Tradenomi 1/2020

1/2020 Esittelyssä valtuustovaaliehdokkaat

35

Katariina Petäjäniemi

kansainvälisessä pestissä 16 10

Teema

Jokainen tarvitsee työssään alaistaitoja.

26

Pykälä

Miten toimia lomautus­ tilanteessa?

28

Opiskelijat

Opiskelijoiden uusi hallitus kertoo tavoitteistaan.

Olemme sinua varten poikkeuksellisena aikana

E

lämme uudessa tilanteessa, joka koskettaa meistä jokaista – yksilönä, läheisiämme, työyhteisöjämme sekä koko yhteiskuntaa. Olemme huolissamme omasta sekä meille tärkeiden ihmisten hyvinvoinnista, työ- ja taloustilanteestamme, turvallisuudesta, terveydenhuollon kestävyydestä ja uudenlaisen tilanteen tuomasta epävarmuudesta.

Tilanne voi kuitenkin tuoda tullessaan myös jotakin positiivista – heräämme kenties ajattelemaan omia arvojamme ja nauttimaan arjen hetkistä uudella tavalla sekä auttamaan kanssaihmisiämme ja olemaan yhteydessä läheisiimme.

Haluamme myös liittona olla vahvasti läsnä arjessasi. Siksi olemme lisänneet tiedottamista ja pidämme yhteyttä entistä enemmän. Kaikki verkko- ja puhelinpalvelumme ovat myös normaalisti käytettävissäsi. Fyysisten tapahtumien tilalla järjestämme webinaareja ja muita aktiviteetteja verkossa. Seuraa siis verkkosivujamme ahkerasti – etusivulle päivittyvät myös muut tilanteeseen liittyvät asiat muun muassa työaikajärjestelyjä koskien.

Soittokierros ja tuleva jäsentutkimus Vaikka elämme poikkeavissa olosuhteissa, meillä Tradenomeissa on kova halu uudistaa toimintaamme sinua kuunnellen. Aloitimme maaliskuussa soittokierroksen, jotta meille muodostuisi kuva ajatuksistasi tilanteeseen liittyen ja pystyisimme palvelemaan sekä tuottamaan tietoa toiveisiin pohjautuvalla tavalla.

Sydäntämme lähellä on jatkuva jäsenpalvelujen ja -kokemuksen kehittäminen. Lähetämme huhti-toukokuun aikana sinulle kutsun verkossa tehtävään tutkimukseen, jossa kartoitamme näkemyksiäsi. Olisi hienoa, jos ehtisit vastata kyselyyn. Näin osaisimme kehittää toimintaamme oikeaan suuntaan koko yhteisömme hyväksi!

Haluamme liittona olla vahvasti läsnä arjessasi. Siksi olemme lisänneet tiedottamista ja pidämme yhteyttä entistä enemmän.

Valtuustovaalit Kevään valtuustovaalit toteutetaan tilanne huomioiden. Tarvitsemme jatkossakin päättäjät yhteisöllemme. Kannustamme sinua antamaan sähköisen äänesi vaaleissa. Siten voit vaikuttaa hienon yhteisömme tulevaisuuden suuntaan!

Vaikka fyysistä etäisyyttä on nyt pidettävä, muistetaan olla toisillemme läsnä.

Sari Niemi Toiminnanjohtaja

Tradenomi 3

1/20

10

18

28

Tradenomilehti löytyy myös verkosta! tradenomi.fi

32

03

Pääkirjoitus

05

Numerot Tradenomien keskiansiot nousivat keskimäärin kolme prosenttia.

06

Uutiset

10

Teema Alaistaidoista on hyötyä.

16

Profiili Katariina Petäjäniemeä kiehtoo kansainvälisyys.

18

Ilmiö Yrittäjyys on elämäntapa Tanja Vähäsarjalle.

22

Ajassa TES-neuvottelut päätöksessä.

24

Neljä faktaa Videohakemusta peliin.

25

PJ Yleiskorotukset osa palkankorotuksia.

26

Pykälä Työpaikkakiusaamiseen on puututtava.

28

Opiskelijat Tsekkaa opiskelijoiden uusi hallitus.

32

Edut & palvelut Monia apuja jäsenille uran eri vaiheisiin.

34

Kahvinurkka Olet luova!

35

Valtuustovaalit 2020 Kuka on sinun ehdokkaasi?

JULKAISIJA Tradenomiliitto TRAL, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 020 155 8800, f. 020 155 8809, toimisto@tradenomi.fi, www.tradenomi.fi PÄÄTOIMITTAJA Anu Väätäjä, p. 020 155 8802, anu.vaataja@tradenomi.fi TOIMITUS Otavamedia Oy ASIAKASVASTAAVA TUOTTAJA Henna Tanskanen, p. 045 120 4801, henna.tanskanen@otava.fi MEDIAMYYNTI Kari Salko, p. 0400 604 133, kari@karisalko.com PAINO PunaMusta Oy TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET toimisto@tradenomi.fi

Lehti postitetaan Tradenomien jäsenille ja sidosryhmille. Tilaushinta 30 euroa/vuosi. Tradenomi ilmestyy 4 kertaa vuonna 2020. Seuraava lehti ilmestyy kesäkuussa 2020.

Painos 26 000 kpl. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti. 18. vuosikerta. ISSN 1457-3792

4 Tradenomi

Positiivinen palkkakehitys jatkui Tradenomien ansiot kasvoivat keskimäärin kolme prosenttia verrattuna aiempaan vuoteen. Tiedot käyvät ilmi Tradenomien vuotuisesta jäsentutkimuksesta. Tutkimus on luettavissa verkkosivuilla.

KO O N N U T Anne Penttilä

3 893 € 51 KUUKAUSIPALKKA

KOKOAIKAISIA TULOSPALKKAUKSEN PIIRISSÄ

Miehiä

Kuukausipalkan keskiarvo

3 591 € 4 440 € Kuukausipalkan keskiarvo, naiset

Kuukausipalkan keskiarvo, miehet

6 047€ Kuukausipalkan keskiarvo, ylin johto

6 302 € 4 730 €

Kuukausipalkan keskiarvo, johto

Kuukausipalkan keskiarvo, ylempi keskijohto

4 215 € 4 639 € Kuukausipalkan keskiarvo, alempi keskijohto

Kuukausipalkan keskiarvo, erittäin vaativat asiantuntijatehtävät

%

39 % Naisia

TULOSPALKKION EDELLISVUODEN AIKANA SAANEET

74 % Miehistä

70 % Naisista

PALKKA-AVOIMUUTTA KANNATTAISI

60 % Kaikista vastanneista

3 621 € 2 857 € 30 % 82 %

Kuukausipalkan keskiarvo, vaativat asiantuntijatehtävät

Kuukausipalkan keskiarvo, toimihenkilö

yli 55-vuotiaista

alle 26-vuotiaista

Lähde: Tradenomien jäsentutkimus 2019.

Tradenomi 5

Työmarkkinajärjestöjen esitys työllisyyden turvaamiseksi

K

Tradenomien ansiokehitys jatkui positiivisena

T

RADENOMIEN positiivinen

palkkakehitys jatkuu edelleen. Ansiot kasvoivat tradenomikunnalla keskimäärin kolme prosenttia verrattuna aiempaan vuoteen. Keskipalkka on nyt 3 893 euroa kuukaudessa. Tiedot käyvät ilmi Tradenomien vuotuisesta jäsentutkimuksesta.

Positiivisesta ansiokehityksestä huolimatta sukupuolten välinen palkkaero kasvoi verrattuna edelliseen vuoteen.

Miestradenomien keskipalkka on jopa 849 euroa kuukaudessa korkeampi kuin naisten, kun edellisenä vuonna ero oli noin 630 euroa.

Palkkaeroja voidaan tasoittaa muun muassa palkka-avoimuudella. Asiantuntijatyötä tekevistä tradenomeista lähes

849 € 6 Tradenomi

60 prosenttia on valmis kertomaan palkkansa avoimesti. Palkka-avoimuutta kannattavat ikäryhmittäin eniten alle 26-vuotiaat (82 %), kun yli 55-vuotiaista palkkansa kollegoilleen kertoisi noin 30 prosenttia.

Vuotuisen jäsentutkimuksemme tiedonkeruu toteutettiin lokakuussa 2019. Palkkakehityksen lisäksi tutkimuksessa kartoitetaan työoloja, osaamisen kehittämistä eri toimialoilla sekä muita työelämäkysymyksiä.

Tutkimuksemme on luettavissa kokonaisuudessaan verkkosivuillamme.

Lisäksi täysjäsenemme saavat tutkimuksen tämän lehden liitteenä. à TRADENOMI.FI

à Miestradenomien

keskipalkka on jopa 849 euroa kuukaudessa korkeampi kuin naisten. Edellisenä vuonna ero oli noin 630 euroa.

ORONAVIRUKSEN seurauksena

Suomen talous on tilanteessa, jossa yritystoiminnan edellytykset ovat heikentyneet sekä työllisyys ja ihmisten toimeentulo vaarantuneet.

Sen vuoksi työmarkkinajärjestöt laativat maan hallitukselle esityksen määräaikaisista toimista, joilla tilannetta voidaan helpottaa.

Esitetyt toimenpiteet sisältävät muun muassa työnantajan eläkemaksujen alentamista 910 miljoonalla eurolla, joustoja työlainsäädäntöön yksityisen sektorin osalta muun muassa yt-lain vähimmäisneuvotteluaikojen osalta, koeaikapurun laajentamista, takaisinottovelvoitteen parantamista, mutta myös työttömyysturvan parantamista. à AKAVA.FI

Lisää ajankohtaisia asioita: tradenomi.fi

90 %

à 90 prosenttia näkee ei-tutkintoon johtavasta koulutuksesta tulevan entistä suurempi osa ammattikorkeakoulujen toimintaa.

Koronaviruksen vaikutus työelämässä

V

ALLITSEVA tilanne

on herättänyt paljon kysymyksiä koronaviruksen vaikutuksista työ- ja virkasuhteisiin. Olemme koonneet kattavan tietopaketin sivuillemme niistä kysymyksistä, joita meiltä eniten on aiheesta kysytty.

Löydät vastauksia muun muassa lomautuksiin, yt-menettelyihin, etätöihin sekä karanteeniin liittyen. à TRADENOMI.FI

Kuva tulevaisuudesta jakautunut kahtia AMK-rintamalla

A

MK-BAROMETRI selvitti

odotuksia oman ammattikorkeakoulun talouden, henkilöstön määrän ja yleisen kehityksen suhteen vuoteen 2023 saakka. Tulosten perusteella kuva tulevaisuudesta on kahtia jakautunut; puolet eivät odota tilanteen muuttuvan olennaisesti nykyisestä, osa odottaa tilanteen paranevan tällä vaalikaudella. Amk:t ovat erilaisissa tilanteissa, mikä näkyy erityisesti vuonna 2021 voimaan tulevan uuden rahoitusmalliin liittyviin arvioihin.

Vastaajat epäilevät korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 määrälisten tavoitteiden saavuttamista. Erityisen epärealistisena pidetään TKI-investointien kasvua neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Puolet

vastaajista piti epärealistisena tavoitetta, jossa puolet 25–34-vuotiaista suorittaisi korkeakoulututkinnon vuonna 2030.

Vastaajista 90 prosenttia näkee ei-tutkintoon johtavasta koulutuksesta tulevan entistä suurempi osa ammattikorkeakoulujen toimintaa ja avoimen amk-opetuksen lisääntyvän jatkuvan oppimisen puitteissa.

Vuoden 2019 lopulla kerättyyn barometriin vastasi 60 ammattikorkeakoulujen ylimpään johtoon kuuluvaa henkilöä. Mukana oli rehtoreita sekä koulutuksesta, taloudesta ja TKI-toiminnasta vastaavia johtajia. Tiedonkeruun toteutti Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus.

Jäsentapahtumat peruttu huhtikuun loppuun

à AREN E.FI

à TRADENOMI.FI

H

ALUAMME taata

jäsenillemme turvalliset tilaisuudet jatkossakin, ja koronaviruksen vuoksi jäsentapahtumamme on peruttu huhtikuun loppuun saakka. Suunnitellut webinaarit toteutetaan, ja osa tapahtumista siirretään verkkototeutuksiksi. Seuraamme tilannetta aktiivisesti ja loppukevään tapahtumien toteuttamista tarkastellaan myöhemmin.

Sivujemme tapahtumakalenterista löydät lisätietoa ja muun muassa urapalvelujemme videokirjaston tarjonta on jatkuvasti käytettävissäsi.

Tradenomi 7

Uusi Silta-palvelumme avoinna kaikille tradenomeille

P

olosuhteiden vuoksi haluamme tarjota kaikille tradenomeille tukea ja turvaa epävarmana aikana. Avasimme maaliskuussa uuden Silta-palvelun, joka on avoinna toukokuun loppuun saakka veloituksetta niille tradenomeille, jotka eivät vielä ole jäseniämme.

Kokeilujaksolla voi tutustua paremmin palvelutarjontaamme, jotta mahdollisimman moni tradenomi saisi tarvittavaa apua työmarkkinatilanteen heikennyttyä koronaviruksen vuoksi.

OIKKEUKSELLISTEN

à TRADENOMI LI FE.FI

Tradenomit odottavat Akavan puheenjohtajalta uudistamiskykyä

A

KAVAN liittokokous

lähestyy toukokuussa, jossa keskusjärjestölle valitaan uusi puheenjohtaja. Tradenomien hallitus käsitteli tilannetta kokouksessaan 27.2.

– Meille on tärkeää, että näin keskeiseen tehtävään valitaan henkilö, jolla on motivaatiota, osaamista ja halua tehdä työtä kaikkien akavalaisten eteen, puheenjohtaja Veli-Matti Peltola sanoo.

– Arvojamme ovat muun muassa edelläkävijyys ja luotettavuus, joiden 8 Tradenomi

noudattamista edellytämme myös keskusjärjestömme puheenjohtajalta.

– Keskusjärjestön tehtävät ovat muutoksessa ja tulevan puheenjohtajan on kyettävä löytämään uusi, luonteva rooli suhteessa liittoihin sekä neuvottelujärjestöihimme yhdessä koko Akava-yhteisön kanssa. Nykyinen roolitus ei ole kestävällä pohjalla, Peltola huomauttaa.

– Lisäksi odotamme hänen ajavan vahvasti meille tärkeitä asioita, kuten työelämän tasa-arvoon ja ammattikorkeakoulujen

kehittämiseen liittyviä kysymyksiä.

– Tunnistamme edellä kuvattua potentiaalia runsaasti toimintaympäristössämme puheenjohtajan tehtävää ajatellen, mutta toistaiseksi haluamme pitää valinnan osalta kaikki vaihtoehdot avoinna, jotta löydämme siihen parhaan mahdollisen osaajan, Peltola summaa.

Nykyinen puheenjohtaja on ilmoittanut halukkuudestaan jatkaa tehtävässä, eikä toistaiseksi muita kandidaatteja ole julkisesti ilmoittautunut mukaan vaaliin.

Lisää ajankohtaisia asioita: tradenomi.fi

Lapsiperheiden joustot lisääntyneet 2010-luvulla

V

ÄESTÖLIITON perhebarometri

kertoo, että työn ja perheen yhdistäminen onnistuu Suomessa.

Vaikka se on haastavaa, suurin osa vanhemmista kokee onnistuvansa siinä. Tässä auttavat työnantajan tarjoamat joustomahdollisuudet 2010luvulla.

Vaikka yhteensovittaminen onnistuu, niin koulutus jakaa vanhempia.

Korkeammin koulutetut perheellistyvät nykyisin muita koulutusluokkia useammin, ja heillä on parhaat mahdollisuudet vaikuttaa työhönsä. à VAESTOLI ITTO.FI

Koronaviruksen vaikutus työsuhteisiin

P

yltynyt koronavirus vaikuttaa myös Suomessa työntekijöiden arkeen ja työskentelyyn. Koronavirusepidemiasta huolimatta työnantajan ja työntekijän työsopimuksen mukaiset velvollisuudet säilyvät lähtökohtaisesti ennallaan Olemme koonneet sivuillemme laajan tietopaketin, jossa on ohjeita muun muassa lomautuksiin, ANDEMIAKSI

työttömyysturvaan, etätöihin, sairauslomiin, karanteeniin ja vuosilomiin liittyen. Lisäksi löydät sivuiltamme vinkkejä etätyön onnistumiseen ja työhyvinvoinnin ylläpitoon.

Lisäksi lehden Pykälä-palsta kertoo, miten toimia lomautustilanteissa. Katso lisää sivulta 26. à TRADENOMI.FI

Jäsenmaksualennusten myöntämistä nopeutetaan

M

IKÄLI sinut

irtisanotaan tai lomautetaan 16.3.–31.5. välisenä aikana, myönnämme hakemuksesta –50 % jäsenmaksualennuksen heti palkattoman jakson alusta alkaen kolmeksi kuukaudeksi.

Normaalisti alennus edellyttää kolmen kuukauden palkatonta jaksoa ennen sen myöntämistä. Jäsenmaksualennusta haetaan asiointipalvelussamme. à TRADENOMI.FI/JASENMAKSUALEN NUS

Kiitos lukijatutkimukseemme osallistuneille

U

UDISTAMME kuluvana

vuonna Tradenomi-lehteä, ja siihen liittyen toteutimme alkuvuodesta lukijatutkimuksen, josta kerroimme sähköisissä kanavissamme.

Tutkimuksessa kysyimme mielipiteitä muun muassa lehden sisällöstä, visuaalisesta ilmeestä sekä lukutottumuksista.

Yhteystietonsa jättäneiden kesken arvoimme kaksi vapaavalintaista lehden vuosikertaa Otavamedian valikoimasta. Voittajat arvottiin maaliskuussa, ja heille on ilmoitettu henkilökohtaisesti palkinnoista.

Kiitos kaikille vastaajille!

Tradenomi 9

Hyvä alainen osaa kommunikoida Alaistaidot koostuvat vuorovaikutuksesta, hyvästä itsetuntemuksesta sekä sitoutumisesta. Lisäksi tulee ymmärtää oma vastuunsa ja roolinsa organisaatiossa.

TEKSTI Kirsi Ristaniemi KUVAT iStock

A

laistaidot eivät liity asiantuntijan substanssiosaamiseen, vaan niissä korostuvat esimerkiksi vuorovaikutustaidot. On tärkeää osata ilmaista mielipiteitään ja tuoda luovia ratkaisuja esiin eri sidosryhmille esimerkiksi asiakkaille, työkavereille ja johtoryhmälle.

Työyhteisöissä ja erilaisissa asiantuntijaverkostoissa toimiminen perustuu aina vuorovaikutukseen. Työyhteisön toiminta on nykyään pitkälti erilaisten viestien, tietojen ja näkemysten lähettämistä sekä niihin vastaamista.

Pärjätäkseen nykypäivän työelämässä asiantuntijan on ymmärrettävä ryhmässä toimimisen pelisääntöjä ja osata viestiä rakentavasti sekä saada myös oma viestinsä kuuluviin.

On myös tärkeää osata antaa ja vastaanottaa palautetta.

– Asiantuntijat saattavat olla oikeinkin hyviä substanssiosaamisessaan, mutta toiminta- ja vuorovaikutustavoissa saattaa olla haasteita ja niitä on vaikea kehittää, jos ei pysty vastaanottamaan palautetta, kertoo Business Finlandin henkilöstöjohtaja Laura Ylä-Sulkava.

Omien ajatusten sanoittamista Vuorovaikutus on keskeisimpiä työelämätaitoja. Se on kykyä kuunnella ja olla läsnä. Se on myös uskallusta sanoa omat

10 Tradenomi

– Itsereflektointi on tärkeä osa alaistaitoja ja yksi tärkemmistä työelämätaidoista, sanoo Laura Ylä-Sulkava.

Tradenomi 11

Alaistaitojen kivijalkana on ammatillinen osaaminen, motivoituminen, luottamus sekä organisaatioon sitoutuminen. ajatukset ääneen rehellisesti ja toisia arvos­ taen sekä tilannetajua, jonka avulla pystyy kommunikoimaan hyvin muille.

Hyvin hoidetut vuorovaikutustilanteet auttavat yksittäistä asiantuntijaa vaikutta­ maan asioihin ja ajamaan tärkeäksi katso­ miaan asioita eteenpäin. Vuorovaikutustaidot ovat ratkaisevassa asemassa muun muassa yhteisen ryhmähengen luomisessa.

On tärkeää tuntea oma itsensä Vuorovaikutustaitojen lisäksi myös itsetunte­ mus on tärkeä osa alaistaitoja ja sen kehittä­ miseen kannattaa nähdä vaivaa.

– Itsereflektiokyky on tärkeä osa alaistai­ toja ja yksi tärkeimmistä työelämätaidoista.

On hyvä ymmärtää, miten oma toimintatapa ja käyttäytyminen vaikuttaa muihin ihmisiin, sanoo Ylä­Sulkava.

Lisäksi tulee osata toimia organisaation arvojen ja edun mukaisesti sekä noudattaa annettuja ohjeita.

Alaistaitojen kivijalkana onkin ammatilli­ nen osaaminen, motivoituminen, luottamus sekä organisaatioon sitoutuminen.

Oma rooli organisaatiossa Alaistaitojen kehittämisessä vastuu on aina asiantuntijalla itsellään. Hänen tulee olla aktiivinen ja ymmärtää oma vastuunsa ja roolinsa organisaatiossa. Tietoa tulee etsiä itse aktiivisesti, eikä odottaa, että se tulee annettuna. Vastuu viestinnästä ja tiedonku­ lusta ei ole pelkästään viestintä­ ja HR­osas­ toilla ja esimiehillä, vaan vastuu on myös kaikilla työntekijöillä.

Asiantuntijan on hyvä ymmärtää, miten oma rooli linkittyy organisaation isompaan 12 Tradenomi

tavoitteeseen ja mitä voi itse tehdä tavoitteen saavuttamiseksi. Toki myös esimiehen tulee tässä auttaa. Johdon vastuulla on kertoa työntekijöille, mitkä ovat liiketoiminnan ja sitä kautta tekemisen tavoitteet ja miksi nämä on valittu keskiöön.

– Alaisen tulisi valjastaa oma energiansa ja tekeminen auttamaan yritystä saavutta­ maan tavoitteensa, Ylä­Sulkava kiteyttää.

Kahden kauppa Hyvät alaistaidot ovat myös luottamusta johtoon ja muihin kollegoihin. Hyvässä esi­ mies­ ja alaissuhteessa yhteistyö ja kommu­ nikointi toimii ja molemmat näkevät vaivaa tämän eteen.

– Ei riitä, että pelkästään esimiehiä val­ mennetaan tappiin asti. Se on yhteistyösuhde ja kahden kauppa, Ylä­Sulkava muistuttaa.

Gallup Mitä mieltä henkilöstöasiantuntija, tradenomi (YAMK) Anna Ala-Tuori Hämeen ammattikorkeakoulusta on alaistaidoista?

Mitä alaistaidot mielestäsi ovat?

Työntekijän kykyä vastata siitä, että tekee oman osansa, niin että työyhteisössä on hyvä olla. Taitoa mennä asetettuja tavoitteita kohti itsenäisesti. Uskallusta myös pyytää apua, kun sitä tarvitsee.

Miten alaistaitoja voi kehittää?

Taitoja voi kehittää päivittäisessä työssä oppimalla sekä vuosittaisessa kehityskeskustelussa, jossa käydään läpi henkilökohtaiset tavoitteet, jotka pohjautuvat yrityksen strategiaan. Luen lisäksi paljon aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, muun muassa itsetuntemukseen ja vuorovaikutukseen liittyen. Mielestäni on erittäin tärkeää tuntea itsensä, jotta tietää, millainen työntekijänä on. Lisäksi tulee tuntea työyhteisönsä. Näihin ovat auttaneet muun muassa tiimissämme tehdyt Thomas-analyysit (työskentelytyylin arviointimenetelmä), jotka kävimme yhdessä läpi.

Tästä aukesi hedelmällisiä keskusteluja työyhteisössä sekä ymmärrystä itseään, työkaveria ja myös esihenkilöä kohtaan.

Miten alaistaidoista hyötyy?

Osaan toimia erilaisissa tilanteissa ja ryhmissä paremmin. Hyvät alaistaidot helpottavat päivittäistä työtä, kun ymmärtää kokonaisuuden ja oman työn merkityksen organisaatiossa. Koen, että alaistaitojen merkityksen ymmärtäminen on myös valttikortti rekrytointimarkkinoilla, jos rekrytoiva organisaatio sen tunnistaa.

Mitkä ovat tärkeimmät alaistaidot?

Esimiehen ja alaisen yhteistyö vaikuttaa koko työyhteisön ilmapiiriin ja luo parhaimmillaan turvallisuutta sekä rauhallisuutta ja auttaa täten kaikkia työyhteisön jäseniä voimaan työssä paremmin.

Hyvä esimies- ja alaissuhde pohjautuu ennen kaikkea avoimeen kommunikointiin.

Vaikeistakin asioista tulee keskustella rakentavasti.

Oman työn suunnittelun osaaminen, varsinkin asiantuntijatyötä tekevänä pitää osata asettaa myös rajoja ja tätä kautta oman rajallisuuden hyväksyminen. Lisäksi vuorovaikutustaidot sekä muiden huomioon ottaminen, erilaisuuden ja erilaisten työskentelytapojen huomioiminen.

Millainen on hyvä alainen?

Vastuullinen, omat rajat tunteva, keskusteleva ja kuunteleva, luottamuksen arvoinen.

Tradenomi 13

TOP10

Alaistaidot osana ammattitaitoa Ole aktiivinen ja ymmärrä oma vastuusi ja roolisi.

Toimi oma-aloitteisesti.

Ole empaattinen ja ota muut huomioon.

Pyydä rohkeasti apua, kun sitä tarvitset.

Ole avoin palautteelle.

Kysy – älä oleta.

Kommunikoi selkeästi.

Ole läsnä ja kuuntele.

Ole luottamuksen arvoinen ja luota myös itse.

Ole myönteinen ja pyri sietämään muutosta.

Liitto tarjoaa uravalmennusta sekä työsuhdeneuvontaa TRADENOMILIITTO TRAL tarjoaa jäsenilleen henkilökoh-

taista, virtuaalista uravalmennusta ja sparrausapua muun muassa alaistaitojen kehittämiseksi. Valmennusten aiheena voi olla vaikka oman osaamisen tunnistaminen tai seuraavan ura-askeleen miettiminen.

Liitolla on myös erilaisia ura-aiheisia koulutuksia sekä videokirjasto, jota kautta voi katsoa monia työelämään, työhyvinvointiin ja urasuunnitteluun liittyviä tallenteita.

Työsuhteen juridisissa asioissa saa apua henkilöstöedustajilta (luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut) sekä myös liiton lakipalveluista, työsuhdeneuvonnasta.

Liiton lakimiehet neuvovat jäseniä työ- ja virkasuhteisiin liittyvissä juridisissa kysymyksissä.

Tradenomiliitto järjestää myös yhdessä alue- ja alakohtaisten yhdistysten kanssa runsaan määrän erilaisia koulutuksia, webinaareja ja vapaa-ajan tapahtumia.

Koulutuksissa pureudutaan ajankohtaisiin aiheisiin esimerkiksi viestinnän, IT:n, markkinoinnin, esimiestyön, yrittäjyyden ja työhyvinvoinnin alueilta.

14 Tradenomi

Tradenomikoulutus antaa valmiuksia alaistaitoihin

T

radenomikoulutus antaa hyvät eväät työelämätaitoihin ja tutkinnon perusajatuksena on yhdistää työelämä ja opiskelijat. Opiskelijat oppivat niitä taitoja, joita työelämässä tarvitaan ja alaistaito korostuu nykypäivän työelämävaateissa.

– Työelämässä on nykyään vahvasti läsnä yhtäältä itseohjautuvuuden ja toisaalta yhteistyötaitojen vaade ja näihin liittyviä taitoja tarvitaan entistä enemmän. Pyrimme tarjoamaan opiskelijoille tutkinnon aikana kykyjä ja valmiuksia kantaa omaa vastuuta itsenäisesti ja toisaalta toimia yhteistyössä osana tiimiä, kertoo Laurea-ammattikorkeakoulun kehittämispäällikkö Ilkka Kurkela.

Laurean tradenomitutkinnossa tehdään tiivistä yhteistyötä yritysten ja organisaatioiden kanssa, ja opiskelussa korostuu projektimaisuus ja vastuiden vuorottelu. Joku on vuorollansa projektipäällikkö, yksi on sihteeri ja yksi pitää yhteyttä toimeksiantajaan eli asiakkaaseen, kunnes osat taas vaihtuvat.

– Yhteisissä projekteissa opitaan toisen huomioimista ja empatiakykyä, jotka ovat tärkeitä työelämätaitoja substanssiosaamisen lisäksi, Kurkela sanoo.

Alaistaidot kuuluvat yhtenä osana Laurea-ammattikorkeakoulun

uraopintokokonaisuuteen, jonka tukirankana ovat työelämätaidot.

Lisäksi johtamisen opinnoissa syvennytään aiheeseen.

Jokaiseen tradenomitutkintoon kuuluu myös työharjoittelu, jonka aikana pääsee harjoittelemaan alaistaitoja ja tiimin jäsenenä toimimista käytännössä.

Vuorovaikutustaitoja, muita viestinnällisiä taitoja ja projektiosaamista tarvitaan koko ajan enemmän työelämässä ja nämä taidot nousevat esiin myös tradenomitutkinnon perusopinnoissa.

– Teemme tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa ja pyrimme tarjoamaan opiskelijoille niitä taitoja, joita työelämässä tarvitaan. Olemme ylpeitä opiskelijoistamme: yli 95 prosenttia Laureasta valmistuneista on töissä vuosi valmistumisen jälkeen, Kurkela kertoo innoissaan.

– Teemme tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa ja pyrimme tarjoamaan opiskelijoille niitä taitoja, joita työelämässä tarvitaan, Ilkka Kurkela sanoo.

ILMOITUS

Varaudu elämään, hanki henkivakuutus Elämässä voi sattua ja tapahtua kurjiakin juttuja, vaikka nyt pyyhkii hyvin. Juuri siksi espoolaiset Tiina ja Hannu Stark ovat ottaneet henkivakuutuksen. Jo pelkkä ajatus taloudellisesta turvasta tuo mielenrauhaa ja vapauttaa elämään Felix-vauvan kanssa.

Tiina ja Hannu Stark eivät aikailleet yhteisen elämän ja perheen perustamisen kanssa. Jo vuoden päästä seurustelun aloittamisesta he menivät naimisiin, ja sitä ennen he ostivat asunnon. Nyt avioliittoa on takana viisi vuotta. ”Meillä molemmilla on aika perinteiset arvot, ja kun se oikea tuli kohdalle, päätimme vakiintua. Yhteiselle asunnolle oli tarvetta siksikin, että olimme asuneet kahdella paikkakunnalla”, Tiina kertoo.

Yhteiset valinnat toivat mukanaan halun huolehtia omasta rakkaasta, ja Starkit ottivat parihenkivakuutuksen osana tavallista taloudenhoitoaan. Taloudenhoitoon kuuluvat myös muut tavalliset turvat: koti-, auto-, mökki- ja matkavakuutukset. ”Halusimme mielenrauhaa sen varalle, että jos elämässä sattuu jotakin ikävää, niin toinen voi jatkaa samanlaista elämää kuin meillä nykyisin on. Toiselle ei tule velkataakkaa, eikä hänen ole pakko muuttaa pois tästä asunnosta”, Hannu perustelee.

Pariturvaa muutamassa minuutissa Kun henkivakuutus tuli ajankohtaiseksi, Starkit suuntasivat nettiin.

Oli iloinen yllätys, kuinka helppoa pariturvan hankkiminen on. ”Tietojen täyttämiseen meni vaivaiset pari minuuttia, ja vakuutus saatiin heti voimaan”, Tiina kertoi.

Pariskunta hoiti asian työpäivän jälkeen kotona. Sitä ennen he kirkastivat itselleen vakuutusmäärän, sillä edunsaaja oli jo päätetty.

Se oli luonnollisesti oma aviopuoliso, jonka kanssa oli yhteistä omaisuutta ja haave perheen perustamisesta.

Vakuutusmäärä on se rahallinen korvaus, jonka toinen saa, jos toinen menehtyy. Starkit ynnäsivät siihen mukaan asuntovelan ja molempien vuosiansiot tasavertaisesti.

”Meidän vuosiansiomme ovat suurin piirtein samalla tasolla, mikä teki vakuutusmäärän määrittämisestä helpompaa, ja vakuutusmaksu jakautuu tasan meidän kesken. Jos tilanne olisi se, että toinen vanhemmista on pääasiallinen elannon tuoja, olisi tärkeää vakuuttaa hänet”, Hannu pohtii.

Se tuli yllätyksenä, että Starkit saivat alennusta vakuutusmaksusta, joka täysimääräisenäkin tuntui edulliselta. ”Kun mietin henkivakuutusmaksua, voin sanoa, että molempien vanhempien vakuuttaminen on edullista. Se on pieni summa mielenrauhasta”, Hannu sanoo.

Henkivakuutusmaksun alennus tuli siitä, että Tiina kuuluu Kalevan ja Ifin yhteistyöliittoon. Vakuutussummasta leikkautui liiton vuosimaksun suuruinen siivu.

Ennakoi, saat mielenrauhaa Starkien elämä siirtyi tälle uudelle vaihteelle joulukuussa 2018, kun perheen ”joulukäärö” putkahti maailmaan kuukauden etuajassa.

Heti, kun tilanne oli tasaantunut, Starkit pitivät jo perinteeksi muodostuneen vakuutus- ja taloustuokionsa – olihan kuviossa uusi muuttuja, lapsi. Vakuutus- ja talousasioita sekä suurempia hankintoja pohditaan Starkeilla noin puolen vuoden välein.

Starkit kävivät läpi myös henkivakuutuksensa vakuutusmäärän, mutta pitivät sen ennallaan. ”Mahdolliset ikävät asiat tuntuvat usein kaukaisilta, mutta koskaan ei voi tietää, mitä elämässä tapahtuu. Siksi on parempi järjestää perusasiat kuntoon, niin voi elää arkea huoletta”, Tiina kokee.

Tradenomien jäsenenä sekä sinä että puolisosi saatte Primus-henkivakuutuksen markkinoiden parhaaseen hintaan.

Laske vakuutuksesi hinta if.fi/henkivakuutus

Työ valitsi tekijänsä Katariina Petäjäniemestä olisi voinut tulla ilmailuinsinööri. Ihmiset ja asiakaspalvelutyö veivät kuitenkin mukanaan tradenomikoulutukseen ja kansainväliselle työuralle.

TEKSTI Anne Penttilä KUVA Roope Permanto

Y

läasteikäinen Katariina Petäjäniemi työskenteli asiakaspalvelu­ tehtävissä Ylläksellä, kotikunnas­ saan Kolarissa. Jo silloin hän huo­ masi pitävänsä työstä, jossa saa olla tekemi­ sissä ulkomaalaisten kanssa.

Lukion jälkeen Petäjäniemi piti välivuoden, haki avaruus­ ja ilmailutekniikan insinööri­ opintoihin ja pääsikin, mutta valinta ei sitten­ kään tuntunut omalta.

– Kiinnostuin, kun huomasin, että Rova­ niemen ammattikorkeakoulussa oli mahdollista valita tradenomikoulutus kansainvälisellä suuntauksella.

Oma ala löytyi opiskeluaikana Petäjäniemi työskenteli paljon tradenomi­ opintojen aikana, asiakaspalvelutehtävissä, kuinkas muuten. Opintojen venymisestä huolimatta hän kokee, että työskentelystä oli tulevalle uralle hyötyä.

Opiskeluaikana Petäjäniemi toimi ulkomaa­ laisten vaihto­opiskelijoiden tutorina ja kävi myös itse vaihdossa USA:ssa.

– Minusta tuli varmaan niin tuttu naama kv­toimiston tyypeille, että he pyysivät minua sinne sijaiseksi. Pyöritinkin kolme ja puoli vuotta Erasmus­opiskelijavaihtoja silloisessa RAMK:ssa.

Vuonna 2008 Petäjäniemi muutti Helsinkiin.

Hän toimi aluksi assistenttina Koneen globaali­ viestinnässä ja siirtyi sitten sihteeriksi opetus­ ministeriöön yleissivistävän koulutuksen osastolle.

16 Tradenomi

Ensimmäinen lapsikin syntyi, mutta suunni­ teltu vanhempainvapaa lyhenikin yllättäen, kun Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO haki työntekijää vuonna 2010.

– CIMO oli juuri se instanssi, joka antoi rahoitusta kouluille Erasmus­toimintaa varten, ja olin työskennellyt heidän kanssaan paljon.

Mietin, että tuonne olisi hienoa päästä töihin.

Kansainvälisyyttä yleissivistävään koulutukseen Kolme vuotta sitten CIMO ja Opetushallitus yhdistyivät. Komission edellisellä seitsenvuo­ tisella ohjelmakaudella 2007–2013 ohjelman nimi oli Elinikäinen oppiminen.

– Työskentelin opettajien täydennyskoulu­ tuksen parissa, ja lähetimme myös suomalaisia opettajaopiskelijoita apulaisopettajiksi Eurooppaan.

Tänä vuonna päättyvällä Erasmus+­ohjel­ makaudella 2014–2020 hän on työskennellyt koulujen kumppanuushankkeiden parissa sekä järjestänyt eurooppalaisia opintovierailuja ja seminaareja yhteistyössä muiden Erasmus+­

ohjelman kansallisten toimistojen kanssa.

Petäjäniemi on mielissään siitä, että ohjel­ man yleissivistävään koulutukseen ja varhais­ kasvatukseen kohdennettu budjetti on kasvanut, ja ensi kaudelle ohjelman budjetti tuplaantuu.

– Uuden ohjelmakauden painopisteenä ovat yhdenvertaisuus, inkluusio ja kestävä kehitys.

Kasvava rahoitus tarkoittaa enemmän koulu­ tuksen kehityshankkeita ja tapahtumia tärkei­ den aiheiden ympärille.

– Osallistujat ovat peruskoulun ja lukion opettajia ja päiväkodeissa varhaiskasvatuksen parissa työskenteleviä. Tarjoamme heille tukea, jotta he löytävät rahoituksen pariin ja autamme hakemiseen liittyvissä kysymyksissä.

Petäjäniemi aikoo toteuttaa itsekin elin­ ikäistä oppimista ja hakee ylempään ammatti­ korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kevään yhteishaussa. Vapaa­ajan aktiviteeteista huolehtivat 6­ ja 11­vuotiaat lapset.

– Kuntoani hoidan pyöräilemällä työmatkat ympäri vuoden kelistä riippumatta, käyn kunto­ salilla ja samalla kuuntelen naisten elämänker­ toja äänikirjoina.

Petäjäniemi toteuttaa elinikäistä oppimista ja hakee ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin.

Monet opettajat ja varsinkaan päivä­ kodeissa työskentelevät eivät tiedä, että he olisivat rahoituskelpoisia Erasmus+­ ohjelman kansainvälisiin koulutuksiin.

Katariina Petäjäniemi auttaa hakemiseen liittyvissä kysymyksissä.

Katariina Petäjäniemen virstanpylväät Työ ulkomaisten opiskelijoihin kanssa tradenomi­ opintojen aikana RAMK:ssa näytti oman vahvuus­ alueen: kanssakäyminen vuorovaikutustilanteissa.

Opiskelijavaihdolla USA:ssa oli suuri merkitys eng­ lanninkieliseen kommunikaatioon.

Töihin Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön kes­ kus CIMOon.

Tradenomi 17

18 Tradenomi

Viihdealan tekijä etsii aina uutta Tanja Vähäsarjalle yrittäjyys on elämäntapa, joka takaa aamu-unet puoleen päivään ja monipuolisia töitä hyväntuulisten ihmisten seurassa.

TEKSTI Katja Alaja KUVA Taina Renkola

T

anja Vähäsarja ryhtyi yrittäjäksi vähän vahingossa.

Kaikki alkoi, kun laulua ikänsä harrastanut Vähäsarja alkoi keikkailla bändin kanssa.

– Kukaan iäkkäistä herrasmiehistä ei osannut hoitaa virallisia juttuja, kuten palkanmaksua, ja minä puolestani olin valmistunut tradenomiksi Oulun ammattikorkeakoulusta. Niinpä perustin toiminimen sivutyön asioiden hoitamista varten, Vähäsarja Ohjelmatoimisto Starliniasta sanoo.

Vakituinen työ antoi Vähäsarjalle rohkeutta perustaa yritys. Hän hankki lisäoppia musiikkialan tuottamisesta, ja huomasi joidenkin vuosien päästä, että yrittäjyys kantaa kokopäivätoimisesti. Tämä vuosi on Vähäsarjan kymmenes vuosi yrittäjänä.

Vähäsarjan päivät, illat ja yöt kuluvat ääneen ja mikrofoniin liittyvissä töissä. Joukkoon mahtuu niin omia lauluesityksiä, musiikin tuottamista, pk-yritysten tapahtumien järjestämistä kuin kauppakeskustapahtumien juontotehtäviäkin. Vähäsarja myös yhdistelee luovasti eri asioita, esimerkiksi

yritykselle tuottamassaan tapahtumassa hän saattaa laulaa itse muiden ohjelmanumeroiden lisäksi, juontaa ja roudata äänentoistolaitteet.

Nykyisin ohjelmatoimisto Starlinian liikevaihto on 100 000 euron kieppeillä.

Laajat verkostot ja joustavuus ovat hänen vahvuuksiaan.

– Tätä työtä ei pysty tekemään yksin. Sen lisäksi, että myyn palveluja itse, saan keikkoja ohjelmatoimistoilta ja teen töitä ympäri Suomen. En ole koskaan ollut paikkasidonnainen, Seinäjoella asuva Vähäsarja kertoo.

Bisnes on myös kehittynyt, sillä aluksi Vähäsarja myi vain omia esityksiään. Liikevaihto alkoi kasvaa, kun hän keksi kysyä yrityksiltä, mitä he tarvitsevat ja pääsi kiinni suurempiin palvelukokonaisuuksiin.

Työpäivä alkaa kello 12 Pienyrittäjänä Vähäsarja on osa työ- ja yrityselämän suurinta 2000-luvun trendiä.

Vuosituhannen alussa yksinyrittäjiä oli Tilastokeskuksen mukaan 123 000 ja viime vuonna jo 182 000. Jo yli puolella yksinyrittäjistä on yliopisto- tai ammattikorkeakoulu-

Tradenomi 19

tutkinto, kuten Vähäsarjalla.

Vähäsarja paiskii paljon töitä, koska rakastaa työntekoa. Se menee usein jopa vapaa-ajan edelle.

– Pidän viihdealasta, sillä vapaalla ihmiset ovat iloisia ja onnellisia. Minun elämäntehtävänäni on tuottaa ihmisille iloa ja antaa hengähdystauko arjesta.

Hän pitää yrittäjyydestä myös siksi, että hänen rytminsä on aina ollut ilta- ja yöpainotteinen, mikä menee yksiin viihdeaikataulujen kanssa.

– En ole koskaan tykännyt tehdä mitään aamuisin, joten nukun hyvillä mielin puoleenpäivään iltatilaisuuden jälkeen. Asiakkaille sanon, että pistä viestiä, niin hoidan homman heti iltapäivällä.

Tämäkin haastattelu tehtiin kello 17 ennen tapahtuman alkua.

Yrittäjyyden vähemmän kivastakin 20 Tradenomi

puolesta Vähäsarja kertoo empimättä ja nauraen, kuten koko haastattelun ajan.

– Kyllä se äänentoistolaitteiden roudaaminen se tympein ja raskain homma on. Olen tällainen 156-senttinen ihminen, ihan hattaraa, ja yksi kaiutin painaa sellaiset 30 kiloa.

Pyydän järjestysmiehiä ja muuta henkilökuntaa auttamaan, niin homma sujuu.

Ulkoistamalla mielekkäämpi työ Moni asia tuntuu menneen nappiin Vähäsarjan yrittäjäpolulla, mutta onko jotakin mitä hän tekisi toisin?

– Kyllä, laittaisin paukut peliin paljon aikaisemmin. En antaisi epävarmuuden töiden riittämisestä mietityttää vaan yrittäisin täysillä, Vähäsarja pohtii.

Hän on huomannut, että verkostoista saa apua, jos on ollut vähän hiljaisempi kuukausi. Sitä on vain pitänyt rohkeasti pyytää.

Uskoa tulevaan on, sillä Vähäsarja aikoo keskittyä siihen, minkä osaa parhaiten, ja sanoa hyvästit roudaamiselle. Hän aikoo myös laajentaa toimintaansa ja viedä muusikoille kehittämänsä ”Taito rahaksi”-valmennuksen verkkoon. Toiminimen muuttuessa osakeyhtiöksi Vähäsarja kuuluu jatkossa Tradenomeihin yrittäjäjäsenenä.

– Yrittäjyydestä haaveileville haluan sanoa, että rohkeasti vain tekemään ja puhumaan omista palveluista. Hyvin tehty kantaa.

Apua ja rahaa alkuun Tie yrittäjänä voi alkaa myös suunnitelmallisemmin. Aluksi on hyvä selkiyttää, mikä yrittäjyydessä kiinnostaa, mitä se edellyttää ja miltä oma liiketoiminta voisi näyttää.

Tähän vaiheeseen saa sparrausta eri puolilla maata toimivista uusyrityskeskuksista ja Tradenomeilta.

Neuvoja yrittäjyydestä haaveilevalle Uusyrityskeskuksen oppaat alkavalle yrittäjälle: uusyrityskeskus.fi > tyokalupakki > perustamisopas alkavalle yrittajalle uusyrityskeskus.fi > tyokalupakki > muut yrittajan oppaat Oma Yritys-Suomen työkalut liiketoiminnan suunnitteluun, mm. yrittäjyystesti: oma.yrityssuomi.fi Starttiraha: Yritys-Suomi-puhelinpalvelu, puh. 0295 020 500 (pvm/mpm) ja TEtoimistot https://www.te-palvelut.fi/te/fi/ tyonantajalle/yrittajalle/aloittavan_ yrittajan_palvelut/starttiraha/index.html

Yrittäjyyssparrauksesta lakitietopankkiin

Y

rittäjäksi palkkatyön ohella tai jossakin vaiheessa uraa? Tradenomit tukee yrittäjyydestä kiinnostuneita monipuolisilla palveluilla.

Tradenomit tarjoaa yrittäjyydestä kiinnostuneille jäsenilleen monenlaista konkreettista tukea. Monet palveluista on tehty kumppanien kanssa, ja ne vastaavat tämän päivän tarpeisiin.

– Yrittäjyys on monelle tänä päivänä yksi rooli uralla.

Ihminen voi olla palkansaaja, siirtyä yrittäjäksi ja palata taas palkansaajaksi, tai hän voi tehdä molempia samaan aikaan. Ei tarvitse olla yrittäjä lopun ikää, ura- ja työhyvinvointipalvelujen kehityspäällikkö Pilvi Nybom Tradenomeista taustoittaa.

Nybom lisää, että taustamotivaatio ryhtyä yrittäjäksi voi myös vaihdella paljon. Joku kokee, että se on paras tapa toteuttaa itseään ja oppia uutta, toinen haluaa ulkoistetuksi johtajaksi, kolmas kansainväliseksi kasvuyrittäjäksi ja neljäs jotakin muuta.

Tradenomien jäsenistä peräti 28 prosenttia on kiinnostunut yrittäjyydestä jossakin muodossa.

Haaveiden pallottelua valmentajan kanssa – Hyvin tehty kantaa. Rohkeasti vain tekemään ja puhumaan omista palveluista, Tanja Vähäsarja innostaa yrittäjyydestä haaveilevia.

Seuraavaksi on aika tehdä liiketoimintasuunnitelma ja pohtia rahoitusta, eläkeasioita ja vakuutuksia. Yritys-Suomen, uusyrityskeskuksen ja TE-keskuksen työkaluilla ja ohjeilla tämä onnistuu. Ensimmäisen yrityksen perustava voi saada jopa 700 euron suuruisen starttirahan enintään vuoden ajaksi.

Uusyrityskeskusten, TE-toimistojen ja Tradenomien yrittäjyyskoulutuksista saa lisäosaamista, eikä pidä unohtaa verkostoitumista.

– Itse olen ollut mukana Pirkanmaan Nuorkauppakamarin klubitoiminnassa, jossa olen tutustunut uusiin ihmisiin, ja näyttänyt heille, mitä osaan järjestämällä vuosijuhlat, Vähäsarja vinkkaa.

Tradenomien kaikille jäsenille tarkoitetuista yrittäjyyspalveluista Nybom nostaa ensimmäiseksi esiin yrittäjyyssparrauksen.

– Jäsen voi vaikka vain pallotella omia yrittäjyyshaaveita yrittäjätaustaisen uravalmentajan kanssa muutamia kertoja, Nybom kertoo.

Yrittäjyysnäkemysten syventämisessä auttavat koulutukset ja webinaarit, joita on tarjolla muun muassa Akateemisten yrittäjien AKY:n kautta sekä monipuolinen videokirjasto.

Uusyrityskeskukselta saa neuvontaa liiketoiminnan suunnitteluun, ja VirtuaaliLakimies-lakitietopankki auttaa lakiasioissa.

– Jos yrittäjyys innostaa, mutta mietityttää, sitä voi kokeilla palkkatyön ohella, Nybom kannustaa.

Yrityksen perustamisen sijaan jäsen voi turvautua kevytyrittäjäpalveluihin, jollaisen saa käyttöönsä alennettuun hintaan. Jos yrittäjyys nappaa, liiton yrittäjäjäsenyydellä saa käyttöönsä myös Suomen Yrittäjien laajan palvelupaketin.

Nyt en antaisi epävarmuuden töiden riittämisestä mietityttää vaan yrittäisin täysillä.

Tutustu: à tradenomi.fi/yrittajyyspalvelut

Tradenomi 21

Neuvottelukierroksen suma purkautuu Syksyllä aloitettu neuvottelukierros lähenee loppuaan. Lehden mennessä painoon julkisen sektorin neuvottelut vielä jatkuivat.

TEKSTI Anu Väätäjä KUVITUS iStock

S

yksyllä aloitettu neuvottelukierros yksityisellä sektorilla nytkähti viimein alkuvuodesta eteenpäin, kun neuvottelujärjestömme Ylemmät Toimihenkilöt YTN saavutti ensimmäisen työehtosopimuksensa teknologiateollisuuteen helmikuun alussa. Tämän jälkeen tuloksia syntyi myös muilla aloilla ja ylemmät toimihenkilöt saivat sopimuksensa muun muassa suunnittelu-, energia-, ICT-, IT- ja kemian aloille sekä talokohtaisia sopimuksia järjestöalalle.

Palkankorotuksia paikallisesti Sopimuskaudet ovat kaksivuotisia, ja niiden aikana maksettavat yleiskorotukset vaihtelevat 2,3–2,7 prosentin ja paikalliset erät 0,6 –1 prosentin välillä. Palkankorotuksista sovitaan 22 Tradenomi

pääasiallisesti paikallisesti. Mikäli paikalliseen sopimukseen ei päästä, ensimmäinen korotus maksetaan useilla aloilla yleiskorotuksena maaliskuun alusta lukien. Toinen palkankorotus puolestaan ensi vuoden helmikuun alussa.

– Vaikka prosentit tuntuvat pieniltä, niillä on kuitenkin valtava merkitys jäsenistömme ansiokehitykseen, sanoo edunvalvontajohtaja Ville-Veikko Rantamaula.

– Noin puolella jäsenistämme ansiokehityksen paranemisen ainoa syy on yleiskorotukset, muita korotuksia ei välttämättä makseta. Meriittikorotuksia saavien määrä laskee jatkuvasti, ja viime vuonna henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvia korotuksia sai ainoastaan alle 30 prosenttia jäsenistöstä, hän muistuttaa.

Neuvottelukierrosta hiersivät eniten kiista kiky-tuntien kohtalosta sekä palkankorotusten määrästä.

Kiky poistui Merkittävimpänä parannuksena on sopimuksista poistunut työajan pidennys eli niin sanottu kiky-tunnit. Tilalle työnantaja sai useissa sopimuksissa mahdollisuuden osoittaa perustellun tuotannollisen tarpeen edellyttämissä tilanteissa enintään 16 lisätuntia, joka korvataan kuukausipalkan lisäksi peruspalkalla. Samoin työnantajalla on mahdollisuus osoittaa kahdeksan tuntia palkallista koulutusta.

– Jäsenistömme kannalta tärkein tavoite täyttyi eli ilmaisista kikytunneista päästiin eroon. Tilalle tulleet palkalliset lisätunnit antavat työnantajille mahdollisuuden lisätä työaikajoustoja. Lisäksi osaamisen kehittämistä on mahdollista edistää entistä enemmän, josta on hyötyä kaikille osapuolille, Rantamaula sanoo.

Sopimusten teksteissä on kirjauksia palkkaohjelmien, osaamisen sekä paikallisen sopimisen kehittämisen liittyen. Myös henkilöstöedustajien tiedonsaanti sekä varavaltuutettujen asema paranee uusien sopimusten myötä. Yksityisellä sektorilla keskimäärin 84 prosenttia ylemmistä toimihenkilöistä on sopimusten piirissä niillä aloilla, joilla työehtosopimuksia on. Lehden painoon mennessä rahoitusalan sekä julkisen sektorin neuvottelut olivat vielä kesken.

Tradenomien tavoitteiden toteutuminen 2019 neuvottelukierroksella Päätavoitteet

Muut tavoitteet

1 Työajanpidennyksen poistaminen 2 Ostovoimaa parannettava palkankorotus (2,25 %) 3 Etätyöt (kartoitus, ohjeistus...)

4 Luottamusmiesten tiedonsaantioikeuksia laajennettava

1 Vuosittaiset osaamiskeskustelut 2 Työhyvinvointi (varhaisen välittämisen malli) 3 Vuosilomakertymä työsuhteen alusta alkaen 2,5 päivää/kk 4 Lomaraha tulee säilyttää

Toteutuivat

Toteutuivat osittain

Ei toteudu

Lopputulos on kohtuullinen Tradenomit tavoitteli neuvotteluissa muun muassa ostovoimaa parantavia palkankorotuksia, kiky-tuntien poistamista, etätöiden ja työhyvinvoinnin lisäämistä sekä lomarahan säilyttämistä.

– Kun huomioi, millaisesta tilanteesta lähdettiin, lopputulos on kohtuullinen, vaikka kaikki tavoitteemme eivät täysimääräisenä toteutuneetkaan. Tarkemman analyysin aika on, kun kierros on kokonaisuudessaan ohi ja kaikkia yllättänyt koronaviruksen aiheuttama tilanne rauhoittuu, Rantamaula sanoo.

Pitkä neuvottelurupeama

Koronavirus vaikuttaa myös työehtosopimuksiin

Neuvottelukierroksen etenemistä hiersivät eniten kiista kiky-tuntien kohtalosta sekä palkankorotusten määrästä. Lisäksi työnantajat esittivät kierroksen aluksi syksyllä jokaisella sopimusalalla mittavia heikennyksiä työsuhteen ehtoihin, jotka osaltaan jarruttivat neuvottelujen etenemistä. Näistä syistä joulukuussa teknologiateollisuudessa sekä suunnittelualalla aloitettiin kaikkien henkilöstöryhmien osalta painostustoimet, ylityökielto sekä kolmen päivän lakot määrätyissä yrityksissä.

– En usko, että ilman lakkoja olisimme saaneet sopimuksia aikaan. Niiden myötä kentän tuki tavoitteillemme tuli selväksi ja työnantajan asenne selvästi muuttui neuvottelupöydässä, arvioi Rantamaula.

– Sopimuksia haemme ensisijaisesti neuvotteluteitse, mutta nyt tilanne ei jättänyt muita vaihtoehtoja. Kiitänkin kaikkia jäseniämme, jotka osallistuivat tavoitteidemme edistämiseen.

Sopimukset solmittiin ennen koronaviruspandemian puhkeamista, mikä aiheuttaa muutoksia niihin. Useilla aloilla on sopijaosapuolten kesken sovittu väliaikaisista huojennuksista muun muassa lomautus- ja yt-menettelyjen ilmoitusaikoihin. Lisäksi työmarkkinajärjestöt ovat esittäneet lukuisia toimia maan hallitukselle, jolla helpotetaan pandemian heikentämää talous- ja työllisyystilannetta. Muutokset on tarkoitus saada voimaan pikaisesti ja ne ovat määräaikaisia.

– Koronaviruksen vaikutukset näkyivät välittömästi, erityisesti palvelualoilla.

Tilauskantojen heikennyttyä käynnistyivät mittavat lomautukset monilla toimialoilla, mikä näkyy myös valitettavasti jäsentemme tilanteessa.

– Jotta mahdollisimman monella olisi työpaikka, jonne tilanteen rauhoituttua voi palata, päättivät työmarkkinajärjestöt esittää työlainsäädäntöön ja työttömyysturvaan väliaikaisia muutoksia. Päätökset ovat

raskaita, mutta välttämättömiä, Rantamaula harmittelee.

Julkisella sektorilla neuvottelut jatkuvat Julkisen sektorin työ- ja virkaehtosopimukset päättyvät maaliskuun lopussa.

Neuvottelut käynnistyivät todenteolla alkuvuodesta kunta-, valtio-, yliopisto-, kirkkosektoreilla sekä Avainta-alalla. Neuvottelupöydissä Tradenomeja edustaa Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO. – Tavoittelemme julkisellakin sektorilla kikytuntien poistoa, ostovoimaa turvaavia palkankorotuksia sekä erityisesti edellisellä kierroksella lomarahaleikkausten poistoa. Neuvotteluja mutkistaa koronaviruksen aiheuttama tilanne, jonka vaikutuksia on vielä mahdoton arvioida, Rantamaula sanoo.

Neuvotteluja on jatkettu etäyhteyksin, myös kunta-alalla, jossa ne hetkeksi keskeytyivät maaliskuun lopulla.

Lehden painoon mennessä neuvottelutuloksia oli syntynyt yliopistosektorille sekä yksityiselle opetusalalle. Jos järjestöt hyväksyvät neuvottelutulokset, uudet sopimukset astuvat voimaan 1.4.2020 alkaen.

Lisätietoa neuvottelutilanteesta ja sopimuksista: à JUKO.FI à YTN.FI

Koronaviruksen vaikutuksista työsuhteisiin ja työehtosopimuksiin sekä lainsäädännön määräaikaisista uudistuksista löydät lisätietoa verkkosivuiltamme tradenomi.fi

Tradenomi 23

Näin nappaat unelmaduunin videohakemuksella Vaikka elämme videoiden kulta-aikaa, harva rohkenee astua kameran eteen. Erottuminen kannattaa, sillä videohakemuksen kautta työnantajalle muodostuu selkeä kuva hakijan persoonasta ja siitä, mitä lisäarvoa juuri sinä voisit tuoda yritykselle.

TEKSTI Karoliina Närvänen KUVA iStock

1 Keskity sisältöön MUODOSTA OMASTA osaamisestasi hissi-

puhe. Kerro, kuka olet ammatillisesti ja mitä hyötyä osaamisestasi on yritykselle.

Liitä mukaan onnistumistarina, jolla osoitat konkreettisesti, miten olet edellisessä työpaikassasi hyödyntänyt osaamistasi. Jos haet suoraan tiettyyn organisaatioon ja tehtävään, tuo heti alussa esille, miksi haluat juuri heille töihin.

Videohakemus on vuorovaikutustilanne, vaikka vastapuoli ei olekaan fyysisesti läsnä. Ole aidosti kiinnostunut yrityksestä. Hyvä tapa on lopettaa video kysymykseen. Parhaassa tapauksessa rekrytoija soittaa sinulle vastatakseen kysymykseesi ja pääset juttelemaan lisää tehtävästä.

2

3

Nosta rohkeasti persoonasi esiin

Teknisesti laadukas video tukee sisältöä

OLE OMA itsesi, äläkä suotta peittele esi-

HYVÄLAATUISELLA KÄNNYKKÄKAMERALLA pää-

merkiksi murrettasi. Moni ajattelee, että videolla pitää olla reipas ja rempseä.

Rekrytoijat hakevat aitoa persoonaa ja miettivät, sopiiko kyseinen henkilö haettavaan tiimiin. Jos kerrot videolla olevasi positiivinen ja iloinen, näytä se. Jos olet tarkka ja tunnollinen, myös sen pystyy näyttämään videolla.

see jo pitkälle. Katso, että valaistus on riittävä ja kuvaa aina mahdollisuuksien mukaan luonnonvalossa. Kuvaa jalustan avulla vaakasuunnassa, niin että kamera on silmien korkeudella.

Muista, että voit harjoitella ja ottaa niin monta ottoa kuin haluat. Harjoittelua voi testata Fyte4U-sovelluksessa, joka toimii sekä puhelimella että tietokoneella. Sovelluksessa vastataan kirjallisesti kysymyksiin, jonka jälkeen omat vastaukset saa promteriin, eli lukulaitteeseen, ja niitä voi hyödyntää videon aikana. Jos osaamista löytyy, videota voi myös editoida, mutta kevyelläkin toteutuksella pärjää.

4 Tiivistä!

HYVÄ PITUUS videohakemukselle on 1

minuutti. Tiivistäminen on haastavaa, mutta harjoittelun avulla sekin onnistuu. Muista myös, että videohakemus ei korvaa tavallista cv:tä. Jätä siis suosiolla yksityiskohdat pois ja kerro videolla vain oleellinen. Videon loppuun voit lisätä linkin esimerkiksi LinkedIn-profiiliisi. à Vinkit antoi uravalmentaja Susan Colonius,

joka valmentaa ja kouluttaa korkeakoulututkinnon suorittaneita työnhaussa ja uraan ja osaamiseen liittyvissä asioissa.

24 Tradenomi

TEKSTI Kirsi Ristaniemi KUVA Roope Permanto

Yleiskorotukset tärkeä osa palkankorotuksissa

I

so osa tradenomeille keskeisistä kevään työehto­ sopimusneuvotteluista on saatu päätökseen. Trade­ nomien puheenjohtaja Veli-Matti Peltola korostaa, että neuvotteluissa on tärkeä löytää ratkaisu, joka ottaa huo­ mioon sekä yritysten että palkansaajien tarpeet. Joskus myös yhteiskunnan tarve nousee kaikista ylimmäksi, kuten nyt koro­ naepidemian osalta, kun monissa neuvotteluissa tilanne rau­ hoitettiin tilanteesta ylipääsemiseksi.

– Sellainen sopimus on hyvä, kun molemmille neuvottelu­ osapuolille jää siitä suhteellisen paha maku suuhun eikä kum­ pikaan ota selkävoittoa toisesta. On tärkeää sopia asioista yhdessä, Peltola sanoo.

Kevään neuvotteluissa päästiin tradenomien palkan­ korotustavoitteisiin, mutta valitettavasti työhyvinvointiin liit­ tyviä asioita on edelleen taklaamatta. Näiden eteen jatketaan työtä seuraavilla neuvottelukierroksilla.

– Isoimmat ja tärkeimmät asiat saimme maaliin, esimer­ kiksi kiky­työajanpidennys saatiin neuvoteltua pois.

Peltola haluaa kiittää koko liiton asiantuntevaa henkilös­ töä, jotka painoivat pitkää päivää neuvottelupöydissä ja sopivat ostovoimaa parantavia palkankorotuksia jäsenistölle.

Työmarkkinaneuvotteluihin valmistaudutaan aina liiton kyselytutkimuksella, jolla kerätään tietoa tradenomien toiveista ja mielipiteistä, joista muodostuu edunvalvonnan ydin ja joka määrittää neuvotteluiden tavoitteet. Jäsen on siis alusta asti keskiössä valmistelutyössä.

Jäsentutkimusten mukaan yleiskorotusten saaminen trade­ nomeille on tärkein palkankorotuselementti, ja prosentin osat tarkoittavat miljoonia koko tradenomien jäsenkunnan palkka­ summassa. Liittojen jäsenilleen sopimat yleiskorotukset ovat edelleen yleisin palkankorotuksen syy, vaikka toki palkoista sovitaan myös itse työpaikoilla. Yleiskorotukset tarkoittavat yksilötasolla muutamista satasista jopa tuhansien eurojen pal­ kankorotusta vuodessa.

– Yksilötasolla palkka saattaa olla nousujohteinen etenkin uran alkuvaiheessa, mutta on hyvä, että lisäksi neuvotellaan yleiskorotuksista alakohtaisesti, jotta jäsenten ostovoima voi­ daan säilyttää entisellään, vaikka meriittikorotukset jäisivätkin saamatta, Peltola muistuttaa.

Puheenjohtaja korostaa, että Tradenomit on jäsenkeskeinen liitto, joka haluaa palvella jäseniään koko ajan paremmin ja kuulla heidän tarpeitaan. Joskus tämä jäsenkeskeisyys tarkoit­ taa myös nopeaa reagointia toimintaympäristön muutokseen.

– Tiettyjen neuvotteluiden ollessa vielä täysin kesken, pää­ timme muutamassa päivässä muuttaa fokuksemme palvele­ maan tradenomeja, jotka kärsivät epidemian taloudellisista seurauksista sen sijaan, että kaikki keskittyminen olisi ollut työehtonevuotteluissa. Henkilökuntamme ja hallintomme pys­ tyivät parissa päivässä varmistamaan sen, että kaikki trade­ nomit saavat apua tukalaan tilanteeseen Tradenomit Silta ­konseptin kautta. Kukaan ei jää yksin – liitto palvelee, Peltola kiteyttää.

Tradenomi 25

Lomautetun oikeudet Koronaviruksen aikaansaama poikkeustilanne on johtanut lukuisten jäsentemme lomauttamiseen.

Lue, mitä oikeuksia lomautetulla työntekijällä on.

TEKSTI Niina Riipinen KUVA iStock

26 Tradenomi

L

uontoisedut, kuten puhelinetu ja autoetu, ovat palkan luonteisia etuja. Lomautuksen aikana työn­ antajalla ei ole palkanmaksuvelvolli­ suutta eikä siis myöskään velvollisuutta antaa työntekijälle palkan luonteisia etuja.

Poikkeuksen muodostaa työsuhdeasunto, johon työntekijällä on oikeus myös lomautusaikana.

Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia, että työntekijä saa käyttää luontoisetu­ jaan myös lomautusaikana. Tällöin edusta maksetaan normaalisti tulovero ja palkan sivukulut.

Myös lakisääteistä laajempi työterveys­ huolto voidaan katsoa palkkaan rinnas­

Lomautuksen aikana työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta eikä velvollisuutta antaa työntekijälle palkan luonteisia etuja.

tettavaksi työsuhde-eduksi. Usein työnantaja kuitenkin sallii lomautettujen työntekijöiden käyttää työterveyshuollon palveluita normaalisti. Työnantajan kanssa on syytä selvittää, onko työntekijällä lomautusaikana työterveyshuollon palvelut normaalisti käytettävissään.

Vuosiloman kertyminen lomautusaikana Kokoaikaisesti lomautetulle työntekijälle kertyy lomautuksen aikana vuosilomaa normaalisti 30 ensimmäiseltä lomautuspäivältä, jotka muutoin olisivat olleet työpäiviä. Kokoaikatyöntekijällä tämä vastaa käytännössä noin kuutta viikkoa.

Osalomautetulle työntekijälle vuosilomaa

kertyy enintään kuusi kuukautta kerrallaan.

Jos tällainen työaikajärjestely on alkanut ennen lomanmääräytymisvuoden päättymistä (31.3.), se jatkuu keskeytyksettä lomanmääräytymisvuoden (31.3.) päättymisen jälkeen. Uuden kuuden kuukauden jakson laskeminen aloitetaan lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen.

Jos työntekijä kieltäytyy sopimasta lomautuksen tilapäisestä keskeyttämisestä, työnantaja ei voi määrätä työntekijää työhön muutoin kuin päättämällä lomautuksen. On kuitenkin huomioitava, että lomautetulta työntekijältä voidaan evätä oikeus työttömyyspäivärahaan, jos hän on kieltäytynyt hänelle tarjotusta työstä ilman pätevää syytä.

Muun työn tekeminen lomautusaikana

Lomautuksen päättäminen

Työntekijällä on oikeus mennä lomautusaikana töihin toisen työnantajan palvelukseen, koska lomautetun työntekijän työsuhde on edelleen voimassa. Työntekijän ei kuitenkaan tulisi mennä kilpailevan työnantajan palvelukseen ilman lomauttaneen työnantajan suostumusta.

Lomautusaikana tehty työ huomioidaan työttömyyspäivärahaa maksettaessa. Osaaikaisen tai lyhytkestoisen työn yhteydessä työttömyyspäiväraha voidaan muuttaa sovitelluksi. Yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön yhteydessä työttömyyspäivärahan maksaminen keskeytetään.

Työntekijällä on oikeus irtisanoa lomautuksen ajaksi toisen työnantajan kanssa tekemänsä työsopimus sen kestosta riippumatta viiden päivän irtisanomisaikaa noudattaen.

Jos työntekijä on lomautettu toistaiseksi, työnantajan on ilmoitettava työn alkamisesta vähintään seitsemän päivää aikaisemmin, jollei toisin ole sovittu.

Jos työntekijä on lomautettu määräajaksi, lomautus päättyy automaattisesti ilman erillistä ilmoitusta lomautusilmoituksessa ilmoitettuna ajankohtana.

Lomautuksen keskeyttäminen Työsopimuslaki ei tunne lomauttamisen keskeyttämistä siten, että lomautus jatkuisi automaattisesti työsuorituksen jälkeen ilman uutta lomautusilmoitusta. Sen sijaan monissa työehtosopimuksissa on sovittu, että työnantaja ja työntekijä voivat sopia lomauttamisen keskeyttämisestä, jos lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä tulee selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika.

Lomautusaikana irtisanoutuminen Työntekijä saa lomautuksen aikana irtisanoa työsopimuksensa sen kestosta riippumatta ilman irtisanomisaikaa. Jos lomautuksen päättymisaika on työntekijän tiedossa, tätä oikeutta ei ole lomautuksen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana.

Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työsopimuksen päättymään lomautuksen aikana, työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa.

Niina Riipinen lakiasiainjohtaja à Lisätiedot

Työsuhdeneuvonta jäsenille ma–to klo 9–16 ja perjantaisin 10–16, p. 020 155 8815 tai lakiasiat@tradenomit.fi, tradenomit.fi/tyosuhdeneuvonta. Jäsenenä saat myös maksutta neuvontaa yksityiselämän oikeudellisissa asioissa.

Tradenomi 27

Iloa yhteisöstä ja mahdollisuuksia vaikuttaa Tradenomiopiskelijoiden uusi hallitus on aloittanut työnsä innolla. Kysyimme hallituksen jäseniltä kaksi kysymystä: Mihin haluat vaikuttaa hallituskautesi aikana, ja mikä on paras opiskelijaelämään liittyvä muistosi tähän mennessä? Näin he vastasivat.

TEKSTI Anne Penttilä KUVAT Roope Permanto

Pyry Meriluoto

hallituksen puheenjohtaja HALUAN VAIKUTTAA liittomme

näkyvyyteen kaikkien Suomessa tradenomitutkintoa opiskelevien ensisijaisena edunvalvonta- ja vaikuttamisorganisaationa, tuoda liittohallitusta lähemmäs kentällä toimivia paikallisaktiivejamme ja säilyttää asemamme uudistushakuisimpana opiskelijaliittona.

Paras muisto on varmaankin ensimmäisen ison tapahtuman järjestäminen paikallisjärjestössä toimiessani. Sitä tunnetta ei voi unohtaa, kun näet yli 1 000 opiskelijaa nauttivan täysillä tapahtumasta, jota itse olet ollut luomassa.

28 Tradenomi

Jenna Nikula varapuheenjohtaja

HALUAN VAIKUTTAA niin paikallis-

yhdistysten kuin myös liittohallituksen kouluttamiseen. Koulutuksilla lisäämme edunvalvonnallista osaamista ja vahvistamme asiantuntijuutta sekä paikallisesti että valtakunnallisesti.

Yksi parhaimmista muistoistani on vuoden 2018 Tradenologian organisoiminen projektitiimini kanssa.

Tapahtuman järjestäminen opetti valtavasti ja oli ihana todistaa, kuinka opiskelijoita Suomen laajuisesti kerääntyi Ouluun viettämään hyvää aikaa yhdessä!

Essi Murto edunvalvonta

HALUAN VAIKUTTAA siihen, ettei

jäsenten etujen ajaminen ole paikallisyhdistystoimijoiden mielestä pelottavaa ja vaikeaa vaan helpoimmillaan vaikkapa kuulumisten kysymistä opiskelijoilta tai tutustumista koulun muihin hallitustoimijoihin.

Paras muistoni on fuksikevään Amazing Race -kisailu ympäri kaupunkia luokkakavereiden kanssa.

Meillä ei mennyt sitten mikään putkeen, tulimme viimeisenä maaliin ja keräsimme kaikki mahdolliset aikasakot ja naurut järjestäjiltä, mutta fiilis oli kuin voittajilla!

”Tulimme viimeisenä maaliin ja keräsimme kaikki mahdolliset aikasakot, mutta fiilis oli kuin voittajilla!”

Annika Pihlainen viestintävastaava

HALUAN VAIKUTTAA Tradenomi­

opiskelijoiden viestintään sekä valtakunnallisesti että paikalli­ sesti. Edunvalvonnallinen vies­ tintä tulee olemaan aktiivisem­ paa ja näkyvämpää, ja viestimme myös englanniksi. Lisäksi haluan lisätä toimintaamme läpinäkyvyyttä, ja siksi päivitämme sosiaalista mediaa aktiivisesti.

Paras muisto opiskeluajoilta tähän mennessä on ehdottomasti fuksivuoden syksy, jolloin pääsin tutus­ tumaan uusiin luokkakavereihini. Meistä muodostui todella tiivis ja läheinen porukka.

Alma Vänttinen

jäsentapahtumat ja Tradenologia HALUAN VAIKUTTAA siihen, että

tapahtumiin saadaan säännöl­ lisyyttä kirjallisten materiaalien kautta, jotta joka vuosi ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen, sekä kannustaa yhdistyksiä keksimään ja kokeilemaan uusia tapahtumakonsepteja.

Yhtä parasta muistoa on todella hankala kek­ siä. Kokonaisuutena kolme viimeisintä käymääni Tra­ denologiaa ovat olleet mahtavia seikkailuita jokainen.

Niistä riittää hauskoja muistoja pitkäksi aikaa.

Liisa Minkkinen jäsenvastaava

HALUAN KASVATTAA paikallisyhdis­ tystemme toimijoiden tietoutta ja ymmärrystä jäseneduista ja ­pal­ veluista ja kehittää koulutuksi­ amme vielä enemmän heidän tarpeidensa mukaisiksi. Jäsen­

Hallituksen puheenjohtajalta:

Viestintää, kentän kehittämistä, vaikuttamista

etujen ja ­palveluiden tunteminen auttaa paikallistoi­ mijoita toimimaan paremmin jäsenistömme hyväksi.

Paras muistoni on hetki, kun tapasin henkilön, jonka ansiosta lähdin mukaan opiskelija­aktiivitoimin­ taan. Hän sai minut innostumaan vaikuttamisesta paikallisesti ja valtakunnallisesti. En ole katunut het­ keäkään.

Tradenomiopiskelijoiden uusi alkanut vuosikymmen on tuonut mukanaan raikkaita tuulia.

Kahdeksan hengen hallituksemme on jo ottanut isoja edistysaskelia opiskelijoiden hyväksi tehtävässä työssä. Käykää lukemassa blogi alkuvuoden kiireistä Tradenomiopiskelijoiden sivuilta!

TEKSTI Pyry Meriluoto TÄMÄN VUODEN tavoitteemme on rakennettu

Jere Liitiäinen jäsenvastaava

HALUAN KEHITTÄÄ kentällämme

toimivien aktiivien jäsenhankinta­ koulutuksia ja edistää kolmevuo­ tisen jäsenhankintatavoitteemme saavuttamista luomalla jäsenhan­ kintaan toimintamallit, joita voi­ daan hyödyntää myös tulevien vuosien aikana.

Parhaita muistoja opiskeluajoilta ovat ehdotto­ masti tapahtumat, seminaarit ja koulutukset, joissa olen päässyt verkostoitumaan muiden opiskelija­aktii­ vien kanssa. Vuosien varrella on tehty useampikin reissu, joita en varmasti tule ihan heti unohtamaan.

Anna Pentti

edunvalvonta, hallituksen varajäsen HALUAN KEHITTÄÄ paikallisyhdis­

tystemme koulutus­ ja sosiaali­ politiikan sekä edunvalvonnan vastaavien tukiverkostoa.

Lisäämme koulutuksilla opiskeli­ joiden tietoutta vaikutusmahdol­ lisuuksista ja kasvatamme itseluottamusta vaikutus­ työhön.

Ehdottomasti paras muisto on vuoden 2018 Silliä ja Kuravettä ­rastikierros, jossa kiersin uusien kaverei­ deni kanssa ympäri Turkua. Illan kommellusten aikana ujohkosta uudesta aktiivista kuoriutui melkoisen sosi­ aalinen kaikkien kaveri, ja kiertäjäryhmästämme nivoutui maailman ihanin ystäväporukka.

pääasiassa uuden kolmevuotisen strategian jal­ kauttamisen ympärille. Strategia on jaettu kol­ meen pääkohtaan: viestintä, kentän toiminnan kehittäminen sekä vaikuttaminen. Kaikki kolme pointtia ovat edelläkävijäorganisaatiolle tär­ keimpiä keskittymisen kohteita.

Viestinnällisesti olemme panostaneet yhdenmukaiseen ja uutta brändiä mukailevaan ilmeeseen sosiaalisessa mediassa sekä läpi­ näkyvämpään viestintään toiminnastamme.

Kentän toiminnan kehittämistä olemme vie­ neet eteenpäin uudistetuilla järjestötoimijoiden koulutuksilla, jotka saivat osallistujilta kiittävän vastaanoton. Vaikuttamistyötä tehdään entistä aktiivisemmin sekä opiskelijakuntien että mui­ den organisaatioiden suuntaan tämän vuoden aikana.

Pari sanaa itsestäni. Olen 24­vuotias liike­ talouden opiskelija Metropolia AMK:sta Van­ taalta. Olen paljasjalkainen espoolainen ja asunut siellä miltei koko elämäni. Ennen Tra­ denomiopiskelijoiden hallituksen puheenjoh­ tajuutta toimin kolme vuotta oman paikallisyh­ distykseni, Trombi ry:n hallituksessa, erilaisissa rooleissa. Vapaa­aikani tykkään viettää jalkapal­ lon parissa, sitä pelaten tai katsoen.

Puheenjohtajana tärkein roolini on hal­ lituksen johtaminen. Sen lisäksi toimin Tra­ denomiopiskelijoiden kasvoina sekä äänenä moneen suuntaan valtakunnallisella tasolla.

Tärkeimpänä syynä toimintaan lähtiessäni fuk­ sina syksyllä 2016 oli paremman opiskelija­ elämän luominen. Siitä motosta en ole tinkinyt enkä tule tinkimään jatkossakaan.

Mahtavaa vuotta 2020 kaikille lukijoille ja antoisia hetkiä opiskeluiden tai töiden parissa!

Tradenomi 29

Näin neuvottelet oman palkkasi TEKSTI Laura Sareskoski KUVA iStock

K

esätyön päättyessä esimiehesi saattaa tarjota töille jatkoa. Tällöin kannattaa sopia palkkaneuvottelu, jotta saat tehtäviäsi ja osaamistasi vastaavan palkan. Tässä kootut vinkit palkkaneuvotteluun.

Kysy kollegalta Pätee palkka-asioissakin. Kollegat osaavat kertoa yrityksen yleisestä palkkakehityksestä, kenen kanssa palkoista neuvotellaan ja miten neuvottelut hoidetaan. Kysele avoimesti, milloin työkaverisi saivat ensimmäisen palkankorotuksensa ja miten heidän palkkansa on noussut.

Myös oman esimiehesi kanssa voit käydä vapaamuotoisen keskustelun siitä, millainen on työnantajan palkkapolitiikka ja minkälaisia asioita työpaikalla pidetään palkankorotuksen perusteina.

Haarukoi sopiva palkka Selvitä mitä muut työuraansa aloittelevat tienaavat alallasi ja suhteuta osaamisesi oikeaan palkkahaarukkaan. Tradenomien nettisivuilta löydät palkkasuositukset tradenomiopiskelijoille ja vastavalmistuneille. Sivuilta löytyy myös Tradenomien jäsentutkimus palkkatilastoineen.

30 Tradenomi

Realistinen neuvotteluhaarukka kesätyön jälkeen on tavanomaisesti 100–200 euroa tai 5–10 prosenttia lisää kuukausipalkkaan. Määrittele selkeä ja konkreettinen, euromääräinen tai prosentuaalinen palkkatavoite neuvoteltavaksi. Kaikkien Tradenomien jäsenien käytössä on palkkaneuvontapalvelu, josta saa henkilökohtaista palkkaneuvontaa.

Perustele esimerkein Pohdi, miten voit perustella korotusta tavalla, joka vakuuttaa työnantajasi. Mieti valmiiksi: 1) Millaisia muutoksia on tapahtunut tehtäviesi vaativuudessa? 2) Miten oma ammatillinen osaamisesi on kehittynyt työssä? 3) Millaisia tuloksia olet saanut aikaan ja millaista palautetta olet saanut kollegoilta tai asiakkailta työsuorituksistasi?

Kerro näistä konkreettisin esimerkein.

Kirjaa ylös etukäteen, mitä haluat tuoda esille ja mistä keskustella. Lunttilappu neuvottelussa on ihan ok!

Neuvottelun tulos Jos pääsette palkankorotuksesta yhteisymmärrykseen, pyydä asiasta kirjallinen vahvistus esimerkiksi sähköpostitse. Jos sovitte myös työtehtävän sisällön

muutoksesta, se kannattaa kirjata työsopimuksen liitteeksi.

Palkankorotus saattaa valmistautumisestasi ja hyvistä perusteluistasi huolimatta jäädä saamatta. Kysy esimieheltäsi, millaisten kehitysaskelten jälkeen palkankorotus olisi mahdollinen ja missä asiayhteydessä palkkaa voitaisiin seuraavan kerran tarkistaa. Palkkaneuvottelu ei koskaan mene hukkaan, vaikka lopputulos ei vastaisikaan odotuksiasi.

Vinkit antoi Tradenomien palkka- ja työttömyysturva-asioiden erityisasiantuntija Katriina Matinhelmi.

Katso nämä: à tradenomi.fi/palkkasuositus à tradenomi.fi/palkkaus

Palkkaneuvonta Tradenomien ja Tradenomiopiskelijoiden jäsenille ma–to klo 9–16, pe 10–16 puh. 020 155 8800 palkkaneuvonta@tradenomi.fi

Tradenomiopiskelijan

CASHBACK-ETU

Kaikki Kulta- tai Musta-jäsenenä maksamasi Tradenomien jäsenmaksut hyvitetään takaisin ensimmäisen kolmen jäsenyysvuoden aikana valmistumisen jälkeen!

Menesty urallasi, me autamme Tuemme sinua kaikissa urasi vaiheissa. Autamme tehokkaassa työnhaussa, muun muassa CV:n teossa ja haastatteluissa onnistumisessa. Yhteyttä kannattaa ottaa myös silloin, kun vasta harkitset seuraavaa siirtoa urallasi.

TEKSTI Matti Välimäki KUVA iStock

”Miten onnistua työnhaussa?”

Osallistu Taitava työnhakija -verkkovalmennukseen T yöhaastatteluun pääsemiseksi on tärkeää osata markkinoida oikein osaamistaan ja erottautua muista hakijoista. Taitava työnhakija -verkkovalmennuksessa pureudutaan hyvän työhakemuksen ominaisuuksiin sekä käydään läpi niin kronologiset, osaamis32 Tradenomi

pohjaiset kuin visuaalisetkin ansioluettelot.

Myös visuaalisessa CV:ssä sisältö tulee ensin, mutta erottuvasta ilmiasusta ei ole haittaa.

Verkkovalmennuksessa käsitellään myös työhaastatteluissa onnistumista ja pohditaan, mistä löytyy piilotyöpaikkoja, jotka eivät missään vaiheessa tule avoimeen hakuun.

Auki olevista työpaikoista suurin osa on nykyään piilotyöpaikkoja.

Valmennuksen oma osuus on omistettu sosiaaliselle medialle. Siinä annetaan vinkkejä

muun muassa LinkedInin ja sen eri ominaisuuksien hyödyntämiseen sekä työnantajien arvostamien suositusten hankkimiseen. Esille nostetaan myös se, miten voit brändätä itsesi henkilönä sosiaalisessa mediassa.

Verkkovalmennus sisältää videoita ja itsenäisesti suoritettavia tehtäviä. Sen ideana on antaa mahdollisimman konkreettisia ja käytännönläheisiä neuvoja.

Lue lisää: tradenomi.fi/urapalvelut

Olin ollut työttömänä vuoden. Kevättalvella tein parikymmentä työhakemusta, mutta en päässyt yhteenkään työhaastatteluun. Taitava työnhakija -valmennuksen jälkeen tein valmentajienne ehdottamia muutoksia ansioluettelooni ja hakemuksiini. Hain kolmeen paikkaan ja pääsin jokaiseen haastatteluun. Valmistauduin haastatteluihin valmentajienne neuvoilla. Pääsin töihin kahteen paikkaan. Valitsin niistä mieluisamman! KIITOS!!!

”Tarvitsisin tukea työelämän eri vaiheisiin, mistä apua?”

Tutustu Videokirjastoon V ideokirjasto on työelämän Netflix, joka tarjoaa yli kuusikymmentä lyhyttä videota eri aiheista. Näitä ovat esimerkiksi työnhaku, ura ja osaaminen, omasta jaksamisesta huo­ lehtiminen, neuvottelutaidot, yrittäjyys sekä esihenkilönä toimiminen. Videokirjastoon tulee joka kuukausi uusia videoita, joten kannattaa käydä katsomassa useammin.

Tämän vuoden uutuuksista monet on suunnattu erityisesti nuorille. Niissä pohdi­ taan esimerkiksi, miten vakuuttaa työnantaja osaamisestaan ja annetaan vinkkejä, miten neuvotella palkasta tai hankalasta tilanteesta työpaikalla.

Videoita toteuttavat uravalmentajat, hyvinvoinnin ammattilaiset ja psykologit.

Maksuttoman työelämän Netflixin videoita voit katsella vaikkapa pieninä annoksina silloin tällöin. Käy tutustumassa!

Lue lisää: tradenomi.fi/urapalvelut

”Haluaisin pohtia työuraani, mutta mistä aloittaisin?”

Uravalmennus antaa uusia näkökulmia H enkilökohtaista uravalmennusta saat puhelimitse tai vaikkapa skypellä. Voit varata ajan jäsensivuilta joko 25 minuutin tai 50 minuutin valmennukseen.

Henkilökohtaisessa uravalmennuksessa voit puhua henkilökohtaisen valmentajan

kanssa juuri sinua mietityttävistä asioista.

Keskustelu ulkopuolisen asiantuntijan kanssa voi auttaa sinua hahmottamaan paremmin esimerkiksi omat vahvuutesi ja osaamisalu­ eesi. Tällöin sinun on helpompi miettiä seu­ raavaa askelta urallasi.

CV:n osalta sain uusia ideoita ja parannusehdotuksia.

Lisäksi sain uusia ideoita työnhakuun, joita en ollut edes ajatellut aikaisemmin.”

Varaa aika: valmennuskalenteri.fi > ajan­ varaus > tral

”Miten haen töitä tuloksellisesti?”

Alueelliset työllistymisprojektit opastavat Jäsenenämme voit osallistua myös korkea­ koulutetuille suunnattujen alueellisten työl­ listymisprojektien koulutuksiin.

Niistä saat tietoa tämän päivän toimivaan työnhakuun. Koulutuksien aiheita ovat muun muassa oman osaamisen tunnistaminen, tehokas työnhaku sekä oma jaksaminen työnhaussa.

Tutustu projekteihin: Pirkanmaa: uratehdas.fi Pohjois-Pohjanmaa: urasampo.fi Uusimaa: tyonhakuveturi.fi Varsinais-Suomi ja Satakunta: urapurje.mystrikingly.com

Juttua varten on haastateltu Tradenomien ura- ja työhyvinvointipalvelujen päällikköä Pilvi Nybomia sekä kouluttaja Susan Caloniusta UP Partners Oy:sta.

Muita vinkkejä työnhakuun JÄRJESTÄMME URA- ja työnhakuaiheisia

koulutuksia sekä webinaareja.

Lisätiedot: tradenomi.fi Työpaikkoja tradenomiosaajille: tradenomi.fi > rekrytointi

Tradenomi 33

etteivät he ole luovia. Mutta he ovat väärässä. Kukaan ei voi olla ei-luova, koska juuri luovuus tekee meistä jokaisesta elävän olennon. Näin kertoo kirja Pim! Olet luova.

Kirjan esimerkki kehottaa keksimään banaanille monta eri käyttötapaa. Sinäkin pystyt tähän varmasti. Sitä kaikkea luovuus on käytännössä: vaihtoehtojen etsimistä, ideoiden vaihtamista, asiaan perehtymistä, kokeilua – yksin ja yhdessä.

Kirjan pitkähkön luovuuden alustuksen jälkeen mennään asiaan ja kerrotaan, miten luovuuden eri vaiheet etenevät tiedon keräämisestä viimeistelyyn. Prosessi ei kuitenkaan etene suoraviivaisesti, vaan ajatukset ja ideat poukkoilevat edestakaisin. Luovuus ei olekaan prosessi, vaan enemmänkin tapa olla ja hahmottaa maailmaa.

Kirjan bonuksena ovat luovuuskortit, jotka voit ottaa käyttöön, kun luovuutesi tarvitsee hiukan sparrausta. Ne sopivat esimerkiksi työprojektin uuden idean synnyttämiseen.

Kirjan kirjoittajat haluavat antaa lukijoille ajatuksia luovuudesta ja sen menetelmistä, joita ovat itse työssään käyttäneet. Oletko valmis heittäytymään ja katsomaan asioita toisin, kokeilemaan?

MONET USKOVAT,

Paavo Järvilehto & Lauri Järvilehto Pim! Olet luova Tuuma 2019 PIM! Luovuuskortit Tuuma 2019

Jos luovuus ei nappaa, niin tarjolla on muuta luettavaa: Heidi Kananen, Harri Puolitaival Tekoäly, bisneksen uudet työkalut Alma Talent 2019 Jarmo Liukkonen Kuka hallitsee mieltäsi?

Mielikuvien hyödyntämisen kirja Tuuma 2020

34 Tradenomi

TEKSTI Henna Tanskanen KUVA Jani Söderlund

Tiristä luovuutesi esiin

Sinun äänesi on tärkeä – vaikuta yhteisösi tulevaisuuteen!

Tutustu valtuustovaalien ehdokkaisiin. Äänestysaika 20.4.–8.5.

Tradenomi 35

tradenomi.fi/valtuustovaalit

Valtuustovaalit lähestyvät

Valtuustovaaleissa äänestetään sähköisesti. Linkki julkaistaan osoitteessa tradenomi.fi/ valtuustovaalit.

TEKSTI Anu Väätäjä

Äänestämällä voit vaikuttaa oman liittosi tulevaisuuteen!

K

uka päättää, millaisia palveluja ja etuja Tradenomit tarjoaa? Missä päätetään jäsenmaksusta? Ketkä päättävät, mihin suuntaan yhteisömme on menossa ja millaisia asioita jäsenistön puolesta ajetaan? Näistä kaikista päättää valtuusto, joka on liittomme ylin päättävä elin.

Kolmen vuoden välein jäsenemme pääsevät valitsemaan uudet päättäjät valtuustoomme.

Vaaleilla valitaan 30 jäsentä seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi. Valtuuston viisi opiskelijajäsentä valitsee Tradenomiopiskelijat erillisen hakumenettelyn kautta.

Vaaleihin asettui ehdolle 86 tradenomia, joihin voit tutustua tämän lehden vaaliliitteessä. Laajemmat ehdokasesittelyt löydät verkkosivuiltamme.

Nyt on aika äänestää!

Valtuustovaalien äänestysaika alkaa 20.4. kello 9.00 ja päättyy 8.5. kello 16.00. Jokainen vaalikelpoinen jäsen voi tuona aikana käydä äänestämässä sähköisen järjestelmän kautta. Linkki äänestysjärjestelmään löytyy osoitteesta trade­ nomi.fi/valtuustovaalit.

Järjestelmään kirjaudutaan pankkitunnusten avulla. Tunnistautumista varten käytettävissä olevat pankit ovat OP-Pohjola, Nordea, Danske Bank, S-Pankki, Aktia, Säästöpankki, POP Pankki, Handelsbanken, OmaSp sekä Ålandsbanken.

Järjestelmän toimittaa eVaali.fi. Annettua ääntä ei voida yhdistää äänestäjään.

Jos äänestäjä ei voi käyttää sähköistä järjestelmää, lähetämme pyynnöstä äänestysliput postitse kotiin. Paperisia äänestyslippuja voi tilata sivujemme lomakkeen kautta, joka löytyy vaalisivuiltamme. Lippu postitetaan siihen osoitteeseen, joka on merkitty jäsenrekisteriimme.

Paperiset äänestysliput tulee toimittaa Tradenomien toimistolle 8.5.2020 klo 16:00 mennessä.

Vaalien tulos julkaistaan äänestysajan päätyttyä 8.5. verkkosivuillamme.

Jokainen ääni on tärkeä ja äänestäminen 36 Tradenomi

on vain muutaman klikkauksen takana. Äänestämällä voit vaikuttaa oman yhteisösi tulevaisuuteen!

Vaalikelpoisuus JOKAINEN VAALIKELPOINEN jäsen voi asettua valtuustovaaleissa ehdolle, toimia valitsijayhdistyksen jäsenenä ja äänestää.

Kullakin vaalikelpoisella jäsenellä on käytössään vaaleissa yksi ääni. Vaaleissa noudatetaan suhteellista vaalitapaa.

Vaalikelpoisia ovat 29.2.2020 mennessä liittyneet jäsenet ja kaikilla vaalikelpoisilla jäsenillä tulee olla jäsenmaksut maksettuna edellisiltä kalenterivuosilta.

Opiskelija- ja eläkeläisjäsenet eivät ole vaalikelpoisia eli he eivät voi asettua ehdolle tai äänestää.

Mitä valtuusto tekee?

• Ylintä päätösvaltaa käyttävä elin • 30 jäsentä ja 5 opiskelijajäsentä • Valitaan kolmen vuoden välein sähköisellä jäsenvaalilla • Opiskelijajäsenet valitsee Tradenomiopiskelijat • Vahvistaa strategiset linjaukset, käsittelee talousarviot sekä toimintasuunnitelmat • Valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan järjestäytymiskokouksessaan (elokuu 2020) • Valitsee liitolle hallituksen järjestäytymiskokouksessaan (elokuu 2020) • Kokouksia pääsääntöisesti kaksi vuodessa tradenomi.fi/valtuustovaalit

NÄIN ÄÄNESTÄT

Voit äänestää ympäri vuorokauden

Äänestys tapahtuu verkossa

Tarvitset äänestämistä varten pankkitunnuksesi

Suhteellinen vaalitapa Valitsijayhdistykset voivat muodostaa vaalirenkaita läpimenon parantamiseksi

Valitsijayhdistys X

Valitsijayhdistys A

Valitsijayhdistys C

Valitsijayhdistys B

Valitsijayhdistys D

- Vähintään kolmen vaalikelpoisen jäsenen muodostama väliaikainen yhdistys - Valitsijayhdistys asettaa ehdolle haluamansa määrän ehdokkaita -Valitsijayhdistyksen jäsenet eivät voi olla jäseninä muissa valitsijayhdistyksissä

20.4.–8.5. klo 9.00

30.3.

klo 16.00

Äänestysaika

10.–23.3.

Vaalien ehdokasasettelu

8.5.

Vaalien tulos julkistetaan verkkosivuilla

ehdokasesittelyt verkkosivuilla

Vaalien aikataulu

22.–23.8.

Valtuuston järjestäytymiskokous Helsingissä

tradenomi.fi/valtuustovaalit Etsi sopiva ehdokas verkkosivuiltamme! Äänestysaika 20.4.–8.5.

Äänestä!

Tradenomi 37

tradenomi.fi/valtuustovaalit

Vaalirengas: Suomen Tradenomit Vaalirengas koostuu Tradenomien aktiiveista ympäri Suomen. Haluamme, että Tradenomit ovat jatkossakin vahva ja uskottava toimija, joka tekee rohkeita avauksia sekä toimii malliesimerkkinä modernista ammattiyhteisöstä. Tradenomien jäsenpalveluita on kehitettävä entistä enemmän vastaamaan nykypäivän muuttuviin tarpeisiin.

Etelä-Suomen Tradenomit Etelä-Suomen Tradenomit koostuvat aktiivisista ja osaavista tradenomeista Etelä-Suomen alueelta. Haluamme panostaa työelämässä olevien Tradenomien työhyvinvointiin ja urakehitykseen kehittämällä olemassa olevia palveluita jäsenten tarpeista lähtöisin. Haluamme olla mukana tekemässä maailman parasta työelämää.

Facebook: facebook.com/ Etel%C3%A4-Suomen-Tradenomit-2020-105544834423187

71 Pipsa Aro CMO ja yrittäjä Helsinki pipsa.fi

74 Janne Hoteila

75 Marlen Kerola-Suikki

IT-asiakkuuspäällikkö Kerava linkedin.com/in/ jaana-carlenius61622b9a/

73 Erno Hokkanen

Markkinointipäällikkö Helsinki linkedin.com/in/tuulipyykkonen/

81 Suvi Rossi

Talouspäällikkö Vihti linkedin.com/in/marlenkerola-suikki-a8a0a1a6/

76 Kai Kuokkanen

Helsinki linkedin.com/in/suvirossi/

83 Emmi Salminen

Aluepäällikkö Helsinki

77 Jyri Lindroos

HR-specialist Helsinki linkedin.com/in/emmisalminen

84 Kaisa Sohlman

Opettaja Riihimäki facebook.com/ groups/23110451 4575147/?fref=nf

78 Janne Paananen 72 Jaana Carlenius

80 Tuuli Pyykkönen

Myyntipäällikkö Lahti m.facebook.com/ LahdenSeudunTradenomit/

Digitaalisen markkinoinnin asiantuntija Espoo linkedin.com/in/kaisasohlman/

85 Sakari Soppi

Global Account Manager Ojakkala facebook.com/janne. paananen

79 Piritta Paavola Palkkahallinnon asiantuntija Ikaalinen

Projektipäällikkö Lahti fi.linkedin.com/in/ ernohokkanen

tradenomi.fi/valtuustovaalit Etsi sopiva ehdokas verkkosivuiltamme! Äänestysaika 20.4.–8.5.

Äänestä!

38 Tradenomi

Opettaja Vantaa

Itä-Suomen Tradenomit Itä-Suomen Tradenomit koostuvat aktiivisista ja osaavista tradenomeista ItäSuomen ja Kainuun alueilta. Haluamme osaltamme varmistaa, että Itä-Suomessa ja Kainuussa asuville tradenomeille ja tradenomiopiskelijoille tarjotaan alueellisesti laadukkaita jäsenpalveluita, mielenkiintoisia jäsentapahtumia sekä verkostoitumismahdollisuuksia.

Facebook: facebook.com/ groups/283985045558266/ Instagram: instagram.com/tradenomitpohjoiskarjala/

86 Katja Antrela Myynti- ja markkinointijohtaja, yrittäjä Lehmo linkedin.com/in/katjaantrela

87 Toni Haatainen Myyntipäällikkö Joensuu linkedin.com/in/tonihaatainen/

88 Anni Nortala Työnhakija Kajaani linkedin.com/in/anninortala-674954b7

Keski-Suomen Tradenomit Keski-Suomen Tradenomit koostuvat aktiivisista ja osaavista tradenomeista Keski-Suomen sekä Keski-Pohjanmaan alueilta. Haluamme korostaa Tradenomien tulevaisuuden toiminnassa riittävää panostusta alue- ja opiskelijatoimintaan, jäsenkasvuun sekä myös digitaalisten jäsenpalveluiden kehittämiseen.

Facebook: facebook.com/Jyvasseuduntradenomit/ Instagram:instagram.com/jyvasseuduntradenomit/

39 Rasmus Hautala Henkilöstökonsultti Jyväskylä

45 Jarna Väisänen Toimistovastaava Jyväskylä linkedin.com/in/jarnavaisanen/

Pohjois-Suomen Tradenomit Pohjois-Suomen Tradenomit koostuvat aktiivisista ja osaavista tradenomeista Pohjois-Suomen alueelta. Haluamme korostaa, että myös Pohjois-Suomessa asuville tradenomeille sekä tradenomiopiskelijoille tarjotaan laadukkaita jäsenpalveluita sekä järjestetään mielenkiintoisia jäsentapahtumia.

Facebook: facebook.com/oulunseuduntradenomit/

40 Veera Heinonen Myyjä Jyväskylä

41 Teemu Oja-Lipasti CX Specialist Jyväskylä linkedin.com/in/ teemu-oja-lipasti38983b108/

42 Marko Pesu Osastoinsinööri Jyväskylä linkedin.com/in/markopesu/

43 Mikael Rauhansalo Vs. toiminnanjohtaja Jyväskylä linkedin.com/in/ mikael-rauhansalo-368840108/

44 Kristian Virtakangas Account Manager Kokkola linkedin.com/in/ kristian-virtakangas96a363151/

Turun seudun Tradenomit Turun Seudun Tradenomit koostuvat aktiivisista ja osaavista tradenomeista Varsinais-Suomen alueelta. Tradenomien on ammattiyhteisönä tarjottava muuttuvassa työelämässä räätälöityjä, helposti saavutettavia palveluita jäsenille työelämän eri vaiheissa. Erityisesti ammatilliseen kehittymiseen ja työhyvinvointiin liittyviä palveluja ja etuja on kehitettävä. Aluetoiminnan riittävillä resursseilla Tradenomit tuodaan lähelle jäsentä.

17 Aki Korkka Aluejohtaja Turku linkedin.com/in/akikorkka-73ba7778/

18 Janita Laakso Markkinointiassistentti Kaarina linkedin.com/in/janitalaakso

Facebook: facebook.com/turunseuduntradenomit/

11 Niko Aaltonen Palvelupäällikkö Turku nikoaaltonen.fi

19 Karoliina Lehtinen Audit associate Turku

34 Juha Ahola Head of Service and Delivery Oulu facebook.com/oulunseuduntradenomit/

35 Ville Kovero Sales Manager Oulu

12 Marko Grönlund Edunvalvonnan ja koulutuksen kehittämisen asiantuntija Turku instagram.com/ markogronlund/

13 Liisa Heinonen Toimistosihteeri Raisio facebook.com/turunseuduntradenomit/

20 Artturi Leino Yksikönpäällikkö Turku linkedin.com/in/artturileino-6528a990

21 Roosa Lönnqvist Palvelukoordinaattori Turku fi.linkedin.com/in/roosalonnqvist

36 Piia Matilainen Development Manager Oulu linkedin.com/in/piiamatilainen

14 Jaakko Hyvönen Demand Planner Turku linkedin.com/in/ jaakko-hyvönen685bb299/

22 Eeri Mäkimattila Local Sales Manager Turku linkedin.com/in/eerimakimattila/

37 Juho Mustikkaniemi Toimistopäällikkö Oulu m.facebook.com/juho. mustikkaniemi?tsid=0.2 813602394995731&sour ce=result

15 Karvanen Ville Tiimiesimies Turku turunseuduntradenomit.fi/

23 Terhi Mäkiniemi Freelancer, kouluttaja-toimittaja Turku terhimakiniemi.fi

38 Anna Uusitalo Yksikön johtaja Oulu linkedin.com/in/annauusitalo-2462a461/

16 Mikael Knaapi Freight Forwarding Agent Turku

24 Pelkonen Lauri Logistiikkakoordinaattori Turku

Tradenomi 39

tradenomi.fi/valtuustovaalit

25 Katri Raitala Business Coordinator Turku linkedin.com/in/katri­ raitala

Edistykselliset Olemme koko Suomen kattava asiantun­ tijoiden, esimiesten ja johtajien ver­ kosto, jonka tehtävänä on järjestömme jatkuva parantaminen. Meitä yhdistää halu laittaa itsemme likoon ja heittäytyä.

Haluamme olla mukana vauhdittamassa Tradenomien menestystarinaa.

Digital Marketing Manager Tampere

59 Jenni Lehterikorpi

26 Pauli Ratu Yrittäjä Turku

58 Anssi Kosonen

52 Reetta Ahonen

Projektipäällikkö Tampere

Seniorikonsultti / projektipäällikkö Helsinki linkedin.com/in/rahonen

60 Pauliina Mäntylä

27 Karl-Johan Spiik Teknologiakonsultti Kaarina facebook.com/kspiik

53 Jenny Alhonen Brand manager ja yrittäjä Tampere facebook.com/jenny­ alhonen

61 Jani Mäntysaari

28 Viivi Vainio Traffic coordinator Turku turunseuduntradenomit.fi

54 Tuukka Juntunen Järjestelmäasiantuntija Kerava facebook.com/tuukka. juntunen

55 Paula Kasakkamäki Yritysrahoituspäällikkö Tampere linkedin.com/in/ paula­kasakkamäki­ b06936119/

Ad Operations Specialist Vantaa linkedin.com/in/ella­ niinimaki/

63 Paakki Mika

30 Viitaniemi Oskari Sales & Supply support specialist & Sales space planner Turku linkedin.com/in/oskari­ viitaniemi/

Toiminnanjohtaja Espoo twitter.com/janiman­ tysaari

62 Ella Niinimäki

29 Sami Vesala Traffic coordinator / Sales Turku

Customer Operations Coordinator Tampere

56 Anssi Ketopaikka Community Specialist Lieto @ketopaikka

Työnhakija Imatra linkedin.com/in/mika­ paakki­1829a731/

64 Veli-Matti Peltola

Vaalirengas: Tulevaisuuden tekijät Vaalirengas kokoaa yhteen trade­ nomivaikuttajia, jotka haluavat toimia muutosvoimana ja voimavarana liiton toiminnassa. Olemme joukko eri alojen asiantuntijoita ja esihenkilöitä, joiden tavoitteena on Suomen rohkein edunval­ vonta ja laadukkaimmat jäsenpalvelut.

40 Tradenomi

57 Immo Koho Service Sales Engineer Järvenpää linkedin.com/in/immo­ koho

Digital Portfolio Manager Helsinki linkedin.com/in/veli­ mattipeltola/

65 Pauliina Piekka Pricing specialist Vantaa linkedin.com/in/paulii­ napiekka

66 Reetta Pienimäki Toimistopäällikkö Tampere

67 Petri Purmonen Projektipäällikkö / Kehitysasiantuntija Tampere

68 Aino Rugojeva Key Account Manager Helsinki

69 Anniina Sajalinna Myyntipäällikkö Vaasa

70 Virtanen Meri Customer service team leader Tampere linkedin.com/in/meri­ virtanen/

Pääkaupunkiseudun Tradenomit Listan ehdokkaat ovat pääkaupunkiseudulla asuvia, uransa alkuvaiheessa olevia uudistusmyönteisiä eri alojen osaajia. Kokeneina tradenomivaikuttajina ehdokkailla on hyvät valmiudet liiton puoleensa vetävyyden parantamiseksi.

Ehdokkaille on tärkeää järjestäytymisasteen kasvattaminen Tradenomien vaikuttavuuden lisäämiseksi sekä urapalveluiden kehittäminen vastaamaan työelämän muuttuvia olosuhteita ja kansainvälistymistä. Myös jäsenpalveluiden ja -tapahtumien tulee tavoittaa jäsenet tehokkaasti siellä missä jäsenet ovat. pkstradenomit.fi

2 Kaisu Hilska Custom Product Specialist Helsinki linkedin.com/in/kaisuhilska/

3 Pekka Hovi Tuotepäällikkö Helsinki pkstradenomit.fi

4 Sami Immonen Myyntineuvottelija Espoo linkedin.com/in/samiimmonen-784295105/

6 Iida-Maria Mikkola Markkinointi- ja viestintäassistentti Helsinki linkedin.com/in/ iida-maria-mikkola-681609114/

7 Paju Jaana

IT-tradenomit Olemme joukko intohimoisia ja ammattitaitoisia jäseniä, jotka tuovat alalla työskentelevät yhteen sekä nostavat IT-tradenomien äänen kuuluviin. Wow, such intelligence. Must vote.

Test manager Espoo

47 Heikki Laukkanen IT-Palvelupäällikkö Espoo facebook.com/ it.tradenomit/

Asiantuntija Espoo linkedin.com/in/arsipaarnila

9 Aleksi Säteri

48 Eigo Retsä System Specialist Espoo facebook.com/ it.tradenomit/

Audit Associate Helsinki linkedin.com/in/aleksisäteri/

10 Satu Väike

Järjestelmäasiantuntija Espoo facebook.com/ it.tradenomit/

46 Kati Huhtala

Myynti- & talousassistentti Helsinki linkedin.com/in/ jaanapaju/

8 Arsi Päärnilä

51 Arttu Tuomela

49 Heidi Retsä IT-järjestelmäkonsultti Espoo facebook.com/ it.tradenomit/

Compliance Associate Espoo linkedin.com/in/ satuvaike

Kaupan ala ja muut sopimuksettomat Kaupan ala ja muut sopimuksettomat ovat monialaisia asiantuntijoita ja kutsuvat nyt kaikki kaupan, tilintarkastus- ja liikkeenjohto, elintarvike-, rakennus- ja vakuutusalalla työskentelevät äänestämään ehdokkaitamme tulevaan valtuustoon. Meitä yhdistää se, että meillä ei ole omia työehtosopimuksia, joka heikentää asemaamme työmarkkinoilla. Ehdokkaat tulevat edistämään voimakkaasti sopimuksettomien alojen näkyvyyttä ja oikeuksia Tradenomeissa.

31 Arto Hokkinen Teknisen myynnin ja tuotehallinnan asiantuntija Espoo fi.linkedin.com/in/ artoh

32 Huttunen Suvi Palveluneuvoja Espoo

50 Arvind Sedha 5 Veera Koli Executive assistant Espoo linkedin.com/in/veerakoli/

Vaalirengas: Uudistajat Uudistajat lisäävät Tradenomien toiminnan avoimuutta ja digitalisoivat palveluita yhdessä jäsenten kanssa. Otamme jäsenet mukaan kehittämään Tradenomeja palvelumuotoilun avulla. Uudistajat haluavat jäsenistömme tietävän minne heidän jäsenmaksunsa menevät.

Product Development Director Helsinki linkedin.com/in/ arvindsedha/

33 Minna Salo Kehityspäällikkö Espoo facebook.com/kaupanalantradenomit/

tradenomi.fi/valtuustovaalit Etsi sopiva ehdokas verkkosivuiltamme! Äänestysaika 20.4.–8.5.

Äänestä!

Tradenomi 41

Vaikuta äänestämällä.

Jokainen ääni on tärkeä! tradenomi.fi/valtuustovaalit Etsi sopiva ehdokas verkkosivuiltamme! Äänestysaika 20.4.–8.5.

Voit äänestää ympäri vuorokauden

Äänestys tapahtuu verkossa

Tarvitset äänestämistä varten pankkitunnuksesi

Tradenomit henkilöstö

Yleisjohto

Palvelut

Sari Niemi Toiminnanjohtaja puh. 050 562 4869

Tomi Kouva Asiakaskokemusjohtaja puh. 020 155 8813

Suvi Kautto Johdon assistentti puh. 020 155 8805

Jori Karjalainen Kehityspäällikkö, aluetoiminta puh. 044 555 2638

Vaikuttaminen

Aleksi Rankka Projektipäällikkö puh. 045 651 3026

Ville-Veikko Rantamaula Edunvalvontajohtaja puh. 020 155 8804

Elin Blomqvist-Valtonen Erityisasiantuntija perhevapaalla

Henna Hirvonen Erityisasiantuntija, koulutus- ja työllisyyspolitiikka puh. 040 768 1365

Joonas Kopra Erityisasiantuntija puh. 050 407 4876

Julia Laurén Erityisasiantuntija perhevapaalla

Lakiasiat Niina Riipinen Lakiasiainjohtaja, tiiminvetäjä puh. 020 155 8801

Katriina Matinhelmi Erityisasiantuntija, palkka- ja työttömyysturva-asiat puh. 020 155 8807

Viivi Osala Työsuhdejuristi perhevapaalla

Tomàs O´Shaughnessy Työsuhdejuristi puh. 020 155 8811

Anna Sirviö-Hautala Kehityspäällikkö perhevapaalla

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@tradenomi.fi

Tradenomit www.tradenomi.fi Löydät meidät myös Facebookista, Twitteristä, Instagramista ja LinkedInistä.

Toimisto Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. 020 155 8800 (vaihde) Avoinna ma–to klo 9–16, pe 10–16 Jäsenpalvelut ja -edut: toimisto@tradenomi.fi

Pilvi Nybom Kehityspäällikkö Puh. 040 567 5034

Jäsenmaksut, liittymiset, jäsentietojen muutokset, alennushakemukset: jasenasiat@tradenomi.fi

Päivi Tenhunen Palvelukoordinaattori puh. 020 155 8812

Työsuhdeneuvonta ja lakipalvelut: lakiasiat@tradenomi.fi

Eemeli Rajala Opiskelijatoiminnan asiantuntija, Tradenomiopiskelijoiden toiminnanjohtaja puh. 040 756 5644

Palkkaneuvonta: palkkaneuvonta@tradenomi.fi

Sampo Riikonen Sampo Riikonen Opiskelija-asiantuntija puh. 050 5644 947

Työttömyysturvaneuvonta: tyottomyysturva@tradenomi.fi

Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKO Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki Puhelinpalvelu: (09) 4763 7600, ma–to klo 10–15, pe 10–13.

Asiakaspalvelupiste palvelee ajanvarauksella. Ajan voi varata itse ajanvarauskalenterista. kokokassa.fi

Viestintä Anu Väätäjä Viestintäjohtaja, päätoimittaja puh. 020 155 8802

Maarit Laakso Viestinnän asiantuntija puh. 040 350 5975

Helna Luoto Viestintäassistentti puh. 050 476 1194

Sinikka Strömmer Työsuhdejuristi puh. 020 155 8808 Tradenomi 43

Parempi versio sinusta tekee huomisen työt.

Takaamme laadukkaan koulutuskokemuksen myös etänä.

Aloita opiskelu osoitteessa rastorinst.fi.

JOHTAMISEN JA YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO aloitus

8.5.

2.6.

25.8.

13.10.

27.10

sijainti

Espoo

Oulu

Kuopio

Rovaniemi

Turku

Ryhdy entistä tavoitteellisemmaksi johtajaksi yksilöllistä oppimispolkua pitkin.

TALOUSPÄÄLLIKÖN TUTKINTO aloitus

18.5.

24.9.

sijainti

Espoo

Oulu

Hanki syvällistä ymmärrystä ja strategista näkökulmaa taloushallintoon.

PALVELUMUOTOILU JA TUOTTEISTAMINEN – TUOTEKEHITYSTYÖN ERIKOISAMMATTITUTKINTO aloitus

27.5.

18.9.

22.10.

29.10.

sijainti Kokkola

Kuopio

Espoo

Turku

Luo houkutteleva tuote tai palvelu ja sille asiakaslähtöiset myyntiargumentit.

MARKKINOINNIN JOHTAMISEN TUTKINTO MJD aloitus

11.5.

sijainti

Espoo

Johda markkinointia strategialähtöisesti ja syvennä liiketoimintaosaamistasi.

ILMOITTAUDU: RASTORINST.FI ESPOO | KUOPIO | OULU | TAMPERE | TURKU

Tunnistettava muutos