Tradenomi 3/2020

TRADENOMI Tradenomien jäsenlehti

Teema

Pandemia muutti työtavat lopullisesti

10 Ytimessä

Sopimusneuvottelujen tulokset vaikuttavat jokaisen työarkeen

30 Kampuksella

Kuusi oivallista vinkkiä työnhakuun

32

JANETTE PELTOLA

Haasteista innostuva tekijä 18

3 / 2020

KATI –

JOHTAMISEN TÄYDENNYSKOULUTUSOHJELMA KATI-ohjelmilla on pitkät perinteet työelämässä toimivien ja käytännön johtamis- ja esimiestyötä tekevien osaamisen kehittämisessä.

Johtajuus on määrätietoista kehittymistä KATI 16 antaa sinulle kattavat tiedot ja taidot nykyaikaiseen johtamiseen ja liiketoiminnan uudistamiseen. Lisäksi saat uusia yhteistyömahdollisuuksia sekä ideoita organisaation ja henkilöstön kehittämiseksi.

HAE NYT!

» Alkaa Helsingissä alkuvuodesta 2021 » Kesto noin 2 vuotta » Laajuus 75 op » Suoritetaan työn ohessa » Sopii osaksi KTM-tutkintoa » Haku 15.10.2020 mennessä

KATI 16 -ohjelman teemat:

» Strateginen johtaminen » Organisaation uudistuminen » Johtamistaidot ja HRM

LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMISET lut.fi/kati16 Nina Kykkänen, koulutuspäällikkö nina.kykkanen@lut.fi puh. 040 766 7987

LUT-täydennyskoulutus tarjoaa monipuolisia koulutuspalveluja yrityksille ja yksilöille: asiantuntijaohjelmia, moduuleja sekä yrityskohtaisesti räätälöityjä koulutuksia. Koulutukset pohjautuvat LUT-yliopiston tutkimukseen ja osaamiseen – tekniikkaa ja taloutta yhdistäen.

Pääkkäri

Lehti elää ajassa

K

ädessäsi on uudistunut lehtemme, jolla haluamme entistä paremmin palvella lukijoitamme. Tarpeen uudistumiselle loi paitsi viime vuonna lanseerattu brändimme, myös vahva halu kehittää keskeistä viestintäkanavaamme.

Saamme lehdestämme ilahduttavan paljon palautetta, joita huomioimme jatkuvasti sisällön kehittämisessä. Toteutimme uudistustyötä tukemaan alkuvuodesta lukijakyselyn, jolla kartoitimme kokonaisvaltaisesti lukijoidemme kokemuksia ja toiveita lehdestämme.

Lukijamme arvostavat tradenomien henkilö- ja uratarinoita, työelämän vinkkejä sekä laajempia reportaaseja työelämästä. Sisältötoiveissa korostuivat erityisesti hyvinvointi, tarjoamamme palvelut, lakiasiat sekä jäsenten tarinat. Visuaaliseen ilmeeseen toivottiin lisää keveyttä, värejä ja rentoutta.

Haluamme tarjota lukijoillemme laajan läpileikkauksen meille tärkeistä työelämäasioista, palveluistamme sekä tuoda esiin tradenomien monipuolista osaamista. Brändimme ytimessä on yhteisöllisyys, jota haluamme vahvemmin osaksi lehteämme. Tässä keskeisessä roolissa ovat jäsenemme, joilla on mielenkiintoisia urapolkuja ja tarinoita kerrottavaksi.

Kyselyn tulosten perusteella kaikissa ikäryhmissä lehteämme luetaan mieluiten perinteisenä paperiversiona. Lehtemme näköisversio on tähänkin saakka ollut verkkosivuillamme luettavissa, mutta

jatkossa keskitymme tuomaan sitä yhä tiiviimmäksi osaksi sähköisiä kanaviamme.

Lehtemme on yksi jatkuvuutta edustava palvelumme, jonka jokainen jäsen saa kotiinsa tulevaisuudessakin. Mutta tuttujenkin asioiden on hyvä säännöllisin väliajoin uudistua, sillä mikään muu ei ole nykymaailmassa pysyvää kuin muutos.

Toivon, että onnistuimme uudistuksella vastaamaan lukijoidemme toiveisiin ja parantamaan sitä kautta jokaisen jäsenemme suhdetta hienoon yhteisöömme. Kuulen mielelläni palautettanne, otathan rohkeasti yhteyttä!

"Lukijamme arvostavat trade­nomien tarinoita, työelämän vinkkejä sekä reportaaseja työelämästä."

Anu Väätäjä Viestintäjohtaja, päätoimittaja Twitter: @AnuVaataja

TRADENOMI

3

3 20

Tradenomilehti löytyy myös verkosta! tradenomi.fi

/

10

Mitä ”uusi normaali” vaatii työntekijöiltä, johdolta ja organisaatioilta?

18

24

32

– Ensimmäinen esimiestyöni on ollut kasvun ja oppimisen paikka, Janette Peltola kertoo uudesta työstään.

Jos muutoksessa iskee paniikki, niin kirjoita mieltäsi painavat huolet ylös.

Tärkeintä on tarttua toimeen.

Teemu Tiilikainen vinkkaa, kuinka voi parantaa mahdollisuuksiaan työnhaussa.

Julkaisija: Tradenomiliitto TRAL ry, p. 020 155 8800, f. 020 155 8809, toimisto@tradenomi.fi, www.tradenomi.fi Päätoimittaja: Anu Väätäjä, p. 020 155 8802, anu.vaataja@tradenomi.fi Toimitus: Otavamedia Oy Asiakasvastaava tuottaja: Henna Tanskanen, p. 045 120 4801, henna.tanskanen@otava.fi Mediamyynti: Kari Salko, p. 0400 604 133, kari@karisalko.com Paino: PunaMusta Oy Tilaukset ja osoitteenmuutokset toimisto@tradenomi.fi. Lehti postitetaan liiton jäsenille ja sidosryhmille. Tilaus-

4

TRADENOMI

hinta 30 euroa/vuosi. Tradenomi ilmestyy 4 kertaa vuonna 2020. Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa 2020. Painos 26 000 kpl. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti. 18. vuosikerta. ISSN 1457-3792

Tradenomit www.tradenomi.fi Löydät meidät myös Facebookista, Twitteristä, Instagramista ja LinkedInistä.

Toimisto Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. 020 155 8800 (vaihde) Avoinna ma–to klo 9–16, pe 10–16

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ tradenomi.fi Jäsenpalvelut ja -edut: toimisto@tradenomi.fi Jäsenmaksut, liittymiset, jäsentietojen muutokset, alennushakemukset: jasenasiat@tradenomi.fi Työsuhdeneuvonta ja lakipalvelut: lakiasiat@tradenomi.fi Työttömyysturvaneuvonta: tyottomyysturva@tradenomi.fi

Palkkaneuvonta: palkkaneuvonta@tradenomi.fi Korkeasti koulutettujen ­työttömyyskassa KOKO Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki Puhelinpalvelu: (09) 4763 7600, ma–to klo 10–15, pe 10–13.

Asiakaspalvelupiste palvelee ajanvarauksella. Ajan voi varata itse ajanvarauskalenterista: kokokassa.fi

Yksi meistä Opiskelijaelämä vaihtui viikinkimiekkailuun

Miksi sinusta tuli tradenomi, Mauri Pekkala?

Tein myyntityötä reilut kaksi vuotta lukion jälkeen ja innostuin hakemaan myyntityön koulutusohjelmaan Haaga-Heliaan Helsinkiin. Valmistuin kesällä 2018.

Miten päädyit harrastamaan viikinkimiekkailua?

Aktiivisen opiskelijaelämän, valmistumisen ja kotiseudulleni Ouluun paluun jälkeen vapaa-aikaani tuli tyhjiö. Historia on aina kiinnostunut minua, ja museoissa olen innostunut haarniskoista, miekoista, tykeistä ja muista sellaisista.

Löysin syksyllä 2018 Oulun miekkailuseurasta historiallisen miekkailun, josta päädyin viikinki­ miekkailuun.

Millaista osaamista sait?

Sain liikemaailman ymmärrystä pienestä yrittäjyydestä kansainväliseen kauppaan asti. Pidän sitä arvokkaana tietona ja taitona nyky-yhteiskunnassamme. Myös koulutuksesta saadut vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä. Molemmat ovat hyödyllisiä taitoja missä tahansa.

Viikinkimiekkailun anti?

Se on urheilulaji, jossa on mahdollisuus kehittyä sekä yksilönä että joukkueena. Yhteisö ja yhteisöllisyys ovat tärkeässä osassa. Laji on omanlaisensa tapa tutkia historiaa ja elävöittää viikinkiaikaa. Osallistumme tapahtumiin ja elämme siellä leireissä, joissa on toimintaa kulloisenkin teeman mukaan. Viikinkimiekkailu ja pitkäaikainen kiinnostukseni historiaan innoittivat aloittamaan historian opinnot Oulun yliopistossa.

Teksti: Laura Sareskoski // Kuva: Tapio Aulu

Koti ja perhe?

Elelen avopuolisoni ja kahden koiran kanssa muutaman kilometrin päässä Oulun keskustasta. Kotimme on lähellä luontoa – puustoa, maastoja ja polkuja, joissa liikumme paljon.

TRADENOMI

5

Ajassa

Lisää korkeakoulupaikkoja Korkeakouluihin tulee vuosina 2020–2022 runsaat 10 200 aloituspaikkaa lisää. Ammattikorkeakoulut saavat noin 3 900 uutta aloituspaikkaa.

MIEHET Miehillä on naisia paremmat mahdollisuudet vaikuttaa työaikoihinsa, töidensä sisältöön sekä työstä saataviin vapaisiin.

36

Lähde: Työvoimatutkimus 2019, Tilastokeskus.

6

TRADENOMI

O

PETUS- ja kulttuuriminis-

teriö on korkeakoulujen esitysten pohjalta päättänyt korkeakoulujen lähivuosien lisäaloituspaikkojen suuntaamisesta. Ammattikorkeakoulut saavat yhteensä 1 723 ja yliopistot yhteensä 4 231 lisäaloituspaikkaa vuosina 2021 ja 2022 alkaviin koulutuksiin.

Aiemmin ministeriö on päättänyt vuoden 2020 lisäaloituspaikkojen kohdentamisesta. Opetus- ja kulttuuriministeriön päätösten perusteella vuosina 2020–2022 ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään runsaat 3 900 ja yliopistojen aloituspaikkoja runsaat 6 300.

Aloituspaikkojen lisäyksellä toteutetaan hallitusohjelman tavoitteita koulutustason nostosta sekä eri alojen ja alueiden osaajapulaan vastaamisesta.

%

Työaikojen järjestely helpompaa miehille kuin naisille.

Samalla tasoitetaan poikkeusolojen taloudellisia vaikutuksia panostamalla osaamiseen.

Yliopistojen vuosien 2021 ja 2022 lisäpaikoista 25 % kohdentuu tekniikan alalle, 17 % tietojenkäsittely- ja tietoliikennealalle ja noin 15 % kaupan ja hallinnon alalle. Ammattikorkeakoulujen lisäaloituspaikoista puolet kohdentuu terveys- ja hyvinvointialalle ja noin 20 % tietojenkäsittelyyn ja tietoliikenteeseen sekä noin 20 % tekniikan alalle. Lisäaloituspaikat tulevat korkeakoulujen suomen- ja ruotsinkielisiin koulutuksiin.

Korkeakoulut päättävät, millä valintatavalla paikat täytetään. Lisäaloituspaikkoja kohdennetaan erityisesti työvoimapulasta kärsiville aloille. minedu.fi

19

%

NAISET T yöaikojen järjestelyssä ilmenevät erot eivät ole juurikaan kaventuneet vuosien saatossa: Ylemmissä toimihenkilöissä 36 % miehistä voi päättää työaikansa täysin itse, naisista 19 %.

3x pinnalla Poikkeusolot työelämässä jatkuvat syyskaudella ja vaikuttavat monella eri tavalla työarkeen.

1

Jaakko Hyvönen tradenomien puheenjohtajaksi VALTUUSTOMME järjestäytymiskokous

teki elokuun lopulla henkilövalintoja seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Valtuusto valitsi uuden hallituksen sekä puheenjohtajiston valtuustolle. Kaikista hallituksen luottamustehtävistä käytiin vaalit.

Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin turkulainen Jaakko Hyvönen (Turun Seudun Tradenomit). Hyvönen toimi edellisellä kaudella hallituksen varapuheen­johtajana ja opiskeluaikanaan Tradenomiopiskelijoiden puheenjohtajana.

1. varapuheenjohtajaksi valittiin oululainen Ville Kovero (Pohjois-Suomen Tradenomit) ja 2. varapuheenjohtajaksi helsinkiläinen Suvi Rossi (Etelä-Suomen

2

Tradenomit). Hallituksen jäseniksi valittiin Reetta Ahonen (Edistykselliset), Pipsa Aro (Etelä-Suomen Tradenomit), Liisa Heinonen (Turun Seudun Tradenomit), Heikki Laukkanen (IT-tradenomit), Heidi Retsä (IT-Tradenomit), Anna Uusitalo (Pohjois-Suomen Tradenomit) sekä Sami Vesala (Turun Seudun Tradenomit).

Valtuuston puheenjohtajana jatkaa Jaana Carlenius (Etelä-Suomen Tradenomit) ja varapuheenjohtajaksi valittiin opiskelijaryhmän edustaja Veera Nyfors.

Valtuusto on ylin päättävä elimemme, joka valitaan kolmen vuoden välein suoralla jäsenvaalilla. Vaalit pidettiin keväällä 2020.

3

Maskien vero­-­ vähennykset Maskia työssä käyttävä voi vähentää maskikulut tulonhankkimismenoina verotuksessa.

Kodin ja työpaikan välisiä matkoja joukkoliikenteessä käyttävät voivat vähentää maskikustannukset matkakuluissa 13.8. alkaen. vero.fi

Ohjeita Työnantajalla on vastuu työntekijöiden turvallisuudesta korona-aikana. Työterveyslaitos on koostanut ohjeita työnantajille ja työntekijöille koronavirusepidemian ehkäisyyn, erityisesti aloille, joissa koronavirustartunnan vaara on tavallista suurempi. hyvatyo.ttl.fi

Lomautukset Jos olet lomautettuna, muistathan pitää työnhakusi voimassa.

Ilmoita myös heti TE-toimistoon ja työttömyyskassaan, jos lomautusaikasi muuttuu alun perin ilmoitetusta tai työsuhteesi päättyy kokonaan. te-palvelut.fi

Miten keväällä tehtiin etätöitä?

TOTEUTIMME kesäkuussa kyselyn, jolla selvitimme poikkeustilan vaikutuksia ­jäseniimme.

Kyselyn tuloksista selvisi, että lähes 20 prosentilla työaikaa ei seurata ollenkaan ja lisäksi 15 prosentilla työaika on aina sovitun pituinen riip-

pumatta tehdyistä tunneista.

Jopa 73 prosenttia teki pidempiä päiviä kuin toimistolla ollessaan. Kevään lomautusten ja irtisanomisten toteuduttua työhön jäävillä työn määrä on selvästi kasvanut.

Poikkeustilanteen aikana vastaajista 43 prosenttia

ilmoitti vähentäneensä taukoja työpäivän aikana ajallisesti tai määrällisesti. Vastaajista noin kahdeksan prosenttia työskenteli sairauslomansa aikana ja noin 15 prosenttia työskenteli sairaana ilmoittamatta sairaudestaan. tradenomi.fi

TRADENOMI

7

Ajassa Kysy meiltä

Sanottua

”75 % jäsenistämme pitää tukipalvelujamme työelämän muutostilanteisiin yhtenä tärkeimmistä syistä jäsenyydelleen. Näitä ovat mm. uravalmennus sekä työhyvinvointi- ja työkykyvalmennuksemme.”

Tomi Kouva asiakaskokemusjohtaja

Voinko jäädä kotiin hoitamaan lasta, jos hän on karanteenissa?

Ratkaisu: Sinulla on oikeus jäädä kotiin hoitamaan lasta lapsen hoidon tätä edellyttäessä. Pakottavista perhesyistä kotiin jäämisestä ei työnantajalla kuitenkaan ole palkanmaksuvelvollisuutta.

Mahdollisen ansiomenetyksen osalta olennaista on se, onko karanteeni viranomaisten asettama vai ns. omaehtoinen. Jos karanteeni on viranomaisen asettama, silloin on mahdollista saada tartuntatautipäivärahaa. Jos kyse on omaehtoisesta karanteenista eikä työntekijän poissaolo johdu lapsen sairaudesta, työnantajalla ei ole lähtökohtaisesti palkanmaksuvelvoitetta poissaolon ajalta.

Lue lisää päivittyvästä koronainfostamme tradenomi.fi

AKAVA / Liisa Takala

Lähde: Tradenomien asiakaskokemustututkimus 2020

Sture Fjäder jatkaa Akavan puheenjohtajana AKAVAN liittokokous valitsi Sture Fjäderin

33

Akavan jäsenliittoa oli edustettuina liittokokouksessa.

8

TRADENOMI

Akavan puheenjohtajaksi elokuun lopulla.

Toisena ehdokkaana puheenjohtajaksi oli Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut YKAn palvelujohtaja Maria Teikari. Liittokokous pidettiin ­25. elokuuta Helsingissä, ja siinä olivat edustettuina 33 Akavan jäsenliittoa.

– Kiitän saamastani luottamuksesta. Pidän erittäin tervetulleena, että Akavassa käytiin laajaa keskustelua toiminnasta ja tulevaisuuden painotuksista viime kuukausina. Tunnistamme hyvin asiat, joita Akava-yhteisö yhdessä voi muuttaa. Yhteinen tehtävämme on huolehtia muun muassa järjestäytymisestä ja nuorten äänen kuuntelemisesta, sanoo puheenjohtaja Sture Fjäder.

Lue lisää aiheesta sivulta 16. akava.fi

Numeroin Vakuutusala palkkakärjessä Ylempien toimihenkilöiden mediaanipalkka oli 4 340 euroa viime vuonna, kertoo YTN-Data 2019 -raportti. Suurimmat palkat olivat vakuutusalalla ja perää piti järjestöala.

Mediaanipalkat* eri toimialoilla

4 500 € 5 013 €

4 667 € 4 600 € Kemia

Teknologiateollisuus

Energia

Metsä

3850 € 4500 € Suunittelu

Rakennus

4150 €

Tilintarkastus ja konsultointi

5 049 € Rahoitus

5 245 € Vakuutus

3 700 € Järjestö

4563 €

4 519 €

Elintarvike

Kauppa

4600 €

4474 €

ICT

Tietoala

52 % 766 vastaajista oli tulospalkkauksen piirissä

%

%

heistä oli saanut palkkiota vuoden sisällä vuosiansioista oli tulospalkkion mediaani

*Mediaani on suuruusjärjestykseen asetetun lukujoukon keskimmäinen arvo. Lähde YTN-Data 2019, joka koostaa yhteen YTNliittojen jäsentutkimukset. Ylemmät Toimihenkilöt YTN on Akavan yksityisen sektorin neuvottelujärjestö. ytn.fi/tutkittua-tietoa/

TRADENOMI

9

Teema

10

TRADENOMI

Korona myllersi työtavat – mitä opimme?

Koronapandemia heitti myrskyn tavoin monen työyhteisön toimintatavat ja -kulttuurin uuteen asentoon. Mitä ”uusi normaali” vaatii työntekijöiltä, johdolta ja organisaatioilta? Miten suurten muutosten keskellä selvittiin ja miten tästä eteenpäin?

Te k s t i : Tarja Sinervo / / K u va t : Anna-Kaisa Jormanainen

T

ampereen yliopiston työelämätutkija Pasi Pyöriä näkee viime kevään muutoksissa paljon hyvää.

– Korona pakotti organisaatiot ottamaan valtavan digiloikan. Suurin muutos työtavoissa oli etätyö ja siihen liittyvät käytännöt. Haaste oli valtava, mutta paljon myös opittiin. Nyt päästiin kokeilemaan teknisten välineiden toimivuutta ja sitä, miten yhteistyö työtiimien ja johdon välillä sujuu virtuaalisesti.

Pyöriän mukaan etätyössä itsensä johtaminen ja etäjohtaminen korostuvat.

– Jokaisen on huolehdittava siitä, että työt tulee tehtyä, mutta vielä tärkeämpää

on muistaa oma työhyvinvointi ja riittävä palautuminen. Kotona on helppo avata kone heti aamusta ja katsoa työviestejä vielä viimeiseksi illalla. On kuormittavaa, jos päivän ensimmäinen ja viimeinen asia tapahtuu työn merkeissä. Työnjohdon on tärkeää tarkkailla ja muistuttaa asiallisista työajoista.

Ketterien menetelmien valmentaja Minna Janhonen Nitorilta näkee kevään poikkeusaikana, joka opetti paljon, mutta vaati myös pakollista sopeutumista.

– Nyt on pitänyt oppia virtuaalisen vuorovaikuttamisen taitoja ja tekemään etänä jopa ideointia ja uusien asioiden kehittämistä. Kehittämistyökin voi onnistua

TRADENOMI

11

Teema

Asiantuntijan työtä helpottavat hänelle annetut raamit, joiden puitteissa työtä voi itse muokata. etänä oikeilla työvälineillä, kuten kanvaasi-työkalussa, jossa kukin voi lisätä virtuaaliselle taululle tekstilappuja ja piirroksia. Näin hiljaisetkin työntekijät saivat ääntään kuuluville. Tämä tasapuolistaa tekemistä, ja toivonkin sen jäävän käyttöön.

– Online-kokoukset olisi pidettävä lyhyinä ja pitkissä etäneuvotteluissa on tunnin välein tauon paikka.

Sähköiseen kalenteriin kannattaa varata omaa aikaa.

Työpäivä ei edelleenkään saa koostua palavereista aamusta iltaan.

Muutoskyvykkyyden tulikaste Niin yksilöt kuin organisaatiotkin ovat nyt joutuneet testaamaan muutoskyvykkyyttään. Janhosen mukaan yksilön kohdalla ratkaisevat tekijät ovat asenne ja taidot toimia.

– Jos lähtökohtaisesti vastustaa muutoksia ja uusia tilanteita, sopeutuminen on vaikeaa. Tätä kannattaa työstää ja opetella näkemään muutoksissa enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Asiaa helpottaa tilannekuvan luominen yhdessä toisten kanssa. Kun kevään muutokset olivat hurjimmillaan, me kokoonnuimme tiimin kesken päivittäin yhteen virtuaalisesti purkamaan tilannetta.

Tampereen yliopiston työelämätutkija Pasi Pyöriä.

12

TRADENOMI

– Johdolla ja toimintakulttuurilla on tärkeä rooli muutoskyvykkyydessä. Parhaimmillaan johtajuuden tyyli ja muoto mukautuvat tilanteeseen. Kriisitilanteen epävarmassa alkuvaiheessa voidaan tarvita selkeää suunnannäyttäjää – tämä poistaa epävarmuuden tunnetta. Myöhemmissä vaiheissa on tärkeää, että uutta suuntaa haetaan yhdessä henkilöstön kanssa.

Asiantuntijan työtä helpottavat hänelle annetut raamit, joiden puitteissa työtä voi itse muokata. Työntekijän on tärkeää tietää, millaisia päätöksiä voi tehdä itse ja mitä kysytään esimieheltä.

– Organisaatiotasolla toiminta tulisi rakentaa siitä lähtökohdasta, että ympäristön muutoksiin kyetään reagoimaan ketterästi eikä lukittauduta vallitsevaan olotilaan, Janhonen sanoo.

Nyt on yhteenvedon aika Pasi Pyöriä toivoo, että keväästä jäisi käyttöön osittain hyviä, pysyviä toimintatapoja.

– Nyt olisi hyvä pysähtyä kokoamaan yhteen keväällä koetun hyviä ja huonoja puolia. Jatkossa yhdistettäisiin käytäntöjen hyvät puolet. Jos aiemmin ei ole tehty ohjeita ja suosituksia, niin nyt on korkea aika määritellä yhteiset pelisäännöt: miten on hyvä työskennellä, mitä vastuita ja velvollisuuksia siihen liittyy työnantajilla ja mitä työntekijöillä.

Minna Janhonen painottaa kaikkien kuuntelemista.

– Jokaisella on arvokasta tietoa ympäristön muutossignaaleista, jotka puolestaan antavat vinkkiä siitä, mihin suuntaan voisi adaptoitua seuraavaksi.

Hän korostaa myös vuorovaikutuksen ja empatian merkitystä.

– Kuulluksi tulemisen kokemus on hirveän tärkeä. Esimiesten johtaminen on poikkeustilanteessa ollut tiedolla johtamisen sijaan enemmän pehmeää johtamista, kuuntelemista ja tukemista. Tämä on tärkeää, sillä tunteet vaikuttavat ihmisessä vahvemmin kuin tieto. Ensin on voitava purkaa keskustellen esimerkiksi pelko virukseen sairastumisesta, ja vasta sen jälkeen on työnteon ja tiedollisen puolen vuoro. Keskustelut ja kuuntelu auttavat suhteuttamaan omaa näkökulmaa muiden näkemyksiin ja näin muutos on helpompi hahmottaa.

Yhdessä kohti tulevaa Tulevaisuudessa Pasi Pyöriä yhdistäisi perinteistä työskentelyä säännölliseen etätyöhön.

– Jos etätyö on työtehtävien puolesta mahdollista, niin kaksi tai kolme etäpäivää viikossa voisi olla hyvä etätyörytmi, joskus ehkä vähemmän. Yksittäiset etäpäivät on hyvä pitää kokonaisina.

Hän muistuttaa kasvokkaisen kanssakäynnin hyvistä puolista.

– Etäpalaverit ovat asiallisia ja toimivia, kun on selkeä asialista ja hyvä puheenjohtaja. Mutta itse olen kaivannut huumoria ja työkavereiden ilmeitä ja eleitä.

Vasta kasvokkain ihmisestä näkee myös sen, miten hän todella voi. Tämä on esihenkilöille tärkeää.

Jos laajamittaisesta etätyöstä tulee ”uusi normaali”, Pyöriän mielestä on tärkeää turvata epämuodollinen yhteisyys ja sosiaalisuus. On huolehdittava, etteivät ihmiset jää yksin etäyhteyksiensä päähän.

– Joillekin etätyöskentely on sopinut aiempia työtapoja paremmin ja he palaavat voimaantuneina työpaikalle. Toiset ovat voineet ahdistua työpaikan sosiaalisen tuen puuttumisesta. Jos etätyötä lisätään, on huomioitava, että se ei sovi kaikille eikä jokaista työntekijää saa siihen pakottaa.

Minna Janhonen muistuttaa, että kuuluminen yhteisöön on ihmisen perustarve.

– Poikkeuksellinen aika on vaatinut kaikilta erityistä venymistä. Nyt on hyvä hetki pysähtyä olemaan yhdessä. T

Kohti aitoa osaamisen jakamista PERINTEISESTI ajatellaan osaamisen olevan jokaisen omaa työelämän pääomaa. Omasta asiantuntijuudesta pidetään tiukasti kiinni. Tämä on myös vallankäytön väline.

Perinteisessä tiimityössä jokainen tuo osaamisensa mukaan, ja nämä palaset nivotaan yhteen. Kunkin palan asiantuntijoita on joukossa yksi.

Jos tiimissä olisi myös toinen saman alueen osaaja, ideaa voisi yhdessä kehitellä eteenpäin ja syntyisi uusia ideoita. Kumpikin saisi helpotusta työkuormitukseensa ja voisi oppia toinen toiseltaan.

Aito osaamisen jakaminen on siirtymistä ”minä osaan” -ajattelusta ”haluan olla osa tätä loistavaa tiimiä” -ajatteluun.

Lähde: Minna Janhosen haastattelu

Ketterien menetelmien valmentaja Minna Janhonen Nitorilta.

TRADENOMI

13

Teema

Korona vauhditti valtionhallinnon digiloikkaa

Vinkit

Avuksi virtuaalityöhön: • sähköisen kalenterin ja pikaviestinten tavoitettavuustilan tunnollinen käyttö • sähköisten pikaviestipalvelujen kahden välisten viestien ja ryhmäpikaviestien käyttö • virtuaaliset työpajat ja niiden monipuoliset osallistumistavat, jossa puheenvuoroja karsastavat saavat mahdollisuuden ilmaista ajatuksensa kirjoittamalla – näin osallistumiskynnys madaltuu • dokumenttien yhteistyöstämiseen tarkoitetut työkalut • esimiesten aktiivisuus: ryhmien koossa pitäminen ja työntekijöiden kuuntelu • vapaamuotoiset virtuaalikahvit ja hengähdyssatamat Vinkit antoi Senaatti-kiinteistöt

14

TRADENOMI

– Senaatti-kiinteistöt hallinnoi ja kehittää valtion työympäristöjä ja tukee valtion työyhteisöjä uusien työnteon tapojen omaksumisessa. Meille monipaikkainen työ on ollut arkipäivää jo vuosia, ja omat toimistomme ovat monitilatoimistoja.

Valtion toimistotyötiloja muutetaan monitilatoimistoiksi, joissa paperittomuus ja vapaavalintaiset työpisteet kuuluvat asiaan, kertoo Senaatin tietotyön erityisasiantuntija Heljä Franssila.

Senaattilaisille koronakevät toi vähän muutoksia työtapoihin, sillä digivälineiden käyttö oli jo hyvällä mallilla.

– Uusiakin tapoja syntyi, kuten vapaamuotoisia virtuaalikahveja.

Jäntevyyttä työhön toi tarkka yhteisen ajan suunnittelu sekä sähköisen kalenterin ja pikaviestimen tavoitettavuustilan tunnollinen käyttö.

Esimiehiltä tarvittiin entistä aktiivisempaa kuulostelua ihmisten jaksamisesta ja töiden sujumisesta.

Omassa ryhmässäni sovittiin säännölliset palaverit, joissa varmistettiin kaikkien pysyminen porukassa mukana.

Virtuaalisuus paransi tasa-arvoa.

– Digivalmiudet olivat valtionhallinnossa hyvät aiemminkin, nyt ne vain otettiin laajasti käyttöön.

Pääosin tilanteesta selvittiin hyvin.

Muutosvauhti toki vaihteli organisaatioittain ja asiakkaiden paperido-

kumentteja käsittelevät organisaatiot olivat muita haastavammassa tilanteessa. Alun teknisistä pulmista päästiin toukokuisen kyselyn mukaan ja ihmisten digiosaamisen taso parani.

Valtiolla tiimiin kuuluu usein ihmisiä eri paikkakunnilta, joten kokouksiin on osallistuttu sekä virtuaalisesti että fyysisesti. Nyt kun kaikki siirtyivät virtuaaliyhteyksien päähän, moni koki tasa-arvon ja tasapuolisemman osallisuuden tunteen lisääntyneen. Osallistumiskynnys madaltui, sillä virtuaalityöpajoihin osallistuttiin aiemmin kasvokkain pidettyjä pajoja ahkerammin.

– Kun työtavoissa tuli kaikille jotain uutta, harjoittelu tuntui aiempaa hyväksyttävämmältä. Ei haitannut, vaikka kaikki ei heti mennyt putkeen, vaan pieni sähläys ja kokeilu oli ok. Toivon, että jatkossakin yritys ja erehdys sallitaan.

– Tulevaisuudessa monipaikkainen työ lisääntyy pomminvarmasti.

Kevään kokemukset tulevat vaikuttamaan siihen, millaisia ja miten varusteltuja toimitiloja luodaan.

Nyt ymmärretään yhteisen työpaikan merkitys kohtaamisen tilana, jossa ei tehdä työtä yksin vaan moni-ilmeistä yhteistyötä.

Senaatin tietotyön erityisasiantuntija Heljä Franssila.

Vuoropuhelu

Mitä odotamme

Akavalta?

Jäsenjärjestönä Tradenomeilla on läheinen suhde Akavaan. Jaakko Hyvönen ja Sari Niemi pohtivat Tradenomien vaikuttamistyötä Akavassa ja odotuksia keskusjärjestöä kohtaan.

Te k s t i : K a t j a A l a j a / / K u va t : V i l l e R i n n e

J

aakko Hyvönen: Tuimme

Sture Fjäderin uudelleenvalintaa Akavan puheenjohtajaksi elokuussa 2020. Hän oli paras vaihtoehto puheenjohtajaksi, sillä katsoimme, että vallitsevassa tilanteessa pitkä työmarkkinakokemus merkitsee paljon. Lähitulevaisuudessa yhteiskunnassa tehdään vaikeitakin päätöksiä, jotka vaikuttavat palkansaajiin.

Fjäder on vahva neuvottelija, ja hän tuntee lainsäädäntöä ja sopimustoimintaa syvällisesti. Lisäksi Fjäderin laaja verkosto ja kontaktit poliittisiin päättäjiin auttavat edistämään työntekijöiden asioita.

Keväällä näimme, kun Fjäder otti aktiivisen roolin koronaan liittyvien tärkeiden sopimusten aikaansaamiseksi ja tuki liittoja aina tarvittaessa. Tähän halusimme selkeän jatkumon.

Jaakko Hyvönen Tradenomien hallituksen puheenjohtaja. Musti Groupin menekkisuunnittelija. Monipuolinen kokemus tradenomiyhteisön luottamustehtävistä vuodesta 2014.

16

TRADENOMI

Sari Niemi: Fjäder on todellakin saanut

paljon aikaan. Hän on panostanut vahvasti meille Tradenomeille tärkeään ammattikorkeakoulusektorin toimintaan ja edunvalvontaan. Verovapaan koulutussetelin edistäminen on hyvä esimerkki.

On uutta ja hienoa, että Akavan toimistoon on Fjäderin aikana palkattu ammattikorkeakoulutaustaisia asiantuntijoita hoitamaan pelkästään ammattikorkeakouluihin liittyviä asioita. Lisäksi hän on keskustellut aktiivisesti yhteisistä linjauksistamme muun muassa ammattikorkeakoulujen rehtorien kanssa.

JH: Tekemäämme valintaa Akavan

puheenjohtajaehdokkaasta edelsi tiivis valintaprosessi. Hallituksemme keskusteli kandidaatin valinnasta useaan otteeseen kevään, kesän ja syksyn aikana. Kumpikin puheenjohtajaehdokas kutsuttiin hallituksemme kokoukseen haastateltavaksi meille tärkeistä aihealueista. Lisäksi teimme heistä SWOT- eli nelikenttäanalyysin, johon peilasimme tavoitteitamme.

Sari Niemi Tradenomien toiminnanjohtaja.

Laaja yritys-, järjestö-, yrittäjyys- ja johtamiskokemus.

Aiemmin työskennellyt muun muassa PunaMustalla ja Telialla.

SN: Ja kuten aina ennenkin, hallituk-

semme valitsi Akavan puheenjohtajaehdokkaan. Oma valtuustomme valitsi meille uuden hallituksen elokuussa muutamia päiviä ennen Akavan puheenjohtajaäänestystä. Uusi hallitus paneutui edellisen hallituksen tekemään selvitykseen ja vahvisti Fjäderin ehdokkaaksi.

JH: Jäsenemme saattavat miettiä, miten

Akava näkyy meidän Tradenomien arkisessa työssä. Akava on vahvasti esillä Tradenomien hallituksen kokouksissa. Niissä päätetään Akavaan vietävistä aloitteista ja seurataan jokaisen esityksen ja tärkeän hankkeen etenemistä.

jen ääni. Keskusjärjestöjen rooli on vahvassa murroksessa, ja niiden on onnistuttava muuttumaan yhteiskunnan mukana, kuten meidän liittojenkin.

SN: Tässä auttaa suuresti se, että meillä

SN: Myös meille Tradenomeille tär-

on nykyisin edustus Akavan eri toimikunnissa ja hallituksessa toisin kuin muutama vuosi sitten. Se on hieno juttu, sillä olemme vielä verrattain nuori järjestö ­Akavan jäsenjärjestökentässä.

Henkilökuntamme tekee tätä julkisuudessa näkymätöntä toimikunta- ja hallitustyötä päivittäin. Vaikutamme sillä Akavan valmisteilla oleviin yhteisiin linjauk­siin, tuomme keskusjärjestölle kehitysehdotuksia toiminnan osa-alueista ja osallistumme keskusteluun niin edunvalvonnan kuin koko Akavankin kehittämisestä.

JH: Lopuksi on hyvä pohtia sitä, mitä me

Tradenomit jäsenjärjestönä odotamme Akavalta tulevaisuudessa. Odotamme muutoskyvykkyyttä – siis sitä, että Akava kirkastaa ydintehtävänsä ja strategiansa. Siihen tulisi saada asioita, jotka edistävät Tradenomien ja muiden liittojen ajamia etuja jäsenilleen.

Akavan päätöksentekojärjestelmässä tulisi puolestaan kuulua kaikkien jäsenjärjestö-

keä opiskelijoiden kuuleminen olisi hyvä saada vahvemmin osaksi Akavan toimintaa. Sekin on tärkeää, että Akava puhuu järjestäytymisen tärkeydestä. Muuten ihmiset voivat jättää hakematta ammattiliittojen jäseniksi ja työmarkkinajärjestelmä murenee. T

Järjestöt tutuiksi TRADENOMIT edistää työelämätavoitteitaan vaikuttamalla jäsenjärjestönä Akavassa, YTN:ssä ja JUKOssa. Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö, joka vaikuttaa työelämän lainsäädäntöön. YTN neuvottelee yksityisen sektorin tradenomeille työehtosopimukset, ja JUKO tekee vastaavan työn julkisella puolella.

TRADENOMI

17

Työn arjessa

Kaupan alan osaaja haluaa haasteita Myyjän työstä osastopäällikön saappaisiin astunut Janette Peltola nauttii siitä, että saa laittaa itsensä likoon, oppia jatkuvasti uutta ja kehittyä.

Te k s t i : P i r k ko Tu o m i n e n / / K u va t : J u h o K u va

E

nsimmäisellä työviikollaan esimiehenä Janette Peltola haastatteli kymmeniä ihmisiä ja rekrytoi työntekijöitä uuteen hypermarkettiin.

– En ollut ikinä ennen tehnyt haastatteluja. Olen oppinut tässä työssä valtavasti uutta. Jokainen päivä on erilainen, ja saan tehdä monipuolisia, mielenkiintoisia työtehtäviä, Peltola kertoo.

Hän aloitti viime keväänä käyttötavaran osastopäällikkönä Minimanin Rovaniemen myymälässä, joka oli tuolloin vasta rakenteilla. Sitä ennen Peltola työskenteli Seinäjoen Minimanissa myyjänä lähes seitsemän vuoden ajan. Hänen ei tarvinnut kauan miettiä, kun hänelle tarjottiin osastopäällikön paikkaa.

– Elämäntilanteeni salli muuton Rovaniemelle ja ajattelin, että on mielenkiintoista aloittaa jotain ihan uutta. Uusia hypermarketteja avataan harvoin, eikä vastaavaa tilaisuutta ehkä tule toista kertaa.

Ennen muuttoa Peltola oli vuoroin innoissaan, vuoroin haikein mielin. Kaverit jäivät Seinäjoelle eikä hän tuntenut uudelta asuinpaikaltaan ketään.

18

TRADENOMI

– Välillä iski pakokauhu: olenko ihan hullu, kun hyppään tyhjän päälle. Kun allekirjoitin työsopimuksen, en vielä tiennyt, millaiseen työyhteisöön menen ja millaisia työkavereita saan, hän kertoo.

Kasvun paikka Peltola sai johdattavakseen kaupan alan ammattilaisista koostuvan tiimin. Rovaniemen Minimanissa on lähes 70 työntekijää, joista 15 työskentelee Peltolan osastolla. Johtoryhmään kuuluu Peltolan lisäksi kolme henkilöä.

– Olen saanut kokeneilta kollegoiltani valtavasti tukea. Ensimmäinen esimiestyöni on ollut kasvun ja oppimisen paikka.

Myös jatkossa tulee varmasti haastavia tilanteita esimerkiksi ihmisten johtamisessa, hän sanoo.

Peltolan kesä oli kiireinen. Myymäläpinta-alaltaan noin 10 000 neliömetrin kokoisen hypermarketin avajaiset pidettiin elokuun 26. päivä.

– Rakennusvaiheen aikana opin organisointia, rekrytointia, myymälän perustamista, henkilöstöjohtamista, itseni johtamista. Kokemusta ja viisautta on kertynyt

Urani 2019 Tradenomi (AMK) myynti ja markkinointi Seinäjoen ammattikorkeakoulu, SeAMK 2013–2020 Myyjä Seinäjoen Minimanissa 2020– Osastopäällikkö Rovaniemen Minimanissa

H a l u a n, että työ haastaa minua ja työssä on tavoitteita, jotta se pysyy mielekkäänä, Janette Peltola sanoo.

TRADENOMI

19

Työn arjessa Tr a d e n o m i n opinnot antoivat Janette Peltolalle hyvät eväät esimiestyöhön.

3

Nopeaa

Ensimmäinen esimiestyöni on ollut kasvun ja oppimisen paikka. paljon lyhyessä ajassa, hän sanoo.

Peltolan viikkotuntiaika on 37,5 tuntia, ja hän saa määritellä omat työvuoronsa.

– Osastopäällikkönä minulla on tiettyjä vapauksia, mutta myös vastuuta. Haluan olla tarvittaessa henkilökunnan tavoitettavissa silloinkin, kun en ole työpaikalla.

Peltola viihtyy mainiosti vaihtelevassa, monipuolisessa työssään, johon kuuluu hallinnollisten töiden, suunnittelun ja myynnin seurannan lisäksi asiakaspalvelua ja esillepanoa. Aamut hän aloittaa tavallisesti tarkistamalla tiiminsä kanssa, mitä tavaraa on tullut. Hän organisoi ja jakaa tehtävät ja lukee sähköpostit. Tiettyinä päivinä tuore osastopäällikkö laatii työvuoroja, toisina istuu palavereissa.

Tavoitteet motivoivat Peltola kertoo olevan tavoitteellinen ja yrittäjähenkinen. Hän haluaa olla työnantajalleen hyödyksi ja päästä koko ajan eteenpäin, oppia lisää, kehittyä ja kasvaa.

– Ihminen viettää töissä ison osan elämästään. Siksi työn pitää olla mie20

TRADENOMI

lekästä. Haluan, että työ haastaa minua ja työssä on tavoitteita, jotta se myös pysyy mielekkäänä, hän sanoo.

Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen ei Peltolan mielestä ole esimiesasemassa vaikeaa. Päinvastoin, hänen arkensa on helpottunut siitä, kun hän oli töissä ja opiskeli samaan aikaan tradenomiksi.

Tradenomin opinnot antoivat Peltolan mukaan hyvät eväät esimiehen työhön.

– Sain kattavan perusosaamisen myynnistä, markkinoinnista ja taloushallinnosta. Projektiopinnossa toimin projektijohtajana ja opin ymmärtämään suunnittelun ja aikataulutuksen tärkeyden. Myös tiimityöskentelytaidoista on ollut paljon hyötyä nykyisessä työssäni.

Kiireissäkin töissä jaksaa, kun vapaa-aikana palautuu. Peltolan lempiharrastus on liikunta. Kun hän haluaa rentoutua, hän laittaa kuulokkeet korville ja lähtee metsään lenkille. Myös kaverit ja perhe auttavat jaksamaan ja saamaan ajatukset pois työasioista. Heidän kanssaan Peltola puhuu kaikesta muusta kuin työstä.

Peltola kannustaa muitakin nuoria ja vastavalmistuneita ottamaan riskejä.

– Uskalla hypätä. Se voi olla yllättävän antoisa kokemus, hän sanoo. T

Mitä valmiuksia työssäsi tarvitaan?

Tässä työssä pitää olla omatoiminen, sillä työ on itsenäistä. On osattava organisoida omaa ja myymälän työtä ja asettaa tärkeimmät ja kiireellisimmät asiat etusijalle. Pitää kyetä tekemään nopeita ratkaisuja ja päätöksiä.

Lisäksi tarvitaan hyviä it-taitoja, kaupan alan tuntemusta sekä asiakaslähtöistä ajattelutapaa, sillä asiakkaita vartenhan tätä työtä tehdään.

Mitä haluaisit osata paremmin?

Odotan sitä, että johtamistaitoni kehittyvät ja itsevarmuus omaan tekemiseen kasvaa. Nyt kyseenalaistan vielä paljon omaa tekemistäni.

Mietin monessa tilanteessa, toiminko oikein tai sanoinko oikein.

Millaisia ovat työsi parhaat hetket?

Parasta on työkavereiden seura ja normiarki, kun saan tehdä töitä tiimini kanssa. On hienoa, kun näen alaisteni onnistuvan ja saan heiltä kiitosta siitä, että hyvin meni.

Tärppi Näin pääset flow-tilaan Sopivan haastava työ vie mukanaan

1

Flow-sanalla kuvataan innostuneen keskittynyttä työn tekemisen tilaa, jossa työ edistyy ja aika kuluu huomaamatta. Helpoimmin siihen johdattaa kiinnostava ja sopivan haastava työ. Liian helppo tai tylsältä tuntuva tehtävä ei tue keskittymistä, liian vaikea tehtävä voi puolestaan aiheuttaa viivyttelyä ja lipsumista vähemmän tärkeään. Usein auttaa, jos vaikean tehtävän pilkkoo pienempiin osiin.

Ota rutiinit avuksi

2

Omat rutiinit voivat olla tuki tai este flow-tilalle.

Rutiinien muuttaminen ei ole helppoa, mutta sitä auttaa yhden pienen asian muuttaminen kerrallaan. Luo työpäivään itsellesi sopivat rutiinit. Varaa tietyt ajat nopeasti pois hoidettaville asioille, jotta ne eivät vie huomiotasi. Varaa keskittyneelle tekemiselle parin tunnin aika kalenterista, jotta se pysyy vapaana. Se alkaa olla maksimi, jonka jälkeen olisi hyvä pitää pieni tauko.

Karsi itsestä johtuvia häiriötekijöitä

4 Vähennä ympäristön häiriötekijöitä

Teksti: Anne Penttilä // Kuva: iStock

3

Ulkoiset häiriötekijät katkaisevat flow´n, jolloin huomion uudelleen keskittämiseen kuluu aikaa. Jos voit, vaihda työpistettä, käytä korvatulppia tai kuulosuojaimia.

Joskus häiriön aiheuttaja on työkaveri. Kunnioittakaa omaa ja toisten työtä ja sopikaa pelisäännöistä. Mikä on ”älä häiritse”-merkki muille, ja mitä ovat kiireelliset asiat, jolloin voi keskeyttää?

Sopikaa vasteajoista eri viestimissä ja kiireellisille asioille jokin muu yhteydenottotapa kuin sähköposti. Sen seuraaminen tiheään katkaisee flow´n tehokkaasti.

Stressi ja väsymys heikentävät kykyä keskittyä ja sulkea pois häiriötekijöitä. Väsynyt mieli löytää helpompia huomion kohteita. Multitaskaus eli monen asian samanaikainen tekeminen tai asiasta toiseen hyppeleminen on ­flow´n vihollinen. Se onnistuu vain, jos muut asiat eivät vaadi tarkkaavaisuuden keskittämistä – esimerkiksi kävelet ja puret purukumia puhuessasi puhelimeen.

Jatkuvat orientaatioloikat eli tarkkaavaisuuden keskittäminen aina uuteen tehtävään syövät tehokkuutta.

Keskitä sähköposteihin vastaaminen tiettyihin aikoihin ja sulje ohjelma muulloin. Laita pois näkyvistä kaikki sivuraiteille houkutteleva, esimerkiksi­sosiaalisen median kuvakkeet tai puhelin.

Vinkkejä varten luettiin kaksi suositeltavaa kirjaa: Sirpa Pajun ja Tapani Riekin Järki töihin! –Parempien työtapojen kehittämisopas ja James Clearin Pura rutiinit atomeiksi – Näin saat aikaan muutoksen, joka pysyy. Tuuma 2020.

TRADENOMI

21

Pykälin Kysy ja työsuhdejuristi vastaa

Työnantaja toimitti sisällöltään virheellisen työtodistuksen, mitä voin tehdä?

Kysymys: Sain työtodistuksen,

1

22

TRADENOMI

mutta siinä mainitut työtehtävät eivät kuitenkaan vastaa täysin kaikkia niitä tehtäviä, joita olen työsuhteeni aikana tehnyt. En ole myöskään samaa mieltä työtaidoistani ja käytöksestäni annetusta arviosta.

Lisäksi työtodistuksessa oli mainittu perhevapaani. Työnantaja kieltäytyy antamasta minulle uutta työtodistusta.

Onko minulla oikeus saada uusi työtodistus, johon on kirjattu kaikki työsuhteeni aikaiset työtehtäväni?

Voinko pyytää paremman arvion työtaidoistani ja käytöksestä tai pyytää työnantajaa jättämään arvion kokonaan pois? Entä saako työnantaja kirjata työtodistukseen perhevapaani?

Vastaus: Työsopimuslain 6 luvun 7 §:n mukaan työtodistuksesta tulee käydä ilmi ”työtehtävien laatu”. Käytännössä työtodistuksessa luetellaan yleensä työntekijän pääasialliset työtehtävät. Pääasialliset työtehtävät tulisi luetella koko työsuhteen ajalta, vaikka työsuhde olisi kestänyt pitkäänkin. Pelkästään työntekijän työsuhteen päättymisen aikaisten työtehtävien luetteleminen ei siis ole riittävä.

Oikeuskäytännön mukaan työnantajalla ei kuitenkaan ole velvollisuutta luetella yksityiskohtaisesti kaikkien työtehtävien sisältöä.

Työsopimuslain mukaan laajaan työtodistukseen kirjataan arvio työntekijän työtaidosta ja käytöksestä. Arvion tulee vastata työnantajan todellista käsitystä. Työnantajalla ei ole velvollisuutta antaa laajaa työtodistusta ilman arviota, mutta työn-

tekijä voi pyytää suppean työtodistuksen, johon ei sisälly arviota eikä työsuhteen päättymissyytä.

Työnantaja on velvollinen antamaan uuden korjatun työtodistuksen, jos hän on kirjoittanut työtodistukseen virheellisiä tietoja tai maininnut siinä esimerkiksi työsuhteen päättymisen syyn tai arvion työtaidosta ja käytöksestä, vaikka työntekijä ei ole näitä pyytänyt. Velvollisuus syntyy, jos työnantaja on kirjoittanut työtodistukseen sellaisia tietoja, joita siinä lain mukaan ei saa mainita.

Työtodistukseen on aina merkittävä työsuhteen kestoaika eli sen alkamis- ja päättymisajankohdat. Sen sijaan erilaisia työntekijän poissaoloja tai vapaita työtodistukseen ei saa merkitä. Työtodistuksesta ei saa ilmetä esimerkiksi sairauslomia tai perhevapaita ja niiden kestoa.

Kuinka kauan työtodistusta täytyy odottaa?

Kysymys: Työsuhteeni päättyi noin kuukausi sitten. Olen pyytänyt työtodistusta useasti, mutta en ole edelleenkään saanut sitä. Onko laissa säädetty jokin aika, jonka kuluessa työtodistus täytyy toimittaa?

Vastaus: Työsopimuslain 6 luvun 7 §:n mukaan työntekijällä on työsuhteen päättyessä oikeus saada pyynnöstään työnantajalta kirjallinen työtodistus.

Työtodistusta tulee siis aina pyytää nimenomaisesti. Suosittelemme pyytämään todistusta kirjallisesti, esimerkiksi sähköpostin välityksellä.

Näin sen pyytämisestä jää todiste eikä työtodistuspyyntö jää vain työnantajan muistin varaan.

Työsopimuslaissa ei ole säädetty erikseen siitä, minkä ajan kuluessa työtodistus tulee toimittaa. Kohtuullisena aikana voitaneen kuitenkin nor-

2

maalioloissa pitää 1–2 viikkoa, koska todistuksen laatiminen ei vaadi työnantajalta erityisiä toimenpiteitä.

Työtodistuksen antaa aina työntekijän oma työnantaja. Vuokratyöntekijä ei siis voi vaatia työtodistusta käyttäjäyritykseltä vaan työtodistuksen antaa vuokrausyritys.

Jos työnantaja ei toimita asianmukaista työtodistusta työntekijän omasta pyynnöstä, työsuhdejuristimme voivat tarvittaessa kehottaa työnantajaa toimittamaan asianmukaisen työtodistuksen.

Työsopimuslain 13 luvun 11 §:n mukaan työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo 6 luvun 7 §:n säännöksiä velvollisuudesta antaa työntekijälle työtodistus, on tuomittava työsopimuslakirikkomuksesta sakkoon. Työnantajan velvollisuutta toimitta työtodistus valvovat työsuojeluviranomaiset.

Haluatko kysyä liiton työsuhdejuristilta mieltäsi askarruttavaa asiaa?

Palvelemme sinua työ- ja virkasuhdeasioissa: p. 020 155 8815 lakiasiat@tradenomi.fi digijuristi.tradenomi.fi

Muista!

Vinkit työtodistuksen pyytämiseen TYÖNANTAJALLA ei ole velvollisuutta antaa työtodistusta oma-aloitteisesti. Työtodistusta kannattaa pyytää jo irtisanoutumisen yhteydessä, jotta saat työtodistuksen työsuhteen päättymisen yhteydessä.

1

TYÖNANTAJALLA ei ole velvollisuutta antaa työntekijälle työtodistusta kesken työsuhteen (ns. ”välityötodistus”). Työntekijä voi kuitenkin halutessaan pyytää, että työnantaja antaisi todistuksen työntekijän siihenastisista työtehtävistä ja työsuorituksesta. Välityötodistusta kannattaa pyytää esimerkiksi silloin, kun työtehtävät muuttuvat työsuhteen aikana tai kun esimies vaihtuu.

2

MIETI, haluatko laajan vai suppean työtodistuksen. Suppeassa mainitaan vain työsuhteen kesto ja työtehtävät. Laajassa työtodistuksessa mainitaan työsuhteen keston ja työtehtävien lisäksi myös työsuhteen päättymisen syy sekä arvio työntekijän työtaidoista ja käytöksestä. Työnantajalta voi pyytää myös molempia työtodistuksia. Kahden työtodistuksen tekemisestä ei aiheudu työnantajalle merkittävää lisävaivaa, mutta voit itse myöhemmin valita tilanteen mukaan, kumpaa työtodistusta haluat käyttää.

3

Vinkit antoi Tradenomien lakiasiainjohtaja Niina Riipinen.

TRADENOMI

23

Ota haltuun

Muutoksiin kannattaa

ja voi varautua

Maailmassa tapahtuu jatkuvasti asioita, jotka vaikuttavat toisinaan yllättävästi omaan elämään. Kuinka muutoksiin voi varautua?

Te k s t i : H a n n a O j a n p ä ä / / K u va t : i S t o c k

24

TRADENOMI

H y v i nvo i n n i n edellytykset: kunnon yöunet, riittävä ravinto, harrastukset sekä itselleen mielekkäiden asioiden tekeminen.

S

uomi pärjäsi yhteiskuntana hyvin viime keväänä koronan­ iskiessä, ja yllättävään tilanteeseen reagoitiin melko nopeasti.

Työterveyspsykologi Heli Hannonen Työterveyslaitoksesta kertoo, että muutoksia onkin kahdenlaisia: nopeita, joihin on reagoitava heti tai hitaita, joihin voi varautua.

– Esimerkiksi koronan osalta voidaan puhua molemmista – kevät vaati nopeaa toimintaa, kun taas mahdolliseen toiseen aaltoon on ollut aikaa varautua. Korona on siinä mielessä erikoinen, että emme tiedä, kuinka kauan sen vaikutukset näkyvät arjessamme, hän pohtii.

– Elämässä tapahtuu kaikenlaista. On tärkeä ymmärtää ja hyväksyä, että muutos tarvitsee aina sopeutumista ja myös myönteiset muutokset vaativat energiaa.

Valmiussuunnitelma lisää joustovaraa Onpa kyseessä sitten työyhteisö tai yksilö, parhaiten pärjäävätkin ne, joilla on kykyä reagoida muutokseen eli resilienssia.

Varautumista erilaisiin tilanteisiin voi Hannosen mielestä ennakoida. Hänen ydinneuvonsa on hyvin yksinkertainen: kun voi hyvin, myös muutoksista on helpompi selviytyä.

– Oman hyvinvoinnin edellytykset lähtevät hyvin arkisista asioista. Nuku kunnon unet, syö riittävästi, harrasta ja tee itsellesi mielekkäitä asioita sekä vietä aikaa läheisiesi kanssa, Hannonen listaa.

Jos ilmassa on kuitenkin uhkakuvia, vaikkapa yt-neuvottelut, on viisasta miettiä, miten niitä voi taklata. Yksi tapa on ylläpitää ja parantaa omaa osaamistaan tai tehdä itselle ”plan b”.

– Kohtaloaan ei kannata jäädä odottelemaan. Löytyisikö töitä mahdollisesti jostain muualta tai voisinko kouluttautua lisää? Tietoisuus valintojen mahdollisuudesta tuo mielenrauhaa, Hannonen sanoo.

Muutostilanteissa kaikkien yhteinen vastuu tulisi nostaa työyhteisön keskusteluihin. Vaikutusmahdollisuus oman työn suorittamiseen ja työyhteisön sosiaalinen tuki ovat asioita, jotka suojaavat stressiltä.

Hannonen on hieman huolissaan siitä, että epävarmassa tilanteessa sitoutuminen työhön voi saada liian suuria mittakaavoja.

– Työnantajan vastuulla onkin huolehtia siitä, että työntekemisen edellytykset täyttyvät myös poikkeustilanteissa. Muuttuvissa tilanteissa ongelmapuheen sijaan tulisi keskittyä ratkaisuihin ja nostaa esille myös onnistumisia.

Jos muutos kuitenkin kolahtaa omalle kohdalle, Hannonen kertoo, että kriisin suuruudesta riippuen pitäisi huolehtia toimivista asioista. Kaikesta ei tarvitse selvitä yksin.

– Paniikissa on vaikea saada mistään ajatuksesta kiinni. Kirjoita ylös huolehdittavat asiat pois kuormittamasta mieltäsi.

Jos et halua puhua lähimmäisillesi, kerro murheesi ammattilaiselle, hakeudu työnohjauksen piiriin tai hae apua coachauk-

3 x rauhoita mieli

1 Pysähdy

Mielen rauhoittaminen on tärkeää, kun on hätä.

Pysähdy: kun keho rauhoittuu, mielikin rauhoittuu.

Mene rauhalliseen tilaan ja istahda. Keskity hengitykseesi: miltä tuntuu, kun vedät henkeä sisään ja miltä uloshengitys tuntuu? Toista kymmenen kertaa.

2 Musiikkia

Anna musiikin tehdä tehtävänsä. Laita voimabiisisi soimaan kuulokkeisiin ja kuuntele loppuun.

3 Raitista ilmaa

Hengitä raitista iltaa.

Kävele, kierrä korttelin ympäri ja palaa viiden minuutin päästä takaisin.

Työterveyslaitoksen työterveyspsykologi Heli Hannonen.

TRADENOMI

25

Ota haltuun Tu n n i s t a t u n te e t : Kun opit tunnista­ maan, mitä kehos­ sasi tapahtuu, kun joudut epämiellyttä­ vään tilanteeseen, totea tunne ja anna sen mennä ohi.

Turvaa talous MONI yllättävä elämänmuu­ tos vaikuttaa usein toimeen­ tuloon. Viestintäalan yrittäjä, vuo­ den sijoittaja Julia Thurén antaa vinkkejä, kuinka pienillä muutok­ silla omaa rahatilannetta voi hallita paremmin.

Tunne tilisi Omien tulojen ja menojen läpikäy­ minen voi joskus olla kivuliasta puuhaa. Tarkista, mitkä ovat pakol­ liset menosi ja paljonko tilillesi on tultava rahaa, jotta selviät arjesta.

Käy läpi myös menot, joita sinun on mahdollista karsia. Käteen tulisi jäädä enemmän kuin menee, ja rahaa olisi hyvä olla säästössä myös yllättäviin tilanteisiin. Oman raha­ tilanteen tiedostaminen selkeyttää ja antaa mielenrauhaa.

Malttia sijoittamiseen Rahalla on paljon valtaa. Korona­ kevät osoitti karulla tavalla, kuinka osakekurssit romahtivat maailman­ talouden mukana. Sijoittaminen ei olekaan järkevää ennen kuin päi­ vittäiset raha-asiat ovat kunnossa.

Kasvua hakeva sijoittaminen tar­ koittaa, että osakkeita ei koskaan tulisi joutua myymään alihintaan.

Indeksirahastot ovat turvalli­ nen sijoittamisen vaihtoehto: mer­ kintäkulut ovat pienet, hajautus on valtava ja maltillinen tuotto pom­ minvarmaa. Suorissa osakkeissa on aina enemmän riskiä.

Kaikelle on aikansa On hyvä miettiä, milloin ylimää­ räiselle rahalle on tarvetta. Myös visiointi auttaa: säästäminen on hel­ pompaa, kun sitä varten on selvä kohde. Kerrytätpä säästöjä tai pistät siivun poikimaan, tee siitä helppoa: yksi hyvä vaihtoehto on budjetoida kuukausikuluihin sivuun lähtevä summa.

Kaikkea ei voi kuitenkaan laskea ra­has­sa. Opiskelijoille Thurén sanoisikin, että tiedollisen pääoman kartuttaminen on aivan yhtä tärkeää kuin Julia Thurén pitää varallisuuden sijoittaja-aiheista blogia: www.lily.fi kasvattaminen.

26

TRADENOMI

Hymyile itsellesi peilin edessä ja muistuta itseäsi asioista, joista iloitset ja joissa onnistut. sesta. Tärkeintä olisi tehdä jotain ennen kuin huolista tulee ylitsepääsemättömiä.

Sanoita tunteet Mielen hallinta ja psykologiset keinot ovat osin synnynnäisiä ominaisuuksia, mutta niitä voi myös tietoisesti kehittää. Hannonen kertoo, että olennaista on oppia sanoittamaan tunteet.

– Kun tunteita käsittelee kirjoittamalla tai vaikkapa koiralle puhuessa, ne selkiytyvät. Myös ystävien kanssa käydyt keskustelut ja ”tyhmät kysymykset” haastavat ajattelemaan. Psykologisella joustavuudella tarkoitetaankin kykyä kuunnella itseä ja tunnistaa erilaisia tunteita sekä niihin liittyviä tilanteita. Kun opit tunnistamaan, mitä kehossasi tapahtuu aina, kun joudut epämiellyttävään tilanteeseen, totea tunne ja anna sen mennä ohi. On tärkeää myös miettiä, mitkä asiat omassa elämässä ovat oikeasti tärkeitä. Jos työ ei esimerkiksi ole arvojen mukaista, on hyvä pohtia, voiko asialle tehdä jotain.

Pidä huolihetki Jos yöunet silti katkeavat aamuyön tunteina, Hannonen kehottaa ottamaan käyttöön huolihetken. Se on aikaa, joka on tarkoitettu huolien käsittelyyn.

– Tämäkin ohje kuulostaa simppeliltä, mutta se toimii. Älä anna huolien painaa mieltäsi koko päivää, vaan valitse tietty päivä ja kellonaika, jolloin annat niiden tulla ulos. Käy vaikka vartin verran skenaarioitasi läpi ja kirjoita muistiin, mikä painaa mieltäsi eniten. Olennaista on, että opetat itsesi siirtämään huolet pois mielestäsi muina aikoina.

Hannonen muistuttaakin positiivisen ajattelun tärkeyttä: jokaisen huolen rinnalla, osa ajasta tulisi käyttää siihen, mitkä asiat ovat hyvin.

– Se, mitä ajattelee vahvistaa ja vahvistuu. Mieli toimii niin. Kun ajattelee myönteisiä puolia, myös ratkaisuja löytyy. Hymyile itsellesi peilin edessä ja muistuta itseäsi asioista, joista iloitset ja joissa onnistut. T

Täydellinen tilaus. Hinta 0 €.

Tilaa Kauppalehti Digi nyt TRALin opiskelijajäsenetuna ajalle 1.10. –28.2. hintaan 0 €.

Tee tilaus osoitteesta: kl.fi/tral2020

Jäsenelle Palvelumme saatavillasi ajasta ja paikasta riippumatta

Ura haltuun Oletko miettinyt kesän aikana työpaikan vaihtoa tai mietityttääkö sinua itsesi johtaminen uudessa etätyötilanteessa?

Olisiko ammatillinen kehittyminen nyt ajankohtaista tai kenties yrittäjyys valintasi?

Kattavat ura- ja työhyvinvointipalvelumme ovat juuri sinua varten.

Te k s t i : H a n n a O j a n p ä ä / / K u va : i S t o c k

1

Pidä markkinaarvostasi huolta

Aina ei voi luottaa pelkästään siihen, että työ vie meitä uralla oikeaan suuntaan. Omaa uraa onkin johdettava myös itse. Omien vahvuuksien tunnistaminen on avainasemassa, kun päätät kehittää itseäsi nykyisessä työssäsi, hakea uutta työpaikkaa tai ryhtyä yrittäjäksi. Opi siis sanoittamaan oikein, missä olet hyvä. Uskalla listata myös ne asiat, joihin et ole nykyisessä työssäsi tai osaamistasossasi tyytyväinen.

Henkilökohtainen uravalmennus on hyvä tapa kirkastaa omia ajatuksia tai päivittää työnhakudokumentteja. Pohdi jo etukäteen, mihin aihepiiriin haluat keskittyä, jolloin saat valmennuksesta parhaan hyödyn irti. Jos olet yrittäjä tai se kiinnostaa, jaa pohdintojasi yrittäjyyssparrauksessa.

28

TRADENOMI

2

Hyvin valmisteltu on puoliksi tehty

Kun työpaikan vaihto tulee ajankohtaiseksi, tee itsellesi hyvä suunnitelma. Kilpailu työmarkkinoilla on kovaa, joten erottuminen massasta on tärkeää.

Jopa 70–80 prosenttia työpaikoista ei tule koskaan julkiseen hakuun. Omien verkostojen hyödyntäminen tai suora yhteydenotto mieluisaan organisaatioon ovatkin työnhaussa nykypäivää.

Esimerkiksi ”Menesty työnhaussa” -verkkokurssi ohjaa sinua tunnistamaan omat osaamis­ alueesi ja vahvuutesi. Joudut vastaamaan kysymyksiin, joista saat selville, mikä sinua motivoi ammatillisesti. Käytä aikaa työnhakudokumenttiesi kuntoon laittamiseen sekä haastatteluun valmistautumiseen joko kurssin ohjeistusten mukaisesti tai yhdessä uravalmentajan kanssa.

Tutuksi

Muutos lähtee rohkeudesta Etsitkö uutta uraa elämääsi?

Näin autamme: • Henkilökohtainen ura- ja työnhakuvalmennus • Verkkomateriaalia- ja kursseja työnhakuun sekä ammatilliseen kehittymiseen • Mahdollisuus osallistua työllistymishankkeisiin • Videokirjasto työnhakuun, hyvinvointiin, yrittäjyyteen ja oman uran suunnitteluun liittyen • Apua arjen haasteisiin työhyvinvointija työkykyvalmennuksista • Oma työpaikkalistaus • Yrittäjille ja sitä harkitseville palveluja koulutustarjontaa.

Lue lisää: www.tradenomi.fi

3

Pilvi Nybom tuli Tradenomeihin vetämään ura- ja työhyvinvointipalveluita. Taustalla oli myös oma tarve löytää uralle uusi suunta.

VASTAAN tradenomien ura- ja työhyvinvointipalveluistamme. Vastuullani on myös esimiestyö sekä yrittäjäpalveluihin ja johtajuuteen liittyvät teemat. Tulevaisuuden työelämä on minulle jatkuva kiinnostuksen kohde, ja tässä roolissa minulla on mahdollisuus kehittää omalta osaltani suomalaista työelämää.

Taustaltani olen kokenut HR-ammattilainen ja coach.

Olen toiminut erilaisissa alan tehtävissä yhteensä noin 15 vuoden ajan. Olen kehittänyt erilaisia tiimejä, organisaatiota ja toiminut vuosia uravalmentajana sekä vas-

tannut suurista uudelleensijoittumisprojekteista, valmentanut tuhansia tunteja ja antanut mediaan lukuisia haastatteluja. Työkokemusta minulla on Suomesta ja maailmalta. Ennen nykyistä tehtävääni toimin yrittäjänä.

Vuosien yrittäjyyden jälkeen kaipasin lopulta takaisin organisaatioelämään.

Olen iloinen, että uskalsin kuunnella itseäni ja päätin valita uuden suunnan urallani. Toivonkin, että oma esimerkkini rohkaisee myös muita ja jäseniä tekemään aktiivisia päätöksiä oman uransa ja elämänsä suhteen.

Opi johtamaan itseäsi

Esimiestyön ja oman itsensä johtamisen merkitys on korostunut viime kevään ja kesän aikana. Etätöihin siirtyminen on tarkoittanut lukuisten uusien käytäntöjen ja työskentelytaitojen opettelua. Myös tradenomien koulutustarjontaa on siirretty verkkoon.

Yksi suuri haaste etätyössä on kuitenkin työyhteisön ja sen tuen puute. Vastuu motivaatiosta, omasta ajankäytöstä ja työhyvinvoinnista jää helposti jokaiselle itselleen. Tämä vaatii paljon myös esimiestyöltä. Syksyllä meillä käynnistyykin verkkovalmennus esimiehille, missä keskitytään muun muassa etäjohtamisen, palautumisen ja jaksamisen teemoihin. Seuraa myös muuta koulutustarjontaa etätyöhön liittyen. T Asiantuntijana liiton ura- ja työhyvinvointipalveluiden kehityspäällikkö Pilvi Nybom.

Jäsenien uravalmentaja ”On ollut ilo huomata, että palveluistamme on aidosti hyötyä jäsenillemme. Uravalmennus on mieletön juttu!”

TRADENOMI

29

Ytimessä

Miten työ- ja virkaehtosopimukset hyödyttävät sinua?

Te k s t i : Katja Alaja / / K u va t : iStock

Jos työ- ja virkaehtosopimuksia ei olisi, jäisivät lomarahat saamatta eikä äitiys- tai isyysvapaa olisi palkallista. Sopimukset vaikuttavat myös ansiokehitykseen palkankorotuksina puhumattakaan työhyvinvointiin liittyvistä asioista.

30

K

un Tradenomien jäsen solmii työsopimuksen, hän saa eteensä vain 1–1,5 sivun mittaisen dokumentin. Ilman työ- ja virkaehtosopimuksia se olisi useita sivuja pitkä, sillä jokaisesta työsuhteen ehdosta pitäisi sopia erikseen työnantajan kanssa. Tradenomien neuvotteluja sopimustoiminta palveleekin joka ikistä tradenomia.

– Kun laissa määritellään minimitasot työelämän asioista, alan työ- ja virkaehto­sopimuksessa sovitaan asioista paremmin. Esimerkistä käy työaikalaki, jonka mukaan sairastuneelle maksetaan 9 vuorokauden ajan palkkaa. Työehto­ sopimuksessa onkin sovittu useiden viikkojen kestoisesta sairaslomasta alasta riippuen, edunvalvontajohtaja Ville-­Veikko Rantamaula Tradenomeista sanoo.

Työ- ja virkaehtosopimuksilla turvataan jäsenen jokapäiväisiä työelämän

TRADENOMI

Nämä tavoitteet toteutuivat Tradenomit neuvotteli nämä edut sinulle ja muille jäsenille viimeisimmissä neuvotteluissa:

1 Palkankorotus 2 Ilmaiset kiky-tunnit

pois ja monille palkallista osaamisen kehittämistä työajalla

3 Lomarahojen ja

sairasajan palkallisuuden säilyttäminen

asioita. Näitä ovat muun muassa loma­ rahat, pidempi sairasajan palkka sekä äitiys- ja isyysvapaiden palkallisuus sekä irtisanomisajat.

Palkkaan tulevan yleiskorotuksen rooli korostuukin, sillä yhä pienemmälle joukolle maksetaan saavutusten mukaisia korotuksia. Sopimukset määrittelevät myös alan minimipalkkatason ja mahdollistavat palkkauksen läpinäkyvyyden.

”30 000 tradenomia olkapäillä” Tradenomeilla on neuvotteluihin tukku tavoitteita, jotka perustuvat jäsenten ­toiveisiin. Tavoitteita ajetaan myös osaksi akavalaisten neuvottelujärjestöjen, Ylemmät toimihenkilöt YTN:n ja Julkisalan korkeakoulutetut JUKOn tavoitteita.

– Tapaamme vuosittain satoja eri organisaatioissa työskenteleviä jäseniämme ja yritysten johtoa. Kuuntelemme heidän näkemyksiään tasa-arvosta, työajoista,

Osaamisen kehittämistä ja hyvinvointia

Tradenomien ansiokorotukset viime vuosina, % 60

53,4

49,4

50

30

31 23,1

49,4

41,2

35,7

40

49,6

22,2

22,6

28,4

25,7

20 10 0

12,8 2013

2014

Yleiskorotus

4,73

11 2015

2016

2017

2018

2019

Meriitti

4,73/5* asiantuntijoista haluaa kehittää omaa osaamistaan.

3,28

3,28/5* asiantuntijoista on sitä mieltä, että työnantaja huolehtii osaamisen kehittämisestä.

*Asteikolla 1-5. Lähde: Tradenomien jäsentutkimus 2019

RAHOITUSALAN keväinen työehtosopimus oli iloinen uutinen alan trade­nomille. Se takaa asiantuntijoille lisää osaamisen kehittämistä.

Alan työtahti on hektistä, ja usein kotisohvalla tehdään töitä kännykällä iltaisin. Tämän tietää Tradenomien erityisasiantuntija Joonas Kopra.

Henkistä hyvinvointia koskevat tavoitteet ovatkin tärkeitä, mutta ne eivät tällä kierroksella edenneet.

– On kuitenkin hienoa, että hyvinvointiin liittyvät asiat pysyivät työehtosopimuksessa. Jäsen voi työajalla käydä vaikkapa hammashoidossa äkillisessä tilanteessa, työkykyä ylläpitävässä välttämättömässä fysikaalisessa hoidossa ja viedä vammaisen tai alle 10-vuotiaan lapsen lääkäriin sairauden toteamiseksi, Kopra iloitsee.

Reilusti aikaa oppimiseen palkkauksesta, hyvinvoinnista sekä työ- ja yksityiselämän yhteensovittamisesta.

Tämä auttaa ymmärtämään paikallisen sopimisen tarpeita, Rantamaula kertoo.

Viimeisin neuvottelukierros saatiin päätökseen keväällä 2020.

– Se on kovaa peliä, jossa pitää uskoa asiaansa sekä viedä sitä läpi asiallisella otteella ja tahdonvoimalla. Itse eläydyn neuvotteluihin kuvittelemalla, että olkapäilläni istuu 30 000 tradenomia. Kannustan kollegoitani samaan, Rantamaula korostaa.

Lisää palkkaa ja oppia Viimeisissä neuvotteluissa jäsenet halusivat kahta tulosta yli muiden: parempaa palkkaa ja palkattomat kiky-tunnit pois.

Näissä myös onnistuttiin.

– Olemme menneet aika monta vuotta maltillisilla palkankorotuksilla, ja nyt tarvittiin jäsenen ostovoiman turvaava korotus, Rantamaula sanoo.

€ €

Keskimääräinen palkankorotus on 3,3 prosenttia kahdelle vuodelle, ja korotuksen jakotapa vaihtelee alasta riippuen. Korotus maksetaan yleiskorotuksena ja paikallisena eränä niille aloille, joilla on sopimukset.

Pitkän väännön jälkeen kiky-tunnit jäivät historiaan. Joillakin aloilla 24 tunnin työajanpidennys poistui, ja toisilla aloilla tunnit sovittiin käytettäväksi osaamisen kehittämiseen. Tunneilta maksetaan korvaus.

Työtä jäi toki tuleville vuosille. Neuvottelukierros keskittyi pääasiassa palkan­ korotuksiin, kun vientiteollisuuden asettamaa tasoa ei millään alalla haluttu ylittää.

Näin rakenteelliset ja laadulliset muutokset jäivät vähäisiksi, kuten johtamisen, työhyvinvoinnin ja palkkausjärjestelmien uudistamisen asiat. T

Tradenomit sai rahoitusalan työehtosopimuksesta pois myös jäsenen velvollisuuden tehdä ilmaista työtä eli kiky-tunnit. Tilalle tuli iso potti osaamisen kehittämistä.

– Työnantaja voi osoittaa työntekijälle 24 tuntia osaamisensa kehittämiseen. Se voi olla työn suorittamisen, ammatillisen kehittymisen ja työtehtävien muuttumisen edellyttämää osaamisen kehittämistä ja kouluttautumista. Kun kyseessä on varsin säännelty ala, on tärkeää, että näissä koulutuksissa painotettaisiin myös yksilöllisiä tarpeita, Kopra sanoo.

Sopimustyötä viikoittain Kopra kertoo, että esimerkiksi psyykkisessä hoidossa käyminen työajalla jäi vielä uupumaan työehtosopimuksesta. Tätä ja muita jäsenille tärkeitä asioita edistetään tulevissa neuvotteluissa, ja jo ennen niitä.

Asioita työstetään rahoitusalalla erilaisissa työryhmissä, joissa kaikki työehtosopimuksen sopijaosapuolet ovat edustettuina. Ryhmissä käsitellään osaamiseen, tasa-arvoon, palkkaukseen sekä hyvinvointiin liittyviä sopimuskysymyksiä.

– Syksyllä lähtee liikkeelle esimerkiksi palkkakeskustelumallin ja palkkausjärjestelmän kehittämisen työryhmä. Ala tarvitsee yhtiökohtaisia palkkausjärjestelmiä TES:n rinnalle, koska suurin osa asiantuntijoista kuuluu jo ylimpään vaativuusluokitukseen TES:issä.

TRADENOMI

31

Kampuksella

Tunnista vahvuutesi Te k s t i : Ida Ijäs / / K u va t : Vilja Harala

Talentedin Teemu Tiilikainen vinkkaa, kuinka IT-tradenomiopiskelija tai vastavalmistunut voi parantaa mahdollisuuksiaan työnhaussa.

T

iilikainen työskentelee talous- ja operatiivisena johtajana Talentedilla, joka tukee ohjelmistoalan yritysten kasvua sekä auttaa IT-alan osaajia löytämään heille sopivia työpaikkoja ja projekteja. Entinen koodari päätyi Talentediin töihin neljä vuotta sitten vanhan työkaverinsa houkuttelemana. Nyt Tiilikainen kertoo, kuinka omia mahdollisuuksiaan voi parantaa työnhakuviidakossa.

1

Osaa ainakin kaksi asiaa hyvin

Sanon aina, että on helpompaa menestyä yhdistämällä kaksi asiaa, joissa on melko hyvä, kuin olla yhdessä jutussa paras. Kannattaa siis pohtia, löytyisikö omista kiinnostuksen kohteista pari asiaa, jotka voisi yhdistää. Esimerkiksi omassa työssäni yhdistyvät hyvin tietokoneiden ja ihmisten kanssa toimeen tuleminen.

2

Älä mene sieltä, mistä aita on matalin

Työllistyminen mahdollisimman nopeasti mahdollisimman hyvään työpaikkaan vaatii töitä myös koulun

32

TRADENOMI

ulkopuolella. Jos kaikki tekevät vain sen, mitä opinnoissa vaaditaan, ollaan työnhaussa vasta samalla viivalla. Erilaisilla harrasteprojekteilla ja tekemällä muuta ekstraa opiskeluaikana voi erottua edukseen työnhaussa.

3

Tee portfolio

Ensimmäistä työpaikkaa etsiessä oman osaamisen näyttäminen on tärkeää, ja portfolio on siihen oivallinen tapa. Jos olet esimerkiksi koodari, tuo koodinäytteet julkisesti esille portfoliosivustolle. Koeta keksiä omia projekteja, joiden avulla voit esitellä osaamistasi rekrytoinnissa. Työnantaja kyllä tietää, ettei opiskelija tai vastavalmistunut ole vielä valmis osaaja. Tärkeintä on näyttää oma senhetkinen taitotaso ja potentiaali.

4

Älä anna työnhaun lannistaa

Työpaikkailmoituksissa on usein liuta vaatimuksia, jotka voivat säikäyttää hakijan. Niitä ei kuitenkaan kannata pelätä. Usein vaatimukset on kirjattu siksi, että niillä saadaan suodatettua kaikista epärelevanteimmat hakemukset nopeasti pois. Sadoistakin hakemuksista voi lopulta jäädä jäljelle

melko pieni joukko potentiaalisia työntekijöitä.

Työhaastattelussa on helppo erottua edukseen yksinkertaisesti olemalla oma itsensä, osoittamalla oma osaamisensa ja tekemällä parhaansa, niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin.

5

Ole valmis kehittymään

Ensimmäistä työpaikkaa etsiessä kannattaa suunnata katse paikkaan, joka antaa tukea omaan oppimiseen ja työssä kehittymiseen. It-alalla on paljon yrityksiä, jotka hakevat työntekijöitä mentorointi­ohjelmiinsa. Näin uusi työntekijä pääsee mentorin avulla askel kerrallaan sisälle työmaailmaan ja kartoittamaan omaa osaamistaan.

6

Verkostoidu

Hyvät verkostot ovat vastavalmistuneen valtti. Jos on esimerkiksi jaksanut auttaa ja tukea opiskelu­aikoina kavereitaan heidän projekteissaan, voi hyvällä lykyllä itse saada samoilta ihmisiltä apua ja tukea työelämään myöhemmin. Tiedot parhaista työpaikoista liikkuvat kahvikupin tai viinilasin nopeudella, joten verkostoilla todella on väliä.T

Ole oma itsesi: Teemu Tiilikainen kehottaa olemaan oma itsensä työhaastattelussa.

”On helpompaa olla kahdessa asiassa melko hyvä, kuin yhdessä asiassa paras.”

TRADENOMI

33

Kampuksella

Opiskelija-aktiivi

Kaikki irti opiskeluajasta Kuka olet ja mitä opiskelet?

Olen Elina Leppä ja opiskellut kolme vuotta International Business -linjalla LAB-ammattikorkeakoulussa Lappeenrannassa. Valmistun syksyllä.

Mikä sai sinut ryhtymään opiskelija-aktiiviksi?

Fuksisyksynä epävirallinen tuutorini toimi paikallisyhdistyksen hallituksessa ja kertoi heidän toiminnastaan myös minulle. Olin päättänyt, että haluan ottaa opiskeluajasta kaiken irti, joten hallitustoiminta kuulosti heti omalta jutultani. Hain ja pääsin Lappeenrannan Tradenomiopiskelijoiden hallitukseen.

Mitä kaikkea olet tehnyt?

Ensimmäisenä hallitusvuonna toimin jäsenvastaavana, eli kannustin ensimmäisen vuoden opiskelijoita liittymään paikallisyhdistykseemme sekä Tradenomiopiskelijoihin. Toisena vuonna toimin kesään asti varapuheenjohtajana, kunnes sen aikainen

puheenjohtaja muutti toiselle paikkakunnalle ja erosi tehtävästään. Siirryin hallituksen puheenjohtajaksi ja toimin tehtävässäni tämän vuoden loppuun saakka.

Opiskelijatoiminnassa parasta ovat olleet kaikki ne kokemukset ja ystävät, joita en ilman mukaan lähtemistä olisi todennäköisesti saanut.

Tärkein asia, johon haluatte paikallisyhdistyksenä vaikuttaa?

Yhdistyksenä haluamme vaikuttaa sekä tradenomiopiskelijoiden viihtyvyyteen että näkyvyyteen kampuksella. Haluamme luoda omaa opiskelijakulttuuria ja perinteitä, jotta kaikilla olisi mahdollisuus elää mukavaa opiskeluaikaa.

Itse pyrin painottamaan etenkin fukseille, että ammatillisen osaamisen kehittäminen ja verkostojen luominen on alallamme tärkeää. Kannustan kaikkia lähtemään mukaan paikallisyhdistystoimintaan, sillä sen avulla voi kerätä paljon kokemusta ja taitoja, jotka auttavat myöhemmin työelämässä.

Viestisi muille opiskelijoille?

Uskalla ottaa kaikki irti opiskeluvuosista, ne ovat erityislaatuinen ajanjakso elämässä.

Tapahtumissa käyminen, muihin opiskelijoihin tutustuminen ja opiskelijatoimintaan lähteminen ovat asioita, jotka tuskin kaduttavat myöhemmin.

KUTSU

Tradenomiopiskelijaliitto TROL ry:n sääntömääräinen liittokokous Aika: 7.-8.11.2020 • Paikka: Hotelli Verso, Kauppakatu 35, 40100 Jyväskylä Käsiteltävät asiat 1 Kokouksen avaus 2 Osanottajien toteaminen 3 Laillisuuden ja

päätösvaltaisuuden toteaminen 4 Kokouksen järjestäytyminen 5 Esityslistan hyväksyminen 6 Ilmoitusasiat 7 Liiton toimintakertomus vuodelta 2019 8 Tilinpäätös vuodelta 2019 9 Tili- ja vastuuvapauden myöntäminen

vuoden 2019 hallitukselle ja muille tilivelvollisille 10 Hallituksen selonteko vuodesta 2020 11 Hallituksen koko vuodelle 2021 12 Valiokuntien asettaminen ja

niiden jäsenten valinta 13 Lähetekeskustelu

13.1 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2021

13.2 Puheenjohtajaehdokkaat

13.3 Varapuheenjohtajaehdokkaat

13.4 Hallitusehdokkaat

13.5 Julkilausuma 14 Liiton toimintasuunnitelma vuodelle 2021 15 Liiton jäsenmaksu ja kannattajajäsen maksu vuodelle 2021 16 Liiton talousarvio vuodelle 2021 17 Liiton toimihenkilöiden valinta vuodelle 2021

17.1 Puheenjohtajavaali

17.2 Varapuheenjohtajavaali

17.3 Hallitusvaali 18 Julkilausuma 19 Toiminnantarkastajien ja heidän henkilö kohtaisten varatoiminnantarkastajien

valinta vuodelle 2021 20 Muut asiat 21 Kokouksen päättäminen

Tulipa mieleen Schrödingerin maailma

K u va : V i l j a H a r a l a

V

Petri Rajaniemi on kirjoittaja, puhuja ja muutosajattelija. Hän tarkastelee maailmaa laveasti ihmisestä globaaliin kuvaan, tästä hetkestä menneeseen ja tulevaan.

uonna 1935 itävaltalainen fyysikko Erwin Schrödinger teki ajatuskokeen, jolla pyrki havainnollistamaan kvanttimekaniikan epätäydellisyyttä. Kokeessa kissa oli suljettu laatikkoon kera myrkyn, jota kissa olisi ehkä saanut ja kuollut. Laatikon ulkopuolelta oli kuitenkin mahdotonta tietää, elääkö kissa vaiko ei.

Syksyllä 2020 maailma pohtii samoja olemassaolon kysymyksiä työn, elämän ja maailman suhteen. Globaalin virustilanteen mukaan yritämme nyt arvailla, mitä laatikosta lopulta paljastuu.

Entinen maailma ja sen lainalaisuudet ovat yhtä aikaa hävinneet, ja silti ne ovat vielä voimassa. Uusi on jo syntynyt, mutta ei kuitenkaan. Media ja asiantuntijat toitottavat ”uutta normaalia”, vaikka kenelläkään ei ole tietoa tulevasta.

Päätöksenteko on aina perustunut ennakoitavissa olevaan näkymään. Nyt ennakointi- ja strategiatyöltä on vedetty matto alta. Eli miten tehdä työnsä ja tavoiteltava tulos, jos näkymää ei ole?

Osa on ratkaissut asian lauseella ”kun tautitilanne on ohi”. Toiset taas sivuuttaneet taudin vaikutuksen kokonaan, koska ”nämä suunnitelmat ovat vasta vuodelle 2021”. Mutta entä jos laatikko avataan ja entinen onkin mennyt?

Olipa kyseessä ihminen tai yritys, koronan hidastama maailma antaa mahdollisuuden varautua. Ei niin, että varautuessaan pitäisi tietää, mitä laatikosta paljastuu, vaan niin, että pystyy osaamisellaan varautumaan todennäköisimpään tulevaisuuteen. Eli siihen, että maailma ei olekaan joko−tai, vaan sekä−että.

Sekä-että-maailmassa asiantuntijat ja organisaatiot osaavat strategiasta, vuosikellosta tai prosessista huolimatta, muuttaa suunnitelmia ja toteutusta ”sen viikon tilanteen” mukaan. Koronan tarjoamista opeista yksi raskaimmista on huomata, että kaikki se konsulttijargon jatkuvasta oppimisesta, luovuudesta, joustavuudesta ja ketteryydestä olikin totta ja ulosmitataan nyt täydestä arvostaan.

Schrödingerin kysymys oli, milloin kissa laatikossa lakkaa olemasta sekä kuollut että elävä ja on lopulta vain jompaa kumpaa näistä? Vastausta tähän ei ole.

Tällaisessa maailmassa, varmuuden puuttuessa ja laatikon ulkopuolella − ainoa totuus on sekä−että. T

TRADENOMI

35

Parempi versio sinusta tekee huomisen työt.

Laaja koulutustarjonta ulottuvillasi.

Sinä valitset – osallistutko paikan päällä vai etänä.

UUTUUS! ITSEOHJAUTUVAN TYÖN JOHTAMINEN aloitus

22.10.

sijainti

verkko

Luo konkreettinen suunnitelma itseohjautuvan tiimin ja työn johtamiseen omassa organisaatiossasi.

DATA-ANALYTIIKKA LIIKETOIMINNASSA – TUOTEKEHITYSTYÖN ERIKOISAMMATTITUTKINTO aloitus

11.11.

sijainti

Espoo

Kehitä huippuasiantuntijoiden ohjauksessa organisaatioosi data-analytiikkajohtoinen liiketoimintamalli.

VIESTIJÄN TUTKINTOTM aloitus

12.10.

sijainti

Espoo

Kehity monipuolisena viestijänä, kirjoittajana ja viestinnän toimenpiteiden organisoijana.

HENKILÖSTÖPÄÄLLIKÖN TUTKINTOTM aloitus

26.11.

sijainti

Espoo

Ryhdy HR-toimintojen ammattilaiseksi ja tue työlläsi aidosti liiketoimintaa.

ILMOITTAUDU: RASTORINST.FI

Tunnistettava muutos