Trade 2/2015 by Tradenomit

2/2015

Yhteiset sopimukset luovat perustan työelämän pelisäännöille. sivu 10

Profiili

Ilmiö

Nieminen kehittää On monta syytä 16 Harri 18 asiakaskokemuksia. julkaista yritysblogia.

Opiskelĳat

unelmoi, 28 Heittäydy, uskalla ja tee virheitä.

Ovi lu ma kema ailm tto oih miin in

Kesän parhaat lukuelämykset

Suomalaisesta

UUTUUS

2495

TÄLLÄ KUPONGILLA MYYMÄLÖISTÄ TAI SUOMALAINEN.COMISTA

piinaavaa jännitystä kesään

Tarjous voimassa 31.7.2015 asti.

TARJOUS

UUTUUS

2495

2795

(29,95)

Kesäkokin inspiraatioksi

15 %

UUTUUS

himoshoppaaja is back!

2995 Pulitzer-palkittu lukuelämys

Myymälöistämme ja Suomalainen.comista

ALENNUS YHDESTÄ YLI 40 €

KERTAOSTOKSESTA.

Kuponki on voimassa 5.7.2015 asti. Alennus ei koske välitystuotteita, kuten postimerkkejä, lehtiä, elokuva- ja muita lippuja, SSKK:n kuukaudenkirjoja eikä lahjakortteja. Ei voi yhdistää muihin etuihin.

Suomalainen.com KAMPANJAKOODI 20150610

Vastuunkantajia, onko heitä?

KUVA Markus Pentikäinen

oukokuun alussa kaatuneet tunnustelut yhteiskuntasopimuksesta on laajalti langetettu palkansaajaliikkeen syyksi. Epäselvän toimeksiannon pöydässä oli niin isoja asioita, että jääkiekkotermein tila ja aika loppuivat kesken. Tunnustelut yhteiskuntasopimuksen osalta alkoivat heti vaalituloksen selvittyä. Yhteiskuntasopimuksella tavoiteltiin talouden saattamista kasvuuralle, työllisyyden parantamista, julkisen talouden velkaantumisen taittamista ja tuottavuuden parantamista. Toimeksiantoa rajattiin kotiläksyillä, kolmella ennakkotehtävällä – niissä pyydettiin vastauksia esimerkiksi siihen, miten Suomessa toteutetaan viiden prosentin tuottavuusloikka. Osapuolten julkaisemista vastauksista näkee, että kaikilla oli valmiuksia isoihinkin muutoksiin. Aikaa neuvotteluihin oli kaksi viikkoa, lopulta annettiin yhdeksän päivää. Miksi yhteiskuntasopimus sitten kaatui? Sopimuksia yleensä syntyy siten, että oikeudet ja velvollisuudet ovat jossakin tasapainossa. Eniten julkisuudessa oli esillä työajan pidentäminen kahdella viikolla vuodessa eli ”köyhän miehen devalvaatioksi” kutsuttu uudistus. Mitä sen vastapainoksi oli tarjolla? Ei mitään, sillä työnantajia edustava Elinkeinoelämänkeskusliitto EK ei tullut missään kohtaa vastaan piiruakaan. Ei edes siinä, että olisivat antaneet suosituksen aivan ylimmän johdon ansiokehityksen kohtuullisuudesta tilanteessa, jossa muiden palkansaajien palkankorotukset alkavat useamman vuoden numeraalilla nolla. Reilu meininki. On täysin kohtuutonta väittää, että yhteiskuntasopimusta ei syntynyt palkansaajien vastustuksen vuoksi. Kykyä ja haluakin sopimukseen oli, nyt ne puuttuivat vastapuolelta. Työmarkkinajärjestöjen työ jatkuu. Ensimmäiseksi kesäkuussa on vuorossa neuvottelut työllisyysja kasvusopimuksen palkankorotustasosta, ja sen jälkeen palataan kertaalleen kaatuneen yhteiskuntasopimuksen pariin. Maassamme on täällä hetkellä 339 000 työtöntä, akavalaisia heistä on noin 45 000. Kaikkien palkansaajien ostovoima on laskenut, mutta eniten akavalaisilla palkansaajilla. Yhtälö on jälleen huomattavan haastava, eikä vähiten siksi, että korotuksista pitäisi neuvotella säkki päässä ennen kuin leikkausten toteutuminen ja ostovoiman kannalta olennaisten veroratkaisujen taso sekä kohdentuminen ovat tiedossa. Tältä siis tuntuu, kun kiristetään, vaikkei olisi edes pakko. Toivottavasti kevään harjoituksesta on opittu, ja kaikki osapuolet ovat valmiita aitoihin neuvotteluihin! Tällä kertaa aikaa on edellistä kertaa enemmän, ja toivottavasti vastuunkantajia löytyy myös työnantajapuolelta. Paitsi kykyä, myös oikeaa halua sopia asioista tarvitaan kaikilta osapuolilta. Toivotamme kaikille jäsenillemme ja yhteistyökumppaneillemme erinomaisia kesäpäiviä!

Toivottavasti kevään harjoituksesta on opittu, ja kaikki osapuolet ovat valmiita aitoihin neuvotteluihin.

Mika Varjonen toiminnanjohtaja

Tradenomi kesäkuu 2015

02/15

03 Pääkirjoitus 06 Uutiset

Ajankohtaista meiltä ja muualta.

09 Numerot

Mitä tradenomi tienaa?

10 Teema

Neuvottelemalla rakentuu reilumpi työelämä.

15 Kahvinurkka

Helppoja ohjeita lomakokkaajalle.

16 Profiili

Harri Niemisen ura on edennyt vauhdikkaasti yhden talon palveluksessa.

18 Ilmiö

Yritysblogi vaatii huolellista suunnittelua.

22 Ajassa

Tradenomipäivä: ihmistalouden aika.

24 Pykälä

Pitääkö koeaikaa pidentää?

26 Neljä faktaa

Ota lomasta kaikki irti – katso vinkit!

27 PJ

Lisää työtä ja työpaikkoja.

Tradenomilehti löytyy myös verkosta! tral.fi

28 Opiskelijat

Huippuseminaari: onnistuminen vaatii heittäytymistä.

32 Edut & palvelut

TRAL:n vapaa-ajan matka- ja tapaturmavakuutus kattaa myös jäsenen jälkikasvun.

34 Kiperät kysymykset

JULKAISIJA Tradenomiliitto TRAL ry, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 020 155 8800, f. 020 155 8809, toimisto@tral.fi, www.tral.fi VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Mika Varjonen, p. 040 001 6900, mika.varjonen@tral.fi PÄÄTOIMITTAJA Anu Väätäjä, p. 020 155 8802, anu.vaataja@tral.fi TOIMITUS Otavamedia Asiakasviestintä TUOTTAJA Henna Tanskanen, p. 045 120 4801, henna.tanskanen@otavamedia.fi MEDIAMYYNTI Juha Kurvinen, p. 040 541 5787, juha.kurvinen@otavamedia.fi PAINO PunaMusta Oy TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET toimisto@tral.fi

Lehti postitetaan TRAL:n jäsenille ja sidosryhmille. Tilaushinta 30 euroa/vuosi. Tradenomi ilmestyy 4 kertaa vuonna 2015. Seuraava lehti ilmestyy 10.9.2015. Painos 25 000 kpl. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti. 15. vuosikerta. ISSN 1457-3792

4 Tradenomi kesäkuu 2015

Kenestä yrittäjäpalkinnon saaja? AKAVAN yrittäjäpalkinto myönne-

sparrausta ja oivalluksia omasta tilanteesta, osaamisesta sekä voimavaroista.

tään vuosittain tunnustuksena ansioituneelle yrittäjälle tai ammatinharjoittajalle. Tavoitteena on tuoda esille yrittäjyyden suurta merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle, talouskasvulle ja hyvinvoinnille. Palkinnon saaja voi olla akavalainen yrittäjä, akavalaisen jäsenjärjestön yksi tai useampi jäsen tai muu henkilö tai ryhmä, joka on toiminut merkittävällä tavalla akavalaisen yrittäjyyden hyväksi tai sen toimintaedellytysten parantamiseksi. Ehdotuksia palkinnon saajiksi voivat tehdä akavalaiset, Akavan jäsenjärjestöt ja niiden jäsenet sekä Akavan elinkeinopoliittinen toimikunta. Vapaamuotoiset ehdotukset perusteluineen pyydetään toimittamaan Akavaan 18.9.2015 mennessä. Akava julkistaa palkinnon saajan liittokokouksensa yhteydessä marraskuussa. Akavassa on noin 30 000 korkeasti koulutettua yrittäjänä ja ammatinharjoittajana toimivaa jäsentä. Viimeksi palkinnon sai tekniikan tohtori, toimitusjohtaja Jukka Jokiniemi.

à VARAA AI KASI: TRAL.VALMEN NUSKALENTERI.FI.

à AKAVA.FI/ YRITTAJAPALKI NTO

Asiantuntija menettää 3 000 euroa vuodessa

ULEVAISUUDESSA siirtymä asian-

tuntijatyöhön vauhdittuu, mutta nykyinen lainsäädäntö ei tunnista rakenteiden uudistumista. Keskeisin ongelma on toimistoajan ja -paikan ulkopuolella tehtävä työ, jota ei lueta työajaksi eikä sitä useimmiten kirjata tai korvata. TRAL esittää ratkaisuksi uuden lain laatimisen nykyisen rinnalle, mikä huomioisi paremmin asiantuntijatyön. Nykyisen työaikalainsäädännön piirissä on noin 90 prosenttia tradenomeista, mutta korvauksia ylitöistä maksetaan 27 prosentille. Siten asiantuntijatradenomien ansiomenetykset voivat olla jopa 3 000–4 000 euroa vuodessa.

TRAL on tuonut keskustelun pohjaksi mallin, joka huomioi asiantuntijatyön erityispiirteet. Voimassa olevan työaikalain rinnalle luotavassa laissa säännöllinen työaika olisi 160 tuntia kuukaudessa, ja asiantuntijat päättäisivät lepoajankohtansa itse. Se ei määrittäisi vuorokautista tai viikoittaista työaikaa ja viikonpäivät olisivat samanarvoisia. Malli poikkeaa perinteisestä työaikaa koskevasta ajattelutavasta, ja mahdollistaisi työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen. Uutta sääntelyä sovellettaisiin asiantuntijoihin ja esimiehiin, joilla on mahdollisuus vaikuttaa työaikaansa. à TRAL.FI

Apua uraan. Uraohjaus tarjoaa jäsenelle tukea,

6 Tradenomi kesäkuu 2015

+45 207

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien määrä maaliskuuun 2015 lopussa oli yhteensä 45 207. Kasvua vuotta aikaisempaan verrattuna oli 6 223 eli 16 prosenttia. à AKAVA.FI

Hyödynnä urapalveluiden videoita työnhaussa JÄSENILLE on tarjolla uusia vide-

oita sosiaalisen median hyödyntämisestä työnhaussa. Videoissa kerrotaan esimerkiksi LinkedIn ja Pinterest -palveluista, ja miten niitä voi käyttää hyödykseen oman osaamisen brändäämisessä. Osa videoista on kaikkien katsottavissa verkkosivuillamme, osa puolestaan löytyy jäsensivuilta. à TRAL.FI/URAPALVELUT

Kunta-alan työpaikkoja voi hakea puhelimella Valmetille hyvä ratkaisu vapaa-ajan matkustamisesta NEUVOTTELUJÄRJESTÖMME Ylemmät Toimi-

henkilöt YTN haki Valmetille matka-ajan ratkaisulautakunnan kautta vapaa-ajalla matkustamisesta parempia korvauksia, kun työnantaja oli irtisanonut vanhan sopimuksen. Lautakunta ratkaisi asian siten, että ylemmät toimihenkilöt saavat arkipäivinä matkustamisesta vapaa-aikanaan 30–50 prosenttia korkeamman korvauksen kuin aiemmin. Kaikki uudet korvaukset astuvat voimaan taannehtivasti 1.7.2014 lähtien.

Vapaa-aikana matkustamisesta saa arkipäivänä 30–50 prosenttia paremman korvauksen kuin aiemmin.

Lautakunta oli ratkaisussaan yksimielinen. Erimielisyys sai alkunsa 2014 helmikuussa, kun Valmet irtisanoi edellisen paikallisen sopimuksen. Neuvottelujärjestyksen mukaisissa paikallisissa neuvotteluissa ei päästy yhteisymmärrykseen, ja Valmet otti käyttöönsä yksipuoleisen korvausmenettelyn 1.7.2014. Korvaustaso oli aikaisempaa heikompi. Tämän jälkeen erimielisyys siirtyi neuvoteltavaksi liittotasolle Ylempien toimihenkilöiden YTN:n ja Teknologiateollisuuden välille. Tulosta ei syntynyt. Asiaan haettiin viime lokakuusta lähtien lopullista päätöstä työehtosopimuksen mukaisen ratkaisulautakunnan kautta. Lautakunta antoi asiassa ensin välipäätöksen 9.1.2015 ja lopullisen ratkaisun 31.3.2015. Molemmat syntyivät kaikkien kolmen osapuolen yhteisymmärryksissä.

KUNTAREKRY.FI on julkaissut uuden

responsiivisen palvelun ilman erillisiä applikaatioita. Samalla julkisen alan työpaikat ja sijaisuudet muuttuivat täysin mobiilisti haettaviksi. Uudella palvelulla voi hakea tuhansia avoimia työpaikkoja ja sijaisuuksia kunnissa ja kaupungeissa kautta Suomen. à KUNTAREKRY.FI

à YTN.FI

Tradenomi kesäkuu 2015

YTN: Kaupan ala ei hyödynnä henkilöstönsä osaamista KAUPAN ALAN kriisistä on keskusteltu laajalti

Akavan luottamusmiesbarometri:

Irtisanomisista tullut liukuhihnarutiinia

RTISANOMISISTA ja muista henki-

löstövähennyksistä on tullut liukuhihnarutiinia, kertoo Akavan luottamusmiesbarometri. Yksityisen sektorin luottamusmiesten työpaikoista yli 70 prosenttia ja julkisella sektorilla yli 60 prosenttia ovat sellaisia, joista on kahden viime vuoden aikana vähennetty työntekijöitä. Luottamusmiesbarometriin vastasi 835 luottamusmiestä tammikuussa 2015. He edustavat työpaikoilla lähes 170 000:ta ylempää toimihenkilöä.

Yksityisellä sektorilla henkilöstövähennysten pääasialliset syyt ovat olleet tuotannollistaloudelliset irtisanomiset (yli 80 prosenttia). Julkisella sektorilla käytetään niin sanottua luonnollista poistumaa eli eläkkeelle lähteiden tilalle ei palkata uusia (yli 80 prosenttia) eikä määräaikaisuuksia uusita (yli 70 prosenttia). Yrityksissä irtisanomiset ja lomautukset vievätkin suurimman osan luottamusmiesten ajankäytöstä. à AKAVA.FI

Luottamusmiesten tiedonsaanti surkealla tolalla LUOTTAMUSMIEHET eivät ole riittävästi sel-

villä työnantajan taloudellisesta tilanteesta ja kehitysnäkymistä. Yksityisellä sektorilla tiedonsaanti on säännöllistä noin 60:llä ja julkisella 70 prosentilla luottamusmiehiä, vaikka laki velvoittaa työnantajaa antamaan nämä tiedot vähintään kaksi kertaa vuodessa. Voimassa oleva henkilöstö- ja koulutussuunnitelma on vain noin joka toisessa työpaikassa (58 %). Luottamusmiehet

8 Tradenomi kesäkuu 2015

ovat päässeet osallistumaan suunnitelmien laadintaan liian vähän tai eivät lainkaan alle puolella työpaikoista (yksityinen sektori 49 %, julkinen sektori 41 %), joissa ylipäätään on luottamusmies. Akava esittää, että varsinaisten yt-neuvottelujen määräaikoja pidennetään niiden työnantajien osalta, jotka ovat laiminlyöneet henkilöstö- ja koulutussuunnitelmien laatimisen. à AKAVA.FI

julkisuudessa parin viime vuoden ajan. Ala etsii uusia ratkaisuja löytääkseen jälleen nousuvoittoisen tien, mutta edelleen sillä on varaa jättää käyttämättä keskeisintä pääomaansa eli henkilöstön osaamista. Kaupan alan ylemmät toimihenkilöt ovat sitoutuneita työhönsä, mutta heidän panostaan ei haluta ottaa vastaan. Toimialan kannattaa panostaa osaamisen ja johtamisjärjestelmien kehittämiseen, jotka ovat keskeisiä tekijöitä kaupan alan murroksesta selviämiseen. Samalla ne lisäävät myös alan vetovoimaa, kun kilpaillaan osaavasta työvoimasta, jota tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. YTN:n kyselytutkimuksen mukaan alan jäsenistöstä jopa yli 60 harkitseekin työpaikan vaihtoa, johon keskeisenä syynä on yleinen tilanne toimialalla sekä yhteisten pelisääntöjen puute. YTN on tavoitellut jo pitkään kaupan alalle työehtosopimusta, mutta kaikki neuvotteluyritykset ovat kaatuneet työnantajaliiton totaaliseen haluttomuuteen. Työehtosopimuksen puute on johtanut monessa alan yrityksessä tilanteeseen, jossa yleiskorotuksia ei ole enää vuosiin maksettu ylemmille toimihenkilöille. He eivät myöskään ole mukana edustettuina yritysten kehittämistoiminnoissa muiden henkilöstöryhmien lailla. YTN avasi kampanjasivuston osoitteessa www.kaupansopimus.fi, joka sisältää tietoa alan ylemmistä toimihenkilöistä sekä tavoitteista. Kaupan alalla työskentelee noin 30 000 ylempää toimihenkilöä. à KAUPANSOPIMUS.FI à YTN.FI/KAUPPA à FACEBOOK.COM/ YTN KAUPPA

Mitä tradenomi tienaa? Kokemus ja osaaminen näkyvät tradenomin palkassa – mutta ikävä kyllä myös sukupuoli. KO ON N UT Paula Ristimäki

3 346 € KESKIPALKKA

Keskipalkka / kk

3 153 € Naiset / kk

3 722 €

Miehet / kk

3 817 € 4 775 €

KORKEIN PALKKA

Keskipalkka. Ylempi AMK-tutkinto, Naiset

Keskipalkka. Ylempi AMK-tutkinto, Miehet

3 520 € 3 897€

Tietojenkäsittelypalvelut

Informaatio- ja viestintäala

3 500 € 4 101€ Paperi- ja kartonkituotteiden valmistus

Koksin ja öljytuotteiden valmistus

TYÖKOKEMUS

2 480 €

Alle vuosi työkokemusta

4 491 € Yli 15-vuotta työkokemusta

SUURIMMAT TYÖLLISTÄJÄT

Teknologiateollisuus

7% ICT-ala

SEKTORI

12 % 3 374 € Kaupan ala

Yksityinen

% 9 % 3 038 € Finassiala

Julkinen

Tradenomi kesäkuu 2015

ähiaikoina käydään monia tärkeitä neuvotteluita työmarkkinaosapuolten välillä. Ensimmäinen yritys yhteiskuntasopimuksen solmimiseksi kaatui eduskuntavaalien jälkeen, mutta uusi hallitus kutsui työmarkkinaosapuolet uudelleen koolle asian tiimoilta hallitusohjelman julkistamisen yhteydessä. Myös työllisyys- ja kasvusopimuksen jatko ja palkkaratkaisut ovat pöydällä kesäkuussa. Työmarkkinaneuvotteluilla on suuri merkitys muun muassa tradenomien palkkakehitykseen. – Valitettavan usein unohdetaan, että ilman kollektiivisia palkkaratkaisuja mitään yleiskorotuksia ei makseta kenellekään, sanoo TRAL:n toiminnanjohtaja Mika Varjonen. – Yleiskorotuksilla on valtava merkitys koko työuran aikaisiin ansioihin, vaikka ne maksuajankohtana saattavat tuntua vähäisiltä, hän huomauttaa.

Palkkaratkaisun vuoro Neuvottelut palkkaratkaisusta aloitettiin heti, kun uusi hallitusohjelma oli selvillä. Neuvottelupöydällä on vuonna 2013 solmitun työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson palkankorotukset ja niiden ajankohdat. Kun korotustasoa määriteltiin, tarkasteltiin yleistä taloudellista tilannetta, rakenteellisten uudistusten toteutumista sekä työllisyyden, viennin ja kilpailukyvyn kehitystä.

Neuvottelemalla

reilumpi

työelämä

Kevät oli kiireistä aikaa työmarkkinaosapuolille. Neuvotteluita on käyty monissa eri pöydissä, lisäksi maa on saanut uuden hallituksen. Yhteiset sopimukset ovat tärkeitä, koska niillä luodaan perusta työelämän pelisäännöille. TEKSTI Kirsi Ristaniemi KUVITUS Pia Holm

10 Tradenomi kesäkuu 2015

Tradenomi kesäkuu 2015

Etenkin työajan lisäämisestä ja työsuhdeturvan parantamisesta neuvotellaan vielä jatkossakin. Selvitystyössä käytettiin apuna ulkopuolisia asiantuntijoita. Neuvotteluihin osallistuu kuusi keskusjärjestöä. Palkansaajia edustavat Akava, SAK, STTK, ja työnantajia edustavat Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kuntatyönantajat KT sekä Valtion ja Kirkon työmarkkinalaitokset.

Tulevat palkankorotukset maltillisia Varjonen kertoo, että TRAL ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN tavoittelevat neuvotteluissa yksivuotista, vain palkkoja koskevaa ratkaisua. Korotusten tulisi olla tasoltaan vähintään ostovoimaa säilyttäviä. – Selvää on, että tässä taloustilanteessa palkankorotukset pysyvät edelleen maltillisina, Varjonen toteaa. TRAL ajaa yksivuotista ratkaisua, koska työllisyys- ja kasvusopimuksessa on sovittu vain vuoden jatkosta eikä liitto näe, että pidemmälle ratkaisulle on tällä hetkellä edellytyksiä. Myös Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO on valmis jatkamaan työllisyys- ja kasvusopimusta vuodella tai tarvittaessa pidempään. Palkankorotusten tulisi turvata ostovoimaa tai mieluusti parantaa sitä. JUKOn linja on, ettei tulevaa sopimusta ja ostovoimaa voi rakentaa pelkästään veroratkaisujen varaan, vaan myös työnantajien rahaa tarvitaan, jotta sopimus syntyy. Mikäli neuvotteluissa ei päästä 12 Tradenomi kesäkuu 2015

yksimielisyyteen palkoista viimeistään 15. kesäkuuta mennessä, työ- ja virkaehtosopimusten osapuolilla on oikeus irtisanoa sopimuksensa päättymään neljän kuukauden irtisanomisajalla.

Korotusten tulisi kuulua kaikille Varjonen kertoo, että jatkossa keskitettyjä ratkaisuja tehtäessä TRAL vaatii myös niin kutsutut sopimuksettomat alat mukaan tavalla tai toisella palkkaratkaisun piiriin. Tämä on kynnyskysymys liitolle, koska monet tradenomit työskentelevät aloilla, joilla ei ole ollenkaan omaa työehtosopimusta. Esimerkiksi kaupan alalla vallitsee tällä hetkellä kyseinen tilanne. Myös Akavan työelämäasioiden johtaja Maria Löfgren pitää tärkeänä, että akavalaiset, joilla ei ole työehtosopimusta, pääsevät mukaan sopimuskorotuksiin ja saavat sovitut palkankorotukset. Akavan jäsenliitoissa on 50 000–70 000 jäsentä, jotka ovat tällä hetkellä ilman työehtosopimusta.

Työttömyysluvut huolestuttavia Akava tavoittelee työllisyys- ja kasvusopimusneuvotteluissa työssä oleville jäsenilleen lisää ostovoimaa, mutta haluaa lisäksi huolehtia myös työttömistä jäsenistään. Akavan tuoreen työttömyyskatsauksen mukaan työttömiä on tällä hetkellä reilu 300 000, joista korkeakoulutettuja on yli 45 000.

– On huolestuttavaa, että henkilöstön irtisanomisista on tullut tuloksenteon väline, ja tulosta haetaan laittamalla porukkaa pellolle. Mitään muita keinoja ei edes yritetä miettiä, Löfgren harmittelee. Akava vaatii, että neuvotteluissa on huomioitava myös työttömyysturvan rahoitus eli työttömyysvakuutusmaksu. Lisäksi maltillisen palkkaratkaisun vastineeksi Akava odottaa valtiolta vähintään palkansaajien ostovoimaa tukevaa veroratkaisua. Kokonaisveroaste ei saa nousta, ja inflaatiotarkistukset pitää tehdä kaikissa tuloluokissa läpi vaalikauden.

Työaikalakia uudistettava Akava toivoo uudelta hallitukselta myös toimia talouskasvun ja työllisyyden parantamiseksi, unohtamatta kuitenkaan ihmisiä, jotka ne työt lopulta tekevät. – Työhyvinvointia ei saa unohtaa. Talouskasvu on riippuvainen siitä, miten ihmiset jaksavat työssään ja millaisella tasolla heidän osaamisensa on, Löfgren muistuttaa. Tämän vuoksi myös työaikakysymykset ja siihen sovellettava lainsäädäntö ovat tärkeitä akavalaisille. Akavalaiset tekevät paljon työmatkoja, ja työnteko jatkuu usein myös kotona. – Työn ja vapaa-ajan raja on hämärtynyt. Valitettavasti Suomen työaikalainsäädäntö istuu huonosti asiantuntijatyöhön. Työaikasäädökset kaipaavatkin nopeita uudistuksia, Löfgren toteaa.

Varjonen on samoilla linjoilla Löfgrenin kanssa. Voimassaolevan työaikalain rinnalle on ehdottomasti säädettävä uusi, asiantuntijoita ja esimiehiä koskeva työaikalaki. Tämä on kirjattu myös TRAL:n hallitusohjelmatavoitteisiin.

Hallitukselta rohkeita päätöksiä Varjonen toivoo uudelta hallitukselta jämäkkyyttä päätöksentekoon. Maa tarvitsee vahvan teollisuuspoliittisen suunnan ja viennin kasvua tukevia toimia. – Lisäksi vihdoin tulisi ymmärtää myös liiketoimintaosaamisen tärkeys. Hyviäkään tuotteita, saati palveluita ei kukaan tule täältä peräpohjolasta ostamaan ilman markkinointia, kuten meillä edelleen oletetaan, hän jatkaa. Myös työttömyysluvut on saatava laskemaan ja vastuuta työpaikkojen säilyttämisestä on asetettava myös työnantajille. – Valitettavasti ajat ovat hankalat, mutta tärkeää olisi, että hankaliakin päätöksiä saataisiin vihdoin tehtyä. Välttämättömät

rakenteelliset uudistukset on tehtävä, mutta vaikutusten tulisi kohdentua tasaisesti, Varjonen sanoo.

Yhdessä sopimalla eteenpäin Varjonen uskoo, että tästäkin lamasta päästään ylös yhdessä sopimalla. Suomalainen sopimusyhteiskunta on toiminut ja toimii jatkossakin hyvin, mikäli niin halutaan ja työmarkkinaosapuolet ovat varmasti myös tulevaisuudessa vastuullisia toimijoita. – Ei pidä unohtaa, että olemme viime vuosina solmineet kaksi isoa keskitettyä kustannuskilpailukykyä parantavaa sopimusratkaisua sekä valmistelleet eläkejärjestelmän kokonaisuudistuksen. Vastaavan kokoluokan ratkaisuihin ei tässä maassa ole pystynyt mikään muu taho, Varjonen muistuttaa.

Selvää on, että tässä taloustilanteessa palkankorotukset pysyvät edelleen maltillisina.

Lehden mennessä painoon neuvottelutulokset palkkaratkaisusta eivät olleet vielä selvillä. Ajantasaista tietoa asiasta verkkosivuillamme. Tradenomi kesäkuu 2015

Neuvottelu- ja sopimustoiminta TRAL:ssa TRAL:n jäsenet ovat Akavan ja sen neuvottelujärjestöjen

AKAVA toimii kattojärjestönä ja sen rehtävänä on edistää

tekemien sopimusten piirissä. Neuvottelujärjestöt ja Akavan jäsenliitot neuvottelevat ja solmivat toimialakohtaisia työehtosopimuksia.

akavalaisten asemaa työelämässä ja laajemmin koko yhteiskunnassa. Akavan jäsenliitoilla on edustus sen toimielimissä. TRAL on Akavan viidenneksi suurin jäsenliitto. akava.fi

Julkisella sektorilla työehtosopimukset solmii Julkisalan koulutettujen neuvottelujörjestö JUKO ja yksityisellä sektorilla Ylemmät toimihenkilöt YTN. TRAL osallistuu molempien neuvottelujärjestöjen toimintaan useilla eri tasoilla.

AKAVA Yksityisellä sektorilla työskentelevät

JÄSEN

YTN ja JUKO vastaavat akavalaisten työ- ja virkaehtosopimuksista.

YTN on Akavan yksityisen sektorin neuvottelu-

YTN

järjestö, joka vastaa ylempien toimihenkilöiden sopimus- ja neuvottelutoiminnasta teollisuudessa sekä palvelu- ja liikealoilla. Sen jäseninä on 22 akavalaista liittoa. TRAL on sen neljänneksi suurin jäsenjärjestö. Tradenomeista noin 87 % työskentelee yksityisellä sektorilla. ytn.fi

TRAL Julkisella sektorilla työskentelevät

JUKO

JUKO on Akavan julkisen sektorin neuvottelujärjestö, joka vastaa jäsenten sopimus- ja neuvottelutoiminnasta valtio- ja kuntasektorilla, yliopistoissa sekä kirkon sektorilla. TRAL on JUKOn jäsen Julkisen sektorin esimiehet ja asiantuntijat JEAn kautta. juko.fi

Yhteiskuntasopimusta ei syntynyt ensi yrittämällä KEVÄÄLLÄ hallitusneuvotteluiden alkupuoliskolla työmarkkinajärjestöt neuvottelivat keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän kokoamasta yhteiskuntasopimuksesta. Sopimuksella tavoiteltiin lamassa olevan talouden saattamista kasvu-uralle, työllisyyden parantamista, julkisen talouden velkaantumisen taittamista ja tuottavuuden parantamista, mutta sopimus jäi syntymättä. TRAL:n toiminnanjohtaja Mika Varjonen ei yllättynyt siitä, että näin kävi. – Hanke oli äärimmäisen haastava ja vain kahdessa viikossa olisi pitänyt pystyä sopimaan erittäin laajoista kokonaisuuksista, Varjonen toteaa. Varjonen harmittelee, että julkisuudessa sopimuksen kaatuminen on sysätty palkansaajien syyksi, vaikka sopimukseen tarvitaan aina kaksi osapuolta.

14 Tradenomi kesäkuu 2015

– Aivan liian vähälle huomiolle on jäänyt se, että vastapuolelle EK:lle ei tällä kertaa käynyt sopimuspöydässä juuri mitään, hän ihmettelee. – Ei edes se, että olisivat antaneet suosituksen ylimmän johdon ansiokehityksen maltillisuudesta. Varjonen uskoo, että sopimuspöydän ääreen vielä tarvittaessa palataan. Etenkin työajan lisäämisestä ja työsuhdeturvan parantamisesta neuvotellaan vielä jatkossakin. – Jokainen kariutunut sopimusneuvottelu on tietysti epäonnistuminen, mutta en usko tästä jäävän työmarkkinaosapuolten välille mitään peruuttamatonta hiekkaa rattaisiin, hän arvioi. Yhteiskuntasopimuksen paluu Jo kertaalleen kaatunutta yhteiskuntasopimusta yritetään uudestaan. Maan hallitus tekee

työmarkkinajärjestöille 30.7.2015 mennessä esityksen toimista, joilla yksikkötyökustannuksia alennetaan vähintään viidellä prosentilla. Lisäksi se sisältää esitykset muutosturvasta ja siihen liittyvästä koulutusmallista. Hallitus odottaa työelämän osapuolten sitoutuvan kattavasti yhteiskuntasopimukseen 21.8.2015 mennessä. Mikäli osapuolet hyväksyvät esityksen ja toimet ovat mitattavissa maaliskuussa 2017, hallitus luopuu päättämistään ehdollisista säästöistä ja veronkorotuksista. Lisäksi hallitus on varautunut tukemaan edellä mainittua sopimusta merkittävin tuloveron kevennyksin. Yhteiskuntasopimuksen kohtalo ratkeaa lomien jälkeen.

Lomakokkausta Johanna Lindholm: Lomaruokaa. Helsinki Food Company ja Cozy Publishing 2015.

Lomamielen kirjoja: Satu Rämö: Islantilainen voittaa aina. Elämää hurmaavien harhojen maassa. WSOY 2015. Jussi Valtonen: He eivät tiedä mitä tekevät. Tammi 2014.

KESÄLOMA LÄHESTYY, ja siihen kuuluu tietysti kokkaus rennolla otteella. Uunituore kirja, Lomaruokaa, siivittää lukijan kohti mutkatonta ruoanlaittoa vähällä vaivalla.

Kirjan tekijät, Teresa Välimäki ja Johanna Lindholm, uskovat helppoon herkutteluun ja kokosivat omat suosikkinsa yksiin kansiin. Tekijöiden ajatuksena on syödä hyvin, ja suosia paikallisia raaka-aineita, joita saa toreilta ja halleista tai matkakohteen maatilayrittäjiltä. Kirjan reseptit toimivat niin mökillä kuin kotonakin tai vaikkapa vuokrahuvilassa ulkomailla. Ne sopivat myös venekeittiöön. Kirja tarjoaa reseptejä päivän jokaiseen ruokailuhetkeen. Alkuillan tapasteluihin sopivat esimerkiksi marinoidut herkkusienet, ja päivän päättää yhdessä tehty illallinen. Onko paella suosikkisi tai maistuuko sinulle mieluimmin grillattu possu? Eikä pidä unohtaa jälkiruokaa, joka kruunaa loman. Rentoa kokkailua!

TEKSTI Henna Tanskanen KUVA Tommi Tuomi

à Teresa Välimäki &

Aamiaisen aloittaa jogurtista ja mansikoista tehty terveellinen smoothie höystettynä hunajalla, manteleilla ja myslillä. Kokeile kirjan reseptiä!

Tradenomi kesäkuu 2015

Palvelumuotoilulla on Suomessa pienet piirit.

16 Tradenomi kesäkuu 2015

Yhden talon palveluksessa Lukioaikaisesta osa-aikatyöstä puhelinpalvelussa sukeutui Harri Niemiselle ura OP:n kehityspäällikkönä. TEKSTI Susanna Haanpää KUVAT Tommi Tuomi

arri Nieminen piti selviönä, että lähtisi lukion jälkeen opiskelemaan tradenomiksi. – Ammattikorkean opinnot kiinnostivat käytännönläheisyytensä ansiosta enemmän kuin opiskelu jossakin tiedeyliopistossa, hän kertaa. Etenkin kansainvälinen liiketoiminta kiinnosti, ja hän valitsi sen pääaineekseen kotikaupungissaan Tampereella.

Asiakaskokemuksen kehittäjä Työuran alkuun OP Ryhmässä Nieminen ajautui sattumalta jo 17-vuotiaana silloisen Pohjola vakuutusyhtiön puhelinpalvelussa. – Olen omassa ikäluokassani kenties luonnonoikku, sillä olen pysynyt 14 vuotta saman työnantajan palveluksessa, hän naurahtaa. Reilun viiden vuoden työrupeaman jälkeen Nieminen eteni puhelinpalvelun kehitystehtäviin. Tradenomitutkinnon opiskelu sujui samaan aikaan joustavasti, sillä hän jatkoi sitä iltaopintoina töidensä ohessa 3,5 vuoden ajan. Lopulta talossa aukesi paikka pääkonttorista, joka houkutteli Helsinkiin. Siellä hän myös suoritti ylemmän AMK- tutkinnon pääaineenaan liiketoiminnan kehittäminen ja sivuaineenaan johtaminen. Nieminen on työskennellyt kahdeksan vuoden ajan OP:lla tuote- ja palvelukehityksessä, joista viimeiset kaksi kanavakokemuksen kehityspäällikkönä.

– Titteli tarkoittaa erilaisissa kanavissa ilmenevien asiakaskokemusten kehittämistä kokonaisuutena. Työ sisältää pankki- ja vakuutusalan tuotteiden ihmislähtöistä kehittämistä ja palveluiden muotoilua asiakkaan näkökulmasta.

Pitkä ura Vaikka työura on jatkunut saman yrityksen palveluksessa pitkään, Niemisellä ei ole tarvetta etsiä töitä muualta. Tämänhetkinen ala on hänestä niin monipuolinen ja sisällöltään sellainen, että osaamista jaetaan eri toimijoiden välillä talon ulkopuolellakin. Tiiviit verkostot eri tahoihin ovat tärkeitä, jotta myös omassa työssä pysyy kehityksen mukana. – Palvelumuotoilulla on Suomessa pienet piirit, ja pitää olla avoin uusille näkökulmille. Pystyn myös soveltamaan työhöni sitä tietoa, mitä ulkopuolelta opin. Niemisellä on vastuu ja vapaus organisoida omaa työtään. Aamuisin hän saattaa tehdä töitä ensin kotona ja sitten siirtyä työpaikalleen. – Pääkonttorissa ei ole omia työpisteitä, joten siellä tehdään töitä erilaisissa työtiloissa. Etäpäiviä voin viettää vaikka kahvilassa tai mökillä varsinkin, jos on paljon kirjoitustyötä. Tyypillinen työpäivä sisältää myös tiivistä yhteistyötä organisaation eri asiantuntijoiden kanssa. – Välillä suunnittelen palveluita ja kehitän käyttäjäkokemusta esimerkiksi

talon ict-arkkitehtien tai asiakkuusstrategiasta vastaavien henkilöiden kanssa. Tykkään tavata uusia ihmisiä, jolloin opin itsekin. Työssään Nieminen haluaa haastaa itseään ja uskoo jatkavansa samanlaisissa tehtävissä myös lähivuosina. – Olen onnellinen tästä tehtävästä, jossa on vielä paljon saavutettavaa ja kehitettävää.

Vapaa-aika ja työ sekoittuvat Vapaalla ollessaan Nieminen matkustelee, opiskelee kieliä ja liikkuu aktiivisesti. – Vapaata olen joutunut hiukan opettelemaan. Sallin itselleni sen, että työ ja vapaa-aika limittyvät toisiinsa. Ideat saattavat putkahtaa mieleen, kun olen lenkillä tai vaikka kylvyssä. Mökillä työasiat useimmiten unohtuvat fyysisten töiden parissa. – Olen myös innostunut ryhmäliikuntatunneista, sillä siellä aivot nollautuvat: joku kertoo, mitä seuraavaksi tehdään, eikä itse tarvitse miettiä mitään.

Harri Nieminen 2001 OP:hen töihin 17-vuotiaana 2007 Kehittämistehtävät puhelinpalvelussa alkavat 2008 Muutto Helsinkiin, kehityspäällikön tehtävät OP:n pääkonttorissa

Tradenomi kesäkuu 2015

Hyödylliset blogit

vaativat

suunnittelua Elisa Oyj haluaa olla digitalisoitumisen kärjessä ja on tänä keväänä panostanut muun muassa omaan yritysblogiinsa. TEKSTI Anna Haikarainen KUVAT Pekka Holmström

mme olisi digitalisoitumisessa uskottava, jos emme itse ole viestimässä digitaalisesti edelläkävijän tavoin, sanoo Head of External Communications Taru Jussila. Bloggaaminen on aloitettu Elisassa vuosia sitten. Jo 2010-luvun alussa elisalaiset kirjoittivat muun muassa Kauppalehden yritysblogiin. Tänä keväänä bloggaaminen sai uutta vauhtia, kun yritys panosti kirjoittajien kouluttamiseen. Samalla sisällöille avattiin uusi kotipesä, joka löytyy osoitteesta hub.elisa.fi. – Uudessa kotipesässä on etupäässä Elisan yritysliiketoiminnan asiakkaille tai potentiaalisille asiakkaille suunnattuja, hyödyllisiä sisältöjä. Suunnittelimme sitä parhaiden asiantuntijoiden kanssa noin yhdeksän kuukautta. Tämä on pitkäjänteistä työtä, joka vaatii huolellista suunnittelua, Jussila esittelee.

18 Tradenomi kesäkuu 2015

Jussila kertoo, että tavoitteena on tarjota inspiroivia, opastavia ja viihdyttäviä sisältöjä, joista on lukijoille aidosti hyötyä. – Haluamme olla helpottamassa elämää digiviidakossa. Digitalisoituminen on meille suomalaisille suuri mahdollisuus. Maailma muuttuu tällä hetkellä todella nopeasti, ja pienestä voi hetkessä tulla suurta ja päinvastoin. Haluamme auttaa tässä digikilpajuoksussa sekä kuluttaja- että yritysliiketoiminnan asiakkaitamme ja tehdä asioista helpommin ymmärrettäviä. Kuluttajaliiketoiminnan asiakkaita enemmän koskettavia sisältöjä löytyy elisa.net-sivustolta. – Sisältöjä tulee nykyisin eri kanaviin niin paljon, että meillä on tarkat suunnitelmat ja julkaisuaikataulut. Blogit ovat osa tätä sisältömerta, joskin erittäin tärkeä, Jussila kertoo.

Tradenomi kesäkuu 2015

Yritysblogi tuo näkyvyyttä Yritysblogi rakentaa yrityskuvaa, lisää tunnettuutta ja vuorovaikutusta omien asiakkaiden ja sidosryhmien välillä. On monta erinomaista syytä julkaista omaa yritysblogia.

Y Työntekijälähettilyys on nouseva trendi maailmalla ja Suomessa. Työntekijälähettilyys tärkeää sisältömarkkinoinnissa Hyvät sisällöt eivät synny itsestään. Ne vaativat osaamista, panostusta ja intoa. Elisan blogikirjoittajien koulutuksessa käytiin läpi muun muassa oikeakielisyyttä ja sopivia puhuttelutapoja Elisan viestintälinjan mukaisesti. – Kouluttajina olemme käyttäneet ammattikirjoittajia. Lisäksi olemme palkanneet organisaatioomme uusia työntekijöitä, joilla on vahvaa journalistista osaamista niin kirjoitetun sanan kuin liikkuvan kuvan puolelta. Elisan asiantuntijat haluavat vahvistaa bloggaamisellaan Elisan brändiä ja mielikuvaa. – Innostu, opi ja kehity – se on kaavamme mielenkiintoisten ja lukijalle hyödyllisten sisältöjen tuottamiseen, Jussila tiivistää. Blogeja markkinoidaan muun muassa omilla somekanavilla ja sivustoilla. – Parasta kuitenkin on, kun jokainen elisalainen jakaa blogeja esimerkiksi somessa. Työntekijälähettilyys (employee advocacy) on nouseva trendi maailmalla ja Suomessa. Luonnollisesti seuraamme, miten paljon blogitekstit keräävät lukijoita, ja kirjoittajat osallistuvat kommentointiin niin paljon, kuin vain ehtivät. 20 Tradenomi kesäkuu 2015

ritysbloggaamisella voi kertoa omasta asiantuntijuudesta ja osaamisesta sekä tavoittaa nopeasti ja edullisesti haluamansa kohderyhmät. – Yritysbloggaaminen onkin yleistymässä vauhdilla Suomessa. Noin joka toisella suomalaisella yrityksellä on oma blogi, ja moni suunnittelee sen perustamista, sanoo partneri Mikko Koistinen viestintätoimisto Manifestosta.

Toimisto on jo kahtena vuotena peräkkäin järjestänyt Suomen paras yritysblogi -kilpailun. Se on myös tehnyt tutkimuksen yritysblogeista keväällä 2015. – Blogien tavoitteena on tutkimuksemme mukaan rakentaa erityisesti asiantuntijuutta. Myös yrityskuvan rakentaminen ja vuorovaikutus lukijoiden kanssa ovat keskeisiä tavoitteita, Koistinen kertoo.

IDEAA BLOGIN SISÄLLÖKSI Tavoitteet selviksi Kun yritysblogi perustetaan, on tärkeää miettiä, kelle se suunnataan ja mitkä ovat sen tavoitteet. Vuosikalenterissa määritellään kuukausittain, mitä aiheita nostetaan esiin. Blogin päivitys olisi hyvä tehdä ainakin kerran viikossa. Hyvissä ajoin tulisi miettiä myös tekstiä tukeva houkutteleva kuvamaailma. – Bloggaaminen lisää

asiantuntijan arvostusta ja tunnettuutta niin yrityksen ulkopuolella kuin sisäisesti. Monipuolisen sisällön vuoksi kirjoittajarinkiin tulisi hankkia oman työnsä asiantuntijoita eri puolilta organisaatiota, Koistinen sanoo.

ENNUSTEET JA TRENDIT

ENNAKKOVIESTI

Tulevaisuuden ennustaminen herättää ihmisten uteliaisuuden. Jaa alan uutisia. Kokoa tekstin tueksi listoja, tilastoja tai infografiikkaa.

Herätä kohderyhmäsi kiinnostus ennakolta tulevista tapahtumista, tutkimustuloksista, tuotekehityksestä ja uusista lanseerattavista tuotteista.

Hyvä blogiteksti koukuttaa Hyvässä blogitekstissä on selkeä näkökulma ja oma persoonallinen tyyli. Tekstissä otetaan kantaa, annetaan ajattelemisen aihetta, näkökulmia ja hyötytietoa. Teksti on napakkaa ja otsikointi iskevää. – Blogitekstien tulisi olla kirjoittajansa näköisiä, ja kuvienkin olisi oltava mietittyjä ja jutun henkeen sopivia. Hyvä asiantuntijablogi on ajankohtainen, koskettava ja viihdyttävä, ei mainosmainen. Tunnetta ja särmää on oltava mukana, Koistinen painottaa. – Tekstin tyyleissä on laaja valikoima vaihtoehtoja: se voi olla esimerkiksi mielipidekirjoitus, kysymys-vastausteksti, vinkkilista tai tarina. Blogi voi olla myös videoblogi. Kirjoittajakoulutus on hyvä tapa päästä alkuun kirjoittamisessa. Tärkeää on myös saada omat työntekijät jakamaan sisältöjä omilla somekanavillaan. – Suuri lukijakunta ei ole oleellista vaan se, että tavoittaa oikeat ihmiset. Kun yritysbloggaajat saavat luottamusta, voivat sisällöt päätyä isommaksikin uutiseksi mediaan, Koistinen huomioi.

KYSELYT Kerää hyödyllistä tietoa kysymällä asiakkailta heidän toiveistaan, tavoitteistaan ja tulevaisuuden näkymistään. Analysoi ja jaa tulokset kanavillanne.

TILAISUUDESTA OPITTUA

NEUVOT

Kerro, mitä sinulle jäi päällimmäiseksi mieleen jostakin koulutuksesta tai tapahtumasta.

Tarjoa ihmisille konkreettista hyötytietoa: miten esimerkiksi yrityksenne palveluista ja tuotteista saa parhaimman hyödyn irti.

Mitä blogi vaatii? Suunnittele huolella ja anna blogeille teemat ja tavoitteet, jotka tukevat yrityksenne liiketoiminta-, viestintä- ja markkinointi strategioita. Luo vuosikalenteri kirjoituksille teemoineen ja aiheineen. Päivitä sisältökalenteriin ajankohtaisia aiheita. Valitse sopivat kirjoittajat ja käy heidän kanssaan läpi suunnitellut blogiaiheet, kirjoitustyyli ja tavoitteet. Sitouta kirjoittajat mukaan tekemiseen. Suunnittele houkutteleva ulkoasu, ja hanki kirjoittajista edustavat, yhtenäisen näköiset valokuvat. Valitse blogille helppokäyttöinen julkaisualusta. Esimerkiksi WordPress on erittäin suosittu. Anna lukijoille kommentointimahdollisuus, seuraa keskustelua ja vastaa kommentointiin. Seuraa kävijämääriä ja keskusteluita. Markkinoi blogia kaikissa yrityksen kanavissa. Arvioi onnistumista ja kehitä systemaattisesti. Muista, että blogi on jatkuvasti käynnissä oleva prosessi.

Tradenomi kesäkuu 2015

Ihmistalouden aika Maaliskuussa pidetty Tradenomipäivä kokosi yhteen lähes 200 tradenomia ympäri Suomea. Petri Rajaniemi Future Worksista esitelmöi siitä, miten yritys menestyy nykyajan työelämässä. TEKSTI Susanna Haanpää KUVAT Sirpa Levonperä

lämme samanlaista mullistusta kuin teollisen ajan alussa, jolloin mekaaniset työtehtävät siirrettiin koneille. Nyt koneille siirretään matemaattisia ja lineaarisia toimintoja, ja ihmisten tehtäväksi jää empatia, lataa Petri Rajaniemi. Hänen mukaansa työ on kehittynyt maataloudesta teollisuuden ja tietoyhteiskunnan kautta tämän vuosituhannen ihmistalouteen. Työn sisältö keskittyy ihmisen tuntemiseen, siihen, miltä toisesta tuntuu. – Isot rahat tehdään nyt empatialla, ja esimerkiksi käy Apple. Se on tahkonnut tulosta sillä, miltä esimerkiksi tuotteen pitää tuntua.

Epävarmuus on arkea Työelämän myllerrys on koetellut suurinta osaa työikäistä väestöä, joka on jäänyt hämmästelemään kehityksen suuntaa ja vauhtia. Raha, työ, arvot ja maailmanpolitiikka ovat nopeassa liikkeessä. Vuoden 2008 euro- ja luottokriisit vaikuttivat dramaattisesti suomalaiseen teollisuuteen. Talous alkoi niin sanotusti sakata, ja sillä oli ennenkuulumatonta vaikutusta koko yhteiskuntaan. – Kukaan ei olisi aiemmin voinut kuvitella, että koulut, puolustusvoimat, työvoimatoimistot tai jopa Valamon luostari irtisanovat henkilökuntaansa tulos- tai talousperustein. Näin kuitenkin kävi, Rajaniemi havainnollistaa. Nuorempi sukupolvi on elänyt mullistuksen keskellä suurimman osan elämästään. – Taantuma alkoi, kun nyt korkeakouluista valmistuvat kävivät lukion ensimmäistä luokkaa. Heille tilanne on arkipäivää. Epävarmuutta on hankala sietää, mutta siihen on syytä tottua. – Epävarmuus on uusi musta ja epänormaali on uusi normaali, Rajaniemi summaa.

Sanomisenkin uhalla

Petri Rajaniemi sanoo, että isot rahat tehdään nyt empatialla.

22 Tradenomi kesäkuu 2015

Irtisanomisten keskellä pelko alkoi saada jalansijaa työyhteisöissä. – Pelko ruokkii muutosvastarintaa. Usein kehitystä jarruttavat eniten ne, jotka hallitsevat parhaiten nykyisen järjestelmän ja käyttävät valtaa. Asioiden ja asenteiden on kuitenkin muututtava.

Rajaniemi nostaa tutun urheilumetaforan esiin ja muistuttaa epätavallisten kokeilujen tärkeydestä. – Työpaikoilla tarvitaan ilmaveiviasennetta ja uskallusta. On syytä keskittyä siihen, mitä saadaan aikaan – vaikka tulisi sanomista. Asian voi kääntää päälaelleenkin: jos sanomista ei tule, mikään toiminnassa ei ole muuttunut. Realiteetit on muistettava. Uuden keksiminen ja kokeilu eivät kukoista yrityksessä, joka keskittyy toimintaympäristönsä epävarmuuteen tai jossa kulttuuri on kangistunut vanhoihin kaavoihin. – Tällaisessa työpaikassa kukaan ei ota riskiä, keksi uutta tai kokeile. Kuitenkin juuri näitä tarvitaan nyt eniten. Esimiesten olisi uskallettava kannustaa alaisiaan uudenlaisten ratkaisujen kehittelyyn. Sallivasta työyhteisöstä huokuu luottamus, joka lisää rohkeutta kokeilla uudenlaisia toimintatapoja. Kokeilujen lisääntyessä myös mahdollisuudet onnistua kasvavat. Kyseessä on myönteinen kierre: – Yrityksen tulos muuttuu vasta, kun toiminta muuttuu. Toiminta puolestaan muuttuu, kun ajattelu muuttuu. Ajattelu muuttuu, kun kyseenalaistetaan entinen, Rajaniemi summaa. Artikkeli on laadittu Petri Rajaniemen Tradenomipäivän Työ, elämä, ihminen -esityksestä maaliskuussa. à KATSO VI DEOT TRADENOMI PÄIVÄSTÄ TRAL.FI > JÄSENSIVUT

Tradenomipäivän aikana osallistujilla oli mahdollisuus keskustella liiton asiantuntĳoiden kanssa työsuhde- ja uraklinikoilla sekä tutustua yhteistyökumppaneiden toimintaan.

Päivän aikana keskusteltiin työelämän muutoksesta ja tulevaisuudesta, johtamisesta ja hyvinvoinnista mielenkiintoisten puhujien johdolla.

Tradenomi kesäkuu 2015

Pitääkö koeaikaa pidentää? Viime aikoina on käynyt vilkas keskustelu työlainsäädäntöön kohdistuvista uudistusehdotuksista, jotka tähtäävät työllisyyden kasvuun. Keskustelua on eniten herättänyt esitys siitä, että koeaikaa pidennettäisiin nykyisestä neljästä kuukaudesta kuuteen kuukauteen. TEKSTI Esa Schön KUVITUS 123RF

hdotusta on perusteltu erityisesti työnantajien työllistämiskynnyksen alentamisella. Esimerkiksi Suomen Yrittäjät perusteli joulukuussa Verkkouutisille antamassaan haastattelussa tarvetta pidentämiseen sillä, että pidempi koeaika antaa työnantajalle ”aikaa katsoa, riittääkö töitä, ja toimiiko kyseisen työntekijän ja organisaation yhteistyö ennen vakinaistamista”. Kun ehdotusta arvioi, on todettava, että työnantaja voi varmasti todeta työntekijän soveltuvuuden tai soveltumattomuuden työhön neljässä kuukaudessa siinä missä kuudessakin. Tältä osin on tuskin

24 Tradenomi kesäkuu 2015

tarpeellista pidentää koeaikaa kahdella kuukaudella. Toiseksi on huomioitava, ettei koeaika ole tarkoitettu sen selvittämiseen, riittääkö työntekijälle työtä vai ei. Koeaikanakaan työsuhdetta ei voi purkaa epäasiallisella perusteella.

Odotuksien punnintaa puolin ja toisin Koeaika antaa molemmille työsuhteen osapuolille mahdollisuuden arvioida, vastaako työsuhde sille puolin ja toisin asetettuja odotuksia. Työnantaja voi arvioida työntekijän sopivuutta työhön ja työntekijä puolestaan työn sopivuutta itselleen. Tästä syystä työsuhdetta ei ole

Koeaikana työsuhdetta ei voi purkaa epäasiallisella perusteella. Koeajan pidentäminen kahdella kuukaudella tuskin luo yhtään uutta työpaikkaa. Jos ei ole tarvetta palkata työntekijää, niin ei myöskään tehdä, oli koeaika minkä pituinen tahansa. Koeaikana kumpikaan osapuoli ei tarvitse erityistä perustetta työsuhteen päättämiselle. Kiellettyjä perusteita ovat ainoastaan edellä mainitut koeajan tarkoitukseen nähden epäasialliset perusteet sekä syrjivät syyt, kuten työntekijän raskaus. Myös työntekijällä on mahdollisuus purkaa työsuhde koeaikana ilman sen kummempia perusteita. Työntekijälle asialla ei kuitenkaan ole samanlaista merkitystä kuin työnantajalle, koska työntekijän oikeutta työsopimuksen irtisanomiseen ei ole rajoitettu laissa. Työntekijä voi siis ilman koeaikaa päättää työsuhteensa ilman erityisiä perusteita milloin tahansa. Tällöin on kuitenkin noudatettava irtisanomisaikaa. Purkamisen seurauksena työsuhde sen sijaan päättyy välittömästi.

Koeaikaan liittyy riskejä mahdollista purkaa koeaikana tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla eli esimerkiksi juuri Suomen Yrittäjien mainitseman työn vähyyden vuoksi. Tämä olisi koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallinen peruste. Jos työsuhteen alkamisen jälkeen huomataan, ettei työntekijälle olekaan tarjota riittävästi työtä tai työnantajalla ei tilanteen muututtua ole taloudellisia edellytyksiä työsuhteen jatkamiseen, työnantajalla on mahdollisuus irtisanoa työsuhde, jos laissa säädetyt perusteet täyttyvät ja noudattaa irtisanomisaikaa. Työsuhdetta ei voi purkaa koeajan perusteella.

Työntekijän näkökulmasta koeaika muodostaa riskin. Se on merkittävä, koska käytännössä koeaikana, mikä tahansa syy voi johtaa työsuhteen päättämiseen ja johtaa mahdollisesti pitkäänkin työttömyysjaksoon. Jos vaikka työntekijällä olisi asuntolainaan liitetty takaisinmaksuturva, se ei valitettavasti tällaisessa tilanteessa suojaa. Takaisinmaksuturvan ehdot edellyttävät, että työttömyyden syynä on työnantajan tuotannollisin ja taloudellisin syin suorittama irtisanominen. Lisäksi edessä saattaa olla koeaikapurun syystä riippuen 90 päivän mittainen karenssi

työttömyyspäivärahan osalta. Pankit eivät myöskään mielellään myönnä luottoja työsuhteen koeajan keston ajaksi.

Mitä työsopimukseen? Mikäli koeaikaa pidennettäisiin, se saattaisi vaikuttaa myös työpaikan vaihtoaikeisiin. Uskaltaisivatko esimerkiksi vakituisessa työsuhteessa olevat asiantuntijat ottaa sen riskin, että omaan työsuhdeturvaan tulee katkos neljäksi kuukaudeksi – tai jos ehdotettu muutos toteutuu, niin puoleksi vuodeksi? Hyvä uutinen on, ettei välttämättä tarvitse. Koeajasta on sovittava työsuhteen osapuolten, työnantajan ja työntekijän kesken. Jos koeajasta ei ole sovittu, sellaista ei ole. Kaikilla ei ole kuitenkaan mahdollisuutta valita. Suhtaudun koeajan pidentämiseen suurella varauksella johtuen edellä mainituista syistä. Suosittelen varsinkin vakituisesta työstä toiseen vaihtavia pohtimaan hyvin tarkkaan, olisiko koeaikaehto syytä jättää pois tarjolla olevasta uudesta työsopimuksesta.

Esa Schön Johtava lakimies à Lisätiedot

Työsuhdeneuvonta jäsenille ma–to klo 9–16 ja perjantaisin 10–16 p. 020 155 8815 tai lakiasiat@tral.fi tral.fi/tyosuhdeneuvonta. Jäsenenä saat myös maksutta neuvontaa yksityiselämän oikeudellisissa asioissa.

Tradenomi kesäkuu 2015

Kiinni rentoon lomafiilikseen

Jätä työkännykkä ja -kannettava pöydälle, kun suljet työpaikan oven.

Miten päästä irti työasioista ja sukeltaa sujuvasti lomalle? Lue parhaat vinkit lomailuun. TEKSTI Anna Haikarainen KUVITUS 123RF

1 VARAA VIIMEISELLE viikolle tyhjää

tilaa kalenteriisi. Käy tuolloin läpi, mitkä työt ovat vielä kesken ja mitä pitää saada valmiiksi ennen lomaa. Pohdi myös, miten työsi organisoidaan loman aikana, mikäli tämä on vielä auki. Laadi myös itsellesi to-do-lista, josta voit katsoa töihin palatessasi, mihin askareisiin sinun tulee tarttua ensiksi. Näin sinun ei tarvitse kantaa työasioita mielessäsi lomalle.

PÄÄTÄ TIUKASTI, ettet tee töitä

à Asiantuntijana psyko-

logian tohtori Kirsi Ahola Työterveyslaitokselta.

26 Tradenomi kesäkuu 2015

LOMAILE MONIPUOLISESTI. Virkis-

tävä loma ei ole pelkkää lepoa, vaan myös hauskaa aktiivista toimintaa. Fyysinen lepo auttaa kehoa palautumaan, mutta mieli palautuu itselle mieluisalla tekemisellä, jossa ei ole aikataulupaineita. Pidä maltti mielessä. Yhdellä kesälomalla ei tarvitse toteuttaa kaikkia mahdollisia haaveita. Seuraava loma tulee nopeammin, kuin uskotkaan. Tarvitset myös suunnitelmatonta löysää aikaa, johon sinulla on arjessa harvoin tilaisuuksia. Realismissa auttaa se, että miettii aiempia lomia: mikä loma meni erityisen hyvin, mikä huonosti? Ota niistä opiksi.

lomalla. Jätä työkännykkä ja -kannettava pöydälle, kun suljet työpaikan oven. Perusteluna kovalta tuntuvalle linjalle on se, että vain keskittymällä täysillä lomailuun kerrytät parhaiten voimavarojasi syksyä ja talvea varten. Näin olet täydessä terässä työssäsi ja pysyt myös terveempänä. Mieti kuitenkin ennakolta käytäntöjä, mitä tehdä työasioille, jotka saattavat lomalla putkahtaa mieleesi, kirjoitatko ne ylös paperille vai karistatko mielestäsi? Tai mitä teet, jos sinulle tulee työpuhelu vaikkapa kesken ihanan onkireissun?

VAIKKA OLET lomalla työstä, et

lomaile perheestäsi. Muista myös, että kaikilla perheesi jäsenillä tulisi olla oikeus toiveidensa toteuttamiseen. Nauttikaa yhdessä kesän riemuista. Jätä vähän lomaa syksyyn ja talveen. Loman vaikutus on varsin lyhyt, joten akkuja on hyvä ladata pitkin vuotta. Se, miten nopeasti pääset lomamoodiin, riippuu siitä, miten rasittunut olet työstä. Kesällä minimiaika lomailuun on kaksi viikkoa, josta ensimmäinen viikko kuluu yleensä puhtaasti elpymiseen. Tämän jälkeen alkaa vasta voimavarojen kerryttäminen.

TEKSTI Kirsi Ristaniemi KUVA Markus Pentikäinen

Muutosten edessä

uomen talouden vaikea tilanne tuo mukanaan muutoksia, jotka koskettavat meitä kaikkia. Muutoksessa pärjää uudistumalla, eikä menneeseen saa liiaksi takertua. – Maailma muuttuu ja kehittyy kovaa vauhtia, ja kaikkien tahojen tulisi elää omassa ajassaan, kiteyttää TRAL:n puheenjohtaja Niko Aaltonen ajatuksiaan viime keväästä. Suomen talous on saatava nousuun, ja se vaatii vaikeitakin päätöksiä. Edessä on suuria rakenne- Vaikeista ajoista uudistuksia ja leikkauksia huolimatta Aaltonen miljardien eurojen edestä. katsoo tulevaisuuteen Puheenjohtaja Aaltonen pitää tärkeänä, että luottavaisin mielin. rakenteelliset uudistukset viedään nyt maaliin. Näistä sote-uudistus on yksi tärkeimmistä. Puheenjohtaja toivookin uuden hallituksen olevan vahva ja päätöksentekokykyinen, koska seuraavat neljä vuotta eivät tule olemaan helppoja. – Uuden hallituksen keskeisin työtehtävä on luoda maahan lisää työtä ja työpaikkoja. Erityisen ikävä tilanne on vastavalmistuvilla, jotka yrittävät päästä kiinni ensimmäiseen työpaikkaansa. Työn avulla Suomi saadaan jälleen nousuun, puheenjohtaja uskoo. Vaikeista ajoista huolimatta Aaltonen katsoo tulevaisuuteen luottavaisin mielin. – Suomi on kuitenkin hyvä ja turvallinen maa, ja meillä on paljon vahvuuksia kuten korkeatasoinen koulutus, sanoo Aaltonen. Kesällä moni tradenomiopiskelija pääseekin näyttämään kyntensä käytännössä, kun kesätyöt alkavat. Kun opiskelijat saavat ensikosketuksensa työelämään, Aaltonen toivoo, että yrityksissä riittäisi aikaa ja halua perehdyttää huolella uudet kesätyöntekijät työtehtäviinsä. – Ensimmäiset kokemukset työelämästä ovat ensiarvoisen tärkeitä, joten pitäkää heistä hyvää huolta, Aaltonen viestittää yrityksille. – Toivottavasti mahdollisimman moni ehtii kesällä myös rentoutua ja viettää aikaa läheistensä kanssa. Kun hetkeksi irtautuu arjen kiireestä, jaksaa taas syksyllä uusin voimin. Puheenjohtaja Aaltonen toivottaa kaikille jäsenille hyvää ja rentouttavaa kesää sekä oikein hyvää juhannusta!

Tradenomi kesäkuu 2015

Onnistuminen vaatii heittäytymistä Tehkää virheitä, uskokaa omiin unelmiinne, älkääkä unohtako leikkimieltä, muistuttivat Arman Alizad ja Tom Pöysti tradenomiopiskelijoita kevään Huippuseminaarissa Helsingissä. TEKSTI Susanna Haanpää KUVAT Sirpa Levonperä

ollet ole tehnyt virheitä, et myöskään ole tehnyt mitään siistiä, napautti tuottaja, vaatturimestari Arman Alizad puheenvuorossaan. Hänen mukaansa virheiden tekeminen on tärkeää ja välttämätöntä. Ainoastaan niihin suhtautumisella on väliä. Niistä voi lannistua tai niistä voi oppia. Tämä kävi hänelle tutuksi muun muassa Kill Arman -ohjelmasarjaa tehdessä, jonka ideaa monet pitivät aluksi surkeana. Vuoteen 2013 mennessä sarja oli kuitenkin myyty 135 maahan. – Ohjelmalla oli kaksi pääviestiä: sillä ei ole väliä, kuinka monta kertaa sinut lyödään maahan, vaan sillä, kuinka monta kertaa nouset ylös. Toinen viesti oli se, ettei koskaan ole liian myöhäistä aloittaa liikuntaa, Alizad nauroi.

Uskaltamisen tärkeys Alizad muutti kahdeksanvuotiaana perheineen Suomeen 1970-luvun lopulla. – Silloin huolestutti eniten se, ettei minulla ollut yhtään kaveria. En osannut vielä suomea, joten kirjoitin

28 Tradenomi kesäkuu 2015

kerrostalomme ilmoitustaululle viestin englanniksi, jossa luki: ”Hei, olen Arman. Minulla ei ole kavereita.” Lisäsin siihen huoneistomme numeron toivoen, että joku tulisi esittäytymään. Seuraavana päivänä ovikello soi, ja yksi rapussa asuva suomalaispoika tuli leikkimään omien Star Wars -ukkeleidensa kanssa. – Aluksi meillä ei ollut yhteistä kieltä. Hjallis Harkimon mukaan tämä oli varmaankin historian ensimmäinen kaveripyyntö, Alizad hymyili. Esimerkillään Alizad muistuttaa, että on tärkeää uskaltaa kohdata ihmisiä, vaikka ensi näkemältä kovin paljon yhteistä ei näyttäisi olevan. Heittäytymisen ja uskalluksen välttämättömyydestä puhui myös näyttelijä, kouluttaja ja puhuja Tom Pöysti standup-komiikkaa hipovassa puheenvuorossaan. – Pitää uskaltaa laittaa itsensä likoon. On tärkeää, millä mielellä teemme asioita ja olemme tekemisissä toisten ihmisten kanssa, Pöysti muistutti.

Tradenomi kesäkuu 2015

Pöysti uskoo, että ihmismieli rakentuu järjestä, tunteista ja intuitiosta.

30 Tradenomi kesäkuu 2015

Jätettyään näyttelijätyönsä Pöysti on kiertänyt maailmaa sekä tutustunut erilaisiin ihmisiin ja kulttuureihin. Matkoilta parhaiten hänelle ovat jääneet mieleen paikat, joissa ihmiset nauttivat elämästään ja välittävät aidosti toisistaan. – Suosittelen vierailua esimerkiksi Shetlannin saarille, jossa tämä on arkipäivää, hän vinkkasi. Puhujana ja kouluttajana Pöysti on keskittynyt yhteisöllisyyteen, mielekkyyteen ja arvoihin sekä mokaamisen ja ristiriitojen välttämättömyyteen. Hän uskoo, että ihmismieli rakentuu järjestä, tunteista ja intuitiosta.

Korjataan asenteet Esiintyjien mukaan asenne ratkaisee. – Elämä on lyhyt, ja siksikin tarvitaan Pitää ottaa kaikki irti -asennetta, Alizad huomautti. Pöystin mukaan suomalaisia vaivaa vähättelevä asenne, ja itsetuntokin on jonkinlaisessa remontissa. – Kannamme esimerkiksi huolta siitä, mitä meistä suomalaisista ajatellaan. Silti ihmettelemme, onko ulkomaalainen turisti eksynyt, kun on tullut lomailemaan Suomeen. Meihin halutaan oikeasti tutustua, vaikkemme sitä uskoisikaan, Pöysti vakuutti. Hänen mukaansa järkeä pidetään

Mitä irti huippuseminaarista? Helsingissä pidetyn seminaarin jälkeen opiskelijat kertasivat tunnelmiaan.

1 2 3

Mitä hyötyä Huippuseminaareista on opiskelijoille? Tom Laine HC Services Oy:stä puhui itsensä brändäyksestä. Aiotko brändätä itseäsi? Millaista viestiä Arman Alizad ja Tom Pöysti toivat?

HEINI KUUSISTO 2. vuoden taloushallinnon opiskelija, Seinäjoen ammattikorkeakoulu SeAMK 1. Ensimmäinen huippuseminaarini oli mielenkiintoinen, ja persoonalliset esiintyjät tekivät siitä erityisen. Suurin hyöty on mahdollisuus verkostoitua ja luoda suhteita muiden alueiden opiskelijoihin sekä yhteistyötä TROL:n paikallisyhdistysten välille.

1 2 3

2. Käytän ainoastaan Facebookia. En ole käyttänyt kanavaa henkilöbrändäykseen. Aion luoda LinkedIn-tilin, josko siitä olisi hyötyä työnhaussa Pohjanmaan alueella. 3. Oli hienoa kuulla Alizadin monivaiheisesta matkasta nykyiseen pisteeseen. Esitys laittoi miettimään keinoja saavuttaa omat tavoitteet. Pöystin esitys sai nauramaan. Itseironian lisäksi opetus oli, miten meidän suomalaisten pitäisi nähdä vesilasi useammin puoliksi täynnä ja asennoitua tulevaisuuteen optimistisemmin.

JOAKIM PAATERO 3. vuoden markkinoinnin opiskelija, Mikkelin AMK

KATJA KUKKONEN 1. Tämä oli paras kolmesta huippuseminaarista, joissa olen ollut. Tapahtumien yksi parhaita puolia on, että voi tavata uusia ja vanhoja tuttavia sekä seminaariosuudessa oppii aina uutta.

Suomessa korkeassa arvossa, mikä johtaa liian usein siihen, että ihmisillä ei ole kivaa. Suomalaisista on tullut marisijoita. – Meillä on uskomattoman rikas tarinankerronnan perinne sekä hulluja tapoja ja tapahtumia – vaikka nyt eukonkanto – kaikkea kivaa, mistä pitäisi osata iloita laajemminkin. Leikkiä ja kokeilua ei saa unohtaa. Alizadin mukaan on tärkeää kunnioittaa itseään ja muita sekä omaa ja toisten työtä. Pitää välittää siitä, mitä tekee ja tuntea siihen intohimoa. – Käyttäkää mielikuvitusta ja uskokaa unelmiinne. Olkaa uteliaita ja kyseenalaistakaa kaikki, hän kannusti.

2. En ole tietoisesti brändännyt itseäni somessa, mutta aion yrittää. Ehkä luen Laineen oppaita itsensä brändäämisestä ja otan käyttöön uusia some-palveluita. Olisi tarpeen olla aktiviisempi myös Twitterissä ja luoda sinne parempaa sisältöä. 3. Oli inspiroivaa kuulla Alizadin vastoinkäymisistä ja hänen selviytymisestään uskomalla itseensä ja tekemällä paljon töitä. Pöystin karisma ja puhetyyli yllättivät: elämänkokemuksiin perustuva setti oli mielenkiintoinen ja hauska. Pitää ehkä itsekin ottaa rennompi asenne Pöystin malliin: ole oma itsesi, uskalla kokeilla ja tuntea uusia asioita sekä välitä muista vilpittömästi.

2. vuoden taloushallinnon opiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu, Joensuu 1. Seminaarista tuli tosi hyvä fiilis: rento ilmapiiri, puhujien esitykset olivat kiinnostavia ja hienoa oli päästä verkostoitumaan. Aion tulla myös ensi vuonna. 2. En ole pahemmin brändännyt itseäni somessa. LinkedIn-tilin päätin päivittää kuntoon seminaarin jäljiltä, jos se auttaa työllistymisessä. Muita kanavia en ammatillisiin tarpeisiin käytä. 3. Alizadin viesti mielestäni oli, että pitää olla yritteliäs. Jos joku joskus sanoo jostakin asiasta, että ei ole mahdollista, tätä ei kannata ottaa ehdottomana kieltona. Pöysti puolestaan loi rempseätä tunnelmaa ja kannusti katsomaan maailmaa positiivisesti ja iloisesti.

Tradenomi kesäkuu 2015

Varmuuden vuoksi TEKSTI Maarit Seeling KUVITUS 123RF

Lomamatkallasi säästät riihikuivaa rahaa hyödyntämällä TRAL:n tarjoamat jäsenedut sekä majoituksessa että matkanteossa. Ennen kaikkea voit suunnata lomallesi huoletta, sillä TRAL on myös vakuuttanut sinut ja jälkikasvusi vapaa-ajan matka- ja tapaturmavahinkojen varalle – ihan vain varmuuden vuoksi.

RAL on vakuuttanut kaikki vakinaisesti Suomessa asuvat jäsenensä Liittovakuutuksella, johon sisältyy turva vapaaajan matka- ja tapaturmavahinkojen varalle. Myös vanhempiensa mukana matkustavat alle 20-vuotiaat lapset sisältyvät vakuutukseen. Matkustajavakuutuskorttina toimii TRAL:n jäsenkortti. – Matkustajavakuutus on voimassa ympäri vuoden kaikilla loma- ja vapaa-ajan matkoilla sekä kotimaassa että ulkomailla, eikä sitä tarvitse erikseen aktivoida. Kyseessä on oikeasti rahanarvoinen etu, Ifin asiakkuuspäällikkö Hannu Stark sanoo. Matkustajavakuutuksesta korvataan matkan aikana syntyneen sairauden ja tapaturman aiheuttamia hoitokuluja ilman euromääräistä ylärajaa ja omavastuuta. Liiton jäsenkunta on keski-iältään nuorehkoa eli aktiivi-iässä. Lomilta halutaan

TRAL:n matkustaja- ja tapaturmavakuutuksesta on hyötyä Esimerkkejä: Jäsenelle korvattiin tapaturman johdosta hammashoitokuluja kahdessa otteessa viime vuonna noin 5 000 euroa. Toisessa tapauksessa matkustajaturvan puolelta korvattiin matkalla sattuneesta revähdyksestä noin 4 500 euroa. Sillä katettiin yksityisellä lääkärillä saatu hoito Suomessa.

Vakuutusturvan käyttö eri vuosina Matkustajavakuutus 2012 2013 2014 *)

Keskikorvaus/eur 287 269 315

Kappalemäärä 245 274 215

Tapaturmavakuutus 2012 2013 2014 *)

Keskikorvaus/eur 637 556 470

Kappalemäärä 55 45 28

*) tilastossa marraskuu 2014 tilanne. Jäsenyyteen sisältyvä vakuutusturva maksaisi muualta hankittuna noin 86 euroa

32 Tradenomi kesäkuu 2015

elämyksiä, joten ennen lomalle lähtöä kannattaa kuitenkin tarkistaa, mitä vakuutuksessa sanotaan tietyistä ”pienen präntin” urheilulajeista. – Matkustajaturvassa on vakuutusehtojen mukainen urheilurajoitus, jotka koskevat kilpaurheilua ja tiettyjä riskialttiita lajeja. Rajoitus koskee 18 vuotta täyttäneitä henkilöitä. Ennen matkaa kannattaa tarkistaa, mitä vakuutus sanoo, jos suunnittelee kokeilevansa vaikkapa riippuliitoa tai vastaavaa, Stark muistuttaa.

Lapsillekin vakuutusturvaa Vakuutetun vanhempansa mukana samalla matkalla matkustavilla alle 20-vuotiailla lapsilla on vakuutuksessa samat turvat kuin jäsenelläkin. Yleisistä ehdoista poiketen järjestön ottamien tapaturmavakuutusten edunsaajina ovat aina omaiset. Sapattivuoden lomailuja vakuutusturva ei kuitenkaan kata, sillä vakuutus on voimassa enintään 45 vuorokautta yksittäisen vapaa-ajan matkan alkamisesta. Pidemmän reissun vakuutustarve kannattaa kartoittaa erikseen vakuutusyhtiön kanssa. – Matkojen määrää ei sen sijaan ole rajoitettu. Reissata voi kuinka usein tahansa, Stark toteaa. Sairauden hoitokuluja korvataan korkeintaan 90 vuorokauden ajalta hoidon alkamisesta ja tapaturman hoitokuluja enintään kolmen vuoden ajalta tapaturman sattumisesta. Vakuutusturva päättyy välittömästi, jos jäsen eroaa liitosta. à LISÄTI ETOJA: WWW.I F.FI/TRAL

Matkustajavakuutus on voimassa ympäri vuoden.

Mökille vai risteilylle? JÄSENETUIHIN SISÄLTYY sekä edullisia majoitusvaih-

toehtoja että alennuksia itse matkantekoon. Vielä ei ole liian myöhäistä hyödyntää etuja jo tulevana lomakautena. TRAL:n jäsenille on tarjolla esimerkiksi mökkejä edulliseen jäsenhintaan Rukalla, Levillä ja Tahkolla. – Mökeille on vielä runsaasti vapaita viikkoja. Kesän lomaviikkojen varausaika uuden Levin mökin ja Rukan mökin osalta on jo mennyt, mutta voit tiedustella vapaita aikoja TRAL:n toimistolta. Kesäaikana jäsenhinnat ovat erittäin edulliset, 250–350 euroa / viikko, TRAL:n palvelupäällikkö Tomi Kouva vinkkaa. Tahkon mökille ei erillisiä varausaikoja ole, vaan mökkiä voi varata Tahkon nettivaraamosta ympäri vuoden. Hinta kesäkuukausilta on 425 euroa / viikko.

Jäsenille on tarjolla mökkejä edulliseen jäsenhintaan Rukalla, Levillä ja Tahkolla. Jos mökkielämä ei kiinnosta, niin Sokos ja Radisson Blu -hotelleilla ja kylpylöillä on kausitarjouksia useilla paikkakunnilla. – Lomakohteissa on kesällä myös paljon tekemistä koko perheelle. Esimerkiksi Levillä voi kokeilla alamäkipyöräilyä, koskenlaskua, kiipeillä seikkailupuistossa tai meloa keskiyön auringossa, Kouva kertoo. Jos tuntee tarvitsevansa täydellistä maisemanvaihdosta, niin Viking Line, Tallink Silja ja Eckerö Line myöntävät alennusta TRAL:n jäsenille risteilyistään. Teboil ja St1-ketju taas antavat autoilevalle lomailijalle jäsenetuja huoltamo- ja automaattiasemiltaan. Road Tripistä haaveileva ei tarvitse edes omaa autoa, sillä Hertz Autovuokraamo tarjoaa TRAL:n jäsenille erikoishinnoilla autonvuokrausta sekä kotimaassa että ulkomailla. Kouva toivottaakin jäsenille antoisaa lomaa. à LISÄTI ETOJA: TRAL.FI/JASEN EDUT

Tradenomi kesäkuu 2015

kiperät kysymykset

Olen ryhtynyt yrittäjäksi. Onko TRAL:n jäsenyydestä minulle enää hyötyä? YRITTÄJÄJÄSENENÄ saat kaikki samat jäsenedut ja -palvelut kuin muutkin jäsenet lukuun ottamatta työttömyysturvaa. Tarjoamme yrittäjäjäsenille suunnattuja koulutuksia sekä oikeudellista neuvontaa. Kannattaa olla yhteydessä työttömyysturvaneuvontaamme, kun suunnittelet yrittäjäksi siirtymistä.

KYSY, ME VASTAAMME! Askarruttaako sinua esimerkiksi työsopimukseesi, edunvalvontaan, työttömyysturvaan tai jäsenetuihin liittyvät asiat? Lähetä kysymyksesiosoitteeseen toimisto@tral.fi.

Kuinka voin kirjautua TRAL:n verkkoasiointiin ja jäsensivuille? KAIKKIIN TRAL:n verkkopalveluihin pääsee kirjautumaan verkkosivujen kautta. Palveluihin kirjaudutaan syöttämällä käyttäjänimeksi jäsennumero ja oma henkilökohtainen salasana. Salasanan oletuksena on henkilötunnuksen loppuosa, joka tulee vaihtaa ensimmäisen asiointikerran yhteydessä. Löydät jäsennumerosi laskusta, lehden osoitekentästä tai jäsenkortista. Mikäli olet unohtanut salasanan, voit pyytää uuden lähettämällä sähköpostia osoitteeseen toimisto@tral.fi tai kirjautumalla verkkopankkitunnuksilla verkkoasiointiin ja vaihtamalla sieltä salasanan.

Välittääkö TRAL työpaikkoja? KYLLÄ. Välitämme veloituksetta tradenomi-osaajille suunnattuja työpaikkoja sekä harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja opiskelijoille. Ilmoituksen voi jättää sivujemme sähköisen lomakkeen kautta, ja työpaikkailmoitukset ovat jäsentemme selailtavissa jäsensivuillamme. Lisäksi löydät yhteistyökumppaneidemme sivuilta lisää tradenomeille suunnattuja työpaikkoja. tral.fi/rekrytointi

34 Tradenomi kesäkuu 2015

Yleisjohto Mika Varjonen Toiminnanjohtaja puh. 040 001 69 00 mika.varjonen@tral.fi

Katariina Tirri-Nuotto Työsuhdelakimies puh. 020 155 8810 katariina.tirri-nuotto@tral.fi

Kira Närhi Johdon assistentti puh. 020 155 8805 kira.narhi@tral.fi

Tomàs O´Shaughnessy Työsuhdeneuvoja puh. 020 155 8815 tomas.oshaughnessy@tral.fi

Edunvalvontayksikkö

Palveluyksikkö

Ville-Veikko Rantamaula Yksikönjohtaja puh. 020 155 8804 ville-veikko.rantamaula@tral.fi

Tomi Kouva Palvelupäällikkö puh. 020 155 8813 tomi.kouva@tral.fi

Elena Gorschkow-Salonranta Asiamies puh. 050 571 5655 elena.gorschkow-salonranta@tral.fi

Katri Hyvärinen Ura-asiantuntija puh. 020 155 8806 katri.hyvarinen@tral.fi

Anna Sirviö-Hautala Asiamies puh. 050 444 0850 anna.sirvio-hautala@tral.fi

Kaisa Pihlajakoski Tiiminvetäjä puh. 020 155 8807 kaisa.pihlajakoski@tral.fi

Veli-Matti Peltola Opiskelija- ja nuorisoasiamies puh. 040 842 5358 veli-matti.peltola@tral.fi

Päivi Tenhunen Toimistoassistentti puh. 020 155 8812 paivi.tenhunen@tral.fi

Maija Räsänen Asiamies, perhevapaalla

Lakiyksikkö Esa Schön Johtava lakimies puh. 020 155 8808 esa.schon@tral.fi

Niina Riipinen Työsuhdelakimies puh. 020 155 8811 niina.riipinen@tral.fi

Viestintä- ja yhteiskuntayksikkö Anu Väätäjä Viestintäpäällikkö, päätoimittaja puh. 020 155 8802 anu.vaataja@tral.fi

Mari Lohisalo Viestinnän suunnittelija puh. 040 767 9925 mari.lohisalo@tral.fi

Mikko Vieltojärvi Asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka puh. 044 534 5294 mikko.vieltojarvi@tral.fi

Tradenomiliitto TRAL RY www.tral.fi Löydät meidät myös Facebookista, Twitteristä, Instagramista ja LinkedInistä. TRAL:n toimisto Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. 020 155 8800 (vaihde) Avoinna ma–to klo 9–16, pe 10–16 Jäsenpalvelut ja -edut: toimisto@tral.fi Jäsenmaksut, liittymiset, jäsentietojen muutokset, alennushakemukset: jasenasiat@tral.fi Palkkaneuvonta: palkkaneuvonta@tral.fi Työsuhde- ja työttömyysturvaneuvonta: lakiasiat@tral.fi Työttömyyskassa IAET-kassa: Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki Puhelinpalvelu: (09) 4763 7600, ma–to klo 10–15, pe 10–13 (myös vuorotteluvapaaja koulutusasiat) Jäsenasiat: (09) 4763 7610, ma–to klo 12–14 Asiakaspalvelupiste: Ratavartijankatu 2 B, palvelee ma–ke klo 10–15 ja pe klo 10–13, ti ja to suljettu. Faksi (09) 4763 7690

Tradenomi kesäkuu 2015

Esim.

* k €/k

Entä jos toisen euro

ONKIN YHTÄKKIÄ NOLLA? Ikäviin asioihin voi ja kannattaa varautua. Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Saat mielenrauhaa jo muutamalla eurolla kuussa. Mitäpä jos hoitaisit asian kuntoon saman tien! Katso hinta ja osta vakuutus 10 % edullisemmin:

henkivakuutuskuntoon.fi Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013) myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Esimerkkihinta: 44-vuotias TRAL:n jäsen, 50 000 euron turva.

010 19 19 19

K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA