Tradenomi 2/2021

TRADENOMI Tradenomien jäsenlehti

Teema

25-vuotias tradenomitutkinto on paikkansa löytänyt

10 Ota haltuun

Mentorointi: Loistava tapa kehittää omaa osaamista

24 Ytimessä

Mikä määrittää palkat tulevaisuudessa?

30

TRADENOMI JOHAN SIRÉN:

”Voin tehdä työssäni mitä vain, mutta en kaikkea” 18

2/2021

Vuokraus onnistuu meillä kätevästi.

Myös etänä!

Voit vuokrata itsellesi asunnon ilman ruuhkaisia esittelyjä. www.asuntohakemus.fi Jos tarvitset sijoitusasuntoosi uuden vuokralaisen, anna meidän hoitaa asia kuntoon puolestasi. www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300

Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä.

Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 Helsinki – Uusimaa – Turku – Tampere – Lahti – Oulu

Pääkkäri Tradenomit ja amk:t ansaitsevat arvostuksensa

A

mmattikorkeakouluja, tradenomitutkintoa ja yhteisöämme yhdistää 25. juhlavuosi. Monien käänteiden kautta on päädytty nykytilaan, jossa tutkinnon tuottamalle osaamiselle riittää työmarkkinoilla kysyntää.

Koko amk-sektoria on aina leimannut vain ja ainoastaan muutos, joka on tehnyt ammattikorkeakouluista ketteriä. Puhumattakaan voimakkaasta vastakkainasettelusta, josta aikoinaan lähdettiin liikkeelle. Vuonna 1999 julkaistussa tutkimuksessa epäiltiin, ettei ”tradenomitutkinnon opettajien ’rahkeet’ millään riitä korkeakoulutasoiseen opetukseen”*. Tutkinto nähtiin tuolloin erityisesti tiedekorkeakoulujen taholta puhtaasti opistokoulutuksen jatkeena, jota keinotekoisesti yritettiin muuttaa korkeakoulutukseksi.

Iloksemme voimme jättää nämä epäilyt ja ennakkoluulot taaksemme.

Kehitettävää toki riittää vieläkin tuttujen aiheiden piirissä: laatu, saavutettavuus, rahoitus ja volyymi. Ja niistä on syytäkin puhua. Nykyisellään tavoitellaan korkeakoulutusta yhä suuremmalle määrälle ikäluokkia, mikä sinällään on kannatettava ajatus, sillä Suomi elää osaamisesta.

Korkeakoulutuksen saavutettavuutta voidaan lisätä digitalisaation kautta ja toivottavasti tämän ymmärtävät myös ne päättäjät, jotka oman kuntansa elinvoimaa pohtivat. Samalla valtakunnallisesti on suunnattava aloituspaikkoja aloille, jossa selvästi on pulaa

tekijöistä. Sellaista ei ole tradenomitutkinnon osalta nähtävissä.

Alusta saakka yksi yhteisömme perustehtävistä on ollut tutkinnon arvostuksen lisääminen ja näin juhlavuotenamme se näkyy syyskaudella kampanjan muodossa. Haluamme tuoda esiin tradenomien monipuolista osaamista, tutkinnon merkitystä työelämälle ja sitä kautta mahdollistaa jokaisen tradenomin menestystä urallaan.

Nostetaan yhdessä malja ammattikorkeakouluille ja tradenomitutkinnolle!

“Korkeakoulutuksen saavutettavuutta voidaan lisätä digitalisaation kautta.”

Anu Väätäjä Viestintäjohtaja, päätoimittaja Twitter: @AnuVaataja

*Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimuskeskuksen raportti: 46 ”Ekonomi vai tradenomi?”, 1999

TRADENOMI

3

2 21

Tradenomilehti löytyy myös verkosta! tradenomi.fi

/

10

Tradenomitutkinto täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Miten kaikki alkoi, missä mennään nyt ja miltä tulevaisuus näyttää?

18

24

30

Brand managerina työskentelevä Johan Sirén haluaa tehdä asioita isommin, nopeammin ja paremmin – resurssien puitteissa.

Taitava mentori saa mentoroitavan löytämään itse vastaukset häntä askarruttaviin kysymyksiin.

Mutta mitä mentorointi on parhaimmillaan?

Tradenomien jäsenyys tarjoaa lukuisia etuja työsuhdeneuvonnasta syksyllä alkavaan mentorointiohjelmaan. Etuihin kuuluu myös pankkipalveluja.

Julkaisija: Tradenomiliitto TRAL ry, p. 020 155 8800, f. 020 155 8809, toimisto@tradenomi.fi, www.tradenomi.fi Päätoimittaja: Anu Väätäjä, p. 020 155 8802, anu.vaataja@tradenomi.fi Toimitus: Otavamedia Oy Asiakasvastaava tuottaja: Päivi Laakso, p. 050 3275 328, paivi.laakso@otava.fi Mediamyynti: Kari Salko, p. 0400 604 133, kari@karisalko.com Paino: PunaMusta Oy Tilaukset ja osoitteenmuutokset toimisto@tradenomi.fi. Lehti postitetaan liiton jäsenille ja sidosryhmille. Tilaus-

4

TRADENOMI

hinta 30 euroa/vuosi. Tradenomi ilmestyy 4 kertaa vuonna 2021. Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa 2021. Painos 26 000 kpl. Aikakausmedia ry:n jäsen.

19. vuosikerta. ISSN 1457-3792

Tradenomit www.tradenomi.fi Löydät meidät myös Facebookista, Twitteristä, Instagramista ja LinkedInistä.

Toimisto Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. 020 155 8800 (vaihde) Avoinna ma–to klo 9–16, pe 10–16

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ tradenomi.fi Jäsenpalvelut ja -edut: toimisto@tradenomi.fi Jäsenmaksut, liittymiset, jäsentietojen muutokset, alennushakemukset: jasenasiat@tradenomi.fi Työsuhdeneuvonta ja lakipalvelut: lakiasiat@tradenomi.fi Työttömyysturvaneuvonta: tyottomyysturva@tradenomi.fi

Palkkaneuvonta: palkkaneuvonta@tradenomi.fi Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKO Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki Puhelinpalvelu: (09) 4763 7600, ma–to klo 10–15, pe 10–13.

Asiakaspalvelupiste palvelee ajanvarauksella. Ajan voi varata itse ajanvarauskalenterista: kokokassa.fi

Yksi meistä Jaana Komscha-Härkönen laulaa hyvää oloa.

Miksi sinusta tuli tradenomi ?

Tutkinto mahdollisti erilaisia urapolkuja ja jätti valinnanvaraa, mutta antoi eväät työelämään. Suoritin myös YAMK:n, sillä halusin syventää opintoja koulutusohjelmalla, joka tähtäsi yrittäjyyden ja liiketoiminnan osaamiseen.

Lisäksi Haaga-Helian StartUp Schoolissa sain sparrausta yrityksen perustamiseen.

Miten päädyit harrastamaan laulua?

Tykkäsin laulaa Singstaria, ja kun minulla oli polttarit, minut vietiin studiolle. Sen omistaja ehdotti, että voisin mennä laulutunneille.

Otin sitten selvää, että harrastuksen voi aloittaa aikuisenakin.

Mitä laulaminen merkitsee sinulle?

Paras muisto opiskeluajalta?

Teksti: Tarja Västilä // Kuva: Ville Rinne

Kuumottavinta oli kertoa karjalanpiirakkaperinteestä ranskaksi opiskelijoiden edessä. Muistoihin ovat jääneet myös haalarivaput kavereiden kanssa.

Heistä tuli elinikäisiä ystäviä.

Laulaminen on elämän eliksiiriä: siitä tulee hyvä olo. Se on tapa käynnistää aivot uudelleen ja prosessoida elämän eri asioita: laulaen tunnen, mitä minulle itselleni kuuluu. Kappalevalinnat kuvastavat mielen maisemaani. Kun menen maanantaiaamuna laulutunnille, saan luovuusbuustin ja viikko lähtee hyvin käyntiin. On kuin kävisin terapiassa.

Jos pystyn välittämään laulamalla tunteita, olen onnistunut isosti. Ilman lauluharrastusta en olisi yrittäjä.

Perheesi, urasi ja missä nyt työskentelet?

Perheeseeni kuuluvat aviomies ja kolme lasta. Asumme Arabianrannassa Helsingissä. Perustimme Break Finland -yrityksen vuonna 2017. Tarjoamme työyhteisöille eripituisia online-breikkejä, ohjattuja luovia aktiviteetteja. Breikit voivat liittyä vuorovaikutukseen, työelämän tai mielen taitoihin tai äänenkäyttöön asiakkaan tarpeiden mukaisesti.

KATSO VIDEO! Katso videolta, mitä hyötyä Tradenomien jäsenyydestä on Jaanalle. tradenomi.fi TRADENOMI

5

Ajassa Uratoiveiden selkeyttäminen avaa ovia tradenominaisille

T

radenominaisten omien uratoiveiden ja -haaveiden selkeyttäminen ja oman osaamisen arvostaminen ovat keskeisiä avaimia kohti monipuolista, palkitsevaa ja merkityksellistä työuraa.

Yrittäjyys- ja palkkaneuvottelutaitojen harjoittelu antaa lisää potkua tradenominaisten urakehitykseen. Keväällä julkaistun tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että naistradenomit pitävät työn sisällön kehittymistä palkan kehitystä tärkeämpänä.

Urakehitykseen ja palkkaan liittyvät toiveet ilmaistaan tyypillisesti kehityskeskusteluissa ja työpaikan vaihdon yhteydessä – tai ei koskaan.

Ura- ja palkkakehitystä voivat haitata naistradenomien aikaisempi heikompi neuvottelu- tai työkokemus tai yritteliäisyyden puute, vaikka kokemuksen ja iän myötä usko itseen vahvistuukin.

Naisten mielestä vaikeinta palkkaneuvotteluissa on ottaa palkka ja sen kehitys puheeksi, arvottaa oma osaaminen suhteessa muihin sekä palkkatoivomuksen perusteleminen esihenkilölle. Myös kulloisenkin työpaikan palkkatason selvittäminen oman palkkatoivomuksen perusteeksi voi olla hankalaa.

Tulosten mukaan tradenominaiset huomioivat harvoin, mitä pitkäaikaisvaikutuksia palkan kehityksellä on esimerkiksi eläkkeeseen tai vuosituloihin.

Palkkaneuvotteluissa menestyminen nykyistä paremmin edellyttää oman osaamisen tunnistamista, arvostamista ja sanoittamista sekä palkkaneuvottelutaitojen kehittämistä ja harjoittelemista etukäteen.

Lisäpotkua tradenominaisten urakehitykseen!

Tradenominaiset liike-elämän vaikuttajina työuralla edistymisen ja palkkakehityksen näkökulmasta -kyselytutkimus toteutettiin vuosina 2020–2021 Tradenomien ja Haaga-Helia amk:n yhteistyönä. tradenomi.fi

Riikka

MIEHET Viime vuoden aikana etätyöt lisääntyivät 44 prosentilla. Työllisten miesten määrä tippui 13 000 henkilöllä.

44

%

Lähde: Sukupuolten välinen tasa-arvo Suomessa / Tilastokeskus

6

TRADENOMI

Pandemia on vaikuttanut eri tavoin miehiin ja naisiin. Naisten työllisyys laski enemmän viime vuoden aikana, ja naiset kokivat miehiä useammin yksinäisyyden lisääntyneen.

53,3

%

NAISET Etätyöt lisääntyivät 53,3 prosentilla naisista, ja työllisten määrä putosi 25 000 hengellä.

3x pinnalla Työttömyysturvaan on tehty pandemian vuoksi useita väliaikaisia muutoksia. Osa niistä päättyy kesäkuun lopussa, mutta osalle valmistellaan jatkoa.

1

Opintojen pää- tai sivutoimisuutta ei tutkita TE-toimistoissa 31.12.2021 saakka eli opinnot lomautuksen aikana eivät estä työttömyysturvan saamista.

Akava: Tieteen rahoitusta ei pidä heikentää AKAVA on pettynyt hallituksen aikeisiin leikata tieteen ja tutkimuksen rahoitusta vuosina 2022 ja 2023. Leikkaukset ovat rajussa ristiriidassa voimassa olevan hallitusohjelman tavoitteiden sekä hallituksen TKI-tiekartan kanssa, Akava korostaa.

Hallitus päätti puoliväliriihessä opetusja kulttuuriministeriön hallinnonalaa koskevasta 35 miljoonan euron sopeutuksesta.

Tämän lisäksi Veikkauksen rahapelitoiminnan tuottojen riittämätön kompensaatio on aiheuttamassa heikennyksiä tieteen rahoitukseen.

Kehysriihen jälkeen hallitus ilmoitti, että koulutus ja opintososiaaliset etuudet jätetään sopeutusten ulkopuolelle. Tieteessä leikkauslistalle jäävät kuitenkin muun muassa Suomen Akatemian myöntövaltuudet.

Akava vaatii hallitukselta sitoutumista tavoitteeseen nostaa suomalaisten osaamis- ja koulutustasoa, jonka mukaan vuonna 2030 vähintään puolet nuorista

Lomautetun opinnot

ikäluokista suorittaa korkeakoulututkinnon. Se edellyttää vahvaa tieteen ja tutkimuksen rahoitusta. Akava painottaa osaamisohjelmassaan koulutustason nostamista, riittävien resurssien varmistamista, jatkuvan oppimisen tärkeyttä sekä koulutusjärjestelmän kansainvälisyyttä.

Lähes kaikki eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet edistämään tavoitetta, että vähintään puolet nuorista ikäluokista suorittaa korkeakoulututkinnon vuonna 2030.

Akava pitää tavoitetta yhtenä lähivuosien koulutuspolitiikan keskeisimmistä kysymyksistä.

Tuoreessa osaamisohjelmassaan Akava esittää korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämistä erityisesti työvoimapula-aloille.

Lisäysten pitää perustua luotettavaan ennakointitietoon työmarkkinoiden tarpeesta. Samalla kun aloituspaikkoja lisätään, on panostettava koulutuksen laatuun sekä opetus- ja tutkimushenkilöstön jaksamiseen. akava.fi

2

3

Suojaosan korotus Ansiopäivärahan suojaosa työtuloille on 500 €/kk (normaalisti 300 €/kk) 30.6.2021 saakka. Hallitus on esittänyt muutoksen jatkamista 31.12.2021 saakka.

Yrittäjän työttömyysturva Yrittäjä voi saada Kelasta työttömyystukea 30.6.2021 saakka, jos yritystoiminnan tulot ovat laskeneet koronan vuoksi. Tavallisesti päätoiminen yrittäjä ei voi saada työttömyysturvaa. Hallitus on esittänyt muutoksen jatkamista 31.12.2021 saakka.

Muistathan, että työttö e myysturvaneuvontamm on apunasi näissä kysymyksissä!

Harri

Nimityksiä toimistolla OTM Riikka Patoharju aloitti työnsä 11.3.2021 työsuhdejuristina. Hänen vastuullaan on jäsenten työja virkasuhdeasioihin liittyvä neuvonta ja kouluttaminen sekä työsuhderiitojen selvittäminen. Tehtävä on perhevapaasijaisuus.

Patoharju siirtyi Tradenomeihin Nordic Regional Airlines Oy:stä HR-päällikön

tehtävistä. Aiemmin hän on työskennellyt työoikeuden ja sosiaaliturvan parissa virkamiehenä sosiaali- ja terveysministeriössä sekä lakimiehenä Tehy ry:ssä.

Harri Westerlund aloitti 19.4.2021 erityisasiantuntijana vaikuttamisyksikössä. Hänen vastuullaan on julkisen sektorin edunvalvonta ja luottamusmiestoiminnan kehittäminen. Teh-

tävään sisältyy myös jäsenistön neuvontaa ja kouluttamista.

Westerlund on koulutukseltaan yleisesikuntaupseeri ja hän siirtyi Tradenomeihin puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen hallintosektorin johtajan tehtävistä. Aiemmin hän on toiminut puolustusvoimien päätoimisena pääluottamusmiehenä ja Upseeriliitto ry:n puheenjohtajana.

TRADENOMI

7

Ajassa

Sanottua

”YAMK-tutkinnon suorittaneiden urakehityksen kohti johtavia tehtäviä tai virkoja julkisella sektorilla ei pitäisi jäädä kiinni osaamisvaatimusten täyttämisestä tai tutkinnon asemasta.”

Henna Hirvonen, erityisasiantuntija tradenomi.fi/kuntavaalit

Kysy meiltä

Kannattako tradenomiksi opiskella?

Vastaus: Tradenomitutkinto antaa rajattomat mahdollisuudet työllistyä mille tahansa toimialalle ja tutkinnon tuottamalle osaamiselle on työmarkkinoilla kysyntää.

Kokosimme perustietoa tutkinnosta, sen antamista valmiuksista ja mahdollisuuksista osoitteeseen tradenomiksi.fi. Sivustolta löydät vinkkejä opiskeluun ja urasuunnitteluun sekä tietoa opintoihin hakeutumisesta.

Sisältö on suunnattu ensisijaisesti tradenomiopintoja harkitseville. Oppilaitokset voivat hyödyntää sisältöjä opinto-ohjauksen tukena ja tilata sitä kautta tradenomin kertomaan opiskelijoille lisää tutkinnosta ja työelämästä. tradenomiksi.fi

No limits -kiertueella puhutaan palkoista

CONTROLLERIN

ASIANTUNTIJAOHJELMA

Varmista reitti seuraaville askelille

Kattavan ja syvällisen ohjelman avulla päivität osaamisesi ja parannat vuoropuhelua johdon ja laskentatoimen välillä. Koulutus soveltuu niin taloushallinnon ammattilaisille kuin yrityksen päätöksentekijöillekin.

HAE NYT!

» Haku 10.9.2021 mennessä – alkaa syyskuussa 2021 » Lähiopiskelupäivät Lahdessa » Kokonaisuuden hinta 7 200 € + alv, laajuus 42 op » Mahdollisuus koota moduuleista juuri sinulle sopiva kokonaisuus LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMISET lut.fi/controller Koulutuspäällikkö Nina Kykkänen nina.kykkanen@lut.fi | puh. 040 766 7987 LUT-täydennyskoulutus tarjoaa monipuolisia koulutuspalveluja yrityksille ja yksilöille: asiantuntijaohjelmia, moduuleja sekä yrityskohtaisesti räätälöityjä koulutuksia.

OLEMME kevään aikana jälleen käynnistäneet No

limits -kiertueen, joka poikkeusolosuhteiden takia toteutuu kokonaan verkossa. Kiertueen webinaareissa keskustelemme palkkauksesta ja palkitsemisen eri muodoista toimiala- ja yrityskohtaisesti.

Asiantuntijoidemme johdolla tilaisuuksissa käydään läpi toimialakohtaisia palkkatilastoja tradenomien näkökulmasta. Palkkatietouden lisäämiseksi avaamme palkkausjärjestelmien merkitystä ja sisältöjä sekä keskustelemme palkka-avoimuudesta yhdessä vieraidemme kanssa. Osallistumalla saat uutta tietoa palkoista ja halutessasi pääset pohtimaan anonyymisti rahan sekä muiden etujen merkitystä. Samalla voit verkottua oman alasi ja yrityksesi muiden tradenomien kanssa.

Kiertueen webinaarien aikataulut löydät sivujemme tapahtumakalenterista.

Jatkamme kiertuetta samalla teemalla syyskaudella ja mahdollisuuksien mukaan tilaisuuksia järjestetään webinaarien lisäksi myös perinteiseen tapaan.

Tervetuloa mukaan! tradenomi.fi/tapahtumat

Numeroin Palkoissa maltillista nousua Ylempien toimihenkiköiden mediaanipalkka oli viime vuonna 4 478 €.

Juuri työelämään siirtyneiden mediaanipalkka koko YTN:n tasolla oli 3 050 € kuukaudessa. Eniten ansaitaan rahoitus-, vakuutus- ja metsäaloilla, palkkataso on matalin suunnittelu- ja järjestöaloilla.

Mediaanipalkat* eri toimialoilla

> 5000 €

4700 € 4350 € Teollisuus

Palveluala

Vakuutus, rahoitus, metsäala

Vastaajista oli...

52 % 77 %

tulospalkkauksen piirissä saanut tulospalkkiota vuoden sisällä

7%

3971 € 3800 € Suunnitteluala

vuosiansiosta oli tulospalkkion mediaani

Keskimääräinen työaika

39,8 h

Ylityöt ja niiden korvaukset

25 % 26 % 38 % 26 % Ei tee lainkaan ylitöitä

Ylityötä tekevistä saa lain mukaiset korotukset

Työmäärä

11 % 42 % 43 % 3 %

Jatkuvasti liian suuri

Ajoittain liian suuri

Sopiva

Järjestöala

Liian pieni

Ylityöt korvataan ilman korotuksia vapaana tai rahana

Ei korvata

Työsuhteen varmuus

31 %

Lomautukset tai irtisanomiset mahdollisia tai todennäköisiä

*) Mediaani on jakauman ”tyypillinen” arvo eli suuruusjärjestykseen asetetun lukujoukon keskimmäinen arvo.

Lähde: YTN data 2020, ytn.fi/tutkittuatietoa. Ylemmät Toimihenkilöt YTN on Akavan yksityisen sektorin neuvottelujärjestö.

TRADENOMI

9

Teema

10

TRADENOMI

Tradenomi –analyyttinen soveltaja tuntee työelämän Tradenomeja on koulutettu nyt 25 vuotta. Kaksi rehtoria ja kaksi tradenomia kertovat koulutuksen alkuajoista, miten se on kehittynyt ja mitkä ovat tradenomitutkinnon vahvuudet.

Te k s t i : Tarja Sinervo / / K u v i t u s : Anna-Kaisa Jormanainen

T

radenomitutkinnot saivat alkunsa ammattikorkeakoulujärjestelmän syntymisen yhteydessä, kertoo Haaga-Helian rehtori ja toimitusjohtaja Teemu Kokko, joka on toiminut alalla yli 35 vuotta.

– Suurin syy tutkintojen syntyyn olivat työelämän osaamisvaatimusten kasvu, että tarvittiin muunkinlaista koulutusta kuin mitä ammattikoulu ja yliopisto antavat. Kun tuli sopiva tilaisuus, amk-järjestelmä alkoi rakentua.

Ensimmäiset 22 ammattikorkeakoulua sai kokeiluluvan 1990-luvun alkupuolella ja toimivat ensin väliaikaisina. Laki ammattikorkeakouluista astui voimaan 1994 ja niiden toiminta vakinaistui.

– Merkonomitutkinnon ylioppilastaustaisesta koulutuksesta lähdettiin muodostamaan tradenomikoulutusta. Siinä tehtiin todella mittava kehitystyö. Opistotason tutkintoon lisättiin korkeakoulutason elementtejä, kuten opinnäytetyöt. Aluksi koulutettiin vain amk-tradenomeja. Vuonna 2002 alkoi yamk-tason koulutuskokeilu, joka vakiintui 2005. Nyt koulutus mahdollistaa jatkamisen tohtoriopintoihin saakka, Kokko kertoo.

Opinnot tempaisivat mukaansa Nykyään Laureassa lehtorina toimiva Aapo Hollanti aloitti tradenomiopinnot vuonna 1997.

– En ollut lukiossa lukijatyyppi ja taisin aloittaa opinnot opinto-ohjaajan suosituksesta. En juuri tiennyt, mihin olen menossa, mutta opinnot tempaisivat mukaansa.

Keski-Pohjanmaalta kun olen, minulle oli aina selvää, että jossain vaiheessa olen yrittäjä. Ensimmäisen yritys syntyi vuonna 2000 ja Mainostoimisto Halon perustin kolmen opiskelukaverin kanssa 2005.

– Kun 2009 palasin opiskelemaan yamk-tradenomin tutkintoa, olin 32-vuotias ja pänttääminen sujui jo hyvin. Samalla jatkoin Halon toimitusjohtajana, kunnes toteutin lapsuusaikaisen haaveen opettajan ammatista, ammattikorkeassa sekin.

Nyt olen Halossa hallituksen puheenjohtaja, mutta päätyökseni lehtori Laurean Hyvinkään kampuksella. Halusin opettamaan juuri sinne sen tähden, että Hyvinkäällä suurin osa opinnoista suoritetaan työelämän projektien kautta, Hollanti kertoo tarinaansa.

– Minullakaan ei ollut lukion jälkeen selkeää tavoitetta tulevasta työstä. Päätin valita

TRADENOMI

11

Teema

yleissivistävän vaihtoehdon ja aloitin tradenomiopinnot Haaga-Heliassa vuonna 2014, kertoo Kaisu Hilska.

Suomen suurimpiin kuuluva ammattikorkeakoulu tarjosi hänelle runsaasti vaihtoehtoja.

– Perusopintojen aikana saa tutustua eri aiheisiin ja se avaa laajan skaalan uramahdollisuuksia. Ammattikorkeakoulu tukee hyvin työllistymistä, koska teemme yhteistyötä työelämän kanssa jo opintojen aikana. Erikoistuin kansainväliseen kauppaan ja logistiikkaan.

Eräällä kurssilla pääsimme tutustumaan ravintolaan, joka tarvitsi apua logistiikan toimivuuden kehittämisessä. Tehtävä oli todella käytännönläheinen, ei helppo, mutta kiinnostava, Hilska kertoo.

Hän innostui mukaan myös opiskelijoiden aktiivitoimintaan ja on edelleen Pääkaupunkiseudun tradenomien puheenjohtajana. Hän valmistui 2019 ja työskentelee nyt logistiikkakoordinaattorina espoolaisessa yrityksessä, jolla on toimintaa myös Ranskassa, Isossa-Britanniassa ja Ruotsissa.

Opettajakeskeisyydestä opiskelijakeskeisyyteen Teemu Kokko ja Lapin ammattikorkeakoulun rehtori Riitta Rissanen ovat olleet kehittämässä tradenomi-

1960–1970

Ammattikorkeakouluja syntyy Euroopassa ja keskustelu aiheesta Suomessa käynnistyy.

12

TRADENOMI

1989

Opetusministeri Christoffer Taxell käynnistää ammattikorkeakoulujen perustamisehdotuksen valmistelun.

1990

tutkintoja niiden alkumetreiltä saakka. Molempien mielestä suurin muutos on ollut siirtyminen opettajakeskeisyydestä opiskelijakeskeisyyteen.

– Tänä päivänä osaamisen hankkiminen on keskiössä, ja työelämärelevanssi on kasvanut koko ajan.

Alkuvuosina se ei ollut vielä yhtä toimivaa kuin nyt, kun yritykset ovat lähes kaikessa mukana, kertoo Kokko.

– Opetusmenetelmät ovat hyvin monimuotoisia.

Osin käytämme perinteisiä luentoja, ryhmätöitä ja itseopiskelua, mutta pääpaino on tiedon soveltamisessa ja tiiviissä yhteydessä työelämään. Digitaalisuus on tullut mukaan kaikkeen tekemiseen ja menetelmät ovat monipuolistuneet. Niitä uudistetaan aina kulloisenkin tiedon mukaan ja ketterä uusiutuminen onkin vahvuutemme, Rissanen kertoo.

Hänelle liiketoimintaosaaminen tarkoittaa sitä, että pystyy tuottamaan ratkaisuja, analysoimaan tietoa, vetämään niistä johtopäätöksiä ja näkemään ilmiöt isommin. Tärkeää opetuksessa on projektioppimisen menetelmien soveltaminen käytäntöön.

Joka opinahjolla on paikkansa Tradenomeja koulutetaan 22:ssa eri ammattikorkeakoulussa, mutta keskinäinen työnjako toimii.

– Tradenomeja tarvitaan paljon ympäri Suomea.

Me kouluttajat tunnemme toisemme ja meillä on erittäin hyvää vuositasolla tapahtuvaa yhteistyötä keskenämme. Kaikilla on aika selkeä käsitys siitä, mitkä ovat tarvittavat geneeriset osattavat asiat ja sen rinnalle kukin korkeakoulu rakentaa oman profiilinsa mukaista toimintaa. Meillä vahvana on kansainvälisyys ja laaja tarjonta, kertoo Kokko.

Rissanen muistuttaa, että laki määrittelee ammattikorkeakouluille vahvan alueellisen merkityksen.

– Osaamisen ja elinvoiman rakentaminen lähtee siitä, että meillä on lonkerot työelämän verkostoihin ja sitä kautta vahvistamme alueen osaamistasoa. Yrityskumppanimme saavat vierailla koulutuksissa ja teemme heille opinnäytetöitä. Vuorovaikutus on huokoista ja moni alue saattaisi voida aika heikosti ilman

Eduskunta hyväksyy suunnitelman ammattikorkeakoulukokeilusta.

1991

Ammattikorkeakoulukokeilu käynnistyy.

1995

Laki amk-opinnoista voimaan, ensimmäiset tradenomit valmistuvat ilman tutkint onimikettä.

1996

Ensimmäiset amk:t vakinaistetaan, tradenomi-tutkintonimike otetaan käyttöön.

“Koulutuksessa yhdistyvät käytäntö, teoria ja työelämärelevanssi.” ammattikorkeakoulua. Emme kuitenkaan askaroi Lapissa vain alueellisten asioiden parissa. Torniossa profiloidumme digitaalisuuteen, Rovaniemen erityisaloja ovat vastuullinen liiketoiminta, riskien hallinta ja taloushallinnon osaaminen. Molemmilla kampuksilla kansainvälisyys on tärkeää, hän kertoo.

Miksi kannattaa opiskella tradenomiksi?

Kokko uskoo vakaasti, että tämä päivänä tradenomikoulutuksella on keskeinen rooli Suomessa.

– Tradenomit ovat yksi maamme tärkeimmistä moottoreista, koska koulutuksessa on onnistuttu yhdistämään käytäntö ja teoria sekä korkea työelämärelevanssi. Tradenomit pyörittävät todella monia liiketoiminnan osa-alueita, myös sellaisia, jotka eivät liity kauppaan. Rakennustyömailla 30 prosenttia asiantuntijoista voi olla tradenomeja, jotka vastaavat ostoista ja työvoiman hallinnasta, hän kertoo.

Rissanen näkee tradenomikoulutuksen hyvin vetovoimaisena.

– Tradenomitutkintojen tuottamaa osaamista tarvitaan yhä enemmän eri aloilla yhteiskunnassa. Jos perinteisesti pankki-, finanssi- ja talousala ovat olleet työllistymisaloja, niin nykyään tradenomeja tarvitaan teollisuus, sote-, hyvinvointi-, vakuutus-, informaatio-, rakennus- ja kuljetusalalle sekä kuntien ja valtion tehtäviin.

– Talouden ja liiketoiminnan osaamisella on iso merkitys maailmassa globaalisti. Tarvitaan oivaltavaa talousajattelua, ei vain hyötynäkökulmasta, vaan ymmärrystä, miten talouden lainalaisuudet toimivat.

Koulutuksen aikana on hyvä mahdollisuus rakentaa kontakteja työelämään, kun opetusta tehdään työelämän kanssa, Rissanen kertoo.

2002

YAMK-tutkinnon kokeilu käynnistyy.

2003

Lainsäädäntöä uudistetaan ja amk:t saavat itsehallinnon.

2005

YAMK-tutkinto vakinaistetaan.

2015

Laaja amk-uudistus: toimilupien uudistaminen ja amk:t muuttuvat osakeyhtiöiksi.

2021

Tradenomeja on valmistunut noin 130 000 ja tradenomi YAMK -tutkintoja on suoritettu 7 800.

TRADENOMI

13

Teema

Millaista on tradenomin työ vuonna 2050?

Rehtori Teemu Kokko:

Tradenomitutkinnon tulevaisuus näyttää todella valoisalta – Vuonna 2050 tradenomit ovat yhteiskunnan kehityksen keskiössä toimivia asiantuntijoita. Uskon, että he kamppailevat tasavertaisesti työpaikoista tiedekorkeakoulusta valmistuneiden kanssa.

Tulevaisuudessa on paljon myös niitä tradenomeja, jotka tekevät myöhemmin yamk-tutkinnon ja niitä, jotka menevät korkeakouluun. Siirtymää ja yhteistyötä molempiin suuntiin tulee tapahtumaan. Toivon, että 2050 tradenomeilla on vahva setti geneerisiä taitoja, jotka kaikki hallitsevat hyvin, sekä lisäksi pitkälle erikoistuneissa ohjelmissa opiskeltuja erikoistuneita taitoja.

Rehtori Riitta Rissanen:

Tradenomien vahvuus lähtee siitä, että he osaavat ajatella laajasti

Aapo Hollanti on kokenut tämän käytännössä itse.

– Opiskelu on käytännönläheistä ja aitoa tekemistä. Teoriaopinnot määräytyvät projektin mukaan ja sujuvat siinä rinnalla opiskellen. Uskon, että parikymppiselle kaltaiselleni oppijalle tämä on tosi hyvä tapa opiskella. Kädet saa laittaa saveen heti ja kokeilla asioita turvallisessa ympäristössä, jossa saa myös epäonnistua.

Kaisu Hilska on oppinut juuri tekemisen rohkeutta opintojen kautta.

– Olen perusluonteeltani sellainen, että haluan tarkat ohjeet siitä, mitä pitää tehdä. Tiivis työelämäkokemus antoi hyvän käytännön opin siitä, että tekemällä oppii. Saatoimme kurssilla saada tehtävän, jossa asiakkaalle ei ollut vielä ihan selvää, mitä hän haluaa. Siinä sitten kompasteltiin, ehkä lähdettiin vähän väärään suuntaankin, mutta aina kuitenkin päästiin eteenpäin.

Eli vaikka alkuun olisi epävarma, pitää aloittaa niillä tiedoilla mitä on saatavilla, ja sitten tarkistetaan kulkusuunta, Hilska kertoo.

Kuulostaa siltä, että tradenomiopinnot antavat hyvät eväät elämään.

– Nyt näen, että olen saanut kaiken työelämässäni ammattikorkeakoulujen kautta: ammatillisen osaamisen, yrityksen osakaskaverit, mentorit, osan asiakkaista ja ison osa verkostosta. Olen saanut tradenomiopinnoista kaikki avaimet työelämään, kiteyttää Hollanti. T 14

TRADENOMI

– Liiketoimintamaailman muuttuessa tradenomien työnkuvat moninaistuvat entisestään. Tulevat tradenomit tekevät paljon työtä digitaalisen maailman ja robottien kanssa, opettavat niitä tekemään palveluja ja käyttävät osaamistaan niihin liittyvän liiketoiminnan kehittämiseen. He toimivat ennakoinnin, analysoinnin, palvelujen kehittäjän ja tuottajan moottoreina, jotka ymmärtävät mikä on viitekehys ja miten asiat liittyvät toisiinsa. Ekosysteemi, kuluttajan käytös, lainsäädäntö, logistiikka, tietojen ja datan virta – kaikki nämä ovat tulevien tradenomien toimintakenttää. Uskon myös, että omat arvovalinnat määrittävät paljon tulevien tradenomien työuraa.

Lehtori, tradenomi (yamk) Aapo Hollanti:

Jatkuva oppiminen on helppoa ja luontevaa – Yksi pitkän aikavälin etu on se, että yamk-tutkinto suoritetaan kahdessa osassa. Ensin käydään tradenomitutkinto, sitten ollaan kolme tai useampi vuosi työelämässä, ja sitten palataan tekemään tutkinnon loppuosa.

Tämä sopii hyvin ajatukseen jatkuvasta oppimisesta.

Jo alemmalla tutkinnolla pääsee hyvin töihin, ja kun tarvetta tulee, voi palata oppimaan lisää. Se on etulyöntiasema, jota ei aina tajuta. Liiketalous myös pysyy hyvin ajassa ja on sitä edelläkin. Kun aikoinaan erikoistuin tradenomiopinnoissani käyttäjäkeskeiseen suunnitteluun, sen nyt kovin suosittua kuvausta ”palvelumuotoilu”, ei ollut edes olemassa.

Logistiikkakoordinaattori, tradenomi Kaisu Hilska:

Tulevaisuuden työ on luovaa ja vaatii syvää ymmärrystä omasta alasta

– Uskon, että tulevaisuudessa tradenomien työ on enimmäkseen suunnittelua, kehittämistyötä tai kehitystyön johtamista. Monet perustyötehtävät tullaan automatisoimaan, niin meidän tehtävämme painottuu yhä enemmän luovaan ajatteluun, sellaiseen, mitä kone ei pysty tekemään. Tulevaisuuden tehtävämme vaativat asioista syvää ymmärrystä ja tietämystä omasta aihealueesta.

Luo tulevaisuutta – opiskele Master-tutkinto Vaikuta työelämän tulevaisuuteen Turun AMK:n Master Schoolista valmistuu asiantuntijoita ja johtajia oman alansa kehittäjiksi ja työelämän uudistajiksi.

Master School tarjoaa korkeatasoista asiantuntija- ja johtajakoulutusta monialaisessa ja kansainvälisessä yhteisössä.

Opinnot voit suorittaa joustavasti työn ohessa. Koulutuksien laajuus on 90 op ja kesto 2 vuotta. Master-opintoihin voit hakea, kun sinulla on soveltuva korkeakoulututkinto ja olet kerryttänyt kaksi vuotta työkokemusta tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Master-tutkinto avaa ovia uudenlaiseen ammatilliseen urakehitykseen Turun AMK:n Master School on tarkoitettu työelämässä pätevöityneille oman alansa asiantuntijoille. Master Schoolissa opiskeltu tradenomi (ylempi AMK) eli Master of Business Administration (MBA) -tutkinto valmentaa monipuolisiin ja vaativiin asiantuntija-, esimies- ja johtotehtäviin.

Valitse oma asiantuntijapolkusi • Leadership Excellence -koulutukset • Master of Business Administration, Business Management • Master of Business Administration, Sales Management • Tradenomi (ylempi AMK), projektijohtaminen Professional Excellence -koulutukset • Tradenomi (ylempi AMK), ohjelmistotekniikka ja ICT

Hae opiskelemaan syksyn yhteishaussa 1. - 15.9.2021 Opinnot alkavat tammikuussa 2022. Hakuohjeet ja lisätietoa koulutuksista: turkuamk.fi/MasterSchool

Vuoropuhelu

Onnea 25-vuotiaalle tutkinnolle!

Tradenomitutkinto täyttää vuosia. Vuosien varrella tradenomitutkinnosta on kasvanut arvostettu tutkinto, josta alalle valmistuneiden on syytäkin olla ylpeitä.

Te k s t i : P i M ä k i l ä / / K u va t : V i l l e R i n n e j a R o o p e Pe r m a n t o

Jere Liitiäinen: Korona on laittanut opis-

kelun monella tapaa uusiksi, mutta tradenomitutkinto on muuttunut vuosien varrella muutenkin. Miltäköhän tutkinto näyttää tulevaisuudessa?

Jaakko Hyvönen: Etäopiskelu ja verkkokurssit ovat varmasti tulleet jäädäkseen viimeistään nyt. Lähipäiviä tulee varmaan olemaan, mutta harvemmin. Uskon, että erilaiset projektit ja ryhmätyöt ovat läsnä vielä aiempaa enemmän.

Jere: Totta. On kiinnostavaa nähdä, mihin

Jaakko Hyvönen Tradenomien hallituksen puheenjohtaja.

suuntaan tutkinto kehittyy. Valitsin itse aikanaan tradenomitutkinnon juuri sen käytännönläheisyyden ja työelämälähtöisyyden vuoksi.

Jaakko: Juuri käytännönläheisyys kiinnosti minuakin eniten.

Olen enemmän käytännön kuin teorian ihminen. Päädyin opiskelemaan tradenomiksi, kun jouduin vuonna 2010 työttömäksi.

Olin työskennellyt pitkään kaupan alalla ja logistiikassa, ja kaverini vinkkasi Turun Ammattikorkeakoulun liiketoiminnan koulutusohjelmasta, joka yhdisteli myös kaupan ja logistiikan alaa. Päätin jo silloin, että opiskelen myöhemmin ylemmän AMK-tutkinnon, ja sillä tiellä ollaan edelleen.

Jere: Opiskelu taitaa olla vähän erilaista nykyisin siihen verrattuna.

16

TRADENOMI

Jaakko: Kyllä vain. Silloin kun aloitin opinnot, yllätyin, miten iso osa opinnoista oli luentoja. Työelämätaitoja pääsi harjoittelemaan vapaaehtoisissa, ylimääräisissä projekteissa muun muassa koulutusohjelman osuuskunnan kautta. Opiskelu oli aika putkimaista, eikä verkkokursseja ollut kuin valinnaisena.

Jere: Minulla taas on kaksi hyvin erilaista kokemusta. Aloitin opiskelun

Savoniassa vuonna 2016, pidin parin vuoden opintovapaan ja nyt korona-aikana jatkoin opintoja Haaga-Heliassa. Omat kokemukset ovat aika erilaisia kuin sinulla. Pystyn vaikuttamaan itse tosi paljon tutkinnon sisältöön ja kurssivalintoihin. Luentoja on melko vähän, ja monet kurssit on toteutettu erilaisten toimeksiantojen ja projektien kautta. Ryhmätöitä on ollut paljon, ja kontakteja on päässyt luomaan alusta saakka.

Jaakko: Luulen, että monessa paikassa koulutus onkin jo muut-

tunut entistä työelämälähtöisempään suuntaan. Nyt, kun opiskelen ylempää tutkintoa, opiskelu sujuu muutenkin enemmän työelämän ehdoilla. Itseopiskelua on paljon, ja varsinaisia luentopäiviä on vähän.

Nekin ovat toki nyt kokonaan etänä. Opiskelukulttuuri on joutunut ottamaan koronan takia ison digiloikan, ja se on oikein hyvä asia.

Jere: Olen samaa mieltä. Etäopiskelu on antanut enemmän

vapautta opintojen aikataulujen suunnitteluun, ja luennoille voi osallistua paikasta riippumatta. Toisaalta kontaktit opiskelukavereihin puuttuvat kokonaan. Ryhmätöiden tekeminen on haastavaa, kun opiskelukavereita ei oikein tunne. Opiskeluaikana olisi myös kiva verkostoitua enemmän, ja se on etänä melko hankalaa.

Jaakko: Kuulostaa tutulta. En ole tosin muutenkaan verkostoi-

tunut niinkään kursseilla, vaan järjestötoiminnassa. Jälkikäteen ajateltuna myös tutkinto antoi tosi hyvät vahvuudet työelämään.

Tradenomitutkinto opettaa ratkaisemaan ja löytämään tietoa sen sijaan, että tieto kaadettaisiin valmiiksi päähän.

Jere: Myös opiskelijakulttuuri on kyllä muuttunut viime vuosina.

Jaakko: Totta. Aiemmin opiskelukulttuuri oli aika bilepainot-

teista. Nykyisin myös työelämälähtöiset tapahtumat kiinnostavat opiskelijoita ihan eri tavalla, eikä kaikki pyöri juhlimisen ympärillä.

Jere: Tunnistan tuon hyvin. Etenkin viimeisen parin vuoden aikana hyvinvointi ja kulttuuri ovat nousseet tapahtumatarjonnassa. Myös tradenomien yhteenkuuluvuuden tunne on kehittynyt. Tutkinnosta ollaan ylpeämpiä kuin aiemmin.

Jere Liitiäinen Tradenomiopiskelijoiden puheenjohtaja.

Jaakko: Ihan totta. Tradenomikulttuuri on tavallaan herän-

nyt uudelleen. Tradenomitunnuksia kannetaan nykyisin ylpeydellä, ja lakki näkyy useammalla päässä. Se on hieno juttu! T

TRADENOMI

17

Työn arjessa

Rauhoittunut hurjapää Pizza Hutin brand managerina työskentelevä Johan Sirén uskoo ilon ja positiivisen energian kautta tekemiseen niin työssään kuin vapaa-ajallaankin.

Te k s t i : I d a I j ä s / / K u va t : V i l l e R i n n e

H

elsingin Forum-kauppakeskuksessa kajahtaa humoristinen mainos. Kaksi nuorta naista pysähtyy kuuntelemaan. Mainoksen loppuessa kummatkin räjähtävät nauruun. Liukuportaissa seisova Johan Sirén huomaa tilanteen ja naurahtaa myös.

– Mainos oli omani. Silloin tuli tunne, että jes, nyt meni suoraan eetteriin, hän kertoo.

Työssään Pizza Hutin brand managerina Sirén arvostaa luovuutta ja hauskuutta.

– Pizza Hut on ikoninen brändi, jolle halutaan tehdä vakavasti otettavaa mutta innovatiivista ja hauskaa markkinointia.

Pitsan tekeminen otetaan tosissaan, mutta ainahan sitä syödään vähän murut rinnuksilla. Jos työni saa aikaan ilon hihkahduksia, koen osuneeni oikeaan.

Tosissaan mutta luovasti Sirén on työskennellyt pitsatalossa neljän vuoden ajan.

– Olin tehnyt Pizza Hutille markkinointia jo aiemmin mainostoimistossa työskennellessäni ja miettinyt pariinkin otteeseen siirtymistä heille. Keväällä 2017 oli vihdoin oikea hetki.

Työtehtävänsä hän tiivistää yhteen lauseeseen: myynnin edistäminen brändi18

TRADENOMI

markkinoinnin avulla monikanavaisessa maailmassa. Brändimarkkinoinnissa Sirén uskoo kolmeen kovaan: luovaan, tarkoituksenmukaiseen ja mitattavaan markkinointiin.

– Kaksi ei riitä, vaan mukana täytyy olla kaikki kolme, jotta voidaan tehdä oivaltavaa ja toimivaa markkinointia.

Työssä samalla parasta ja haastavinta on Sirénin mielestä sen laaja-alaisuus.

– Voin tehdä mitä vain, mutta en kaikkea. Haluaisin tehdä asioita koko ajan isommin, nopeammin ja paremmin, mutta samalla huomioon on aina otettava olemassa olevat resurssit. Minunlaisellani räjähtävän energisellä tyypillä on myös aina se vaara, että motivaationi lopahtaa nopeasti. Pizza Hutilla niin ei ole käynyt, olen saanut tehdä todella upeita juttuja.

Markkinointiin mutkan kautta Sirénistä ei alun perin pitänyt tulla markkinoinnin ammattilaista.

– Kun aloitin tradenomiopinnot vuonna 2002 ammattikorkeakoulu Arcadassa, olin juuri armeijasta päässyt 20-vuotias pojankloppi ja vähän vastarannan kiiski.

Puolet meistä aloittaneista valitsi linjakseen markkinoinnin, joten itse valitsin kansainvälisen logistiikan, Sirén nauraa.

Opinnot toivat hyvää vastapainoa aktiiviseen elämään.

Urani 2002–2007 Tradenomi (AMK), kansainvälinen logistiikka, ammattikorkeakoulu Arcada 2005–2010 Project, Content & Partner Manager, ohjelmistoyritys Small Planet Oy Ltd 2010–2013 Project Manager, Head of Production, digitoimisto Barabra 2013–2016 Account Director, Partner, markkinointitoimisto Radikal Helsinki Oy 2016–2017 Sales Manager, ohjelmistostartupit Ilve Oy / Liksani Oy 2017– Brand Manager, Pizza Hut Finland, Askur Oy

S i r é n pitää opiskelua tärkeänä mutta ei itseisarvoisena. – Olen aina ajatellut opinnot projekteina, jotka suorittamalla osoitetaan, että ollaan valmiita tekemiseen. Vasta nyt aikuisiällä olen alkanut opiskella myös vain itseäni varten.

TRADENOMI

19

Työn arjessa Ko l m e n lapsen isä on nauttinut täysillä perhevapaasta.

– Harmi, että kaksi kuukautta kuluu vain niin nopeasti, Johan Sirén tuumaa.

“Olen kuin rallikuski, jonka ajatukset ovat jo seuraavassa mutkassa.”

– Käytin kaiken vapaa-aikani ja rahani lumilautailuun ja reissasin Alpeilla ja Norjassa. Vaativa opiskelulinja toi elämään vastapainoa ja opintojen puurtamisen myötä nöyryyttä.

Opiskeluaikana Sirén aloitti työt Small Planet Limited Oy -nimisessä alustasoftayrityksessä, jossa jatkoi myös valmistumisen jälkeen.

– Alustan kautta myimme soittoääniä, taustakuvia ja sen ajan kännykkäpelejä.

Suomalaiset ja kansainväliset operaattorit ja mediayhtiöt käyttivät download centeriämme ennen kuin oli vielä olemassakaan iTunesia, Apple Storea tai Google Play Storea. Olin itse erikoistunut Java-pelien jakelukanavaan.

Kun Small Planetin tulevaisuus tyssäsi vuonna 2009 finanssikriisiin, tiesi Sirén, että on aika vaihtaa suuntaa.

– Lähdin tyttöystäväni, nykyisen vaimoni, kanssa lomalle Uuteen Seelantiin.

Sen reissun aikana selkenivät tulevaisuudensuunnitelmat niin perheen perustamisen kuin urankin suhteen. Matkan jälkeen siirryin työskentelemään markkinoinnin parissa, ja sillä tiellä ollaan edelleen.

Seikkailut tapahtuvat nyt lasten kanssa ja ehdoilla Tätä juttua kirjoitettaessa Sirén on kahden kuukauden pituisella perhevapaalla 20

TRADENOMI

puolitoistavuotiaan tyttärensä Lisin kanssa.

– Neljä- ja kuusivuotiaiden poikieni kanssa olen ehtinyt jo touhuta paljon, mutta kohta kaksivuotiaan tyttäreni kanssa en niinkään. Perhevapaalla oleminen on ollut ihanaa mutta samalla raadollista: tiedän, että kaksi kuukautta on lyhyt aika, ja kohta se on ohi.

Vapaa-ajallaan Sirén kunnostaa vaimonsa kanssa satavuotiasta perinnetaloa ja pihapiiriä Espoon Kauklahdessa.

– Saimme mahdollisuuden ja ostimme isäni lapsuudenkodin. Olemme asuneet talossa jo kohta 11 vuotta, ja lapsemme ovat viides sukupolvi tässä talossa. Perinnerakentaminen; talon kunnostaminen ja korjaaminen, on yhteinen harrastuksemme. Vaikka saatan olla vähän tällainen rauhaton sielu, olen myös todella maanläheinen. On juurruttavaa korjata ikkunoita tai vaihtaa tapetteja sen vaatimalla pieteetillä. Siinä ei kelloa katsota.

Nuoren hurjapään vanhat harrastuksetkin ovat säilyneet, tosin hieman muotoaan muuttaen.

– Nyt seikkailut tapahtuvat lasten kanssa ja ehdoilla. Alpit ovat kotipihan mäet ja lähiympäristön kukkulat ja vuonot Espoonjoella sekä lähisaaristossa. Viime talvena pääsimme ensimmäistä kertaa yhdessä laskettelemaan. T

3

Nopeaa Mitä haluaisit osata paremmin?

Työn ja vapaa-ajan yhdistämisen sekä kehon ja mielen huollon.

Arjessa mennään välillä aika kovaa ja laput silmillä, joten tiedän, että näissä olisi treenattavaa.

Mitä taitoja sait opinnoistasi nykyiseen työhösi?

Opiskelukaverini kanssa teimme parityöt aina ajatuksella, että ”layout is everything”. Vaihtovuosi Vancouverissa avarsi ja toi varmuutta englannin puhumiseen.

Mitä perhevapaa on opettanut?

Syvempää tutustumista omiin lapsiin, suosittelen sitä kaikille.

KATSO VIDEO! Katso videolta, mitä tradenomitutkinto on antanut Johanille. tradenomi.fi

Tärppi Näin annat palautetta Paras palaute on annettu palaute

1

Vaikka palautteen antamisen pitäisi olla itsestäänselvyys työyhteisöissä, se ei vielä usein sitä ole. Anna siis rohkeasti palautetta ja pyydä sitä myös itse, jos et sitä saa.

Palautteen avoin antaminen ja saaminen lisää vastavuoroisuutta työyhteisössä ja tunteen siitä, että on työyhteisössään huomattu.

Hyvän palautteen saaminen lisää työn imua, motivaatiota ja työhyvinvointia, korjaava palaute taas auttaa ohjaamaan työskentelytapoja. Hyvää tekemistä ruokkiva palaute myös vahvistaa ammatillista itseluottamusta ja auttaa työntekijöitä selviytymään paremmin epävarmoissa tilanteissa.

Pienikin palaute on tärkeä

3

Palaute voi olla myös pienimuotoisempaa ja spontaania. Esihenkilöt ja työntekijät voivat osoittaa näkevänsä ja huomioivansa toisensa pienillä eleillä, kuten toteamalla, että onpa mukava nähdä. Tällainen mikropalaute ja hyvän viljeleminen on tärkeää myös lisääntyneen etätyöskentelyn aikana, jolloin syvällisemmän, kasvokkaisen palautteen antaminen on vaikeampaa.

Kahdenkeskisen palautteen lisäksi palautetta voi antaa myös koko työyhteisölle. Se hitsaa työporukkaa yhteen ja tuo energiaa.

Älä unohda itseäsi

Anna palautteelle aikaa

2

Teksti: Ida Ijäs // Kuva: iStock

Palautteen antamiselle on hyvä miettiä oikea aika ja tilanne, varsinkin jos palaute on erityisen merkityksellinen.

Yhdelle henkilölle annettava korjaava palaute on paras kertoa kahden kesken.

Mitä syvällisempää, ohjaavampaa ja konkreettisempaa palaute on, sitä paremmin palautteen saaja ymmärtää kuulemansa ja voi korjata toimintaansa.

Kiireellä huikattu kritisoiva palaute taas voi tuottaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Yhdelläkin hyvällä tai huonolla lauseella voi olla suuri merkitys palautteen saajalle, joten palautetta on hyvä miettiä etukäteen ja antaa sen antamiselle aikaa.

4

Myös itselle annettu palaute on tärkeää. Olemme usein itse itsemme pahimpia arvostelijoita. Sen vastapainona olisi tärkeää nähdä myös oma aikaansaaminen ja antaa itselleen ja työlleen tunnustusta. Opettele myös ottamaan positiivinen palaute vastaan muilta ihmisiltä, saamiaan kehuja ei tarvitse väheksyä.

Vinkit palautteen antamiseen antoi Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen.

TRADENOMI

21

Pykälin Kysy ja työsuhdejuristi vastaa

Voinko irtisanoutua lomautuksen aikana ilman irtisanomisaikaa?

Kysymys: Olen parhaillaan

1

22

TRADENOMI

lomautettuna, mutta tulin valituksi uuteen työpaikkaan. He toivovat minun aloittavan mahdollisimman pian. Voinko aloittaa uudessa työssä heti eli irtisanoutua vanhasta työstä ilman irtisanomisaikaa?

Vastaus: Työsopimuslain 5 luvun 7 §:n mukaan lomautetulla työntekijällä on oikeus irtisanoa työsopimuksensa lomautuksen kestäessä ilman irtisanomisaikaa. Tähän irtisanomisoikeuteen ei vaikuta lomautuksen peruste tai sen toteutustapa eikä se, onko työsopimus toistaiseksi voimassa oleva vai määräaikainen. Siten myös tilanteessa, jossa työntekijä on lomautettu osittain esimerkiksi

lyhentämällä hänen viikoittaista työaikaansa, syntyy työntekijälle oikeus irtisanoa työsopimuksensa ilman irtisanomisaikaa kyseisen lomautuksen aikana. Osa-aikaisen lomautuksen aikana irtisanoutuminen on kuitenkin syytä tehdä sellaisena päivänä, jolloin työntekijä on lomautuksen vuoksi poissa työstä.

Työntekijän irtisanoutuessa ilman irtisanomisaikaa työsuhde päättyy sen päivän päätteeksi, jona työnantaja on vastaanottanut irtisanomisilmoituksen. Mikäli ilmoitus lähetetään kirjeitse tai sähköisesti, ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty.

Mikäli lomautuksen päättyminen on jo tiedossa, oikeutta irtisanoutua ilman irtisanomisaikaa ei kuitenkaan ole lomautuksen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana. Tämä seikka on syytä ottaa huomioon, mikäli työsopimuksen mukainen irtisanomisaika on pitkä ja uuden työn aloittamisesta uuden työnantajan palveluksessa on jo sovittu.

Huomaathan, että irtisanoutuminen lomautuksen aikana ilman irtisanomisaikaa on työntekijän oikeus, ei velvollisuus. Työntekijä voi siis halutessaan irtisanoutua lomautuksen aikana myös irtisanomisaikaa noudattaen. Tällöin tarkoitus noudattaa irtisanomisaikaa kannattaa tuoda selkeästi työnantajan tietoon.

Täytyykö loman sisältää tietty määrä lauantaipäiviä?

Kysymys: Haluan pilkkoa kesälomani useampaan lyhyempään pätkään. Pitääkö minun sisällyttää lomaani jokin tietty määrä lauantaipäiviä?

Vastaus: Sellaista sääntöä ei ole olemassa, että vuosilomaan pitäisi sisältyä tietty vähimmäismäärä lauantaipäiviä tai että viidestä lomapäivästä vähennettäisiin aina yksi ylimääräinen päivä lauantain osuutena. Vuosilomaa kuluttavat vain lomajakson sisään jäävät arkilauantait sekä lomajakson päättyessä perjantaina sitä seuraava lauantai, edellyttäen, että työntekijällä on vielä lomapäiviä, joista vähentäminen voidaan tehdä. Työnantaja kontrolloi työntekijöiden lomapäivien kulumista käytännössä päättämällä loman ajankohdasta.

Työnantaja ei kuitenkaan saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa alkavaksi työntekijän

Haluatko kysyä liiton työsuhdejuristilta mieltäsi askarruttavaa asiaa?

Palvelemme sinua työ- ja virkasuhdeasioissa: p. 020 155 8815 lakiasiat@tradenomi.fi digijuristi.tradenomi.fi

2

vapaapäivänä, jos tämä johtaa lomapäivien vähenemiseen. Lisäksi kolme päivää tai sitä lyhyempää loman osaa ei saa ilman työntekijän suostumusta antaa niin, että lomapäivä sattuisi työntekijän työvuoroluettelon mukaiseksi vapaapäiväksi.

Useimmiten epäselvyys lauantaipäivien kulumisesta loman aikana tulee esille silloin, kun lomaa on ”pilkottu” osiin työntekijän toiveesta.

Kuten todettu, loma ei siis automaattisesti kuluta lauantaipäiviä, vaan tästä pitää sopia. Käytännössä työnantaja monesti vaatii tällaisesta lomajärjestelystä sovittaessa työntekijää hyväksymään lauantain sijoittamisen lomapäiväksi, jotta sekä lomaa yhdenjaksoisesti että pätkissä pitävillä olisi tosiasiallisesti lomaa tasapuolisesti saman verran.

Muista!

Näin tulospalkkaus huomioidaan vuosilomapalkassa 1. Työntekijällä on oikeus saada vuosilomansa ajalta vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa. Siten myös sellainen säännöllisesti maksettava lisäpalkka, kuten tulospalkkio tai provisio, joka ei määräydy tilapäisten olosuhteiden perusteella, ja joka pohjautuu työntekijän omaan työpanokseen siten, ettei palkkiota kerry työntekijän vuosiloman aikana, otetaan huomioon vuosilomapalkassa. Jos lisäpalkkiota kertyy myös loman aikana ja se pysyy tänä aikana tavanomaisissa puitteissa, sitä ei oteta enää huomioon lomapalkkaa laskettaessa.

2. Tulospalkkion osuus lasketaan vuosilomapalkkaan erikseen. Vuosilomalain mukaan tulospalkkion osuus vuosilomapalkkaan lasketaan siten, että lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) aikana maksetut provisiot jaetaan lomanmääräytymisvuoden aikana tehtyjen työpäivien määrällä. Tämän jälkeen saatu keskipäiväpalkka kerrotaan lain 11 §:n taulukossa olevalla kertoimella. Kerroin määräytyy työntekijän lomapäivien mukaisesti.

3. Vuosilomapalkka, eli myös provision osuus, on maksettava ennen loman alkamista. Enintään kuuden päivän pituiselta lomajaksolta lomapalkka saadaan kuitenkin maksaa työsuhteessa tavanmukaisesti noudatettavana palkanmaksupäivänä.

Vinkit ja vastaukset antoi Tradenomien työsuhdejuristi Laura Järvelä.

TRADENOMI

23

Ota haltuun

Mentorointi on vuoropuhelua Välillä on hyvä unohtaa arjen kiireet ja pysähtyä pohtimaan omaa työtä, uraa ja elämää. Taitava mentori saa mentoroitavan löytämään itse vastaukset häntä askarruttaviin kysymyksiin.

Te k s t i : S a n n a L e s k i n e n / / K u va t : i S t o c k

24

TRADENOMI

M e n to r o i n n i ss a osapuolten henkilökemioiden pitää toimia.

Vain siten voidaan luoda avoin keskusteluilmapiiri.

T

akana ovat ajat, jolloin mentoroinnin ajateltiin olevan kuin kisällin ja mestarin suhde, jossa kokenut ammattilainen neuvoo nuorempaansa.

Mentorointi on ennen kaikkea luottamuksellista vuoropuhelua ammattilaisten välillä.

Kun välillä pysähtyy työarjessa ja käy keskustellen läpi mieltä askarruttavia asioita, vie se omaa ajattelua eteenpäin. Näin mentoroitava eli aktori voi hahmottaa oman työnsä ja uransa haasteet uudesta näkökulmasta.

Mentorointi voi rakentua organisaation laajuisen ohjelman pohjalle. Mentorointisuhde voi olla myös epävirallinen, kahden ammattilaisen yhdessä luoma sparrailusuhde.

– Ratkaisevaa on tahtotila, sanoo Marjut Alatalo valmennusyritys BoMentiksesta. Alatalo valmentaa yritysten ja julkisorganisaatioiden mentorointiprosessiin osallistuvia henkilöitä osana organisaatioiden mentorointiohjelmia. Sen lisäksi hänellä on yksittäisiä omia mentoroitavia.

– Organisaation oman mentorointiohjelman rakentamiseen tarvitaan ylimmän johdon sitoutuminen sekä organisaatiotason tavoite.

Se voi olla esimerkiksi uuden kulttuurin rakentaminen kahden organisaation yhdistyessä, tai mentorointiin osallistuvien henkilöiden urakehityksen tukeminen.

Erilaisuus on vahvuus – Mentorin ei välttämättä tarvitse olla oman alansa paras asiantuntija. Oleellisempaa on se, että osapuolten osaaminen ja persoona ovat riittävän erilaisia. Halulla kehittyä, avoimuudella ja toisen arvostamisella pääsee jo pitkälle, sanoo Alatalo.

Mätsäytys eli mentoriparien etsiminen voi edetä tunnusteluna, jossa mentorointiin ilmoittautuneet kertovat itsestään ja kuvauksen pohjalta etsitään sopivat parit.

Avoimen keskusteluilmapiirin luomiseksi henkilökemioiden pitää toimia.

– Jos mätsäytys ei ole onnistunut, mentoroinnin aikana ei pystytä puhumaan kaikkein kipeimmistä asioista, sanoo Alatalo.

Perinteisen mentoroinnin vaihtoehto on vertaismentorointi, jossa samalla tasolla organisaatiossa olevat työntekijät ovat mentorointisuhteessa keskenään. Oppilaitoksissa mentorointi toteutetaan usein ryhmämentorointina. Alatalon mukaan sitä voitaisiin hyödyntää enemmän kaiken tyyppisissä organisaatioissa.

3 x mentoroinnin tarve

1 Uralla eteneminen

Jos tavoitteena on urakehitys, mentori voi vauhdittaa sitä esimerkiksi kysymällä silmiä avaavat miksi-kysymykset uratavoitteista, tai avaamalla omat verkostonsa aktorille.

2 Kehittyminen ammattilaisena

Mentori voi tukea mentoroitavaa ammatillisten tavoitteiden löytämisessä.

Kun tavoitteet on asetettu yhdessä keskustellen, niille voidaan asettaa aikataulu ja seurata niiden toteutumista yhdessä.

ja vapaa3 Työn ajan tasapaino

Ajankäytön hallintaan voidaan yhdessä etsiä sopivia keinoja. Mentori voi myös rohkaista ottamaan vastuuta omaa elämää koskevista valinnoista. Niillä voi olla käänteentekevä vaikutus arjen sujuvuuden ja hyvinvoinnin kannalta.

TRADENOMI

25

Ota haltuun

Tiesitkö?

Tradenomien mentorointiohjelma käynnistyy syksyllä! tradenomi.fi/ urapalvelut

Mentori valitsee roolin tilanteen mukaan

– Ryhmämentorointi on mielestäni aliarvostettu mentoroinnin tapa. Se sopii hyvin esimerkiksi tilanteisiin, jossa organisaatiokulttuuria muutetaan, sanoo Alatalo.

Henkilökemioiden pitää toimia Onnistumisen edellytykset rakennetaan jo ensimmäisillä tapaamiskerroilla. Aluksi on hyvä pitää kunnon aloituskeskustelu ja puhua odotuksista ja tavoitteista, jotta liikkeelle ei lähdetä ristiriitaisin odotuksin.

Jos aktori toivoo mentorista sparrauskaveria ja mentori taas haluaa siirtää kokemuksensa tuomaa tietoa luennoiden nuoremmalle, aktori voi pettyä karvaasti.

Mentorointikeskustelun tulisi lähteä aktorin toiveista ja tavoitteista organisaation tavoitteiden lisäksi. Mentorilla voi myös olla omia oppimistavoitteitaan.

Mentorointi vaatii sitoutumista ja aikaa. Onnistumisen edellytykset ovat heikot, jos toinen osapuoli kokee mentoroinnin vaan lisäävän kiirettä muutenkin hektisessä työarjessa.

Organisaatiohierarkian pohjalta rakennettu mentorisuhde ei välttämättä toimi.

Jos mentori on ylimmästä johdosta, aktori voi miettiä tarkasti mitä uskaltaa sanoa ja miten kriittiset huomiot organisaatiosta vaikuttavat urakehitykseen.

– On parempi, jos mentorointisuhde on organisaation sisäiset rajat ylittävä suhde.

Mentoria valittaessa on oleellista punnita osaamista, henkilökemiaa ja arvomaailmaa. Titteli ei ole ratkaiseva.

26

TRADENOMI

Yhdessä voi oppia – Usein mentorointi on suunniteltu uran käännekohtiin, mutta se sopii mihin uran vaiheeseen tahansa, sanoo Alatalo.

Mentorointi kestää tyypillisesti vuodesta kolmeen vuotta.

– Jokaisen mentorointitapaamisen jälkeen on hyvä miettiä, että mitä opin ja mitä aion tehdä seuraavaksi.

Ajatusharjoituksen voivat tehdä molemmat osapuolet. Oman ajan ja osaamisen likoon laittaminen voi olla hyödyksi myös mentorille. Mentori voi saada hyvän mielen ja onnistumisen elämyksiä, kun näkee aktorin löytävän uuden urapolun. Pitkään työelämässä ollut mentori voi oppia vastikään opintonsa päättäneeltä oman alan uusinta erikoisosaamista.

Lisäksi mentori voi saada uutta tietoa toisen organisaatiosta tai tavasta jäsennellä asioita. Ennen kaikkea hän voi oppia itsestään mentorina ja ihmisenä. T

Executive Coach Marjut Alatalo BoMentis Oy

KUN MENTORI on tutustunut mentoroitavan tilanteeseen ja tapaan toimia, hän voi valita sopivan tavan ohjata mentorointiprosessia. Erilaisia ohjaustyylejä ja rooleja voi myös vaihtaa mentorointiprosessin edetessä tarpeen ja tilanteen mukaan.

Yksi rooleista on työntäjä, jossa korostuu tavoitteellisuus ja mentoroitavan suorituksen parantaminen.

Työntäjä puskee mentoroitavaa kehittymään haastamalla hänen oletuksiaan ja ajatteluaan sekä sitouttamalla muutosten tekemiseen.

Toinen rooli on kannattaja. Mentori tukee mentoroitavaa saamaan paremman hallinnan tunteen työstään ja elämästään. Mentori voi tässä roolissa kuunnella, vahvistaa mentoroitavan itsetuntoa ja ohjata häntä ottamaan vastuun tekemisistään.

Kolmas rooli on linkittäjä. Mentori auttaa mentoroitavaa rakentamaan ja laajentamaan ammatillista verkostoaan. Hän voi tutustuttaa mentoroitavan uusiin verkostoihin, esitellä häntä oman verkostonsa jäsenille, tai treenata mentoroitavan verkostoitumistaitoja. Mentori voi toimia myös uran edistäjänä antamalla vinkkejä suhteista, jotka voivat edistää mentoroitavan uraa.

Opastajan roolissa mentori antaa neuvoja ongelmien ratkaisuun, tai kertoo tarinoita omista kokemuksistaan työuran varrelta, joista voi inspiroitua. Opastaja ei kuitenkaan välttämättä tarjoa valmiita ratkaisuja, vaan sen sijaan esimerkiksi vaihtoehtoisia ratkaisumalleja.

Lähde: Vesa Ristikangas, Marjo-Riitta Ristikangas ja Marjut Alatalo – Valmentava mentorointi. Kauppakamari, 2019.

Kun työelämässä sattuu, meillä tapahtuu.

Irtisanomiset ja lomautukset iskivät kovalla kädellä viime vuonna KOKOn jäsenistöön ja myös työttömyyskassalle vuosi oli poikkeuksellinen. Korona-ajan haasteet eivät kuitenkaan heijastuneet asiakastyytyväisyystutkimuksemme tuloksiin: ne olivat kautta aikain parhaat. Suuri kiitos jäsenillemme ymmärtäväisestä suhtautumisesta ja positiivisesta palautteesta!

Teemme KOKOssa parhaamme sen eteen, että meillä asioinnista jäisi aina hyvä mieli. Pyrimme priorisoimaan palveluissamme sen tärkeimmän – jäsentemme mahdollisimman nopean toimeentulon turvaamisen.

6,23

7*

*KOKOn jäsenten antama kokonaisarvosana kassan palveluille, asiakastyytyväisyystutkimus marraskuu 2020.

Liittosi kassa-asiat hoitaa KOKO. www.kokokassa.fi

Jäsenelle Palvelumme saatavillasi ajasta ja paikasta riippumatta

Tarjolla kattavia pankkipalveluita Danske Bank on jo vuosia tarjonnut tuntuvia ja suosittuja jäsenetuja tradenomeille. Uusi kestavakoti.fi-palvelu auttaa kodin ympäristökestävyyden arvioimisessa.

Te k s t i : Ta r j a Vä s t i l ä / / K u va : i S t o c k

1

Vastuullisuus kiinnostaa

Tradenomit arvostavat kestäviä arvoja, kuten asumisen hiilijalanjäljen pienentämistä. Danske Bank sponsoroi asunnon ympäristövaikutuksien tutkimiseen Kestävä koti -verkkotyökalun, jonka kehittämisessä on ollut mukana liiton jäseniä.

Gaia Consulting on tuottanut kestavakoti.fipalvelun kodinostajan ja -omistajan avuksi. Noin 20 minuutissa voi arvioida nykyisen tai tulevan kotinsa ympäristökestävyyttä sekä saada samalla lisätietoa eri ympäristövaikutuksista. Työkalu arvioi kestävyyttä sekä taloudellisesta että ekologisesta näkökulmasta.

Ympäristökestävä koti tuottaa mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavia kasvihuonekaasupäästöjä asumisen aikana. Kestävyyteen vaikuttavat energia- ja liikkumisratkaisut sekä kodin kunnosta huolehtiminen.

Palvelu on maksutta käytettävissä osoitteessa kestavakoti.fi. Sen avulla voi hahmottaa, mistä ja miten kodin ympäristövaikutukset syntyvät, miten niitä voi ennakoida ja miten niihin voi vaikuttaa.

Kun mieluisa kohde on löytynyt, Danske Bank auttaa kartoittamaan sopivaa asuntolainaa.

28

TRADENOMI

2

Edullista asuntolainaa ja sijoituspalveluita

Tradenomien jäsen saa aina automaattisesti alennuksen asuntolainan marginaalista.

Lainatarjouksessa on nähtävillä sekä jäsenhinta että hinta ilman jäsenyyttä. Uuden lainan lisäksi nykyinen laina on helppo kilpailuttaa, ja Danske Bank hoitaa myös pankinvaihdon.

Oman asunnon asuntolainasta ei peritä toimitusmaksua eikä järjestelypalkkiota, ja päivittäispalvelupaketin kuukausimaksusta saa alennusta.

Lisäksi on mahdollista saada 4–12 kuukauden lyhennysvapaita ilman kuluja.

Kun rahoille haluaa tuottoa, sijoittamiseen liittyviä palveluita on tarjolla erilaisille kohderyhmille: omatoimisille sijoittajille, valmista ratkaisua kaipaaville tai henkilökohtaista neuvontaa tarvitseville. Alennusta saa myös varainhoito- ja sijoitusneuvontapalveluista.

Vastavalmistuneen edut kannattaa ottaa käyttöön kahden vuoden kuluessa AMK- tai YAMK-tutkinnon suorittamisesta. Päivittäiseen pankkiasiointiin saa laajimmat mahdolliset palvelut maksutta viiden vuoden ajaksi, mistä kertyy vuositasolla satojen eurojen säästöjä.

Käteensä saa myös Priority Pass -kortin, jolla pääsee yli tuhanteen lentokenttäloungeen ilmaiseksi pari kertaa vuodessa. Kattava matkavakuutus ja käteisnostoturva tekevät reissaamisesta huoletonta.

Jos on tarvetta ottaa lainaa, sen saa ilman avausmaksua. Liiton jäsenille kuuluvien asuntolainaetujen lisäksi ensiasunnon ostajan ASP-säästöille tulee neljän prosentin lisäkorko. T Juttuun on haastateltu asiantuntijana Tradenomien asiakaskokemusjohtaja Tomi Kouvaa.

Te k s t i : I d a I j ä s / / K u va : S a m i H e i s ka n e n

3

Vastavalmistunut hyötyy

Tutuksi

Näköalapaikka tradenomien työelämään Katriina Matinhelmi työskentelee erityisasiantuntijana Tradenomien palkka- ja työttömyysturvaneuvonnassa. Työssä parasta ovat päivittäiset kohtaamiset jäsenten kanssa ja aito mahdollisuus auttaa. ”PÄÄDYIN Tradenomeihin töihin 12 vuotta sitten.

Työskentelin aluksi jäsenpalveluissa, ja palkkaneuvontaa olen hoitanut myös työsuhteeni alusta lähtien; työttömyysturvaneuvontaa myös jo viimeiset kahdeksan vuotta.

Työtäni on vastata puhelimitse ja sähköpostitse jäsenten palkkaan ja työttömyysturvaan liittyviin yhteydenottoihin. Neuvon esimerkiksi palkkatason arvioinnissa ja palkkaneuvotteluun valmistautumisessa sekä kaikissa työttömyysturvaan liittyvissä kysymyksissä. Olen itsekin koulutukseltani tradenomi, mikä on auttanut ymmärtä-

mään jäsenten erilaisia työhön liittyviä tilanteita ja työelämää.

Työni on osa Tradenomien lakiyksikköä. Teen yksikön työsuhdejuristien kanssa paljon yhteistyötä: hoidamme yhdessä päivittäin jäsenten asioita ja pallottelemme ideoita.

Parasta työssäni ovat keskustelut jäsentemme kanssa.

Pidän työtäni loistavana näköalapaikkana tradenomien työelämään. Jokapäiväiset keskustelut jäsenten kanssa näyttävät, millaista tradenomien työelämä oikeasti on ja miten monenlaisia töitä tradenomit voivat tehdä.”

Erityisasiantuntija ”Työni on ammatillisesti inspiroivaa: koen osaamisellani aidosti voivani auttaa jäseniämme.”

TRADENOMI

29

Ytimessä

Jäävätkö tessit historiaan –

mikä määrittää palkat tulevaisuudessa?

Työnantajat haluavat irtautua työehtosopimuksista ja siirtyä yhä enemmän paikalliseen sopimiseen. Jos logiikkaa seurataan loppuun asti, niin ennätystuloksia tekevissä yrityksissä on perusteltua vaatia ennätyksellisiä palkankorotuksia.

Te k s t i : M i k ko N i k u l a / / K u va : i S t o c k

I

sossa kuvassa pitäisi olla niin, että jos – Järjestely on ollut monille työnantayrityksellä menee hyvin ja maksujille aika mukava. Esimerkiksi finanssisekvaraa on, silloin tärähtää kunnon torilla on tehty kovaa tulosta mutta makpalkankorotukset, ei enää tasoa nolla settu siihen nähden pieniä korotuksia, pilkku jotain, sanoo Tradenomien Rantamaula analysoi. edunvalvontajohtaja Ville-Veikko Jos suunta nyt vie paikalliseen sopimiRantamaula. seen, niin Rantamaulan mielestä palkoissa Työnantajajärjestöt Metsäteollisuus ja täytyy näkyä, että eräillä firmoilla on menTeknologiateollisuus taitavat visioida erinyt koronasta huolimatta mainiosti. laista tulevaisuutta. Oman ilmoi– Itse näen, että haitarin pitäisi tuksensa mukaan ne haluavat yrityskohtaisessa sopimisessa olla luoda yrityskohtaisella sopimihyvinkin laaja. Jos ajattelee, että sella joustavammat työmarkkiviimeisissä tesseissä yleiskorotuknat, mutta Rantamaula arvioi set ovat olleet 2-3 prosenttia ja ne motiiveja toisin. edustavat keskiarvoa, niin silloin – Tavoitteena on työehtojen se haitari voisi karkeasti olla 0-6 heikennys, työaikojen jousto ylös- Edunvalvontajohtaja prosenttia.

Ville-Veikko päin ja kustannustason selvä Rantamaula uskoo, että työnRantamaula, lasku, niin että korotusprosentit antajaliittojen johdossa on arviTradenomit olisivat mahdollisimman lähellä oitu tulevien vuosien kehitystä ylinollaa. Tämä koskee etenkin duunarioptimistisesti. Tesseistä irtautumista kun portaan töitä, koulutetut asiantuntijat ja ovat innokkaimmin ajaneet omaan neuylemmät toimihenkilöt ehkä ovat vähän votteluvoimaansa luottavat suuryritykset. paremmin suojassa.

– Siellä on ajateltu neuvottelutilanteet Teknologiateollisuus perusti yhdistykehkä niin, että tehdas jää, jos suostutte heisen, joka tekee valtakunnallisia työehtokennyksiin ja lähtee, jos ette suostu. Mutta sopimuksia, mutta siihen liittyvien yritysse voi mennä myös toisin päin. Eli työnteten määrä ja painoarvo on arvoitus. kijät sanovat, että jollette maksa, niin linjat – Voi olla, että ainakin alkuvaiheessa menevät kiinni. • yleissitovuuden edellytykset täyttyvät.

Mutta pitkällä aikavälillä eivät varmaan ainakaan kaikilla aloilla täyty.

Palkkahaitari leveäksi paikallisissa neuvotteluissa Avainkysymys on, miten palkankorotusvara vastedes määritellään. Työmarkkinat ovat viime vuosina mukautuneet niin sanottuun vientivetoiseen malliin.

30

TRADENOMI

Haitarin pitäisi yrityskohtaisessa sopimisessa olla hyvinkin laaja.

Taantuma olisi todellinen testi ”uudelle järjestykselle” TYÖNANTAJIEN linjaus yrityskohtaisen sopimisen lisäämisestä luo sekavan tilanteen ja ”tuhansia avoimia kysymyksiä”, näkee työmarkkinapolitiikkaa pitkään seurannut liiketaloustieteilijä Arto Suninen.

– Tulonjakoa työn ja pääoman välillä on Suomessa tehty työsopimuksilla, työehtosopimuksilla ja palkitsemisjärjestelmillä. Mutta mihin jako tulevaisuudessa perustuu, saneluun vai yhteistyöhön?

Suninen sanoo ymmärtävänsä työnantajien toimintaa liiketalouden näkökulmasta, yrityksenä sopeutua globaaliin kilpailuun avoimessa taloudessa.

Ay-liike on korostanut kansantalouden näkökulmaa. Nyt osapuolet puhuvat keskustelussa toistensa ohi.

– Liiketalouden kannalta avaintermi on kannattavuus, kansantalouden kannalta tuottavuus. Työnantajilla pitäisi kuitenkin olla pitempi näköala.

Suurta muutosta työmarkkinoille on alettu ajaa tilanteessa, jossa talousnäkymät ovat lupaavat. Koronavirusta nujerretaan rokotuksilla, ja massiiviset elvytyspaketit tukevat kasvua. Jakovaraa siis on, ainakin lähivuosina.

Asetelma on toinen, kun talous on taantumassa.

– Sapelinkalistelua käydään nyt, kun suhdanne on hyvä. Mutta toteutuvatko taantumassa uhkakuvat palkkojen leikkaamisesta? Ja mitä tapahtuu henkilöstöryhmien välillä, Suninen miettii.

Sopimisen evoluutio Suomessa TUPOISSA eli tulopoliittisissa kokonaisratkaisuissa päätettiin lähes kaikkien alojen palkat ja työehdot, paketissa oli myös sosiaali- ja veropoliittisia ratkaisuja. Kolmikannassa neuvotteluosapuolina olivat työantajien ja palkansaajien keskusjärjestöt sekä hallitus. Varsinainen tupo-aika oli vuosina 1968–2006, mutta vielä 2011 ja 2013 keskusjärjestöt tekivät tupo-tyyppiset raamisopimukset.

VIENTIVETOINEN MALLI: Työnantajien keskusjärjestö EK kertoi vuonna 2015 lopettavansa keskitetyt ratkaisut ja siirtyvänsä liittokohtaiseen sopimiseen. Teknologiateollisuus ja Metalliliitto/Teollisuusliitto ovat neuvotelleet sopimuskierroksen päänavaajina työehtosopimuksen, joka käytännössä on määrittänyt palkankorotuskaton muillekin aloille.

PAIKALLISEN SOPIMISEN AIKA? Ensin Metsäteollisuus ja sitten Teknologiateollisuus ilmoittivat, etteivät ne enää tee järjestönä työehtosopimuksia.

Teknologiateollisuus kuitenkin kertoi perustavansa yhdistyksen, joka neuvottelee tessejä ja johon sen jäsenyritykset voivat halutessaan liittyä.

Mistä palkka koostuu?

Palkkaan vaikuttavat yleensä sellaiset kriteerit kuin henkilökohtainen suoriutuminen, kokemus ja osaaminen.

Samasta työstä tulisi maksaa sama palkka. Laki ei kuitenkaan velvoita työnantajaa korottamaan kenenkään palkkaa kokemuksen ja osaamisen karttuessa.

Työehtosopimuksissa sovitun yleiskorotuksen rooli on asiantuntijoilla merkittävä. Yleiskorotusta maksetaan kaikille sopimuksen piirissä oleville. Ilman sitä monen palkka ei nousisi lainkaan, sillä henkilökohtaisia palkankorotuksia eli meriittikorotuksia saa vuosi vuodelta pienenevä joukko.

Pakkakehityksen suunta ja meriittikorotukset vuosina 2010–2020

Asiantuntijana Tradenomien erityisasiantuntija Julia Lauren.

(Graafiin) Lähde: YTN-dataraportti 2020

TRADENOMI

31

Kampuksella

Matkalla tulevaisuuteen Mikä on parasta tradenomiopinnoissa? Opiskelijahallituksen mukaan opinnot antavat siivet selkään! Luvassa on kansainvälisyyttä, yrittäjyyttä, markkinointia, hyvinvointialaa, korkeakouluyhteistyötä ja antoisia yhteyksiä työelämään – koko maailma tuntuu olevan avoinna. Parhaat kaverit matkalle löytyvät nekin opiskelun parista.

Te k s t i : Tarja Sinervo / / K u va t : Ville Rinne ja iStock

T

radenomiopinnoissa parasta on ehdottomasti tradenomiyhteisö ja koulutuksen monipuolisuus, summaa jämptisti Aapo Hirvonen, jäsenvastaava Kuopio–Joensuun suunnalta.

– Opinnoissa saa laajan käsityksen liiketoiminnasta ja oppii ymmärtämään, miksi jokainen sen osa on tärkeä toimivuuden kannalta, täydentää Maiju Jokihaara. Hän opiskelee tutkintonsa kokonaan englannin kielellä.

– Kansainvälisyys on opinnoissani vahvasti esillä ja todella hyödyllistä tulevaisuutta ajatellen. Opintoihin kuuluu pakollinen vaihto tai työharjoittelu ulkomailla, jotta opiskelija saa kunnolla käytännön kokemusta kansainvälisyydestä eikä vain teoreettisesti koulussa. Hienoa on saada myös verkostoja usealta eri liiketoiminnan osa-alueelta. Olen jo hyödyntänyt monia vinkkejä ja useampi eri perspektiivi on aina tervetullutta.

Väinö Haapamäki uskoo, että opiskelun laaja-alaisuus avaa monia mahdollisuuksia työelämässä: – Kun yksi ovi takana sulkeutuu, on useampi jo edessä avoinna. Markkinoinnin, myynnin, taloushallinnon ja johta-

32

TRADENOMI

misen opiskelu tarjoavat monipuolisesti vaihtoehtoja. Omasta mielestäni parasta opinnoissa oli yhdistää myös yrittäjyys osaksi kokonaisuutta, hän kertoo.

Anna Poropudas nostaa esiin mahdollisuudet yritysten ja muiden oppilaitosten kanssa.

– Jo opintojen aikana voi osallistua erilaisiin projekteihin ja yritysyhteistyö tuo työelämää lähemmäs. Omalla opinnäytetyöllä ja harjoitteluilla voi vaikuttaa, jos haluaa syventyä johonkin tiettyyn osa-alueeseen omassa suuntautumisvaihtoehdossa. Yhteisopinnot eri ammattikorkeakoulujen välillä kuten Campus Onlinessa mahdollistavat sellaisiakin opintoja, joita oma koulu ei tarjoa. Meidän koulussamme myös yhteistyö yliopiston kanssa on tiivistynyt ja opintoja voi yhdistellä sieltäkin yhä paremmin.

– Minä opiskelen Savoniassa wellness-tradenomiksi ja meillä on todella hyvät mahdollisuudet vaikuttaa omien opintojen sisältöön normaalia laajemmalla valinnaisten kurssien osuudella tutkinnossa. Opinnot antavat minulle hyvät mahdollisuudet erikoistua ja keskittyä juuri niihin aihealueisiin, joihin itse haluan perehtyä. Toisena kohokohtana

opinnoista tulee mainita verkostoituminen, sillä näiden vuosien aikana on päässyt tutustumaan aivan huikeisiin tyyppeihin sekä kurssien että aktiivitoiminnan kautta, kertoo Sini Tuovinen.

Eppu Åberg suuntautui markkinointiin ja on sen lisäksi päässyt opiskelemaan monia muita kiinnostavia asioita, kuten tapahtumien järjestämistä, sponsorointia ja johtamista. Myös hän uskoo opiskelun tuoneen mukanaan hienon tukiverkoston ja yhteisön, joka tukee häntä pitkälle myös valmistumisen jälkeen.

Käytännönläheisyyttä ja aikaa suuntautumiselle Käytännönläheisyys ja yritysyhteistyö houkuttelivat Jere Liitiäisen valitsemaan tradenomiuran.

– Suurin houkutin opintoihin oli koulutusalaesittelyssä luvattu käytännönläheisyys sekä työelämärelevanssi. Olen aina oppinut asioita paremmin itse tekemällä ja kokeilemalla, kuin lukemalla pitkiä tekstejä. Tutkinnon aikana onkin ollut mahtavaa huomata, että tämä lupaus on toteutunut. Todella iso osa opinnoistani on toteutettu erilaisina toimeksiantoina useille eri yrityksille.

Vu o d e n 2 0 21 opiskelijahallituksesta yhteiskuvaan asettuivat: Eppu Åberg, Jere Liitiäinen sekä ylärivissä Elina Leppä, Väinö Haapamäki, Mindi Katainen, Aapo Hirvonen, Maiju Jokihaara ja Sini Tuovinen.

“Opin parhaiten tekemällä.

Työssä olen oikeasti hyötynyt koulussa oppimistani asioista.”

Elina Leppä ja Mindi Katainen iloitsevat siitä, että tradenomiopinnot antavat lisäaikaa ja ymmärrystä omaa suuntaa etsiessä.

– Tradenomitutkinto houkutteli siksi, että aluksi sai tutustua rauhassa moneen eri suuntautumisvaihtoehtoon. Käytännönläheisyydestä hyvänä esimerkkinä on

työharjoittelun tuoma etu työelämässä.

Itse sain jalkaa ovenväliin työharjoitteluni takia ja nappasin osa-aikaisen työn unelma-alaltani opintojen oheen, iloitsee Katainen.

– Opintojen aikana, en ollut ihan varma mihin haluan keskittyä. Onneksi tutkinto antoi mahdollisuuden tutustua eri

osa-alueisiin. Laaja kurssitarjonta ja hyvin rakennetut opintokokonaisuudet auttoivat kokoamaan kiinnostavaa osaamista eri puolilta tutkintoa. Myös työelämässä olen pyrkinyt saamaan laajalta alalta kokemusta, jotta voin myös työelämässä rakentaa itselleni laajan osaamisen, kertoo Leppä ja jatkaa: – Myös tutkinnon työelämäläheisyys on tärkeää. Opin parhaiten tekemällä ja työelämään liittyvät projektit ovat olleetkin parhaita. Nyt opintojen jälkeen olen ollut iloinen huomatessani, että olen oikeasti hyötynyt koulussa oppimistani asioista. T TRADENOMI

33

Opiskelijahallitus 2021

Elina Leppä on hallituksen varapuheenjohtaja ja kolmen pääkaupunkiseudun yhdistyksen aluevastaava.

Hän on myös palveluiden tiimin vetäjä.

Elina

Väinö

Väinö Haapamäki toimii jäsenvastaavana ja on yksi pääkaupunkiseudun yhdistysten vastaavista. Kampanjoiden ja jäsenvastaavien koulutuksen jälkeen työt jatkuvat Tradenomiopiskelijoiden jäsenhankinnan osa-alueiden kehittämisen parissa.

Aapo Hirvonen on jäsenvastaava ja Mikkeli-Kuopio-Joensuun suunnan järjestövastaava. Hän kertoo, että tänä keväänä on päästy jo kouluttamaan paljon paikallisaktiiveja ja hän haluan jatkaa hyvin alkanutta työtä, erityisesti jäsenvastaavien koulutusta.

Aapo

Maiju Maiju Jokihaaran kontolle kuuluvat edunvalvonta ja Kokkola–Oulu–Kainuu–Tornio–Rovaniemi-alueiden jäsenyhdistykset. – Edunvalvonta nähdään usein isona ja vaikeana mörkönä, jota on hankala aloittaa. Mutta jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus olla kehittämässä esimerkiksi opintojen laatua.

Mindi Kataisen vastuulla on uusi tontti: Tradenologia- ja muut tapahtumat sekä Turku–Pori–Vaasa -alueiden yhdistykset. Hänen tämän vuoden suurimpia tehtäviään on koulutusuudistus. Kevään kyselyn pohjalta uudistetaan koulutustarjontaa syksyksi.

Mindi

Anna Poropudas on yksi edunvalvonnan tiimistä ja pääkaupunkiseudun yhdistysten tukihenkilöistä. – Suunnittelemme parhaillaan Insinööriopiskelijoiden kanssa Haluan päättää -kampanjaa, hän kertoo.

Sini Tuovinen on hallituksen viestintävastaava ja Tampere–Jyväskylä–Seinäjoki–Hämeenlinna -alueiden luottohenkilö. Hänen kärkenään on tavoittaa kaikki tradenomiopiskelijat valtakunnallisesti. Parhaillaan työn alla on tradenomiopiskelijoiden viestintästrategia.

34

TRADENOMI

Kuka olet ja mitä opiskelet?

Olen Eeva Määttä. Opiskelen kolmatta vuotta taloushallintoa Savoniassa ja toimin Kuopion Tradenomiopiskelijoiden yhdistyksen KuoTran hallituksessa kolmatta kautta edunvalvontavastaavana. Vuonna 2016 ostin tädiltäni Kahvila Kanelin, jota pyöritän Kuopion keskustassa opintojen ohessa.

Mikä sai sinut ryhtymään opiskelija-aktiiviksi?

Ensimmäisen vuoden syksyllä huomasin täydennyshaun hallitukseen. Olin seurannut heidän toimintaansa, ja halusin lähteä mukaan porukkaan kokeilemaan vähän uutta. Pääsin joukkoon ja homma vei mukanaan.

Mitä olet aktiivina päässyt tekemään?

Olen vienyt edunvalvontaa eteenpäin muun muassa kehittämällä palautekanavia. Viime vuonna lanseerasimme Hyvinvointiviikot, jotka pidettiin juuri kolmatta kertaa. Niihin on kuulunut hyvinvointia tukevaa tietoa ja piristävää toimintaa yhdessä. Koulun johdon ja hyvinvointitiimin kautta olen päässyt vaikuttamaan asioihin, kuten etäopiskelun tuomiin haasteisiin.

Tärkein asia, johon haluat itse ja te paikallisyhdistyksenä vaikuttaa?

Anna

Eppu

Ota opiskelijaelämästä kaikki irti!

Jere Liitiäinen on hallituksen puheenjohtaja, jonka tehtäviä on suunnitella ja kehittää koko organisaation toimintaa. Tänä vuonna hän haluaa kehittää etenkin liiton vaikuttamistoimintaa ja laajentaa sidostyhmätoimintaa.

Te k s t i : I d a I j ä s

Jere

Opiskelija-aktiivi

Sini

Eppu Åberg on vaikuttamisviestintään hallituksessa erikoistunut, Kymenlaakso–Lahti -alueiden luottohenkilö. Hän twiittaa, bloggaa ja kirjoittaa kannanottoja jäsenistön puolesta ja on luonut järjestön puhujapankin. Kysy ihmeessä lisää, jos kiinnostaa!

Henkilökohtaisesti haluan olla luomassa yhteisöllisyyttä jäsenistön kesken etenkin näin korona-aikana. Meillä on kaikenlaisia tukiverkostoja, johon opiskelijat voivat tarvittaessa tukeutua.

Koko hallituksena tärkeää on vaikuttaa jäsenistön arkeen ja opiskelijaelämään siten, että se olisi mahdollisimman hyvää. Tärkeää meille on myös puuttua opiskelua ja elämää haittaaviin epäkohtiin.

Viestisi muille opiskelijoille?

Ota opiskelijaelämästä kaikki irti!

Osallistu tapahtumiin ja luentoihin ja aktiivitoimintaan. Opiskelija-aikana pystyy vapaammin kokemaan, oppimaan uutta ja löytämään myös uusia puolia itsestään.

Tulipa mieleen Mies muistiin

K u va : V i l j a H a r a l a

O

li kaunis päivä vuonna 1997. Finlandia-talolla vietettiin, tulevaisuususkoisessa hengessä, ensimmäisiä AMK-päiviä. Musiikkiesityksen aikana, yleisössä soi matkapuhelin, johon Lenni-Kalle vastasi pimputtamalla Nokia tunen pianollaan. Yleisö nauroi ja taputti teinitähden oivallukselle.

Juhlapuhujana ollut Teknillisen korkeakoulun (nyk.

Aalto-yliopisto) rehtori Paavo Uronen jyrisi puhujanpöntöstä varoituksen sanoja: ”Ammattikorkeakoulujen ei pidä koskaan astua perustutkimuksen puolelle.” Esityksen jälkeen noheva nuorimies Kuopiosta kysyi, että ”Miten meidän AMK-ihmisten tulisi suhtautua yliopistojen yrityksiin työntää nokkansa käytännön työelämän puolelle?”. Yleisö nauroi ja aplodeerasi kuin Lenni-Kallelle ikään.

Vuotta aikaisemmin oli järjestetty liiketalouden AMK-tutkinnolle nimikilpailu. Sen voitti niin ikään kuopiolaisen Loris Borron ehdotus ”Liiketalouden laureaatti”. Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen päätti, että nimi taittaa liiaksi yliopistomaailman puolelle, joten meistä tulisi tradenomeja.

Vuonna 1998 muutin Savosta Turkuun. Paikallislehden yleisönosastolla oli neljän tradenomitytön vihainen avautuminen siitä, että ”Miksi työelämä ei tajua arvostaa tradenomeja?”. Hävetti. Eikö se olisi meidän vastuullamme osoittaa arvomme työelämässä, eikä odottaa punaista mattoa tutkinnon perusteella?

Vuonna 2001 aikuiseksi itseään luuleva nuorimies oli päässyt jo Helsinkiin. Oli aika järjestää seminaari, jossa pohdittiin merkonomien, tradenomien ja ekonomien välistä työjakoa. Tilaisuudessa toistettiin vaatimus siitä, että ”Suomessa ei saa käydä kuten Britanniassa, että AMK on tulevaisuudessa olevinaan ”yliopisto”. Samana vuonna Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun rehtorille hankittiin käädyt.

Noheva nuorimies varttui topakasti keski-ikäiseksi perheenisäksi. Ammatillinen elämä on edennyt ”generalistisen epätutkinnon, joka ei anna varsinaista ammatillista osaamista, vaan nostaa yleisiä työelämävalmiuksia” varassa. Tänä aikana työelämä itse on muuttunut suorasta janasta random-seikkailuksi. Siihen nähden tämä koulutus on ollut hyvä – aikaansa edellä. Tänä keväänä kuulin corporate-johdossa työskentelevältä ystävältäni lauseen ”tradenomi tekee ekonomin työt ja vieläpä paremmin”. Ensimmäisen AMKlain tavoitteet huomioiden vaikuttaisi, että jotain on tehty oikein. T

Petri Rajaniemi on kirjoittaja, puhuja ja muutosajattelija. Hän tarkastelee maailmaa laveasti ihmisestä globaaliin kuvaan, tästä hetkestä menneeseen ja tulevaan.

TRADENOMI

35