Tradenomi 1/2019

1/2019

20 Hertta Granroth:

Opinnoista startti työuralle

Esittelyssä

eduskuntavaalien tradenomiehdokkaat!

10

Teema

Työpaikkakiusaamiseen pitää puuttua

22

Ilmiö

Mikä hackathon?

32

Opiskelijat

Sami Immonen suosittelee vaihtoa

MASTER YOUR FUTURE LUO TULEVAISUUTESI HAAGA-HELIAN MASTER-OPINNOT TARJOAVAT JOUSTAVAN JA YKSILÖLLISEN POLUN YLEMPÄÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON.

HAKUAIKA 20.3–3.4.2019: Liiketoiminnan uudistamisen ja johtamisen koulutus, tradenomi (ylempi AMK) Liiketoiminnan teknologiat –koulutus, tradenomi (ylempi AMK) Palveluliiketoiminnan johtamisen ja kehittämisen koulutus, restonomi (ylempi AMK) Liikuntajohtamisen ja valmennuksen koulutus, liikunnanohjaaja (ylempi AMK)

LUE LISÄÄ: haaga-helia.fi/mastertutkinnot haaga-helia.fi/en/masterdegrees

Työhyvinvointi ja osaaminen vaativat satsauksia

Anu Väätäjä viestintäpäällikkö Twitter: @AnuVaataja

KUVA Sami Heiskanen

V

aalikeskustelujen sävy kiihtyy vaalipäivän lähestyessä. Ilma on sakeanaan mielipiteitä siitä, minkä teeman ympärillä vaalit lopulta käydään. Arvioissa on syksystä lähtien kärkiteemoiksi veikkailtu muun muassa ilmastonmuutosta, maahanmuuttoa, koulutusta, tasa-arvoa sekä terveydenhuoltoa. Tärkeitä teemoja kaikki, mutta ihmetystä herättää työelämäkysymysten puuttuminen näistä keskusteluista. Toki edellä mainitut asiat sivuavat myös työelämää, mutta esimerkiksi työhyvinvointi ei ole toistaiseksi noussut esiin, vaikka sillä on suuri kansantaloudellinen merkitys.

Työhyvinvointi koostuu monesta eri tekijästä, mutta erityisesti työpaikkakiusaamiseen liittyvät jäsentemme yhteydenotot ovat lisääntyneet viime aikoina. Tästä syystä olemme tarkastelleet teemaa tarkemmin, ja nostimme sen hallitusohjelmatavoitteidemme kärjeksi. Viestimme on selkä ja yksinkertainen: haluamme työpaikkakiusaamiselle nollatoleranssin.

Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan jopa 100 000 palkansaajaa kokee olevansa päivittäin kiusaamisen kohteena työpaikallaan. Pitkään jatkuneen työpaikkakiusaamisen selvittelyyn saattaa upota kymmeniätuhansia euroa, puhumattakaan inhimillisen pääoman kuihtumisesta. Vaikka kyseessä on subjektiivinen kokemus, viesti siitä on otettava työpaikoilla tosissaan ja ryhdyttävä toimiin. Vaikka lainsäädäntöä valvova viranomainenkin on olemassa, selvästikään se ei riitä.

Tähän yhtälöön liittyvät myös esimerkiksi työn kuormittavuus, työajat, johtaminen sekä resursointi. Valitettavan moni asian­tuntija kokee työtahdin ja kuormittavuuden viime vuosina kasvaneen, ja samalla palautumiseen ei ole riittävästi aikaa. Asian tärkey­den tunnustavat kaikki, mutta edelleen vaikuttaa siltä, että työhyvinvoinnin edistäminen toteutuu valtaosin vain juhla­puheissa.

Aivan jokaisella työpaikalla hyvinvoinnin eteen on tehtävä työtä kaikkien osapuolten kesken. Mikäli tähän ei viimein herätä, hintalappu voi yhteiskunnallisesti olla valtava muun muassa pitkittyneiden sairauslomien ja työkyvyttömyyseläkkeiden muodossa.

Työelämäkysymysten lisäksi hallitusohjelmatavoitteemme käsittelevät osaamista ja koulutusta. Työtä riittää myös tällä saralla lähtien ammattikorkeakoulutuksen rahoituspohjasta aina yksilön osaamisen ylläpitämiseen työuran aikana. Kaksi viimeistä hallituskautta on antanut kylmää kyytiä koulutussektorille rahoitus­leikkaus­ten muodossa. Nähtäväksi jää, missä vaiheessa näiden leikkausten vaikutukset konkretisoituvat lopullisesti. Koulutus­leikkausten tie on toivottavasti kuljettu nyt loppuun, jotta säästöjen sijaan voidaan vihdoin keskittyä tälläkin sektorilla olennaiseen.

Osaamisen ja työhyvinvoinnin puolesta tehtävät satsaukset on nähtävä investointeina, joiden tuotto tuloutuu vasta pidemmällä aikavälillä – meidän kaikkien hyväksi. Osaava ja hyvinvoiva kansakunta ovat kilpailuvalttejamme myös tulevaisuudessa. Tätä haluavat myös tradenomit.

Tutustu hallitusohjelmatavoitteisiimme tral.fi/eduskuntavaalit.

Jokaisella työpaikalla hyvinvoinnin eteen on tehtävä töitä kaikkien osapuolten kesken.

1/19

03 Pääkirjoitus 05 Numerot

10 22

06 Uutiset 10

Teema Uskalla puuttua työpaikkakiusaamiseen

15

Kahvinurkka

16

Eduskuntavaaliehdokkaat Tutustu tradenomiehdokkaisiin

20 Profiili

Hertta Granroth on markkinoinnin tienraivaaja

22

Ilmiö Uutta kipinää innovointiin hackathonista

28

26 PJ

Uusi puheenjohtaja esittäytyy

28 Ajassa

Idiootit ympärilläni

30 Pykälä

Perhevapaalta uusille urille

32

Edut & palvelut Varaudu tulevaan sijoittamalla fiksusti

34 Opiskelijat

Tradenomilehti löytyy myös verkosta! tral.fi

34

Vaihdossa Sami Immonen

38 4xfakta

Tiedot varmassa tallessa

JULKAISIJA Tradenomiliitto TRAL ry, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 020 155 8800, f. 020 155 8809, toimisto@tral.fi, www.tral.fi VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Mika Varjonen, p. 040 001 6900, mika.varjonen@tral.fi PÄÄTOIMITTAJA Anu Väätäjä, p. 020 155 8802, anu.vaataja@tral.fi TOIMITUS Otavamedia Oy ASIAKASVASTAAVA TUOTTAJA Henna Tanskanen, p. 045 120 4801, henna.tanskanen@otava.fi MEDIAMYYNTI Kari Salko, p. 0400 604 133, kari.salko@otava.fi PAINO PunaMusta Oy TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET toimisto@tral.fi

Lehti postitetaan TRAL:n jäsenille ja sidosryhmille. Tilaushinta 30 euroa/vuosi. Tradenomi ilmestyy 4 kertaa vuonna 2019. Seuraava lehti ilmestyy kesäkuussa 2019. Painos 26 000 kpl.

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti. 17. vuosikerta. ISSN 1457-3792

4 Tradenomi

Tradenomin profiili Tradenomeja työskentelee kaikilla toimialoilla ja sektoreilla.

Valtaosa työskentelee yksityisellä sektorilla. Yli puolet tradenomeista toimii asiantuntijatehtävissä.

KO O N N U T Henna Tanskanen

31 % 69 %

SUKUPUOLIJAKAUMA

Miehiä

Naisia

SEKTORI

IKÄJAKAUMA

37 10

Keski-ikä

Ammattivuosia keskimäärin

Yksityinen

87 %

Julkinen

31 %

TRADENOMIT TÄHTÄÄVÄT URALLAAN ENSISIJAISESTI

vuotta

KESKIPALKKA

3 780 € KOULUTUSALA

15,5 % luonnontieteiden ala

84,2 % yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala

Lähde: Tradenomiliitto TRALin jäsentutkimus 2018

47,5 %

asiantuntijatehtäviin

47,9 %

vaativiin tai erittäin vaativiin asiantuntijatehtäviin

TOIMIASEMA Johto

Asiantuntijat

4,1 %

53,5 %

Keskijohto

Toimihenkilöt

16,9 %

25,5 %

0.3 % kulttuuriala

Tradenomi 5

Tradenomiliitto TRALin jäsentutkimus 2018

50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0

Liian harva uskaltaa puuttua seksuaaliseen häirintään

U

kuin joka kymmenes kyselyyn vastanneista oli kokenut työssään seksuaalista häirintää.

Naisista häirintää on kokenut 18 prosenttia, miehistä 7 prosenttia. Heistä vain alle puolet on uskaltanut ryhtyä toimenpiteisiin. Tämä käy ilmi kymmenen asiantuntijoita ja esimiehiä edustavan akavalaisen liiton toteuttamasta kyselystä.

Harva ryhtyy toimenpiteisiin koettuaan seksuaalista häirintää. Jopa 54 prosenttia häirintää kokeneista vastaajista ei ollut ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin häirinnän takia. Lisäksi 24 prosenttia ei tiennyt, kenen puoleen voi kääntyä, mikäli kohtaa seksuaalista häirintää.

SEAMPI

Sukupuoli, ikä ja työntekijän asemataso ovat yhteydessä seksuaalisen häirinnän kokemuksiin. Häirintäkokemukset ovat naisilla miehiä yleisempiä ja alle 40-vuotiailla yleisempiä kuin vanhemmissa ikäryhmissä. Johtajissa on suhteellisesti vähemmän seksuaalista häirintää kokeneita kuin alemmilla asematasoilla.

Kysely toteutettiin syyskuussa 2018.

Vastaajia oli yhteensä 8 106, joista työvoimaan kuuluvia oli 7 556. TRAL oli mukana kyselyn toteuttamisessa. Tutkimusraportti on luettavissa TRALin verkkosivuilla. à TRAL.FI

Naisista seksuaalista häirintää on kokenut 18 prosenttia ja miehistä 7 prosenttia. Heistä vain alle puolet on uskaltanut ryhtyä toimenpiteisiin.

6 Tradenomi

Yli puolet tradenomeista kannattaa palkka-­ avoimuutta

T

vuotuisen jäsentutkimuksen mukaan yli puolet (54 %) tradeno­ meista olisi valmis kertomaan palkkansa avoimesti työpaikallaan.

Asian­tuntijatyötä tekevistä trade­ nomeista lähes 57 prosenttia kannattaa palkka-avoimuutta. Ikäryhmittäin tarkasteltuna alle 30-vuotiaista jopa 77 prosenttia kannattaa avointa keskustelua palkoista työpaikoilla.

Tradenomien positiivinen palkkakehitys jatkuu, ja edellisvuoteen verrattuna keskipalkka nousi noin 3,3 prosenttia.

Keskipalkka tradenomeilla on nyt 3 780 euroa kuukaudessa. Naisten ja miesten välinen palkkaero pysyi lähes samana ollen noin 630 euroa kuukaudessa.

Kaikilla asematasoilla tehdään aiempaa pidempää työpäivää ja ajoittain tai jatkuvasti liian suureksi työmääränsä arvoi noin 52 prosenttia. Lisäksi työstressin ja -uupumuksen oireita koetaan aiempaa enemmän.

Tutkimusjulkaisu on luettavissa TRALin verkkosivuilta.

RALIN

à TRAL.FI

Valitse YAMK-tutkinto!

YAMK -tutkinnolla laajennat osaamistasi ja varmistat kilpailukykysi työmarkkinoilla. Voit opiskella työn ohessa, juuri silloin kuin sinulle sopii.

Hae 20.3.–3.4.2019 • • • • •

Matkailu- ja palveluliiketoiminnan johtaminen Organisaation ja talouden johtaminen Verkostojohtaminen International Business Management Sport Business Management

Lue lisää www.jamk.fi/yamktutkinnot

YTN esittää osaamiskeskusteluja kaupan alan yrityksiin

U

toimialat valittelevat osaajien puutetta ja kaupan alan murrostilanteessa yritykset kaipaavat uutta osaamista. Samaan aikaan vain 10 prosenttia kaupan alan asiantuntijoista kokee, että heidän osaamistaan hyödynnetään nykyisissä työtehtävissä täysimääräisesti. Neuvottelujärjestömme Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n kyselytutkimuksessa selvisi myös, että oman osaamisensa päivittämisestä on viimeisen vuoden aikana keskustellut työnantajansa aloitteesta ainoastaan 8,2 prosenttia asiantuntijoista.

Asiantuntijoista lähes 37 prosenttia ilmoitti saaneensa liian vähän koulutusta vuoden aikana ja lähes 9 prosenttia ei saanut sitä lainkaan, vaikka itse arvioi sitä tarvitsevansa. Vain vajaa ­­ 28 prosenttia saa itse vaikuttaa koulutuksensa sisältöön.

Tulosten mukaan asiantuntijoista vain noin ­ 18 prosenttia arvioi oman yrityksensä kartoittavan osaamista suunnitelmallisesti ja riittävästi, muiden mielestä kartoittamista ei tehdä ollenkaan tai se on riittämättömällä tasolla.

YTN esittää alalla käytäväksi vuotuisia osaamiskeskusteluja, joilla edistettäisiin osaamisen kehittämistä. Helmikuussa julkaistu osaamisen kauppalista sisältää toimenpide-esityksiä asiantuntijoiden osaamisen kehittämiseksi kaupan alalla.

Listaan voi tutustua kampanjasivuilla.

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

SEAT

YAMK -TUTKINTO TYÖN OHESSA

Johtamisen taidot Esimiestyö Työelämän kehittäminen Näkemykselliset ratkaisut

Tradenomi YAMK / MBA –tutkinnon suoritat 1½ vuodessa tai oman aikataulusi mukaan.

Digiajan palvelujohtaminen virtuaalikampus International Business Management virtuaalikampus, 2 seminaariviikkoa Torniossa Liiketoimintaosaamisen johtaminen virtuaalikampus ja Rovaniemi Yhteishaku 20.3. – 3.4.

www.lapinamk.fi/YAMK Kemi • Rovaniemi • Tornio

à VAPAUTAOSAAMI N EN.FI

Tradenomi

7

Kunnallisen ja yksityisen­ eläke­järjestelmän ­yhdistämisen valmistelu ­kannatettavaa

Nimityksiä TRALissa on nimitetty 18.2. alkaen opiskelijatoiminnan asiantuntijaksi. Rajala vastaa opiskelijatoiminnan koordinoinnista ja opiskelija­jäsenhankinnasta. Lisäksi hän ­toimii myös Tradenomi­opiskelijaliitto ­TROLin toiminnan­johtajana.

Rajala opiskelee tradenomiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ja hänellä on kokemusta opiskelijatoiminnan luottamus­­­ tehtävistä muun muassa opiskelijakunta JAMKOsta sekä Keskustan Opiskelijaliitosta.

EEMELI RAJALA

TRALiin Rajala siirtyy Keskustanuorten järjestösuunnittelijan tehtävästä.

ALEKSI RANKKA on nimitetty projektipäälliköksi

1.3. alkaen. Tehtävässään hän muun muassa kehittää liiton palvelukonseptointia urapalvelujen ja työllistämistä edistävien palveluiden osalta sekä selvittää erilaisia palvelumalleja. Rankka siirtyy projektipäälliköksi opiskelijatoiminnan asiantuntijan tehtävästä.

Tehtävä on määräaikainen.

Verkkovalmennuksesta vauhtia työnhakuun

T

työnhakija -verkkovalmennuksessa on helppoa hioa työnhakutaitojaan missä ja milloin tahansa. Valmennus koostuu videoista ja konkreettisista harjoituksista, esimerkiksi hakemuksen ja CV:n tekemisestä.

Valmennuksessa on viisi osiota: • Osaamisen tunnistaminen • Timanttinen työhakemus • Vakuuttava CV AITAVA

8 Tradenomi

• Työhaastattelu • Työnhakusuunnitelma Työttömien jäsenten osalta valmennus kerryttää aktiivimallin aktiivisuusedellytystä huhtikuun alusta lähtien, mikäli aktiivisuuden tarkastelujakso on alkanut 1.4.2019 jälkeen. Verkkovalmennus löytyy videokirjastostamme.

E

erillisyyttä selvittänyt kolmikantainen työryhmä pitää kunnallisen eläkejärjestelmän ja yksityisen sektorin eläkejärjestelmän yhdistämistä mahdollisena ja tarkoituksenmukaisena, jota myös Akava kannattaa.

Eläkejärjestelmien yhdistämisen jälkeen kunnallisen eläkejärjestelmän piiriin kuuluvat henkilöt vakuutettaisiin julkisten alojen eläkelain sijaan työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisesti. Työryhmä ehdottaa, että Kevasta tulisi TyEL-laitos. Muutoksella ei olisi vaikutusta eläketurvan tasoon tai ansaittuihin eläkeoikeuksiin.

Kilpailu eläkelaitosten kesken avautuu eläkejärjestelmien yhdistämiseen liittyvän siirtymäajan jälkeen. Kuntatyönantajat ja yksityisten alojen työnantajat voivat järjestää työntekijöiden eläketurvan missä tahansa työeläke­ vakuutusyhtiössä, eläkekassassa tai -säätiössä. Selvitykseen voi tutustua Akavan verkkosivuilla.

LÄKEJÄRJESTELMIEN

à AKAVA.FI à TRAL.FI/URAPALVELUT

IAET-kassa on 1.4. alkaen Korkeasti koulutettujen kassa KOKO

10 Tradenomi

Uskalla puuttua TYÖPAIKKAKIUSAAMISEEN Työpaikkakiusaaminen on yllättävän yleistä, ja sen selvittely työyhteisössä saattaa olla haastavaa. Tärkeää on luoda yhteiset pelisäännöt ja sitoutua kiusaamisen nollatoleranssiin.

TEKSTI Kirsi Ristaniemi KUVITUS Taru Saxelin / iStock

Yli 100 000 palkansaajaa kokee joka päivä olevansa kiusaamisen kohteena työpaikallaan. Myös TRALiin tulevien yhteydenottojen perusteella kyseessä on hälyttävän yleinen ilmiö.

Työterveyslaitoksen määritelmän mukaan ohimenevä huono käytös muuttuu kiusaamiseksi, kun asiaton ja loukkaava kohtelu on toistuvaa ja pitkäaikaista. Kiusaamista voi olla muun muassa työyhteisöstä eristäminen, mustamaalaaminen ja epätasapuolinen kohtelu.

– Kiusaamisen määrittely ja tunnistaminen on usein hankalaa, koska kiusatuksi tuleminen on subjektiivinen kokemus, kertoo TRALin asiantuntija Maija Lindeman.

Tradenomi 11

– Usein taustalla voi olla esimerkiksi yhteisten pelisääntöjen puuttuminen, vuorovaikutus- ja johtamisongelmat, liian iso työkuorma tai henkilökohtaisia asioita, hän jatkaa.

Lindeman kannustaa työyhteisöjä sopimaan yhteisistä pelisäännöistä. Työntekijöille tulee kertoa, mikä on epäasiallista käytöstä ja mitä ei hyväksytä. Esimiehet tarvitsevat myös koulutusta kiusaamisen tunnistamiseksi.

Tavoitteena pitää olla kiusaamisen nollatoleranssi eli organisaatiokulttuuri, jossa kiusaamista ei hyväksytä eikä suvaita.

Työnantajalla velvollisuus puuttua

Työsuhdelakimies Niina Riipinen kertoo, että liittoon tulee päivittäin yhteyden­ottoja,

jotka liittyvät tavalla tai toisella työpaikkakiusaamiseen.

– Kiusaaminen ei välttämättä ole yhteydenoton varsinainen aihe, vaan se voi tulla ilmi taustatekijänä. Työntekijä saattaa olla esimerkiksi pitkällä sairauslomalla kiusaamisen takia tai hakee opintovapaata tämän vuoksi.

Riipinen kannustaa kiusattua tuomaan asian työnantajan tietoon varhaisessa vaiheessa.

– Työnantajalla on velvollisuus puuttua epäasialliseen kohteluun, kun saa tiedon asiasta, Riipinen painottaa.

Aina asia ei kuitenkaan selviä helposti.

Kiusaaja saattaa olla esimerkiksi oma esimies.

4–6 % Noin 4–6 prosenttia palkansaajista kokee olevansa kiusattuja.

350 € Yksi sairauslomapäivä maksaa noin 350 euroa.

Yhden pitkittyneen kiusaamistapauksen hintalappu voi olla yli 30 000 euroa.

30­­–60 % 30–60 prosenttia ihmisistä havaitsee kiusaamista omassa työyhteisössään.

– Näissä tapauksissa yleensä yrityksen HR ottaa asiasta koppia tai oman esimiehen esimies. Myös luottamusmies ja työterveys­ huolto voivat olla tukena.

Työilmapiiristä vastuu on jokaisella Työterveyslaitoksen johtava konsultti Susanna Kalavainen kertoo, että noin 4–6 prosenttia palkansaajista kokee olevansa kiusattuja. Luku vaihtelee aloittain paljon.

Kunnallisella puolella kiusaaminen on ylei­ sempää kuin yksityisellä. Tutkimusten mukaan kiusaaja on useimmiten työkaveri kuin esimies.

Tietyt riskitekijät saattavat lisätä kiusaa­ mista työpaikoilla. Näitä ovat muun muassa kiire, organisaatiomuutokset, epäselvä tie­ donkulku, epäselvät vastuut ja huono johtaminen.

Kiusaamisen ehkäisyssä on tärkeää kiin­ nittää huomiota hyvään työilmapiiriin. Jokai­ sella on oma roolinsa työilmapiirin rakenta­ misessa ja työnantajan velvollisuus on huo­ lehtia, että ilmapiiri on tur­­vallinen.

30–60 prosenttia ihmisistä havaitsee kiu­ saamista omassa työyhteisössään. Jos työpai­ kalla esiintyy epäasiallista kohtelua jotakuta kohtaan, on kiusaamiseen syytä puuttua ja nostaa se puheeksi.

Ota asia puheeksi Kiusaaminen kannattaa ottaa puheeksi kiu­ saajan kanssa mahdollisimman pian. Hyvässä

tapauksessa kiusaaja ottaa vastuun teoistaan ja lähtee mukaan selvittämään asiaa ja tarvit­ taessa myös muuttaa käytöstään.

Jos näin ei tapahdu, keskustele esimiehen kanssa. Työnantajalla on velvollisuus puuttua asiaan ja kuunnella molempia osapuolia yhdessä ja erikseen. Jos kiusaaminen ei lopu, työnantajalla on käytössään muut hallinnolli­ set kurinpidolliset toimet kuten varoitus ja huomautus.

– Ikävä kyllä nämä tapaukset ovat usein mutkikkaita. Kiusaaminen on harvoin yksi­ selitteistä, Kalavainen muistuttaa.

Kiusaaminen tulee kalliiksi Työpaikkakiusaamisen kohteeksi joutuneet kärsivät muita enemmän psyykkisistä ja somaattisista oireista, kuten univaikeuksista, stressistä, keskittymisvaikeuksista ja masennuksesta.

Yksilöille aiheutuvan kärsimyksen lisäksi kiusaaminen on myös kallista. Se vaikuttaa muun muassa tuottavuuteen. Työterveyslai­ toksen mukaan yhden pitkittyneen kiusaa­ mistapauksen hintalappu voi olla yli 30 000 euroa. Yksi sairauslomapäivä maksaa noin 350 euroa.

TRALilla nollatoleranssi työpaikkakiusaamiselle Työntekijöiden henkinen hyvinvointi on liitolle tärkeää. TRALin Maailman paras työelämä ja osaaminen -ohjelman yksi keskeinen tavoite on nollatoleranssi työpaikkakiusaamiselle.

Sitä tavoitellaan muun muassa velvoittamalla työnantajat laatimaan toimenpidesuunnitelma henkisen työsuojelun edistämiseksi ja kiusaamisen ehkäisemiseksi. Suunnitelma laaditaan yhdessä henkilöstön edustajien ja työterveyshuollon kanssa.

Lisäksi työterveyshuollolla on oltava raportointivelvollisuus työsuojeluviranomaisille, mikäli herää epäilys organisaation sisällä esiintyvästä laajamittaisesta epäasiallisesta kohtelusta.

Työsuojeluviranomaisen on myös voitava määrätä laiminlyönnistä uhkasakko nykyistä aiemmassa vaiheessa ja sen asettamisesta on tehtävä velvoittavaa. Lisäksi liiton mielestä tulisi käynnistää kansallinen Kiva työpaikka -hanke.

– Yleensä puhutaan paljon koulukiusaamisesta, mutta olisi hyvä pitää yllä keskustelua myös aikuisten välillä tapahtuvasta työpaikkakiusaamista, sanoo Lindeman.

Tutustu tavoitteisiimme tral.fi/maailmanparastyoelama.

Tradenomi 13

Kiusattu joutui vaihtamaan työpaikkaa Pipsa Aro löysi unelmien työpaikan markkinoinnin parista, mutta kiusaamisen vuoksi harkitsi irtisanoutumista jo koeajalla.

TEKSTI Kirsi Ristaniemi

T

radenomi Pipsa Aro aloitti vuonna 2015 markkinointipäällikkönä eräässä startup-yrityksessä. Aron työnkuva oli uusi eikä yrityksessä ollut aiemmin markkinoijaa.

Ensimmäisestä työpäivästä jäi mieleen uuden työkaverin, tulevan kiusaajan, kommentti: ”No niin, saatiin toimistolle kukkien kastelija.”

Tästä alkoi melkein kaksi vuotta kestävä työpaikkakiusaaminen, josta on edelleen vaikea puhua ilman voimakasta tunne­­reaktiota.

Mitätöintiä ja jatkuvaa arvostelua Heti alkuun Aro työskenteli kiusaajansa kanssa kahdestaan yhteisessä toimistohuoneessa. Ensimmäisen kerran hän harkitsi irtisanoutumista jo koeajalla. Kiusaaminen oli suurimmaksi osaksi Aron työn kyseenalaistamista ja jatkuvaa arvostelua.

– Työkaveri saattoi aluksi neuvoa minua toisella tavalla ja myöhemmin arvostella, kun tein, kuten hän oli neuvonut. Luotin häneen, koska olin uusi työpaikalla ja alalla, Aro kertoo.

– Kun sama kaava toistui usein, kyseenalaistin jopa oman mielenterveyteni.

Aro alkoi dokumentoida keskusteluja, joita hän kävi kiusaajansa kanssa, jotta jälkikäteen pystyi tarkistamaan, onko hän ymmärtänyt oikein ja mitä asioista onkaan sovittu.

– Oli helpottavaa huomata, etten olekaan itse hullu ja tee koko ajan asioita väärin, kuten toinen osapuoli antoi ymmärtää.

jossain muodossa jatkuvaa. Mutta pahimmat selkkaukset tulivat aina puun takaa, Aro muistelee.

Joskus kiusaaja ei hoitanut sovittuja asioi­ ta,­mikä vaikeutti Aron työtä.

– Jouduin korjaamaan hänen töitään myöhään illalla. Lopulta uuvuin enkä saanut enää omia töitä tehtyä.

Esimies ei tiennyt, miten tilanne tulisi hoitaa Ahdistus vei Aron lopulta työkyvyttömäksi ­ ­­ja hänet määrättiin pariksi viikoksi sairaus­ lomalle ja työpsykologin vastaanotolle.

Aro otti asian puheeksi esimiehensä kanssa, joka lupasi puhua kiusaajan kanssa, mutta toi samalla esiin, että kyseessä on työntekijä, joka on arvokas yritykselle.

Maaliskuussa 2017 tuli lopulta selväksi, ettei tarvittavia toimenpiteitä kiusaamisen lopettamiseksi tehdä, ja Aro päätti alkaa etsiä uutta työpaikkaa työpsykologinsakin kehotuksesta.

14 Tradenomi

Ahdistusta ja itkukohtauksia Kiusaaminen vaikutti lopulta koko elämään negatiivisesti. Viimeisen muutaman kuukauden ajan Aro eli jatkuvan stressin ja ahdistuksen alaisena. Parisuhde ja ystävyyssuhteet kärsivät.

– Olen kokenut stressiä ennenkin, mutta tämä oli kuitenkin kaikista stressaavin ajanjakso aikuiselämäni aikana. Ahdistus purkaantui kirkumisitkemisenä, Aro muistelee.

Aro ihmettelee vieläkin, mistä hän sai voimia työnhakuun. Oli vain päästävä pois. Hän lähetteli työhakemuksia vimmatusti ja sai lopulta uuden työpaikan. Kiusaaminen jätti arvet, jotka eivät ole vieläkään täysin parantuneet.

– Jälkiviisaana en katsoisi kiusaamista niin pitkään, hän sanoo.

Syy ei ole kiusatun

Ylennyksen jälkeen kiusaaminen yltyi Aro nautti työstään, vaikka epäasiallista kohtelua tapahtui usein. Hän teki työnsä hyvin ja sai uusia vastuita. Ylennyksen jälkeen kiusaaminen ja mitätöinti tuntuivat yltyvän. Kiusaaminen ei jäänyt siinä kohtaa enää muiltakaan työntekijöiltä huomaamatta.

– Jouduin jatkuvasti puolustamaan omaa työtäni ja omaa persoonaani. Työrauhaa ei ollut. Kiusaaminen oli johdonmukaista ja

– Tällöin ilmeni, ettei kiusaaja tule saamaan sanktioita eikä hänen käytöksensä korjaannu. Hänellä oli esimiehen tuki, jota minulla ei ollut, Aro sanoo.

– Kiusaaminen voi todella tuhota kiusatun elämän.

Arvet eivät kuitenkaan ole estäneet häntä puhumasta kiusaamisesta – päinvastoin. Kun hän tuli asian kanssa julkisuuteen ensimmäisen kerran LinkedIn-tilillään, hän jännitti sen aiheuttamia reaktioita. Onneksi jännitys on osoittautunut turhaksi.

Aro on saanut paljon viestejä ihmisiltä, jotka ovat kokeneet saman. Joukossa on hirveitä kertomuksia, joista pahimmat ovat päätyneet itsemurhayrityksiin, mutta joukossa on myös paljon kauniita ja rohkeita selviytymis­ tarinoita. Aro haluaakin viestittää kiusaajille: kiusaaminen voi todella tuhota kiusatun elämän.

Tärkeimpänä Aro haluaa muistuttaa kaikkia kiusattuja, ettei syy ole heidän.

– Älkää jääkö asian kanssa yksin. Hakekaa apua työterveydestä tai kunnalliselta lääkäriltä.

Jollei mikään muu auta, vaihtakaa työpaikkaa, vaikka se voi tuntua epäreilulta. Kulman takana voi odottaa jotain paljon parempaa.

Ingalsin Laurasta asennemuijaksi TEKSTI Selja Tiilikainen KUVA Jani Söderlund

OMAN JA TOISTEN (NAISTEN) osaamisen vähättely on loukku, johon moni nainen ajaa itsensä ja kanssasisarensa. Jenni Janakan kirja Röyhkeys­koulu opettaa tervettä ylpeyttä omasta osaamisesta ja sen rohkeaa ääneen sanomista sekä luottamaan itseensä. Koulu johdattaa pois turhasta arkailusta.

Teos on jatkoa Janakan samannimiselle luentosarjalle. Kirja koostuu kolmesta ”opintokokonaisuudesta”, ja lyhyitä kappaleita rytmittävät pienet harjoitukset, vinkit ja tarinat. Vaikka

kieli teoksessa on letkeää, käytännönläheistä ja humoristista, Janakalla on lähdeluettelossaan myös akateemisesti uskottavaa sisältöä.

Jenni Janakka rohkaisee naisia voimaantumaan asennemuijiksi, mutta tekemään sen empaattisesti ja ymmärtävästi paitsi miehiä,­ myös muita naisia kohtaan. Röhkeyskoulun matkalla oppii tuntemaan itseään ja löytämään ratkaisuja eri tilanteisiin. Uskallatko lähteä muutoksen tielle, haastaa ajatteluasi ja oppia uutta?

Jenni Janakka Röyhkeyskoulu Tuuma 2019

Tietoa työelämään luettuna ja kuunneltuna Ylisuorittamiseen puuttuva teos Kotvimisen vallankumous on ylistys asioiden lykkäämiselle.

Jenny Kangasvuo, Jonna Pulkkinen ja Katri Rauanjoki Karisto 2018

Motivaatiomies on itsensä johtamiseen ja oman elämän tavoitteiden saavuttamista käsittelevä podcast ja blogi. (https://motivaatiomies.net/podcast/) Viestinnän ammattilaisille suunnattu Procast saa ison kiitoksen tarkasta jaksokuvauksesta, josta jokainen viestijä voi valita itseään kiinnostavimmat. (https://procom.fi/jasenelle/)

Tradenomi 15

EDUSKUNTAVAALIT2019 Lisää ehdokkaita ja heidän laajemmat esittelynsä löydät verkkosivuiltamme tral.fi/ eduskuntavaalit.

Tutustu eduskuntavaalien TRADENOMIEHDOKKAISIIN TEKSTI: Anu Väätäjä HUHTIKUUN 14. päivä käydään eduskuntavaalit.

Ehdokkaina on myös liittomme jäseniä, jotka esit­ telemme tuttuun tapaan lehdessämme ja verkko­ sivuillamme.

Kysyimme perustietojen lisäksi ehdokkailta muuta­ mia kysymyksiä meille tärkeistä teemoista. Voit tutus­ tua tradenomiehdokkaiden ajatuksiin tässä lehdessä ja pidemmät versiot löydät verkkosivuiltamme.

Valmistauduimme vaaleihin kokoamalla meille

16 Tradenomi

tärkeät teemat yhteen ja teemme laajaa vaikuttamis­ työtä niiden edistämiseksi. Haluamme, että tulevai­ suuden työelämä on kaikille meille reilu, joustava, palkitseva ja uusiutuva. Haluamme myös, että kou­ lutus on laadukasta, työelämälähtöistä ja että jokai­ sella on mahdollisuus kehittää osaamistaan läpi työ­ uran. Kärkitavoitteenamme on työpaikkakiusaamisen kitke­minen, joka on hälyttävän yleinen ilmiö suoma­ laisessa työelämässä.

Tavoitteisiimme voit tutustua tarkemmin sivuillamme tral.fi/ maailmanparastyoelama.

Tradenomiehdokkaat eduskuntavaaleissa

Kysyimme ehdokkailta: Mikä hallitusohjelma­tavoitteistamme on eniten itseäsi lähellä ja miksi?

KANSALLINEN KOKOOMUS

TOMMI MÄKI

KRISTILLISDEMOKRAATIT KD

Vaasa Vaasan vaalipiiri Myyntipäällikkö, yrittäjä, toimitusjohtaja Vaasan AMK, 2017 www.votefortommi.com

Lappeenranta Kaakkois-Suomen vaalipiiri VR-Yhtymä Oy, palveluneuvoja Saimaan AMK, 2003

TRAL: Jokainen työikäinen saisi osaamistilille vuosittain työntekijöiden ja työnantajien osaamisvakuutusmaksulla rahoitettavan osaamissetelin, jonka voisi käyttää aikuis­koulutuksen osallistumismaksuihin. Oma ehdotukseni tähän: Työelämässä oleville tulisi luoda uusi malli, joka kannustaa työntekijöitä omaehtoiseen kouluttautumiseen. Ratkaisu voisi olla jokaiselle työssäkäyville kahden vuoden välein jaettava koulutusseteli, jonka työntekijä voi käyttää vapaasti valittaviin opintoihin, esimerkiksi kielten opiskeluun. Tämä seteli ei tulisi yritysten maksettavaksi, vaan otettaisiin koulutuksen kokonaisbudjetista.

TARJA TURUNEN

Minua lähellä ovat tarpeettomien kilpailukieltosopimusten kieltäminen ja perhevapaauudistuksen rakentaminen. Kilpailukieltosopimukset saattavat vaikeuttaa työttömän työnhakijan mahdollisuuksia päästä mukaan työmarkkinoille. Kilpailukiellon aikamääräinen rajaaminen voisi olla perusteltua. Perhevapaauudistus tulee toteuttaa perheiden valinnanvapaus huomioiden. Perheissä on paras tieto siitä, millainen ratkaisu sopii juuri heidän tilanteeseen.

LIIKE NYT KANSALLINEN KOKOOMUS

AKU AUTIO Kurikka Vaasan vaalipiiri Aluekoordinaattori Seinäjoen AMK, 2018 www.akuautio.fi

OLLI HERRANEN Hämeenlinna Hämeen vaalipiiri Ylitarkastaja, Poliisihallitus Hämeen AMK, 2002 www.facebook.com/Olli2019/

Perhevapaauudistus. Uudistuksen on huomioitava vahvasti työelämän ja vanhemmuuden yhdistäminen. Tämä helpottaisi taittamaan syntyvyyttä, jonka heikkeneminen on eräs merkittävimmistä haasteista hyvinvointivaltion tulevaisuuden kannalta.

Lisätään työhyvinvointia. Tämä asia ei ole vielä läheskään kaikilla työpaikoilla niin tärkeässä roolissa kuin se voisi olla. Kaikenlaiset joustot ja etätyö ovat tätä päivää, ja itse arvostan suuresti näitä mahdollisuuksia. Liikunta- ja kulttuurisetelit tai muu liikuntaetu, työpaikkalounas, kattava työterveys jne. ovat kaikki työhyvinvointia lisääviä tekijöitä.

KANSALLINEN KOKOOMUS

LIIKE NYT

SINI RUOHONEN

SEPPO MUSTONEN

Turku Varsinais-Suomen vaalipiiri Toiminnanjohtaja Turun AMK, 2010 siniruohonen.fi

Lahti Hämeen vaalipiiri Eläkeläinen, maajohtaja Helia (nyk. Haaga-Helia AMK), 1999 http://Liikenyt.fi/ehdokkaat

Työn ja perheen yhteensovittamiseen tarvitaan lisää joustoa. TRALin mallissa erityisen hyvä idea on se, että perhevapaita voi käyttää myös vanhemman lapsen kanssa – sen mukaan, mikä on perheelle sopivinta ja miltä työtilanne vaikuttaa.

Nuorison ja varsinkin nuorten miesten aktivoiminen, syrjäytymisen estäminen.

Tradenomi 17

tral.fi/eduskuntavaalit

Muista äänestää! Äänestysajat: • ennakkoäänestys kotimaassa: 3.–9.4.2019 • ennakkoäänestys ulkomailla: 3.–6.4.2019 • vaalipäivä: 14.4.2019

SININEN TULEVAISUUS

RISTO FORSBERG Turku Varsinais-Suomen vaalipiiri Talouspäällikkö www.rifo.fi Uudistetaan perhevapaajärjestelmä. Perhe on hyvinvointimme perusta ja ansaitsee kaiken sen tuen, jonka voimme antaa.

PERUSSUOMALAISET

AURI SIIKA-AHO Lempäälä Pirkanmaan vaalipiiri Tradenomiopiskelija, TAMK, arvioitu valmistuminen vuonna 2021 aurisiikaaho.fi Työhyvinvoinnin lisääminen ja ennaltaehkäisevä työ. Fyysiset ja henkiset ongelmat kasvavat paineiden kasvaessa, ja on sekä yksilön, työnantajan että valtion etu, että työikäiset ovat työkykyisiä. Olen sairastanut itse burn-outin, enkä toivo sitä kenellekään. Se olisi kuitenkin ollut vältettävissä, mikäli työhyvinvoinnista olisi työyhteisössä pidetty huolta. Burn-outtien kasvava määrä on todella huolestuttavaa. Lisäksi korkeakouluja tulee kehittää ja niiden tulee profiloitua nimenomaan alueellisesti. Koulutusalojen tulee olla alueen työmarkkinoille valmistavia. Ei meidän esimerkiksi kannata kou­luttaa poronhoitajia Helsingissä.

SININEN TULEVAISUUS

NIINA IMMONEN Imatra Kaakkois-Suomen vaalipiiri Tradenomiopiskelija, Saimaan AMK, arvioitu valmistuminen 2021 www.facebook.com /Niina-Immonen-259071511678422/ Työhyvinvoinnin lisääminen. Se, että ei jaksa työssä tai että työssä voidaan huonosti on iso ongelma. Monet asiat olisivat vältettävissä paremmalla yhteistyöllä ja toisten huomioimisella. Yhdelle henkilölle ei saa tulla liikaa kuormaa, ja esimiehen rooli edistää hyvinvointia työpaikalla on suuri. On monia asioita, joilla voidaan parantaa työssä jaksamista, ja tral.fi/maailmanparastyoelama oli hyviä ideoita siihen.

SININEN TULEVAISUUS

SEPPO VÄYRYNEN Espoo Uudenmaan vaalipiiri Avainasiakaspäällikkö Pohjois-Karjalan AMK, 2005 www.ehdokasvayrynen.com Mielestäni työhyvinvoinnin lisääminen on tärkein tavoite. Se on globaali kilpailuetu. Lisäämällä työhyvinvointia voimme kilpailla parhaista ja osaavimmista työntekijöistä. Tyytyväiset työntekijät luovat tyytyväisen ja tuottavan yrityksen.

18 Tradenomi

SUOMEN SOSIAALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE

TIINA RYTKY Helsinki Helsingin vaalipiiri Viestintäpäällikkö, Fennovoima Oy Haaga-Helia AMK, 2007 www.tiinarytky.com Perhevapaauudistus on nyt ihan pakko saada aikaiseksi. Oli valtava pettymys, kun nykyhallitus jätti sen tekemättä. Tämä ikuisuuskysymys on ollut TRALin tavoitteissa jo pitkään ja hyvästä syystä. Tradenomikunnan enemmistö elää ruuhkavuosiaan, joten perhevapaa-asiat ovat meille erityisen ajankohtainen asia. Niiden tasainen jakautuminen edistää naisten työmarkkina-asemaa sekä vahvistaa isien roolia perheissä. Nykyisestä hoitovapaasta on aika luopua ja tuoda tilalle malli, joka ei toimi naisten köyhyysloukkuna. Toimin pitkään TRALin luottamustehtävissä, muun muassa varapuheenjohtajana ja valtuuston puheenjohtajana. Pidimme jo silloin perhevapaa-asiaa esillä, sama työ jatkukoon.

Kannustamme jokaista jäsentämme käyttämään ääntään eduskunta­vaaleissa ja haastamaan ehdokkaita keskusteluun tradenomikunnalle tärkeistä asioista.

SVENSKA FOLKPARTIET I FINLAND

ELIN BLOMQVIST-VALTONEN

Porvoo Uudenmaan vaalipiiri Asiantuntija, Tradenomiliitto TRAL Arcada www.elinblomqvist.fi Perhevapaajärjestelmän uudistaminen. Perhevapaiden uudistaminen tulisi olla tulevan hallituskauden kärkihankkeita. Meidän on parannettava naisten työllisyyttä ja samalla luoda järjestelmä, jossa jaetaan hoivavastuu tasaisemmin.

Hoivavastuun tasaisempi jako jo perhevapaiden aikana heijastuu myös myöhempään hoiva­vastuuta ja perheiden välistä kodinhoitamisen vastuun jakamisessa. On ennen kaikkea lapsen etu, että molemmat vanhemmat osallistuvat hoitoon ja kasvatukseen yhtä paljon.

Järjestelmää tulisi ennen kaikkea uudistaa niin, että se on riittävän joustava.

Tuleva järjestelmä ei saa olla este perhevapaiden käyttämiseen. Lisäksi meidän on kannustettava myös toista vanhempaa (erityisesti isää) käyttämään perhevapaita. Tämä tehdään parhaiten osoittamalle molemmille vanhemmille omat yhtä pitkät kiintiöt. Koen myös TRALin työhyvinvointiin liittyvät tavoitteet todella tärkeänä.

SVENSKA FOLKPARTIET I FINLAND

CHRISTOFFER INGO Mustasaari Vaasan vaalipiiri Puheenjohtaja, RKP-nuoret Yrkeshögskolan Novia, 2017 www.christofferingo.fi Perhevapaita tulee uudistaa. Meidän perhevapaauudistusmalli tarkoittaa 1/3 äidille + 1/3 isälle + 1/3 kuten parhaaksi katsovat. Esimerkiksi 6 kk+­ 6 kk+6 kk. Tärkeintä on kuitenkin se, että uudistus tehdään niin, että järjestelmä on joustava ja palvelee perheitä sekä naisten urakehitystä.

SUOMEN KESKUSTA

VILLE-VEIKKO RANTAMAULA Helsinki Helsingin vaalipiiri Kemi-Tornion AMK (nykyinen Lapin AMK) Yksikönjohtaja, Tradenomiliitto TRAL www.ville-veikko.fi Osaamisen kehittäminen. Perustelut: Suomessa pitää lyhyellä aikavälillä uudelleenkouluttaa noin miljoona palkansaajaa. Paras lopputulos oppimiseen saadaan, kun ihmiset itse saavat vaikuttaa siihen, mitä heidän kannattaa oppia.

Palkansaajalla korkea osaamispääoma on paras irtisanomissuoja! Lisäksi tekisin tuloverolakiin muutoksen, jossa olisi huomioitu 1 500 euroon saakka koulutus-/osaamissetelit (luontaisetuna täysin itse päätettävä oppiminen), aivan samalla tavalla kuin liikunnan ja kulttuurin osalla on toimittu.

VIHREÄ LIITTO

TEEMU KORHONEN Rovaniemi Lapin vaalipiiri Tradenomiopiskelija, Lapin AMK, arvioitu valmistuminen 2021 http://teemukorhonen.fi Opiskelen toista vuotta tradenomiksi, joten lähimpänä itseäni on korkeakoulusektorin kehittäminen. Yhteistyötä pitäisi kehittää muiden ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä. Huomaan opiskellessani vastakkain asettelua korkeakouluväen sekä yliopistoväen välillä.

Tradenomi 19

Markkinoinnin ­tienraivaaja Hertta Granroth sai käytännönläheisistä tradenomiopinnoista hyvän startin työuralleen.

TEKSTI Katja Alaja KUVA Sami Heiskanen

H

ertta Granroth tiesi jo lapsena, mikä hänestä tulee isona. Yhdeksänvuotiaana Granroth ja hänen ystävänsä istuivat pihapuussa juttelemassa.

– Tuumimme, mitä haluamme tehdä isoina: minä halusin mainostoimistoon johtajaksi ja hän halusi toimistoon piirtämään.

Ja aika lailla noin lopulta kävikin. Minä olen N2:ssa Business Directorina ja ystävälläni on oma alan yritys, Granroth sanoo.

Granroth päätyi Hämeen ammattikorkeakouluun HAMK:iin opiskelemaan kaavailemaansa markkinointia ja mainontaa, koska halusi olla lähellä vakavasti sairastunutta isoäitiään. Markkinoinnin ja mainonnan rinnalla Granroth keskittyi myös viestintään ja myyntiin.

– Uteliaana opiskelin laaja-alaisesti eri aineita. Teoria tuli tutuksi ja sain käytännönläheiset perustiedot, jotka antoivat harjoittelun ohella hyvän pohjan työelämään.

Jo työharjoittelupaikassaan Kvaener MasaYards -telakkayhtiössä Granroth pääsi tositoimiin.

– Sain tehdä monenlaisia markkinoinnin ja viestinnän tehtäviä kansainvälisessä yrityksessä. Eteen tuli niin kirjoittamista henkilöstölehteen kuin messusuunnittelua Venäjälle.

Tunne oman alan löytymisestä vahvistui, ja koin, että minulla on loputtomasti opittavaa tästä alasta.

Markkinointia eri näkökulmista Kun Granroth pohtii työelämäpolkunsa merkittäviä työkokemuksia, esiin nousevat pestit mediatoimisto Dagmarissa ja mainos­­toimisto 20 Tradenomi

Dynamossa. Erityisesti Dagmaria hän pitää varsinaisena korkeakouluna ja näköalapaikkana markkinointiviestinnän monipuolisiin tehtäviin. Dynamossa Granroth löysi oman intohimonsa luovan työn ja brändin rakentamisen maailmassa.

– Vuosituhannen vaihteessa digitaalinen media oli murroksessa ja loi valtavasti uusia, ennen kokemattomia mahdollisuuksia esimerkiksi Postin, Finnairin ja Soneran kanssa.

Hauskoja hetkiä koettiin ensimmäisten WAP-mainosten ja ensimmäisten kaupallisten hakusanojen suunnittelun parissa.

Hertta Granroth tiesi jo lapsena, mikä hänestä tulee isona.

Työn ohella Granroth opiskeli liiketoiminnan uudistamista ja johtamista HaagaHelia ammattikorkeakoulussa. Esimerkiksi Dynamo&Sonin toimitusjohtajana toimiessa monipuolisista liikkeenjohdon opinnoista oli hyötyä.

Myös Granrothin nykytyö innostaa häntä.

Juuri nyt hänellä on työn alla uuden yrityksen

identiteettiprojekti, brändinkirkastustyö sekä kansainvälisen kasvuyrityksen markkinoinnin jalkautus. Lisäksi Granrothilla on sormensa pelissä monien sisäisten kehitys­ tehtävien, kuten arvoprojektin, parissa. Erityisenä rikkautena hän pitää saman katon alla majailevaa osaajajoukkoa.

– Toimistossamme on mieletön draivi ja jatkuvasti niin paljon mielenkiintoisia hankkeita, että aina on ihanaa tulla töihin, Granroth sanoo tutkiessaan täyttä kalenteriaan.

Strategia ohjaa Granroth on paiskinut töitä markkinointi­ alalla jo lähes 20 vuotta. Hän uskoo, että entistä sirpaleisemmassa mediaympäristössä asiakasymmärrys nousee yhä tärkeämmäksi.

– Millaiset asiat ovat tärkeitä loppuasiakkaalle, miten hän elää, millainen viesti häntä koskettaa ja saa lopulta tekemään päätöksiä?

Uutta tietoa markkinointiviestinnän suunnitteluun saadaan enemmän ja enemmän niin tekoälystä kuin neurotieteistä. Se on hyvin kiinnostavaa, ala kehittyy jatkuvasti.

Sen minkä Granroth töiltään ehtii, hän kirjoittaa suosittua Lilou’s Crush -blogia rakentamisesta ja remontoinnista, kosmetiikasta, muodista ja muista hyvän tuulen asioista. Vapaa-aikaan kuuluu myös pienen mökin remontointi, josta puoliso, lapset ja perheen koira ovat yhtä innoissaan.

– Askeettinen lautamökki tasapainottaa täydellisesti kiireistä arkea. Siellä on hyvä hengittää ja keskittyä siihen, mikä on kaikkein tärkeintä.

Hertta Granrothin virstanpylväät •Tradenomi (AMK), liiketalouden koulutusohjelma, Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK, 2001. Päättötyö brändinrakennus verkkomainonnalla.

• Monipuolinen kokemus johtotehtävistä mm. digimedia-, media- ja mainostoimistoissa sekä mediassa. Vastuina mm. liiketoiminnan johtaminen ja kehittäminen, strateginen suunnittelu ja asiakkuusjohto.

• Työnteon ohella mm. verkkoliiketoiminnan erikoistumisopinnot, Mercuria Business School, 2003 sekä Liiketoiminnan uudistamisen ja johtamisen koulutus, tradenomi (ylempi AMK), Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, 2012.

– Toimistossamme on mieletön draivi ja jatkuvasti niin paljon mielenkiintoisia hankkeita, että aina on ihanaa tulla töihin, Granroth sanoo.

Tradenomi 21

Uutta kipinää innovointiin

hackathonista TEKSTI Anna Haikarainen KUVAT Iida Nenonen

Hackathon-innovointi­tapahtumat ovat yleistyneet vauhdilla Suomessa.

Mistä oikein on kyse, ja mitä niistä voi saada irti omaan toimintaan?

22 Tradenomi

H

ackathon tarkoittaa tapahtumaa, jossa joukko ihmisiä hakee uusia ideoita ja ratkaisuja johonkin esitettyyn haasteeseen. Aika on rajattu, yleensä päivä tai 48 tuntia. Tapahtuman päätteeksi valitaan parhaat ratkaisut, joita lähdetään mahdollisesti työstämään pidemmälle.

Yritykset voivat osallistua hackathon-tapahtumiin tai järjestää niitä itse.

Junction on globaali teknologiayhteisö,­ joka tunnetaan Euroopan suurimman hackathon­-tapahtuman järjestämisestä. Joka

Junction 2018 järjestettiin marraskuussa Espoossa. Yhden viikonlopun aikana 1 250 hakkeria 105 kansallisuudesta kokoontui yhteen ja loi yhteensä 300 uutta projektia yhdessä.

Kuva

:M

itro

Kuv a

H

:J

u n

ne

tio

kö

nc

är n

IIRO NURMI

vuosi se kokoaa kehittäjiä, suunnittelijoita, koodareita, liiketoimintaosaajia ja muita tekno­logiasta kiinnostuneita ratkomaan yrityspartnereiden esittämiä haasteita. Yhteistyökumppaneita ovat kymmenet eri alojen yritykset. Tapahtumassa osallistujilla on 48 tuntia aikaa kehittää oma projektinsa, jolla he tiiminsä kanssa kilpailevat sekä haasteiden että koko tapahtuman voitosta. Kansainvälisiä osallistujia houkutteleva päätapahtuma järjestetään vuosittain marraskuussa Helsingissä.

– Toimimme pienellä budjetilla ja organisaatiolla opiskelijavetoisesti. Meillä on vuosittain Suomessa jo yli 2 000 osallistujaa ja kansainvälisesti lähes 5 000. Toimintamme alkoi

HENRI HELIÖ

vuonna 2015, ja nyt järjestämme yhä useampia tapahtumia niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Pitkällä tähtäimellä tavoitteenamme on laajentaa toimintaamme ympäri maailmaa, kertoo toimitusjohtaja Iiro Nurmi.

Partneriyritykset löytävät tapahtumasta ideoita, innovaatioita ja uusia toimintatapoja.

Palveluille ja tuotteille voi löytyä uusia käyttökohteita, ja niitä voi testata laajan joukon kesken.

– Junctionin avulla osallistujat ja partnerit voivat viedä startupin intohimon ja innostuksen yrityksiin. Se on monelle yritykselle­iso kulttuurimuutos, jonka vaikutus on pitkäkestoista, sanoo strategiajohtaja Henri Heliö.

Yritykset voivat osallistua hackathontapahtumiin tai järjestää niitä itse.

Tradenomi 23

Miten haaste muotoillaan?

Yritykset voivat asettaa haasteensa pohjaksi erilaisia tavoitteita, jotka voivat vaihdella paljonkin yritysten välillä. Haasteilla voidaan hakea esimerkiksi uusia käyttötapoja yrityksen datalle tai uutta teknologiaa hyödyntäviä sovelluksia.

Yhteistyökumppaniyrityksien kannattaa Nurmen ja Heliön mukaan määritellä haaste huolella ja perustella osallistujille, mitä toivotulla ratkaisulla tavoitellaan.

– Haasteen määrittelyyn ei ole yksiselitteistä ratkaisua, ja useimmiten siihen kannattaa jättää liikkumavaraa. Kun toivottu ratkaisu ei ole liian rajattu, osallistujille jää tilaa luovuuteen.

– Osallistujat ovat innoissaan, jos he pääsevät oikeasti käytössä olevaan dataan käsiksi. He voivat löytää parannuskohteita ja uusia käyttötapoja datalle, Heliö sanoo.

Yritykset voivat jatkaa projektien työstämistä tapahtuman jälkeen osallistujien 24 Tradenomi

kanssa, jolloin innovaatio saattaa myöhemmin päätyä laajaankin käyttöön.

Verkostoituminen tärkeää Junction ei ole pelkästään uuden innovointia, vaan erittäin tärkeä osa sen toimintaa on verkostojen rakentaminen osaajien ja yritysten välille ympäri maailmaa.

– Huippuosaajista kilpaillaan kansainvälisesti, ja moni firma hakee tapahtumasta timanttisia tekijöitä itselleen. Osallistujista 80 prosenttia onkin valmis käymään rekrykeskusteluja. Yrityksien kannalta tapahtumaan osallistuminen edistää pitkäaikaista työnantajamielikuvan rakentamista, Nurmi toteaa.

Osaajien taso on kova, ja Junctioniin tullaan näyttämään omat kyvyt sekä hakemaan lisäoppia.

– Meillä oli viime vuoden tapahtumaan hakijoita 7 200. Hakijoiden motivaatio merkitsee valinnassa paljon – on oltava

Moni firma hakee tapahtumasta timanttisia tekijöitä itselleen.

innostunut ja avoin kaikelle. Uusia ideoita tulee myös niiltä, joilla ei ole ennestään teknologiaan liittyvää kokemusta, Nurmi ja Heliö muistuttavat.

– Avoimuus on tosi tärkeää myös yrityksille, joiden on oltava valmiita keskusteluun ja vuorovaikutukseen. On uskallettava kysyä ja kuunnella, he lisäävät.

Vapaat kädet tiimeille ideoida SÄHKÖISTYSRATKAISUJA SUUNNITTELEVA ja tarjoava Ensto osallistui

Datan valmistelu, sopivan ajankohdan, tapahtuma­ paikan sekä tarvittavien henkilöiden varaukset saattavat viedä yllättävän pitkään. Osallistujille suunnattu markkinointiviestintä kannattaa aloittaa ajoissa.

marraskuussa 2018 ensimmäistä kertaa Junction-tapahtumaan.

– Meillä ei ollut tarkkaa tavoitetta tapahtumalle, vaan halusimme tuoda esille omaa ohjelmisto- ja teknologiakehitystämme, kertoo ­Enston tuotekehitys­johtaja Ville Parviainen.

Tehtävänannossa Ensto antoi vapaat kädet tiimeille.

– Esittelimme alustaamme, rajapintojamme ja haasteita toiminnoissa. Haasteita oli kaksi, joista toinen koski bluetooth-ohjausmahdollisuutta sähkölämmitysjärjestelmässä, toinen sähköautojen lataukseen liittyvien palvelujemme hyödyntämistä.

Mahdollista oli myös yhdistää Enston haaste jonkun toisen yrityksen tarjoamaan haasteeseen. Useampi tiimi tähän vastasikin.

Autojen sähkölatauspalvelusta Enstolle oli jo kertynyt oman käytön­ myötä dataa, eikä sen valmistelu Junctionia varten vaatinut paljoakaan ennakkotyötä.

– Sähkölämmitysjärjestelmää koskevassa haasteessa ei valmista korkean tason rajapintaa vielä ollut, ja kirjoitin ohjelmapätkiä, joilla sitä pääsi käyttämään, Parviainen selvittää.

Ensto panosti tapahtumaan vahvalla omalla osallistumisellaan.

– Meiltä oli paikalla parhaimmillaan 6–7 henkilöä, ja keskimäärin koko ajan läsnä oli viisi. Heistä suurin osa oli teknisiä ihmisiä softakehitystiimistä, jotka osasivat vastata heti teknisiin kysymyksiin ja auttaa koodiasioissa. Se oli vahvuutemme, ja siitä saimme hyvää palautetta osallistujilta, Parviainen painottaa.

Järjestelyt, noin kuukausi etukäteen

Ratkaisun kehittely jatkuu

Päivän aikataulu ja yksityiskohdat kuntoon: varataan catering ja mahdollisesti myös esiintyjät. Hackathon on edustustilaisuus, joten siitä kannattaa tehdä mieleenpainuva kokemus osallistujille.

Enston haasteiden parissa paini yhteensä 13 tiimiä. Mitä kaikesta jäi käteen?

– Näkyvyys oli meille tärkeää, ja saimme luotua hyviä kontakteja osaajiin. Olemme pitäneet yhteyttä varsinkin voittajatiimeihin, jotka kehittivät tuoreita ideoi­ta ja ratkaisuja ja osasivat myös demota niitä hyvin. Sähköauton­ latauksen Airbnb-idean toteutus oli täysin uudenlaiVille Parviainen nen, ja siihen oli yhdistetty muun muassa rekisterikilven ­tunnistusta ja mobiiliappia.

Enston tavoitteena ei ollut löytää suoraan valmista ratkaisua, vaan ideoiden kehittely jatkuu voittaja­tiimien kanssa.

– Hackathon on hyvä fiiliksen luomisessa, ja olemme hyödyntäneet Junctionia paljon sisäisessä viestinnässä. Tapahtumasta ei kannata odottaa valmista ideaa tuotteen lanseeraukseen, vaan siellä voi syntyä jotain ihan muuta.

Junction toi myös uudenlaista puhtia sisäiseen kehittämiseen ja innovointiin Enstolla.

– Haluamme kokeilla hackathonia omalla porukalla päivän tai viikonlopun yli. Sekoitamme tiimejä, jotta mukana on ihmisiä organisaation eri osista, suunnittelijoita ja ei-ohjelmistoalan ihmisiä. Sen tyyppisissä hackathoneissa olen ollut itse mukana myös aiemmissa työ­ paikoissani, Parviainen lisää.

Näin järjestät oman hackathonin Tunnustelut, noin 6 kuukautta ennen Minkä aihealueen ympärille hackathonin voisi järjestää, ja mitä sillä tavoitellaan? Hyvin kiteytetty haaste pohjautuu organisaation strategiaan, kiinnostaa kumppaneita ja tuo uusia r­ atkaisuja. Aihepiiristä on löydyttävä riittävästi relevanttia data-aineistoa.

Valmistelut, noin 4 kuukautta ennen

Hackathonissa Tapahtumapäivä on kiireinen. Onnistunut hackathon vaatii riittävästi henkilöstöä käytännön järjestelyihin, viestintään ja osallistujien työskentelyn tukemiseen.

Tapahtuma huipentuu ratkaisujen esittelyyn sekä tuomariston valitseman voittajan julkistukseen.

Hackathonin jälkeen Mitä tapahtuu kehitetyille ratkaisuille? Miten tapahtumasta viestitään? Järjestäjien tulee sitoutua edistämään syntyneitä ratkaisuja kohti konkreettisia toteutuksia.

Lähde: Espoo Hackathon -järjestäjän käsikirja. Rosa Dahlqvistin opinnäytetyö, joka on tehty yhteistyössä Espoon kaupungin ja Laurean ammattikorkea­koulun kanssa.

Tradenomi 25

TEKSTI Kirsi Ristaniemi KUVA Roope Permanto

Liiton uusi puheenjohtaja haluaa tradenomeille maailman parhaan työelämän

T

RAL sai uuden puheenjohtajan, Veli-Matti Peltolan, viime vuoden lopulla. Aiemmin hän toimi liiton ensimmäisenä varapuheenjohtajana.

Peltola on 29-vuotias tradenomi ja kotoisin Längelmäeltä. Hän on valmistunut Tampereen ammattikorkeakoulusta liiketalouden koulutus­ohjelmasta ja toimii tällä hetkellä controllerina H&M:llä. Aikaa jää myös luottamustoimelle hyvällä ajanhallinnalla.

– Asun Helsingissä, kävelen työmatkat ja sovin lounastauoille tapaamisia. Uskon vanhaan kaavaan: kahdeksan tuntia töitä, kahdeksan tuntia vapaa-aikaa ja kahdeksan tuntia lepoa. Tuotavuus syntyy ajattelusta – ei ympäripyöreitä tunteja tekemällä, Peltola sanoo.

Peltola liittyi TRALin opiskelijajäseneksi vuonna 2011 ja oli opiskelijaliiton aktiivinen jäsen.

– Katson maailmaa yhteiskunnallisten lasien läpi.

Haluan olla rakentamassa uusia siltoja, enkä vastakkainasettelua, työmarkkinapolitiikassa.

Uuden puheenjohtajan tavoitteena on luoda tradenomeille maailman paras työelämä ja kulkea sitä kohti määrätietoisesti. Se luodaan perhevapaajärjestelmää uudistamalla, työpaikkakiusaamisen ehkäisyllä, tradenomien laadullisen työllistymisen parantamisella, tasaarvoisuudella sekä naisten työmarkkina-asemaa parantamalla.

– TRAL on kasvava liitto ja edelläkävijä monessa suhteessa.

Haluan, että se on Suomen kaikista modernein liitto jatkossakin.

Tarkoituksena on, että jäsenemme saavat mahdollisimman paljon arvoa maksamalleen jäsenmaksulle.

Puheenjohtaja katsoo rohkeasti tulevaisuuteen ja miettii, miltä työelämä tulee näyttämään 20 vuoden päästä.

– Haluan, että olemme mieluummin kymmenen askelta edellä kuin yhden askeleen jäljessä. Työmarkkinapolitiikassa on tapana selvitä vaalikaudesta toiseen hieman lyhytnäköisesti. Minä haluan, että ratkaisuja tehdään sen mukaan, palvelevatko ne myös vuoden 2039 työelämää, Peltola sanoo.

Tuore puheenjohtaja pyytää jäseniä lähettämään aktiivisesti palautetta erilaisia kanavia pitkin.

– Koko liiton hallinto ja toimiston väki ovat nöyrästi jäsentemme palveluksessa ja toivomme aktiivista vuoropuhelua.

Meillä jäsen päättää TRALin linjan!

Haluan olla rakentamassa uusia siltoja työmarkkina­ politiikassa.

26 Tradenomi

AEL pitää osaamisen ajassa!

Maailma muuttuu nopeammin kuin koskaan.

Koulutus pitää osaamisesi muutoksen vauhdissa ja pystyt vastaamaan työelämän haasteisiin huomennakin. Katso lisää ael.fi.

Tuotatko viestintämateriaalia, järjestätkö tapahtumia?

Suorita uudistunut Media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinto.

Saat valmiudet markkinointi- ja viestintämateriaalin suunniteluun ja toteutukseen sekä verkkoviestinnän työtehtäviin somea unohtamatta.

Tutkinto soveltuu kaikille julkaisutaitoja tarvitseville. Voit suorittaa koko tutkinnon tai vain haluamasi tutkinnon osat.

Media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinto viestinnän ja markkinoinnin tekijöille 23.5.2019–31.5.2021

TUTUSTU MYÖS NÄIHIN

Esimiehen yritystalous

Media-alan ammattitutkinto, jatkuva haku

2.–3.4.2019

julkaisugraafikko • web designer • painotuotanto

PowerPointilla vaikuttavuutta esityksiin 1.–2.4.2019

Asiakaskokemus ja asiakkuuksien johtaminen 10.–11.4.2019

Prosessin johtaminen ja kehittäminen

InDesign perusteet

8.5.2019

2.–3.4.2019

Esimies strategian jalkauttajana ja palveluketjun kehittäjänä

Illustrator perusteet 9.–10.4.2019

28.8.2019

Adobe Animate CC

Minä esimiehenä

13.–14.5.2019

10.9.2019

Google Maps JavaScript API 23.–24.4.2019

JavaScript-koodin dokumentointi JSDocilla 20.5.2019

JavaScript-frameworkit tutuiksi 4.–5.6.2019

Ihmisten erilaisuus, ryhmän toiminta ja pelisäännöt 11.9.2019

Osto- ja hankintatoiminnan peruskurssi 7.–8.5. ja 28.5.2019

6.–7.5. ja 21.–22.5. ja 6.–7.6.2019

Hankintojen strateginen johtaminen ja kehittäminen kansainvälisessä ympäristössä

Valokuvaus

7.–8.5.2019

7.–8.5.2019

Miten neuvotellaan ja tehdään viisas hankintasopimus

Video – liikkuvan kuvan tehokurssi

28.–29.5.2019

Kaarnatie 4, 00410 Helsinki • 09 530 71 ael.fi • Seuraa meitä aelkoulutus

I DIOOTIT

YMPÄRILLÄNI

Huippusuosittu ruotsalainen kirjailija Thomas Erikson veti Haaga-Helian auditorion täyteen onnistuneesta vuorovaikutuksesta kiinnostuneita TRALin jäseniä.

TEKSTI Maarit Laakso KUVA Sami Heiskanen

T

R ALin tammikuussa järjestämä Thomas Eriksonin luento täyttyi nopeasti. Häntä saapui kuuntelemaan lähes 300 trade­ nomia. Luento perustui Erik­ sonin kirjoittamaan Idiootit ympärilläni -teokseen, joka on noussut Ruotsissa myynti­ menestykseksi. Kirjaa on myyty Suomessakin jo yli 65 000 kappaletta.

Kirjan ydin on ihmisten jaottelu neljään eri värityyppiin käyttäytymisen perusteella.

28 Tradenomi

Punaiset tyypit ovat lujatahtoisia, kilpailu­ henkisiä ja suoria. Muille he saattavat näyt­ täytyä egoistisina ja töksäyttelevinä jyrinä.

Punaiset hakeutuvat usein esimiestehtäviin.

Keltaiset tyypit ovat helposti innostu­ via, puheliaita ja positiivisia. Keltaiset nautti­ vat puhumisesta, joten he saattavat vaikuttaa itsekeskeisiltä ja muiden ajatuksista piittaa­ mattomilta. Keltaisten tyyppien vahvuuksia työelämässä ovat luovuus sekä kyky keksiä jatkuvasti uusia ideoita ja toimintatapoja.

Vihreät tyypit ovat ystävällisiä, luotetta­ via ja konflikteja välttäviä sovittelijoita. He ilmaisevat itseään harvoin suoraan eivätkä viihdy parrasvaloissa. Koska vihreät kuunte­ levat muita ja harkitsevat sanomisiaan, heitä saatetaan pitää hitaina ja passiivisina.

Siniset tyypit ovat puolestaan tarkkoja ja asiallisia perfektionisteja. He ovat vahvasti työ- ja asiakeskeisiä, ja voivatkin sen vuoksi näyttää muista tunteettomilta ja jäykiltä.

Ketään ei kuitenkaan pitäisi nähdä

yksiulotteisesti tietyn värisenä tyyppinä.

Jokaisessa meistä on piirteitä eri tyypeistä, ja toimimme erilaisissa tilanteissa eri tavoin.

Usein ihmisten käytös on Eriksonin mukaan sekoitus kahta pääväriä. Erilaiset tyypit kommunikoivat piirteidensä vuoksi eri tavoin ja saattavat sen vuoksi helposti ärsyttää toisiaan esimerkiksi työelämässä.

Erilaisia tyyppejä voi oppia käsittelemään Eriksonin mukaan muiden kanssa kommunikointi helpottuu, jos tunnistaa heidän värityyppinsä ja pyrkii muokkaamaan omaa ilmaisuaan sen mukaisesti.

Punaisen tyypin kohdalla on parasta mennä suoraan ja nopeasti asiaan. Heille on ilmaistava asiansa selkeästi. Jahkailu­ ei kannata, sillä se ärsyttää punaisia suunnattomasti.

Keltaiseen tyyppiin taas kannattaa pyrkiä rakentamaan henkilökohtainen suhde ja rupatella niitä näitä. Heidän kanssaan yksityiskohdat kannattaa sivuuttaa ja nauraa ­heidän vitseilleen.

Vihreään tyyppiin puree parhaiten rauhallisuus ja kärsivällisyys. Heitä ei kannata stressata tai kiirehtiä. Vihreältä tyypiltä on hyvä kysyä mielipidettä, mutta samalla hyväksyä se, että heiltä saa harvoin suoraa vastausta.

Sinisten tyyppien kanssa ei kannata olla

liian henkilökohtainen, vaan muistaa se, että he haluavat vetää tiukan rajan työ- ja yksityis­minän välille. Heidän kanssaan on pitäydyttävä faktoissa ja oltava täsmällinen.

Erikson väittää, että 90 prosenttia ongelmista työpaikoilla johtuu huonosta kommunikaatiosta. Omaan ilmaisuunsa kannattaa siis kiinnittää ainakin jonkin verran huomiota.

Itsetuntemuksen kautta hyvään vuorovaikutukseen Eriksonilta kysytään usein, miten toisen ihmisen ärsyttävään käytökseen voisi vaikuttaa. Kun hän vastaa, että muita ei voi muuttaa, mutta omaa käytöstään voi, vastausta tuntuu olevan vaikea hyväksyä. On inhimillistä, että vika tuntuu aina olevan muissa, ei itsessä.

Erikson painottaa, että sosiaalisten taitojen ytimessä on kyky ymmärtää, miten oma käytös vaikuttaa muihin. Onnistuneen kommunikaation avain onkin hyvä itsetuntemus.

Itsensä tuntevat ihmiset ovat tyytyväisempiä­ ja luovempia. Lisäksi heillä on vahvempia suhteita ja parempi itsetunto. Olennaista on tunnistaa, myöntää ja hyväksyä myös omat ärsyttävät puolensa.

Olemme usein perustavanlaatuisesti erilaisia ulospäinsuuntautumisessamme. Ekstrovertit saavat energiansa ulkopuolelta,

Thomas Erikson • • •

• •

ruotsalainen kirjailija ja yrityskonsultti yli 650 000 myytyä teosta tunnetuimpia teoksia: Idiootit ympärilläni, Psykopaatit ympärilläni ja Kehnot pomot ympärilläni ihmisten välinen vuorovaikutus ja johtaminen kiinnostuksen kohteina Eriksonin teoksia on myös kritisoitu, sillä hänellä ei ole psykologin koulutusta.

puhuvat spontaanisti ja rakastavat isoja joukkoja. Introvertit saavat voimansa sisältäpäin, harkitsevat mitä sanovat ja nauttivat omasta seurastaan.

Tämä erilaisuus kannattaa hyväksyä, sillä parhaiten toimivat tiimit muodostuvat Eriksonin mukaan erilaisten tyyppien yhdistelmistä. Tiimityön ja vuorovaikutuksen onnistuminen riippuu kuitenkin omasta asenteesta muita kohtaan ja siitä, että heistä ei etsi vikoja, vaan keskittyy tietoisesti huomaamaan vahvuudet.

Tradenomi 29

Perhevapaalta uusille urille Perhevapaa on monelle taitekohta, jossa mietitään omaa uraa ja sen suuntaa.

Työpaikan vaihtamisessa perhevapaan aikana liittyy muutamia erityispiirteitä, jotka on syytä ottaa huomioon.

TEKSTI Niina Riipinen, työsuhdelakimies KUVA iStock

T

yöntekijä voi perhevapaansa aikana irtisanoutua normaalia, työsopi­ muksensa mukaista irtisanomisai­ kaa noudattaen. Perhevapaa ei vaikuta irtisanomisajan kulumiseen, vaan irtisanomisaika alkaa kulua, kun työnan­ taja saa tiedon irtisanomisesta. Jos irtisa­ noo itsensä perhevapaan aikana, irtisa­ noutumisessa on syytä tarkistaa ja ottaa huomioon muutama asia.

Äitiysvapaan palkan ja lomarahojen maksuehdot Äitiysvapaan palkka ei ole työntekijän­laki­ sääteinen oikeus, vaan perustuu­yleensä työsuhteessa noudatettavaan­työehtosopi­ mukseen. Joissain työ­ehto­­­sopimuksissa, 30 Tradenomi

kuten Kaupan TES, äitiysvapaan palkan maksuehtona on, että työntekijä palaa per­ hevapaan jälkeen takaisin töihin.

Jos työntekijä ei palaa perhevapaan jäl­ keen takaisin töihin, äitiysvapaan palkka voidaan joidenkin työehtosopimusten mukaan periä takaisin. Tarkista siis työ­ suhteessasi noudatettavasta työehtosopi­ muksesta, mitä äitiysvapaan palkan mak­ suedellytyksistä on sovittu.

Vastaavasti kuin äitiysvapaan palkka, myöskään lomaraha ei ole työntekijän­ lakisääteinen oikeus, vaan perustuu yleensä työehtosopimukseen. Lomarahan maksuehtona onkin joidenkin työehto­ sopimusten mukaan se, että työntekijä palaa loman jälkeen takaisin töihin. Jos

työntekijä ei palaa, perhevapaan aikana maksettu lomaraha voidaan joidenkin työehtosopimusten mukaan periä takai­ sin. Siksi kannattaa tarkistaa työsuhtees­ sasi noudatettavasta työehtosopimuksesta, mitä lomarahan maksuedellytyksistä on sovittu.

Tarkista mahdollinen k­ ilpailukieltoehto työsopimuksestasi Työsopimuksissa käytetään tällä hetkellä varsin paljon kilpailukieltoehtoja, joiden mukaan työntekijä ei saa mennä kilpaile­ van työnantajan palvelukseen, esimerkiksi kuuteen kuukauteen työsuhteen päättymi­ sestä. Tämä ehto koskee lähtökohtaisesti myös suoraan perhevapaalta työpaikkaa

X K M A I .F

vaihtavia työntekijöitä, vaikka usein voidaankin argumentoida, että kilpailukieltoaika on käytännössä jo kulunut perhevapaan aikana.

Työsopimuksesta kannattaa tarkistaa, onko siinä sovittu kilpailukieltoehtoa. Jos sopimuksessa on kilpailukielto ja olet siirtymässä kilpailevalle työnantajalle, pyydä nykyiseltä työnantajaltasi kirjallinen suostumus esimerkiksi sähköpostilla siitä, että voit siirtyä kilpailevan työnantajan palvelukseen.

Onko oikeus osittaiseen hoitovapaaseen?

Kun palaa perhevapaalta, niin ajankohtaiseksi saattaa tulla työajan lyhentäminen osittaisella hoitovapaalla. Työsopimuslain mukaan osittaiseen hoitovapaaseen on kuitenkin oikeus vasta, kun työsuhde on kestänyt vähintään kuusi kuukautta. Siten työntekijällä ei ole kyseistä oikeutta uudessa työpaikassa ensimmäiseen puoleen vuoteen, ellei asiasta sovita erikseen työnantajan kanssa. Harkitse, haluaisitko pitää osittaista hoitovapaata ja jos, neuvottele asiasta hyvissä ajoin ennen uuden työsopimuksen allekirjoittamista.

Vuosilomat uudessa työsuhteessa Vuosilomien kertyminen alkaa alusta, kun uusi työsuhteen alkaa. Vuosilomalain mukaan työsuhteen alussa vuosilomaa kertyy kaksi päivää kuukaudessa, jolloin talvilomaa ei ehdi kertyä ensimmäiselle vuodelle. On kuitenkin tyypillistä, että työntekijälle sovitaan heti työsuhteen alusta lukien niin sanotut täydet lomat eli täysi kesä- ja talviloma.

Siksi kannattaa neuvotella ja sopia uuden työnantajan kanssa täydestä lomaoikeudesta heti työsuhteen alusta lukien.

Muista sopia myös palkallisesta lomasta ja että lomista maksetaan myös lomarahat.

Tarkistuta työsopimus Työsopimus on yksi elämän tärkeimpiä sopimuksia. Työsuhde­ lakimiehemme tarkistavat ja kommentoivat työsopimuksia ennen allekirjoittamista, jotta työsuhteiden ehdot ovat lain ja työntekijöiden edun mukaiset.

Kun saat työnantajalta luonnoksen uudesta työsopimuksesta, kannattaa sinun siis toimittaa se meille tarkistettavaksi ja kommentoitavaksi ennen allekirjoittamista.

Niina Riipinen työsuhdelakimies à Lisätiedot

Työsuhdeneuvonta jäsenille ma–to klo 9–16 ja perjantaisin 10–16, p. 020 155 8815 tai lakiasiat@tral.fi, tral.fi/tyosuhdeneuvonta.

Jäsenenä saat myös maksutta neuvontaa yksityiselämän oikeudellisissa asioissa.

Kaipaatko uusia näköaloja työelämään?

Nouse paremmalle paikalle ja opiskele ylempi ammattikorkeakoulututkinto.

Xamkin Master Schoolissa kouluttaudut oman alasi vahvemmaksi osaajaksi, hankit ammatillisen yhteistyöverkoston ja saat tukea urapolkusi rakentamiseen. Hakuaika 20.3.–3.4.2019. Lue lisää: www.xamk.fi • MASTER OF BUSINESS ADMINISTRATION, International Business Management, Kouvola • TRADENOMI (YLEMPI AMK), Logistiikka ja talous, Kouvola • TRADENOMI (YLEMPI AMK), Tulevaisuuden liiketoiminnan johtaminen, Mikkeli

Varaudu tulevaan sijoittamalla fiksusti Elämässä voi tulla eteen yllättäviä muutoksia, joihin jokaisen kannattaa varautua säästämällä.

Uutena jäsenetunamme pääset nyt vaurastumisen alkuun helposti – jo kympillä kuussa.

TEKSTI Anna Haikarainen KUVA iStock

O

maa taloudellista varautumista pahan päivän varalle kannattaa kaikkien tehdä, mutta varsin pieni osa Akavan jäsenistä on vielä aktivoitunut siinä toden teolla. Danske Bankin kanssa tehdyn jäsentutkimuksen mukaan 51 prosenttia akavalaisista kaipaa lisää neuvoja sijoittamiseen ja kokee, ettei oma osaaminen ole siinä riittävää. Sijoituspalvelut koetaan myös hallinnointikuluiltaan kalliiksi.

TRAL tarjoaa nyt yhteistyössä Danske Bankin kanssa jäsenilleen avaimet vaurastumiseen niin aloittaville sijoittajille ja säästäjille kuin varallisuutta jo keränneille ja yrittäjille.

– Kynnys on tehty matalaksi jäsenille aloittaa. Emme vaadi sijoittamisen aloittamiseksi kokonaispankkiasiakkuutta, vaan tili- ja verkkotunnukset saa meiltä käyttöönsä maksutta, Senior Partnering Manager Marko Eteläaho Danske Bankista esittelee houkuttelevaa etua.

32 Tradenomi

Lisäksi asiantuntijoiden sijoittamispalvelut ovat nyt kaikkien jäsenten saatavilla edullisesti. Danske Bankin varainhoitoja sijoitusneuvontapalkkioista saa 15 prosentin alennuksen, ja kaupankäyntipalkkioissa liiton jäsenet pääsevät heti paremmalle kakkostasolle.

– Yrittäjien on usein vaikea saada riittävästi tietoa alkuvaiheessa. Heille tarjoamme palvelua oman talouden suunnitteluun, sijoittamiseen ja säästämiseen. Aloituspalaverissa, jossa teemme alkukartoituksen, ovat myös sijoitusasiantuntija ja juristi paikalla, Eteläaho selvittää.

Muista myös edullinen asuntolaina Yhteistyösopimus sijoittamispalveluista TRALin ja Danske Bankin välillä on pitkäaikainen.

– Liiton rooliin on perinteisestikin kuulunut turvata jäsentensä taloutta eri keinoin. Haluamme kannustaa jäseniämme

taloudelliseen hyvinvointiin ja tehdä sen heille mahdolliseksi. Kuuntelemme jäseniämme ja kehitämme koko ajan palvelujamme paremmiksi, toteaa liiton palvelu- ja kehitysjohtaja Tomi Kouva.

Jo aiemmin Danske Bank on tarjonnut TRALin jäsenille asuntolainaa edulliseen hintaan ja pankkipalveluetuja vastavalmistuneille. Elämän eri tilanteisiin mukautuva asuntolainaetu on otettu hyvin jäsenkunnassa vastaan.

– Kannattaa huomioida, että sen edun, minkä säästää asuntolainassa, voi nyt käyttää sijoittamiseen. Kun säästämisen aloittaa ajoissa, kertyy siitä iso potti ajan mittaan, Kouva muistuttaa.

Jos olet jo aiemmin ollut Danske Bankin sijoituspalvelujen asiakas, saat jäsenedut yhtä lailla heti käyttöösi. Ole yhteydessä Danske Bankiin, joka tekee etujen aktivointien lisäksi samalla alkukartoituksen tilanteestasi.

ESIMERKKILASKELMA ASUNTO- JA SIJOITUSVARALLISUUDESTA Jos keskittyy vain lainan lyhennykseen

tai jos voisi säästää jo lainanlyhennyksen ohella.

Asuntolaina 100 000 euroa, lainan korko 2,4 % Kuukausierä: 665 €, Laina-aika 15 v Säästöaika: 20 vuotta, Tuotto-oletus: 5 % Säästöt: 0 €

Asuntolaina 100 000 euroa, lainan korko 2,4 % Kuukausierä: 570 €, Laina-aika 18 v Säästöaika: 20 vuotta, Tuotto-oletus: 5 % Säästöt: 36 000 €, Tuotot: 25 119 €

Yhteensä: + 0 €

Yhteensä: 61 119 €

Kuukauden säästösumma: 0 €

Kuukauden säästösumma: 150 €

Laskelman tarkoituksena on kuvata säästämiseen liittyviä mahdollisuuksia. Tulokset ovat vain suuntaa-antavia ja käytetyt tuotto-oletukset eivät ole lupauksia tulevasta tuotosta.

Sijoittamisen edut jäsenille Jokaiselle löytyy helppo tapa sijoittaa. Saat pankistasi huolimatta aina etuja liiton jäsenenä – olitpa omatoiminen sijoittaja, haet vaivatonta valmista ratkaisua tai henkilökohtaista neuvontaa.

Helppo valmis ratkaisu: Varainhoito Online -palvelun kautta voit tehdä sijoitussuunnitelman, jonka perusteella suosittelemme sinulle soveltuvinta rahastovaihtoehtoa. Salkunhoitaja sijoittaa varat puolestasi maailmanlaajuisesti kustannustehokkaiden ETF:ien ja indeksirahastojen kautta.

Omatoiminen sijoittaja: Käytössäsi ovat monipuoliset digitaaliset palvelut sekä kattavat sijoitusvaihtoehdot maailmanlaajuisesti.

Henkilökohtainen neuvonta: Sinulle on jo ehkä kertynyt omaisuutta, ja haluat keskustella asiantuntijan kanssa sopivista sijoitusneuvonta- sekä varainhoitopalveluista.

Hyödynnä edut!

Kaupankäynti Online -palvelu ilman kuukausimaksuja. Maksat vasta, kun teet toimenpiteitä, (välityspalkkiot tekemistäsi kaupoista).

• Varainhoito- ja sijoitusneuvontapalveluista -15 %.

• Sijoittajalle Danske-tili ja verkkotunnukset veloituksetta.

• Arvo-osuustilin siirto Danske Bankiin 0 euroa.

• 100 % alennus sijoitusvakuutuksen ja kapitalisaatiosopimuksen maksupalkkiosta Akava-asiakkaille.

• Yrittäjälle ilmainen kartoitustapaaminen ja tukea henkilökohtaisissa lainopillisissa asioissa.

• Palvelua juuri sinun asioihisi erikoistuneilta henkilöiltä.

• Sijoituksien seuraaminen ja hoitaminen kätevästi mobiilissa.

• Sijoittamiseen liittyviä tapahtumia ympäri Suomea.

• Lisätietoja ja kysy chatin kautta neuvoja: danskebank.fi/akava

Uusi Kehu-­ palvelu ­auttaa tunnistamaan omia vahvuuksia TRAL lanseerasi maaliskuun alussa uuden Kehu-palvelun, jonka avulla voi vastaan­ ottaa, kirjata ja lähettää positiivista palautetta. Palaute kertyy helppokäyttöiseksi tilastoksi, jota voi hyödyntää esimerkiksi työhaastattelussa tai kehityskeskustelussa.

– Palvelu toimii näin: kun saat hyvää palautetta, kirjaa se Kehuun. Kaikki palvelun data on henkilökohtaista, eikä se näy muille.

Tavoitteena on kannustaa kaikkia antamaan positiivista palautetta ja myös ottamaan sitä vastaan, asiantuntija Anna Sirviö-­Hautala kertoo.

Palautteisiin lisätään asiasanoja, joiden avulla palvelun raportointityökalulla saa tilastoitua tietoa omista vahvuuksista. Asiasanoja voivat olla esimerkiksi esiintymis­ taidot tai organisointikyky.

– Palvelu sopii hyvin urasuunnitteluun, Sirviö-Hautala sanoo ja jatkaa: oman osaamisen tunnistaminen ja sanoiksi pukeminen voi olla vaikeaa. Kehu onkin työkalu, jonka avulla omat taidot ja hyvät puolet konkretisoituvat.

Sirviö-Hautala suosittelee Kehun käyttöä, koska oman osaamisen tunnistaminen on tärkeää jokaiselle niin uran kuin hyvinvoinninkin kannalta. Positiivisen palautteen antaminen ja vastaanottaminen tuottaa hyvää mieltä ja sitä kautta työhyvinvointia.

Palvelussa voi myös kehua vaikkapa kollegaa tai yhteistyökumppania hyvin tehdystä työstä, tarvitset vain kehuttavan sähkö­ postiosoitteen.

Palvelun käyttö on maksutonta, ja sitä voi käyttää kuka tahansa. Palvelun yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut, Työvalmennus Futuuri, UP Partners ja Riikka Pajunen/Montevista Oy. Palvelu löytyy osoitteesta: à MYKEHU.FI

Tradenomi 33

VAIHDO SSA

Sami Immonen oli viisi kuukautta opiskelijavaihdossa Innsbruckissa.

Opintojen ohessa tuli n채hty채 maailmaa.

34 Tradenomi

TEKSTI Kati S채rkel채 KUVAT Roope Permanto ja Sami Immosen kotialbumi

E

spoosta kotoisin oleva Sami Immonen suorittaa liiketalouden tradenomitutkintoa Laurean ammattikorkeakoulussa, Leppävaaran kampuksella. Reilu vuosi sitten hän asui ja opiskeli lokakuusta helmikuuhun Itävallassa, Alppien katveessa.

Vaihto-opiskelupaikka löytyi oman koulun kansainvälisestä vaihdosta vastaavan avustuksella.

– Alun perin ajatuksenani oli lähteä Aasiaan,­mutta Eurooppa oli vaihtoehtona yksinkertaisempi ja helpompi järjestää. Pohdin muutamia vaihtoehtoja Euroopasta, mutta Innsbruckin upeat vuoristomaisemat tekivät vaikutuksen, Immonen kertoo.

Innsbruck on todellinen opiskelijakaupunki. Immosen koulun MCI Management Center Innsbruckin läheisyydessä on toinenkin korkeakoulu, Universität Innsbruck.

Kaupungin väkiluku on noin 130 000, joista opiskelijoita on kymmeniä tuhansia. Käytännön asioissa alkuun auttoi MCI-buddy, joka muun muassa tuli mukaan kaupungintalolla tehtävään oleskelemisen rekisteröintiin.

Vaihtoajan opinnot täydentävät tutkintoa Vaihtojakson koulussa suoritettavat kurssit piti valita alustavasti etukäteen. Lopulliset valinnat tehtiin paikan päällä. MCI:ssä luennot ja opinnot olivat englanniksi, mutta saksan taitoakin tarttui mukaan.

– Suoritin saksan peruskurssin. En ollut aiemmin opiskellut sitä lainkaan. Nyt pystyn hoitamaan yksinkertaiset asiakaspalvelutilanteet saksaksi, Immonen kertoo.

Opiskelu erosi jonkin verran Laurean opinto-ohjelmasta. Suomen järjestelmään verrattuna kurssit olivat suppeampia, vain 1–4 opintopisteen arvoisia.

– Itävallassa oli vastaavia kursseja markkinoinnista kuin meilläkin. Opiskelutapa oli perinteisempi kuin Laureassa: paljon kirjatenttejä ja luentoja, joilla oli läsnäolopakko.

– Oli MCI:ssä Laureasta poikkeavaakin kurssitarjontaa, kuten neuvottelutaitoihin ja konfliktinhallintaan liittyviä kursseja. Yhtenä tehtävänä piti esimerkiksi soittaa johonkin hotelliin, kysyä huoneen hintaa ja neuvotella itselleen alennettu hinta.

Vaihdossa suoritetut opinnot kirjataan osaksi Suomen tutkintoa. Nyt 25-vuotiaan Immosen tutkinto on loppusuoralla, ja jäljellä on opinnäytetyö.

Immonen on aktiivitoimija sekä Laureaammattikorkeakoulun opiskelijakunnassa että Laurean Tradenomiopiskelijat LATO

ry:ssä. Vaihdossakin hän osallistui pariin kokoukseen Skypen kautta. MCI:ssä ei vastaavanlaista opiskelijajärjestötoimintaa ollut.

Avoimin mielin uuteen ympäristöön Immonen suosittelee opiskelijavaihtoa kaikille, joilla on siihen mahdollisuus. Mitä vaihtojaksosta jäi käteen?

– Uudessa ympäristössä ja vieraassa kulttuurissa joutuu keskittymään eri tavalla tavallisiin asioihin. Esimerkiksi arkielämään totutteleminen vieraalla kielellä voi osoittautua jollekin haasteeksi. Opintojen lisäksi pelkästään uudessa kaupungissa ja maassa olemisesta oppii valtavasti. Kotona tekee helposti samat rutiinit päivästä toiseen. Innsbruckissa olin aktiivisempi, reissasin, vaelsin, harrastin – halusin kokeilla kaikkea uutta.

– Vaihtoon kannattaa lähteä opintojen kannalta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Opintojen ohella vaihto-opiskelijat ehtivät matkustella niin Itävallassa kuin naapurimaissakin. Matkailun kannalta Innsbruckin sijainti on ihanteellinen, ja päiväreissuja oli helppo tehdä.

– Kävin esimerkiksi Italian Torinossa ystävää tapaamassa. Vaihto-opiskelijakavereiden kanssa käytiin myös Italiassa sekä Sveitsissä ja Saksassa useita kertoja. Etäisyydet Keski-Euroopassa ovat lyhyet ja paikallisella ”Onnibussilla”, FlixBusilla, oli helppo

– Vaihtoon kannattaa lähteä opintojen kannalta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Muista hoitaa hyvissä ajoin: • • • • • • •

vakuutukset kuntoon tarpeeksi kauan voimassa oleva passi ja tarvittaessa viisumi varmista käteisen riittävyys asunto tai ainakin huone koko oleskelun ajaksi Suomessa olevan asunnon mahdollinen vuokraaminen kohdemaassa tarvittavat rokotukset tarvittavat paperit ja allekirjoitukset omalta koululta

Vaihtovuonna Sami Immonen ehti nähdä kauniita maisemia. Hän kävi esimerkiksi päiväreissulla Nordkette-vuoristossa.

Se tunnetaan myös vapaasti käännettynä alppien helmenä.

Tradenomi 35

Vaihdossa saa samaa opintorahaa kuin Suomessakin. Lisäksi ulkomailla asumiseen opiskelijalle myönnetään asumislisä.

matkustaa. Ja tietenkin retkeilimme ja vaelsimme myös Alpeilla.

Upea alppimaisema näkyi myös Immosen majapaikan ikkunasta, vaikka muuten asumuksessa oli toivomisen varaa.

– Edullinen nuorisohostelli, jossa asuin, meni remonttiin lähtöni jälkeen ja sitä se kaipasikin. Siellä oli kyllä oma huone ja vessa, mutta yhteiskeittiössä toimi vain osa liesistä eikä uunia ollut käytössä lainkaan.

Huoneen vuokraus järjestyi etukäteen, kun koulun nettisivujen kautta löytyi paikallinen opiskelija-asuntoja välittävä firma.

Apurahaa vaihto-opiskeluun Vaihto-opiskeluajalla saa samaa opintorahaa kuin Suomessakin. Lisäksi ulkomailla asumiseen opiskelijalle myönnetään asumislisä.

Lisärahoitusta voi hakea esimerkiksi Erasmus-ohjelmasta.

– Rahaa kului paljon, vaikka Itävallan

kuva Roope Permanto

36 Tradenomi

hintataso on jonkin verran edullisempi kuin Suomessa. Olin suunnitelmallisesti laittanut rahaa säästöön, kun tein pitkää päivää kesätöissä. Olihan se mukava, että saattoi lähteä mukaan, kun kaverit kyselivät seuraksi, milloin millekin viikonloppureissulle tai harrastukseen.

Eniten vaihdossa tuli oltua muiden vaihto-­opiskelijoiden kanssa, ajoittain myös paikallisten. Yhdessä biletettiin, järjestettiin illanistujaisia ja urheiltiin. Koska meitä suomalaisia oli melko paljon, myös itsenäisyyspäivää päätettiin viettää juhlallisesti linnanjuhlien, karjalanpiirakoiden ja skumpan merkeissä.

– Innsbruckissa oli opiskelijoita eri puolilta maailmaa, esimerkiksi Brasiliasta, USA:sta, Etelä-Koreasta ja Puolasta. Tanskalainen kaveri kävikin jo Suomessa moikkaamassa ja itse suunnittelen matkaa Hollantiin vaihto-opiskelijakaverin luokse.

Sami Immonen täytti vuosia vaihdossa ollessaan. Hänen pari ystäväänsä saapui onnittelemaan sankaria.

Uusi puheenjohtaja pistää tuulemaan TROLin uutena puheenjohtajana aloitti viime vuoden varapuheenjohtaja Kaisu Hilska. Hän opiskelee kansainvälistä kauppaa ja logistiikkaa Haaga-Heliassa ja aikoo valmistua kesään mennessä. Tuleva vuosi on työntäyteinen, kun vuorokauden tunnit täyttyvät puheenjohtajuudesta, töistä ja opinnäytetyöstä.

Hilska kokee, että puheenjohtajana hänellä on annettavaa erityisesti toiminnan johtamiseen. Hän haluaa olla hallituksen tukija ja sparraaja, eikä aio puuttua yksityiskohtiin, vaan antaa mieluummin hallituslaisten toteuttaa omia ideoitaan.

– Tärkeää työssäni on hahmottaa TROLin toiminnan kokonaiskuva ja tuoda sitä näkemystä esille hallitukselle. Haluan kannustaa hallituslaisia oma-aloitteisuuteen ja aktiiviseen työskentelyyn.

TROLin tämän vuoden yksi tärkeimmistä tavoitteista on tehdä viestinnällä vahvempaa vaikuttamista.

– Meidän tulee viestiä enemmän tekemästämme

edunvalvontatyöstä. Lisäksi tradenomiopiskelijoiden asemaan liittyvää keskustelua pitää tuoda paremmin esille. Tuleva vuosi on uudistamista ja kehittämistä, ja monia vanhoja kaavojakin on rikottu. Esimerkiksi paikalliskoulutusta järjestöaktiiveille on m ­ uutettu. Emme myöskään järjestä huippuseminaaria, vaan raha laitetaan alueelliseen toimintaan. Haluamme myös viestiä enemmän TRALin jäsenpalveluista opiskelijoille.

Hilska kannustaa opiskelijoita osallistumaan T­ ROLin erilaisiin aktiviteetteihin ja tapahtumiin.

– Niissä luo hyviä kontakteja ja verkostoja, joilla on merkitystä esimerkiksi työnsaannissa.

Tulevaa vuotta puheenjohtaja odottaa hyvillä mielin. Hänellä on iso luotto hallituksen kokoonpanoon, ja kentälläkin ollaan jo täydessä vauhdissa.

Seuraa tulevia tapahtumia TROLin Facebook-sivuilla ja www.trol.fi.

Jäsenetuna henkivakuutus

MAKSAA VAIN UIMAREISSUN KUUSSA Tee pieni päätös, jolla voi olla valtava merkitys. Henkivakuutus auttaa säilyttämään perheesi nykyisen elintason, jos toinen jää yksin pitämään huolta kaikesta. Järjestöjäsenenä saat Ifistä vakuutuksen jo muutamalla eurolla kuussa. Aloita katsomalla oma hintasi nyt heti.

henkivakuutuskuntoon.fi *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn hintavertailu 09/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

i Tutkitust

SUOMEN EDULLISIN*

010 19 19 19

Tiedot varmassa tallessa Asiatuntijatyössä käsitellään monenlaista arkaluontoista tietoa: talouden numeroita, sopimuksia ja henkilötietoja. Jokainen voi huolehtia siitä, ettei dataa joudu vääriin käsiin ainakaan omilta laitteilta.

TEKSTI Salla Salokanto KUVA iStock

1 SELVITÄ, MIKÄ tieto on salassa pidettävää. Kun tiedät, mitkä käsittelemäsi

tiedot ovat henkilötietoja tai salassa pidettäviä, voit paremmin varmistaa, että ne pysyvät turvassa kaikissa tilanteissa.

Arkiset sähköpostit ovat asiantuntijatyön suurimpia yksittäisiä tietoturvariskejä. Kiireessä syntyy helposti virheitä: salassa pidettävää tietoa saatetaan lähettää väärälle vastaanottajalle tai jakelulistalle. Työsähköpostia ei pidä käyttää henkilökohtaisten asioiden hoitoon, eikä sillä pidä kirjautua vapaa-ajan palveluihin.

à Juttua varten haastateltiin digiturvallisuuden ja

tietosuojan asiantuntija Kimmo Rouskua, joka toimii Väestörekisterikeskuksessa valtiovarainministeriön asettaman Julkisen hallinnon digitaalisen turvallisuuden johtoryhmän pääsihteerinä.

2 KÄYTÄ JOKA palvelussa eri salasanaa. Näin vähen-

nät riskiä selvästi: jos salasanatiedot yhdestä palvelusta vuotavat, muut palvelut ovat turvassa. Hyvässä salasanassa on kirjainten lisäksi numeroita ja erikoismerkkejä, ja se on ainakin 10 merkkiä pitkä. Parhaita ovat satunnaiset merkkijonot.

Kun palveluita on paljon, tunnusten hallinta voi olla hankalaa. Salasanoja voi tallentaa esimerkiksi pin-koodin taakse puhelimeen hieman sotkettuna, kunhan ei kirjoita sen yhtey­ teen selvästi, mihin salasana käy. Suurten ja tunnettujen valmistajien salasananhallintaohjelmat ovat luotettavia, ja jos työpaikka sellaista tarjoaa, se kannattaa ottaa käyttöön.

3 PIDÄ LAITTEET ajan tasalla. Puhelimen ja tieto­

koneen ohjelmistopäivitykset katkaisevat työnteon ja varastavat herkästi minuutteja juuri silloin, kun pitäisi tehdä jotain muuta. Päivitykset on syytä asentaa ja laitteet käynnistää uudelleen heti, kun päivitykset tulevat tarjolle. Niillä peitetään mahdollisia tietoturva-aukkoja.

4 HUOLEHDI TIETOTURVASTA myös etätöissä. Koti-

maassa julkiset wifi-verkot ovat yleensä turvallisia, ulkomailla kannattaa olla tarkempi. Suomessa ja EU-alueella on viisasta jakaa verkko oman puhelimen kautta, ja jos tarjolla on VPNyhteys, sitä on syytä käyttää. Varmista, onko työssäsi mahdollista työskennellä etänä omalla tietokoneella, vai käytetäänkö kotona työnantajan laitteita.

Julkisilla paikoilla tai yhteistoimistoissa on mietittävä keskusteluiden ja puheluiden sisältöä.­Työpuheluita on harvoin syytä puhua julkisissa liikennevälineissä tai puida oman yksikön asioita täydessä lounasravintolassa tai after workeilla.

38 Tradenomi

Yeisjohto Mika Varjonen Toiminnanjohtaja puh. 040 001 69 00

Suvi Kautto Johdon assistentti puh. 020 155 8805 Aleksi Rankka Projektipäällikkö puh. 045 651 3026

Vaikuttamisyksikkö Ville-Veikko Rantamaula Yksikönjohtaja puh. 020 155 8804

Elin Blomqvist-Valtonen Asiantuntija puh. 040 775 3040

Henna Hirvonen Asiantuntija, koulutus- ja työllisyyspolitiikka puh. 040 768 1365

Jori Karjalainen Opiskelija-asiantuntija puh. 044 555 2638

Joonas Kopra Asiantuntija puh. 050 407 4876

Maija Lindeman Asiantuntija puh. 050 308 9419

Eemeli Rajala Opiskelijatoiminnan asiantuntija, TROLin toiminnanjohtaja puh. 040 756 5644

Lakiyksikkö Viivi Osala Työsuhdelakimies puh. 020 155 8808

Tomàs O´Shaughnessy Työsuhdelakimies puh. 020 155 8811 Niina Riipinen Työsuhdelakimies, tiiminvetäjä puh. 020 155 8801

Palveluyksikkö Tomi Kouva Palvelu- ja kehitysjohtaja puh. 020 155 8813

Anna Sirviö-Hautala Asiantuntija puh. 050 466 7917

Katriina Matinhelmi Asiantuntija, palkka- ja työttömyysturva-asiat puh. 020 155 8807

Päivi Tenhunen Toimistoassistentti puh. 020 155 8812

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@tral.fi Tradenomiliitto TRAL RY www.tral.fi Löydät meidät myös Facebookista, Twitteristä, Instagramista ja LinkedInistä.

TRALin toimisto Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. 020 155 8800 (vaihde) Avoinna ma–to klo 9–16, pe 10–16 Jäsenpalvelut ja -edut: toimisto@tral.fi Jäsenmaksut, liittymiset, jäsentietojen muutokset, alennushakemukset: jasenasiat@tral.fi Palkkaneuvonta: palkkaneuvonta@tral.fi Työsuhde- ja työttömyysturvaneuvonta: lakiasiat@tral.fi Työttömyyskassa IAET-kassa: Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki Puhelinpalvelu: (09) 4763 7600, ma–to klo 10–15, pe 10–13 Asiakaspalvelupiste: Ratavartijankatu 2 B, palvelee ma–ke klo 10–15 ja pe klo 10–13, ti ja to suljettu.

Faksi (09) 4763 7690

Viestintäyksikkö Anu Väätäjä Viestintäpäällikkö, päätoimittaja puh. 020 155 8802

Maarit Laakso Viestinnän asiantuntija puh. 040 350 5975

Tradenomi

39

Tunnistettava muutos

Alan vihdoin viimein käsittää, pystyn mihin vaan.

MARKKINOINNIN JOHTAMISEN TUTKINTO, MJD™

JOHTAMISEN JA YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISHENKILÖSTÖPÄÄLLIKÖN AMMATTITUTKINTO (ENT. JET) TUTKINTO™

TALOUSPÄÄLLIKÖN TUTKINTO™

aloitus

13.5.

aloitus

7.5.

16.4.

aloitus

25.4.

aloitus

20.5.

sijainti

Espoo

sijainti

Espoo

Oulu

sijainti

Espoo

sijainti

Espoo

Valmistaudu vaativiin markkinoinnin tehtäviin arvostetun MJD-tutkinnon avulla.

Kehity varmaksi johtajaksi yksilöllisesti räätälöidyssä koulutuksessa.

TUTUSTU JA ILMOITTAUDU: MARKINST.FI

Luo toimivia HR-käytäntöjä, joilla vaikutat organisaation tuottavuuteen ja hyvinvointiin.

Hyödynnä syvällistä ymmärrystä ja strategista näkökulmaa taloushallinnossa.