itse tuotettua materiaalia voit jakaa erilaisiin aiheisiin liittyviä tekstejä ja kuvia, jotka lisäävät uskottavuuttasi ja asiantuntijuuskuvaasi.

Twitter ohjaa Twitterillä tuottamasi sisällön ääreen, esimerkiksi blogiin tai LinkedIn-profiiliin muista myös kuvalliset viestit, kuten oman Twitter-tilisi kansikuva tai kuvia itsestäsi työssäsi.

Tradenomi syyskuu 2015

29

Erotu massasta Viiden kuukauden mittainen harjoittelu toimistoassistenttina varmistui tammikuussa.

– Paikka oli minulle täysosuma, sillä työhöni sisältyy muun muassa ulkomaankaupan asiakirjojen vahvistusta. Tämä sopii minulle erinomaisesti myös siksi, että olen aina ollut erittäin kiinnostunut järjestötoiminnasta.

Esittele osaamisesi Rekrytoijat vilkaisevat sosiaalisen median­ kanavissa yhtä profiilia vain lyhyen ajan.

Oman on syytä olla ajan tasalla, jotta­ oleellinen tieto kävisi ilmi nopeasti ja kiinnostavasti.

– Oma osaaminen pitää kuvailla mahdollisimman laajasti ja tuottaa järkevää sisältöä. Itse uskon, että mitä laajempi profiili on, sen parempi.

Riskit väärinkäytöksiin ovat Laineen käsityksen mukaan melko pienet ja sellaisen pelosta on vain haittaa.

– Mielestäni on pikemminkin huolestuttavaa, jollei hakemani henkilö löydy nykyaikana verkosta lainkaan, hän muistuttaa.

Artikkeli on laadittu Tom Laineen esityksen perusteella, jonka hän piti tradenomiopiskelijoiden Huippuseminaarissa keväällä.

Omaa osaamista pitää kuvailla mahdollisimman laajasti, Tom Laine sanoo.

30 Tradenomi syyskuu 2015

Aito työminä esiin

T

radenomiopiskelija Annika Seppänen julkaisi verkossa avoimen työhakemuksen, joka avasi ovet unelmien harjoittelupaikkaan.

Seppänen opiskelee kolmatta vuotta kansainvälistä kauppaa Vaasan ammattikorkeakoulussa, ja viime kesäksi oli tärkeätä saada harjoittelupaikka. Erottuakseen muista työnhakijoista ja paperisista hakemuksista hän päätyi tekemään avoimen sähköisen työhakemuksen verkkoon.

– Olen aiemmalta koulutukseltani media-assistentti, joten tällainen tapa hakea työtä tuntui sopivalta ja luonnolliselta. Samalla pääsin osoittamaan jo hakuvaiheessa tätä osaamistani, hän perustelee.

Seppänen aloitti harjoittelupaikan etsimisen hyvissä ajoin ja julkaisi hakemuksensa marraskuun alussa.

– Jaoin linkkiä hakemukseeni omilla LinkedIn- ja Facebook-sivuillani. Lisäksi lähetin sitä sähköpostitse eri yrityksiin.

Seppänen sai yrityksistä melko nopeasti vastauksen, olisiko hänenlaiselleen henkilölle tarvetta vai ei.

Tarjotuista paikoista hän valitsi Helsingin seudun kauppakamarin.

Annika Seppänen sisällytti hakemukseensa avoimesti tietoa itsestään ja osaamisestaan.

– Laitoin mukaan yhteystietoni puhelinnumerosta alkaen. Kerroin, mitä osaan, mitkä asiat kiinnostavat ja mitkä ovat tavoitteeni.

Seppänen muistuttaa, että hakemuksen on syytä olla tiivis paketti itsestä ja sen pitää perustua faktoihin. Brändäämisessä ei kannata sortua ylilyönteihin.

– Vaikka tuotteistaa itsensä, pitää pysyä rehellisenä. Työminäni lisäksi esittelin myös muita mielenkiintoni kohteita, kuten harrastuksiani.

Seppänen suosittelee tällaista työnhaun tapaa muillekin, mutta hakemuksen tekemiseen kannattaa paneutua huolellisesti.

– Sähköisen hakemuksen laatiminen vaatii paljon ajatustyötä ja aikaa.

Omaa hakemustani tein iltaisin koulun jälkeen ja hioin sitä usean viikon ajan ennen julkaisua.

Brändäämisessä ei kannata sortua ylilyönteihin.

Esimies &

2015

KU

TS

U

23.–24. syyskuuta 2015 | Messukeskus, Helsinki

Henkilöstö RATKAISUJA JOHTAMISEN JA HR-TYÖN HAASTEISIIN

Neljättä kertaa järjestettävä Esimies & Henkilöstö – ammattitapahtuma kokoaa eri toimialojen yritysjohtajat, esimiehet ja HR-päättäjät saman katon alle kahdeksi intensiiviseksi päiväksi.

Kutsu Tradenomiopiskelijaliitto TROL ry:n sääntömääräiseen liittokokoukseen Aika: 13.–14.11.2015 Paikka: Cumulus Koskikatu, Koskikatu 5, 33100 Tampere Tervetuloa TROL:n sääntömääräiseen liittokokoukseen.

Kokous alkaa perjantaina klo 12.30 valtakirjojen tarkastamisella ja päättyy lauantaina klo 12.00 mennessä.

Tervetuloa verkostoitumaan, tutustumaan alan uusimpiin ratkaisuihin ja kuuntelemaan korkeatasoista seminaariohjelmaamme 23.-24. syyskuuta Messukeskukseen!

Tapahtumassa puhumassa muun muassa:

Liittokokouksessa käsiteltävät asiat hyväksytään liiton toimintakertomus edelliseltä vuodelta päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille kuullaan liiton hallituksen kertomus toiminnasta viime vuodelta päätetään koulutuspoliittisen ohjelman hyväksymisestä päätetään vuoden 2016 jäsenmaksun ja kannattajajäsenmaksun suuruudesta vahvistetaan liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 valitaan kaksi toiminnantarkastajaa valitaan liiton hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja hallituksen jäsenet

KATARIINA TIRRI-NUOTTO työsuhdelakimies ”Johtajasopimukset”

MANUEL KNIGHT International inspirational speaker “The art of creating high performance”

JUHANI “TAMI” TAMMINEN inspiraatiopuhuja “Kymmenen askelta voittajaksi”

MONA RIABACKE Professional speaker, researcher and decision making expert “Information changes nothing, decisions change everything”

Jäsenyhdistyksen edustuksen määräytyminen

veli-matti.peltola@trol.fi, 040 842 5358

Meetings

&Events

Esimies &

2015

Ilmoittautuminen ja lisätietoja:

TAPAHTUMAKOKONAISUUS SISÄLTÄÄ:

2015

Varsinaisella jäsenellä on liittokokouksessa yksi ääni. Jäsenyhdistyksellä on liittokokouksessa yhtä monta ääntä kuin sillä on jäseniä, pois lukien varsinaiset jäsenet, jotka käyttävät liittokokouksessa omaa ääntään. Äänimäärä määräytyy 31.5.2015 tarkastetun jäsenmäärän mukaan.

Jäsenyhdistyksillä on oikeus nimetä yksi edustaja liittokokoukseen jokaista alkavaa 600 jäsentä kohden. Mikäli jäsenyhdistyksellä on oikeus nimetä useampi kuin yksi edustaja, se voi jakaa äänensä valtakirjassa ilmoittamallaan tavalla nimeämilleen liittokokousedustajille.

Henkilöstö Organised by EASYFAIRS

LUE LISÄÄ JA ENNAKKOREKISTERÖIDY AMMATTITAPAHTUMAN KÄVIJÄKSI

www.easyfairs.com/esimies Käytä rekisteröityessäsi koodia 2898

Opiskelijoiden jäsenlajit uudistuivat TEKSTI Anu Väätäjä KUVITUS TRAL

TRAL uudisti syyskauden alussa opiskelijajäsenille suunnatut jäsenlajit. Sen myötä entiset jäsenlajit jäävät historiaan, mutta edut säilyvät ennallaan.

T

radenomiopiskelijoille on uudistuksen jälkeen tarjolla kolme erilaista tasoa. Jäsen saa käyttöönsä enemmän palveluja sekä etuja taso kerrallaan.

– Halusimme lähestyä jäsenyyttä uudella tavalla, joka on monille tuttu esimerkiksi lentoyhtiöiden kanta-asiakasohjelmista, TRAL:n palvelupäällikkö Tomi Kouva kertoo.

– Uudistuksen myötä voimme kertoa opiskelijoille helpommin, minkälaisia palveluja kullekin jäsentasolle tarjotaan. Opiskelijajäsen voi edelleen valita omaan tilanteeseensa parhaiten sopivimman jäsentason ja tarvittaessa korottaa tasoaan, jos esimerkiksi siirtyy opintojen ohella työelämän palvelukseen, Kouva jatkaa.

Kouva kertoo, että eri jäsentasojen edut löytyvät verkkosivuilta ja uusiakin etuja on piakkoin tulossa.

Opiskelijajäsenyyden eri tasot à LISÄTI ETOJA: TROL.FI/JASENYYS

32 Tradenomi syyskuu 2015

– Otamme mielellämme palautetta vastaan uudistuksesta sekä toiveita uusista jäseneduista. Palautetta voi antaa meille vaikkapa sosiaalisen median kanavien tai uuden paranna.fi-palvelun kautta, Kouva sanoo.

Jäsentasoa voi muuttaa verkossa Opiskelijajäsenet ovat jo saaneet sähköpostitse infoa uudistuksesta elokuun alussa.

Uudistus ei vaadi jäseniltä toimia, mutta halutessaan jäsentasoa voi korottaa verkkoasioinnin kautta.

Kaikki opiskelijajäsenyydet päättyvät, kun opiskelija valmistuu tai keskeyttää opintonsa. Jatkossakin TRAL myöntää 50 prosentin jäsenmaksualennuksen puolen vuoden ajaksi niille opiskelija­jäsenille, jotka valmistuessaan vaihtavat jäsenyytensä TRAL:n jäsenyyteen.

Hopea-taso, maksuton

Kulta-taso, 9 euroa/vuosi

Suosittelemme tätä jäsenlajia opintonsa aloittaville opiskelijoille. Pääset helposti mukaan tradenomiopiskelijoiden toimintaan ja tapahtumiin ja saat käyttöösi monia etuja.

Hopea-taso on entinen TROL:n jäsenyys/ opiskelijajäsenyys.

Kulta-taso on elämässä eteenpäin suuntaavan tradenomiopiskelijan jäsentaso. Se sisältää kaikki hopea-tason edut ja lisäksi työelämän vakuutukset, kattavan matka- ja tapaturmavakuutuksen vapaa-ajalle sekä henkilökohtaisen uraohjauksen. Kulta-taso on entinen työsuhdejäsen ilman työttömyyskassan jäsenyyttä.

Uusi palvelu parantaa jäsenten vaikuttamismahdollisuuksia

Musta-taso, 114 euroa/vuosi Taso on tarkoitettu tradenomi- ja BBAopiskelijoille, jotka työskentelevät opintojensa ohessa, aloittavat kesätyöt tai työharjoittelun.

Musta-taso on ”all-inclusive”, ja se sisältää kaikkien tasojen edut sekä niiden lisäksi työttömyyskassan jäsenyyden ja kattavat neuvontapalvelut. Jäsenmaksu on kokonaisuudessaan verovähennyskelpoinen. Musta-taso on entinen työsuhdejäsenyys.

AVASIMME UUDEN palvelukanavan kesän aikana. Sen avulla jäsenet voivat osallistua entistä aktiivisemmin liiton toiminnan kehittämiseen. Paranna.fi-­ palvelussa on mahdollisuus keskustella liiton toiminnan osa-alueista teemoittain.

– Näin alkuvaiheessa olemme avanneet palveluun muutamia teemakeskusteluja, joista olemme vuosien mittaan eniten saaneet kysymyksiä ja ajatuksia jäseniltämme. Tällä hetkellä keskustelua käydään muun muassa jäseneduista ja -tilaisuuksista, Tomi Kouva kertoo.

– Palvelun avulla saamme jäseniltämme suoraa palautetta, joka muutoin saattaisi jäädä ainoastaan jäsenen omaksi pohdinnaksi. Jäseniltä onkin tullut jo hyviä kysymyksiä ja ajatuksia esimerkiksi uusista jäseneduista, hän jatkaa.

Jokainen jäsen voi helposti osallistua mihin tahansa keskusteluun.

Palvelun osoite on tral.paranna.fi, ja keskustelijat voivat rekisteröityä palveluun joko Twitter- tai Facebooktunnuksilla tai vaihtoehtoisesti luoda kokonaan uudet. Jäsenten lisäksi keskusteluihin voivat osallistua myös muut aiheesta kiinnostuneet.

– Haluamme yhteistyössä jäsen­ temme kanssa kehittää palvelumme huippuunsa ja tarjota heille parhaat edut, joille on kysyntää. Näiden lisäksi keskustelemme jatkossa myös yhteis­ kunnallisista teemoista, jotka meille ovat tärkeitä, Kouva sanoo.

– Jo nyt kuka tahansa voi tuoda näkemyksiään esiin ammattiliittojen tulevaisuusnäkymiin liittyen. Olemme suhteellisen nuori liitto työmarkkinakentällä verrattuna muihin ja etsimme mielellämme uudenlaisia lähestymis­ tapoja edunvalvonnan kysymyksiin sekä palvelutarjonnan laajentamiseen, Kouva kiteyttää. à TRAL.PARAN NA.FI

Tradenomi syyskuu 2015

33

kiperät kysymykset

1

Aloitin opiskelut. Voinko siirtyä täysjäsenestä takaisin opiskelijajäseneksi?

OPISKELIJAJÄSENLAJIT on tarkoitettu ensimmäistä tradenomitutkintoa opiskeleville.

Myönnämme 50 prosentin jäsenmaksualennuksen täysjäsenille, jotka ovat päätoimisia opiskelijoita ilman palkkatuloa.

Jäsenmaksualennus haetaan TRAL:n toimistolta. tral.fi/jasenmaksualennukset

KYSY, ME VASTAAMME! Askarruttaako sinua esimerkiksi työsopimukseesi, edunvalvontaan, työttömyysturvaan tai jäsenetuihin liittyvät asiat? Lähetä kysymyksesi osoitteeseen toimisto@tral.fi.

2

Onko perinteistä jäsenkorttia mahdollista saada? Mistä saan mobiilijäsenkortin?

TOIMITAMME nykyään liittymisen yhteydessä uusille jäsenille pelkän mobiilijäsenkortin, joka toimii älypuhelimissa. Aiemmin toimitimme jäsenille perinteisen muovikortin, joka toimii edelleenkin entiseen tapaan.

Myös uudet jäsenet saavat perinteinen muovikortin, mutta se toimitetaan ainoastaan erikseen pyydettäessä.

Mobiilijäsenkortin saa käyttöönsä tekstiviestillä toimitettavan linkin kautta. Mobiilijäsenkortin avulla jäsentietosi ja jäsenetuopas kulkevat aina mukanasi.

Tilaa omasi sivujemme kautta: tral.fi/jasenkortti.

3

34 Tradenomi syyskuu 2015

Mikä on jäsenedut.fipalvelu?

JÄSENEDUT-PALVELU tarjoaa ajankohtaisia alennuksia ja tarjouksia TRAL:n jäsenille ja heidän perheenjäsenilleen. Palvelusta löydät monipuolisen kattauksen erilaisista palveluista ja tuotteista, jotka saat ammattiliiton jäsenenä edullisemmin. Tarjolla on muun muassa matkailuun, muotiin, sisustukseen, elektroniikkaan, kulttuuriin, liikkumiseen ja terveydenhuoltoon liittyviä alennuksia.

Rekisteröitymistä varten tarvitset jäsennumerosi, jonka löydät jäsenkortistasi, jäsenmaksulaskustasi tai tämän lehden takakannesta. Rekisteröidy palvelun käyttäjäksi osoitteessa jasenedut.fi.

Yleisjohto

Palveluyksikkö

Mika Varjonen Toiminnanjohtaja puh. 040 001 69 00 mika.varjonen@tral.fi

Tomi Kouva Palvelupäällikkö puh. 020 155 8813 tomi.kouva@tral.fi

Kira Närhi Johdon assistentti puh. 020 155 8805 kira.narhi@tral.fi

Katri Hyvärinen Ura-asiantuntija puh. 020 155 8806 katri.hyvarinen@tral.fi

Edunvalvontayksikkö Ville-Veikko Rantamaula Yksikönjohtaja puh. 020 155 8804 ville-veikko.rantamaula@tral.fi Elena Gorschkow-Salonranta Asiamies puh. 050 571 5655 elena.gorschkow-salonranta@tral.fi Elin Blomqvist Asiamies puh. 040 775 3040 elin.blomqvist@tral.fi Veli-Matti Peltola Opiskelija- ja nuorisoasiamies puh. 040 842 5358 veli-matti.peltola@tral.fi Maija Lindeman Asiamies, perhevapaalla

Lakiyksikkö Esa Schön Johtava lakimies puh. 020 155 8808 esa.schon@tral.fi Viivi Mäkinen Työsuhdelakimies puh. 020 155 8811 viivi.makinen@tral.fi Katariina Tirri-Nuotto Työsuhdelakimies puh. 020 155 8810 katariina.tirri-nuotto@tral.fi Tomàs O´Shaughnessy Työsuhdeneuvoja puh. 020 155 8815 tomas.oshaughnessy@tral.fi Niina Riipinen Työsuhdelakimies, perhevapaalla

Kaisa Pihlajakoski Tiiminvetäjä puh. 020 155 8807 kaisa.pihlajakoski@tral.fi Päivi Tenhunen Toimistoassistentti puh. 020 155 8812 paivi.tenhunen@tral.fi

Viestintä- ja yhteiskuntayksikkö Anu Väätäjä Viestintäpäällikkö, päätoimittaja puh. 020 155 8802 anu.vaataja@tral.fi Mari Lohisalo Viestinnän suunnittelija puh. 040 767 9925 mari.lohisalo@tral.fi Mikko Vieltojärvi Asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka puh. 044 534 5294 mikko.vieltojarvi@tral.fi

Tradenomiliitto TRAL RY www.tral.fi Löydät meidät myös Facebookista, Twitteristä, Instagramista ja LinkedInistä.

TRAL:n toimisto Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. 020 155 8800 (vaihde) Avoinna ma–to klo 9–16, pe 10–16 Jäsenpalvelut ja -edut: toimisto@tral.fi Jäsenmaksut, liittymiset, jäsentietojen muutokset, alennushakemukset: jasenasiat@tral.fi Palkkaneuvonta: palkkaneuvonta@tral.fi Työsuhde- ja työttömyysturvaneuvonta: lakiasiat@tral.fi Työttömyyskassa IAET-kassa: Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki Puhelinpalvelu: (09) 4763 7600, ma–to klo 10–15, pe 10–13 (myös vuorotteluvapaaja koulutusasiat) Jäsenasiat: (09) 4763 7610, ma–to klo 12–14 Asiakaspalvelupiste: Ratavartijankatu 2 B, palvelee ma–ke klo 10–15 ja pe klo 10–13, ti ja to suljettu.

Faksi (09) 4763 7690

Tradenomi syyskuu 2015

35

Entä jos toisen euro

ONKIN YHTÄKKIÄ NOLLA? Ikäviin asioihin voi ja kannattaa varautua. Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Saat mielenrauhaa jo muutamalla eurolla kuussa. Mitäpä jos hoitaisit asian kuntoon saman tien!

Katso hinta ja osta vakuutus 10 % edullisemmin:

henkivakuutuskuntoon.fi Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013) myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Esimerkkihinta: 44-vuotias TRAL:n jäsen, 50 000 euron turva.

010 19 19 19

6

Esim.

K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA

* k €/k