Tradenomi 1/2017 by Tradenomit

1/2017 ESITTELYSSÄ VALTUUSTOVAALIEHDOKKAAT

Ari Pellilä on konsernin mies 16

Teema

Työhyvinvointia tehdään arjessa

Ilmiö

Pelillistäminen haastaa kehittämään työtä

Pykälä

Kiusaaminen on otettava vakavasti

Päivän opiskelijaetu

-53 %

2 kk 29,90 €

TRAL:n opiskelijajäsen! Hyödynnä nyt opiskelijaetusi ja tilaa Kauppalehti 53 % alennuksella. Saat digitaalisen Kauppalehden 2 kuukaudeksi hintaan 29,90 €. Käytössäsi ovat kaikki uutissisällöt, kaikilla päätelaitteilla. Tee tilaus nyt osoitteessa kl.fi/tral

eskeiset liitot tapasivat tammikuussa ja keskustelivat niin sanotusta Suomen mallista. Jo tuolloin kävi ilmeiseksi, ettei sille ole edellytyksiä. Kun Suomi malli kaatui, selvitettiin tovi vientivetoista mallia. Tässä mallissa vientivetoiset liitot olisivat solmineet omat sopimuksensa ennen muita aloja, ja Suomen mallissa puolestaan siitä, että kaikki muut alat olisivat ennalta sitoutuneet viennin sopimusten kustannusvaikutukseen. Helmikuun puolivälissä Metsäteollisuus ry ilmoitti, ettei se ole vientivetoisessa mallissa mukana. Vientivetoista malliakaan ei siis ainakaan alkuperäisessä muodossaan ole tulossa. Toisaalta vientialat joka tapauksessa aloittavat liittokierroksen tulevana syksynä. Heti perään Elinkeinoelämän keskusliitto EK irtisanoi ilmoitusmenettelyllä parikymmentä keskusjärjestösopimusta kesken sopimuskauden keskustelematta vastapuolen kanssa. Tätä pidettiin laajasti turhana provokaationa. Työnantajien edustajat ovat myös ehdottaneet asiantuntijoiden jättämistä kokonaan työaikalain soveltamisalan ja siten työaikasuojelun ulkopuolelle. Lisäksi EK:n puheenjohtaja kertoi taannoin, että suomalaisten palkat ovat 10–15 prosenttia liian korkeat ja siksi pitäisi tehdä uusia ”kikyjä”. Vähäistä suurempi ongelma on, kenen kanssa niitä tehdään, kun EK vuosi sitten kuohitsi itse itsensä muuttamalla sääntöjään siten, ettei se enää jatkossa solmi työmarkkinasopimuksia. Neuvottelujärjestömme Ylemmät Toimihenkilöt YTN jätti helmikuussa kaupan alalle neuvotteluesityksen nykyaikaisesta työehtosopimuksesta, jossa muun muassa olisi lisätty paikallisen sopimisen

mahdollisuuksia. TRAL on alan suurin liitto YTN:ssä ja keskeisessä roolissa tässä hankkeessa. Kaupan liitto vastasi, etteivät se solmi ”minkäänlaisia kollektiivisopimuksia alalla käsiteltyään asiaa analyyttisesti ja mahdollisimman monesta näkökulmasta”. Vastaus osoittaa todeksi epäilyksen siitä, että paikallisella sopimisella itse asiassa halutaan yksilötason sanelua työnantajan toimesta. Näkemyksiä tulevan liittokierroksen palkkatasosta tuntuvat antavan kaikki muut kuin ne, jotka sopivat tasosta eri aloilla syksyn 2017 liittokierroksella. Myös palkansaajakeskusjärjestöissä opitaan hitaasti muuttunut tilanne. Palkansaajat ovat tehneet koko 2010luvun erittäin maltillisia sopimuksia ja viimeisimmässä jopa historiallisesti alennettiin ostovoimaa. Ostovoimaa lisääville palkkaratkaisuille on selkeä tilaus palkansaajilta. Myös sopimustekstien muutoksille on painetta puolin ja toisin. Viimeksi alakohtaisia ratkaisuja on kunnolla tehty noin kymmenen vuotta sitten. Palkankorotuksista ja sopimusten teksteistä neuvotellaan jo etukäteen pilatussa ympäristössä. Väitetään, ettei vilkkua kannata pitää päällä, jos on jo ojassa. Nyt se voisi olla järkevää ja samalla nousta pois ojasta. Sopimukset on aina saatu lopulta tehtyä, välillä vähempien ja välillä enempien tapahtumien jälkeen. Ps. Ennen syksyn kierrosta käydään kahdet tärkeät vaalit: kuntavaalit ja liiton valtuustovaalit. Jälkimmäisessä ehdit vielä antaa äänesi!

KUVA Markus Pentikäinen

Levoton työmarkkinakevät – kannattaako laittaa vilkku päälle, jos on jo ojassa?

Mika Varjonen toiminnanjohtaja

Tradenomi

01/17

03 05 06

10 16 18 22

28 Tradenomilehti löytyy myös verkosta! tral.fi

Pääkirjoitus Numerot Miehet pyytävät enemmän palkkaa. Uutiset Teema Työhyvinvointi kuuluu kaikille. Profiili Ari Pellilä uskoo monipuoliseen työkokemukseen ja koulutukseen. Ilmiö Pelaamalla työyhteisö tutuksi. Ajassa Ei menetetä huippuosaamista väsymykselle.

Neljä faktaa Löytyykö muutoksesta jotain hyvää?

PJ Perhemalli kaipaa uudistusta.

Pykälä Kiusaamiseen on puututtava.

Opiskelijat Asenteella vaikutusta työmarkkinoilla.

TROL TROL:n hallitus esittäytyy.

Edut & Palvelut Danske Bankin etuja vastavalmistuneille.

Kahvihvinurkka Ota smoothisti!

Valtuustovaalit - löydä ehdokkaasi!

JULKAISIJA Tradenomiliitto TRAL ry, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 020 155 8800, f. 020 155 8809, toimisto@tral.fi, www.tral.fi VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Mika Varjonen, p. 040 001 6900, mika.varjonen@tral.fi PÄÄTOIMITTAJA Anu Väätäjä, p. 020 155 8802, anu.vaataja@tral.fi TOIMITUS Otavamedia OMA SISÄLTÖMUOTOILIJA Henna Tanskanen, p. 045 120 4801, henna.tanskanen@otavamedia.fi MEDIAMYYNTI Kari Salko, p. 0400 604 133, kari.salko@otavamedia.fi PAINO PunaMusta Oy TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET toimisto@tral.fi

Lehti postitetaan TRAL:n jäsenille ja sidosryhmille. Tilaushinta 30 euroa/vuosi. Tradenomi ilmestyy 4 kertaa vuonna 2017. Seuraava lehti ilmestyy 22.6.2017. Painos 25 000 kpl. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti. 16. vuosikerta. ISSN 1457-3792

4 Tradenomi

Miehet pyytävät 14 prosenttia enemmän palkkaa kuin naiset TRAL:n vuotuinen jäsentutkimus 2016 kertoo, että miesten palkkapyyntö euroissa on keskimäärin 433 enemmän kuin naisilla työtehtävästä riippumatta. KO O N N U T Henna Tanskanen

KESKIPALKKA 2016

3934 € 3322 € Miehet

Naiset

PALKKAPYYNTÖ, MIEHET

5130 € 4042 € 3356 € 2600 € 3486 € Johto

Keskijohto

Asiantuntija

Toimihenkilö

Kaikki

TOTEUTUNUT PALKKA, MIEHET

5038 € 3890 € 3254 € 2521 € Johto

Keskijohto

Asiantuntija

Toimihenkilö

-76 € +18 % Palkkaero on pienentynyt

Miesten palkka suurempi kuin naisten

3373 € Kaikki

12 % 13 % Johtotehtävissä miesten palkkatoive on 12 % korkeampi ja toteutunut palkkataso 13 % korkeampi kuin vastaavassa tehtävässä toimivilla naisilla.

PALKKAPYYNTÖ, NAISET

4575 € 3725 € Johto

Keskijohto

3185 € 2444 € 3053 €

Asiantuntija

Toimihenkilö

Kaikki

TOTEUTUNUT PALKKA, NAISET

4444 € 3633 € 3107 € Johto

Keskijohto

Asiantuntija

2345 € 2963 €

Toimihenkilö

Kaikki

Tradenomi 5

Työmarkkinatorista rekrytoinnin kohtaamispaikka

Liukuva perhevapaamalli tekee kotihoidon tuesta tarpeettoman

ERHEVAPAAUUDISTUS ON välttämätöntä

toteuttaa pikaisesti naisten työmarkkina-aseman kohentamiseksi. TRAL tuo keskusteluun täysin uuden mallin. Molemmille vanhemmille kiintiöityjen jaksojen lisäksi perheiden käytettävissä olisi vapaasti jaettava vanhempainrahakausi, jonka pituuteen voisi itse vaikuttaa ansiosidonnaista korvaustasoa säätelemällä. Tradenomiliitto TRALin valmistelema perhevapaamalli lähtee siitä, että molemmille vanhemmille kiintiöidään nykyistä äitiysvapaakautta vastaava 105 arkipäivän osuus. Sen jälkeen kumpi

tahansa vanhempi voi jäädä vanhempainvapaalle, jonka kesto riippuu korvaustasosta. Nykyjärjestelmän 70 prosentin korvaustasolla vanhempainvapaan pituus on keskimäärin 140 päivää. Liiton mallin mukaan vanhempainvapaan pituus kiintiöiden lisäksi olisi lähes 250 päivää, jos korvaustasona olisi 40 prosenttia palkasta. Nykyinen järjestelmä ei kannusta riittävästi isiä pitämään perhevapaita. TRALin esittämän mallin mukaan hoitovastuu jakautuisi tasaisemmin vanhempien kesken. à TRAL.FI/PERH EVAPAA

YÖ- JA elinkeinoministeriö

sekä ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus (KEHA-keskus) ovat rakentamassa täysin uudenlaista digitaalista rekrytointialustakonseptia, jossa rekrytoinnista tehdään tulevaisuudessa ketterää ja nopeaa kaikille osapuolille. Valmistuessaan Työmarkkinatori yhdistää ensimmäistä kertaa julkiset ja yksityiset palveluntarjoajat keskenään ja tarjoaa työnhakijalle, työnantajalle, opiskelijoille ja korkeakouluille mahdollisimman joustavan ja palvelevan kohtaamispaikan. Haku tapahtuu ammattinimikkeiden sijaan osaamistason ja -tarpeiden perusteella. Hakukone hyödyntää sekä semanttista tieto- ja käsitemallia että tekoälyä. Pilottiprojekti käynnistyy maaliskuussa, joka luo pohjan ensi vuonna avattavalle Työmarkkinatorille. Pilotissa ovat mukana Vainu (www.vainu. io/fi), Me2We (www.me2we.fi), Treamer (www.treamer.com), Tiitus (www.tiitus. fi), Duunitori (www.duunitori.fi), Palkkaus.fi (www.palkkaus.fi) sekä Valmennuskeskus Public (www.valmennuskeskuspublic.fi). à TEM.FI

TRALin mallin mukaan vanhempainvapaan pituus kiintiöiden lisäksi olisi lähes 250 päivää, jos korvaustasona olisi 40 prosenttia palkasta. 6 Tradenomi

Muistathan, että tradenomiosaajille suunnattuja työpaikkoja löydät sivuiltamme! à TRAL.FI/REKRYTOI NTI

+10 307

à Akavan liittojen kokonais-

jäsenmäärä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 10 307 jäsenellä.

Akavan jäsenmäärä jatkoi kasvuaan

KAVAN LIITTOJEN kokonaisjäsen-

määrä oli 607 254 vuoden vaihteessa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 10 307 jäsentä. Kokonaisjäsenmäärään sisältyy 115 091 opiskelijajäsentä, joiden lukumäärä kasvoi 3 361 henkilöllä, sekä 59 192 eläkeläisjäsentä. Jäsenmäärien kehitys vaihtelee liitoittain. Lukumääräisesti merkittäviä kasvajia olivat tällä kertaa Kuntoutusalan

Akavan liittojen kokonaisjäsenmäärä oli vuoden vaihteessa 607 254.

asiantuntijat, Tradenomiliitto TRAL, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, Suomen Ekonomit, Suomen Lääkäriliitto sekä Akavan sairaanhoitajat ja TAJA. Akavan jäsenmäärä kasvoi merkittävästi huhtikuussa 2016, kun Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL hyväksyttiin Akavan 37. jäsenjärjestöksi. Vuoden alussa jäsenjärjestöjen lukumäärä oli 35, kun Metsänhoitajaliitto, Luonnontieteen Akateemisten Liitto ja Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliitto muodostivat uuden liiton, joka toimii nimellä Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu.

Suomalaiselle korkeakoulutukselle ja tutkimukselle kansainvälisyyslinjaukset

PETUS- JA kulttuuriministeriön

ohjausryhmä on valmistellut korkeakoulutukselle ja tutkimukselle kansainvälistymisen linjaukset. Tavoitteena on, että Suomessa on vuonna 2025 aidosti kansainvälinen korkeakouluyhteisö ja tieteelliseen laatuun perustuvaa kansainvälistä vetovoimaa. Ehdotus sisältää seitsemän toimenpidekokonaisuutta. Ohjausryhmä esittää myös, että vuoteen 2020 mennessä kukin korkeakoulu laatii selkeät kansainvälisen toiminnan tavoitteet ja toimenpiteet. Jokaisen korkeakoulusta valmistuvan tulee olla tottunut toimimaan kansainvälisessä, monikulttuurisessa toimintaympäristössä ja ymmärtämään erilaisuutta, globaaleja haasteita ja kestävän yhteiskunnan periaatteita. Tutkimus- ja kehitystoiminnan maailmanlaajuinen volyymi on kaksinkertaistunut viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana. Vain pieni osa kasvusta on tapahtunut OECD-maissa. Nopeinta voimavarojen, julkaisujen, liikkuvuuden ja kansainvälisen yhteistyön kasvu on ollut nousevissa talouksissa ja kehittyvissä maissa. Muualla kuin kotimaassaan opiskelevien opiskelijoiden määrä oli vuonna 2013 yli neljä miljoonaa. Määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2025 mennessä. à MI N EDU.FI

à AKAVA.FI

Tradenomi

Työttömyysaikaa voitava hyödyntää osaamisen kehittämiseen

Nuorten tulevaisuudenkuva synkentynyt

UORISOBAROMETRIN 2016 aiheena

on tulevaisuus. Suomalainen hyvinvointivaltio saa nuorilta vankan kannatuksen, mutta sen säilymiseen tulevaisuudessa suhtaudutaan epäilevästi. Samoin nuoret toivovat tasaarvon ja ympäristön tilan paranevan tulevina vuosina, mutta eivät jaksa täysin uskoa siihen. Kyynisyyden ja epäluottamuksen nopea lisääntyminen nuorten keskuudessa onkin yksi tutkimuksen keskeisiä havaintoja. Erityisesti poikien luottamuksen pudotus on ollut jyrkkää. Omaan tulevaisuuteensa suhtautuu optimistisesti 83 prosenttia nuorista, mutta Suomen tulevaisuuden näkee valoisana vain 55 prosenttia ja maailman tulevaisuuden 25 prosenttia. Usko omaan tulevaisuuteen on vahvistumassa, mutta luottamus maailman tulevaisuuteen ja Suomen tulevaisuuteen asuinmaana on selvästi heikentynyt. Myös nuorten usko oman ikäluokkansa taloudellisen aseman parantumiseen on heikentynyt nopeasti. Suomessa on usean sukupolven ajan jatkunut kehitys, jossa kukin uusi sukupolvi on edellistä vauraampi, mutta vain noin joka kymmenes nuori uskoo sekä oman että

8 Tradenomi

seuraavan ikäluokan taloudellisen aseman kohenevan. Nuorten tulevaisuuden toiveet eivät ole suuresti muuttuneet vuosien aikana, vaan hyvät ihmissuhteet ja työpaikka ovat edelleen toivelistan kärjessä. Entistä harvemmat kuitenkaan toivovat saavansa omistusasunnon, auton, oman perheen ja lapsia sekä pysyvän työsuhteen. Työ herättää nuorissa pelkoja: riittääkö tulevaisuudessa työpaikkoja ja jaksavatko he yhä vaativammaksi muuttuvassa työelämässä? Suhtautuminen maahanmuuttajiin on kokonaisuutena entistä myönteisempää, ja monikulttuurisuus näyttää yhä arkipäiväisemmältä. Entistä useammalla nuorella on maahanmuuttajataustaisia ystäviä, ja yhä harvempi pitää ystävän ihonväriä tai syntymistä Suomessa tärkeänä. Entistä harvempi kuitenkaan haluaisi Suomeen nykyistä enemmän ulkomaalaisia. Vuosittain julkaistava Nuorisobarometri on mitannut 15–29-vuotiaiden suomalaisten nuorten arvoja ja asenteita jo vuodesta 1994 alkaen. à NUORISOTUTKIMUSSEURA.FI/AJAN KOHTAISTA/UUTISET/1564-NUORTEN-TULEVAISUUDEN KUVA-ON-SYN KENTYNYT

KAVA VAATII, että

työttömyysaika on voitava käyttää hyödyksi oman osaamisen parantamiseen. Nyt työttömyyden aikainen omaehtoinen opiskelu katsotaan liian helposti ja sattumanvaraisesti syyksi työttömyysturvan katkaisemiselle. Viranomaisilla on käsittämätön pelko, että juuri vapaampi opiskelu vie ihmisiltä työhalut. Viime vuonna julkaistun työ- ja elinkeinoministeriön tutkimuksen mukaan työvoimapoliittisista toimenpiteistä työllisyysvaikutuksiltaan yksi parhaita on ollut opiskelu työttömyystuella. Työttömyysetuudella opiskelun laajentamista on vastustettu muun muassa vetoamalla siihen, ettei työttömyysturvalla tule korvata opintotukea. Akavan näkemyksen mukaan tästä ei ole kyse. Akava muistuttaa, että säännöksiä päätoimisesta opiskelusta määrittelevät muun muassa tunti- ja opintopisterajat. On myös mahdollista määritellä tilanteet, joissa työttömyyden aikaista opiskelua ei tutkittaisi. à AKAVA.FI

Nimitys PALVELUPÄÄLLIKKÖ Tomi

Kouva on nimetty palveluyksikön palvelu- ja kehitysjohtajaksi tammikuun lopusta alkaen.

TRALissa uusia voimia

Tutkinnoille ja muille osaamiskokonaisuuksille eurooppalaisen mallin mukainen viitekehys

AALISKUUN ALUSSA Suomessa

tuli käyttöön tutkintojen ja osaamiskokonaisuuksien viitekehys. Viitekehyksessä kuvataan tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien antamat tiedot, taidot ja pätevyydet yhdenmukaisella ja kansainvälisesti vertailukelpoisella tavalla. Näin edistetään suomalaisten tutkintojen tunnustamista, kansainvälistä liikkuvuutta ja yhteistyötä sekä koulutusvientiä. Viitekehyksessä tutkinnot, oppimäärät ja muut osaamiskokonaisuudet sijoittuvat kahdeksalle eri vaativuustasolle. Kunkin vaativuustason osalta kuvataan, mitä tutkinnon suorittanut henkilö tietää, ymmärtää ja osaa tehdä oppimisprosessin päätyttyä. Kehykseen sijoitetaan sekä opetus- ja kulttuuriministeriön että muiden hallinnonalojen lainsäädännössä määritellyt tutkinnot ja oppimäärät. Tutkintojen lisäksi myös erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutukset sijoitetaan viitekehykseen. Viitekehys perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston suositukseen eurooppalaisesta tutkintojen viitekehyksestä (European Qualifications Framework, EQF) elinikäisen oppimisen edistämiseksi. Viitekehyksellä on tarkoitus parantaa suomalaisen tutkintojärjestelmän selkeyttä sekä lisätä tutkintojen kansallista ja kansainvälistä läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta. Viitekehys tukee tutkintojen tunnustamista ja edistää kansallista ja kansainvälistä liikkuvuutta sekä koulutusyhteistyön ja koulutusviennin edellytyksiä. Kehykseen ei sijoiteta tutkintojärjestelmästä poistuneita tutkintoja ja oppimääriä. Opetushallitus huolehtii kansalliseen viitekehykseen liittyvästä viranomaistiedottamisesta ja neuvonnasta sekä kansainvälisestä yhteistyöstä ja siihen liittyvästä tiedottamisesta. Opetushallituksesta saa myös tietoa muiden maiden kansallisista tutkintojen viitekehyksistä. à MI N EDU.FI à OPH.FI

Laura Järvelä työsuhdelakimieheksi

Jori Karjalainen opiskelija-asiamieheksi

OTM Laura Järvelä aloitti TRAL:ssa tammikuussa työsuhdelakimiehenä. Järvelän tehtäviin kuuluvat jäsenten oikeudellisen neuvonnan lisäksi erimielisyysneuvotteluiden sekä riitaja valitusasioiden hoitaminen yleisissä ja erityistuomioistuimissa. Tehtävä on määräaikainen perhevapaan sijaisuus.

Tradenomiopiskelija Jori Karjalainen aloitti helmikuussa liiton toisena opiskelija-asiamiehenä. Karjalainen vastaa opiskelijajäsenhankinnasta ja kenttätoiminnasta, koordinoi opiskelijatapahtumia, osallistuu opiskelijapalveluiden kehittämiseen sekä ammattikorkeakoulujen kanssa tehtävään yhteistyöhön.

KATI – Johtamisen täydennyskoulutusohjelma [ Johtajuus on määrätietoista kehittymistä ] Strateginen johtaminen Organisaation uudistuminen Johtamistaidot ja HRM KATI 14 antaa sinulle kattavat tiedot ja taidot nykyaikaiseen johtamiseen ja liiketoiminnan uudistamiseen. Lisäksi saat uusia yhteistyömahdollisuuksia sekä ideoita organisaation ja henkilöstön kehittämiseksi.

Hae nyt! Ohjelma alkaa Lahdessa marraskuussa 2017 Laajuus 75 op Suoritetaan työn ohessa Sopii osaksi KTM-tutkintoa Haku 31.8.2017 mennessä

lut.fi/executive Koulutuspäällikkö Nina Kykkänen p. 040 766 7987 nina.kykkanen@lut.fi

Tradenomi

++ +

+ + + + + + + +

10 Tradenomi

Työhyvinvointi

kuuluu

jokaiselle Työhyvinvointi syntyy työn arjessa. Sitä tehdään yhteistyössä esimiesten, työntekijöiden ja koko työyhteisön kanssa. TEKSTI Kirsi Ristaniemi KUVA Pia Holm

yytyväinen, työssään hyvin viihtyvä työntekijä on motivoitunut, osaava, aktiivinen ja vastuuntuntoinen. Työn imu vie mukanaan, ja se muodostaa myönteisen kehän: työn mielekkyys lisääntyy, sairauskulut pienenevät, yrityksen tulos kasvaa ja työilmapiiri paranee. Työhyvinvointi ei kuitenkaan synny organisaatioissa itsestään, vaan vaatii systemaattisia tekoja, hyvää johtamista ja työhyvinvointitoiminnan jatkuvaa arviointia. Työhyvinvointi tarkoittaakin turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa.

+ + + +

Tärkeä osa esimiestyötä

Esimiehet ovat avainasemassa työhyvinvoinnin ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Muita keskeisiä toimijoita ovat työsuojeluhenkilöstö, luottamusmiehet ja työterveyshuolto.

Tradenomi 11

KLO 8.3

- 2 300

_ Vapaa-ajasta ja riittävästä palautumisesta kannattaa pitää kiinni ja huolehtia myös omasta osaamisestaan. – Työyhteisö voi hyvin, jos se on hyvin johdettua eli esimiehet ovat ammattitaitoisia, kiteyttää Työturvallisuuskeskuksen työelämän kehittämisen asiantuntija Hanna Pratsch. Hyvä esimies on kiinnostunut alaisistaan, kuuntelee heitä ja käy heidän kanssaan vuoropuhelua. Hän valvoo, että työpaikan pelisäännöistä pidetään kiinni ja huolehtii, että alaisten toimenkuvat ovat selkeät.

Ammatillinen osaaminen lisää työhyvinvointia

Työntekijä on myös itse vastuussa omasta työhyvinvoinnistaan. Vapaa-ajasta ja riittävästä palautumisesta kannattaa pitää kiinni ja huolehtia osaamisestaan koko työuran ajan. Jos osaaminen ei ole riittävällä tasolla, tulee herkemmin työuupumista. – Osaamisella on iso merkitys työhyvinvoinnissa. On tärkeää laajentaa osaamistaan ja käydä välillä myös epämukavuusalueella, Pratsch neuvoo.

Esimiehen vinkkilista – näin lisäät työhyvinvointia työyhteisössäsi: Ole läsnä ja kuuntele muita. Kohtele kaikkia tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Luota työntekijöihin ja ole itse luottamuksen arvoinen. Anna rakentavaa palautetta. Kehu hyvästä työstä. Kannusta ja motivoi, ole avoin. Pidä työmäärä ja -ajat aisoissa.

12 Tradenomi

Työntekijän vinkkilista – näin huolehdit omasta työhyvinvoinnistasi: Pidä kiinni työajoista. Kiinnitä huomiota ajankäyttöösi. Keskustele esimiehen kanssa työn määrästä ja sen kuormittavuudesta. Huolehdi, että työnkuvasi on selkeä. Huolehdi osaamisestasi. Muista liikkua! Älä laiminlyö liikuntaa kiireessäkään. Se on hyväksi aivoille ja sydänterveydelle. Nuku riittävät yöunet. Syö monipuolisesti ja käytä alkoholia kohtuudella.

Kannustava ja toimiva työyhteisö vaikuttaa myös positiivisesti työhyvinvointiin. Kun työyhteisössä puhalletaan yhteen hiileen ja huomioidaan kaikki työntekijät, töihin on kiva mennä. – Hyvässä työyhteisössä on positiivinen tekemisen meininki, Pratsch kuvailee.

Jatkuvasti tavoitettavissa

Asiantuntijat kokevat työnsä usein mielekkääksi, ja heillä on mahdollisuus vaikuttaa työn sisältöön sekä työaikoihin. Asiantuntijatyössä korostuvat työn itsenäisyys, esimiestyön merkitys sekä henkisen kuormituksen hallinta. Työn kuormitus syntyy yleensä kiireestä ja ajanhallinnan ongelmista. Esimerkiksi kova tempo ja jatkuva tavoitettavuus kuluttavat asiantuntijaa. Myös vapaa-ajan käsite häilyy, kun työ on entistä vähemmän aikaan ja paikkaan sidottu. Asiantuntijat myös matkustavat paljon, mikä tuo työpäiviin pituutta.

Aikahaasteita ja riittämättömyyden tunnetta

Työterveyslaitoksen (TTL) tekemän AikaJärjestys-tutkimuksen tulokset ovat asiantuntijoiden osalta huolestuttavia. Tutkimuksen mukaan yhteiskunta-, kasvatus- ja sosiaalitieteellisen taustan omaavat asiantuntijat voivat työssään huonosti ja väsyvät kiireen ja aikapaineiden keskellä. – Työt ruuhkautuvat, aikataulujen yhteensovittamisessa on ongelmia ja jatkuvat keskeytykset häiritsevät työn tekemistä, kertoo TTL:n tutkija Minna Toivanen. Asiantuntijat kokevat työssään muun muassa riittämättömyyden tunnetta ja vastuun kantamisen raskautta. Erityisesti kovaan työskentelytahtiin liittyy voimattomuuden tunnetta ja keskittymiskyvyn heikkenemistä sekä unettomuutta ja nukahtamisvaikeuksia. Moni myös pohtii, mitä oikeastaan on asiantuntijuus, kun työpäivät kuluvat kokouksissa istuen ja erinäisiä pyyntöjä

- 300 5000

- 34 800

täyttäen, eikä aikaa jää tarpeeksi omalle asiantuntijuudelle ja sen ylläpitämiselle.

Aikatauluta ja priorisoi

Omaa työtä kannattaa aikatauluttaa ja priorisoida. Mieti, paljonko on hyvä varata aikaa millekin työtehtävälle ja mitkä työt ovat tärkeysjärjestyksen kärjessä. Apuna voi käyttää esimerkiksi tehtävälistoja ja erilaisia projektinhallintajärjestelmiä. Jos työ vaatii keskittymistä, kännykkä kannattaa laittaa äänettömälle ja pitää tarpeen tullen etätyöpäiviä. AikaJärjestys-kyselyyn vastanneista asiantuntijoista 62 prosenttia yritti tehdä montaa asiaa samanaikaisesti, 90 prosenttia oli jatkuvasti tavoitettavissa ja 81 prosenttia pyrki reagoimaan sähköposteihin välittömästi. Pratsch suosittelee, että sähköposteja lukisi vain tiettyinä etukäteen suunniteltuina hetkinä eikä välittömästi niiden saapuessa. Sähköpostiasetukset kannattaa muuttaa sellaisiksi, ettei jokaisesta uudesta sähköpostista tulee erillistä ilmoitusta ja kytkeä äänimerkit pois.

Työnkuva selväksi

Aikahaasteiden lisäksi paineita aiheuttaa asiantuntijatyön työnkuvan epäselvyys. Aina ei tiedetä, mitä minulta odotetaan, mitä tavoitellaan ja mikä on riittävän hyvä taso

TRAL työhyvinvoinnin asialla TYÖHYVINVOINNIN edistäminen on yksi TRAL:n kärkitavoitteista tänä vuonna, ja se näkyy liiton ohjauspalveluissa, edunvalvontatyössä ja erilaisissa tapahtumissa. TRAL lanseerasi vuoden alusta työhyvinvointiin liittyvän palvelukokonaisuuden, joka sisältää kolme erilaista ohjauspalvelua: hyvinvointi-, työkyky- ja esimiesohjauksen. Hyvinvointiohjaus on ennalta ehkäisevää ohjausta, joka keskittyy muun muassa ajan- ja stressinhallintaan. – Ohjauksessa voi kysellä esimerkiksi käytännön vinkkejä lisääntyneen työkuorman hallintaan ja hakea tätä kautta tukea ja sparrausta, sanoo asiamies Maija Lindeman. Työkykyohjaus on tarkoitettu akuutin, jo käynnissä olevan tilanteen hoitoon, esimerkiksi yt-neuvotteluista tai työpaikkakiusaamisesta aiheutuneen stressin läpikäymiseen. Juridisissa kysymyksissä kannattaa kuitenkin edelleen olla yhteydessä liiton lakimiehiin. Esimiesohjaus on tarkoitettu esimiehille, jotka tarvitsevat vinkkejä esimerkiksi alaistensa motivoimiseen ja siihen, miten tunnistetaan alaisen työkykyongelma ja puututaan sairauspoissaoloihin. Ohjaukset ovat luottamuksellisia ja henkilökohtaisia. Ne ovat maksuttomia liiton jäsenille ja ne tehdään yhteistyössä Työvalmennus Futuurin kanssa. Ohjaukset toteutetaan puhelimen, videoyhteyden tai sähköpostin välityksellä.

Tapahtumia ja webinaareja

Aikahaasteiden lisäksi paineita aiheuttaa asiantuntijatyön työnkuvan epäselvyys.

Kuluvan vuoden aikana järjestetään erilaisia työhyvinvointia tukevia tapahtumia esimerkiksi seminaareja ja webinaareja. Keväällä järjestetään työhyvinvoinnin webinaarisarja, joka käsittelee erilaisuutta työyhteisössä ja sitä, miten huomioidaan esimerkiksi erilaiset temperamentit, perfektionistit ja persoonallisuushäiriöt. – Syksyn tulevia tapahtumia ajatellen otamme mielellämme vastaan toiveita jäseniltä aiheista, joita he haluaisivat webinaareissa ja seminaareissa käsiteltävän, Lindeman sanoo.

Tradenomi 13

Työpahoinvoinnista johtuvat kansantalouden menetykset ovat yli 24 miljardia euroa vuodessa. Työhyvinvoinnin palvelukokonaisuudet Hyvinvointiohjaus Stressinhallinta Ajanhallinta Palautuminen Arjenhallinta Työkykyohjaus Sairauden vaikutus työssäjaksamiseen Psyykkinen kuormitus työssä Psyykkinen hyvinvointi Yt-tilanteet Irtisanomistilanteet Kiusaaminen ja häirintä Työkyky Esimiesohjaus Alaisen motivointi Työhyvinvoinnin tukeminen Alaisen työkykyongelmat ja työpahoinvoinnin tunnistaminen Hankalat tilanteet tiimissä Puheeksiottaminen Minä esimiehenä Erilaiset alaiset Lisätiedot: www.tral.fi/palvelut-jaedut/tyohyvinvointipalvelut/

14 Tradenomi

työsuoritukselle. Kaikkea ei voi tehdä 110 prosenttisesti. – Joillekin saattaa tulla 200 sähköpostia päivässä eikä voi olettaa, että kaikkiin pitää vastata ja paneutua samalla tasolla. Asiantuntijan tulee tietää, mitä häneltä odotetaan, sanoo Toivanen. Asiantuntijat kokevat usein jäävänsä yksin töidensä kanssa, eivätkä saa tarpeeksi tukea esimieheltä tai työyhteisöltä. – Asiantuntijat ovat oma-aloitteisia ja itseohjautuvia. Esimiestä ja sparrauskaveria kuitenkin tarvitaan ajatusten jakamiseen, Pratsch muistuttaa.

Työpahoinvointi tulee kalliiksi

Työhyvinvoinnin toteutuminen ei ole pelkästään työntekijän etu, vaan myös yritysten ja yhteiskunnan intressi. Tutkimusten mukaan työhyvinvoinnilla on merkittävä myönteinen yhteys yritysten tulosmittareihin kuten tuottavuuteen, voittoon, asiakastyytyväisyyteen, työntekijöiden vähäisempään vaihtuvuuteen, sairauspoissaoloihin ja tapaturmiin. Työpahoinvointi tulee taas äärimmäisen kalliiksi. Siitä johtuvat kansantalouden menetykset ovat yli 24 miljardia euroa vuodessa. Pahoinvointi näkyy työpaikoilla muun muassa sairauspoissaoloina, työkyvyttömyytenä ja sitoutumattomuutena. Se aiheuttaa myös unettomuutta, väsymystä ja

keskittymiskyvyn puutetta. Pahimmassa tilanteessa työntekijä menettää työkykynsä. Sairauspoissaolot ovat työnantajalle selvästi kalliimpia kuin ennaltaehkäisy. – Yrityksen olisi hyvä laskea näkyväksi, paljonko yksi sairauspoissaolopäivä maksaa yritykselle, Pratsch kehottaa. Hyvin suunnitellut investoinnit työhyvinvointiin voivat maksaa itsensä moninkertaisina takaisin.

HUIPPUETU SINULLE TRADENOMI! KAUPAN PÄÄLLE

5 kk VAIN

Arvo 39,00€

norm. 32,90 €

TI LAA HET I: ELLE. FI/T ILAUKSET MUI STA MAIN ITA TILAUSTUN N US: F K 038 0

TILAUS- JA ARVONTAKORTTI TILAA HELPOSTI NETISTÄ: www.elle.fi/tilaukset PUHELIMITSE: 075 328 5100

KAUPAN PÄÄLLE

ELLE maksaa tilauksen postimaksun

(ma-pe klo 8.00-16.00, 8,8 snt/min + pvm/mpm)

Kyllä kiitos! Tilaan 5 kk:n Elle-lehdet kestotilauksena tarjoushintaan VAIN 19,90 € (norm. 32,90 €). Saan kaupan päälle Ivana Helsingin Herbariolaukun (arvo 39,00€) T ILAUSTUN NUS : F K0 3 80

5 kk VAIN

Paola Suhosen suunnittelema keväinen pikkulaukku on suosittua Herbario–kuosia. Laukussa on kevyesti topattu valkoinen sisävuori, metallinen klipsisuljin ja tyylikäs, irrotettava kantoketju (ketjun pituus n. 115 cm). Tämän arki- ja juhlakäyttöön sopivan laukun koko on 18cm x 20cm x 8cm. Arvo 39 €

Kyllä! Tilaajana osallistun arvontoihin ja voin voittaa 5.000,00 € matkarahaa tai päävoiton 35.000,00 € puhtaana käteen!

norm. 32,90 €

Tunnus: 5020361 Info: E3 00003 VASTAUSLÄHETYS

Arvo 39,00€

Tilaukseni jatkuu aina edullisena kestotilauksena kulloinkin voimassa olevaan hintaan. Kestotilaus on jatkuva, ellei sitä erikseen irtisanota. Etunimi

Sukunimi

Sähköpostiosoite

Syntymävuosi

Lähiosoite

Postinumero ja -toimipaikka

Puhelin

Allekirjoitus (huoltajan, jos alle 18-v.) Kyllä kiitos! Haluan saada Allerilta ja sen valitsemilta yhteistyökumppaneilta uutisia, tarjouksia ja tietoa tapahtumista sähköpostitse

tekstiviestinä

Arvonnan säännöt: Aller Media Oy järjestää arvonnan, jonka voittona on 35 000,00 €. Arvonta suoritetaan 12.12.2017 ja siihen osallistuvat kaikki 8.12.2017 mennessä tilanneet. 5000 € arvotaan 27.03.2017, 31.07.2017 ja 27.11.2017 ja niihin osallistuvat kaikki 3 arkipäivää ennen arvontaa tilanneet. Kaikki arvontahetkellä voimassa olevat Aller Media Oy:n kestotilaukset ovat automaattisesti mukana arvonnoissa. Voittajalle ilmoitetaan voitosta henkilökohtaisesti. Voittajan nimi voidaan julkaista Aller Media Oy:n lehdissä tai Internet-sivuilla. Arpajaisveron maksaa Aller Media Oy. Aller Media Oy:n henkilökunta perheineen ei voi osallistua arvontaan.

Tilausehdot: Tarjous on voimassa 11.06.2017 asti. Tarjous koskee kotimaantilauksia sekä uusia tilaajia eli talouksia, joissa ei ole ollut Elle -lehden tilaajia viimeksi kuluneiden 6 kk:n aikana. Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Aller Media Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Halutessasi voit kuitenkin kieltää yhteystietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Aller Media Oy:n asiakaspalveluun (ma-pe klo 8.00-16.00): Aller Media Oy, Pursimiehenkatu 29-31 A, 00150 Helsinki, puh. 075 328 5102. Puhelun hinta on 8,8 snt/min + pvm/mpm (hinta pätee myös jonotuksen ajan). Varaamme mahdollisuuden toimittaa kaupanpäällisen tilalle toisen tuotteen, mikäli kysyntä ylittää varaamiemme tuotteiden määrän. Tuote toimitetaan noin kahden kuukauden kuluessa tilausmaksun saapumisesta. Emme lähetä noutamatta jääneitä tilaajalahjoja. Lähettämällä tämän tilauksen hyväksyn Allerin tietosuojaselosteen ja tilausehdot. Tietosuojaseloste: www.aller.fi/tietosuojaseloste Tilausehdot: www.aller.fi/tilausehdot

Ari Pellilä toimii tuotepäällikkönä R-kioski Oy:ssä vastaten tuotealueensa valikoiman ylläpidosta, markkinoinnista ja tiedotuksesta.

16 Tradenomi

Asiakaspalvelusta asiantuntijatyöhön Ari Pellilä uskoo, että monipuolinen työkokemus ja koulutus auttavat häntä ymmärtämään yritystoimintaa laajasti. Omista periaatteistaan vapaa-ajan suhteen hän ei kuitenkaan ole valmis luopumaan. TEKSTI Hanna Ojanpää KUVA Juho Kuva

uotepäällikkönä R-Kioski Oy:ssä työskentelevä Ari Pellilä kertoo olleensa kiinnostunut kaupallisesta alasta aina. Intonsa tueksi hän halusi oppia oppia bisnek-

sestä kaiken. – Suuntauduin tradenomin opinnoissa yritystoiminnan linjalle, koska en halunnut sulkea mitään liiketoiminnan osa-aluetta pois, hän perustelee.

Konsernin mies Ensimmäinen vakituinen työpaikka vuonna 1998 Etelä-Karjalan AMK:sta valmistumisen jälkeen ei ollut aivan sitä, mitä Pellilä oli tavoitellut: työvoimatoimisto tarjosi myyjän paikkaa Lappeenrannan Suomalaisesta Kirjakaupasta. – Näin kuitenkin työssä potentiaalia ja jo puolen vuoden päästä ylenin kirjaosaston hoitajaksi, Pellilä muistelee. Seuraava harppaus työuralla oli muutto Helsinkiin Suomalaisen Kirjakaupan omistaman Dosen myymäläpäälliköksi. Aika jäi kuitenkin lyhyeksi yrityskauppojen vuoksi. – Irtisanouduin hyvissä ajoin. Halusin pysyä edelleen konsernin palveluksessa ja palasin Suomalaiseen Kirjakauppaan, ensin ostoassistentiksi ja Espoon Lippulaivan kautta Iso Omenaan vetämään 12 hengen tiimiä, Pellilä luettelee. Vaikka Pellilä pitääkin vahvuuksinaan

myynnin osaamista ja asiakaspalvelukykyä, siirto pääkonttoriin tuotepäälliköksi, ensin kirjallisuuden ja myöhemmin kioskipuolelle videovuokratoiminnan pariin oli hänelle mieluisa. – Tämä vaihe oli iso harppaus urakehityksen, palkkauksen ja vastuun osalta, Pellilä toteaa. Vuonna 2011 kioskiliiketoiminnasta syntyi yrityskaupan myötä nykyinen R-kioski Oy. Pellilän vastuulla on tänä päivänä valtakunnallisesti noin 600 R-Kioskin alkoholin, tupakan, nikotiinikorvaustuotteiden sekä prepaid-liittymien tuotepäällikkyys. – Työtehtäviini kuuluu valikoiman ylläpito, markkinointi ja tiedotus. Käytännössä teen töitä kumppaneiden ja kauppiaiden kanssa. Alaisia minulla ei tällä hetkellä ole, mikä antaa tilaa keskittyä omaan asiantuntijarooliin, Pellilä kertoo. Pellilällä tulee pian 20 vuotta täyteen konsernin palveluksessa. Tulevaisuuteen hän suhtautuu avoimesti. Toiveissa on halu kehittyä, ja onpa mielessä käynyt myös ulkomailla työskentely. – Olen tyytyväinen nykytilaan, mutta en myöskään sulje silmiäni muilta mahdollisuuksilta.

Tavoitteena tasapaino Pellilä tiedostaa, että työt eivät tekemällä lopu. Stressinsietokykyään hän pitää yllä

liikunnan, kuten joogan, kuntosalin ja juoksun sekä levon avulla. Työntekemisen rytmi syntyi jo ajalta, jolloin Pellilä hoiti nyt 11-vuotiaan poikansa tarhakuskauksia. – Teen edelleen kahdeksasta neljään työpäivää. Olen myös tehnyt päätöksen, että en ota konetta mukaan kotiin. Minut saa kyllä tarvittaessa kännykästä kiinni, Pellilä toteaa. TRAL:n jäsen Pellilä on ollut opiskeluajoista asti. Hän muistelee kerran kysyneensä liiton juristilta apua ja osallistuneensa yhteen koulutukseen. – Jäsenyys on minulle ennen kaikkea turva siitä, että apua on tarvittaessa saatavilla. Käyn myös liiton tapahtumissa huomaamassa, kuinka nuoria muut osallistujat ovat, hän naurahtaa. Koulutuksen merkitykseen Pellilä törmää edelleen. – Olen saanut sen, mitä tavoittelin: kokonaisvaltaisen ymmärryksen siitä, mistä bisnes muodostuu ja miten se toimii.

Ari Pellilä Suomalainen Kirjakauppa: myyjästä kirjallisuuden tuntijaksi Dose: viihdepelien ja verkkokaupan osaamista R-kioski Oy: itsenäistä asiantuntijatyötä

Tradenomi 17

Pelaamalla työyhteisö tutuksi Nordic Morning -konsernin yhtiöissä voi hyvällä omallatunnolla pelata kesken työpäivää. Vuosi sitten lanseerattu HEIMO-peli on sisäisen viestinnän väline, mutta myös keino yhteisöllisyyden ja yhteisten toimintamallien levittämiseen. TEKSTI Hanna Ojanpää KUVA Juho Kuva

ordic Morning on viidessä maassa toimiva viestintäkonserni. Työntekijöitä kokonaisuudessa on yhteensä noin 700. – Kasvumme on perustunut pääosin yritysostoihin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana olemme tehneet niitä viitisentoista. Kaupan päälle saamme samalla aina uuden organisaatiokulttuurin, Nordic Morningin henkilöstöjohtaja Annika Parkkonen hymyilee. Vuonna 2012 johdon toimesta haluttiin selvittää, minkälaisia toimintamalleja konsernissa tulisi vaalia ja miten ne toimisivat arjen työssä. Pitkän jumppaamisen jälkeen johtamismallin sivutuotteena esille nousi neljä toimintamallia, joita haluttiin lähteä viemään eteenpäin: avoimuus ja asioiden jakaminen, intohimo menestyä, innostus

18 Tradenomi

oppia ja kehittää uutta sekä asiakkaiden menestymisen edistäminen. – Tulokset jätettiin kuitenkin muutamaksi vuodeksi hyllylle muhimaan, Parkkonen muistelee.

Vastaisku kalvosulkeisille Kesällä 2014 parin vuoden takaiset ajatukset nousivat uudestaan esille HR:n sisäisessä workshopissa. Organisaatiossa nähtiin, että aika oli kypsä yhteisen tekemisen lisäämiselle ja toimintatapojen yhtenäistämiselle. Myös reunaehdot olivat selvillä. – Lähtökohta muutostarpeelle oli, että koko konsernissa olisi tiettyjä yhteisiä tekijöitä, mutta koska toimimme luovalla alalla, rajoja ei saanut vetää liian tiukalle, Parkkonen selventää. Pelin ideointi lähti sisäisen työryhmän omasta innostuksesta keksiä jotain uutta. Yhdeksässä kuukaudessa ideasta syntyi tuote, ja peli lanseerattiin kevättalvella 2015. Oman haasteensa lanseeraukseen toi se, että vain puolella henkilöstöstä oli vielä tässä vaiheessa pääsy yhteiseen intraan. Käytännössä

viestintä tapahtuikin sähköpostin ja jääkaappien oviin teipattujen teasereiden välityksellä. Sittemmin innostus poiki myös tulosta: peli voitti konsernin innovaatiopalkinnon vuonna 2015. – Olimme samaisena vuonna puolivalmiin pelin kanssa myös viiden parhaan joukossa European Digital Communication Awardsissa sisäisen viestinnän sarjassa, Parkkonen iloitsee.

Toimintamallit tutuksi Työryhmän käsissä syntyi neljän moduulin pelikokonaisuus. Jokainen moduuli käsittää yhden toimintatavan. – Yhden moduulin pelaamiseen menee neljästä kahdeksaan viikkoon. Tavoitteena on, että pelaamiseen menee riittävän pitkä aika, jotta toimintamallit juurtuvat osaksi arkea. Käytännössä moduulien välillä voi

Tradenomi 19

– Pelillistäminen on hyvä väline organisaatioiden viestintään ja oman työn kehittämiseen, Nordic Morningin henkilöstöjohtaja Annika Parkkonen ja Edita Publishingin kehitysjohtaja Kalle Huhtala toteavat.

Peli on vain yksi keino rakentaa yhteistä tekemistä. hyppiä, mutta parhaiten ne toimivat rytmitettynä ”oikeassa järjestyksessä”. Esimerkiksi ensimmäisessä moduulissa on 30 tehtävää, joita ei ole tarkoituskaan tehdä yhdeltä istumalta, konserniin kuuluvassa Edita Publishingissa kehitysjohtajana työskentelevä Kalle Huhtala kertoo. Huhtalan oma suhde peliin muuttui käyttäjästä kehittäjäksi. Hän tuli taloon, kun ensimmäinen moduuli oli jo lanseerattu. Sittemmin hän on ollut mukana kehittämässä pelin sisältöä. Huhtala mainitsee, että pelillistämisestä on tullut uusi, vakavasti otettava väline organisaatioiden viestinnän kokonaispalettiin. Siitä esimerkkinä hän mainitsee Suomen ensimmäisen pelillistämisen professuurin. – Pelillistämisen keinoin pystytään ja halutaan motivoida ihmisiä toimimaan tehokkaammin. Pelillistämisen taustalla ovat myös vahvat tieteelliset todisteet. ”Creativity is the new productivity” -ajattelutapa leviää. Nordic Morning toimii luontaisesti luovalla alalla, joten pelin tuomiselle osaksi

Vinkkejä viestintään Vaali niitä arvoja ja toimintamalleja, mitkä työyhteisössäsi jo toimivat hyvin. Nosta esille epäkohdat ja miten ne voi yhdessä ratkaista. Ota esille epäonnistunut case; se saattaa paljastaa puutteet viestinnän rakenteissa tai vuorovaikutuksessa.

20 Tradenomi

sisäistä viestintää oli otollinen maaperä, Huhtala tunnistaa. Pelin nimi, HEIMO, kuvaa Parkkosen mukaan yhdessä tekemistä. Parhaimmillaan hän kokee moduulien läpikäymisen yhteisöllisenä projektina. Sitä tavoitellaan myös erilaisten tehtävien ja toimintojen kautta: ”tuo myös työkaverillesi kahvikupponen” -tyyliin. Varsinkin alkuvaiheessa pelistä tuli paljonkin spontaaneja kommentteja. – Erityisen hauskana työntekijät pitävät kakkosmoduulin ”johdon mokat” -osiota, Parkkonen naurahtaa ja lisää, että niidenkin taustalla on aina jokin opetus. – Talousjohtajamme esimerkiksi kertoo, että hän lähetti vahingossa organisaation sisäistä, luottamuksellista tietoa asiakkaalle. Mokan viesti oli, että aina tulee tarkistaa, onko viestikentässä oikea vastaanottaja.

Pelit haastavat kehittämään työtä Monet ilmiöt siirtyvät vapaa-ajan toiminnoista työelämän piiriin viiveellä, niin myös pelit. – Vaikka tavoite onkin, että jokainen työyhteisössämme osallistuu pelaamiseen, ketään ei voi pakottaa siihen. Pelin houkuttelevuuden kannalta meidän on pohdittava, kuinka voimme elävöittää ja päivittää jo olemassa olevia tehtäviä, Huhtala sanoo.

Kohti uusia ulottuvuuksia Kolmosmoduulissa peli keskittyy ongelmien ja haasteiden ratkaisemiseen. – Tämä vaihe laittaa pelaajan

Tulosta syntyy, kun viesti kulkee VIESTINNÄN PROFESSORI Elisa Juholin on tyytyväinen. Yli 20 vuotta työyhteisöviestintää tutkineena hän voi hyvillä mielin todeta, että työyhteisöviestinnän kehitys on ollut huikeaa. Kontrolloidusta, ylhäältä alaspäin johdetusta yksisuuntaisesta viestinnästä on nyt tullut keskinäisviestintää; työyhteisön yhteinen asia.

miettimään, mitä välineitä ja keinoja hän voisi käyttää selvitäkseen jostain työhön liittyvästä ongelmasta. Pelaaja voi myös kommentoida kaverin haastetta tai ottaa apua vastaan. Vertaisarviointi on itse asiassa erittäin hyvä tapa oppia, Huhtala huomioi. Kolmosvaihe toi myös esille pelin tämänhetkiset rajat, joista on otettu oppia jatkokehittelyä varten. HEIMOn kolme ensimmäistä moduulia toimivat web-sivustona, mutta kevään aikana ne siirretään oppimisympäristöön, samoin kuin syksyllä lanseerattava viimeinen moduuli. – Speksit ovat jo olemassa ja siirtotyö käynnissä. Neljännen moduulin myötä uusina elementteinä tulevat mukaan myös raportointi, pisteytys

ja mobiilitoimivuus. Sisällöllisesti mukaan mahtuu muun muassa muistipelejä, visailuja ja piirrostehtäviä, Huhtala vihjaa. HEIMO otettiin Nordic Morningissa käyttöön sisäisen viestinnän työkaluna. Sana on kuitenkin kiirinyt myös talon ulkopuolelle, ja pelistä on nyt tulossa myyntituote. Parkkonen kuitenkin painottaa, että peli on vain yksi keino rakentaa yhteistä tekemistä. – Organisaatiokulttuuri rakentuu aina teoista. Mikään seinälle maalattu ei kestä aikaa. Vaikka organisaation tavoite onkin tuloksellinen toiminta, työ voi silti olla hauskaa. Ja ehkä peli on myös todiste siitä, että HR ei aina ole niin ryppyotsaista puuhaa, Parkkonen toivoo.

– Viestinnän muutos on osa työelämän muutosta. Kukaan ei enää kyseenalaista työyhteisöviestinnän merkitystä, vaikka käytännön toteutuksissa onkin vielä vaihtelua. Työyhteisöviestintä on organisaation menestymisen kannalta keskeinen elementti. Ilman viestintää ei voi johtaa. Viestintä on myös suoraan verrannollinen työhyvinvointiin ja sitä kautta organisaation tuottavuuteen, Juholin tiivistää. Vuoropuheluun perustuvalla viestinnällä on Juholinin mielestä kaksi tarkoitusta: selvittää, millaisia näkemyksiä ja odotuksia eri tahoilla on, vastata niihin sekä vaikuttaa näiden tahojen tietoihin, asenteisiin, uskomuksiin ja jopa käyttäytymiseen sekä tapaan toimia. – Työyhteisössä jokaisella tulee olla mahdollisuus paitsi ilmaista itseään, myös osallistua ja vaikuttaa. Vastuullisuuskin on molemminpuolista. Vaikka johdolla ja esimiehillä on iso rooli avoimen ja luottamuksellisen ilmapiirin luomisessa, jokainen voi aktiivisesti kehittää omaa työtään ja työyhteisöään. Juholin muistuttaa, että vaikka meillä on käytössämme teknologiaa tehostamaan viestintää, hyvää peruskäyttäytymistä ei tule unohtaa. – Tervehtiminen, toisten kuunteleminen ja palautteen antaminen ovat aina ajankohtaisia asioita. Yhdessä oleminen synnyttää myös yhteishenkeä. Voisi jopa sanoa, että ne organisaatiot menestyvät, joilla viestintä toimii.

Nordic Morning Viestintäkonserni koostuu 15 yhtiöstä Noin 700 työntekijää Toimintaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Ukrainassa ja Intiassa

Tradenomi 21

Ei menetetä huippuosaamista väsymykselle

tia, selviää vuonna 2015 tehdystä yli 600 000 henkilöä kattavasta Työterveyslaitoksen tutkimuksesta. – Työajat vaikuttavat vireyden ja unen kautta meidän toimintakykyyn työssä eli työsuoritukseen, tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitokselta kertoo. Kun uni ja palautuminen työstä eivät ole riittävät, kyky keskittyä, uuden oppiminen ja itseohjautuvuus heikkenevät.

Kaikki työnantajan käytettävissä oleva aika on luettava työajaksi työnteon ajasta ja paikasta riippumatta.

Ropposen mukaan tutkimukset myös osoittavat, että ennen kaikkea työstä irrottautuminen vapaa-ajalla parantaa hyvinvointia ja työssä suoriutumista. Työntekijöiden jaksamisesta on kuitenkin mahdotonta huolehtia, ellei työaikoja seurata säännöllisesti. Tällä hetkellä työajanseuranta on työpaikoilla retuperällä. Akavan vuonna 2015 julkaiseman selvityksen mukaan yli kolmanneksella ylemmistä toimihenkilöistä työaikaa ei seurata lainkaan. – Nykyteknologian avulla työajan seuraaminen ei ole vaikeaa tai kallista. Jos työnantaja laiminlyö työaikakirjanpidon, pitää luottaa työntekijän itsensä pitämään kirjanpitoon, Hankamäki sanoo. Työaikapankit ovat hyvä apuväline kuormituksesta palautumiseen ruuhkahuippujen jälkeen. Työaikapankkiin talletetaan tehtyä työaikaa ja sieltä nostetaan vastikkeeksi palkallista vapaata. Hankamäen mielestä työaikapankkien käyttöönottamisesta ja pankkijärjestelmän peruspiirteistä tulisi säätää laissa. – On tärkeää, että vain työehtosopimusten sopijaosapuolet voivat sopia lain säädöksistä toisin. Tällöin turvataan osapuolten välinen tasapuolinen sopiminen.

TEKSTI Aku Karjalainen, YTN

arvaa lakia rikotaan yhtä räikeästi kuin työaikalakia. Ylitöitä tekevistä ylemmistä toimihenkilöistä kolmannes ei saa ylitöistä korvausta lainkaan, ja vain 23 prosentille ylityöt korvataan työaikalain mukaisesti korotettuna rahana tai vapaa-aikana. Lisäksi yli puolet joutuu matkustamaan vapaa-aikana työasioissa ilman korvausta, paljastavat neuvottelujärjestömme Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n tutkimukset. – Voimassa oleva työaikalaki ei sovellu hyvin asiantuntijatyöhön ja uusiin työnteon muotoihin. Laki tunnistaa sen piiriin kuuluvaksi työksi vain sellaisen työn, joka tehdään työnantajan työnjohdon alaisuudessa, hänen välineillään ja tiloissaan, YTN:n pääsihteeri Teemu Hankamäki summaa. Työaikalakia ollaan parhaillaan uudistamassa. Työryhmän on tarkoitus saada ehdotuksensa valmiiksi kesäkuun loppuun mennessä, minkä jälkeen se menee lakivalmisteluun. Hankamäki korostaa, että laki on saatava vastaamaan 2020-luvun työelämän vaatimuksia. Työ on vapautettava ajasta ja paikasta. – Työajaksi on luettava kaikki työhön käytettävä aika, joka ollaan työnantajan käytettävissä riippumatta siitä, missä ja milloin työ tehdään. – Tämä mahdollistaa esimerkiksi etätyön lukemisen työajaksi ja matkalla tehdyn työn huomioimisen. 22 Tradenomi

Jos työnantaja laiminlyö työaikakirjanpidon, pitää luottaa työntekijän itsensä pitämään kirjanpitoon. Pitkät työajat altistavat kroonisille sairauksille

Tällä hetkellä ylemmät toimihenkilöt painavat pitkää päivää. Vuonna 2015 viikoittainen työaika venyi asematasosta riippuen 39,6– 43,3 tuntiin, mikä on 2,1–5,8 tuntia enemmän kuin yleisesti sovellettava 37,5 tunnin viikkotyöaika. ”Ei työaika mitään kerro, vaan saavutetut tulokset”, kuuluu monesti kuultu väite. Tuloksia ei kuitenkaan saada aikaan ilman työhön käytettyä aikaa. Ja sillä, kuinka paljon työtä tehdään, on paljonkin merkitystä – etenkin kun työelämässä tulee jaksaa vielä kymmeniä vuosia eteenpäin. – On runsaasti vakuuttavaa tutkimusnäyttöä siitä, että pitkät työajat ovat riskitekijöitä kroonisille sairauksille, haitallisille elintavoille ja kognitiiviselle toimintakyvylle, vanhempi tutkija Annina Ropponen Työterveyslaitokselta kiteytttää. Sepelvaltimotaudin, aivohalvauksen ja unihäiriöiden riskit kasvavat jo, kun töitä tehdään säännöllisesti yli 40 tuntia viikossa. Esimerkiksi aivohalvauksen riski nousi 41–48 tuntia työskentelevillä 10 prosenttia ja 49–54 tuntia työskentelevillä 27 prosent-

Työajanseuranta retuperällä

à LUE LISÄÄ: TYOAI KAAN.FI

Vain 23 prosentille korvataan ylityöt työaikalain mukaisesti.

Tradenomi 23

Tee muutoksissa omat valintasi Moni meistä kokee, että työelämä on jatkuvaa muutosta. Mitä voisi itse tehdä, jotta kaaos tuntuisi hallitummalta – ja siitä voisi jopa löytyä jotain hyvää? TEKSTI Taru Virtanen KUVA iStockphoto

1 KESKITY OLENNAISEEN. Organisaatioiden

suuret muutokset ovat johdon päätöksiä, joita työntekijöiden on luontaista pohtia ja kritisoida, joskus jopa yrittää taistella vastaan. Tämä tekee työn tekemisestä nopeasti raskasta. Muista siksi aina roolisi ja tehtäväsi – jos et johda organisaatiota, tehtävänäsi on ensisijaisesti toteuttaa muutoksia eikä vatvoa niitä. Tältä osin ota työ työnä. Pysy toimenkuvassasi ja muistuta itsellesi, että työ on vain yksi elämän osa-alueista.

OTA ETÄISYYTTÄ negatiiviseen. Muu-

toksista on helppo nurista, sen osaa jokainen. Se on kuitenkin yleensä hyödytöntä ja voi myrkyttää oman ja toisten mielen. Muista, että voit tehdä oman valintasi: oletko purnaaja, haluatko altistua sille vai haluatko ottaa etäisyyttä? Joskus voi tulla parempi olo, jos kävelet pois kahvihuoneen valitusringistä, keskityt työn tekemiseen ja saat asioita eteenpäin. Omia voimavaroja voi käyttää myös rakentavasti. Koita keskittyä ratkaisuihin ja mahdollisuuksiin ja kerro niistä esimiehellesi. Voit huomata, että asioihin on mahdollista vaikuttaa. Aktiivisuus ja muutosmyönteisyys rakentavat myös hyvää työntekijämielikuvaa.

SELVITÄ TOSIASIAT ja hillitse pelkojasi.

Muutos herättää työyhteisöissä pelkoa, väärinkäsityksiä ja huhuja. Tämä on luonnollista, mutta monesti ylimitoitettua. Moni hyväkin muutos on epäonnistunut, kun pelot työyhteisössä ovat saaneet liian suuret mittasuhteet. Mielikuvitukselle ja tunteille ei kannata antaa yliotetta. Jos mahdollista, ota selvää tosiasioista, hanki ja vaadi tietoa ja mieti, mitkä ovat muutoksen hyviä puolia. Jos olet esimiesasemassa, kerro alaisillesi kaikki, mitä voit, ja rohkaise ihmisiä kysymään.

4 MIETI, MITÄ HALUAT. Muutosvastarinta

à Vinkit antoi organisaatio-

psykologi Pekka Järvinen, Organisaatiokonsultointi Praxis Oy.

24 Tradenomi

johtuu siitä, että ihmisellä on taipumus pysyä mukavuusalueellaan, tutuissa, turvallisissa ja vaivattomissa tottumuksissa. Kehittyminen puolestaan vaatii opettelua ja vaivannäköä eli epämukavuusalueelle astumista. Kumpaa haluat: kehittyä ammatillisesti vai pysähtyä paikalleen? Jos haluat lisätä osaamistasi, epämukavuusalueelle meneminen ja ponnistelu kannattavat. Muutoksissa voi olla mahdollisuus kehittymiseen, joka puolestaan parantaa asemaasi työmarkkinoilla. Toisaalta: ole armollinen itsellesi. Ennallaan pysymisessä ei ole mitään pahaa, jos se on, mitä haluat.

TEKSTI Kirsi Ristaniemi KUVA Markus Pentikäinen

Perhevapaamalli kaipaa uudistusta

ykyinen perhevapaajärjestelmä on pikaisesti laitettava remonttiin naisten työmarkkina-aseman kohentamiseksi sekä hallituksen asettamien työllisyysastetavoitteiden vuoksi. Hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin vuoteen 2019 mennessä, kun nyt se on noin 67 prosenttia. Korkeasti koulutetut naiset ovat keskimäärin 1,6 vuotta pois työelämästä perhevapaiden vuoksi. – Naiset, jotka ovat pitkään kotihoidontuella kotona jäävät jälkeen urakehityksessä, ja muita on vaikea kiriä kiinni myöhemmin, TRAL:n puheenjohtaja Niko Aaltonen muistuttaa. Esimerkiksi Ruotsissa nuorten naisten työllisyysaste on selvästi korkeampi kuin meidän, hän sanoo. Mitä lyhyemmän ajan äidit ovat poissa työelämästä, sitä vähemmän poissaolo vaikuttaa tulevaan palkka- ja urakehitykseen sekä eläkekertymään. Aaltonen iloitsee TRAL:n valmistelemasta, täysin uudenlaisesta liukuvasta perhevapaamallista, jossa molemmille vanhemmille kiintiöityjen jaksojen lisäksi perheiden käytettävissä olisi vapaasti jaettava vanhempainrahakausi, jonka pituuteen voisi itse vaikuttaa ansiosidonnaista korvaustasoa säätelemällä. Liiton perhevapaamallissa molemmille vanhemmille kiintiöidään nykyistä äitiysvapaakautta vastaava 105 arkipäivän osuus, jossa kummallakin vanhemmalla olisi yhtä pitkät äitiysja isyysvapaat. Lisäksi kumpi tahansa vanhempi voi jäädä vanhempainvapaalle, jonka kesto riippuu korvaustasosta. Vanhempainvapaan kesto olisi nykyisellä 70 prosentin ansiosidonnaisella korvaustasolla 140 vuorokautta, mutta kestoa voisi pidentää korvaustasoa alentamalla. – Tärkeää olisi, että isät ja äidit molemmat käyttäisivät perhevapaita eikä naisten tarvitsisi kantaa yksin päävastuuta pienten lasten hoidosta, Aaltonen toivoisi. Puheenjohtaja Aaltonen tietää itse kolmen lapsen isänä, miltä tuntuu, kun ruuhkavuodet painavat päälle. Silti hän kannustaa äitejä hakemaan uusia haasteita ja vaativampia työtehtäviä ja isiä pitämään hanakammin perhevapaita. – Olen itse pitänyt kaikki nykyisen mallin mahdollistamat perhevapaat. Kotona vietettyä aikaa ei voi rahalla mitata, hän sanoo.

Tärkeää olisi, että molemmat vanhemmat käyttäisivät perhevapaita.

Tradenomi

Kiusaamiseen on puututtava Kiusatuksi tuleminen on monesti subjektiivinen kokemus, mutta työnantajan on otettava asia vakavasti ja ryhdyttävä toimiin. TEKSTI Viivi Osala KUVA iStockphoto

yönantajan on puututtava työhyvinvointiin vaikuttaviin ongelmiin jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa ryhtymään toimiin työntekijän terveydelle haitallisten kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä terveyteen kohdistuvan vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi. Lain tarkoittama kuormitus voi olla fyysistä tai psyykkistä sekä myös työstä johtuvaa ylikuormitusta. Ylikuormitusta voi aiheuttaa esimerkiksi ahdistava työilmapiiri ja työpaikkakiusaaminen.

Mitä työpaikkakiusaaminen on?

Työturvallisuuslaissa käytetään ilmaisua ”häirintä tai muu epäasiallinen kohtelu”. Se sisältää myös kiusaamiseksi koetun toiminnan. Häirintä on pääasiassa järjestelmällistä ja jatkuvaa, toista alistavaa toimintaa 26 Tradenomi

Työnantajalla oikeus puuttua huonosti tehtyyn työhön

On hyvä muistaa, että työnantajalla on oikeus antaa negatiivista palautetta työstä ja puuttua esimerkiksi alisuoriutumiseen. Työnantaja voi työnjohto-oikeutensa rajoissa tehdä muutoksia työtehtäviin sekä antaa työntekijälle varoituksen, kun se on perusteltua ja kun kurinpidollisia toimenpiteitä käytetään työpaikalla johdonmukaisesti. Kiusatuksi tuleminen on pitkälti subjektiivinen kokemus, minkä vuoksi kiusaamista ei ole mahdollista määritellä tyhjentävästi. Kun arvioidaan työstä aiheutuvaa haitallista kuormitusta, on huomioitava, että yksilölliset erot voivat vaihdella suuresti. Siksi näihin epäkohtiin puuttuminen on usein haastavaa. Työnantajan on kuitenkin otettava työntekijän kokemus vakavasti ja ryhdyttävä selvittämään sen syitä.

Kerro kiusaamisesta työnantajalle ja luottamushenkilölle

Työnantajan on selvitettävä kiusaamisepäily sekä erikseen että tarvittaessa yhdessä kiusatun ja kiusaajan kanssa. tai käyttäytymistä, kuten nimittelyä. Epäasiallista kohtelua voi olla muun muassa työntekijän työsuorituksen jatkuva perusteeton arvostelu ja työtehtävien poisottaminen. Työterveyslaitos käyttää myös käsitettä ”vastuuton käyttäytyminen”. Sen on esitetty olevan jopa työpaikkakiusaamista yleisempää. Vastuutonta käyttäytymistä ovat esimerkiksi piittaamattomuus yhdessä sovituista pelisäännöistä, työtovereiden aiheeton syyttely sekä osaamisen tai työn vähättely.

Työturvallisuuslain 28 § velvoittaa työnantajaa puuttumaan kiusaamiseen: ”Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa, hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi”. Työpaikkakiusaaminen ja työilmapiiriin liittyvät ongelmat on pyrittävä ratkaisemaan aina ensin työpaikkatasolla. On erittäin tärkeää, että työntekijä itse saattaa ongelman työnantajan tietoon, jotta siihen pystytään puuttumaan. Jos kiusaaja on esimies, asiasta on ilmoitettava hänen esimiehelleen. Lisäksi kiusaamisesta kannattaa kertoa työpaikan luottamushenkilölle. Jos tällaista ei ole valittu, niin silloin työsuojeluvaltuutetulle.

luottamushenkilö tai tämän puuttuessa työsuojeluvaltuutettu. Työterveyshuollon edustaja, työpsykologi tai työyhteisösovittelija voidaan tarvittaessa ottaa mukaan keskusteluun. Näiden keskustelujen pohjalta on suunniteltava jatkotoimenpiteet, jotka kirjataan pöytäkirjaan.

Mitä tehdä, jos asiat eivät etene?

Työturvallisuuslain noudattamista valvoo aluehallintoviraston (AVI) työsuojelun vastuualueet. Jos työnantaja ei puutu häirintään tai muuhun epäasialliseen kohteluun, tai ongelmat jatkuvat työnantajan ratkaisuyrityksistä huolimatta, työntekijän kannattaa ottaa yhteys työsuojeluviranomaiseen. Työsuojeluviranomainen voi kuitenkin kohdistaa työpaikkaan valvontatoimenpiteitä vasta sitten, kun ongelmia on ensin pyritty käsittelemään työpaikalla luottamushenkilön avulla. Kun työntekijä epäilee, että työnantaja on toiminut työsopimuksessa sovittujen ehtojen tai esimerkiksi työsopimuslain vastaisesti, asiaa on syytä selvittää TRAL:n työsuhdeneuvonnassa. Työpaikalla vuosia muhineet ongelmat, kuten huono johtaminen tai organisaatiomuutosten aiheuttama negatiivinen ilmapiiri, eivät yleensä ratkea nopeasti, vaan niiden korjaaminen edellyttää pitkäjänteistä työtä. Tällöin on tärkeää, että työntekijä muistaa itse ylläpitää työkykyään ja jaksamistaan, vaikka välittömät vaikutusmahdollisuudet työyhteisön toimintaan olisivat heikot. TRAL:n uudistuneet työhyvinvointipalvelut tarjoavat välineitä muun muassa stressin ja psyykkisen kuormituksen hallintaan, myös kiusaamistilanteiden näkökulmasta. à LUE LISÄÄ: TRAL.FI/URAPALVELUT

Kiusaamisesta on tehtävä loppu

Työnantajan on selvitettävä kiusaamisepäily sekä erikseen että tarvittaessa yhdessä kiusatun ja kiusaajan kanssa. Työnantajan on tehtävä selväksi, että työntekijälle haittaa aiheuttavaa toimintaa ei jatketa. Lisäksi on seurattava, että kiusaaminen myös loppuu. Usein tilanteen selvittämiseksi on järjestettävä tapaaminen, jossa paikalla ovat työnantaja, kiusattu tai kiusaajat sekä työpaikan

Viivi Osala työsuhdelakimies à Lisätiedot

Työsuhdeneuvonta jäsenille ma–to klo 9–16 ja perjantaisin 10–16, p. 020 155 8815 tai lakiasiat@tral.fi, tral. fi/tyosuhdeneuvonta. Jäsenenä saat myös maksutta neuvontaa yksityiselämän oikeudellisissa asioissa. Tradenomi 27

Asenne ja verkostot ratkaisevat Työpaikka aukeaa, kun hoitaa asiansa mallikkaasti ja on tahtoa, asennetta sekä hyviä kontakteja, summaa myyntipäällikkö Tuomas Kokkoniemi Alma Medialta. TEKSTI Susanna Haanpää KUVA Petteri Löppönen

ukion jälkeen ajattelin, että minusta tulisi luokanopettaja. Armeijaaikana kuitenkin totesin, että mieluummin työskentelen aikuisten parissa, muistelee Tuomas Kokkoniemi. Akateeminen urakaan ei enää tuntunut omalta, mutta sen sijaan businessmaailma houkutteli. – Laitoin lopulta paperit vetämään OAMKiin toiseksi viimeisenä hakupäivänä keväällä 2011. Siinä mentiin ihan vaiston varassa, Kokkoniemi myöntää. Päätös osoittautui oikeaksi, ja Kokkoniemi valmistui markkinoinnin tradenomiksi vuonna 2015.

Meitä tradenomeja valmistuu runsaasti, joten kaikella työkokemuksella voi olla merkitystä etenkin verkostojen rakentamisen näkökulmasta, Kokkoniemi uskoo. Hänen mukaansa pelkkä luennoilla istuminen ei riitä, vaan verkostoa on ryhdyttävä rakentamaan heti opintojen alusta alkaen. Kokkoniemi on itse tästä oivallinen esimerkki: – Oma harrastuneisuuteni ja kykyni solmia suhteita ovat kuljettaneet minua kohti tämänhetkistä työtehtävääni. Nyt työskentelen myyntipäällikkönä Alma Medialla vastuullani Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen digitaaliset palvelut.

Palanen kerrallaan

Opiskeluaikanaan Kokkoniemi oli aktiivisesti mukana oppilaitoksensa opiskelijayritys Trapestissa. Osan aikaa hän toimi myös yrityksen hallituksen puheenjohtajana. – Minulla ei ollut kaupalliselta alalta aikaisempaa kokemusta, joten sen kartuttaminen oli minulle tärkeää. Opiskelijayrityksessä Kokkoniemi kertoo päässeensä aidosti soveltamaan opittuja teorioita käytäntöön, ja kasvaneensa alalle myös henkisesti. Hän sai oman alan osa-aikaisia töitä ja

Yläkouluikäisenä Kokkoniemi oli kesätöissä rakennuksella. Näissä töissä kului lopulta useampi kesä ja aika ennen sekä jälkeen armeijan. – Tästä oli oma hyötynsä: totesin, että ainakaan rakennusalaa en lähtisi opiskelemaan, vaan kaupallinen ala alkoi houkuttaa. Aivan opintojensa alussa Kokkoniemi teki töitä myös puhelinmyyjänä. – Työura koostuu pienistä palikoista, joista jokainen on kokemuksena hyödyllinen.

28 Tradenomi

Jokainen työkokemus merkitsee

Tradenomi 29

– Työnhakijan pitää osata tarjota ratkaisuja työnantajan tarpeisiin ja kyetä erottautumaan muista hakijoista, sanoo Tuomas Kokkoniemi.

kesätyön markkinointitoimisto Motiosta juuri opiskelijayritys Trapestin ansiosta. Trapest oli tuottanut Motiolle verkkoratkaisuja, mutta tätäkin enemmän uran urkenemista auttoi Kokkoniemen osoittama asenne työntekoon. – Yhdessä palaverissa eräs motiolainen tunnisti minut vuosien takaa peruskoulun TET-harjoitteluajoilta. Hän oli ollut opastajanani urheilutarvikeliike TopSportissa ja muisti minut ahkerimmaksi TETiläiseksi, jonka oli nähnyt. Viikon kuluttua palaverista hän pyysi minua Motiolle töihin. Kokkoniemi uskookin, että jokainen vaatimattomaltakin vaikuttava työ on merkityksellinen. – Ei pidä aliarvioida mitään työtehtäviä, olipa kyseessä kesätyö tai opiskeluaikainen työharjoittelu, vaikka kyseessä ei olisikaan unelmaduuni. Ihmiset muistavat hyvän tekijän vielä vuosienkin päästä. Valmistuttuaan Kokkoniemi työskenteli myyntineuvottelijana Lindströmillä, jossa pääsi osallistumaan myynnin trainee-ohjelmaan. Hän viihtyi tehtävässään hyvin, mutta sitten kohdalle osui tarjous, josta ei voinut kieltäytyä. – Mahdollisuuksien haistaminen on tärkeää, ja päädyin Alma Medialle kontaktieni kautta. Oma verkostoni oli tässäkin ratkaiseva tekijä, Kokkoniemi huomauttaa. 30 Tradenomi

Koukuta rekrytoija persoonallasi

Työnhaussa Kokkoniemi uskoo proaktiivisuuteen ja siihen, että hakijan on tiedettävä yrityksen tarve ja se, miten erottautua muista hakijoista. – Työnantajan mielenkiinto herää, kun hakija pystyy tarjoamaan vastauksia työnantajan tarpeisiin ja uskaltaa esitellä omaa persoonaansa. Yrityksiin etsitään aina hyviä tyyppejä. Kokkoniemen mukaan jokaisessa rekrytointiprosessin vaiheessa pitäisi pystyä kertomaan itsestään jotakin uutta ja koukuttaa työpaikoista päättävät henkilöt omalla tarinallaan. – Perinteisen hakemuksen ja ansioluettelon lisäksi myös kaikki sähköiset kanavat on hyödynnettävä, unohtamatta suosittelijoita ja oman portfolion päivitystä. Näin tehdään rekrytoijan työ helpoksi ja autetaan häntä tekemään oikea valinta.

Kohti työpaikkaa Aseta työnhaun tavoitteet ja tee suunnitelma. Etsi oman alasi työpaikkoja ja työnantajia – muista myös piilotyöpaikat. Päivitä CV:si, LinkedIn-profiilisi ja työhakemuksesi. Ilmoita verkostollesi, että haet töitä. Aktivoidu sosiaalisessa mediassa osallistumalla keskusteluihin tai kirjoittamalla blogia. Tuo esiin osaamisesi. Valmistaudu haastatteluun ja harjoittele hissipuhe. Lähde: Tradenomiopiskelijan työelämäopas

Oletko kiinnostunut vaikuttamisesta? TÄNÄ KEVÄÄNÄ käydään TRAL:n valtuustovaalit, jossa valitaan valtuuston jäsenet seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Valtuustossa opiskelijoiden ääntä käyttävät viisi hakemuksen perusteella valittua opiskelijajäsentä. Jos sinulla on halu kehittää liiton toimintaa, mene osoitteeseen trol.fi/valtuustoon ja täytä hakemuksesi 23.4. mennessä.

TROL:n hallitukset uudet tekijät TROL:n uusi hallitus esittäytyy ja kertoo, miksi lähti mukaan toimintaan ja mitä aikoo tehdä.

Veera Koli

Mia Rissanen

Oskari Viitaniemi

puheenjohtaja Neljännen vuoden opiskelija, Oulun AMK, henkilöstöjohtaminen

Itä-Suomi, Tradenologia 24-vuotias, liiketalouden opiskelija, Haaga-Helia, mainonta ja yritysviestintä

jäsentapahtumat Opiskelijaelämästä ja kalastamisesta pitävä opiskelija, Turun AMK, myyntityön koulutusohjelma

Viime vuoden hallituksen jäsenyyden jälkeen koin, että minulla on yhä annettavaa. Aion auttaa muita hallituksen jäseniä ja kehittää liittomme viestintää kansainvälisemmäksi. Työssä tutustuu uusiin ihmisiin ja pääsee aidosti vaikuttamaan.

Tomi Kolu varapuheenjohtaja 24-vuotias, opiskelijavaikuttaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu Vantaa, esimiestyö ja työyhteisön kehittäminen Haluan parantaa opiskelijan asemaa valtakunnallisesti. Aion auttaa paikallisyhdistyksiä kehittämään edunvalvontaa ja jäsenpalveluita sekä tukea liittohallituksen muita jäseniä. Työ on palkitsevaa.

Mauri Pekkala jäsenhankinta Rento ja jämpti opiskelija, Haaga-Helia, myyntityön koulutusohjelma Koen, että osaamisestani olisi hyötyä muuallakin kuin paikallisella tasolla. Vahvuuksiani ovat jäsenhankinta sekä yhdistyksen ja yrityksen välinen yhteistyö. Liittohallitustoiminta on jaksottaisempaa kuin paikallinen. Työ on myös merkityksellistä.

Paikallisyhdistystoiminta oli ponnahduslauta valtakunnalliselle tasolle. Aion olla yhdistysten tukena ja apuna. Hallitustyö on tiimityöskentelyä, vie aikaa, mutta antaa huomattavasti enemmän.

Reetta Pienimäki viestintävastaava, pk-seutu 21-vuotias aktiivitoimija, Tampereen AMK, International Business Haluan vaikuttaa opiskelijoiden elämään kansallisella tasolla. Tavoitteeni on hoitaa työni hyvin ja keskittyä englanninkieliseen viestintään ja jopa muokata opiskelijaliiton nettisivuja. Työ on sekä itsenäistä että tiimityötä ja lisäksi palkitsevaa.

Heikki Lindroos

Lähdin mukaan, koska minulla oli paikallisyhdistyksessä herännyt kehitysehdotuksia liiton toimintaan. Aion reissata paljon, varsinkin omien vastuualueyhdistyksieni luona. Hallituskaudet ovat antaneet minulle mahdollisuuden tavata muita mahtavia aktiiveja ympäri Suomen.

Timo Pölkki varajäsen, kulttuuri- ja alumnitoiminta, 24-vuotias, maastopyöräilijä ja penkki-urheilija, Jyväskylän AMK, tietojenkäsittely Uskon, että minulla on annettavaa kentän tueksi ja kehittämiseksi. Paikallisyhdistysten tukeminen on tärkeää. Hallitustoiminta antaa paljon, eikä tätä mahdollisuutta tule usein eteen.

edunvalvontavastaava, pk-seutu, 24-vuotias rovaniemeläinen opiskelija-aktiivi, Lapin AMK, liiketalous Halusin jatkaa aktiiviuraani paikallistoiminnan jälkeen. Aion innostaa opiskelijoita yhdistys- ja aktiivitoimintaan sekä ottamaan tarvittaessa kantaa koulutuspoliittisiin asioihin. Työ on oiva vaikuttamisen ja verkostoitumisen väylä.

Tradenomi 31

Satojen eurojen etu vastavalmistuneille TRAL ja Danske Bank nostavat tuoreet tradenomit parhaiden etuasiakkaiden joukkoon ensimmäisinä Suomessa. TEKSTI Susanna Haanpää KUVA iStockphoto

astavalmistuneet tradenomit pääsevät TRAL:in täysjäseninä hyötymään Danske Bankin parhaiden asiakkaiden eduista ja saavat vastavalmistuneille rakennetun etupaketin kuukausimaksutta vähintään viideksi vuodeksi. Etupaketin arvo voi olla jopa yli 700 euroa vuosittain. – Tämä on merkittävä kädenojennus vastavalmistuneille. Edun tarkoituksena on mahdollistaa nuorille tradenomeille hyvä startti heti uran alkuun, selittää palvelu- ja kehitysjohtaja Tomi Kouva TRAL:sta. Etukokonaisuus on ainut laatuaan Suomessa, ja TRAL:in jäsenet saivat sen käyttöönsä ensimmäisten joukossa. – Se rakennettiin korkeakouluista vastavalmistuneen kohderyhmän tarpeisiin laajan tutkimuksen perusteella, kertoo Head of Digital Johanna Kronholm Danske Bank Suomen henkilöasiakasliiketoiminnasta. Danske Bank teki tutkimuksen Akavan kanssa keväällä 2016. Sen perusteella syntynyt etukokonaisuus tuli tradenomien ulottuville joulukuun puolivälissä. 32 Tradenomi

Alkuun vaurastumisen tiellä Valmistumisensa jälkeen moni nuori muuttaa paikkakunnalta toiselle työn perässä, mutta jos pitkää asiakassuhdetta pankkiin ei ole, voi olla vaikea saada esimerkiksi lainaa vaikka vuokravakuuteen tai autoon. – Haluamme poistaa esteitä menestymisen tieltä. Kun suuri urakka on takana ja tutkinto suoritettuna, ei menestyminen saa jäädä rahasta kiinni, Kouva muotoilee. Vastavalmistuneille suunnatussa etukokonaisuudessa tarjotaan päivittäispankkipalveluiden lisäksi myös säästämisen ja sijoittamisen työkaluja ilman erillisiä kuukausi- tai vuosimaksuja. – Nuoret kykenevät ottamaan vaurastumisen ensimmäisiä askeleita matalan kynnyksen ajatuksella. Jo pienellä säästö- tai sijoitussummalla pääsee hyvään alkuun, Kronholm toteaa.

Edut helposti netissä Etujen käyttöönotto ei vaadi TRAL:in jäseniltä käyntiä pankissa, vaan asiakkaaksi pääsee netissä osoitteessa danskebank.fi/akava. Edut saa käyttöön muutamassa minuutissa.

– Tämän jälkeen otamme etuasiakkaaseen yhteyttä, jotta pääsemme kartoittamaan hänen henkilökohtaisen tilanteensa ja räätälöimään palvelut juuri hänelle sopiviksi, Kronholm kertoo. Ikärajaa etujen saamiselle ei ole, sillä ne on neuvoteltu myös ylemmän tutkinnon suorittaneille. – Etuun ovat oikeutettuja myös ne jäsenemme, jotka ovat olleet työelämässä jo jonkin aikaa ja

suorittaneet vasta sitten ylemmän tradenomitutkinnon. Ainoastaan valmistumisen ajankohta merkitsee, eli siitä on saanut kulua enintään kaksi vuotta, Kouva tarkentaa. Etu on tiedetty houkuttelevaksi, mutta silti sen suosio yllätti. – Palaute on ollut pelkästään positiivista. Tällaisen edun ansiosta olemme saaneet myös uusia

tradenomeja jäsenistöömme, Kouva hymyilee. Kiitosta on annettu myös siitä, että nuorille tradenomeille on Danske Bankissa nimetty oma palvelutiiminsä, johon saa yhteyden puhelimitse tai chatissa. – Nuoret ovat pitäneet digitaalista palveluamme helposti lähestyttävänä tapana hoitaa pankkiasioitaan, Kronholm kiteyttää.

Danske Bankin edut tradenomeille TRADENOMILIITON JÄSENENÄ saat huomattavat edut Danske Bankilta ilman kuukausi- ja vuosimaksuja (arvo on jopa yli

700 €/vuosi):* Laajat päivittäispankkipalvelut ja Mastercard Platinum -kortti (alk. 2 000 € luottokorttilimiitillä) Danske Investor -palvelut säästämiseen ja sijoittamiseen Lainat kilpailukykyisillä hinnoilla haaveiden toteuttamiseen ja kodinhankintaan Sisäänpääsy 900 lentokenttäloungeen ympäri maailmaa ja muita matkustamisen etuja Autamme sinua löytämään elämäntilanteeseesi sopivan ratkaisun Tule asiakkaaksi ja hyödynnä sinulle kuuluvat edut: tral.fi/danskebank Danske Bankin etuja palvelukokonaisuus tarjotaan viideksi vuodeksi liiton jäsenelle, joka on valmistunut opinnoistaan etujen käyttöönottoa edeltävän kahden vuoden aikana. Mastercard Platinum ja Priority Pass™** -kortit ja luotot edellyttävät positiivista luottopäätöstä. Arvo riippuu käyttöönotetuista eduista. ** Priority Pass -kortin saaminen edellyttää päivittäisasioinnin siirtoa Danske Bankiin.

Tradenomi 33

Tietoa smoothien lomassa: Maury, Meretniemi ja Tuomila: Suomalainen myynti on syvältä vai onko? – Työkaluja myyntiloikkaan Kiss Publishing 2016 Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen: Digiajan strategia Alma Talent 2016

Ota smoothisti! Olli Haatala: Satokauden smoothiet, Otava 2017

34 Tradenomi

välipalaksi treenien jälkeen. Ravitsemuksellisesti oikein valmistettu smoothie käy myös päivän yhdeksi ateriaksi. Nyrkkisääntönä on aina yhdistää kolmea raaka-ainetta: kasviksia, kuitua ja proteiinia. Kirjoittajat Karim Khanji ja Olli Haatala tarjoavat ravitsemustietoon perustuvan tietopaketin ja valmiit reseptit lukijalle. Niiden avulla voi surrauttaa itselleen maistuvan smoothien järkevistä raaka-aineista. Olisiko alkanut kevät hyvää aikaa pistää elämäntavat ranttaliksi notkealla smoothiella?

TEKSTI Henna Tanskanen KUVA Jani Söderlund

värikkään smoothien meneillään olevan sesongin raaka-aineista. Miltä kuulostaisi huhtikuussa kiivi-paprikasmoothie tai feijoa-mangoldismoothie? Satokauden smoothiet -kirja syntyi edistämään suomalaisten kasvisten monipuolisempaa käyttöä. Raaka-aineiksi käyvät hedelmät, vihannekset, juurekset, pähkinät, siemenet ja proteiinin lähteet. Ruokahävikkikin pienenee, kun nahistuneet ainekset löytävät tiensä tehosekoittimeen. Monipuolinen smoothie sopii evääksi, aamupalaksi tai vaikkapa palauttavaksi TEHOSEKOITIN SURRAA

à Karim Khanji,

Valtuustovaalit2017 Muista äänestää!

Anna äänesi kuulua! Valtuustovaalien ehdokkaat esittelyssä. Äänestysaika 24.4.–12.5.

Tradenomi 35

tral.fi/valtuustovaalit

Äänestäminen tapahtuu pelk ästään sähköisesti. Link ki äänestysjärjes telmään julkaistaan verkkosivuillam me tral.fi/valtuust ovaalit.

Valtuustovaalit lähestyvät TEKSTI Anu Väätäjä

Äänestämällä voit vaikuttaa oman liittosi tulevaisuuteen!

eväällä käydään TRALin valtuustovaalit, joissa sähköisellä vaalilla valitaan valtuuston jäsenet seuraavalle kolmivuotiselle kaudelle. Vaaleissa noudatetaan suhteellista vaalitapaa. Valtuusto on liiton ylin päättävä elin, jossa on yhteensä 35 jäsentä. Vaaleilla valitaan valtuustoon 30 jäsentä. Viisi opiskelijajäsentä valtuustoon valitsee Tradenomiopiskelijaliiitto TROL (katso sivu 31). Vaaleissa noudatetaan suhteellista vaalitapaa eli vähintään kolmesta vaalikelpoisesta jäsenestä muodostuvat valitsijayhdistykset asettavat ehdokkaita valtuustovaaleihin. Ehdokasasettelu vaaleihin oli 14.–27.3. TRALin vaalivaliokunta vahvisti valitsijayhdistykset ja ehdokkaat vaaleihin kokouksessaan 27.3. Ehdokkaita valtuustovaaliin asetti 9 valitsijayhdistystä, joilla on yhteensä 86 ehdokasta. Voit tutustua seuraavilla sivuilla tarkemmin ehdokkaisiin. Voit etsiä sopivaa ehdokasta myös vaalikoneen avulla, jonka löydät osoitteesta tral.fi/ valtuustovaalit.

käytettävissä kaikkien pankkien verkkopankkitunnukset. Järjestelmän toimittaa Mailhouse Oy.

Mikä on suhteellinen vaalitapa?

Valtuustovaaleissa käytetään suhteellisen listavaalin mukaista vaalitapaa. Ehdokkaiden läpimenomahdollisuuksien parantamiseksi valitsijayhdis-

Äänestämällä voit vaikuttaa liittosi toimintaan – etsi itsellesi sopiva ehdokas vaalikoneemme avulla! tykset voivat perustaa keskenään vaaliliittoja tai vaalirenkaita.

Vaalien tuloksen julkistaminen

Äänestysajan päätyttyä 12.5. kello 16.00 jälkeen alkaa äänten lasku. Sen valmistuttua tulos vahvistetaan ja vaalin tulokset julkistetaan 13.5. liiton verkkosivuilla. à TRAL.FI/VALTUUSTOVAALIT

Kuka voi äänestää ja miten voin äänestää?

Äänestysaika alkaa 24.4. kello 9.00 ja päättyy 12.5. kello 16.00. Jokaisella vaalikelpoisella tradenomijäsenellä on vaaleissa käytössään yksi ääni. Opiskelijajäsenet tai eläkeläisjäsenet eivät ole vaalikelpoisia eli he eivät voi äänestää. Äänestäminen tapahtuu pelkästään sähköisesti. Linkki äänestysjärjestelmään julkaistaan verkkosivuillamme tral.fi/valtuustovaalit. Jokainen vaalikelpoinen jäsen voi äänestää järjestelmän kautta haluamaansa ehdokasta. Annettua ääntä ei voida yhdistää äänestäjään. Järjestelmään kirjaudutaan pankkitunnusten avulla, ja tunnistautumista varten ovat 36 Tradenomi

Mitä valtuusto tekee? Ylintä päätösvaltaa käyttävä elin 30 jäsentä ja 5 opiskelijajäsentä Vahvistaa strategiset linjaukset, käsittelee talousarviot sekä toiminta suunnitelmat Valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan järjestäytymiskokouksessaan (elokuu 2017) Valitsee liitolle hallituksen järjestäytymiskokouksessaan (elokuu 2017) Valitaan kolmen vuoden välein sähköisellä jäsenvaalilla Valtuustovaalissa noudatetaan suhteellista vaalitapaa Opiskelijajäsenet valitsee Tradenomiopiskelijaliitto TROL Kausi kolmivuotinen, kokouksia pääsääntöisesti kaksi vuodessa

Suhteellinen vaalitapa Valitsijayhdistykset voivat muodostaa vaalirenkaita läpimenon parantamiseksi

Valitsijayhdistys X

Valitsijayhdistys A

Valitsijayhdistys C

Valitsijayhdistys B

Valitsijayhdistys D

- Vähintään kolmen vaalikelpoisen jäsenen muodostama väliaikainen yhdistys - Valitsijayhdistys asettaa ehdolle haluamansa määrän ehdokkaita -Valitsijayhdistyksen jäsenet eivät voi olla jäseninä muissa valitsijayhdistyksissä

24.4.–12.5. klo 9.00

18.4.

Vaalikone avautuu verkkosivuilla

14.–27.3.

Vaalien ehdokasasettelu

klo 16.00

Äänestysaika

13.5.

Vaalien tulos julkistetaan verkkosivuilla

Vaalien aikataulu

25.–26.8.

Valtuuston järjestäytymiskokous Helsingissä

Tradenomi 37

tral.fi/valtuustovaalit

Kaupan alan tradenomit

Kokoomustradenomit

Työelämätradenomit

Valitsijayhdistyksemme tavoitteena on saada kaupan alalla työskentelevien tradenomien ääni kuuluviin TRALissa. Haluamme varmistaa riittävät resurssit ja vaikuttamisen työehtosopimuksen saamiseksi alan ylemmille toimihenkilöille sekä edistää luottamushenkilöiden määrän kasvua. Haluamme myös esittää työaikalain muuttamista mahdollistamaan asiantuntijatyön tekemistä joustavasti globaalissa ympäristössä kellonajoista riippumatta hyvinvointia unohtamatta. Ehdokkaita yhdistää työskentely kaupan alalla ja vaikuttaminen alan yrityksissä. facebook.com/kaupanalantradenomitvaltuustoon2017

Ehdokkaita yhdistävät seuraavat teemat: tradenomitutkinnon tunnettuuden ja arvostuksen lisääminen sekä tutkinnon kehittäminen entistä työmarkkinalähtöisemmäksi, TRALin houkuttelevuuden lisääminen ja työelämän murroksen etulinjassa kulkeminen, esimerkiksi tradenomiyrittäjien tukeminen. Ehdokkaita yhdistää kokoomuslainen maailmankatsomus: vastuu, välittäminen ja halu vaikuttaa yksilöllisyyttä ja yritteliäisyyttä korostaen. facebook.com/kokoomustradenomit

Tavoitteita tulevalle kaudelle ovat työelämän tasa-arvon parantaminen, työntekijöiden tasa-arvoinen kohtelu työhönottotilanteissa, työuralla etenemisessä ja palvelussuhteen ehdoissa. Muuttuva työympäristö on huomioitava uudella työaikalailla asiantuntijoiden ja esimiesten osalta, mutta siten, että turvataan soveltuvin osin nykyisen työaikalain oikeudet. Työelämä mukaan entistä tiiviimmin koulutuksen kehittämiseen, jotta sen tarpeet tulevat huomioitua. Ehdokkaita yhdistää se, että olemme työelämässä mukana ja näkemässä, mihin suuntaan työelämä kehittyy. facebook.com/Työelämätradenomit1874962426108109/

Kaupan alan tradenomien ehdokkaat:

Minna Hirvonen 49 v Kaupan alan tradenomit Espoo Stockmann / Kehityspäällikkö Laurea 2007

Suvi Huttunen 28 v Kaupan alan tradenomit Espoo SOK / Palveluneuvoja Haaga-Helia ammattikorkeakoulu / 2015

linkedin.com/in/huttunensuvi/ twitter.com/huttusensuvi

Kokoomustradenomien ehdokkaat:

Niko Vuoriola

38 Tradenomi

26 v Kaupan alan tradenomit Helsinki Inex Partners Oy / Vuoroesimies Metropolia Ammattikorkeakoulu / 2015

Veera Honka-Nissi 40 v Kokoomustradenomit Nokia Pirkan Isännöintikeskus / Isännöitsijä Satakunnan amk / 2002

Petri Rytkönen

30 v Kokoomustradenomit Helsinki Kansallinen senioriliitto ry / projektisihteeri Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu / 2010 linkedin.com/in/petrirytkonen twitter.com/rytkosenpetri

Tero Hakala 35 v Kokoomustradenomit Tampere Opteam, myyntipäällikkö HAMK / 2008 ja YAMK 2014

Tiina Hutzfeld

Marlen Kerola-Suikki

38 v Työelämätradenomit Mäntsälä Tikkurila Oyj / HR asiantuntija, rekrytointi ja kehitys Vaasan AMK ja Kiel University of Applied Sciences (Saksa) / 2004 twitter.com/tiinahut

Työelämätradenomien ehdokkaat:

facebook.com/honkanissi2017 twitter.com/veerahn

Jaana Carlenius Työelämätradenomit Kerava Kela, Kehittämispäällikkö Metropolia 2015, Haaga-Helia 2009, Laurea 2002 twitter.com/jaanaca

Marjukka Eerikäinen

36 v Työelämätradenomit Seinäjoki YAMK-opiskelija, toimeksianto/Thesisproject, Laatukeskus Excellence Finland Laurea-amk /2005 facebook.com/marun.sivut twitter.com/maru_melodia

Harri Hongisto 41 v Työelämätradenomit Kerava Vantaan kaupunki/ ict-pääsuunnittelija Kemi-Tornion AMK/2000

39 v Työelämätradenomit Vihti, Nummela Rakennusalan työnantaja / Talouspäällikkö Laurea Hyvinkää / 2000

facebook.com/Marlenvaalit2017/ twitter.com/KerolaMarlen

Pasi Koponen

Jaana Laatikainen

37 v Työelämätradenomit Helsinki Otaverkko Oy / Myyntipäällikkö Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu / 2006 linkedin.com/in/pasi-koponen-65261769

41 v Työelämätradenomit Helsinki Tietokarhu Oy, senior system analyst HELIA ammattikorkeakoulu, 1999

fi.linkedin.com/in/laatikainen

Jyri Lindroos 51 v Työelämätradenomit Vantaa Haaga-Helia / 2015

Piritta Paavola

39 v Työelämätradenomit Ikaalinen Mhy Tili Oy, palkanlaskija Pirkanmaan ammattikorkeakoulu 2000 facebook.com/piritta.paavola

Ari Paukku 52 v Työelämätradenomit Espoo Evry Business Solutions Oy, myynti Turun ammattikorkeakoulu / 1999 ja HaagaHelia / 2005 (YAMK)

Sami Ruotsalainen 39 v Työelämätradenomit Helsinki

Anne Sinkkonen 40 v Työelämätradenomit Tampere Symbio Finland Oy / Training consultant Tampereen ammattikorkeakoulu 2000

Pauliina Tiainen Työelämätradenomit Helsinki Metso / Communications Specialist Metropolia / 2010 facebook.com/pauliina. tiainen twitter.com/hymytintti

Heidi Westman 37 v Työelämätradenomit Kotka Kunnan Taitoa Oy / palkka-asiantuntija Mikkelin ammattikorkeakoulu / 2007

Suomen Tradenomit -vaalirengas Suomen Tradenomit -vaalirengas koostuu TRALin aluetoiminnan aktiivitoimijoista eri puolilta Suomea. Vaalirenkaan teemoina ovat esimerkiksi liiton aluetoiminnan kehittäminen, jäsenmäärän kasvattaminen sekä jäsenpalveluihin panostaminen.

Tiina Rytky 34 v Työelämätradenomit Helsinki Fennovoima / tiedottaja Haaga-Helia / 2007

20 Veli-Pekka Sihvonen

30 v Työelämätradenomit Tampere

Vaalirenkaan muodostavat Turun seudun tradenomit, Lahden seudun tradenomit, Itä-Suomen tradenomit ja Uudenmaan tradenomit.

Turun seudun tradenomit Ehdokkaiden teemoja ovat mm: TRAL on vahva ja uskottava toimija, joka tekee rohkeita avauksia, ja on esimerkki nykyaikaisesta ammattiliitosta. Vanhemmuudesta aiheutuvia kustannuksia pitää jakaa tasapuolisemmin, työn ja perheen yhteensovittamiseen tarvitaan lisäkeinoja, yrittäjyys kunniaan, opiskelijatoiminnalle puitteet laadukkaaseen toimintaan, amk-järjestelmässä satsattava laatuun, perusteettomat palkkaerot poistettava, laadukas jatkokoulutus tradenomeille elämän eri vaiheissa sekä tehoa työelämään työhyvinvoinnista huolehtimisella. Liiton työhyvinvointipalveluita on kehitettävä, ja niiden on vastattava digimaailman tarpeisiin.

Turun seudun tradenomien ehdokkaat:

Niko Aaltonen

42 v Turun seudun tradenomit Turku Turun kaupunki, kiinteistötoimiala, palvelupäällikkö Turun ammattikorkeakoulu www.nikoaaltonen.fi fi.wikipedia.org/wiki/Niko_Aaltonen

Ville Karvanen

Mikael Knaapi

Aki Korkka

Mikko Luukkonen

Eeri Mäkimattila

44 v Turun seudun tradenomit Turku Palontorjuntaväline Markku Kauriala Oy / Myyntipäällikkö Turun Ammattikorkeakoulu / 2002 www.karvanen.wordpress.com/ facebook.com/garwanen twitter.com/garwagasa

Liisa Heinonen

26 v Turun seudun tradenomit Raisio Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin logistiikkakeskus / Logistiikkakoordinaattori Turun ammattikorkeakoulu / 2013

Jani Huhtala 36 v Turun seudun tradenomit Rauma

Jaakko Hyvönen 29 v Turun seudun tradenomit Turku Musti ja Mirri / Projektityöntekijä Turun ammattikorkeakoulu / 2015

www.turunseuduntradenomit.fi facebook.com/jaakko.hyvonen twitter.com/jahyvonen

Juuso Kallio

33 v Turun seudun tradenomit Turku Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry / Toiminnanjohtaja Turun AMK / 2010 www.juusokallio.net twitter.com/KallioJuuso

25 v Turun seudun tradenomit Turku DB Schenker / Liikenteenhoitaja Turun Ammattikorkeakoulu / 2016

33 v Turun seudun tradenomit Turku Tilitoimisto Reijo Lehtimäki Oy / kehityspäällikkö Turun ammattikorkeakoulu / 2008

24 v Turun seudun tradenomit

29 v Turun seudun tradenomit Turku Inhouse Group Oy / Account Manager Turun ammattikorkeakoulu / 2013

linkedin.com/in/eerimakimattila/ facebook.com/eeri.makimattila

Terhi Mäkiniemi

41 v Turun seudun tradenomit Turku Bomentis Coaching House Oy, Coach, Network Partner Haaga-Helia AMK/2003 www.terhimakiniemi.fi/ twitter.com/terhimakiniemi

Tradenomi 39

tral.fi/valtuustovaalit

Lauri Pelkonen

Marko Pesu

25 v Turun seudun tradenomit Turku, Shipbuilding Completion Oy / Logstiikan toimihenkilö Turun Ammattikorkeakoulu Sepänkadun toimipiste/2016

29 v Turun seudun tradenomit Turku Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus / ICT-erityisasiantuntija Turun ammattikorkeakoulu / 2012 facebook.com/marko.pesu.3

Katri Raitala 24 v Turun seudun tradenomit Turku Whitestone Oy, Business Coordinator Turun ammattikorkeakoulu / 2015

Pauli Ratu 37 v Turun seudun tradenomit Turku Isännöintialan yrittäjä Turun ammattikorkeakoulu, rahoitus- ja vakuutuspalvelut, 2005

Karl-Johan Spiik

Sami Vesala

33 v Turun seudun tradenomit Kaarina Tieto / Solution Architect Turun ammattikorkeakoulu 2007 ja YAMK 2014

26 v Turun seudun tradenomit Turku Scanfor bvba filial Finland / Traffic operator Turun ammattikorkeakoulu / 2016 www.stumppi.kapsi.fi facebook.com/sami.vesala.9 twitter.com/SamiVesala

Henrik Rentola 37 v Turun seudun tradenomit Kaarina Liedon Säästöpankki / Risk controller Turun Amk

Erja-Maija Roine

61 v Turun seudun tradenomit Turku Turun kaupunki, Työllisyyspalvelukeskus, Työkeskus/Johtaja Turun AMK, 1999 ja ylempi AMK 2015 facebook.com/erjamaija.roine

40 Tradenomi

Itä-Suomen tradenomien yhtenä pääteemana on tutkinnon tunnettuuden parantaminen. Tavoitteita ovat myös aluetoiminnan kehittäminen, jäsenmäärän kasvattaminen sekä jäsenpalveluihin panostaminen. Työllistyminen ja yrittäjyys puhuttavat alueellamme ja haluamme osallistua keskusteluun sekä tehdä yhteistyötä alueen yritysten kanssa. Toistaiseksi listallamme on vain yksi ehdokas, mutta yhteistyön lisäämisellä ja jäsenmäärän kasvattamisella saamme toivottavasti jatkossa lisää. pohjois-karjalan.tradenomit@outlook.com

Lahden seudun tradenomit on päijäthämäläisten aktiivien valitsijayhdistys. Haluamme tuoda liittovaltuustoon näkemystä ja kokemusta alueeltamme. Yhteinen tavoitteemme on turvata korkealaatuiset ja kehittyvät, tämän päivän tarpeisiin vastaavat jäsenpalvelut jäsenhankintaa unohtamatta sekä kehittää aktiivista ja monipuolista aluetoimintaa tulevaisuudessakin. Liiton tulee olla jäseniään varten.

Lahden seudun tradenomien ehdokkaat:

Erno Hokkanen

32 v Lahden seudun tradenomit Lahti Harjulan Setlementti ry / projekti-päällikkö Lahden ammattikorkeakoulu / 2008 linkedin.com/in/ernohokkanen

Janne Hoteila 36 v Lahden seudun tradenomit Lahti Korttiriihi/myyntipäällikkö Mamk 2004

Janne Kauhanen

Artturi Kojonen

Jukka Kuosma

Jouni Leivo

Cristina Morero

Janne Paananen

Itä-Suomen tradenomien ehdokas:

Lahden seudun tradenomit

www.uniko.fi

Itä-Suomen tradenomit

Katja Antrela 39 v Itä-Suomen tradenomit Kontiolahti Pohjois-Karjalan yrittäjät / järjestösihteeri Pohjois-Karjalan AMK 2011, YAMK-opiskelija, Kajaanin AMK

39 v Uudenmaan tradenomit Helsinki F-Secure / Key Account Manager HELIA 2006 twitter.com/JKauhanen

38 v Uudenmaan tradenomit Helsinki Enegia / Product Manager Haaga-Helia ammattikorkeakoulu / 2004

45 v Uudenmaan tradenomit Helsinki Tulli, tulliylitarkastaja HELIA / 2003

Uudenmaan tradenomit Ehdokkaat ovat sitoutuneet yhteisiin vaalitavoitteisiimme, jotka liittyvät liikeelämään, yhteiskuntaan, liittoon ja sen jäseniin. He edustavat monipuolisesti eri aloja työelämässä ja tuovat asiantuntijuutta jäsenten asioiden ajamiseen. Teemoja mm: digitalisaation tuomat muutokset ovat mahdollisuus tradenomeille ja TRALille, koulutusmäärien vastattava tarvetta, työaikalain modernisointi, monimuotoinen työ ja sen tuomat haasteet, yrittäjyys ja jäsen liiton toiminnan keskiössä. facebook.com/uudenmaantradenomit

Uudenmaan tradenomien ehdokkaat:

Pipsa Aro 31 v Uudenmaan tradenomit Helsinki Infrakit / VP of Marketing TAMK / 2014

linkedin.com/in/pipsaaro twitter.com/apipsa

35 v Uudenmaan tradenomit Lohja NCC Industry Oy / Controller Kemi-Tornion AMK / 2006

36 v Uudenmaan tradenomit Helsinki Freelancer Metropolia AMK, 2013. Haaga AMK, 2006. linkedin.com/in/cristinamorero facebook.com/uudenmaantradenomit

42 v Uudenmaan tradenomit Helsinki Fortinet/ Major Account Manager HELIA/ 2001

facebook.com/janne.paananen

Markku Partanen 47 v Uudenmaan tradenomit Helsinki Verohallinto, ylitarkastaja Helia / 1998

Tuuli Pyykkönen 35 v Uudenmaan tradenomit Helsinki Haaga-Helia AMK / 2007

Annemari Rautio

40 v Uudenmaan tradenomit Espoo Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Employer Service Manager Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu 2000, Hämeen ammattikorkeakoulu 2016 www.annemarirautio.net facebook.com/AnnemariRautioKOK twitter.com/annemaristonela

Suvi Rossi Uudenmaan tradenomit Helsinki Nordea Bank AB (publ), Suomen sivuliike / Digital Analyst Helia 2003

Emmi Salminen 39 v Uudenmaan tradenomit Helsinki HR-asiantuntija Mikkelin ammattikorkeakoulu / 2002

Tulevaisuuden tekijät -vaalirengas: Tulevaisuuden tekijät katsoo avarakatseisesti tulevaan niin työmarkkina-edunvalvonnan kuin tradenomien koulutuspolitiikan osalta. Uusi aika vaatii uudenaikaisia päättäjiä, ja tulevaisuuden tekijöiden ehdokkaissa yhdistyvät nämä tekijät.

facebook.com/emm.m.salminen twitter.com/EmmiSalminen

Vaalirenkaan muodostavat IT-tradenomit ja Edistykselliset.

IT-tradenomit

Sakari Soppi

35 v Uudenmaan tradenomit Vantaa TTS Koulutus / Kouluttaja, NTM, AmO Metropolia Ammattikorkeakoulu / 2013

Satu Valldén

37 v Uudenmaan tradenomit Vantaa Sähkö-ja Teleurakoitsijaliitto STUL ry, palvelujohtaja Laurea 2003, tradenomi/ Laurea 2012, tradenomi (YAMK) facebook.com/uudenmaantradenomit

IT-tradenomeilla on halu parantaa etenkin IT-alan tradenomien oikeuksia työmarkkinoilla muita tradenomeja unohtamatta. Tavoitteitamme ovat: Työaikalain päivitys tälle vuosituhannelle siten, että työ ei katso aikaa, paikkaa eikä viikonpäivää, unohtamatta viikoittaisia lepoaikoja. Esimerkkinä kuukausittainen työaika 152 h/ kk. Toinen tavoite on perhevapaiden uusiminen tasa-arvoisemmaksi esimerkiksi 6+6+6-mallin mukaan. Siinä kummallekin vanhemmalla on oikeus ja velvollisuus olla vapaalla 6 kuukautta ja lopun 6 kuukautta vanhemmat päättävät itse. www.facebook.com/it.tradenomit

Heidi Syrjälä 25 v IT-tradenomit Espoo Academic Work / Consultant Manager Haaga-Helia / 2015

facebook.com/it.tradenomit twitter.com/HeidiSyrjala

Edistykselliset Edistykselliset on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja modernia edunvalvontaa ajavien tradenomien vaalilista. Sen jäsenet ovat eteenpäin katsovia, yhteiskunnan kehittämisestä kiinnostuneita ja yksilökeskeisiä arvoja korostavia tradenomeja, jotka haluavat tehdä Suomesta paremman paikan elää, yrittää ja tehdä töitä. Jäseniä on asuinpaikasta ja toimialasta riippumatta, sillä digitalisaation myötä asiantuntijan työmaa kattaa Suomen lisäksi myös ulkomaat.

Edistyksellisten ehdokkaat:

IT-tradenomien ehdokkaat:

Juho Karhumäki

Heikki Laukkanen

Heta Vilén 49 v Uudenmaan tradenomit Kouvola XAMK yritysyhteistyökoordinaattori LAMK (YAMK) 2011, KYAMK 2003

37 v IT-tradenomit Espoo eCraft / Consultant HAAGA-HELIA amk / 2013

35 v IT-tradenomit Espoo CGI Suomi Oy / IT-palvelujohtaja Tampereen ammattikorkeakoulu /2007 ja Laurea AMK / 2015 (YAMK)

Jenny Alhonen

Reetta Ahonen

27 v Edistykselliset Tampere Lune group Oy Ltd / Creative manager ja yrittäjä Tampereen ammattikorkeakoulu / 2012 twitter.com/jennyalhonen

26 v Edistykselliset Helsinki Konsultti Haaga-Helia, 2015

Tradenomi 41

tral.fi/valtuustovaalit

Mika Haapsaari 27 v Edistykselliset Helsinki Digia Oyj, Systems specialist Tampereen ammattikorkeakoulu / 2013

Immo Koho 26 v Edistykselliset Hyvinkää Atlas Copco / Spare Parts Sales Engineer Saimaan ammattikorkeakoulu / 2015

facebook.com/mikahaapsaari twitter.com/mikahaapsaari

linkedin.com/in/immo-koho-26a72a80 facebook.com/immo.koho

Milla Hokkila

28 v Edistykselliset Helsinki SASK ry / kansainvälisen toiminnan assistentti Tampereen Ammattikorkeakoulu TAMK / 2013 twitter.com/millahokkila

Sami Hyttinen

31 v Edistykselliset Helsinki Danske Bank, Digital Consultant HAAGA-HELIA, 2010

Tuukka Juntunen

27 v Edistykselliset Helsinki PDSVision Oy / Järjestelmäasiantuntija Tampereen ammattikorkeakoulu / 2013

Heini Jylhä 28 v Edistykselliset Askola C & C Port Agency Finland Oy Ltd / Accounting & Finance Specialist Haaga-Helia AMK

Anssi Ketopaikka

25 v Edistykselliset Turku Boost Turku / Network Manager Oulun Ammattikorkeakoulu / 2017 www.ketopaikka.com twitter.com/ketopaikka

42 Tradenomi

Mika Tynkkynen

79 Petri Purmonen

Meri Virtanen

Niina Väyrynen

Suvi Ylilehto

Tommi Kurronen 26 v Edistykselliset Lappeenranta Vankkapuu Oy tuotanto-/projektityöntekijä Saimaan ammattikorkeakoulu 2015

Antti Ollila 30 v Edistykselliset Helsinki Security Analyst, Nixu Oyj HAAGA-HELIA / 2013

Veli-Matti Peltola

27 v Edistykselliset Kempele Hennes & Mauritz Oy / Area Facility Responsible Tampereen ammattikorkeakoulu / 2015 facebook.com/vellupeltola

Konsta Raunio 27 v Edistykselliset Helsinki Kansalliskirjasto / Tietojärjestelmäasiantuntija Haaga-Helia / 2016 facebook.com/Konna1

Aino Rugojeva 27 v Edistykselliset Lappeenranta Premiere Tax Free/ Sales Support Manager Saimaan AMK/2014

Niklas Särökaari

Teemu Tiilikainen

Mika Paakki 35 v Edistykselliset Imatra Työnhakija Saimaan ammattikorkeakoulu, 2010 facebook.com/mika. paakki

31 v Edistykselliset Tampere Turun ammattikorkeakoulu /2010 Aito Säästöpankki Oy / palveluneuvoja

28 v Edistykselliset Tampere Hermia Yrityskehitys Oy / Kehitysasiantuntija TAMK / 2014 facebook.com/ PetriPurmonen

Anssi Kosonen 27 v Edistykselliset Tampere Markkinointiakatemia / SEO Specialist Tampereen ammattikorkeakoulu / 2013

Paula Pernu

29 v Edistykselliset Helsinki IT-tradenomi Haaga-Helia / 2013

27 v Edistykselliset Helsinki Talented Solutions / Talent Agent Haaga-Helia ammattikorkeakoulu www.varmais.fi facebook.com/VarmaIS twitter.com/varmais

30 v Edistykselliset Helsinki S-asiakaspalvelu Oy Haaga-Helia / 2014

25 v Edistykselliset Tampere Lune Group Oy / Menstrual mentor specialized in social media Tampereen ammattikorkeakoulu / 2015

26 v Edistykselliset Kontiolahti Joensuun Tiedepuisto Oy / projektikoordinaattori Karelia Ammattikorkeakoulu / 2015 twitter.com/niinavayrynen

28 v Edistykselliset Vantaa Äitiyslomalla Oulun ammattikorkeakoulu / 2015 twitter.com/SuviYlilehto

Yleisjohto Mika Varjonen Toiminnanjohtaja puh. 040 001 69 00 mika.varjonen@tral.fi Suvi Kautto Johdon assistentti puh. 020 155 8805 suvi.kautto@tral.fi

Vaikuttamisyksikkö Ville-Veikko Rantamaula Yksikönjohtaja puh. 020 155 8804 ville-veikko.rantamaula@tral.fi Elena Gorschkow-Salonranta Asiamies puh. 050 571 5655 elena.gorschkow-salonranta@tral.fi Maija Lindeman Asiamies puh. 050 308 9419 maija.lindeman@tral.fi Mikko Vieltojärvi Asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka puh. 044 534 5294 mikko.vieltojarvi@tral.fi Jori Karjalainen Opiskelija- ja nuorisoasiamies puh. 044 555 2638 jori.karjalainen@tral.fi Aleksi Rankka Opiskelija- ja nuorisoasiamies puh. 045 651 3026 aleksi.rankka@tral.fi

Lakiyksikkö

Tomàs O´Shaughnessy Työsuhdeneuvoja puh. 020 155 8815 tomas.oshaughnessy@tral.fi Niina Riipinen Työsuhdelakimies perhevapaalla

Palveluyksikkö Tomi Kouva Palvelu- ja kehitysjohtaja puh. 020 155 8813 tomi.kouva@tral.fi Anna Hautala-Sirviö Asiamies puh. 050 466 7917 anna.hautala-sirvio@tral.fi Katriina Matinhelmi Tiiminvetäjä puh. 020 155 8807 katriina.matinhelmi@tral.fi Päivi Pekkala Markkinoinnin suunnittelija puh. 045 888 6577 paivi.pekkala@tral.fi Päivi Tenhunen Toimistoassistentti puh. 020 155 8812 paivi.tenhunen@tral.fi Elin Blomqvist Asiamies perhevapaalla Katri Hyvärinen Ura-asiantuntija Perhevapaalla

Viestintäyksikkö

Esa Schön Johtava lakimies Opintovapaalla 31.1.2018 saakka.

Anu Väätäjä Viestintäpäällikkö, päätoimittaja puh. 020 155 8802 anu.vaataja@tral.fi

Viivi Osala Työsuhdelakimies puh. 020 155 8811 viivi.osala@tral.fi

Mari Lohisalo Viestinnän suunnittelija puh. 040 767 9925 mari.lohisalo@tral.fi

Laura Järvelä Työsuhdelakimies puh. 020 155 8810 laura.jarvela@tral.fi

Tradenomiliitto TRAL RY www.tral.fi Löydät meidät myös Facebookista, Twitteristä, Instagramista ja LinkedInistä. TRAL:n toimisto Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. 020 155 8800 (vaihde) Avoinna ma–to klo 9–16, pe 10–16 Jäsenpalvelut ja -edut: toimisto@tral.fi Jäsenmaksut, liittymiset, jäsentietojen muutokset, alennushakemukset: jasenasiat@tral.fi Palkkaneuvonta: palkkaneuvonta@tral.fi Työsuhde- ja työttömyysturvaneuvonta: lakiasiat@tral.fi Työttömyyskassa IAET-kassa: Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki Puhelinpalvelu: (09) 4763 7600, ma–to klo 10–15, pe 10–13 Asiakaspalvelupiste: Ratavartijankatu 2 B, palvelee ma–ke klo 10–15 ja pe klo 10–13, ti ja to suljettu. Faksi (09) 4763 7690

Tradenomi

Palkitse, motivoi ja muista! kortti a j h a l Yksi tä liikkei a j o t – sa yksiä m ä l e a j

www.gogift.fi • 020 752 8020 • myynti@gogift.fi

Päivän opiskelijaetu

-53 %

2 kk 29,90 €