Tradenomi 1/2022

TRADENOMI Tradenomien jäsenlehti

Teema

Psykologinen turvallisuus sitouttaa ja lisää innovatiivisuutta

10 Ota haltuun

Lue asiantuntijan neuvot: Kun työkaverista tulee pomo

24 Ytimessä

Tradenomit ehdottaa: Työttömyyskassat tukemaan työllistymistä

30

TRADENOMI SARI DE NIER

Pretorian lähetystöstä tarkastajaksi Turkuun 18

1 /2022

Master School

Luo tulevaisuutta –

opiskele

Master-tutkinto Vaikuta työelämän tulevaisuuteen Turun AMK:n Master Schoolista valmistuu asiantuntijoita ja johtajia oman alansa kehittäjiksi ja työelämän uudistajiksi.

Master School tarjoaa korkeatasoista asiantuntija- ja johtajakoulutusta monialaisessa ja kansainvälisessä yhteisössä.

Opinnot voit suorittaa joustavasti työn ohessa. Koulutuksien laajuus on 90 op ja kesto 2 vuotta. Master-opintoihin voit hakea, kun sinulla on soveltuva korkeakoulututkinto ja olet kerryttänyt kaksi vuotta työkokemusta tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Master-tutkinto avaa ovia uudenlaiseen ammatilliseen urakehitykseen Turun AMK:n Master School on tarkoitettu työelämässä pätevöityneille oman alansa asiantuntijoille. Master Schoolissa opiskeltu tradenomi (ylempi AMK) eli Master of Business Administration (MBA) -tutkinto valmentaa monipuolisiin ja vaativiin asiantuntija-, esimies- ja johtotehtäviin.

Valitse oma asiantuntijapolkusi

Leadership Excellence -koulutukset • Tradenomi (ylempi AMK), SoTe-palvelujen ja -liiketoiminnan johtaminen • Tradenomi (ylempi AMK), taide- ja kulttuurialan johtaminen • Tradenomi (ylempi AMK), teknologiaosaamisen johtaminen Professional Excellence -koulutukset • Tradenomi (ylempi AMK), liiketoiminnan kehittäminen

Hae opiskelemaan kevään yhteishaussa 16. - 30.3.2022 Opinnot alkavat syksyllä 2022. Hakuohjeet ja lisätietoa koulutuksista: turkuamk.fi/MasterSchool

Pääkkäri

Työhyvinvointi on investointi tulevaisuuteen

J

o vuosien ajan työelämän valitettava ilmiö on ollut työkyvyttömyyden lisääntyminen uupumuksen ja mielenterveysongelmien vuoksi. Vuonna 2020 Kela korvasi mielenterveyshäiriöiden vuoksi viisi miljoonaa sairauspoissaolopäivää. Työkyvyttömyys aiheuttaa kokonaisuudessaan miljardien kustannukset niin työpaikoille kuin koko yhteiskunnallemme, puhumattakaan yksilöllisistä tragedioista.

Samaan aikaan koronapandemia on entuudestaan vaikeuttanut tilannetta, mikä heijastuu työelämän lisäksi myös opiskelijoihin. Työmarkkinoille valmistuu jo valmiiksi uupuneita nuoria, joille emme ole osanneet antaa riittäviä työkaluja ja tukea tulevaisuuteen.

Yksin lainsäädännöllä työhyvinvointia ei kuitenkaan paranneta, se edellyttää työpaikoilta sitoutuneisuutta ja halua huolehtia henkilöstöstään. Erityisen paljon on tehtävää ennaltaehkäisevässä työssä ja asenteissa. Tarvitsemme myös lisää osaamista tunnistaaksemme vakavat työkyvyn alenemiseen vaikuttavat tekijät, jotta niihin voidaan ajoissa tarttua.

Keinovalikoimaa on jo nyt käytettävissä, jos siihen tahtoa työpaikoilla löytyy.

Varsin usein työhyvinvointi ja -kyky nähdään kuluna, vaikka tosiasiallisesti näitä edistävät toimet ovat todellinen investointi tulevaisuuteen. Tutkitustikin on tiedossa, että hyvinvoiva työntekijä on moti-

voitunut, sitoutunut ja tuottava. Siksi on hämmentävää, että vuodesta toiseen tarvitaan laajoja hankkeita ja tutkimuksia asian todentamiseksi, eikä lainsäädäntöä ole saatu vastaamaan asiantuntijatyön erityispiirteitä.

Vanheneva Suomi tarvitsee kaiken osaamisen käyttöönsä ja työhyvinvoinnista huolehtiminen on sen yksi keskeinen rakennuspalikka.

“Työhyvinvoinnin paraneminen edellyttää työpaikoilta sitoutuneisuutta ja halua huolehtia henkilöstöstä.”

Anu Väätäjä Viestintäjohtaja, päätoimittaja Twitter: @AnuVaataja

TRADENOMI

3

1 22

Tradenomilehti löytyy myös verkosta! tradenomi.fi/ lehti

/

10

Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä uskaltaa olla oma itsensä ja työn haasteita voi nostaa esille levollisin mielin.

18

24

Tilintarkastaja Sari de Nier kohtaa työssään ehkä hieman yllättäen myös elämän traagisen puolen.

Hyväksi esihenkilöksi opitaan, mutta mitä uuden Uutta ajattelua! Tradenomit esittää, että esihenkilön kannattaa ja mitä ei kannata tehdä? työttömyyskassat ryhtyisivät yhteistyössä liittojen Lue asiantuntijan neuvot. kanssa edistämään jäsentensä työllistymistä.

Julkaisija: Tradenomiliitto TRAL ry, p. 020 155 8800, f. 020 155 8809, toimisto@tradenomi.fi, www.tradenomi.fi Päätoimittaja: Anu Väätäjä, p. 020 155 8802, anu.vaataja@tradenomi.fi Toimitus: Otavamedia Oy Asiakasvastaava tuottaja: Päivi Laakso, p. 050 3275 328, paivi.laakso@otava.fi Mediamyynti: Kari Salko, p. 0400 604 133, kari@karisalko.com Paino: PunaMusta Oy Tilaukset ja osoitteenmuutokset: toimisto@tradenomi.fi

4

TRADENOMI

Lehti postitetaan liiton jäsenille ja sidosryhmille. Tilaushinta 30 euroa/vuosi.

Tradenomi ilmestyy 4 kertaa vuonna 2022. Seuraava lehti ilmestyy kesäkuussa. Painos 26 000 kpl. Aikakausmedia ry:n jäsen. 20. vuosikerta.

ISSN 1457-3792

30

Tradenomit www.tradenomi.fi Löydät meidät myös Facebookista, Twitteristä, Instagramista ja LinkedInistä.

Toimisto Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. 020 155 8800 (vaihde) Avoinna ma–to klo 9–16, pe 10–16

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ tradenomi.fi Jäsenpalvelut ja -edut: toimisto@tradenomi.fi Jäsenmaksut, liittymiset, jäsentietojen muutokset, alennushakemukset: jasenasiat@tradenomi.fi Työsuhdeneuvonta ja lakipalvelut: lakiasiat@tradenomi.fi Työttömyysturvaneuvonta: tyottomyysturva@tradenomi.fi

Palkkaneuvonta: palkkaneuvonta@tradenomi.fi Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKO Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki Puhelinpalvelu: (09) 4763 7600, ma–to klo 10–15, pe 10–13.

Asiakaspalvelupiste palvelee ajanvarauksella. Ajan voi varata itse ajanvarauskalenterista: kokokassa.fi

Yksi meistä Autoharrastus on opettanut Antti Kutvoselle, että yksinkertainen on kaunista.

Miksi sinusta tuli tradenomi ?

Miten päädyit harrastamaan auton entisöintiä?

Kaupallinen ala on kiinnostanut minua pikkupojasta lähtien. Hain ensin Oulun kauppakorkeakouluun, mutta en päässyt sisään. Aloitin opinnot Oulun ammattikorkeakoulussa johtamisen ja henkilöstöhallinnon tradenomiksi ajatuksenani hakea uudelleen kauppikseen. Opetus ja ilmapiiri olivat kuitenkin niin hyvät, etten halunnut enää hakea muualle. Valmistuin vuonna 2018, ja tällä hetkellä työskentelen Talenomilla raksatiimin taloushallinnon asiantuntijana.

Haaveilin pitkään autoprojektista. Vuonna 2016 saimme kaverini kanssa laskettelureissun päätteeksi pöljän idean ostaa vanha volkkari ja ajaa sillä kotimatka Turusta Ouluun. Tarkoituksenani oli alkaa kunnostaa sitä, mutta lopulta se jäi varaosa-autoksi ja ostin entisöitäväksi vuoden 1983 Volkswagen Polon. Tykkään volkkareista, ne eivät tee itsestään numeroa, mutta niillä on sielu. En ota projektista stressiä, kunnostan autoa silloin, kun se tuntuu kivalta.

Mitä autoharrastus on opettanut?

Teksti: Pirkko Tuominen // Kuva: Mikko Törmänen

Opiskelet myös insinööriksi. Mikä sinusta tulee isona?

Rakennusinsinööriksi opiskelu on osa pidemmän tähtäimen tavoitettani yhdistää kaksi intohimoani: rakentaminen ja talousosaaminen. Parin vuoden päästä saavutan toivottavasti leikkimielisen ”tradenöörin” arvonimen. Tulevaisuudessa haluaisin työskennellä rakennuttamisen ja työmaiden kokonaisuuden hallinnan parissa.

ktia Seuraa Antin autoproje lo tipo ant @k : issa Instagram

Kasariautossa ei ole mitään ylimääräistä. Sen kunnostus on opettanut, että yksinkertainen on kaunista. Kaiken ei aina tarvitse olla viimeisen päälle ja täynnä härpäkkeitä. Autoharrastus on myös auttanut näkemään syy–seuraussuhteet selvemmin.

Kun auto ei lähde käyntiin, vikaa täytyy lähteä etsimään tietyllä prosessilla. Samanlaista vikojen etsintää teen usein myös kirjanpidossa.

Perheesi ja asuinpaikkasi?

Asun Oulussa avopuolisoni kanssa. Vapaa-ajalla pidän auton kunnostamisen lisäksi hyvästä ruoasta ja jalkapallon seuraamisesta. Tänä talvena olen aloittanut myös hiihtämään.

KATSO VIDEO! Katso videolta, mitä hyötyä Tradenomien jäsenyydestä on ollut Antille. tradenomi.fi TRADENOMI

5

Ajassa Jäsentutkimus: Tradenomien ansiotason nousu jatkui

T

radenomien keskiansio kasvoi viime vuonna noin kolme prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen, ja oli 4 032 euroa kuukaudessa. Reilusti yli puolella palkankorotus mahdollistui kaikille maksettavien yleiskorotusten ansiosta.

– Yleiskorotusten rooli korostuu entisestään ansiotason kehittäjänä, kun henkilökohtaisia korotuksia jaetaan yhä pienemmälle joukolle, muistuttaa edunvalvontajohtaja Ville-Veikko Rantamaula. – Työehtosopimusten palkkaratkaisut ovat tänä vuonna 1,8–2 prosentin luokkaa ja euroina ajateltuna se tarkoittaa jäsenistöllemme yhteensä noin 1,4 miljoonaa euroa lisää palkkasummaan, Rantamaula arvioi.

Naisten keskipalkka nousi noin 3,4 prosenttia ja miesten 1,7 prosenttia. Tästä huolimatta sukupuolten välinen palkkaero on säilynyt ennallaan, kuukausitasolla eroa on 641 euroa.

– Naiset sijoittuvat nykyään paremmin asiantuntijatehtäviin, mikä näkyy tradenominaisten keskiansion suurempana kasvuna. Valitettavasti isossa kuvassa sukupuolten välinen palkkaero ei kuitenkaan ole kaventunut, sanoo kehityspäällikkö Anna Sirviö-Hautala.

Hieman yli puolet vastaajista oli valmiita kertomaan palkkansa kollegalleen. Palkkaavoimuuteen suhtautuminen vaihtelee merkittävästi iän ja aseman perusteella. Alle 30-vuotiaista 93 prosenttia on valmis kertomaan avoimesti palkkansa, kun vastaava luku yli 50-vuotiailla on 55 prosenttia.

Tiedote ja jäsentutkimusraportti ovat luettavissa sivuillamme. Varsinaiset jäsenet saavat tutkimustulokset myös tämän lehden liitteenä. tradenomi.fi

TYYTYVÄISET Etätyöhön tyytyväiset sanovat pystyvänsä tasapainottamaan työn ja yksityiselämän etätyössä aiempaa paremmin. Positiivista on myös työmatkoihin kuluvan ajan säästyminen ja keskittymisen paraneminen.

86

%

Etätyö antaa paljon – mutta myös kuormittaa.

42

%

PAREMMIN NUKKUJAT Lähes kaikki asiantuntijatyötä tekevät arvioivat unen laatunsa parantuneen etätyöhön siirtymisen jälkeen.

Etätyön negatiivisina puolina vastaajat pitivät yksinäisyyttä ja vähäistä tukea.

Lähde: Telma-lehti ja Työterveyslaitos. Työterveyslaitoksella on käynnissä laaja hanke, joka tuottaa tietoa etä- ja monipaikkaisen työn yhteydestä terveyskäyttäytymiseen. Vuoteen 2023 jatkuvasta hankkeesta on jo julkaistu alustavia tuloksia.

6

TRADENOMI

3 x pinnalla Oletko miettinyt, miten juuri sinä voit vaikuttaa työpaikkasi toimintaan?

Työpaikoilla Tradenomien jäseniä edustavat henkilöstöedustajat, jotka osallistuvat aktiivisesti työolojen ja -ehtojen kehittämiseen paikallisella tasolla.

Kannustamme kaikkia jäseniämme osallistumaan tähän tärkeään työhön!

1

Työuupumus ja mielenterveysongelmat uhkaavat hyvinvointia ja työllisyyttä TYÖUUPUMUS ja mielenterveyden ongelmat kuormittavat yhteiskuntaa ja yksilöitä merkittävästi. Akava ehdottaa useita lainsäädäntömuutoksia ja työterveyshuollon palvelujen laajentamista työkyvyn ja mielenterveyden edistämiseksi.

Ongelman laajuudesta kertoo se, että Kelan tietojen mukaan vuonna 2020 sairauspäivärahaa maksettiin mielenterveyden häiriön takia noin 84 000 henkilölle. Mielenterveysongelmien aiheuttamat kustannukset ovat OECD:n arvion mukaan yhteiskunnallemme noin 11 miljardia euroa vuodessa.

Akavan mielestä lainsäädäntömuutokset ovat välttämättömiä, jotta työuupumusta ja mielenterveysongelmia voidaan ennaltaehkäistä työelämässä tehokkaam-

min ja niistä aiheutuvaa kustannusten kasvua saadaan hillittyä. Työterveyshuoltolakiin pitää säätää ennakoivista työterveystarkastuksista, joissa määräajoin kartoitetaan fyysisiä ja psykososiaalisia työkykyriskejä. Henkisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukeminen on sisällytettävä lakisääteiseen työterveyspalveluun.

Työterveyshuollon yhteistoiminnassa pitää sopia mielenterveyttä tukevista palveluista sekä oikeudesta lyhytpsykoterapiaan työterveyshuollon kautta. Työntekijällä tulisi olla oikeus käyttää työterveyshuoltopalveluita työajalla, mikä varmistaisi nopean hoitoon pääsyn ja terveydentilan arvioinnin. akava.fi/tyohyvinvointi

Järjestäydy ja keskustele Mitä enemmän tradenomeja yhteisössämme on, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on vaikuttaa myös yksittäisten työpaikkojen arkeen. Suosittele jäsenyyttä myös kollegallesi!

Mieltä askarruttavista työpaikan asioista kannattaa keskustella avoimesti kollegojen ja esihenkilöiden kanssa. Tuo näkemyksesi esille myös työpaikkasi henkilöstöedustajille.

2

Ryhdy henkilöstöedustajaksi Työ- ja virkaehtosopimusten mukaiset luottamushenkilöt, lain mukaiset luottamusvaltuutetut ja työsuojeluvaltuutetut voivat roolissaan kehittää merkittävästi työpaikkansa työoloja.

Annamme näihin tehtäviin työkaluja ja jatkuvaa koulutusta.

3

Osallistu yritysyhdistysten toimintaan Yksityisen sektorin työpaikoilla toimii ylempien toimihenkilöiden yritysyhdistyksiä eli yryjä, joiden toimintaan kannattaa osallistua.

Mikäli työpaikallasi ei vielä ole yryä, autamme sellaisen perustamisessa.

Nimitys Tradenomeissa JUHA HÄMÄLÄINEN on nimitetty uudeksi opiskelija- ja nuorisoasiantuntijaksi, ja hän aloitti työnsä 3.1.2022.

Hämäläinen toimii myös Tradenomiopiskelijoiden toiminnanjohtajana.

Hämäläinen vastaa tehtävässään muun muassa opiske-

lija- ja nuorisotoiminnan kokonaisvaltaisesta kehittämisestä, sidosryhmäyhteistyöstä, opiskelija-aktiivien kouluttamisesta sekä jäsenhankinnasta. Toiminnanjohtaja vastaa myös Tradenomiopiskelijoiden hallinnon ja talouden sujuvuudesta.

Hämäläinen valmistui tra-

denomiksi Savonia-ammattikorkeakoulusta vuonna 2021 Hän on aiemmin työskennellyt palkkahallinnon, rahoitusalan sekä toimisto- ja asiakaspalvelutehtävissä.

Juha

TRADENOMI

7

Ajassa

Kysy meiltä

Sanottua

”Julkisen sektorin työ- ja virkaehtosopimusneuvottelut ovat parhaillaan käynnissä.

Palkankorotusten lisäksi tavoittelemme muun muassa perhevapaauudistuksen sisällyttämistä sopimuksiin.”

No Limits -kiertue on jälleen täällä!

ESPOO JOENSUU PORI VANTAA

LAHTI

SEINÄJOKI KAJAANI

JYVÄSKYLÄ

HYVINKÄÄ

VAASA MIKKELI

LAPPEENRANTA

ROVANIEMI KOTKA OULU KUOPIO

Member+ on akavalaisten yhteinen jäsenetupalvelu, johon on koottu kausittain vaihtuvia ja pysyviä etuja ja alennuksia, jotka liittyvät muun muassa matkailuun, vapaa-aikaan ja hyvinvointiin. Palvelusta löydät alennuksia esimerkiksi hotelleista, kylpylöistä, hiihtokeskuksista, kulttuuritapahtumista sekä erilaisista verkkokaupoista.

Kaikki jäsenyyteesi sisältyvät edut ja palvelut löydät osoitteesta tradenomi.fi/jasenedut.

Hyödynnä jäsenetujasi!

memberplus.fi

Harri Westerlund, erityisasiantuntija, julkinen sektori tradenomi.fi/neuvottelut

HELSINKI

Mikä on Member+ -palvelu?

TAMPERE

TURKU

MISTÄ palkankorotukset muodostuvat ja kenelle

niitä maksetaan? Kuka päättää, saako etätöitä tehdä tai milloin lomat voi pitää? Määrittääkö laki vai työehtosopimus lomarahat tai perhevapaan palkallisuuden?

Miten työhyvinvointiin voi vaikuttaa? Mitä sinun työelämääsi tällä hetkellä kuuluu?

Kevään No Limits -kiertueemme vierailee 19 paikkakunnalla ja keskustelemme työelämäasioista rennoissa merkeissä hyvän ruoan äärellä. Vaikuttamisyksikkömme asiantuntijat avaavat tilaisuuksissamme neuvottelukierroksella solmittujen sopimusten sisältöjä ja kertovat, mitä jokaisen tradenomin on hyvä tietää työ- ja virkaehtosopimuksista. Samalla kuulemme mielellämme, minkälaiset asiat sinua parhaillaan askarruttavat omassa työssäsi ja mitkä asiat työelämässä mielestäsi kaipaavat korjaamista.

Kiertuetilaisuudet on tarkoitettu kaikille jäsenillemme riippumatta toimialasta. Tilaisuuksiin voit ottaa mukaan tradenomikollegasi tai -opiskelijan, vaikka hän ei liittomme jäsen olisikaan.

Lisätietoja kiertueesta löydät sivujemme tapahtumakalenterista. Tule mukaan keskustelemaan työelämästä! tradenomi.fi/tapahtumat

8

TRADENOMI

Numeroin Keskipalkka maltillisessa nousussa Tradenomien ansiotaso nousi viime vuonna maltillisesti. Edelliseen vuoteen verrattuna keskipalkassa kasvua oli 3 prosenttia. Naisten ja miesten palkkaero pysyi ennallaan: kuukaudessa miehet tienaavat 641 euroa eli noin 17 prosenttia naisia enemmän. Ylemmän tutkinnon on suorittanut joka neljäs tradenomi.

Tradenomeista on

35 % 65 % Miehiä

38 11 4 032€ Keski-ikä

Ammattivuosia

Keskipalkka

Naisia

Työtehtävät Työhön liittyvä stressi

22% 5%

55 %

28 %

Toimihenkilöt

Asiantuntijat

18 %

Tuntee erittäin tai melko paljon

Tuntee vain vähän tai jonkin verran

Ei tunne lainkaan

Johto

Keskijohto

67 % 5%

Työllistävät toimialat

16 % 9

13 % 12 % 8 % Julkinen sektori Muu teollisuus

Teknologiateollisuus (sis. tietotekniikan palveluala)

%

Kaupan ala

Finassiala

6 % 35 % ICT-ala

Tyytyväisyys nykyiseen työhön

78 % 20 % 2 % Erittäin tai melko tyytyväinen

Melko tai erittäin tyytymätön

Ei osaa sanoa

Muut

Lähde: Tradenomien jäsentutkimus 2021 tradenomi.fi/jasentutkimus

TRADENOMI

9

Teema

10

TRADENOMI

Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä

uskalletaan ottaa riskejä Yksi työelämän tämän hetken kysytyimpiä koulutusaiheita on psykologinen turvallisuus. Onko se vain kouluttajien myyntikikka vai parhaiden työyhteisöjen salainen supervoima?

Te k s t i : Tarja Sinervo / / K u v i t u s : Anna-Kaisa Jormanainen

A

leksin askel on kevyt, kun hän palaa töihin toimistolle. Oma työpiste odottaa paikallaan, tietokone käyntiin vain naps – ja sitten kahville. Kahviossa istuvat työkaverit viittovat Aleksia liittymään joukkoon. On mukava päästä kertomaan kuulumiset ja kuulla työpaikan uutiset. On myös ilo palata työpöydän ääreen, aloittaa hommat ja päästä tiimin kanssa kehittämään uusia ideoita asiakkaille.

Kun työpaikan perustekijät ovat kunnossa, työ on ihmiselle itsensä toteuttamisen, innostavan vuorovaikutuksen, jakamisen, oppimisen ja kehittymisen paikka.

Aleksin työpaikka kuvaa psykologisesti turvallista työyhteisöä. Työterveyslaitoksen

vanhempi asiantuntija Minna Toivanen kertoo, mitä se tarkoittaa.

– Psykologisesti turvallinen on sellainen yhteisö, jossa on turvallista olla oma itsensä ja avoin. Jokaisen osaamista arvostetaan, näkemyksiä kunnioitetaan ja jokaisella on oma paikkansa yhteisössä. Ideoita ja ajatuksia voi kertoa tarvitsematta pelätä, että niitä väheksytään, jätetään huomiotta tai niille nauretaan. Virheet tai epäonnistumiset voi tuoda pelotta esiin, niistä osataan keskustella ja ottaa opiksi. Toisilta voi myös pyytää apua ja tukea, jos oma osaaminen ei riitä, Toivanen kertoo.

– Psykologisesti turvallisessa yhteisössä hyväksytään se, että ihmiset ovat erilaisia ominaisuuksiltaan. Kun virheisiin suhtau-

TRADENOMI

11

Teema

”Psykologinen turvallisuus vahvistaa luovaa ajattelua ja innovaatioiden syntymistä.” dutaan hyväksyvästi, epäonnistumiselle on lupa, jolloin riskejä otetaan helpommin, täydentää Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Kirsi Yli-Kaitala.

Mitä hyötyä on psykologisesta turvallisuudesta?

Vanhempi asiantuntija Minna Toivanen Työterveyslaitos

Erityisasiantuntija Kirsi Yli-Kaitala Työterveyslaitos

12

TRADENOMI

Minna Toivasen mukaan psykologisen turvallisuuden hyvistä vaikutuksista on paljon tutkimusnäyttöä.

Käsite tuli tunnetuksi, kun Google selvitti sisäisessä Aristoteles-tutkimuksessa vuosina 2012–2014 yli kahdensadan tiiminsä toimintaa. Tarkoitus oli saada selville, mikä tekee joistakin tiimeistä muita paremmin menestyviä huipputiimejä.

– Tutkimus osoitti, että tiimien menestystä selitti vahvimmin korkea psykologisen turvallisuuden taso.

Se vahvistaa tiimissä sekä luovaa ajattelua ja uudistavaa toimintaa että innovaatioiden syntymistä. Sama on havaittu meilläkin.

– Tutkimuksemme mukaan psykologinen turvallisuus on yhteydessä työhön ja työjärjestelyihin liittyviin aloitteisiin. Psykologisella turvallisuudella on myönteinen yhteys myös organisaation taloudelliseen menestykseen, Yli-Kaitala kertoo.

Toivasen mukaan psykologinen turvallisuus on tärkeä tekijä uuden oppimisessa.

– Se kannustaa asioiden jakamiseen. Näin tieto ja osaaminen tulevat kaikkien käyttöön, ja tiimiläiset oppivat toisiltaan. Konkreettisesti se näkyy esimerkiksi suhtautumisessa uuteen teknologiaan: ihmiset ottavat rohkeammin käyttöön uusia ratkaisuja, kun epäonnistumista ei tarvitse pelätä. Myös oppimisen on havaittu olevan tällöin tehokkaampaa ja parempaa.

– Sanonta ”oppiminen on osaamista tärkeämpää” pitää sisällä asenteen, jota kohti tiimeissä kannattaa pyrkiä, kiteyttää Yli-Kaitala.

Ethän pilaa hyvää työyhteisöä?

Toivanen kertoo, että psykologisen turvallisuuden luomisessa ja sen säilyttämisessä johdolla on tärkeä tehtävä.

Valitettavasti johdon on myös helppo tärvellä psykologinen turvallisuus luomalla pelon ilmapiiriä ympärilleen.

– Virheistä syyttely, aggressiivinen puhetyyli, kaikki mikä ei edistä yhteistyön sujuvuutta ja nostaa kynnystä tuoda esiin asioita, pilaavat hyvän yhteisön. Jos ihminen ei uskalla olla oma itsensä ja asioista puhutaan selän takana, ollaan huonolla tiellä, listaa Yli-Kaitala.

– Turvallisen työyhteisön henki säilyy, kun epätoivottavaan käyttäytymiseen puututaan heti. Se tulee tehdä avoimessa vuorovaikutuksessa, mutta huomaavaisesti, Toivanen opastaa.

Luottamus on tiimityön koossapitävä voima SITOMO-YRITYKSEN perustaja Nina Rinne on valmentaja. Eräs osastopäällikkö pyysi hänen apuaan huomattuaan, että yhdessä hänen asiantuntijatiimissään voitiin huonosti ja käperryttiin siiloihin etätöihin siirtymisen jälkeen.

– Tiimin jäsenet kokivat jääneensä yksin eivätkä tulleet kuulluiksi. Johtaminen tuntui hierarkkiselta ja jollain esihenkilöllä oli liikaa valtaa. Ihmiset kuitenkin kertoivat tilanteesta ja siihen tartuttiin.

– Sovimme, ettei vatvota mennyttä, vaan toimimme ratkaisukeskeisesti ja annamme kaikille tilaisuuden tulla kuulluksi. Ryhmän kokema psykologinen turvallisuus mitattiin asteikolla 1–5 ja se oli 2,9. Tiimiläiset kävivät keskustelua työpajoissa, kasvokkain ja oppimisalustaa hyödyntäen.

Selvisi, että työpaikan identiteetti ei ollut tiimin näköinen ja tavoitteet olivat liian kovat, Rinne kertoo.

– Psykologisesti turvallisella yhteisöllä on toisten tunteiden ja tarpeiden havainnointikykyä ja -halukkuutta.

Se näkyy aitona kuuntelemisena ja synnyttää tunteen yhteydestä ja arvostuksesta. Olennaista on, että jokainen haluaa vilpittömästi olla osa tiimiä ja ymmärtää toisia.

Tarvitaan myös avoimuutta ja uteliaisuutta toisia kohtaan.

– Jos tiimissä on paljon erimielisyyttä, eikä kuunnella tai ymmärretä toisia, ihmiset alkavat suojautua. Silloin kukaan ei halua näyttäytyä osaamattomana, vaan kääntää katseen itseensä ja vetää ylleen suojapanssarin. Syntyy kiertelyä, karttelua ja välttelyä. Samalla herkkyys ja uteliaisuus unohtuvat.

– Itsetutkiskelu ja tunnetaitojen harjoittelu on tärkeää.

On hyvä havainnoida, mitä itsessä tapahtuu, kun huomaa puutteita omassa osaamisessa tai tekee virheitä. Kun on valmis laittamaan itsensä likoon sosiaalisesti haastavissa tilanteissa ja näyttää haavoittuvuutta, on avoin ja tulee esille ihmisenä.

Luottamus on Rinteen mielestä ihmisiä koossapitävä voima, joka saa kaiken tiimissä toimimaan. Ratkaisukeskeisyys sekä palautteen antamisen ja vastaanottamisen halu ovat myös tärkeitä.

– Psykologinen turvallisuus työssä ei tarkoita, etteikö tiimillä voi olla korkeat tavoitteet. Liigatasolle päästään pelaamaan, kun jokainen uskaltautuu kentälle ja laittaa itsensä likoon. Peli ei toimi, jos joukossa on vapaamatkustajia, vaan jokaista tarvitaan. Pelko tai väsymys on sallittua, ne pitää vain hyväksyä.

Asiantuntijatiimi sai uuden strategian ja yhdessä kuvatun identiteetin, ja henkilörooleja tarkistettiin. Koko joukko loi nahkansa keskellä koronaa ja sai pian uusia isoja asiakkaita. Psykologinen turvallisuus sai lopuksi tuloksen 4,25.

– Onnistumisen avaimet olivat avoin dialogi, kaikkien osallistuminen, oikeudenmukaisuus, rohkea asioiden käsittely ja se, että ihmiset tulivat kuulluiksi, Rinne summaa.

Lue lisää Nina Rinteen tuoreesta teoksesta Rohkea organisaatio – Turvallinen työyhteisö menestyy.

TRADENOMI

13

Teema

5x Etätyössä on tärkeä luoda erilaisia tapoja epämuodolliselle kohtaamiselle.

Miksi psykologinen turvallisuus on ajankohtaista juuri nyt?

Yli-Kaitalan mukaan psykologisen turvallisuuden merkitys korostuu silloin, kun työssä on paljon epävarmuustekijöitä, kuten työolosuhteiden muutokset tai yhteistyökumppaneiden tiheä vaihtuminen. Molemmat tutkijat näkevätkin tässä syyn siihen, miksi aihe kiinnostaa laajasti juuri nyt.

Ei-sanallinen viestintä muodostaa Yli-Kaitalan mukaan tärkeän osan vuorovaikutuksesta. Sitä on etäkokouksissa läsnäkokouksia vähemmän, mikä heikentää edellytyksiä turvalliseen ilmapiiriin.

– Etätyö haastaa turvallisuuden tunteen myös siksi, että epämuodollista vuorovaikutusta on vähemmän kuin läsnätyössä. Ihmisiä on syytä kannustaa ylläpitämään suhteita työkavereihin ja puhumaa muustakin, kuin työasioista. Epämuodolliselle kohtaamiselle kannattaa luoda erilaisia tapoja, samoin mahdollisuudelle antaa ja vastaanottaa palautetta, hän pohtii.

Toivanen suosittelee pitämään isojen sähköisten palaverien välissä tapaamisia pienissä ryhmissä, jotta jokainen voi tulla kuulluksi. T 14

TRADENOMI

askel kohti psykologisesti turvallista tiimiä

Esihenkilö: • Varmista, että jokaisella on selkeä rooli työssään ja apua on helposti saatavilla.

• Muista esimerkin voima: myönnä tekemäsi virheet ja osoita nöyryyttä työssäsi.

• Kerro, että virheet ja epävarmuus kuuluvat työhön. Kiitä epäonnistumisista kertomisesta. Älä syyllistä, vaan puhukaa virheistä avoimesti ja oppikaa niistä.

• Osoita tiimille, että jokaisen mielipidettä tarvitaan. Kuuntele tarkkaavaisesti, ota viesti vastaan ja osoita arvonantoa jokaista puheenvuoroa kohtaan.

• Käytä vastaamaan kannustavia kysymyksiä ja erilaisia palautteen antamisen välineitä.

Työntekijä: • Mieti, mikä on kunnioittavaa ja toista arvostavaa käyttäytymistä. Ota vastuu omasta käytöksestäsi ja siitä, että osaltasi luot psykologisesti turvallista ilmapiiriä.

• Ole avoin, kysy apua, myönnä virheet ja osoita haavoittuvuutta, niin toisetkin uskaltavat tehdä samoin.

• Osoita jokaiselle tiimikaverille, että hän on tärkeä ja häntä tarvitaan.

• Pysähdy aidosti kuuntelemaan puhujaa, tee lisäkysymyksiä äläkä hoputa häntä.

• Vahvista toisista huolehtimista ja keskinäistä luottamusta. Juttele muustakin kuin työasioista.

Lähde: Kirsi Yli-Kaitala ja Minna Toivanen

Parempaa diiliä saat etsiä vaikka koko elämäsi

Tradenomien jäsenetuna sinä ja puolisosi saatte henkivakuutuksen 61 % edullisemmin kuin muut. Vakuuttaminen vie vain minuutteja, tee se täällä: kalevavakuutus.fi.

Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike.

If hoitaa Kalevan myöntämien Primus-vakuutuksiin liittyvän asiakas- ja korvauspalvelun.

Vuoropuhelu

Yhdessä kohti parempia työehtoja Työehtosopimusneuvottelujen tavoitteena on saada palkansaajille aiempaa paremmat työehdot. Mitä isompi joukko jäseniä liitolla on takanaan, sitä leveämmillä hartioilla se pystyy neuvottelemaan.

Te k s t i : P i M ä k i l ä / / K u va t : V i l l e R i n n e j a J u h o K u va

?

Mitä neuvottelutoiminnalla tavoitellaan?

Ville-Veikko Rantamaula:

Tes-neuvotteluissa tavoitellaan parempia työehtoja. Työlainsäädäntö luo pohjan ja minimiehdot, mutta työehtosopimusneuvotteluissa voidaan päättää paljon tarkemmin alakohtaisista asioista.

Esimerkiksi lain mukaan sairausajan poissaolo on palkallista enintään kymmenen päivän ajalta, mutta työehtosopimuksessa sairausajan poissaolo voi olla palkallista jopa kolmen kuukauden ajan. Käytännössä neuvotte-

?

luilla tavoitellaan myös sitä, että oikeanlaisista tehtävistä maksetaan oikeanlaista palkkaa, ja että työajat ovat kohtuulliset kaikille.

Jaakko Hyvönen: Työlainsää-

däntö on itse asiassa aika suppea, jos sitä verrataan työehtosopimuksiin. Neuvottelutoiminta on äärimmäisen tärkeää, sillä meillä on Suomessa noin 3,5 miljoonaa työikäistä henkilöä. Kyse on isosta porukasta, jonka puolia täytyy pitää.

Miksi Tradenomit tekee edunvalvontatyötä?

Ville-Veikko: Jäsenistön

Jaakko Hyvönen Tradenomien hallituksen puheenjohtaja

työehdoista huolehtiminen on liiton ydintehtävä. Meidän pääperiaatteemme on, että huominen päivä on työelämässä tätä päivää parempi. Edunvalvontatyötä tehdään vaikuttamalla työehtosopimuksiin ja työlainsäädäntöön.

Jaakko: Jos emme liittona

neuvottelisi työehtosopimuksista, jokainen joutuisi sopimaan

16

TRADENOMI

itse omissa työsopimuksissa työehtosopimuksien määräykset.

Yhden ihmisen neuvotteluasema esimerkiksi monikansalliseen yhtiöön verrattuna on aika vaatimaton. Liittona pystymme sopimaan kaikille jäsenille paremmat työehdot. Liitolla on käytössään neuvottelutoimintaan erikoistuneet ammattilaiset, joten työnantajapuolen kanssa neuvotteleminen on paljon tasapuolisempaa ja tehokkaampaa.

?

Mitä hyötyä tes-neuvotteluista on Tradenomien yksittäiselle jäsenelle?

Ville-Veikko: Ansiokehitys

on varmasti suurin asia, joka näkyvimmin hyödyttää jäseniä. Lisäksi esimerkiksi jäsenten arkeen liittyvät asiat, kuten vanhempainvapaan palkallisuus ja lomarahat, hyödyttävät jäseniä.

Sellaisilla aloilla, joissa työehtosopimuksia ei ole, ei ole esimerkiksi lomarahoja.

?

Jaakko: Itse työskentelen kau-

pan alalla ylempänä toimihenkilönä. Kyseessä on sopimukseton ala. Jos joutuisin pulaan, neuvotteluasemani olisi huomattavasti heikompi. Mahdolliset riitatilanteetkin käsiteltäisiin käräjäoikeudessa työtuomioistuimen sijaan.

Mihin olette tällä neuvottelukierroksella erityisen tyytyväisiä?

Ville-Veikko: Ennen neuvottelu-

kierroksen käynnistymistä näytti siltä, että työnantajapuolella olisi halu murentaa tes-järjestelmä ja päästä irti kollektiivisista työehtosopimuksista. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että työnantajapuolikin näkee tärkeänä, että

?

työehtojen raameista sovitaan yhdessä.

Jaakko: Positiivista on myös

se, ettei sopimisen kulttuuri ole kadonnut mihinkään. Metsäteollisuutta lukuun ottamatta työtaisteluilta on pääasiassa vältytty.

Mikä merkitys Tradenomien jäsenmäärällä on tes-neuvotteluissa?

Ville-Veikko: Ilman jäseniä

meidän olisi aika vaikea saavuttaa tuloksia tai päästä edes neuvottelupöytiin. Työnantajapuolen järjestäytymisaste on 90 prosenttia ja työntekijäpuolella vain hieman yli 60 prosenttia. Näkisin, ettei meillä oikein ole varaa olla järjestäytymättä.

Jaakko: Tuo pitää täysin paik-

kansa. Mitä isompi jäsenmäärä meillä on, sitä leveämmillä hartioilla pystymme neuvottelemaan – ja sitä todennäköisemmin saamme tavoitteitamme läpi neuvottelutilanteissa.

Ville-Veikko Rantamaula Tradenomien edunvalvontajohtaja, Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n varapuheenjohtaja

assa Käy tutustum n! aa gi te stra trategia /s i.fi om en trad

TRADENOMI

17

Työn arjessa

Kansainvälinen verkostoituja Mahdollisuudet kansainväliselle uralle saivat Sari de Nierin valitsemaan tradenomitutkinnon. Tutkinto avasi ovet Etelä-Afrikkaan – ja lopulta Lounais-Suomen maistraattiin Turkuun tilintarkastajaksi.

Te k s t i : P i M ä k i l ä / / K u va t : Ve s a Ty n i

D

igi- ja väestötietoviraston tarkastajana työskentelevän Sari de Nierin työpäivät ovat viime aikoina kuluneet pitkälti kotitoimistolla – kuten lukuisten muidenkin suomalaisten. Etätyöstä voidaan olla montaa mieltä, mutta de Nierin työntekoa se ei ole haitannut: tilintarkastajan työ on varsin itsenäistä, ja Digi- ja väestötietoviraston toiminnot ovat muutenkin siirtyneet yhä enemmän digiaikaan.

Tilintarkastajana de Nierin valvoo kansalaisille määrättyjen edunvalvojien työtä.

– Edunvalvojat toimittavat maaliskuun loppuun mennessä vuositilit siitä, miten heidän päämiestensä asiat on hoidettu. Me tarkastajat käymme tilit läpi ja tarvittaessa annamme neuvoja seuraavalle vuodelle.

Tilit ovat hyvin erilaisia, osa on työläämpiä ja osa helpompia, toisilla on enemmän omaisuutta ja tapahtumia vuoden ajalta kuin toisilla. Aivoja ja ihmistuntemusta pääsee käyttämään, eikä yksikään työpäivä ole ihan samanlainen kuin edellinen, de Nier kertoo.

Vaikka rauhallinen toimistotyö kuulostaa melko tavalliselta tradenomin työltä, de Nierin polku tilintarkastajaksi on ollut kaikkea muuta kuin tyypillinen. Työuran varrelle on mahtunut niin hetkiä ravintolayrittäjänä Naantalissa kuin viisumivir-

18

TRADENOMI

kailijana Suomen suurlähetystössä EteläAfrikassa.

Kipinä kansainvälisyyden pariin syntyi jo kauan ennen työuraa. Sekä Suomessa että Keniassa varttunut de Nier päätyi englanninkielisen IB-lukion jälkeen Turun ammattikorkeakouluun. Siellä tutkinnon pystyi suorittamaan kokonaan englanniksi.

– Tykkäsin vähän kaikesta, joten ajattelin, että tradenomikoulutus, englanniksi opiskelu ja kansainväliseen kauppaan suuntautuminen antavat hyvän pohjakoulutuksen monenlaiseen työhön, de Nier sanoo.

Maailma kutsui De Nier otti tradenomiopinnoista kaiken irti ja suuntasi heti toisena opiskeluvuotena Ranskaan vaihto-oppilaaksi. Valmistuttuaan hän työskenteli hetken Turussa kuljetusalalla.

– Sinne päädyin työharjoittelujen ja kesätöiden kautta.

Pian maailma kuitenkin kutsui. De Nier oli ollut opiskeluaikana yhden työharjoittelujakson ajan Etelä-Afrikassa Suomen suurlähetystössä viisumivirkailijana. Nyt Afrikan mantereelta aukesi pesti pidemmäksi aikaa.

– Syy muuttoon johtui siitä, että tapasin mieheni siellä. Lopulta vietimme viisi vuotta Pretoriassa.

Urani 2003 BBA Tradenomi (AMK), kansainvälinen kauppa, Turun ammattikorkeakoulu 2004 Liikenteenhoitaja/huolitsija, Lillbacka Global Oy 2005 Viisumivirkailija/konsulipuolen assistentti, Suomen suurlähetystö Pretoria, Etelä-Afrikka 2010 Toimistosihteeri, LounaisSuomen maistraatti 2012 Lupasihteeri, LounaisSuomen poliisi, Ulkomaalaisyksikkö Raisio 2017 Apulaistarkastaja, Maahanmuuttovirasto Yrittäjä, Juhlakupla Tmi/ Ravintola LounasPortti 2018– Tarkastaja, Digi- ja väestötietovirasto

S a r i d e N i e r i n mielestä parasta tradenomiopinnoissa oli verkostoituminen ja työharjoittelupaikat. “Niiden tuomat seikkailut ja kokemus toivat elämänkatsomusta kohdata monenlaisia ihmisiä.

Tradenomin koulutus antaa pintaraapaisua vähän mihin vaan – työ aikanaan syventää osaamista.”

TRADENOMI

19

Työn arjessa

3

Nopeaa Mitä taitoja sait opinnoista nykyiseen työhösi?

Po i k ke u s a i ka vauhditti digiloikkaa digivirastossakin, mutta de Nierillä on silti kova ikävä työyhteisöä.

“Tuntuu, että olen mukana tekemässä tärkeää työtä.“ Hyppy yrittäjäksi Suurlähetystössä työskentely oli de Nierin mukaan äärimmäisen opettavaista. Koska lähetystö oli pieni, de Nier pääsi tekemään varsin monenlaisia työtehtäviä verkkosivujen päivittämisestä viisumivirkailijan töihin.

Kun perhe kasvoi, de Nierit suuntasivat takaisin Suomeen. De Nier työskenteli ensin Turun seudun maistraatilla toimistosihteerinä ja sittemmin Lounais-Suomen poliisissa ulkomaalaislupa-asioiden parissa. Ulkomailla hankittu työkokemus pääsi nyt toden teolla käyttöön.

– Olen hyvä vuorovaikutustilanteissa ja ymmärrän hyvin erilaisista maista ja kulttuureista tulevia. Lisäksi minulla on vahva kielitaito. Oli todella kiinnostavaa olla mukana vaativissa asiakaspalvelutehtävissä.

De Nierin mies työskenteli samaan aikaan ravintola-alalla ja pyöritti omaa pitopalveluyritystään. Ajatus yhteisestä yritystoiminnasta alkoi kypsyä hiljalleen, ja tradenomiopinnoista oli hyötyä myös yritystoiminnan käynnistämisessä.

– Aloimme pyörittää yhdessä lounasravintolaa, ja ensimmäiset kuukaudet sujuivatkin tosi hyvin. Asiakkaita tulvi ovista ja ikkunoista, de Nier muistelee.

Sitten de Nierin puoliso joutui pitkälle sairauslomalle lentopal20

TRADENOMI

lopelissä tapahtuneen onnettomuuden takia. Sari de Nier jatkoi yrityksen pyörittämistä yksin.

– Minulla ei kuitenkaan ollut samanlaista intohimoa ja osaamista ravintolaalalle kuin miehelläni. Yhtälö osoittautui liian haastavaksi. Näin ilmoituksen siitä, että maistraatti hakee tarkastajaa, ja päätin hakea. Kun mies pääsi sairauslomalta, hän pystyi onneksi jatkamaan pitopalveluaan, kuten ennenkin. Ehkä kaksi yrittäjää perheessä oli liikaa.

Mukana yhteiskunnan käänteissä Nykyisessä työssään de Nier on viihtynyt hyvin, vaikka työssä joutuukin katsomaan elämän traagisuutta silmästä silmään.

– Edunvalvoja määrätään ihmiselle, joka ei pysty huolehtimaan omista taloudellisista asioistaan. Pääsen joka päivä näkemään ihmiselämän monet puolet vauvasta vaariin. Ehkä siksi tuntuu, että olen mukana tekemässä tärkeää työtä, ja pääsen olemaan mukana yhteiskunnan käänteissä.

Loppuelämää de Nier ei kuitenkaan usko viettävänsä samoissa työtehtävissä.

– Digitalisaation myötä työn tekemisessä on käynnissä iso murros. Voi olla, että tulevaisuudessa juuri tätä nykyistä työtehtävääni ei ole edes olemassa. Se ei toisaalta haittaa, sillä kehitän mielelläni osaamistani jatkossakin, de Nier pohtii. T

Tradenomiopinnoissa parasta oli verkostoituminen ja työharjoittelupaikat. Meitä kannustettiin tarttumaan erilaisiin haasteisiin ja yllättäviinkin työharjoittelutarjouksiin.

Mitä teet vapaa-ajalla?

Harrastan näyttelemistä, savitöiden tekemistä ja fanitan intohimoisesti Euroviisuja. Seuraan parhaillaan eri maiden karsintakilpailuja ja valmistaudun ensi kesän teatteriesitykseen Merimaskun kesäteatterissa.

Mitä haluaisit osata paremmin?

Koska olen opiskellut englanniksi, suomen kielen kirjallinen taito ei ole niin hyvä kuin haluaisin.

Kotikielenä englanti sotkee välillä myös muuta puhumista: huumorilta ei voi välttyä.

KATSO VIDEO! Katso videolta, mitä Sari sanoo opiskelemisesta englanniksi. tradenomi.fi

Näin hyödyt osaamiskeskustelusta Keskustele osaamisesta säännöllisesti

Pohdi omia osaamistavoitteitasi

1

Tämän päivän työelämässä on tärkeää, että työpaikoilla pysähdyttäisiin aika ajoin tarkastelemaan osaamista niin yksilö- kuin tiimitasolla. Hyvä hetki keskustella yksilön tai työyhteisön osaamisesta on esimerkiksi vuosittaisten kehityskeskustelujen yhteydessä tai aina silloin, kun työpaikan toimintatapoja tai käytänteitä ollaan muuttamassa.

Tärkeintä on, että osaamiskeskusteluja käytäisiin säännöllisesti ja tarpeen mukaan.

2

Yhteiset osaamiskeskustelut voivat auttaa työntekijää hahmottamaan, mihin oma työyhteisö on menossa ja millaisia tunteita se itsessä herättää.

Parhaimmillaan osaamiskeskustelut voivat herättää motivaatiota suunnata omaa osaamista ja työurapolkua ja tuoda uusia mahdollisuuksia. Toisaalta yhteiset osaamiskeskustelut voivat myös näyttää työntekijälle, ettei organisaation tavoittelema suunta ole se, mitä kohti itse haluaa työurallaan edetä.

Ajattele osaamista laajasti

4 Käy osaamiskeskusteluja yhdessä ja erikseen

Teksti: Ida Ijäs // Kuva: iStock

3

Yksilön ja tiimin tai organisaation osaamista ei voida erottaa toisistaan. Työyhteisöissä tulisi työntekijöiden yksilöllisen osaamisen lisäksi pysähtyä pohtimaan yhdessä, mitä osaamisen kehittäminen tarkoittaa työyhteisön tai tiimin tasolla: Mitä meiltä vaaditaan nyt ja toisaalta lähitulevaisuudessa? Mihin suun-

taan koko tiimin tai organisaation osaamista ja osaamisprofiilia tulisi kehittää ja millaisin keinoin? Tiimit myös ymmärtävät usein työn konkretiaa esihenkilöitä ja johtoa paremmin. Yhteiset osaamiskeskustelut auttavat siis myös esihenkilöitä tarkentamaan koko yhteisön kehittämistarpeita ja toteuttamaan niitä.

Oli kyse sitten yksilöstä tai tiimistä, kannattaa pohtia avoimin mieli, millaisilla keinoilla osaamista lähdetään rakentamaan. Milloin osaamisen kehittäminen on sitä, että lähdetään kokeilemaan jotain aivan uutta, milloin paras tapa on kurssi tai koulutus?

Työntekijät myös useimmiten lähtevät innoissaan mukaan pohtimaan työyhteisön osaamisen kehittämistapoja, kun heille annetaan siihen mahdollisuus. Jos työpaikoilla ymmärretään, että osaaminen on paitsi yksilön tietotaitoa myös yhteisen tekemisen ja kehittämisen hallintaa, säilyttää organisaatio myös kilpailukykyisyytensä eivätkä esimerkiksi toimintatapojen muutokset ja uudet linjaukset vaadi aina rekrytointeja.

Vinkit osaamiskeskustelun käymiseen antoi Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Heli Clottes Heikkilä.

TRADENOMI

21

Pykälin Kysy ja työsuhdejuristi vastaa

Kilpailukielto ja työpaikan vaihtaminen Kysymys:Aloitin uudessa työ-

1

22

TRADENOMI

paikassa helmikuun alussa, mutta tehtävä ei täysin vastaa odotuksiani. Voi siis olla, että ryhdyn hyvinkin pian etsimään uutta työpaikkaa. Nykyisessä työsopimuksessani on sovittu kilpailukiellosta.

Miten kilpailukielto vaikuttaa tilanteeseeni, jos haluaisin vaihtaa työpaikkaa jo tämän vuoden aikana?

Työsopimuksessani ei ole sovittu kilpailukieltoajalta maksettavasta korvauksesta.

Vastaus: Työsopimuslain kilpailukieltosääntelyä on juuri uudistettu.

Työnantajan on maksettava työntekijälle 1.1.2022 jälkeen tehtyjen työsopimusten kilpailukieltoehdoista

koko kilpailukieltoajalta korvausta, vaikka tällaisesta korvauksesta ei olisi sovittu työsopimuksessa.

Korvauksen suuruus riippuu kilpailukieltoajan pituudesta. Mikäli kilpailukielto on sovittu enintään 6 kuukauden mittaiseksi, korvauksen suuruus on 40 prosenttia kuukausipalkasta, yli 6 kuukauden pituisesta kilpailukiellosta korvausta on maksettava 60 prosenttia kuukausipalkasta.

Työsuhteen päätyttyä kilpailukielto on voimassa vain, kun työntekijä on itse irtisanonut työsuhteen. Mikäli työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä, kilpailukielto ei sido työntekijää, vaan työntekijä voi siirtyä heti kilpailevan yrityksen palvelukseen.

Mikäli irtisanoudut, nykyisen työnantajasi on siis maksettava sinulle sopimaltanne kilpailukieltoajalta korvausta.

Työnantaja voi työsuhteen aikana irtisanoa työsopimuksesi kilpailukieltoehdon yksipuolisesti. Irtisanomisaika on 1/3 sovitun kilpailukiellon kestosta, kuitenkin aina vähintään kaksi kuukautta. Työnantajalla ei kuitenkaan ole kilpailukieltoehdon irtisanomisoikeutta enää sen jälkeen, kun työntekijä on irtisanonut työsuhteen.

Ennen 1.1.2022 solmitut kilpailukiellot tulevat korvausvelvollisuuden piiriin 1.1.2023 alkaen. Vuoden 2022 aikana työnantajilla on oikeus irtisanoa ennen 1.1.2022 solmitut tarpeettomat kilpailukiellot ilman irtisanomisaikaa.

Uusi yhteistoimintalaki ja jatkuva vuoropuhelu Kysymys: Työnantajani on kutsunut kaikki työntekijät ”jatkuvan vuoropuhelun neuvotteluun”. Mitä tämä tarkoittaa?

Vastaus: Vuoden 2022 alusta voimaan tulleen uuden yhteistoimintalain mukaan vähintään 20 hengen työpaikoilla on käytävä säännöllistä vuoropuhelua työpaikan toiminnan ja työyhteisön kehittämiseksi. Vuoropuhelulla tarkoitetaan työnantajan ja henkilöstön välistä asioiden käsittelyä, jolla edistetään riittävää ja oikea-aikaista tiedonkulkua työnantajan ja henkilöstön välillä sekä henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia asioissa, jotka koskevat heidän työtään, työolojaan tai asemaansa.

Vuoropuhelua käydään työnantajan ja henkilöstön edustajan välisissä kokouksissa, joita on pääsääntöisesti pidettävä neljännesvuosittain. Kokouksissa henkilöstöä edustaa ensisijaisesti työehtosopimuksen perusteella valittu luottamusmies. Henkilöstöä voi asiasta riippuen edustaa myös työsopimuslain mukainen luottamusvaltuutettu, työsuojeluvaltuutettu tai yhteistoimintaedustaja.

Ellei henkilöstö ole valinnut itselleen edustajaa, työnantaja voi

Haluatko kysyä liiton työsuhdejuristilta mieltäsi askarruttavaa asiaa?

Palvelemme sinua työ- ja virkasuhdeasioissa: p. 020 155 8815 lakiasiat@tradenomi.fi digijuristi.tradenomi.fi

2

täyttää vuoropuheluvelvoitteensa järjestämällä koko henkilöstölle yhteisen tilaisuuden. Koko henkilöstölle suunnattuja vuoropuhelutilaisuuksia työnantajan on järjestettävä vain kerran vuodessa, eikä niissä luonteensa vuoksi voida käydä yhtä yksityiskohtaisia keskusteluja kuin työnantajan ja henkilöstön edustajan välisessä vuoropuhelussa.

Mikäli työpaikalla ei ole valittuna luottamusmiestä tai muuta henkilöstön edustajaa, nyt olisi hyvä hetki hoitaa asia kuntoon, jotta vuoropuhelussa voidaan edistää myös henkilöstölle tärkeitä asioita.

Vuoropuhelussa voidaan käsitellä oikeastaan mitä tahansa osapuolten tärkeäksi kokemaa asiaa, sillä molemmat voivat tehdä aloitteen jonkin asian käsittelemiseksi vuoropuhelussa. Vuoropuhelussa yhteistoimintalain mukaan käsiteltäviä asioita ovat muun muassa työnantajan kehitysnäkymiä ja taloudellista tilannetta koskevat seikat, työpaikan käytännöt, henkilöstön osaamistarpeet ja osaamisen kehittäminen sekä työhyvinvointiin liittyvät asiat.

Vuoropuhelun yhteydessä on laadittava myös työyhteisön kehittämissuunnitelma (entinen henkilöstö- ja koulutussuunnitelma).

Muista!

Milloin työnantajan on noudatettava työehtosopimusta?

Enemmistö työsuhteista on jonkin työehtosopimuksen piirissä. Työehtosopimukset ovat sopimuksia, joiden perusteella monet keskeiset työehdot määräytyvät. Lähes aina työehtosopimuksissa on sovittu työntekijän kannalta lain vähimmäistasoa edullisemmista ehdoista. Lisäksi työehtosopimuksissa sovitaan monista seikoista, joita ei säännellä työlainsäädännössä lainkaan, esimerkiksi palkkojen yleiskorotuksista. Mutta mistä tietää, onko työnantajan noudatettava työehtosopimusta?

normaalisitovuus 1 TES:n Työnantajat, jotka ovat järjestäytyneet

työehtosopimuksen solmineiden työnantajajärjestöjen jäseniksi, noudattavat työehtosopimusta normaalisitovuuden perusteella. Normaalisitovuuden piirissä ovat myös työnantajat, jotka eivät ole järjestäytyneitä, mutta ovat erikseen niin sanotulla liityntäsopimuksella sopineet työehtosopimuksen noudattamisesta.

yleissitovuus 2 TES:n Mikäli normaalisitovaan työehtosopi-

mukseen sidottujen työnantajien palveluksessa on noin puolet kaikista asianomaisella alalla työskentelevistä työntekijöistä, työehtosopimus voidaan vahvistaa yleissitovaksi. Yleissitovaa työehtosopimusta noudattavat kaikki alalla toimivat työnantajat.

sovittu TES 3 Noudatettavaksi Työnantaja ja työntekijä voivat työsopi-

muksessa nimenomaisesti sopia, että työsuhteessa noudatetaan jotain tiettyä työehtosopimusta. Tällöin on kuitenkin otettava huomioon, että työsopimuksen kirjaus ei poista työnantajan velvollisuutta noudattaa normaali- tai yleissitovaa työehtosopimusta.

Vinkit ja vastaukset antoi Tradenomien työsuhdejuristi Jere Vuorio.

TRADENOMI

23

Ota haltuun

Kun työkaverista tulee pomo Monessa työyhteisössä käy niin, että hyvin työnsä hoitanut asiantuntija nimitetään esihenkilöksi. Vaikka aiempaa johtamiskokemusta ei ole, hyväksi ja luotetuksi esihenkilöksi voi oppia.

Te k s t i : S a n n a L e s k i n e n / / K u va t : i S t o c k

24

TRADENOMI

U u d e n esihenkilön on rakennettava oma roolinsa, sillä esihenkilöksi ei synnytä vaan siihen kasvetaan ja opitaan.

O

man alansa kova asiantuntija saa työviikon alkajaisiksi kuulla jymy-yllätyksen.

Hänestä tulisi oman tiiminsä esihenkilö. Tarina on tuttu monelta työpaikalta. Uuden esihenkilön perspektiivi on hetkessä aiempaa laajempi.

– Asiantuntijatehtävässä voi keskittyä omaan suoriutumiseen. Esihenkilönä, kuten tiimin vetäjänä, pitää ottaa vastuu koko ryhmästä ja sen suoriutumisesta, sanoo Työterveyslaitoksen vanhempi konsultti, psykologi Antti Soikkanen.

Uuden esihenkilön omien tavoitteiden ja tehtävien rinnalle tulevat tiimin tavoitteet. Silloin on hyvä kysyä sekä itseltään että tiimiltään, että mitkä ovat kaikkein keskeisimmät yhteiset tavoitteet.

Tiimin johtamisen lisäksi on kiinnitettävä huomiota itsensä johtamiseen.

– Kannattaa istua alas ja tehdä tavoitteiden pohjalta suunnitelma. Voiko omaa työtä tavoitteiden saavuttamiseksi rytmittää niin, että ei yritä tehdä kaikkea kerralla? Voi miettiä, että mitä tekee ensin ja mitä vaikka kuukauden kuluttua. Entä mitä uuden esihenkilön olisi hyvä oppia, vaikka seuraavan muutaman kuukauden aikana. Sen lisäksi kannattaa miettiä, mihin on matkalla eli mitä haluaa oppia pidemmässä juoksussa, esimerkiksi puolen vuoden tai vuoden aikana.

Mieti ensin tekemisen rytmiä Sen lisäksi, että kantaa vastuun tiimin työstä, uuden esihenkilön on rakennettava

oma tapansa johtaa tiimiä. Siihen kuuluu muun muassa tiimin jäsenten työn organisointi ja seuranta, keskinäinen viestiminen ja yhteistyö. Palavereita on hyvä olla riittävästi tiimin viestinnän takaamiseksi mutta ennen kaikkea kannattaa miettiä, millä aikajänteellä palavereissa käsitellään asioita.

– Tiimissä voidaan viikoittain käydä läpi sitä, miten asioita tehdään päivätasolla. Pidemmällä tähtäimellä, vaikka kuukausittain, voidaan katsoa, miten tehtävissä edistytään. Puolivuosittain tai vuosittain voi miettiä, mitkä tiimin tavoitteet ovat.

Soikkanen ehdottaa pysähtymistä koko tiimin voimin yhteisten tavoitteiden äärelle. Näin tiimin jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa tavoitteisiin.

Pyydä tukea kokeneilta esihenkilöiltä Aika on uuden esihenkilön yksi tärkeimmistä resursseista. Aikaa tarvitaan ja sitä pitää varata uusiin tehtäviin, kuten ihmisten johtamiseen. Siihen liittyy monia kysymyksiä.

Mikä on tiimin ilmapiiri? Ovatko työtehtävät alaisille merkityksellisiä ja mielekkäitä? Entä miten työn tekemistä pitäisi muuttaa, mitä uusia taitoja tulisi oppia ja miten uudistua, kun tulee uusia työn tekemisen välineitä? Entä työhyvinvointi – miten työntekijät jaksavat työssään ja onko alaisilla esimerkiksi työkykyyn liittyviä haasteita?

3 x Uuden esihenkilön sudenkuopat

1 Lentävä lähtö

Uudella esihenkilöllä voi olla valtava määrä ideoita, kehittämiskohteita ja tavoitteita mielessään. Vaikka to do -lista pullistelisi, niin liian nopeasti ei kannata lähteä liikkeelle. Ensin kannattaa suunnitella, mistä tehtävistä on tärkeintä aloittaa.

Tilanteet muuttuvat ja kaikki tavoitteet eivät voi olla kiveen hakattuja.

2 Herkkänahkaisuus

Esihenkilö ei ole aina oikeassa. Kritiikkiä pitää pystyä sietämään. Sen pohjalta voi käydä hyviä, silmiä avaavia keskusteluja.

suosiminen 3 Omien

Työelämän moninaisuus on nykypäivää. Esihenkilön on osattava sietää erilaisuutta ja muistettava, että se on voimavara. Itseä muistuttavien alaisten tai samanmielisten suosiminen on pitkällä tähtäimellä vaarallista.

TRADENOMI

25

Ota haltuun E s i h e n k i l ö tarvitsee ihmisten ja tilanteiden lukutaitoa, pitkäjänteisyyttä, avarakatseisuutta ja jopa tietynlaista tunteiden kovettamista.

Säilytä kontakti myös hybridiaikana

”Keskeinen asia on käydä oma, uusi rooli oman esihenkilön kanssa läpi.”

Esihenkilön roolissa ei tarvitse jäädä yksin, eikä kaikkiin kysymyksiin vastata itse. Pomollakin on pomo.

– Suhdetta omaan esihenkilöön kannattaa vaalia. Uutena esihenkilönä kannattaa varmistaa, että saa tukea asioihin, joita haluaa viedä eteenpäin. Onko mahdollista tavata omaa esihenkilöä ja jutella säännöllisesti, vaikka kerran kuukaudessa tai kahdessa?

Soikkanen kehottaa myös selvittämään, että onko omalla työpaikalla saatavissa sparrausapua joltain kokeneelta esihenkilöltä. Työpaikan tarjoamat mahdollisuudet valmennukseen, tai verkkovalmennukseen, kannattaa myös hyödyntää.

– Keskeinen asia on käydä oma, uusi rooli oman esihenkilön kanssa läpi. Varmistaa se,

Vanhempi konsultti, psykologi Antti Soikkanen Työterveyslaitos

26

TRADENOMI

että molemmilla on siitä sama kuva ja että tukea saa, jos tulee hankaluuksia.

Anna tunteiden tasaantua Joskus tiimistä nostetaan yksi työntekijä esihenkilöksi. Suunnitelmallisuus ja omaan rooliin kohdistuvien paineiden ja haasteiden tunnistaminen etukäteen ovat avaintekijöitä, kun johdettavana ovat vanhat työkaverit.

– Mahdollisia hankalia tilanteita, tai konflikteja, voi miettiä etukäteen.

Osa johdettavista voi olla huomattavasti iäkkäämpiä ja kokeneempia työntekijöitä kuin vaikka kolmikymppinen uusi esihenkilö. Vanhemmat tiimin jäsenet kannattaa huomioida ja ennen kaikkea hyödyntää heidän ammattitaitoaan ja kokemustaan.

Lopulta aika voi tehdä tehtävänsä ja mahdolliset ennakkoluulot nuorta esihenkilöä kohtaan tasaantua.

– Kannattaa aloittaa esihenkilön roolissa asiat edellä. On myös hyvä käydä keskustelua oman esihenkilön kanssa ja selvittää, mitä tukea omasta organisaatiosta voi saada, jos arvelee että uudessa roolissa on haasteita, sanoo Antti Soikkanen.

– Kun valitaan nuoria ihmisiä esihenkilöiksi niin siinä on varmasti joku ajatus ja tarkoitus. T

ETÄ- JA HYBRIDITYÖ on tullut moniin organisaatioihin jäädäkseen.

Esihenkilön haastava tehtävä on pysyä kartalla sen suhteen, että mitä työntekijöille kuuluu, vaikka heidät näkisi vain ruudun välityksellä. Etäkokousrumba uuvuttaa monia ja etäpäivinä työntekijöillä on tavallista suurempi vastuu siitä, että työ- ja vapaa-aika ovat tasapainossa.

Esihenkilöllä on onneksi useita keinoja kontaktin saamiseen työntekijöihin, vaikka kasvokkain tavattaisiin harvoin. Etäpalaveissa voidaan sopia, että osallistujilla on kamerat päällä. Tiimin kesken voi käydä keskustelua siitä, että ovatko palaverit ensisijaisesti lähi- vai etäpalavereja. Entä voidaanko pitää myös läsnäpäiviä työpaikalla niin, että kaikki ovat paikalla samaan aikaan? Tiimin kesken voidaan miettiä ja ehdottaa omia hyviä käytäntöjä etäpalaverien järjestämiseen niin, että niissä olisi säännöllisesti mahdollisuus vapaaseen keskusteluun. Työhyvinvoinnin kartoittamiseksi voi hyödyntää monivalintakysymyksiin perustuvia pulsseja ja käydä niiden pohjalta keskusteluja työntekijöiden kanssa.

Viime vuosien aikana moniin tiimeihin on rekrytoitu uusia työntekijöitä, mutta uudet työntekijät eivät ole välttämättä kertaakaan kohdanneet työtovereitaan kasvokkain. Uusien ihmisten perehdyttämiseen tulee erityisesti etä- ja hybridiaikana käyttää huomiota ja aikaa.

– Voisiko palavereissa käyttää aikaa uuden henkilön esittelyyn? Esihenkilö voi tukea uutta työntekijää verkostojen rakentamisessa, sillä se voi muuten olla haasteellista, sanoo Antti Soikkanen.

CONTROLLERIN

ASIANTUNTIJAOHJELMA

Vastaa ja vaikuta!

Teemme Tradenomi-lehden tästä numerosta lukijatutkimuksen.

Varmista reitti seuraaville askelille

Kattavan ja syvällisen ohjelman avulla päivität osaamisesi ja parannat vuoropuhelua johdon ja laskentatoimen välillä. Koulutus soveltuu niin taloushallinnon ammattilaisille kuin yrityksen päätöksentekijöillekin.

HAE NYT!

SAAT KYSELYN PIAN SÄHKÖPOSTIISI!

» Haku 17.3.2022 mennessä – alkaa 31.3.2022 » Osittain etänä, lähiopiskelupäivät Lahdessa » Kokonaisuuden hinta 7 200 € + alv, laajuus 42 op » Mahdollisuus koota moduuleista juuri sinulle sopiva kokonaisuus LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMISET lut.fi/controller Koulutuspäällikkö Nina Kykkänen nina.kykkanen@lut.fi | puh. 040 766 7987

Haluamme tietää, miten juuri sinä koet Tradenomi-lehden ja mitä voisimme mielestäsi tehdä vielä paremmin. Kysely tulee sähköpostitse lähipäivinä.

LUT-täydennyskoulutus tarjoaa monipuolisia koulutuspalveluja yrityksille ja yksilöille: asiantuntijaohjelmia, moduuleja sekä yrityskohtaisesti räätälöityjä koulutuksia.

Suorita KLT-tutkinto ja etene urallasi

Vastaa, palautteenne ovat kullanarvoisia!

Suorita PHT-tutkinto ja etene urallasi

KLT-tutkinto on erittäin arvostettu ja tavoittelemisen arvoinen taloushallintoalan asiantuntijatutkinto. KLT kertoo taloushallinnon asiantuntijan korkeasta ammattitaidosta.

PHT-tutkinto on erittäin arvostettu ja tavoittelemisen arvoinen palkkahallinto-alan asiantuntijatutkinto. PHT kertoo palkkahallinnon asiantuntijan korkeasta ammattitaidosta.

KLT-pätevyys vaikuttaa myös palkkatasoon.

PHT-pätevyys vaikuttaa myös palkkatasoon.

www.taloushallintoliitto.fi/klt

Hakuaika päättyy

1.4.2022 KLT-Tentti

3.-4.10.2022

www.taloushallintoliitto.fi/pht

Tili-instituuttisäätiö järjestää taloushallintoalan asiantuntijatutkintoja ja valvoo pätevyyksien ylläpitoa.

Hakuaika päättyy

1.4.2022

PHT-Tentti

20.9.2022

Jäsenelle Palvelumme saatavillasi ajasta ja paikasta riippumatta

Uudet palvelut urakehityksen tueksi Pohditko omaa jaksamistasi? Tai kenties uralla etenemistä? Jäsenpalveluiden uudella Kykykompassilla tarkistat näppärästi työhyvinvoinnin tilanteesi. Jos taas tavoittelet uutta työpaikkaa, onnistumiseen on nyt hyvä tilaisuus, sillä uusia osaajia etsitään työmarkkinoilla tällä hetkellä vilkkaasti. Uudet työhaastatteluun harjaannuttavat palvelumme antavat sinulle mainiot eväät, jotta onnistut.

Te k s t i : Ta r j a S i n e r vo / / K u va : i S to c k

1

Kykykompassi kertoo nopeasti, miten voit

Huolestuttaako sinua oma jaksaminen koronapandemian aiheuttamien muutosten keskellä? Tai haluaisitko vain varmistaa, että kaikki on kunnossa? Kykykompassi on nopea ja helppokäyttöinen työkalu oman työkyvyn ja työhyvinvoinnin arviointiin. Vastaamalla muutamaan kysymykseen, saat yleiskuvan työkykyysi vaikuttavista tekijöistä ja yhteenvedon vastauksistasi. Samalla huomaat, jos sinulla on jokin osa-alue, vaikkapa sosiaaliset suhteet, jota olisi hyvä hiukan parantaa.

Kykykompassin tuloksia voit käyttää keskustelun pohjana esimerkiksi henkilökohtaisissa työhyvinvointi- ja työkykyvalmennuksissamme.

Muistathan, että henkilökohtainen työhyvinvointivalmennuksemme on jäsenille maksuton. Lähiaikoina on tulossa mahdollisuus myös ryhmämuotoiseen hyvinvointivalmennukseen. Vertaistuesta ja uusista näkökulmista voi olla yllättävän paljon apua, kun jokin asia askarruttaa mieltä.

28

TRADENOMI

2

Harjoittele videohaastattelusimulaattorilla

Rekrytoinneissa käytetään yhä useammin videohaastattelua. Uusi videohaastattelusimulaattori on palvelu, jonka avulla jäsenenämme voit harjoitella haastattelutilannetta etukäteen. Suomen suosituin videohaastattelualusta, Recright, on helppokäyttöinen sovellus, joka ohjaa sinua eteenpäin vaihe vaiheelta. Voit harjoitella vastauksia niin monta kertaa kuin haluat, silloin kun sinulle sopii. Halutessasi voit treenata esiintymistä eri kielillä, sillä kysymykset on tehty sekä suomeksi, ruotsiksi että englanniksi.

Harjoitteluun tarvitset nettiyhteyden ja kameralla varustetun tietokoneen tai mobiililaitteen.

Harjoitus tekee mestarin videohaastattelussakin!

Rekrytoijan vakuuttaminen videohaastattelussa voi tuntua haastavalta. Miten esiintyä osaavana, positiivisena, mutta myös rauhallisen vakuuttavana? Napakalla Onnistu työhaastattelussa -verkkokurssilla keskitytään siihen, miten vakuutat rekrytoijan videon välityksellä. Opit valmistautumaan tilanteeseen oikein ja pääset treenaamaan kurssilla autenttista videoesiintymistä.

Kuulet, mitä työnantaja arvostaa ja mihin seikkoihin hän kiinnittää huomiota. Saat vinkkejä myös siihen, miten jännittäminen on hallittavissa.

Huolellinen valmistautuminen ja harjoittelu auttavat onnistumaan. Voit käydä kurssin silloin kun sinulle sopii, kurssimateriaalit saat käyttöösi kolmeksi kuukaudeksi. Kurssin opeista on apua myös livehaastatteluissa. T

Te k s t i : Ta r j a S i n e r vo / / K u va : S a m i H e i s ka n e n

3

Verkkokurssi valmentaa työhaastatteluun

Tutuksi

Johdon tukipilari Suvi Kautto on Tradenomien johdon assistentti.

Pienessä työyhteisössä on hyvä henki eikä turhaa byrokratiaa. ”TYÖSKENTELEN johdon yksikössä Tradenomeissa. Avustan toiminnanjohtajaa, johtoryhmää, hallitusta ja henkilöstöä monenlaisissa käytännön asioissa.

Vastuullani on esimerkiksi tilaisuuksien järjestämistä, matkajärjestelyjä ja henkilöstöhallinnon käytännön asioita kuten puhelimet, kulkuluvat, perehdytykset ja matkavaraukset.

Tehtäväni on sujuvoittaa liiton ja sidosryhmien toimintaa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaikista tärkeintä on, että omalta osaltani olen tekemässä hyvää työyhteisöä, jossa kaikki viih-

tyvät ja kaikilla on hyvä olla.

Olen HSO-sihteeri ja tiedottaja (MTi). Aluksi olin 15 vuotta julkishallinnossa, sitten 15 vuotta pankissa ja nyt 5 vuotta Tradenomeissa. Olen kokenut aina olevani oikeassa paikassa ja tehnyt työtä, josta pidän.

Olen aika työorientoitunut, minusta töissä on kivaa.

Parasta työssäni on ihana, pieni työyhteisö. Työkaverit ovat mahtavia, meillä on hyvä henki ja autamme aina toisiamme. Työ on itsenäistä, saan päättää, mitä ja missä järjestyksessä teen. Voin vaikuttaa työnkuvaani ja työtehtäviini; uusia vastuita saan kiinnostukseni mukaan.”

Juttuun on haastateltu asiantuntijana Tradenomien ura- ja työhyvinvointipalveluiden päällikkö Pilvi Nybomia.

Huolellinen valmistautuminen ja harjoittelu auttavat onnistumaan työhaastattelussa.

Johdon assistentti ”Meillä on innovatiivista porukkaa keksimässä aina uusia palveluja jäsentemme parhaaksi.”

TRADENOMI

29

Ytimessä

Tradenomit: Työttömyyskassoille aktiivisempi rooli työllistymisen tukijoina Tradenomit ehdottavat, että työttömyyskassat voisivat pelkän ansiosidonnaisen päivärahan maksamisen lisäksi auttaa yhteistyössä liittojen kanssa jäseniään työllistymään yksilöllisillä palveluilla.

Te k s t i : M i k ko N i k u l a // K u va : i S t o c k

L

iitot tuntevat omat jäsenensä ja heidän työhistoriansa parhaiten, Julia Lauren avaa esityksen perusteita.

Lauren on työttömyys- ja sosiaaliturvasta vastaava Tradenomien erityisasiantuntija. Hän kertoo liiton kehitelleen mallia, jossa työttömyyskassat tarjoaisivat yksilöllisesti räätälöityjä työllistymispalveluita, mutta palveluiden tuottajina voisivat toimia liitot.

– TE-toimistot eivät tähän niin hyvin veny, koska niillä on niin laaja asiakaskunta kaikilta mahdollisilta aloilta.

Ne voisivatkin keskittyä vaikeammin työllistyviin.

Koulutusta vastaavia töitä etsittäisiin jo irtisanomisaikana Tradenomien työllistämisideaa Julia Lauren havainnollistaa kertomalla esimerkin 45-vuotiaasta tradenomista, joka työskentelee sijoitusneuvojana pankissa.

– Hän on aloittanut siellä kolmekymppisenä eli ollut samalla työnantajalla 15 30

TRADENOMI

vuotta. Sitten tulee yt-neuvottelut, joiden seurauksena hänet irtisanotaan tuotannollis-taloudellisin perustein. Koska työura pankissa on pitkä, niin irtisanomisaikakin on kuusi kuukautta. Työnantaja ilmoittaa, ettei työvelvoitetta enää ole, eli käytännössä työpaikalle ei tarvitse enää mennä, vaikka palkanmaksu jatkuu vielä.

Nykymallissa TE-toimisto ja työttömyyskassa eivät lähtökohtaisesti saa tietoa siitä, että henkilö on irtisanottu. Järjestelmän silmissä sijoitusneuvoja on siis työtön ja tuen tarpeessa vasta puolen vuoden päästä.

– Meidän mallissamme olennaista olisi, että työttömyyskassa saisi tiedon heti yt-neuvottelujen päätyttyä.

Työttömyyskassa tarjoaisi sijoitusneuvojalle yhteyttä palveluun, joka auttaisi häntä työllistymään jo irtisanomisaikana.

Palveluita tarjoaisivat esimerkiksi tutkintopohjaiset liitot, kuten Tradenomit, jotka tuntevat jäsenistönsä tarpeet.

– Palvelussa kartoitettaisiin sijoitusneuvojan koulutusta ja työkokemusta

Erityisasiantuntija Julia Lauren Tradenomit

vastaavat vaihtoehdot. Parhaassa tapauksessa hän ei tarvitsisi ansiosidonnaista ollenkaan, eli sekä yksilö että yhteiskunta voittaisivat, Lauren selvittää.

Suuremmat työttömyyskassat toisivat synergiahyötyjä Tradenomien malli edellyttäisi lakimuutosta, sillä nykyinen työttömyyskassalaki rajaa kassojen tehtävät varsin tiukasti.

Kassat maksavat jäsenilleen ansiosidonnaista päivärahaa tarkistettuaan, että sen edellytyksenä oleva työssäoloehto täyttyy.

– Työttömyyskassojen toimintaa olisi muutenkin hyvä tarkastella kokonaisuu-

Tiesitkö?

”Olennaista olisi, että työttömyyskassa saisi tiedon irtisanomisesta heti ytneuvottelujen päätyttyä.” tena ja uudesta näkökulmasta, sanoo Lauren.

Järjestelmää ei kuitenkaan ole syytä romuttaa kokonaan ja siirtyä yhden luukun malliin, kuten esimerkiksi Suomen Yrittäjät ovat esittäneet.

– Universaalia työttömyysturvaa Tradenomit ei kannata, mutta pakollinen jäsenyys työttömyyskassassa nykyjärjestelmän kautta on mahdollinen vaihtoehto.

Kassajärjestelmä on perusteiltaan hyvä, mutta nyt kassoja on 18, ja osa niistä on hyvin pieniä. Isommat kassat voisivat olla toimivampia ja tehokkaampia, minimijäsenmäärä voisi olla vaikka 100 000.

Ansiosidonnaisen jäykät ehdot uusiksi Maan hallitus päätti helmikuussa työttömyysturvan muutoksesta. Ansiosidonnaisen päivärahan minimi- ja maksimikestoihin ei koskettu; kesto on vähintään 300 ja enintään 500 päivää. Tradenomit haluaisi järjestelmän joustavammaksi ja oikeudenmukaisemmaksi. Tämä tehtäisiin porrastamalla ansiosidonnainen ja sitomalla sen kesto työsuhteen kestoon.

– Vaikka olisi ollut 10 viikkoa töissä, niin ansiosidonnaista voisi saada silti, mutta sen kesto olisi esimerkiksi vain kuukauden.

Vuoden työllä voisi saada puoli vuotta ja useamman vuoden työllä sen 400 päivää eli puolitoista vuotta kuten nytkin, eli maksimikestoa ei leikattaisi, Lauren selittää mallia.

Uuden työsuhteen alkaessa jo kerätyt ansiosidonnaisen työttömyysturvan tukikuukaudet jäisivät talteen, toisin kuin nykymallissa, jossa työssäoloehdon kerääminen alkaa alusta. Muutos kannustaisi ottamaan vastaan lyhempiäkin työsuhteita.

– Työttömyysturva pitäisi yleensäkin rakentaa niin, että se on väliaikainen ratkaisu, ja päätarkoitus on saada ihminen työllistymään. T

Päivärahan kesto Voit saada työttömyyspäivärahaa enimmillään joko 300, 400 tai 500 päivältä ja enintään 5 päivältä viikossa.

300

Kun työhistoriaa on enintään 3 vuotta, ansiopäivärahan kesto on enimmillään 300 päivää.

400

Kun työhistoriaa on yli 3 vuotta, ansiopäivärahan kesto on enimmillään 400 päivää.

500

Jos olet täyttänyt 58 vuotta ja sinulla on vähintään 5 vuotta työhistoriaa viimeisen 20 vuoden ajalta, ansiopäivärahan kesto on enimmillään 500 päivää.

Tradenomien työllistämiskeinoja • Työttömyyskassoille lakimuutoksella mahdollisuus ohjata jäseniään yksilöllisesti räätälöityihin työllistämispalveluihin, joita esimerkiksi tutkintopohjaiset liitot voisivat tarjota.

• Tieto työsuhteen päättymisestä työttömyyskassalle heti irtisanomisajan alussa.

• Työttömyyskassoja yhdistettävä suuremmiksi yksiköiksi.

• Ansiosidonnaisen päivärahan työssäoloehdon porrastus eli työttömyysturvan keston sitominen työsuhteen kestoon.

• Jo kerätyt ansiosidonnaisen työttömyysturvan tukikuukaudet jäisivät talteen uuden työsuhteen alkaessa.

TRADENOMI

31

Kampuksella

Tavoitteena on, että esihenkilö yhdessä harjoittelijan kanssa seuraa oppimista viikoittain.

32

TRADENOMI

Hyvä harjoittelu perustuu yhteistyölle Opintoihin kuuluva työharjoittelujakso antaa sekä opiskelijalle että työnantajalle mahdollisuuden oppia uutta. Oleellista on, että molemmat osapuolet kertovat toiveistaan ennen harjoittelua – ja vielä harjoittelun aikana.

Te k s t i : Sanna Leskinen // K u va t : Roope Permanto

A

rvostamme harjoittelijoita, joilla on halu tehdä asioita ja kokeilla uusia juttuja, kertoo Annamari Henno, joka työskentelee SOK:n henkilöstöyksikössä Talent Aquisition Specialistina. SOK:lla tehdään harjoittelun aluksi perehdytyssuunnitelma ja tavoitteena on, että esihenkilö tai lähiperehdyttäjä yhdessä harjoittelijan kanssa seuraa oppimista viikoittain.

– Kyseessä ei ole vain jonkun prosessin tai järjestelmän oppiminen. Vaan myös se, että miltä harjoittelijasta tuntuu, mitä on oppinut ja mitä haluaa vielä oppia.

Oppiminen harjoittelun aikana on Hennon mukaan yhteistyökysymys.

– Harjoittelijan pitää itse olla aktiivinen ja mennä rohkeasti uusia haasteita kohti.

Työtehtävien kirjo tutuksi Henno kertoo, että SOK:lla valmistaudutaan harjoitteluun harjoittelijan toiveita kuunnellen.

– Pyrimme saamaan yhteisymmärryksen siitä, mitä harjoittelija haluaa oppia ja minkä asioiden pitää täyttyä harjoittelun aikana.

SOK:lla harjoittelijat tekevät avustavia asiantuntijatehtäviä tai junior-asiantuntijatehtäviä.

– Rutiinia on kaikkien asiantuntijoiden tehtävissä.

Pyrimme kuitenkin siihen, että harjoittelijat pääsevät mahdollisimman nopeasti tekemään omaa asiantuntijuutta vahvistavaa työtä.

HR-toiminnoissa harjoittelijalle varataan palaverit kaikkien lähikollegojen kanssa.

– Harjoittelijan ajatus siitä, mitä haluaa tehdä, voi näin laajentua. Välttämättä ei osaa edes ajatella, mitä kaikkea voi päästä tekemään ennen kuin näkee tehtävät omin silmin.

Oivalluksen mahdollisuus molemmille Harjoittelun tavoitteena on, että harjoittelija kehittyy ammatillisesti, verkostoituu ja luo kontakteja.

– Harjoittelun aikana pääsee todentamaan opittua teoriaa siihen, mitä työelämä oikeasti on. On häiriötekijöitä ja muuttujia, jotka muokkaavat työarkea ja pakottavat soveltamaan teorioita käytäntöön, sanoo Henno.

– Työnantaja taas saa tuoreita ajatuksia korkeakoulumaailmasta. Kun joku tulee kyselemään, että miksi asiat tehdään niin kuin ne tehdään, niin joutuu ajattelemaan uusiksi omaa tekemistä. Se tekee hyvää.

Odotusten hallinta on avaintekijä harjoittelujakson onnistumisessa.

– Isoin riski on se, jos opiskelijalla on virheelliset kuvitelmat siitä, mitä harjoittelun aikana pääsee tekemään tai organisaatio on ymmärtänyt jotakin väärin. Opiskelijan pitää uskaltaa sanoa, mitä haluaa harjoitteluajalta. Toisaalta työnantajan pitää kertoa, mikä on mahdollista, jotta kuva harjoitteluajasta olisi realistinen.

Joskus kuitenkin käy niin, että opiskelija pettyy harjoitteluun. Henno kehottaa rohkeasti heti keskustelemaan omista toiveistaan, jotta harjoittelusta saadaan mahdollisimman hyvä. Asiasta voi keskustella harjoittelun ohjaajan kanssa, tai vaikka kollegan kanssa.

– Harjoittelijan pitää olla aktiivinen ja mennä rohkeasti kohti uusia haasteita, Annamari Henno sanoo.

TRADENOMI

33

Kampuksella

Askel kohti työuraa

Harjoittelu antoi suunnan uralle OPISKELIJA Julietta Murden oli viime syksynä työharjoittelussa Tradenomien viestintätiimissä. Murden on opiskellut markkinointia ja viestintää HaagaHelia ammattikorkeakoulussa Helsingissä ja tekee nyt liitolle päättötyötään.

Hän saa opintonsa päätökseen tämän vuoden aikana.

Murden oli kiinnostunut järjestötoiminnasta, kun haki harjoittelupaikkaa. Hän sai harjoittelupaikan ottamalla yhteyttä verkostojensa kautta Tradenomien toiminnanjohtajaan ja sitä kautta viestintäjohtajaan. Murden kehottaa muitakin rohkeasti hyödyntämään omia verkostojaan harjoittelupaikan haussa esimerkiksi LinkedIn-palvelun avulla.

Kaksi ja puoli kuukautta kestäneen harjoittelun aikana Murden keskittyi viestinnällisiin tehtäviin ja teki muun muassa taittotyötä. Hän sai itse valita, tekeekö töitä etänä vai Tradenomien toimistolla.

– Harjoitteluaikana kokonaiskuvani viestinnän työtehtävistä laajeni, kertoo Murden.

Käytännön työn kautta hänelle vahvistui, että hän haluaa myös valmistumisensa jälkeen työskennellä viestinnän tehtävissä. Hän arvioi etenkin organisointikykynsä kehittyneen viestintätiimissä, jossa oli hänen lisäkseen neljä henkilöä.

– Sain huolehtia itse oman työni aikataulutuksesta ja siitä, että työt tulevat tehtyä.

Murden kertoo saaneensa työhön kattavan perehdytyksen.

– Osaan vaatia sitä myös tulevissa työtehtävissä.

Myös työntekijän oikeudet tulivat tutuiksi harjoittelun aikana alan asiantuntijaorganisaatiossa ja myös siitä on hyötyä tulevalla uralla.

Murden neuvoo harjoitteluun hakeutuvaa opiskelijaa valmistautumaan tulevaan harjoittelujaksoon huolellisesti.

– Voi kysyä ennen harjoittelua työnantajalta, että onko joku tapa valmistautua. Myös harjoittelujakson aikana pitää uskaltaa kysyä ja tuoda omia mielipiteitä esille, Julietta Murden kannustaa.

34

TRADENOMI

Opiskelija-aktiivi

Opiskelijoiden hyvinvointia parantamassa Te k s t i : Ida Ijäs

Harjoitteluaika on opiskelijalle tilaisuus osoittaa taitonsa ja tietonsa.

– Toki pyrimme työsuhteen syntymiseen, jos opiskelijan osaaminen sopii organisaation tarpeisiin.

Ajoitus ei kuitenkaan aina osu kohdalleen niin, että heti harjoittelun jälkeen olisi sopiva työtehtävä tarjolla.

– Oma polkuni SOK:lle alkoi harjoittelujaksosta.

Sen päättymisen jälkeen työsuhdetta ei kuitenkaan pystytty heti jatkamaan. Myöhemmin sain puhelun ja minulta kysyttiin, että tulenko takaisin töihin, Annamari Henno kertoo. T

Kuka olet ja mitä opiskelet?

Olen Annika Väänänen ja opiskelen Savoniaammattikorkeakoulussa kolmatta vuotta liiketaloutta suuntauksenani myynti ja markkinointi. Lisäksi toimin Kuopion Tradenomiopiskelijat ry:n puheenjohtajana vuonna 2022.

Mikä sai sinut ryhtymään opiskelija-aktiiviksi?

Olin yläasteella tuutorina ja lukiossa opiskelijakunnan sihteerinä, ja tiesin haluavani jatkaa opiskelijajärjestötoimintaa myös korkeakouluopintojen aikana. Hain vuonna 2020 mukaan Kuopion Tradenomiopiskelijoiden hallitukseen, ja sillä tiellä olen edelleen – ensin yritys- ja yhteistyövastaavana, sitten varapuheenjohtajana ja tänä vuonna puheenjohtajana. Tavoitteeni on valmistua ensi jouluna, mutta ennen sitä olen miettinyt vielä liittohallitukseen hakemista.

Mitä olet päässyt aktiivina tekemään?

Yksi parhaista asioista on ollut verkostoituminen niin tradenomi- kuin muidenkin alojen opiskelijoiden kanssa ympäri Suomen. Hallitustoiminnan kautta olen oppinut myös paljon esimerkiksi johtamis- ja yhteistyötaitoja, päätöksentekoa ja kokouskäytänteitä. Olin viime vuonna opiskelijakunnan viestintävastaavana ja tein paljon sisäistä ja ulkoista viestintää, mistä tulee varmasti olemaan hyötyä nykyisessä puheenjohtajan pestissä.

Mikä on tärkein asia, johon haluat itse tai te paikallisyhdistyksenä vaikuttaa?

Sekä minä että me paikallisyhdistyksenä haluamme vaikuttaa etenkin opiskelijoiden hyvinvointiin ja viihtyvyyteen. Edunvalvontaan ja tapahtumiin panostamalla toivomme, että opiskelijat saisivat opiskeluajasta kaiken ilon irti niin koulun penkillä kuin vapaa-ajallakin.

Viestisi muille opiskelijoille?

Uskon, että vaikka koronapandemia yhä jatkuu ja tulevaisuus voi näyttää epävarmalta, muuttuu kaikki kyllä taas jossain vaiheessa paremmaksi ja pääsemme elämään uutta ja parempaa opiskelija-arkea.

Itselleen on tärkeää olla armollinen: jos nykytilanne tuntuu raskaalta, täytyy muistaa levätä ja ottaa aikaa itselleen. Jos opiskelijatapahtumien puute harmittaa, voi iloa etsiä muista arjen pienistäkin asioista.

Tulipa mieleen Pärjäätsä?

K u va : V i l j a H a r a l a

T

Petri Rajaniemi on kirjoittaja, puhuja ja muutosajattelija. Hän tarkastelee maailmaa laveasti ihmisestä globaaliin kuvaan, tästä hetkestä menneeseen ja tulevaan.

ammikuussa 1990 kolumbialaisen Avianca Airwaysin lento 52 Bogotasta New Yorkin John F. Kennedy -lentokentälle syöksyi alas. Koneen 158 matkustajasta ja miehistön jäsenestä 73 sai surmansa. Onnettomuus tapahtui, koska koneen polttoaine loppui. Vaan miten se oli mahdollista?

JFK:n lennonjohtajien eetokseen kuului tehdä aina selväksi, kuka on pomo – ja varsinkin pienen maan, pienen lentoyhtiön kapteeneille. Tuona päivänä, ruuhkan ja vaativan sään takia, nuo pomot olivat vielä normaaliakin kiukkuisemmalla päällä. Aviancan lento 52:n kapteeni kertoi lennonjohdolle polttoaineen vähenemisestä useaan otteeseen. Mutta joka kerta kapteeni sai kuulla saman kysymyksen: ”Pärjäätsä?”.

Tuohon kysymykseen, joka heitetään tiukassa paikassa uupumisen partaalla hoippuvalle työkaverille, on vain yksi ”hyväksytty” vastaus eli ”joo, enköhän mä tässä vielä pärjäile”. Näin vastasi myös Avianca 52:n kapteeni Laureano Caviedes, viimeisen kerran alle minuuttia ennen polttoaineen loppumista.

Itsesuojeluvaisto työelämässä on niin voimakas, että se ylittää kaikki muut toimintaa ohjaavat motiivit.

Jotta ihminen pystyy olemaan työssään parhaimmillaan, hänellä pitää olla rauha ja turva keskittyä omaan työhönsä. Alan klassikkotutkimuksessa Harvardin professori Amy C. Edmondson osoitti, että sairaalan lääkejakelun tiimeissä, joissa keskityttiin siihen ”mitenköhän minulle käy”, ei keskitytty siihen tärkeimpään eli potilaiden turvallisuuteen, joten virheitä tapahtui moninkertainen määrä.

Työssä pelkääminen ei vain lisää virheitä, vaan myös estää hyvän syntymisen. Kun ainoaksi prioriteetiksi nousee oma turvallisuus, silloin tehdään vain tasan se, mitä on selvästi käsketty. Silloin ei ratkaista asioita luovasti ja kaikkeen uuteen tarvitaan aina yksiselitteiset ohjeet, mieluusti kirjallisesti.

Turvallisuuden tunne omalla työpaikalla, myös suhteessa omiin työkavereihin ja työnjohtoon, on perusoikeus. Se liittyy paitsi työntekijän hyvinvointiin myös yrityksen kykyyn tehdä hyvää tulosta turvallisesti. Parasta mitä työyhteisö voi tarjota on turvallinen mahdollisuus sanoa: ”En pärjää. Tarvitsen apua.” T

TRADENOMI

35