4/2015
Samu Seitsalo:
Osaamistaan on päivitettävä 16
10
Teema
Työmarkkinoiden vaikea syksy
18
Ilmiö
Arjen innovoija osaa kyseenalaistaa
32
Edut&palvelut
Hyödynnä videohaastatteluharjoitusta
Mikä siinä maksaa? TRAL:n opiskelijajäsenille ei mikään. Vielä ehdit tilata Kauppalehden veloituksetta.
Tee tilaus heti tänään. TRAL:n opiskelijajäsenenä saat painetun Kauppalehden joka arkipäivä ja kaikki digitaaliset uutissisällöt 24/7. Sähköisiä sisältöjä voit lukea rajattomasti kaikilla päätelaitteilla. Tilauksesi on voimassa 28.2.2016 asti. Tilaa helposti osoitteessa kl.fi/tral
Koulutussäästöt jarruttavat rakenteellista kehittämistä
KUVA Markus Pentikäinen
K
oulutussäästöt ovat olleet tämän vuoden kestopuheenaihe, eikä syyttä. Lisää kierroksia keskusteluun saatiin lokakuussa, kun opetusministeri lähestyi korkeakouluja avoimella kirjeellään. Se aiheutti valtavan arvosteluryöpyn, erityisesti yliopistosektorilla. Tilanne on kiistatta vaikea, mutta valitettavasti ammattikorkeakouluille se ei ole mitenkään uutta. Edellisellä kaudella suurimmat leikkaukset kohdistuivat nimenomaan ammattikorkeakouluihin, joilta katosi 20 prosenttia rahoituksesta eli lähes 200 miljoonaa euroa. Säästötoimia kohdistuu ammattikorkeakouluihin nytkin, ja vuoteen 2019 mennessä laskennalliset säästöt ovat lähes 30 prosenttia, jos verrataan vuoden 2012 tasoon. Samaan aikaan edellytetään korkeaa laatua, jota on tehtävä alati vähenevillä resursseilla. Tästä syystä rakenteellinen kehittäminen on entistä tärkeämpää. Nykytila on tunnustetusti kestämätön; kansakuntana ylläpidämme kokonaisuutta, johon kuuluu yhteensä 28 ammattikorkeakoulua ja yliopistoa. Yhteistyötä on tiivistettävä merkittävästi ja verkostoa on supistettava. Rakenteellisen kehittämisen osalta kaikkia askarruttavat korkeakoulusektoreiden yhteistyömuodot ja duaalimallin tulevaisuus. Tässä keskustelussa on hyvä muistaa, että osa duaalimallista luopuneista maista pohtii sen palauttamista, kun työmarkkinoilta on havaittu kadonneen korkea-asteen ammatillista osaamista merkittävästi. Koulutusjärjestelmästä puhutaan paljon, mutta enemmän pitäisi puhua osaamisesta. Ongelmamme eivät välttämättä aiheudu itse järjestelmästä, vaan osaamistarpeiden tunnistamisesta, volyymeista ja tiheästä verkostosta. Kehittämistyötä pitäisi tehdä jatkuvasti, mutta rajut leikkaukset johtavat paniikkinappulan painamiseen, jolloin on turha toivoa pitkälle kantavaa toimintojen tai verkoston uudistamista. Koulutuksesta on leikattu huomattavia summia kuluneina vuosina, eivätkä ne voi olla näkymättä laadussa. Säästöjen lisäksi rakenteellista kehittämistä jarruttaa aluepolitiikan suuri rooli ratkaisujen teossa, vaikka tosiasiallisesti niiden pitäisi perustua osaamistarpeisiin. Joka tapauksessa maksamme koulutusleikkauksista tavalla tai toisella ison laskun korkojen kera tulevaisuudessa. Säästöpäätöksiä ovat vuorotellen olleet tekemässä kaikki puolueet, ja se, jos mikä, on arvovalinta. Koulutuksen puolestapuhujia on nyt liikkeellä enemmän kuin koskaan ja olisi toivottavaa, että nämä viestit otetaan vakavasti.
Rakenteellista kehittämistä jarruttaa aluepolitiikan suuri rooli ratkaisujen teossa.
Anu Väätäjä viestintäpäällikkö
Tradenomi joulukuu 2015
3
04/15
10
28
03
16
15
Tradenomilehti löytyy myös verkosta! tral.fi
22
32
Pääkirjoitus
06
Uutiset Pakkolait puhuttavat ja muita uutisia.
09
Numerot Kuinka pitkiä ovat tradenomin työpäivät?
10
Teema Yhteiskuntasopimusneuvottelut päättyivät tuloksettomina.
15
Kahvinurkka Ranneke kannustaa liikkumaan!
16
Profiili Samu Seitsalo on tehnyt komean uran, vaikka työnantaja ei ole vaihtunut.
18
Ilmiö Liiketoiminta elää innovaatioista.
22
Ajassa Johtajasopimuksen juridiset kiemurat.
24
Pykälä Määräaikainen työsopimus vai pysyvä työvoiman tarve – missä kulkee raja?
26
Neljä faktaa Tiimityö tehokkaaksi!
27
PJ Ammattikorkeakoulut yhteistyöhön.
28
Opiskelijat Business studies and lively late night shifts in restaurants turned a design student to a restaurant owner.
32
Edut & palvelut TRAL tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden harjoitella videohaastattelun käyttöä työnhaussa.
JULKAISIJA Tradenomiliitto TRAL ry, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 020 155 8800, f. 020 155 8809, toimisto@tral.fi, www.tral.fi VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Mika Varjonen, p. 040 001 6900, mika.varjonen@tral.fi PÄÄTOIMITTAJA Anu Väätäjä, p. 020 155 8802, anu.vaataja@tral.fi TOIMITUS Otavamedia Asiakasviestintä TUOTTAJA Henna Tanskanen, p. 045 120 4801, henna.tanskanen@otavamedia.fi MEDIAMYYNTI Juha Kurvinen, p. 040 541 5787, juha.kurvinen@otavamedia.fi PAINO PunaMusta Oy TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET toimisto@tral.fi
Lehti postitetaan TRAL:n jäsenille ja sidosryhmille. Tilaushinta 30 euroa/vuosi. Tradenomi ilmestyy 4 kertaa vuonna 2016. Seuraava lehti ilmestyy 10.3.2016. Painos 25 000 kpl. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti. 14. vuosikerta. ISSN 1457-3792
4 Tradenomi joulukuu 2015
KAHVITAUKO TYÖPAIKALLA VOI OLLA JOKAPÄIVÄINEN ELÄMYS.
UUSI AGUILA 220 – TOIMISTOSI IKIOMA BARISTA. Cappuccino, Latté ja muut ihanat maitokahvit napin painalluksella. Kahvi aina tuoretta! 11 eri kahvia valittavana - löydä oma suosikkisi!
TILAA ILMAINEN COFFEE TASTING: info@nespresso-pro.fi | TAI 0800 177 500
www.nespresso.com/pro
Grafiikka: Liisa Valtonen
Liity nyt Veronmaksajiin
Lukuvuosimaksut EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleville
K Pakkolakien vaikutukset palkansaajan vuosituloon: Niin sanottu ”pakkolakipaketti” vaikuttaa bruttopalkkaan muuttamalla kaksi arkipyhää työpäiviksi ilman korvausta, leikkaamalla sekä palkkaa sairausloman ajalta että lomarahaa ja lyhentämällä vuosiloman enimmäispituutta ilman korvausta.
Pakkolait eivät kohtele palkansaajia tasapuolisesti
H
julkaisi marraskuussa niin sanotun pakkolakipakettinsa, jonka toimet tähtäävät kilpailukyvyn parantamiseen. Maan hallitus esittää muun muassa leikkauksia lomarahoihin, sairausajan palkkaan sekä julkisen sektorin vuosilomiin, jotka ovat etukäteen jakaneet mielipiteitä julkisessa keskustelussa. TRAL toteutti syyskuussa edunvalvontakyselyn jäsenilleen, jonka mukaan valtaosa tradenomeista (75 ) kannattaa julkisen ja yksityisen sektorin vuosilomien sekä työehtojen yhtenäistämistä. Lomarahoista luopumisen tai niistä osittaisen luopumisen tradenomit tyrmäsivät täysin. Selvästi parempana keinona koettiin työajan maltillinen pidentäminen, ALLITUS
työelämän joustot sekä työaikalainsäädännön uudistaminen. Hallituksen toimenpidelistalla on myös ensimmäisen sairauslomapäivän muuttaminen palkattomaksi. Esityksen mukaan seuraavilta kahdeksalta sairauspäivältä työntekijä saisi 80 prosenttia palkasta. TRAL on edelleenkin valmis keskustelemaan erilaisista vaihtoehdoista kilpailukyvyn parantamiseksi. Uudistusten vastineeksi työelämän joustot ovat lisättävä keinovalikoimaan työelämän tuottavuuden lisäämiseksi. Yhteiskuntasopimuksen yhteydessä tehtävän palkkaratkaisun on perustuttava yksityisen sektorin korotusvaraan. à TRAL.FI
Tradenomit tyrmäsivät lomarahoista kokonaan tai
osittaisen luopumisen. Parempina keinoina koettiin työajan maltillinen pidentäminen, työelämän joustot sekä työaikalainsäädännön uudistaminen. 6 Tradenomi joulukuu 2015
ORKEAKOULUT voi-
vat vuodesta 2016 alkaen periä lukuvuosimaksuja Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen ulkopuolisilta opiskelijoilta. Hallitus antoi lokakuussa eduskunnalle asiaa koskevan hallituksen esityksen. Sen mukaan yliopistolakiin ja ammattikorkeakoululakiin lisättäisiin säännökset Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen ulkopuolisilta opiskelijoilta perittävistä lukuvuosimaksuista alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavassa vieraskielisessä koulutuksesta. Maksuja perittäisiin vain vieraskielisessä koulutuksessa opiskelevilta. Suomen- tai ruotsinkielisessä koulutuksessa opiskelevilta ei perittäisi lukuvuosimaksuja kansalaisuudesta riippumatta. Lukuvuosimaksun alaraja on vähintään 1 500 euroa lukuvuodessa. Korkeakouluilla olisi jatkossakin mahdollisuus järjestää opiskelijaryhmille tutkintoon johtavaa tilauskoulutusta. Yliopistolain ja ammattikorkeakoululain tilauskoulutusta koskevia säännöksiä ehdotetaan täsmennettäviksi siten, että koulutuksen tilaaja voisi periä tilauskoulutukseen osallistuvilta opiskelijoilta sen sijaintivaltion lainsäädännön tai oman käytäntönsä mukaisia maksuja. Suomalainen korkeakoulu ei edelleenkään perisi tilauskoulutukseen osallistuvilta opiskelijoilta maksuja, vaan koulutuksen rahoittaisi kokonaisuudessaan koulutuksen tilaaja. Lakimuutokset tulisivat voimaan 1.1.2016. à MI N EDU.FI
+72 %
à Naisten osuus
suomalaispankeissa on edelleen huomattava, vaikka heidän osuutensa on laskenut 80 prosentista 72 prosenttiin.
Tradenomiliitto ja Veronmaksajat ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen, jonka perusteella Tradenomiliiton jäsenet voivat nyt liittyä Veronmaksajiin erityisehdoin, ilman 8 euron liittymismaksua. Jäsenmaksu vuodelle 2016 on vain 25 euroa! Jäsenenä saat tuntuvia etuja: 1. Liiton 15 asiantuntevaa verojuristia neuvovat jäseniä veroasioissa puhelimitse arkisin klo 9-14.
l 20. touko
kuuta 2015.
PERINTÖVE PERUSASIA RON T ETIKETTI
helpottaa
Irtonumero
juhlijaa
SIVUTULOT
omasta
yrityksestä
KESÄT YÖN
Tavallisen
VEROT
SIJOITUSP säästäjän ALVELUT
6,80 e
5/15
K E S ÄM VUOKRAÖKKI LLE
Miten
2. Saat jäsenetuna Taloustaito-lehden kuukausittain. Taloustaito on Suomen luetuin yksityistalouden ja verotuksen erikoislehti.
Pankkien henkilöstön määrä kasvanut
P
pankkialan työnantajien tilastojen mukaan pankeissa työskenteli viime vuoden lopulla yhteensä 120 000 henkilöä, eli yhtä paljon kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Suomessa ja Norjassa henkilöstön määrä on hieman kasvanut. Tanskassa ja Ruotsissa työntekijöitä on vähemmän. Naisten osuus suomalaispankeissa on edelleen huomattava, vaikka heidän osuutensa on laskenut 80 prosentista 72 prosenttiin. Muissa Pohjoismaissa sukupuolijakauma on huomattavasti tasaisempi. Maiden kesken löytyy eroja myös työtehtävien jakaumassa. Verrattuna muihin Pohjoismaihin suomalaiset pankki-ihmiset työskentelevät enemmän asiakaspalvelussa, kun taas Tanskassa johtajia on selkeästi enemmän OHJOISMAISTEN
kuin naapureilla. Työtehtävien erilaisuus näkyy myös henkilöstön koulutuksessa: Norjassa ja Ruotsissa puolet henkilöstöstä on suorittanut korkeakoulututkinnon. Suomessa korkeakoulu- ja yliopistotutkinnon on suorittanut 44 prosenttia henkilöstöstä. Norjassa pankkialalla työskenteleviä yli 60-vuotiaita on lähes 12 prosenttia. Henkilöstön keski-ikä on Norjassa 46 vuotta, kun muissa Pohjoismaissa se on 44 vuotta. Yli kuusikymppisiä pankkilaisia on Suomessa alle 8 prosenttia, ja myös nelikymppisiä on selkeästi vähemmän kuin muissa maissa. Suomalaisten pankkien työntekijöistä suurempi osuus naapurimaihin verrattuna on nuorempia, sillä meillä useampi kuin joka neljäs on alle 35-vuotias.
6/15 uta 2015.
l 10. kesäku
ero 6,80
Irtonum
veroteta
an?
e
SIJOITUS- SEN VAKUUTUK (vero)edut kulut ja
ät
Sietämättöm
NAAPURIT
YRITTÄJÄNly velkajärjeste
n Lapsiperhee SALOU
KOTIT VÄHENNYS
TI n TESTAMENT tarkoituksee hyvään
TAN PÖRSSILIS SUOSIKIT Affecto,
Rapala, tic, Fiskars, Okme Sampo…
VIINI
JA
MATKAT Kreikan eksoo viinit ja vuore ttiset t
OSTA ja PIDÄ!
TEKNIIK
Piparit vaanKA aina verko ivat ssa
TAIDE
10 hyvää kaupantekvinkkiä oon
AUTOT
Nelivetoin en Subaru Outb ack
jän vanha Osakesäästämuodissa konsti yhä
KERÄILY
Savikiekot soimaan
TERVEYS
Kuntoilijan it monet mittar
AUTOT
t Mistä maksaa? premiumiss
3. Palvelusivusto veronmaksajat.fi pelkästään jäsenten käytössä olevasta tietopankista voit hakea ratkaisuja vero-ongelmiisi 24/7. LIITY NÄIN Soita 03010 5511 tai liity netissä osoitteessa www.puolenpitoa.fi. Käytä liittyessäsi Tradenomiliiton liittymiskoodia JR.
à FKL.FI
Tradenomi joulukuu 2015
7
Kuinka pitkät työpäivät ovat? Yli 90 prosenttiin liiton jäsenistä sovelletaan nykyistä työaikalainsäädäntöä. Kuitenkin vain 30 prosentin osalta sitä oikeasti noudatetaan. Kuinka pitkiä työpäiviä tradenomeilla on, ja kuinka monelle ylityöt korvataan?
Sosiaalisella taustalla vaikutusta liikkuvuuteen
8 Tradenomi joulukuu 2015
työnantajaliittoon kuulumattoman eli järjestäytymättömän yrityksen mahdollisuuksia sopia paikallisesti laajennetaan. Tällä hetkellä järjestäytymätön yritys ei voi hyödyntää työehtosopimusten lakia väljempiä määräyksiä, jos ne edellyttävät paikallista sopimista tai koskevat vain järjestäytyneitä yrityksiä. Myös työaikaa esitetään muutettavaksi lainsäädännöllä joustavammaksi. Työajan liukumaa tulisi korottaa ja työaikapankki tehdä lailla mahdolliseksi. Paikallisesti voitaisiin sopia myös keskimääräisestä työajasta, joka on enintään 10 tuntia vuorokaudessa ja 48 tuntia viikossa. Henkilöstön asemaa yritysten päätöksenteossa esitetään vahvistettavaksi. Henkilöstön edustaja tulisi ottaa mukaan hallintoneuvostoon, hallitukseen tai johtoryhmään, jos yhteisön palveluksessa on vähintään sata työntekijää. Lisäksi henkilöstön edustuksesta sopiminen olisi ehto lakiin perustuvalle paikalliselle sopimiselle aina, kun työnantajan palveluksessa on vähintään 30 työntekijää. Maan hallitus arvioi selvitysmiehen ehdotuksia ja päättää jatkovalmistelusta. Selvitys perustuu hallitusohjelmaan, ja sen valmistelussa on kuultu työmarkkinajärjestöjä. à TEM.FI/JULKAISUT
à MI N I EDU.FI/OPM/JULKAISUT/ 2015/EUROSTUDENT.HTML à EUROSTUDENT.EDU/
Tradenomit työskentelevät keskimäärin 38,9 tuntia viikossa
18 % tradenomeista työskentelee yli 40 tuntia viikossa
PISIMMÄT VIIKKOTYÖAJAT
42,6 h 40, 3 h 38,7 h
Johtavassa asemassa työskentelevä
Keskijohdossa työskentelevä
Asiantuntijana työskentelevä
12 % 36 % 27% YLITYÖKORVAUS
12 % tradenomeista ei saa lainkaan korvausta ylitöistä
36 % saa korvauksen vapaaaikana tai rahana ilman lain mukaisia korotuksia
28 % 2 % Nykyinen käytäntö on hyvä
Työaikapankeille ei tarvetta
53 % 17% Käyttöönottoa tulee lisätä
En osaa sanoa
27 % saa korvauksen vapaa-aikana tai rahana työaikalain mukaan korotettuna
36
OLEN VALMIS LISÄÄMÄÄN VIIKOTTAISTA TYÖAIKAANI?
Kyllä
57% En
% 7%
En osaa sanoa
Lähde: TRAL:n jäsentutkimus, TRAL:n edunvalvontakysely (syyskuu 2015)
T
paikallista sopimista tulee lisätä. Se tarkoittaa, että työpaikat voisivat sopia vapaammin työsuhteen ehdoista, kuten palkoista ja työajasta. Järjestäytymättömien yritysten mahdollisuuksia sopia paikallisesti pitää laajentaa. Myös henkilöstön asemaa yritysten päätöksenteossa tulee vahvistaa. Suositukset käyvät ilmi paikallisen sopimisen edistämistä käsittelevästä selvityksestä, jonka selvitysmies Harri Hietala luovutti oikeus- ja työministerille lokakuussa. Raportin mukaan paikallisen sopimisen lisääminen olisi teknisesti helpointa toteuttaa siten, että työehtosopimusten osapuolet sopisivat paikallisen sopimisen mahdollistamisesta kaikissa keskeisissä kysymyksissä. Jos tähän ei löydy yhteistä tahtoa, toinen vaihtoehto on muuttaa lainsäädäntöä siten, että paikallinen sopiminen olisi mahdollista. Selvitysmies korosti, että yhteistoiminta ja paikallinen sopiminen edellyttävät luottamusta, jota ei voida luoda laeilla. Lait voivat kuitenkin tukea luottamuksen rakentamista. Pitkäjänteinen yhteistoiminta ja avoin tiedonkulku mahdollistavat henkilöstön ja työnantajan tarpeet tasapuolisesti huomioivan paikallisen sopimisen. Selvityksessä ehdotetaan, että YÖPAI KKOJEN
38,9 h 18 % VIIKKKOTYÖTUNNIT
40+
Selvitysmies ehdottaa paikallisen sopimisen lisäämistä
KOON N UT Paula Ristimäki
TYÖAIKAPANKIT
S
korkeakouluopiskelijat osallistuvat kansainvälisesti vertailtuna aktiivisesti kansainväliseen opiskelijaliikkuvuuteen erityisesti opintojensa aikana, mutta vanhempien koulutustasolla on myös vaikutusta. Suomalaiset korkeakouluopiskelijat saavat ulkomailla suoritettuja opintoja hyvin hyväksiluettua osana korkeakouluopintojaan. Eurostudent-tutkimuksen tulosten mukaan yliopisto-opiskelijat lähtevät useammin vaihto-opiskelijaksi kuin ammattikorkeakouluopiskelijat. Kuitenkin sosioekonominen tausta Suomessa vaikuttaa paljon siihen, lähteekö opiskelija opiskeluaikana ulkomaille liikkuvuusjaksolle tai opiskelijavaihtoon. Suomessa ja muutamissa vertailumaissa (Tanska, Alankomaat, Saksa ja Itävalta) opiskelijat, joiden vanhemmilla ei ole korkeakoulututkintoa lähtevät harvemmin vaihtoon kuin akateemisesta perheestä tulevat opiskelijat. Suomalaisopiskelijoista ne, joiden vanhemmilla on korkeakoulututkinto, jopa 21 prosenttia on ollut opiskeluaikana opiskelijavaihdossa, ja sen lisäksi 26 prosenttia opiskelijoista on aikeissa lähteä. Samaan aikaan 71 prosenttia opiskelijoista, joiden vanhemmilla ei ole korkeakoulutusta, ei ole ollut vaihdossa, eikä ole ajatellut lähteä kansainväliseen vaihtoon. Suomalaisista korkeakouluopiskelijoista keskimääräisesti 16 prosenttia on ollut liikkuvuus- tai vaihtojaksolla (opintojakso, harjoittelu, kielikurssi tai muu opintoihin liittyvä toiminto) ulkomailla opintojensa aikana. Suomalaisista opiskelijoista 70 prosenttia kertoi kyselyssä, että kaikki heidän ulkomailla suorittamansa opintopisteet hyväksyttiin tutkintoon. Vain kolmen prosentin opintopisteitä ei hyväksytty ollenkaan tutkintoon. UOMALAISET
Tradenomi joulukuu 2015
9
Yhteiskuntasopimusneuvottelut päättyivät tuloksettomina Vuosi 2015 on ollut työmarkkinamyllerryksen aikaa. Hallituksen julkaisema pakkolakipaketti ja paikallisen sopimisen selvitysraportti eivät helpottaneet neuvotteluita. Nähtäväksi jää, tuoko vuosi 2016 rauhan työmarkkinoille. TEKSTI Kirsi Ristaniemi KUVITUS Pia Holm
Y
hteiskuntasopimusneuvotteluita on käyty useaan otteeseen tänä vuonna, ja viimeisin yritys kariutui joulukuun alussa. Neuvottelut päättyivät toistaiseksi, kun kuljetusalat ilmoittivat jättäytyvänsä ulos sopimuksesta Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n muutettuaan sääntöjään. Jatkossa EK ei enää solmi keskitettyjä ratkaisuja. Akava on erittäin pettynyt yhteiskuntasopimusneuvotteluiden kariutumiseen. – Kaikkien osapuolten allekirjoittama sopimus olisi ollut huomattavasti parempi vaihtoehto kuin hallituksen toteuttamat pakkolait sekä liittokierros vallitsevassa taloustilanteessa, sanoo Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder. Yhteiskuntasopimuksen tavoitteena oli kääntää Suomen talous kasvuun ja parantaa työllisyyttä sekä vahvistaa kilpailukykyä
10 Tradenomi joulukuu 2015
suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin. Maan hallitus asetti neuvotteluiden tavoitteeksi hallituskauden aikaiset maltilliset palkkaratkaisut vuosille 2017–2018 ja samanaikaisesti tehtävän niin kutsutun kilpailukykyloikan. Se tarkoittaa yksikkötyökustannusten alentamista kilpailukyvyn parantamiseksi. Näistä tulisi saada säästöä yhteensä 10 prosenttia. – Hallitus kehotti tekemään ratkaisun, jossa maltillisella palkkapolitiikalla ja kilpailukykyhypyllä parannettaisiin tilannetta, Fjäder kertoo.
Vaarana pakkolakipaketti Yhteiskuntasopimusneuvottelut kariutuivat edellisen kerran elokuussa, jonka jälkeen hallitus esitteli pakkolakipakettinsa, joka sisälsi leikkauksia sairausajan palkanmaksuun, pitkiin vuosilomiin, arkipyhien palkallisuuteen sekä työaikakorvauksiin. Listaa on
Tradenomi joulukuu 2015
11
pidentämiseen ollaan valmiita. – Lomarahojen leikkaus vaikuttaa suoraan ostovoimaan ja on siten erittäin huono kaupalle ja palvelualoille, arvioi liiton toiminnanjohtaja Mika Varjonen.
Helpotetaanko paikallista sopimista? Varjonen uskoo, ettei lokakuussa valmistunut paikallisen sopimisen selvitysraportti helpottanut käynnissä olevia neuvotteluita. Raportin avulla pyritään laajentamaan ja helpottamaan paikallista eli työpaikkakohtaista sopimista. Akava haluaisi kehittää paikallista sopimista myös jatkossa vain työ- ja virkaehtosopimusten puitteissa eikä lainsäädännön kautta. Tästä voitaisiin sopia parhaillaan neuvoteltavan työmarkkinaratkaisun yhteydessä. – Kyllä me haluttaisiin pitää paikallinen sopiminen mahdollisimman pitkälle omissa käsissä, Löfgren kommentoi. Keskeinen kysymys on, mitä hallitus aikoo tehdä raportilla. Fjäder kertoo, että Akava haluaa asiasta poliittiset linjaukset. – Meidän tulee tietää, tehdäänkö paikallinen sopiminen lainsäädännöllä mahdolliseksi, sanoo Fjäder.
Työttömyysturvauudistus huolenaiheena Myös työttömyysturvauudistus toi lisää tuskaa neuvotteluihin. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa päätettiin lyhentää sadalla päivällä. Uudistus ei koske 58 vuotta täyttäneitä.
Työaikalaki laitettava pikaisesti remonttiin
N
YKYINEN TYÖAIKALAKI soveltuu huonos-
ti asiantuntijatyöhön ja se on uudistettava pikaisesti. Hallitus onkin nostanut työaikalain uudistuksen kärkihankkeidensa joukkoon. Myös TRAL on tehnyt työaikalain uudistamisesta oman esityksensä. Liiton jäsenistä suurin osa on työaikalain piirissä, mutta yhä harvemmissa yrityksissä ja työpaikoissa lakia oikeasti noudatetaan. Keskeisin ongelma on perinteisen toimistoajan ja -paikan ulkopuolella tehtävä työ, jota ei lueta työajaksi eikä sitä useimmiten myöskään kirjata tai korvata. – Ihmiset tekevät valtavasti ilmaista työtä tällä hetkellä, kertoo TRAL:n edunvalvontayksikön johtaja Ville-Veikko Rantamaula. Lainmukaiset korvaukset ylitöistä maksetaan ainoastaan 27 prosentille liiton jäsenistä. Tästä johtuvat ansiomenetykset voivat olla jopa 3 000–4 000 euroa vuodessa. Työaikalaki on uusittava, koska työelämä on muuttunut valtavasti voimassa olevan lain säätämisen jälkeen. Laki on säädetty tehdasympäristöön sopivaksi, mutta se ei istu asiantuntijatyöhön, jota tradenomit tekevät. – Laki ei voi olla hyvä, jos sitä ei enää noudateta, kiteyttää Rantamaula. Liiton syyskuussa tekemässä edunvalvontakyselyssä myös jäsenet kokivat työaikapankit ja ylipäätään työaikalain uudistamisen tärkeäksi.
Kaikki viikonpäivät samanarvoisia
TRAL:n jäsenkunta suhtautuu kielteisesti lomien ja lomarahojen leikkaukseen. Jälkimmäinen vaikuttaa suoraan ostovoimaan ja on huono kaupan alalle. myöhemmin muutettu ja täydennetty lomarahojen leikkauksilla. Akava pitää erittäin valitettavana sitä, että neuvotteluiden kaatumisen vuoksi hallitus vie laatimansa pakkolait eteenpäin. Akavan johtaja Maria Löfgren kertoo, että Akava haki neuvotteluilta ratkaisua, joka vaikuttaisi uskottavasti työllisyyden parantumiseen. Muutosturvan parantaminen, joustavat työaikajärjestelyt ja henkilöstön kehittäminen ovat edelleen Akavalle tärkeitä asioita. 12 Tradenomi joulukuu 2015
– Myös työnantajien tulisi sitoutua näihin, eikä irtisanomisten tulisi olla aina ensimmäinen vaihtoehto, toivoo Löfgren. – Akava on erittäin kriisitietoinen, mutta on sitä mieltä, että asiantuntijuuteen, osaamiseen ja innovoivaan työhön sekä pitkäjänteiseen talouskasvuun kuuluvat kunnon työehdot eikä niiden heikentäminen, huomauttaa Fjäder. Akava sekä sen julkisen ja yksityisen puolen neuvottelujärjestöt valmistautuvat nyt syksyn liittokierrokseen tästä
lähtökohdasta. Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder kertoo, että palkansaajien ostovoiman on säilyttävä eikä sitä saa rokottaa enää lisää.
Työaikaa voidaan pidentää Syyskuussa tehdyssä TRAL:n edunvalvontakyselyssä jäsenkunta suhtautui lomien lyhennykseen ja lomarahojen leikkaamiseen erittäin kielteisesti. Myös työttömyysturvan lyhennys sai hyvin kielteisen vastaanoton, mutta maltilliseen työajan
TRAL nostaisi nykyisen lain rinnalle uuden, asiantuntijatyötä paremmin huomioivan lain ja on tehnyt asiasta oman esityksen. Liiton esityksessä ei ole lainkaan vuorokautista tai viikoittaista työaikaa, vaan säännöllinen työaika olisi 160 tuntia kuukaudessa. Säännöllisen kuukausittaisen työajan voisi ylittää työntekijän omasta aloitteesta 330 tunnilla vuodessa. Työntekijällä olisi myös mahdollisuus itse valita työaikansa ja -paikkansa. – Ajatuksena on, ettei ole väliä, missä ja milloin työt tehdään, kunhan ne tehdään, Rantamaula sanoo. Esityksessä kaikki viikonpäivät ovat samanarvoisia. Työntekijä saisi itse päättää, milloin pitää viikkovapaansa. Sunnuntai- ja lauantaityötä ei huomioitaisi erikseen.
Työpäivä enintään 13-tuntinen TRAL:n johtava lakimies Esa Schön kertoo, että työsuojelullinen näkökulma toteutuu esityksessä vuorokausi- ja viikkoleposäännöksien kautta.
Työvuorojen välissä tulisi olla vähintään 11 tunnin pituinen keskeytymätön lepoaika eli työpäivän pituus voisi olla enintään 13 tuntia. Yhdenjaksoinen viikkolepo säilyisi nykyisen lain mukaisena, mikä on keskimäärin 35 tuntia kahdessa viikossa ja vähintään 24 tuntia viikossa. – Muutos entiseen on se, että työntekijä saa itse päättää viikkolevon ajankohdasta ja voi sijoittaa sen halutessaan muuhunkin ajankohtaan kuin sunnuntaille, Schön kertoo. Uutta lakia sovellettaisiin ylempiin toimihenkilöihin, jotka pääsääntöisesti itse määrittelevät työaikansa. Lakia ei kuitenkaan voisi soveltaa työntekijöihin, joiden läsnäolo työpaikalla on välttämätöntä, kuten esimerkiksi lääkäreihin tai kaupan myyjiin.
Myös työnantajat hyötyvät TRAL:n esityksessä työntekopaikan voi valita vapaasti, koska nykytekniikka mahdollistaa työn tekemisen lähes missä tahansa. Teki töitä sitten toimistolla, kotona, junassa tai lentokoneessa, se laskettaisiin työaikaan kuuluvaksi työksi. TRAL:n malli mahdollistaisi myös työ- ja perhe-elämän paremman yhteensovittamisen. Kiireaikoina töitä tehtäisiin enemmän ja hiljaisina kuukausina voisi taas ottaa tuntipankista vapaata ja lomailla enemmän tai tehdä lyhyempää työpäivää. Ylitöitä ei enää korvattaisi kuten ennen, vaan ne säästettäisiin työaikapankkiin. Jos tämän jälkeen jäisi ylitöitä vielä maksettavaksi, ne korvattaisiin rahana tai vapaana tunti tunnista. Korotuksia ei enää olisi. Työnantajat hyötyisivät tuottavuuden kasvun osalta, kun ihmiset pystyisivät tekemään töitä silloin, kun ovat tuottavimmillaan. Työntekijät taas saisivat vapauksia valita työntekopaikkansa ja -aikansa, ja kaikista tehdyistä tunneista tulisi korvaus. – Tämä tarvitsee ison kulttuurimuutoksen ja onnistuessaan sekä työnantajat että työntekijät hyötyvät, Rantamaula huomauttaa.
TRAL esittää, että vuorokautisesta ja viikottaisesta työajasta luovutaan. Säännöllinen työaika olisi 160 tuntia kuukaudessa.
Tradenomi joulukuu 2015
13
Lisääntyykö paikallinen sopiminen? HALLITUS PYRKII laajentamaan ja helpottamaan pai-
kallista sopimista. TRAL:n mukaan se ei saa kuitenkaan olla sanelupolitiikkaa vaan yhteistä sopimista, josta hyötyvät sekä työntekijä että työnantaja. Työ- ja elinkeinoministeriön virkamies Harri Hietala on selvittänyt hallituksen toimeksiannosta paikallisen sopimisen kehittämistä, ja lokakuussa julkaistiin hänen selvitysraporttinsa. Esityksen mukaan paikallisen sopimisen mahdollisuus tulee lisääntymään merkittävästi riippumatta työehtosopimusten määräyksistä ja työnantajan järjestäytymisestä. Se tarkoittaisi, että työpaikat voisivat sopia vapaammin työsuhteen ehdoista, kuten palkoista ja työajasta työpaikkakohtaisesti. – Paikallinen sopiminen on lähtökohtaisesti oikein toteutettuna hyvinkin suotavaa, kunhan se on sopimista eikä sanelua, linjaa TRAL:n toiminnanjohtaja Mika Varjonen. Nykyisin paikallista sopimista tehdään työehtosopimusten asettamissa rajoissa. Työ- ja virkaehtosopimukset antavat yhä enemmän mahdollisuuksia sopia asioista paikallisesti. Myös työaikalaki mahdollistaa laajan paikallisen sopimisen. Yleisiä paikallisen sopimisen osa-alueita työpaikoilla ovat työajat, palkanosat, henkilöstön asema ja toimenkuvat sekä koulutus.
Uhkia ja mahdollisuuksia Varjosen mielestä selvityksessä on työntekijöiden näkökulmasta sekä hyvää että huonoa. Hyvää uudessa selvityksessä on henkilöstöedustuksen asettaminen yrityksen hallinnossa paikallisen sopimisen edellytykseksi sekä nykytilaa laajemmat tiedonsaantioikeudet. – Harmillisesti työnantajien edustajat ovat kiirehtineet vastustamaan näistä molempia, Varjonen kertoo. Huolta taas herättää esitetty ”könttäkorvausmalli” eli ylitöiden maksaminen kiinteällä kuukausikorvauksella itsenäisille asiantuntijoille. Varjosen mukaan vaarana on, että näin laillistetaan nykyiset laittomat ylityöt, joita tradenomit tekevät paljon lisäämättä kuitenkaan könttäkorvausta palkkaan.
Tuleeko lakiesityksiä? Tulevien kuukausien aikana selviää, annetaanko selvitystyön perusteella uusia lakiesityksiä. Varjonen toivoo, että esitys pysyisi lainsäädäntövalmisteluiden jälkeen tasapainoisena. Jos paikallinen sopiminen kirjataan lakiin, se koskisi jatkossa myös sellaisia työehtoja, joihin liittojen solmimat työehtosopimukset eivät anna sopimismahdollisuutta. Palkansaajajärjestöt ovat ilmoittaneet, ettei tämä käy. Menettely romuttaisi työehtosopimukset ja vaarana olisi esimerkiksi palkka-ale, jos yritykset voisivat sopia alakohtaisia työehtosopimuksia matalammista palkoista.
14 Tradenomi joulukuu 2015
Myös omavastuuaikaa pidennettiin viidestä päivästä seitsemään päivään ja niin kutsuttu pitkän työuran lisä poistetaan. Leikkaukset tulevat voimaan vuoden 2017 alusta. Varjonen harmittelee, että työttömyysturvaa leikataan 200 miljoonalla eurolla tilanteessa, jossa Suomessa on valtava määrä työttömiä. Akavalaisia ei ole koskaan ollut näin runsaasti vailla työtä. – Päätetyillä leikkauksilla maahan ei synny yhtä ainutta uutta työpaikkaa eikä työttömyysturvan keston lyhentäminen nopeuta työllistymistä, sanoo Varjonen. – Järjestelmästä olisi pitänyt tehdä joustavampi esimerkiksi siten, että työnhakijan kouluttautumismahdollisuuksia työttömyysturvalla olisi laajennettu, hän jatkaa. Myös Akavan Löfgren toivoi, että työttömyysturvauudistus olisi osa työmarkkinaratkaisua, mutta uskoi sen olevan epärealistista. – Mitään muita työttömyysturvaan kohdistuvia leikkauksia ei enää sallita, hän sanoo.
Syntyykö sopu? Akavan puheenjohtaja Fjäder uskoi, että kaikesta huolimatta vakauttava työmarkkinasopimus olisi ollut mahdollista saada aikaiseksi. Akava on koko
Kun ratkaisua ei syntynyt ja pakkolakipaketti astuu voimaan, niin ensi vuoden neuvotteluista tulee 2000-luvun vaikeimmat. prosessin ajan ollut valmis neuvottelemaan yhteiskuntasopimuksesta, mutta pakkolakeja se ei hyväksy. Kun työmarkkinaratkaisua ei saatu aikaiseksi, hallitus jatkanee pakkolakiensa valmistelua. Lait astuisivat voimaan aikaisintaan kesällä 2016. Ensi vuonna päättyvät myös lähes kaikki keskeiset työllisyys- ja kasvusopimuksen pohjalta solmitut työ- ja virkaehtosopimukset. Löfgren ennakoi ensi vuoden neuvotteluiden olevan 2000-luvun vaikeimmat, kun ratkaisua ei syntynyt ja pakkolakipaketti astuu voimaan. – Se tietää kahinointia ja ennennäkemätöntä epävakautta työmarkkinoille, Löfgren arvelee. Lehden painoon mennessä neuvottelut päättyivät toistaiseksi. Jos tilanteessa tapahtuu muutoksia, kerromme niistä verkkosivuillamme!
Kannustaja ranteessa -sykemittari auttaa tarkkailemaan vuorokauden aikana poltettuja kaloreita, ylläpitämään treenien intensiteettiä ja optimoimaan terveyttä. Lisäksi se kertoo, kuinka pitkään ja hyvin olet nukkunut.
ASKELEITA, UNTA ja kulutettuja kaloreita. Niitä mittaavat aktiivisuus-
rannekkeet, jotka kertovat, kuinka paljon ihminen liikkuu ja kuinka hän voi. Melko huomaamaton ranneke näyttää käyttäjän aktiivisuuden koko vuorokauden ajan, nukkuessakin. Se raportoi unen laadusta ja sen syvyydestä, ja jotkut rannekkeet noteeraavat myös heräämiset. Jo tovin markkinoilla olleet aktiivisuusrannekkeet yllyttävät liikkumaan. Niiden käyttöön voi jäädä koukkuun: jos päivästä puuttuu askeleita tai kaloreita on polttamatta, niin into lähteä reippailemaan kasvaa. Aktiivisuusrannekkeen seuraamisesta voi tulla elämäntapa. Kannustaja ranteessa on joskus tarpeen. Varsinkin toimistotyöläiselle voi tulla yllätyksenä, kuinka vähän päivän aikana tulee liikuttua. Aktiivisuusrannekkeen avulla omaa liikkumista ja kehittymistä voi analysoida tietokoneella sekä jakaa somessa. Ranneke on oiva joululahja, joka motivoi lahjan saajaa liikkumaan aiempaa enemmän ja elämään terveellisesti. Vaihtoehtoja on runsaasti erilaisille liikkujille.
TEKSTI Henna Tanskanen KUVA Tommi Tuomi
à Fitbit charge HR
Lisää asiaa uudistumiseen: Isa Merikallio: Jaksaa, jaksaa! Näkökulmia vaaralliseen ja kantavaan vahvuuteen. Basam Books 2015 Sari Kuusela: Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus. Talentum 2015
Tradenomi joulukuu 2015
15
Maailma on tehty meitä varten CIMO:n johtaja Samu Seitsalo on seurannut työssään kansainvälistymisen kehittymistä harvojen jutusta kaikkien omaksi. TEKSTI Maija Kajanto KUVA Vesa Tyni
H
yvää on turha mennä vaihtamaan, ja ainakaan hyvää työnantajaa ei kannata vaihtaa. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO:n johtaja Samu Seitsalo tietää, että uralla voi edetä vaikka työnantaja ei vaihdu. – Minulla ei ole ollut ihan perinteisin urapolku siinä mielessä, että olen ollut yhden työnantajan palveluksessa yli kaksikymmentä vuotta. Kun ajattelee, että kaikki lähti liikkeelle kuuden kuukauden määräaikaisesta työsuhteesta, niin ihan mukavasti tämä on mennyt. Kaksikymmentä vuotta samassa organisaatiossa, eikö jo kypsytä? – Ei vielä, Seitsalo naurahtaa. – Olen ollut CIMO:ssa monessa eri tehtävässä ja saanut lisää vastuuta. Olen päässyt tekemään töitä erilaisten asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa. Uskon, että meidän tekemällämme työllä on merkitystä. Meidän unelmamme on aidosti avarakatseinen Suomi.
Simo Seitsalo 1995 Ensimmäinen työpaikka CIMO:ssa. Kansainvälisyysasiat vievät lopullisesti mennessään. 1999 Tradenomitutkinto Metropoliasta. 2008 Ylempi amk-tutkinto Metropoliasta.
16 Tradenomi joulukuu 2015
Etuoikeudesta arkiseksi asiaksi Nykyisessä kansainvälisyyskeskustelussa unohtuu helposti, että kansainvälisyys ei ole ollut arkipäivää vielä kovin pitkään. Kun Seitsalo työskenteli opiskelijajärjestöissä vuosina 1989–1991, tilanne oli vielä toinen. – Kansainvälistyminen oli harvojen mahdollisuus. Opiskelijavaihto oli varsin vähäistä, eikä se ollut kaikille edes taloudellisesti mahdollista. Seitsalo aloitti uransa CIMO:ssa 1995. Samana vuonna kansainvälistyminen sai uudenlaisen merkityksen Suomen EU-jäsenyyden myötä. Ennen pitkää EU-ohjelmat, kuten Erasmus, toivat kansainväliset vaihdot kaikkien ulottuville. – Nyt CIMO:n ohjelmiin osallistuu vuosittain yli 22 000 suomalaista. Jos tämä oli aiemmin harvojen oikeus, nyt aletaan olla lähempänä tilannetta, jossa kansainvälinen kokemus on työuran kannalta välttämätöntä. Kun CIMO tarjosi haastavampia tehtäviä, Seitsalon oli aika päivittää myös omaa koulutustaan. Hän suoritti työn ohessa tradenomitutkinnon ja sittemmin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. – Jälkimmäinen tutkinto oli kelpoisuusehto nykyisiin tehtäviin. Opinnot tarjosivat myös mainion väylän verkostoitua. Opiskelu oli käytännönläheistä ja sopi siksi tähän tilanteeseen. Olen pystynyt tuomaan opitun saman tien käytäntöön ja tehnyt molemmat päättötyöt työnantajalleni.
Opinnot tarjosivat mainion väylän verkostoitua. Muutu työelämän mukana Työelämän muutoksesta ja murroksesta puhutaan paljon. Samu Seitsalo menee vielä pidemmälle pohtiessaan työelämän tulevaisuuden maisemaa. – Sitä työmaailmaa, jonka me tunnemme, ei välttämättä ole kohta enää olemassa. Ja sekin voi olla ihan hyvä juttu. Seitsalo kehottaa opiskelijoita ja uransa alkuvaiheessa olevia ajattelemaan tutkintoa ensimmäisenä askeleena. – Tutkinto antaa hyvät perusvalmiudet, mutta sen jälkeen täytyy olla valmis jatkuvasti päivittämään osaamistaan. Tutkitustikin työnantajat arvostavat työntekijässä sellaisia ominaisuuksia kuin uteliaisuus, sitkeys ja kyky ottaa haltuun uusia asiakokonaisuuksia. Myös uralla eteneminen voi sujua hieman eri tavalla kuin perinteisessä skenaariossa. – Monella meistä tulee elämän aikana olemaan monta uraa. Kannattaa pitää mielessä, että uralla voi edetä paitsi horisontaalisesti, myös vertikaalisesti, Seitsalo kiteyttää. Tradenomi joulukuu 2015
17
Innovointi on arjen luovuutta
Jokainen ihminen osaa innovoida. Arjen innovoija kyseenalaistaa ja miettii aktiivisesti, miten asiat voisi tehdä paremmin. TEKSTI Jaana Kalliokoski KUVITUS Pia Holm
H
eureka! kerrotaan Arkhimedeksen huudahtaneen, kun hän laskeutui kylpyammeeseen ja huomasi veden pinnan nousevan. Hän oli juuri keksinyt ratkaisun tilavuuden laskemiseksi. Historiasta juontuu, että innovaatio liitetään johonkin mullistavaan keksintöön. Innovaatioita tutkinut Mervi Hasu myöntää, että osa innovaatioista on käänteentekeviä, mutta niiden lisäksi on niin sanottuja arjen innovaatioita. Mervi Hasu on Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston dosentti alanaan innovaatiokulttuurit. Innovaatio on yksinkertaisimmillaan terävä arjen oivallus, jonka lopputuloksena saadaan markkinoille tai yhteiskuntaan uusi tuote, palvelu tai toimintamalli. Jos aiemmin tuote tai palvelu lanseerattiin miettimättä sen lisäarvoa,
18 Tradenomi joulukuu 2015
Tradenomi joulukuu 2015
19
24/7 Innovaatio on yksinkertaisimmillaan terävä arjen oivallus, jonka lopputuloksena saadaan markkinoille tai yhteiskuntaan uusi tuote, palvelu tai toimintamalli. Kyseenalaistamisen parina on oivallus. Oivallus on tärkeä sanoa ääneen, koska innovaattori tarvitsee liittolaisia. Oivalluksesta kertominen on myyntityötä. – Idea on pystyttävä argumentoimaan eteenpäin, esimerkiksi, että muutos tuo lisää asiakkaita, säästää kustannuksissa tai synnyttää kokonaan jotain uutta. Innovaattorin pitää olla valmis puolustamaan ideaansa ja varautumaan myös kritiikkiin. – Tämä on ratkaiseva vaihe oivalluksen tulemiseksi innovaatioksi. Motivaatio punnitaan siinä, kuinka hyvin jaksaa kohdata vastustusta. Yleensä uusi idea paranee, kun sitä ruoditaan ryhmässä. Se saa uusia näkökulmia, ja yhtäkkiä pienestä oivalluksesta voi syntyä jotain suurta.
Arjen innovaation askeleet:
1 2 3
Ota ideointi osaksi jokaista työpäivää. Mieti esimerkiksi, miksi teet niin kuin teet. Tee yhdessä. Työn kehittäminen on hauskempaa porukalla kuin yksin. Yksin innostus voi hiipua. Hanki tukea. Jos kukaan ei tiedä ideastasi, ei sitä voida edes kehittää. Myy ja perustele se, jotta se alkaa kiinnostaa muitakin.
Vanhempi tutkija Mervi Hasu vetää Työterveyslaitoksella KUMOUS-hanketta (digikumous.fi), jossa kehitellään uudenlaisia arkea helpottavia digitaalisia palveluja. Lisäksi Hasu kouluttaa ja valmentaa työyhteisöjä innovaatioihin liittyen.
4
Kysy ajatuksia ja kokemuksia muilta ja arvosta vastauksia. Eri osaamisten yhteen tuominen voi synnyttää jotain uutta.
5
Ota palvelun käyttäjä mukaan kehittämiseen, tällöin lopputulos vastaa käyttäjän tarpeita.
6
Keskity siihen, mitä haluat saada aikaan. Aloita tavoitteesta, ja pohdi vasta myöhemmin sitä, miten se toteutetaan.
7
Toimivat ratkaisut tulevat usein työntekijöiltä, vaikka tavoitteet tulisivatkin johdolta.
8 9 10
Kokeile rohkeasti heti, kun uusi idea syntyy. Älä pelkää epäonnistumista. Kritiikki on arvokasta, sillä siihen voi kätkeytyä entistä parempi idea. Hyvä ilmapiiri edistää kehittämistä. Ilmapiiri on kaikkien vastuulla.
Arjen innovaation askeleet mukailevat Työterveyslaitoksen julkaisemaa ITU! -Innovaattorin Työkirjaa.
20 Tradenomi joulukuu 2015
tänä päivänä innovaatiot lähtevät tarpeista. Uudesta tuotteesta tai palvelusta pitää olla hyötyä sen käyttäjälle. Hasu antaa esimerkin arjen innovaatiosta. Espoolaisessa supermarketissa alettiin neljä vuotta sitten kokeilla hidasta kassaa, joka olisi käytössä arkipäivisin. Sen ideana oli, että esimerkiksi vanhukset, jotka ovat usein hidasliikkeisiä, saisivat rauhassa asioida kassalla ja samalla jutella päivän kuulumisia. Suosittu hidas kassa on edelleen käytössä, ja niitä on myös muualla Suomessa.
Kyseenalaista ja oivalla Kansainväliset edelläkävijäyritykset ovat ymmärtäneet, että liiketoiminta elää innovaatioista. – Googlen ja Amazonin kaltaiset yritykset käyttävät paljon aikaa ja rahaa
tutkiakseen kuluttajien käyttäytymistä. Heidän palkkalistoillaan on muun muassa sosiologeja ja antropologeja, jotka tutkivat kuluttajien arkea ja pyrkivät ennustamaan tulevia tarpeita. Samalla he luovat uusia tarpeita, Hasu kertoo. Suomessa esimerkiksi Supercellin innovaatiot perustuvat siihen, että työntekijät ovat itse intohimoisia pelaajia, ja ymmärtävät näin pelaajien ajatusmaailmaa. Hasun mielestä jokaisen yrityksen kannattaisi pyrkiä innovatiiviseen yrityskulttuuriin. Tarvitaan oikeastaan vain kyseenalaistamista, jonka pohjalta voi syntyä oivalluksia. – Kannattaa kyseenalaistaa, miksi tekee niin kuin tekee. Miettiä, voisiko tehdä jotenkin toisin tai paremmin, onko jokin asia välttämätön.
Talous tarvitsee innovaatioita Hasu muistuttaa, että innovatiivisessa yrityksessä johto ottaa työntekijöiden ideat tosissaan. Innovaatioihin kannustavan
johdon täytyy myös kyetä kanavoimaan ideat. – Jos ideat lytätään heti alkuun tai johto ei vie niitä eteenpäin, ei kukaan halua niitä enää ehdotella. Nyt jos koskaan tarvitaan uusia palveluja ja toimintamalleja. Maailma digitalisoituu ja yhteiskunta siirtyy yhä enemmän palvelutalouteen. Hasun mielestä digitalisaation ympärille on kehitetty kuitenkin liian vähän innovatiivisia palveluita. Markkinat satsaavat yhä nuorempiin kuluttajiin, mutta samalla väestö ikääntyy. Hasun mielestä eläkeläiskuluttajia laiminlyödään. – Kaikki eivät pysty operoimaan digitaalisessa maailmassa. Tulisi luoda palveluja ikääntyville, joilla on vaikkapa lievä muistisairaus mutta jotka ovat erittäin halukkaita osallistumaan ja kuluttamaan. Kulttuuria, hyvinvointia, matkailua, terveyttä, Hasu luettelee. Tässä Hasu näkeekin markkinaraon innovatiivisille yrityksille ja osaajille – jopa vientivaltin, onhan ikääntyminen universaali ilmiö.
Virtuaaliklinikka on aina auki MINUNTERVEYTENI.FI-PALVELU on inno-
vaatio, joka tuo digitaalisuuden terveyspalveluihin. Se yhdistää asiakkaiden itse kirjaaman terveystiedon potilastietojärjestelmän tietoon, tukee yksilöllistä hoitoa ja helpottaa terveyskeskuksen ruuhkia. Hämeenlinnalaiset saavat apua perusterveydenhoitoon virtuaaliklinikasta, joka toimii vaikka keskellä yötä. Palvelussa asiakas täyttää terveystarkastuslomakkeen joko oman hyvinvoinnin tueksi tai lähettääkseen pyynnön päästä esimerkiksi lääkärin tai sairaanhoitajan vastaanotolle. Tavoitteena on, että terveysasemalta otetaan asiakkaaseen yhteyttä kolmen tunnin kuluessa. – Vastaanotot ja puhelinpalvelu eivät enää ruuhkaudu niin pahoin, koska saamme kanavoitua avuntarpeet sähköisen palvelun kautta. Lisäksi vastaanotolla voidaan mennä potilaan kanssa suoraan asiaan, Hämeenlinnan kaupungin palvelutuotantojohtaja Päivi Raukko kertoo. Minunterveyteni.fi-palvelu auttaa myös diagnosoimaan sairauksia. Jos asiakas kärsii vaikkapa virtsatietulehduksen tai kurkkukivun oireista, hän voi täyttää oirearviolomakkeen, ja palvelu ehdottaa vastausten perusteella jatkotoimenpidettä. Palvelussa on lisäksi itsehoitoa tukevia valmennusohjelmia, jotka ohjaavat terveellisin elämäntapoihin. Raukon mukaan palvelun vaikuttavuus kansansairauksien ehkäisyyn on erityisen tärkeää, koska meillä jokaisella on vastuu omasta hyvinvoinnistamme. Ohjelmat perustuvat kansallisiin käypähoitosuosituksiin. Minunterveyteni.fi-palvelu sai alkunsa halusta kehittää digitaalisia palveluja parantamaan laatua, tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Mallia haettiin muun muassa amerikkalaisen Kaiser Permanenten tarjoamista sähköisistä palveluista. Miununterveyteni.fi:tä on kehitetty tiiviit kolme vuotta, ja kehitystyö jatkuu edelleen. Se on osa isompaa kansallista yhteenliittymää ja eräänlainen pilotti, josta voidaan kehittää jopa valtakunnallinen palvelu. Kuka tietää, milloin aktiivirannekkeet välittävät meistä terveystietoa potilastietojärjestelmään – toki luvallamme?
Tradenomi joulukuu 2015
21
Johtajasopimusta tekevä, muista ainakin nämä:
Syynissä johtajasopimus
- irtisanomisaika, työaika, työmatkat ja niiden korvaaminen, palkkaukseen liittyvät ehdot, bonukset, tulospalkkiot, salassapitosopimus, kilpailukielto.
Kun johtavassa asemassa työskentelevälle tehdään työsopimusta, muutamia asioita on syytä tarkastella suurennuslasilla. TEKSTI Maija Kajanto KUVAT Tommi Tuomi
E
simies- ja henkilöstömessuilla johtajasopimuksista luennoinut TRAL:n työsuhdelakimies Katariina Tirri toteaa, että johtajasopimus on jo terminä haastava. – Ei ole merkitystä sillä, miten sopimus on nimetty. Lähtökohtaisesti kaikki työntekijät, myös johtajat, ovat työsuhteessa ja heihin sovelletaan pakottavaa työlainsäädäntöä. Johtajien osalta lainsäädännössä on kuitenkin tiettyjä rajauksia esimerkiksi työaikalain soveltamisen ja kilpailukiellon pituuden osalta.
Työajan puitteissa? Johtajasopimuksissa määritetään usein, ettei johtaja ole työaikalain piirissä. Tällöin merkitystä ei ole nimikkeellä, vaan varsinaisilla työtehtävillä. – Lähtökohtaisesti ylemmät toimihenkilöt ja keskijohto ovat työaikalain piirissä.
Heille pitää maksaa työaikalain mukaiset korvaukset. Poikkeuksen muodostavat johtajat, jotka toimivat työtehtävissä, joita on pidettävä yrityksen tai sen itsenäisen osan johtamisena. He eivät kuulu työaikalain soveltamisen piiriin. Johtavassa asemassa olevalla voi olla paljon työmatkoja, ja niille voi joutua lähtemään esimerkiksi jo edellisenä viikonloppuna. – Vapaa-ajalla matkustaminen ei ole lain mukaan työaikaa. Työntekijä voi sopia työsopimuksessa erillisestä korvauksesta, Tirri kiteyttää. Jos työntekijä on johtavassa asemassa, mutta työaikalain piirissä, voidaan työntekijän kanssa sopia kiinteästä ylityökorvauksesta. – Tällöin sovitaan korvaus, joka vastaa arvioitua ylitöiden määrää. Se on erillinen osa kuukausipalkasta.
Kielto kilpailulle Kun ja jos työpaikan vaihto tulee ajankohtaiseksi, keskusteluun nousevat usein tulospalkkiot sekä kilpailukieltokysymykset työsuhteen päättymisen jälkeen. – On voitu sopia bonuksista ja tulospalkkioista. Kun johtaja onkin vaihtamassa työpaikkaa kesken tilivuoden, voidaan olla hankalan keskustelun äärellä. Näissä kysymyksissä on paljon tulkinnanvaraisuutta, ja jos sopimuksissa ei ole niihin otettu kantaa, asioista pitää sopia tapauskohtaisesti. Katariina Tirri painottaa, ettei mitään työsopimusta kannata tehdä kiireessä vaan tutustua siihen rauhassa.
22 Tradenomi joulukuu 2015
Erilaiset salassapitosopimukset ja kilpailukiellot ovat yleistyneet työmarkkinoilla. – Salassapitosopimuksen lähtökohtana on, että työntekijä tai johtaja, onpa hän missä asemassa vain, ei saa työsuhteen aikana ilmaista työnantajan ammatti- tai liikesopimuksia. Erityisesti johtavassa asemassa olevien kanssa tehdään yleensä erillinen salassapitosopimus, jolla laajennetaan salassapitovelvoitetta koskemaan myös työsuhteen päättymisen jälkeistä aikaa. Laki ei ota kantaa aikarajaan eli salassapitovelvoitteen pituus työsuhteen päättymisen jälkeen on sopimuksenvarainen asia. Kilpailukielto rajoittaa työntekijän oikeutta työllistyä kilpailijalle työsuhteen päättymisen jälkeen tai perustaa omaa kilpailevaa yritystä. Kiellolle pitää lain mukaan olla erityisen painava syy. Erityisen painavaa syytä arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan toiminnan laatu ja sellainen suojan tarve, joka johtuu liike- tai ammattisalaisuuden säilyttämisestä tai työnantajan työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta, samoin kuin työntekijän asema ja tehtävät. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä keskeisemmin työntekijä osallistuu erityisen suojan tarpeessa oleviin kehitys- tai suunnittelutehtäviin, sitä todennäköisemmin erityisen painavat syyt täyttyvät. Työsopimusta tehdessä ei kannata edetä kiireessä. – Sekä johtaja- että työsopimukset ovat yleensä pitkiä ja laajoja. Paperit kannattaa käydä läpi ennen allekirjoittamista. Asioita on helpompi selvitellä etukäteen kuin jälkikäteen, Tirri muistuttaa.
”On tärkeää, että me näymme ja on mukavaa päästä verkostoitumaan. Kaikkia jäseniä ei ole mahdollista tunnistaa, mutta messuilla saa muutamia kasvoja ja nimiä yhteen”, TRAL:n uraasiantuntija Katri Hyvärinen (kuva oik.) kertoo.
TRAL oli mukana Esimies & Henkilöstö 2015 -ammattitapahtumassa messukeskuksessa syyskuussa.
Tradenomi joulukuu 2015
23
Määräaikaisuus vaatii syyn Korkein oikeus (KKO) antoi syyskuussa kaksi ratkaisua, jotka koskivat perättäisiä, määräaikaisia työsopimuksia. Molemmissa tapauksissa toistuvia määräaikaisuuksia oli käytetty työsopimuslain vastaisesti. TEKSTI Viivi Mäkinen KUVA 123RF
T
yösopimuslain mukaan työsopimus on voimassa toistaiseksi, ellei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Mikäli työn luonne, sijaisuus, harjoittelu tai muu näihin rinnastettava syy tai muu yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvä peruste sitä edellyttää, voidaan määräaikainen työsopimus tehdä. Laissa todetaan lisäksi, että toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua silloin, kun määräaikaisten työsopimusten lukumäärä tai niiden yhteenlaskettu kesto tai niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työnantajan työvoimatarpeen pysyväksi. Työsopimusten lukumäärälle ei ole asetettu ylärajaa, mutta useat peräkkäiset määräaikaisuudet voivat vahvistaa sitä oletusta, että kyse on pysyvästä työvoiman tarpeesta.
Tapaus 1 22 määräaikaista työsopimusta Tapauksessa KKO 2015:64 työntekijä J oli työskennellyt työnantajansa palveluksessa lähes yhtäjaksoisesti 22 määräaikaisessa työsuhteessa ruokapalvelutyöntekijänä. Määräaikaisuuksia oli perusteltu eri syin: pääasiassa nimetyn henkilön sijaisuudella ja muun muassa kuntaliitokseen liittyneen 24 Tradenomi joulukuu 2015
toimintatapatarkastuksen keskeneräisyydellä. KKO arvioi tapausta seuraavasti: olivatko määräaikaisuuksien syyt perusteltuja ja voitiinko työnantajan työvoiman tarpeen katsoa olleen pysyvä. Keskeneräinen toimintatapatarkastus ei ollut tässä tapauksessa perusteltu syy. Työvoimantarpeen muutos tai sen kesto ei ollut osapuolten ennakoitavissa, kun työsopimus solmittiin. Lisäksi J:n työsopimusten pituutta ei oltu edes sidottu toimintatapatarkastuksen valmistumiseen tai työvoiman tarpeen muutokseen. KKO totesi, ettei määräaikaisten työsopimusten päättymisajankohta ollut määräytynyt objektiivisin perustein. KKO katsoi, että työnantajalla oli kyllä sijaisuuden vuoksi ollut lähtökohtaisesti oikeus solmia määräaikaisia työsopimuksia, koska J:lle oli kerrottu kenen vakituisen työntekijän tehtävää hän oli hoitanut. KKO arvioi myös sitä, oliko työnantajalla sijaistarpeesta huolimatta ollut tosiasiassa pysyvä työvoiman tarve. KKO otti huomioon J:n työtehtävien samankaltaisuuden, määräaikaisten työsopimusten keston, niiden lukumäärän ja niistä muodostuvan kokonaisuuden. Se otti myös huomioon sen, että J oli hoitanut useiden eri henkilöiden sijaisuuksia. Työvoiman tarpeen katsottiin olleen pysyvä.
Useat, peräkkäiset määräaikaisuudet voivat vahvistaa sitä oletusta, että kyse on pysyvästä työvoiman tarpeesta.
Tapaus 2 64 määräaikaista työsopimusta
Viivi Mäkinen työsuhdelakimies à Lisätiedot
Työsuhdeneuvonta jäsenille ma–to klo 9–16 ja perjantaisin 10–16 p. 020 155 8815 tai lakiasiat@tral.fi tral.fi/tyosuhdeneuvonta. Jäsenenä saat myös maksutta neuvontaa yksityiselämän oikeudellisissa asioissa.
Toisessa tapauksessa, KKO:2015:65, työntekijä M oli työskennellyt lähes yhtäjaksoisesti kuntayhtymän palveluksessa 64 määräaikaisessa työsuhteessa ravintotyöntekijänä. Perusteeksi oli ilmoitettu sijaisuus. M:ää ei ollut vakinaistettu, koska työnantaja oli asettanut tehtävän hoitamiseen muodolliset pätevyysvaatimukset, joita M ei ollut täyttänyt. Toistuvien määräaikaisten työsopimusten edellytyksenä on toisaalta se, että kunkin sopimuksen tekemiselle on perusteltu syy, ja toisaalta se, että työnantaja ei pyri toisiaan seuraavilla määräaikaisilla työsopimuksilla kiertämään toistaiseksi voimassa
oleviin työsopimuksiin liittyvää työntekijän suojaa. Ratkaisussa muistutettiin, ettei epävarmuus tarjottavan työn riittävyydestä, esimerkiksi johtuen tilauskannan heikkenemisestä tai toimeksiantojen päättymisistä, ole yksinomaisena perusteena hyväksyttävä syy käyttää määräaikaisia sopimuksia. Muutoin yrittäjänriskiä siirrettäisiin työntekijöiden kannettavaksi. Tapauksessa kaksi työntekijältä puuttui muodollinen pätevyys. KKO totesi, että työnantajalla on oikeus asettaa pätevyysedellytyksiä ja painottaa työnhakijoiden ansioita omien tarpeidensa mukaan. Työnantaja ei kuitenkaan voi pätevyysvaatimuksiin vetoamalla kiertää työntekijän suojaksi säädettyä pakottavaa oikeutta työsopimuksen kestosta.
KKO otti arvioinnissaan huomioon sen, että työnantaja oli jatkuvasti poikennut itse asettamastaan pätevyysedellytyksestä solmimalla M:n kanssa toistuvia määräaikaisia työsopimuksia. Työnantaja ei edes väittänyt, että epäpätevyys sinänsä olisi ollut syynä määräaikaisuuksiin. M:n työ oli ollut sairaalassa tapahtuvaa astiahuoltoa ja ruoanjakoa, mistä hän oli työnantajan mukaan suoriutunut hyvin. KKO katsoi, ettei muodollinen epäpätevyys ollut M:n tapauksessa perusteltu syy toistuvien määräaikaisten työsopimusten tekemiselle. Sillä ei ollut merkitystä, että vakituisiin tehtäviin oli aina hakenut myös pätevyysedellytyksen täyttäviä henkilöitä. KKO:n mukaan ravintotyöntekijän työn tarvetta oli ollut perusteltua pitää pysyvänä. Tradenomi joulukuu 2015
25
Toimiva tiimi on monimuotoinen Huipputiimissä on erilaisia ihmisiä, joilla on yhteinen päämäärä. TEKSTI Laura Heikkinen KUVITUS 123RF
1
3 Millainen on hyvä tiimi? HYVÄSSÄ TIIMISSÄ jäsenet toimivat yhtei-
2
sen selkeän päämäärän saavuttamiseksi ja täydentävät toistensa panosta. Tuloksekkaassa tiimissä on erilaisia ihmisiä, jotka kykenevät lähestymään ongelmia erilaisista näkökulmista ja tuottamaan näin toimivia ja luovia ratkaisuja. Myös vain yhdestä sukupuolesta koostuvien tiimien on todettu sekä käytännössä että tutkimustilanteissa häviävän tehokkuudessaan ja luovuudessaan sekaryhmille. Kuulen usein puhuttavan henkilökemioiden esteistä, mutta tätä en allekirjoita. Erilaisuutta ei tule karttaa eikä rakentaa tiimejä liian samankaltaisista yksilöistä. Organisaatiot, joissa ihmiset ovat moniosaajia ja kykenevät paikkaamaan toisiaan esimerkiksi sairaustapauksissa, voittavat.
à Vastaajana johtaja, psykologi
Juha Arikoski, Leadership Development, Johtamistaidon Opisto JTO / MIF Oy
26 Tradenomi joulukuu 2015
Millaisia taitoja ja rooleja tiimityössä tarvitaan?
Miten tiimityöstä saa parhaan tuloksen?
TAIDOT JA ROOLITUS riippuvat siitä, mil-
PARHAITEN PÄRJÄÄ organisaatio, jossa on
laista työtä tehdään ja millä toimialalla tiimi toimii. Toimivassa tiimissä jäsenet täydentävät toisiaan. Kuitenkin perusperiaatteet ovat aina samankaltaiset: jokaisen on osattava omat tehtävänsä, tiedettävä missä tulee kehittyä ja kyettävä tekemään yhteistyötä muiden kanssa. Tiimin jäsenen on osattava riittävästi muidenkin töitä ja tunnettava, mitä toiset tiimit tekevät. Tiimin tulee myös haluta ja osata toimia muiden tiimien kanssa. Näin koko organisaatio alkaa toimia tiimiperiaatteella. Jokaisen tiimin tulisi myös nauttia jäntevästä johtamisesta sekä organisaation yhdenmukaisista johtamiskäytännöistä ja -kulttuurista.
joustavimmat ja ketterimmät yksilöt ja ryhmät. Kilpailuasetelma kannustaa usein kehittymään. Vastuuta kannetaan yli perinteisten rajojen, ja uusia haasteita kyetään ennakoimaan ja niihin valmistautumaan aiempaa paremmin. Tietoja ja taitoja ei pantata, vaan niitä jaetaan ja vertaillaan. Tämä on sparraamista, ja se luo uutta, josta kaikki hyötyvät. Näin syntyy menestyvä organisaatio.
4 Miten digitaalisuus muuttaa tiimityötä? DIGITALISAATION etuja ovat tiedon nopea
siirtyminen ja teknologian tehokas hyödyntäminen. Ongelmina ovat kuitenkin yhä kasvavan tietomäärän hallinta, teknologinen osaaminen sekä yhtenäisen kielen hallinta. Oikein hyödynnettynä digitalisaatio rikkoo perinteisiä hierarkioita, koska tiedon nopea liikkuminen tekee valtarakenteista solmukohtia, hidasteita. Digitaalisuus vaatii vastuun kantamista jokaiselta läpi organisaation, ja se tuottaa jaettua johtajuutta ja vastuunottoa. Digitaalisuus onkin jo muuttanut pysyvästi esimerkiksi viestinnän, median ja kaupan toimialoja.
pj
TEKSTI Kirsi Ristaniemi KUVA Markus Pentikäinen
Ammattikorkeakoulujen vahvuudet esiin
A
mmattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry ja ammattikorkeakoulut ovat yhdessä käynnistäneet rakenteellisen kehittämisen selvitystyön. TRAL:n puheenjohtaja Niko Aaltosen mukaan tällaiselle selvitystyölle on juuri nyt tarvetta. – Ammattikorkeakoulujen rakenteet tulee käydä läpi ja tarkastella, onko koulutusaloissa ja -ohjelmissa päällekkäisyyksiä, Aaltonen sanoo. Selvitystyön tavoitteena on tuoda esiin ammattikorTäytyy uskaltaa keakoulujen vahvuudet ja verkostot kansallisessa koruudistua ja panostaa keakoulu-, oppilaitos- ja kärkihankkeisiin. tutkimuskentässä. Selvitysraportti julkaistaan tammikuun 2016 loppuun mennessä. Raportti on tarkoitettu ammattikorkeakoulujen, Arenen, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sidosryhmien käyttöön. Selvitystä on tarkoitus käyttää tukena korkeakoulujen strategiakauden 2017–2020 valmisteluissa. Suomessa korkeakouluja on tällä hetkellä kohtuullisen paljon. Puheenjohtaja uskookin, että lähivuosina yhä useampi ammattikorkeakoulu yhdistyy. – Yhteistyömahdollisuuksia kannattaa tarkastella avoimin mielin, puheenjohtaja toivoo. – Korkeakoulujen välinen yhteistyö olisi järkevää esimerkiksi tukipalveluiden, opintotoimistojen, kirjastojen ja tilan käytön osalta, hän lisää. Aaltonen toivoisi ammattikorkeakoulujen miettivän omia vahvuuksiaan ja tuomaan niitä paremmin esille, etteivät kaikki tekisi keskinkertaista. Täytyy uskaltaa uudistua ja panostaa kärkihankkeisiin. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen toi samantyylistä viestiä esiin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen johdolle osoittamassaan avoimessa kirjeessä. Kirjeessään ministeri muun muassa sanoi, ettei meillä ole ”taloudellisia eikä inhimillisiä resursseja päästä korkealle tasolle kovin monella alalla kovin monessa paikassa”. – Kirje oli ministeriltä mielenkiintoinen avaus ja siinä on vinha perä. Asioita tulee tarkastella uudella tapaa eikä vanhaan sovi takertua, Aaltonen sanoo. Hän seuraa myös mielenkiinnolla Tampere3-hanketta, jonka tarkoituksena on kolmen korkeakoulun yhteistyön tiivistäminen. Hankkeessa ovat mukana Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen yliopisto.
Tradenomi Tradenomijoulukuu kesäkuu 2015
27
This is a lifetime thing Business studies and lively late night shifts in restaurants turned a design student to a restaurant owner. ARTICLE AND PHOTOS: Juha-Pekka Honkanen TRANSLATION: Lauri Sallamo
O
scar Eduardo Vera de la Rosa, 27, hurries into the kitchen in the midst of the interview – the main chef needs his opinion on something post haste. We’re sitting inside Eduardo’s establishment, a Mexican restaurant called Coyoacan, located in Oulu city centre. An elderly couple is sitting next to us, and laughter and babble from a group of students carry over from the opposite end of the small but atmospheric restaurant. “When you own this kind of a small business, it’s really important to be the master key that fits every single door,” Eduardo says after returning to our table. He takes care of logistics, handles most of the customer service and takes shifts in the kitchen at least once a week. “This works for me because I want to keep close track of what’s happening everywhere. If one of the employees gets sick, I’m able to cover for them.” Eduardo talks much as one would expect from the owner of a year-old restaurant. Just five years ago he was studying industrial design back home in Mexico City at a private university called ITEMS Mexico City Campus. He befriended many
28 Tradenomi joulukuu 2015
exchange students and particularly enjoyed the company of Finns, who were very open and easy-going. Eduardo’s new friends convinced him to apply for an exchange programme in Finland. The very next semester, he started studying at Oulu Business School at the University of Oulu.
The seed of an idea He was still a long way from owning a restaurant at this point, but the seed of an idea had been planted. The first restaurant serving authentic Mexican food had opened in Helsinki in 2011. Might Oulu need a similar restaurant? John Meewella, a lecturer at Oulu Business School, told Eduardo that if he really wanted to start a restaurant, he should get first-hand knowledge of the business by working in one. Even if that meant simply doing the dishes, he would get a better perspective of daily work at a restaurant. This might seem like a surprising piece of advice from a university teacher but Meewella is no ordinary teacher, Eduardo says. Meewella has had a strong influence on his career. “I started knocking on doors at all kinds of restaurants. Most of them didn’t even answer because I didn’t speak Finnish.”
Eduardo de la Rosa Age: 27 Hometown: Oulu Occupation: Restaurant owner Career highlights Meeting his girlfriend Natalia in Oulu was a major reason to stay in the city. Meeting owners of restaurant Istanbul, Bar45 and Café Nekka. Getting his own company started. Tradenomi joulukuu 2015
29
”Many entrepreneurs have technical know-how, but they apply to business school afterwards, because they don’t know enough outside their area of expertise.” The doors finally opened when Bahri Karagümüs and Leena Haataja welcomed him at their Oulu restaurant, Istanbul, to do work practice. His studies were full time but Eduardo helped at Istanbul when he had free mornings and evenings. After he got the hang of the work, he was offered a part-time job. It was starting to look as if the guy from Mexico City was in for a longer stint up north in Oulu. Eduardo had wanted to study abroad someplace completely different from his old home town; 300 kilometres from the Arctic Circle had seemed like the perfect choice. Meanwhile, Meewella encouraged Eduardo to transfer from Oulu business school to Oulu University of Applied Sciences for a degree programme in International Business. Meewella wrote a letter of recommendation to ease the process.
Who needs Starbucks to study? The news came as a shock to Eduardo’s mother all the way back in Mexico. The northern periphery she could almost understand, but Monterrey Tech was a very prestigious university. Nevertheless, Eduardo prefers learning to glamour and glitz. “Oulu University of Applied Sciences may not have such fancy facilities and cafeterias – in Monterrey they even have a Starbucks at the university – but I didn’t care about that.” He was particularly interested in law and finance courses at Oulu University of Applied Sciences. The incubator proved crucial when it was time to refine a business concept. A year’s worth of Eduardo’s university studies were credited, and he completed the rest in two years’ time while simultaneously working in a number of restaurants. On a typical Friday, he would study in the morning, go to work in Istanbul for the afternoon and continue on to Ilpo Sulkala’s 30 Tradenomi joulukuu 2015
bar 45 Special at midnight. Eduardo says he learned a good deal about running a business from Sulkala. Rina Peltola was Eduardo’s co-worker in Istanbul before moving on to establish her own well-known cafeteria in Oulu, and Eduardo admires her entrepreneurial spirit and organizational skills. Istanbul is a recurring theme in the interview: Eduardo did his mandatory work practice there, both as a cook and in the administration. He wrote up a cost allocation Excel file for Istanbul that breaks down each dish by ingredient and cost. “Let’s take saffron, for example. It may sound silly, but little by little all the grams add up, and it’s eight thousand euros a kilogram. It’s crazy when people don’t have control over those details.”
trol.fi
TROL:n hallitus valittu TRADENOMIOPISKELIJALIITTO TROL:n liittokokous pidettiin 13.–14.11.2015 Tam-
pereella. Kokouksessa valittiin liiton uusi hallitus ensi vuodelle. Puheenjohtajaksi valittiin Satu Väike Vantaalta (Trombi ry) ja varapuheenjohtajaksi Anssi Nissinen Helsingistä (Talko ry). Hallituksen jäseniksi valittiin Jori Kokkala Helsingistä (Atkins ry), Veera Koli Oulusta (Ultra ry), Jaana Paju Vantaalta (Trombi ry) ja Annika Seppänen Vaastasta (Vato ry). Hallituksen varajäseneksi valittiin Linda Leppänen Tampereelta (TTO ry). Uusi hallitus aloittaa toimikautensa ensi vuoden alussa järjestäytymiskokouksella.
Nothing prepares you to own a restaurant Sitting at the table in Coyoacan, Eduardo maintains that his business studies and part-time work experiences are an inseparable part of his entrepreneurship. “Business school and work experience are both necessary. Many entrepreneurs have technical know-how, but they apply to business school afterwards, because they don’t know enough outside their area of expertise.”
Eduardo says his studies have made importing goods easy; calculating import taxes, organizing the logistics, figuring out value-added tax and its tax deductions. Some of the ingredients, spices and condiments used in Coyoacan are imported from Mexico. Even an authentic tortilla machine has been brought from Mexico. The price of the machine and freight were all accounted for, including freight insurance. The tortilla machine travelled from Mexico through Rotterdam and Vaasa all the way to Oulu, ending up on the street in front of Coyoacan. There ended the journey of a machine weighing hundreds of kilograms; doorstep delivery, as it said on the agreement, upon more careful inspection. Now he finds the whole ordeal rather funny. “To be honest, there is nothing to prepare you for owning a restaurant. If someone figures it out, let us know.”
One piece of advice does come up, though. You can prepare for starting up a business by helping other aspiring entrepreneurs. “Don’t think of everything in terms of money. When you can, take the chance to help someone who is doing something similar to what you are doing. You’re always going to learn from that.” Coyoacan is a year old, and everything is just starting. Eduardo is now trying to decrease costs and increase sales. There will be time to plan for the next step after the situation becomes more stable. There is no rush. “Other business owners that I know have had their restaurants for 20–25 years. There are plenty of struggles and many ups and downs, and I’m happy with that. This is a lifetime thing.”
Tradenomi joulukuu 2015
31
Video-opastusta ja työsuhdeneuvontaa TEKSTI Maarit Seeling KUVITUS 123RF
Videohaastattelun hyödyntäminen rekrytointitilanteissa yleistyy. TRAL tarjoaa jäsenpalveluna mahdollisuuden harjoitella tätä työnhakutekniikkaa.
T
RAL otti kesällä 2014 käyttöönsä oman videohaastatteluharjoituksen. Sen avulla jäsenet voivat tutustua ja harjoitella videohaastattelua työnhakutilanteessa. – Jäsenille ilmainen palvelu tutustuttaa uuteen rekrytointitapaan ja tekee järjestelmää tutuksi. Jäsen voi sen avulla kokeilla esimerkiksi miltä videohaastattelu tuntuu, onko kamera oikealla korkeudella ja valaistus oikein kohdennettu. Harjoittelu antaa valmiuksia varsinaista H-hetkeä varten, ura-asiantuntija Katri Hyvärinen TRAL:sta sanoo. Harjoituksessa haastateltava voi vain katsoa tai halutessaan harjoitella vastaamista TRAL:n urapalveluiden valitsemiin ja esittämiin yleisimpiin työhaastattelukysymyksiin. Omat vastausvideot voi lähettää napin painalluksella liittoon, jolloin onnistumisestaan saa myös palautteen uraohjaajalta. Palvelu uudistui loppuvuodesta ja uudistettuun versioon on valittu urapalvelujen toimesta viisi yleisintä haastattelukysymystä. Niiden avulla videohaastatteluun voi valmistautua. Kysymyksiin annetaan videolla lisäksi tiivis vastausehdotus.
Palveluun kannattaa tutustua – Palvelua on toistaiseksi käytetty vielä suhteellisen vähän. Yritämme nyt lisätä sen käyttöä, koska videohaastattelut työhaastattelutilanteissa kuitenkin lisääntyvät. Tämä
32 Tradenomi joulukuu 2015
on todella hyvä väline perinteisten työnhakumenetelmien rinnalle oman osaamisen ja persoonan esilletuomiseksi työnhaussa, Hyvärinen innostaa. Videohaastattelujen yleistymistä puoltavat muun muassa ne tosiasiat, että niiden kautta työnantaja saa paremman käsityksen haastateltavasta ja voi näin haastatella suuremman joukon kandidaatteja, kuin mitä muutoin olisi mahdollista. Viimeistään siinä vaiheessa, kun potentiaaliselta työnantajalta kolahtaa videohaastattelukutsu sähköpostiin, on hyvä käydä TRAL:n sivuilla katsomassa, miltä palvelu näyttää ja mitä siitä voisi saada irti. Harjoittelu madaltaa kynnystä lähteä tekemään varsinaisia työnantajalle lähetettäviä tallenteita.
Omaluottamusmies.fi-palveluun kannattaa tutustua, vaikkei juuri nyt olisi töissä ongelmia. Se soveltuu tietojen tankkauspaikaksi, jos haluaa lisää tietoa aiheesta ennen kuin ottaa yhteyttä omaan liittoonsa. Alkukesästä avautunut palvelu on rakennettu yleisilmeeltään raikkaaksi ja houkuttelevaksi. Omaluottamusmies.fi ei ole pitkiä tekstejä täyteen ahdettu tietopankki, vaan tiedot esitetään muun muassa kuvien, aikajanojen ja työkalujen avulla. Jo yhdellä silmäyksellä näkee, mistä on kyse, miten kannattaa toimia ja mistä saa tarvittaessa lisätietoja. – Palvelussa käsitellään aihealueita työelämän eri osa-alueilta, kuten perhevapaita, yt-neuvotteluja ja työhyvinvointia. Aiheet on valittu henkilöstöedustajilta saadun palautteen perusteella. Sivusto pidetään ajantasaisena, ja sisältöjä muokataan työmarkkinoilla tapahtuvien muutosten ja lakiuudistusten myötä, Blomqvist toteaa.
Vastuiden ja velvollisuuksien tiukka paketti Omaluottamusmies.fi-palvelun kunkin aiheen lopussa on nelikenttä, johon on koottu työntekijän ja työnantajan vastuut sekä oikeudet. Siinä kerrotaan, miten luottamushenkilöt ja TRAL voivat auttaa kyseisessä asiassa. Nelikenttä kokoaa samalla
aiheen olennaiset tiedot tiiviiksi paketiksi. TRAL:n jäsenet ovat seurantatietojen mukaan löytäneet hyvin uuden palvelun. Nykyinen työmarkkinatilanne saa monet miettimään sivustolla avattavia asioita, vaikkei oma työpaikka olisikaan uhattuna. – Omaluottamusmies.fi-palveluun kannattaa tutustua, vaikkei juuri nyt olisi töissä ongelmia. Yhtä lailla se soveltuu tietojen tankkauspaikaksi, jos haluaa lisää tietoa aiheesta ennen kuin ottaa yhteyttä omaan liittoonsa. Kannattaa myös kokeilla palveluun kuuluvia testejä, joiden avulla voi selvittää, miten tunnistaa työpaikkakiusaamisen tai mitä hyvä työsopimus pitää sisällään. Palkkalaskurin avulla voi samalla tarkistaa, ettei vain ole pudonnut palkkakuoppaan, Blomqvist kannustaa. à OMALUOTTAMUSMI ES.FI
Lisätiedot tral.fi/urapalvelut http://bit.ly/TRALvideohaastatteluharjoitus omaluottamusmies.fi
Luottamusmies paikalla 24/7 Liiton omaluottamusmies.fi-palvelu avaa edunvalvonnan vaikean käsitteistön selkokielelle. Verkkopalvelu tuo luottamushenkilön osaamisen käytettäväksi ajasta ja paikasta riippumatta, vuorokauden jokaisena hetkenä. – Haluamme tarjota henkilöstön edustajan apua myös niille, joiden työpaikalla sellaista ei ole valittu. Taloudellisesti vaikeina aikoina moni kaipaa tietoa työelämään liittyvissä kysymyksissä. Palvelu on kaikille avoin, joten se on myös muiden kuin jäsentemme käytettävissä, liiton asiamies Elin Blomqvist kertoo.
YogaMe-harjoitusohjelmalla stressi aisoihin LYHYTKIN joogapaussi töissä helpottaa hartiasärkyjä ja stressiä sekä kirkas-
taa ajatuksia. YogaMe-harjoitusohjelman kanssa liikuntaa voi siirtää arjen hetkiin: videot ovat lyhyitä ja tehokkaita, ja voit harjoitella vaikka työpöydän ääressä, palaverien välissä tai vaikka pitkillä lennoilla. Jäsenetuna tarjoamme loppuvuoden ajan YogaMe-sovelluksen kuukaudeksi käyttöön veloituksetta. Lue lisää verkkosivuiltamme! à TRAL.FI/JASEN EDUT
Tradenomi joulukuu 2015
33
kiperät kysymykset KYSY, ME VASTAAMME! Askarruttaako sinua esimerkiksi työsopimukseesi, edunvalvontaan, työttömyysturvaan tai jäsenetuihin liittyvät asiat? Lähetä kysymyksesi osoitteeseen toimisto@tral.fi.
TEKSTI Anu Väätäjä KUVA 123RF
1
Kuinka voin varata TRAL:n lomamökin? JÄSENET voivat varata käyttöönsä
mökkejä Rukalta, Tahkolta ja Leviltä edullisempaan jäsenhintaan. Vuokra-aika on viikko, ja talvikaudella vuokraan sisältyy myös kaksi hissilippua. Mökit ovat hyvin varusteltuja, ja ne sijaitsevat hyvien ulkoilumaastojen äärellä. Uudistimme ajanvarauskäytäntöä syksyn aikana ja luovuimme arvontakäytännöstä. Rukan ja Levin mökkien osalta on edelleenkin tietyt varausajat tietyille viikoille, mutta tyhjäksi jääneet viikot voi varata suoraan sivujemme kautta. Ensi vuoden aikataulut sekä ajantasainen varauskalenteri löytyvät verkkosivuiltamme.
2
Koska jäsenmaksualennusta voi hakea? MYÖNNÄMME jäsenmaksualennusta
50 prosenttia yli kolmen kuukauden palkattoman jakson, kuten työttömyyden, sairausloman, opinto- tai perhevapaan ajalta. Alennusta voi hakea sivuiltamme löytyvän lomakkeen tai verkkoasiointimme kautta. Jäsenmaksualennusta voi saada takautuvasti palkattoman jakson alusta lukien. Vuotta 2015 koskevat jäsenmaksualennushakemukset on toimitettava TRAL:lle viimeistään helmikuun 2016 loppuun mennessä. Sen jälkeen alennuksia ei enää myönnetä edelliselle vuodelle.
3
Haluan käyttää jäsenedut.fi:n palvelun jäsenetuja. Kuinka toimin? JÄSENEDUT-PALVELU tarjoaa ajan-
kohtaisia alennuksia ja tarjouksia TRAL:n jäsenille ja heidän perheenjäsenilleen. Valikoimasta löydät monipuolisia alennuksia esimerkiksi matkailuun, terveydenhoitoon sekä vapaa-aikaan liittyviin palveluihin. Mobiilijäsenkortistamme löydät ”Tarjoukset”-välilehden alta jäsenedut.fi-palvelun logon ja kuvauksen. Tätä näyttämällä eri liikkeissä voit osoittaa olevasi TRAL:n jäsen ja palvelun piirissä.
à TRAL.FI/JASENMAKSUALEN NUKSET
à JASEN EDUT.FI
à TRAL.FI/MOKIT
4
Mitä hyödyn, kun suosittelen TRAL:n jäsenyyttä? KUN TRADENOMIKAVERISI liittyy
suosittelusi perusteella TRAL:n jäseneksi, saat palkinnoksi 50 euron lahjakortin. Opiskelijoiden musta- tai kultatason uuteen jäsenyyteen johtava palkkio on 20 euroa. Tarjoamme myös uusille jäsenille loppuvuoden jäsenyyden maksutta! à LI ITY.TRAL.FI
34 Tradenomi joulukuu 2015
Yleisjohto
Palveluyksikkö
Mika Varjonen Toiminnanjohtaja puh. 040 001 69 00 mika.varjonen@tral.fi
Tomi Kouva Palvelupäällikkö puh. 020 155 8813 tomi.kouva@tral.fi
Kira Närhi Johdon assistentti puh. 020 155 8805 kira.narhi@tral.fi
Katri Hyvärinen Ura-asiantuntija puh. 020 155 8806 katri.hyvarinen@tral.fi
Edunvalvontayksikkö Ville-Veikko Rantamaula Yksikönjohtaja puh. 020 155 8804 ville-veikko.rantamaula@tral.fi Elena Gorschkow-Salonranta Asiamies puh. 050 571 5655 elena.gorschkow-salonranta@tral.fi Elin Blomqvist Asiamies puh. 040 775 3040 elin.blomqvist@tral.fi Veli-Matti Peltola Opiskelija- ja nuorisoasiamies puh. 040 842 5358 veli-matti.peltola@tral.fi Maija Lindeman Asiamies, perhevapaalla
Lakiyksikkö Esa Schön Johtava lakimies puh. 020 155 8808 esa.schon@tral.fi Viivi Mäkinen Työsuhdelakimies puh. 020 155 8811 viivi.makinen@tral.fi Katariina Tirri-Nuotto Työsuhdelakimies puh. 020 155 8810 katariina.tirri-nuotto@tral.fi Tomàs O´Shaughnessy Työsuhdeneuvoja puh. 020 155 8815 tomas.oshaughnessy@tral.fi Niina Riipinen Työsuhdelakimies, perhevapaalla
Kaisa Pihlajakoski Tiiminvetäjä puh. 020 155 8807 kaisa.pihlajakoski@tral.fi Päivi Tenhunen Toimistoassistentti puh. 020 155 8812 paivi.tenhunen@tral.fi
Viestintä- ja yhteiskuntayksikkö Anu Väätäjä Viestintäpäällikkö, päätoimittaja puh. 020 155 8802 anu.vaataja@tral.fi Mari Lohisalo Viestinnän suunnittelija puh. 040 767 9925 mari.lohisalo@tral.fi Mikko Vieltojärvi Asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka puh. 044 534 5294 mikko.vieltojarvi@tral.fi
Tradenomiliitto TRAL RY www.tral.fi Löydät meidät myös Facebookista, Twitteristä, Instagramista ja LinkedInistä. TRAL:n toimisto Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. 020 155 8800 (vaihde) Avoinna ma–to klo 9–16, pe 10–16 Jäsenpalvelut ja -edut: toimisto@tral.fi Jäsenmaksut, liittymiset, jäsentietojen muutokset, alennushakemukset: jasenasiat@tral.fi Palkkaneuvonta: palkkaneuvonta@tral.fi Työsuhde- ja työttömyysturvaneuvonta: lakiasiat@tral.fi Työttömyyskassa IAET-kassa: Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki Puhelinpalvelu: (09) 4763 7600, ma–to klo 10–15, pe 10–13 Asiakaspalvelupiste: Ratavartijankatu 2 B, palvelee ma–ke klo 10–15 ja pe klo 10–13, ti ja to suljettu. Faksi (09) 4763 7690
Tradenomi joulukuu 2015
35
KUINKA SELVIÄISIT KAIKESTA jos jäisit yksin?
Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Esimerkiksi TRAL:n 44-vuotiaalle jäsenelle henkivakuutus 50 000 euron turvalla maksaa 6 euroa kuussa. Nyt saat kaikkiin uusiin Primus-henki- ja -tapaturmavakuutuksiin lisäetuna 2000 euron Selviytymisturvan, joka on lisäkorvaus kuolemantapauksessa. Eiköhän hoideta asia kuntoon saman tien! Kattavimman vakuutusturvan koko perheelle saat osoitteesta
Nyt älle ä kaupan p
2000 € TURVA SELVIYTYMIS
K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA
henkivakuutuskuntoon.fi Primus on tutkitusti Suomen edullisin henkivakuutus (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013). Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.