Tradenomi 3/2019

3/2019

Satu Ketopelto on

tekij채tyyppi 16

10

Teema

Kohti elinik채ist채 oppimista

24

Ajassa

Uudistunut br채ndi kokoaa valmistuneet ja opiskelijat

28

Edut ja palvelut

Valmennuksesta potkua uraan

Tutustu

I!

JÄSENETUUS

Pääset liittosi matkavakuutuksella

LÄÄKÄRIIN ILMAN OMAA RAHAA Voit lomailla huolettomin mielin, sillä järjestöjäsenenä sinulla on käytössäsi liittosi ottama matkavakuutus Ifistä. Jos tarvitset lääkäriä matkalla, voit käyttää Ifin sopimuslääkäreitä, ja pääset lääkärille ilman omaa rahaa. Mutkaton ja kattava matkavakuutus on turvanasi myös, jos matkasi peruuntuu.

Lisää matkavakuutuksestasi

if.fi/tradenomiliitto

010 19 19 19

Koulutuksen kunnianpalautukseen vielä matkaa

KUVA Sami Heiskanen

K

evään vaalien jälkeen korkeakoulusektorilla virisi toivo suunnan­ muutoksesta, kun hallituspuolueet yksissä tuumin lupasivat lisä­ rahaa pitkän leikkausputken jälkeen. Viime vuosina indeksijäädytys­ ten ja leikkausten vuoksi ammattikorkeakoulusektorilta rahoituk­ sesta on kadonnut 200 miljoonaa euroa. Rahoitusleikkauksista ovat yhtälailla kärsineet yliopistot ja toisen asteen koulutus, eikä perusopetuksessakaan ole resursseilla viime vuosina juhlittu.

Lisärahaa luvattiin korkeakouluille yhteensä 60 miljoonaa euroa, joista 20 miljoonaa ammattikorkeakouluille. Valtionvarainministeriön budjettiesityk­ sessä summa oli kaventunut vaatimattomaan viiteen miljoonaan euroon ammattikorkeakoulujen osalta. Ministeriöt kiistelevät nyt siitä, onko koulutus­ panostukset laitettava heti täysimääräisesti täytäntöön vai jaksotetaanko ne useammalle vuodelle.

Toteutuupa lisärahoitus kerralla tai useammassa erässä, se ei vielä yksin riitä valtavan loven paikkaamisessa. Säästöt ovat tarkoittaneet koulutussekto­ rille jatkuvia yt­neuvotteluja, lähituntien karsimista, kehittämistyön pysähty­ mistä ja laadun heikkenemistä. Vasta tulevaisuudessa näemme, mikä vaikutus tällä kaikella on esimerkiksi korkeakouluopiskelijoiden osaamistasoon.

Samaan aikaan korkeakouluille sälytetään lisää tehtäviä muun muassa hakijasuman purkamisen sekä jatkuvan oppimisen puitteissa. Ammattikorkea­ koulut, jos mitkä, ovat avainasemassa työikäisen väestön osaamisen kehittämi­ sessä, mutta ilman lisäresursseja se on lähes mahdoton tehtävä. Opetus­ ja kulttuuriministeriö esittää myös 5000 uuden aloituspaikan lisäämistä korkea­ kouluihin, joka sekin edellyttää lisää rahaa. Ilman sitä voi olla suuri houkutus lisätä paikkoja niille koulutussaloille, joilla se on helppoa ja halpaa toteuttaa – kuten esimerkiksi kaupallinen koulutus. Uudet paikat on ehdottomasti suun­ nattava aloille, joilla on oikeasti kysyntää työmarkkinoilla.

Politiikassa on viime vuosina paljon puhuttu arvojohtamisesta ja vaalien alla varsin pontevasti koulutuksen kunnianpalautuksesta. Syksyn budjetti­ riihen myötä nähdään, miten alkutaipaleella oleva maan hallitus arvottaa valintojaan. Koulutussektori on osansa hoitanut tiukassa tilanteessa jo vuosien ajan. Nyt on päättäjien vastuunkannon vuoro.

Nyt on koulutus­ sektorilla päättäjien vastuunkannon vuoro.

Anu Väätäjä Viestintäjohtaja Twitter: @AnuVaataja

Tradenomi 3

03/19

10

16

26

18

03

Pääkirjoitus

05

Numerot Millaiset työpäivät ylemmillä toimihenkilöillä

06

Uutiset

10

Teema Kohti elinikäistä oppimista

15

PJ Palkansaajaliike 2.0

16

Profiili Satu Ketopelto on kotona Nelosella

18

Ilmiö Tunteet ovat tulevaisuuden kilpailuvaltti

22

Neljä faktaa Hyvä päätöksentekijä tuntee itsensä

24

Ajassa Liiton brändin uudet tuulet

26

Pykälä Työttömyysturvan karenssit lyhenivät

28

Edut & palvelut Valmennus vie uralla eteenpäin

30

Opiskelijat Pidä huolta itsestäsi

34

Kahvinurkka Uutta virtaa toimistolle

Tradenomilehti löytyy myös verkosta! tradenomi.fi

JULKAISIJA Tradenomiliitto TRAL ry, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 020 155 8800, f. 020 155 8809, toimisto@tradenomi.fi, www.tradenomi.fi PÄÄTOIMITTAJA Anu Väätäjä, p. 020 155 8802, anu.vaataja@tradenomi.fi TOIMITUS Otavamedia Oy ASIAKASVASTAAVA TUOTTAJA Henna Tanskanen, p. 045 120 4801, henna.tanskanen@otava.fi MEDIAMYYNTI Kari Salko, p. 0400 604 133, kari.salko@otava.fi PAINO PunaMusta Oy TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET toimisto@tradenomi.fi

Lehti postitetaan TRAL:n jäsenille ja sidosryhmille. Tilaushinta 30 euroa/vuosi. Tradenomi ilmestyy 4 kertaa vuonna 2019. Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa 2019. Painos 26 000 kpl.

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti. 17. vuosikerta. ISSN 1457-3792

4 Tradenomi

Millaisia työpäiviä ylemmät toimihenkilöt tekevät?

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n vuotuinen YTN-data selvitti muun muassa asiantuntijoiden ja esimiesten työaikaa, palkkausta ja työn kuormittavuutta vuonna 2018.

KO O N N U T Päivi Leinonen

40,2 h KESKIMÄÄRÄINEN TYÖAIKA VIIKOSSA

PALJONKO YLITÖITÄ KORVATAAN?

26 %

26 % ylitöitä tekevistä eivät saa korvausta ylitöistä tai ne sisältyvät peruspalkkaan.

40 h 39,4 h 21 % Tietoalalla, suunnittelualalla ja ICT-alalla viikkotyöaika alle 40 tuntia.

Asiantuntijoiden todellisen työajan keskiarvo 39,4 tuntia.

42,8 h Johdon tehtävissä työaika 42,8 tuntia viikossa.

YLITYÖKOROTUKSET

24 % 27 % Työaikalain mukaiset korotukset ylitöistä sai 24 % ylitöitä tekevistä ja

ylemmillä toimihenkilöillä luku oli vastaavasti 27 %.

Ylemmillä toimihenkilöillä vastaava luku oli 21 %.

38 %

38 % ylitöitä tekevistä saa ylityöt rahana tai vapaa-aikana.

41 %

Vastaava luku ylemmillä toimihenkilöillä oli 41 %.

KUINKA MONI KOKEE TYÖMÄÄRÄN SUUREKSI?

12 % 44 % 41 %

Jatkuvasti liian suuri

Ajoittain liian suuri

Sopiva

Lähde: YTN-data 2018. Tutkimusraportti koostuu YTN-liittojen työmarkkinatutkimuksesta.

Tradenomi 5

Ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinnat uudistuvat laajasti

S Valtuustovaalit keväällä 2020

K

välein jäsenvaalien kautta valitaan 30 edustajaa valtuustoomme. Seuraavat vaalit pidetään ensi keväänä, ja vaalien järjestely on käynnistetty. Sääntöjen mukaan hallitus päätti vaaleille äänestämisajankohdan, joka on 20.4.–8.5.2020. Vaaleja valmistelee siihen erikseen nimetty vaalilautakunta.

Ehdokkaaksi voivat asettua kaikki vaalikelpoiset jäsenemme. Opiskelijatai eläkeläisjäsenet eivät ole vaalikelpoisia. Valtuusto on ylin päättävä elin, joka OLMEN VUODEN

esimerkiksi vahvistaa strategiset linjaukset, hyväksyy toimintasuunnitelmat ja talousarviot. Valtuusto valitsee myös hallituksen. Tarkemmat aikataulut varmistuvat syksyn aikana, ja niitä päivitetään verkkosivuillemme.

Kannustamme kaikkia jäseniämme pohtimaan ehdokkaaksi asettumista – valtuutettuna voit tuoda oman panoksesi toiminnan kehittämiseen. à TRADENOMI.FI/VALTUUSTOVAALIT

Kannustamme kaikkia jäseniämme pohtimaan ehdokkaaksi asettumista – valtuutettuna voit tuoda oman panoksesi toiminnan kehittämiseen.

6 Tradenomi

yhteishaussa on ensimmäistä kertaa käytössä ammattikorkeakoulujen yhteinen AMKvalintakoe. Hakija voi yhdellä kokeella hakea useisiin hakukohteisiin eri ammattikorkeakouluissa ja eri aloilla.

Yhteishaussa voi hakea enintään kuuteen hakukohteeseen. Hakeutumista yksinkertaistaa myös luopuminen sosiaali- ja terveysalan esivalintakokeesta.

AMK-valintakokeessa arvioidaan hakijan valmiuksia ammattikorkeakouluopintoihin, mutta ei opintojen sisältöjä. Koe pitää sisällään kaikille hakijoille yhteisiä sekä koulutusalakohtaisia osioita, joita hakija suorittaa hakukohteidensa mukaisesti.

Kaikille yhteiset osiot testaavat päätöksenteko- sekä kieli- ja viestintätaitoja. Lisäksi kokeessa arvioidaan hakukohteista riippuen matemaattisia, matemaattis-luonnontieteellisiä sekä eettisiä taitoja.

Ensimmäiset yhteiset valintakokeet järjestetään 29.10.–1.11.2019 välisenä aikana.

YKSYN

à AMMATTI KORKEAKOULUUN.FI

Lisää ajankohtaisia asioita: tradenomi.fi

3 000

à YAMK-tutkintojen määrä

on noin 3 000 vuosittain.

Ylempi AMK-koulutus voi nostaa ansioita tuhansilla euroilla

K

rekisteriaineistoon perustuvassa tuoreessa kotimaisessa tutkimuksessa tarkastellaan ylempien AMK-tutkintojen (YAMK) työmarkkinavaikutuksia yksilötasolla.

Tutkimuksen mukaan osallistuminen YAMK-tutkinto-ohjelmiin on keskimäärin johtanut korkeampaan ansiotasoon.

Työllisyyden osalta ei havaita taloudellisesti merkitseviä vaikutuksia, sillä tutkinto suoritetaan yleensä työssäkäynnin ohella.

Ensimmäiset YAMK-tutkinnot suoritettiin vuonna 2004. Tämän jälkeen tutkintojen määrä on kasvanut tasaisesti, ja nykyisin määrä on suurin piirtein 3 000 vuosittain. Tutkinnot tarjoavat uuden väylän osaamisen terävöittämiseen työmarkkinoilla.

Ammattikorkeakouluista valmistuvien menestymistä työmarkkinoilla voidaan arvioida sekä valmistumisen jälkeisellä työllisyydellä että ansiotasolla. Lyhyellä aikavälillä YAMKohjelmien tuotot ovat keskimäärin korkeammat naisilla kuin miehillä ja ATTAVAAN

Joustotyöaika – mistä on kysymys?

U

työaikalaki astuu voimaan ensi vuonna, ja täysin uutena elementtinä siinä on joustotyöaika. Neuvottelujärjestömme Ylemmät Toimihenkilöt YTN on tuottanut viisi infovideota aiheeseen liittyen: USI

• Joustotyöstä sopimisen edellytykset – kenelle se on tarkoitettu?

• Joustotyösopimuksen sisältö – neljä asiaa, joista joustotyösopimuksesta vähintään on sovittava • Työajan seuraaminen ja työajan tasoittuminen – kenen vastuulla on seurata työaikaa?

• Lisä-, yli- ja sunnuntaityö joustotyössä • Joustotyösopimuksen päättäminen Videot löydät YTN:n verkkosivuilta ja YouTube-kanavalta. ytn.fi

koulutuksen tuotto on selvästi korkeampi terveys- ja sosiaalialalla kuin kaupallisilla tai tekniikan aloilla. Työllisyyden osalta ei havaita taloudellisesti merkitseviä vaikutuksia, sillä YAMKtutkinnon suorittaneiden työllisyys on korkealla tasolla jo ennen koulutukseen hakeutumista. Tutkinto suoritetaan lähes aina säännöllisen työssäkäynnin yhteydessä.

– Koulutus on hyvä investointi myös ammattikorkeakouluissa, sillä viisi vuotta YAMK-koulutuksen aloittamisen jälkeen osallistujien palkkatulot ovat noin 2 900 euroa korkeammat kuin vertailuryhmän tulot, sanoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) erikoistutkija ja Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun professori Petri Böckerman.

Labour Economics -lehdessä julkaistun tutkimuksen on rahoittanut Suomen Akatemia, ja sen on osa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa 6-vuotista tutkimushanketta ”Työ, tasaarvo ja julkisen vallan politiikka” (WIP). à LABOUR.FI

Tradenomi 7

Korkeakoulutetut työttömät 1/2001–7/2019

Korkeakoulutettujen työttömyys kääntynyt kasvuun

K

suorittaneiden työttömien määrä on vielä edellisvuotta alhaisemmalla tasolla, mutta kausi- ja satunnaisvaihtelusta puhdistettu trendi näyttää työttömyyden kääntyneen jo noususuuntaan. Korkeakoulutettuja työttömiä oli heinäkuun 2019 lopussa yhteensä 44 645. Määrä on 1 574 henkilöä eli 3,4 prosenttia alhaisempi kuin vuotta aiemmin.

ORKEAKOULUTUTKINNON

Työttömistä alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita oli 22 005 (muutos vuoden aikana – 3,7%) ja ylemmän tutkinnon suorittaneita 21 180 (-3,3%). Tutkija-asteen koulutuksen suorittaneita oli työttömänä 1460 (-0,7%). Kaikkiaan heinäkuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli Suomessa 257 795, joka on 5,6 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. à AKAVAWORKS.FI

Nimityksiä toimistolla Sampo Riikonen opiskelija-asiantuntijaksi

Ville-Veikko Rantamaula vt. toiminnanjohtajaksi

Sampo Riikonen on nimitetty opiskelija-asiantuntijaksi 5.8. alkaen.

Hän vastaa opiskelijajäsenhankinnasta ja kenttätoiminnasta, koordinoi opiskelijatapahtumia, osallistuu opiskelijapalveluiden kehittämiseen sekä ammattikorkeakoulujen kanssa tehtävään yhteistyöhön.

Riikonen opiskelee tradenomiksi Karelia AMK:ssa.

Vaikuttamisyksikön johtaja VilleVeikko Rantamaula toimii 20.6. alkaen myös vt. toiminnanjohtajana. Hän hoitaa oman toimensa ohessa hallinnollisia tehtäviä ja toimii henkilökunnan esimiehenä.

Uuden toiminnanjohtajan rekrytointi on parhaillaan käynnissä.

Esimiehille psykososiaalisen kuormituksen perehdytystä

E

tarvitsevat perehdytystä ja tukea psykososiaalisen kuormituksen hallintaan työssä. Työturvallisuuskeskus on tuottanut esimiesten tueksi aineistoa psykososiaalisesta kuormituksesta.

Työturvallisuuskeskus on julkaissut ”Mitä varhemmin, sen parempi” -aineiston. Siihen sisältyy video ja tietolehti, jotka auttavat esimiestä ottamaan työkuormituksen puheeksi työntekijän kanssa. Lisäksi aineistoon on koottu ne asiat, jotka tulisi sisällyttää esimiesten perehdyttämiseen psykososiaalisen kuormituksen hallinnassa.

Psykososiaaliset kuormitustekijät ovat organisaation ja työyhteisön toimintaan, työn sisältöön ja luonteeseen sekä työjärjestelyihin liittyviä ominaisuuksia ja piirteitä, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti työntekijään. Niitä ovat esimerkiksi usein toistuvat keskeytykset työssä, huono työkäyttäytyminen, epäselvät tavoitteet työssä, liika työn määrä ja yhteistyöongelmat.

SIMIEHET

à TTK.FI

8 Tradenomi

Lisää ajankohtaisia asioita: tradenomi.fi

YTN: Asiantuntijoiden palkkaus laahaa verrattuna kilpailijamaihin

S

asiantuntijoiden palkat laahaavat perässä vertailtaessa keskeisiin kilpailijamaihin. Palkansaajien tutkimuslaitoksen julkaiseman tutkimuksen mukaan korkeakoulutettujen bruttopalkat ovat Suomessa alhaisemmalla tasolla kuin Saksassa, Itävallassa, Irlannissa, Alankomaissa, Tanskassa ja Norjassa.

– Juhlapuheissa meillä arvostetaan osaamista ja siihen perustuvaa taloutta, mutta asiantuntijoiden palkoissa se ei näy, sanoo Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki.

– Viime vuosina täältä on lähtenyt osaajia enemmän ulkomaille töihin kuin mitä Suomeen on tullut. Samalla useilla toimialoilla puhutaan suoranaisesta osaajapulasta ja osaajista kilpailtaessa palkkaus on keskeinen tekijä.

YTN tavoittelee alkavalla liittokierroksella ostovoimaa kehittävää prosenttipohjaista palkkaratkaisua, joka kuroo umpeen myös palkkojen jälkeenjääneisyyttä kansainvälisellä tasolla.

– Nyt näyttää siltä, että työnantajat haluavat toisinnon vientimalliin, jossa kustannustaso naulataan kiinni vientiteollisuuden toimesta, eikä sitä sen jälkeen ylitetä missään, Hankamäki arvioi.

– Tässä valitettavasti unohtuu se tosiasia, että Suomessa useilla UOMESSA

T

toimialoilla menee hyvin. Näillä aloilla on oltava mahdollista tehdä vientiteollisuuden asettamaa tasoa korkeampia ratkaisuja.

– Suotuisaan ostovoiman kehitykseen vaikuttaa myös verotus, joten valtiovallan on välttämättä huolehdittava, ettei kenenkään verotus kiristy esimerkiksi kilpailukykysopimuksen mukaisten TyEL-maksujen siirron takia. Yksistään se kiristää palkansaajien verotusta 0,4 prosenttiyksikköä ensi vuonna, Hankamäki muistuttaa.

Suomalainen palkkataso eurooppalaisessa vertailussa: labour.fi/tutkimusjulkaisut/ raportteja/raportteja-39/

Finanssialan uudella työkalulla lisätään vuoropuhelua

F

työntekijäliitot ja työnantajat ovat julkaisseet työkalun, jonka tarkoitus on antaa kättä pidempää työpaikoilla esimiesten ja alaisten välisen vuoropuhelun käymiseksi. Työkalu on nimeltään Rohkeasti yhteistyöhön. Verkkopohjainen työkalu löytyy Hyfi.fi-verkkosivulta, jolle kerätään myös muuta työelämän kehittämiseksi finanssialalla tehtyä materiaalia. Hyfi on lyhenne sanoista Hyvinvoiva INANSSIALAN

OECD-vertailu: Suomessa kilpailu korkeakoulupaikoista on kovaa

finanssiala.

Työkalu sisältää tukun väittämiä, joiden avulla työpaikoilla on tarkoitus yhdessä keskustellen katsoa, missä mennään ja missä yhteistyötä voitaisiin parantaa. Rohkeasti yhteistyöhön -työkalun kysymyspatteristo on jaettu eri teemoihin: Toimintaympäristöön, luottamukseen, osaamiseen ja hyvinvointiin.

yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on julkaissut koulutusindikaattorivertailun Education at a Glance 2019.

Vuoden 2019 julkaisun erityisteemana on korkea-asteen koulutus. Tulosten mukaan Suomessa 25–34-vuotiaiden korkea-asteen suorittaneiden osuus väestöstä on hieman OECD:n keskiarvoa alhaisempi. Korkea-asteen suorittaneiden osuus on kasvanut Suomessa viime vuosina OECD:n keskiarvoa hitaammin. Kaksi kolmasosaa korkea-asteen koulutukseen hakeneista ei pääse koulutukseen, mikä on kansainvälisesti vertaillen korkea luku.

Suomessa alempi korkeakoulututkinto suoritetaan kuitenkin tavoiteajassa useammin kuin OECD-maissa keskimäärin.

Suomessa hieman alle viidennes uusista korkeakouluopiskelijoista on samana vuonna lukiosta tai ammatillisesta koulutuksesta valmistuneita. Siirtymän sujuvoittaminen on yksi Suomen tavoitteista.

Suomi poikkeaa muista vertailumaista miesten ja naisten läpäisyasteiden eroissa.

Kaikista maista, joista tietoja oli saatavilla, alemman korkeakoulututkinnon tavoiteajassa läpäisseiden osuus oli naisilla suurempi kuin miehillä. Vuonna 2017 OECDmaissa keskimäärin 44 prosenttia naisopiskelijoista ja 33 prosenttia miesopiskelijoista oli valmistunut tutkinnon tavoiteajassa. Suomessa ero miesten ja naisten välillä oli vertailun suurin: 27 prosenttiyksikköä.

Vuonna 2016 koulutusmenojen osuus BKT:stä Suomessa oli 5,5 prosenttia. Osuus oli sekä OECD- että EU23-maiden keskiarvoa korkeampi.

ALOUDELLISEN

à MI N EDU.FI

à HYFI.FI

Tradenomi 9

Kohti elinikäistä oppimista Osaamisen ylläpitäminen on tradenomin paras irtisanomissuoja.

TEKSTI Kirsi Ristaniemi KUVA Anna-Kaisa Jormanainen

K

äynnissä on suurin työn mur­ ros sitten teollistumisen. Työ­ elämä ja organisaatiot ovat jatkuvassa murroksessa, eikä muutostahti ole hiipumassa.

Kun työelämä muuttuu, tarvitaan myös uusia taitoja jatkuvasti. Tutkinto ei riitä koko työuran ajaksi, vaan osaamista ja ammattitai­ toa täytyy päivittää koko ajan.

Hyvinvointivaltion kulmakivi Osaamisesta tulee huolehtia koko yhteiskun­ nan tasolla, sillä se on työntekijän pääomaa, työnantajan kilpailuvaltti ja suomalaisen hyvinvointivaltion kulmakivi.

Akavan johtava asiantuntija Ida Mieli­ tyinen on huolissaan, koska meiltä puuttuu koko väestön kattava elinikäisen oppimisen malli. Sen avulla jokaisen osaaminen pidet­ täisiin ajan tasalla.

– Meillä on oppimispolut varhaiskasva­ tuksesta aina tohtoriksi saakka, mutta pitkän 10 Tradenomi

työuran varalta oppimista ei ole suunniteltu ja varmistettu, vaikka työurien toivotaan pitenevän, Mielityinen ihmettelee.

– Nyt kun asia on yksilön aktiivisuuden varassa, osa väestöstä kehittyy ja osa ei.

Lopulta osaamattomuus tulee yhteiskunnan maksettavaksi sairaspoissaoloina ja työttömyytenä.

Mielityinen oli pettynyt uuden hallitus­ ohjelman osaamisen kehittämisen linjauksiin.

– Mitään konkreettisia päätöksiä ja strategisia valintoja ei ollut, vaikka asia nähdään tärkeänä.

Ryhmänä priorisoidaan kyllä matalasti koulutetut, mutta heidänkin osaltaan luotetaan pääosin olemassa oleviin keinoi­ hin, jotka eivät ole tähänkään mennessä tuoneet toivottua tulosta.

Meidän tulisi rohkeammin uskaltaa Ida Mielityinen, kokeilla uusia keinoja, hän sanoo.

AKAVA

Tradenomi 11

Kuva: Roope Permanto

Fujitsussa opitaan yhdessä FUJITSU FINLANDIN edelläkävijätiimeissä jokaisella asiantuntijalla on oma vas­

tuualue ja kiinnostuksen kohde, jota hän seuraa ja hankkii siitä lisätietoja.

Uudet, opitut asiat jaetaan kollegoiden ja asiakkaiden kanssa.

– Palvelemme näin myös asiakkaitamme paremmin, kertoo Terhi AaltonenOgbeide, osaamisen kehittämisen konsultti Fujitsu Finland Oy:lla.

Oppiminen moninkertaistuu, kun sitä tehdään yhdessä.

– Nopeat oppijat, jotka pystyvät jakamaan tietoa toisille, menestyvät työelä­ mässä, hän jatkaa.

Tuhansittain verkkokursseja Fujitsussa on tehty tiivistä kansainvälistä pohjatyötä työntekijöiden osaamisen kehit­ tämiselle jo vuosia. On rakennettu yhteinen oppimisympäristö järjestelmineen.

Kaikilla on käytössä laaja verkkokurssien valikoima ja kaikkien edellytetään suo­ rittavan kurssit, jotka liittyvät eettisiin periaatteisiin, kansainvälisiin liiketoiminta­ sääntöihin, työterveyteen, ­turvallisuuteen ja tietoturvaan. Lisäksi tarjolla on tuhansittain erilaisia verkkokursseja liittyen esimerkiksi teknologioihin, johtami­ seen, projektinhallintaan, palvelunhallintaan, viestintään, lakiasioihin ja talouteen.

Jokaisella kehittämissuunnitelmat Kansainvälisen yhteistyön rinnalla on keskitytty alueellisiin tarpeisiin. Yrityksen aktiiviset oppijat eri liiketoiminta­alueilta ovat yhdessä johtoryhmän kanssa poh­ tineet, mitkä oppimisen painoalueet ovat Suomessa tarpeelliset ja millaisia oppi­ mispolkuja täällä tarvitaan.

Jokainen käy esimiehensä kanssa kehityskeskusteluja, joissa kartoitetaan, mitä kukakin haluaisi oppia lisää ja mietitään ammatillista suuntaa. Niiden poh­ jalta laaditaan yksilölliset kehittymissuunnitelmat, joita seurataan ja niiden toteutumista arvioidaan. Työajalla voi myös opiskella, kun asiasta sovitaan esi­ miehen kanssa.

Sertifikaateilla osaaminen näkyväksi Yritys tukee uuden oppimisessa muun muassa kehittämällä oppimismenetelmiä ja kurssivalikoimaa sellaiseksi, että ne vastaavat osaamisen kehittämisen tarpei­ siin. Jos omasta tarjoamasta ei löydy sopivaa, yhteistyökumppani Sovelto etsii sopivan vaihtoehdon muualta.

– Kannustamme työntekijöitä suorittamaan sertifiointeja. Niiden avulla osaa­ minen tehdään näkyväksi ja vertailukelpoiseksi, Aaltonen­Ogbeide sanoo.

Yritys on myös varustanut työntekijöilleen oman, sertifiointiyritysten vaati­ muksia vastaavan huoneen tenttimistä varten.

– Kun työntekijä itse osoittaa aktiivisuutta ja kiinnostusta uuden oppimiseen, tuemme ja autamme toteutuksessa.

12 Tradenomi

Akava on muun muassa ehdottanut, että jokaisella työsuhteen muodosta riippumatta olisi työuran keskivaiheilla urakatsaus, jossa kartoitettaisiin henkilön osaaminen, työkyky ja uran hallinnan taitoihin liittyvät tarpeet.

Vastuu myös työnantajilla Osaamisen kehittäminen on kollektiivisesti kaikkien vastuulla – yhteiskunnan, työntekijöiden ja työnantajien.

– Työnantajilla on myös vastuu, koska he tarvitsevat osaavaa työvoimaa, sanoo Mielityinen.

Osaamisen jatkuva kehittäminen pitäisi viedä osaksi työpaikkojen toimintakulttuuria.

Mielityinen on huolissaan siitä, että tällä

hetkellä yli kolmannes korkeakoulutetuista jää vaille työnantajan maksamia koulutuksia.

– Työpaikalla tapahtuva oppiminen tulisi saada tavoitteellisemmaksi, systemaattisemmaksi ja sitä tulisi voida arvioida. Ottaa siihen siis tiettyjä elementtejä muodollisesta koulutuksesta.

Monia tapoja kehittää osaamista Tradenomien ura- ja työhyvinvointipalveluiden vetäjä Pilvi Nybom kertoo, että osaamisen kehittämiseen on monia erilaisia tapoja.

Se voi olla oman osaamisen päivittämistä tai sen laajentamista sekä myös uusiin asioihin suuntautumista. Esimerkiksi uuden työtehtävän myötä osaaminen kehittyy ilman

koulunpenkkiäkin.

– Ihmisellä itsellään on päävastuu elinikäisestä oppimisesta. Kun ihmisellä on aito motivaatio siihen, mitä hän tekee, hän alkaa luonnostaan kerätä aiheesta lisätietoa ja kiinnostua siitä, Nybom sanoo.

Oleellista ei välttämättä ole se, että opiskelee mahdollisimman monta tutkintoa, vaan se, että kehittää osaamistaan koko työuran ajan ja on kiinnostunut oppimisesta ja uusista asioista.

Apua uravalmennuksesta Tradenomit tarjoaa jäsenilleen henkilökohtaista, virtuaalista uravalmennusta. Valmennusten aiheena voi olla vaikka oman

Vinkkejä osaamisen kehittämiseen - Lisätutkinnot, esimerkiksi ylempi amk-tutkinto - Tutkimus- ja kehityshankkeet sekä projektit - Sertifikaatit - Seminaarit - Erilaiset koulutukset - Podcastit - Webinaarit - Mentorointi - Työnkierto - Ammattikirjallisuus - Vapaaehtoistyö - Sparraus erilaisissa ammatillisissa verkostoissa - Työkomennukset

Tradenomi 13

Tulevaisuuden asiantuntijatyössä pärjäävät ne, joilla on muutoksensietokykyä sekä ongelmanratkaisutaitoja. osaamisen tunnistaminen tai seuraavan ura-askeleen miettiminen.

Liitolla on myös erilaisia ura-aiheisia koulutuksia sekä videokirjasto, jota kautta voi katsoa monia työelämään, työhyvinvointiin ja urasuunnitteluun liittyviä tallenteita.

– Työelämän murrosta ei kannata ottaa uhkana. Se voi olla myös mahdollisuus. Erityisesti tradenomeille, joilla on niin monipuolinen koulutus, Nybom uskoo.

Tulevaisuuden asiantuntijatyössä pärjäävät ne, joilla on muutoksensietokykyä sekä

14 Tradenomi

ongelmanratkaisutaitoja. Kokonaisuuksien hahmottaminen on tärkeää, ja tietoa täytyy osata arvioida.

Myös viestintä- ja vuorovaikutustaidot korostuvat sekä verkostoitumisen tärkeys.

Asiantuntijoiden työ muuttuu koko ajan riippuvaisemmaksi toisten asiantuntijoiden työstä. Osaaminen ei ole sidottu enää pelkästään yksilöön, vaan omat taidot tulisi nähdä osana muiden taitoja.

– Asiantuntijat eivät pärjää ilman verkostoja. Täytyy osata kysyä ja sparrailla asioita yhdessä muiden kanssa.

Liiton keinot osaamisen kehittämiseen TRADENOMIT JA kahdeksan muuta akavalaista

liittoa ehdottivat eduskuntavaalien alla osaamistiliä yhdeksi olennaiseksi palaseksi, kun Suomeen luodaan osaamista turvaavaa jatkuvan oppimisen järjestelmää. Osaamistili olisi vakuutustyyppinen turva, jonka avulla jokainen voisi kehittää osaamistaan työuran aikana.

Lisäksi Tradenomit esittää, että tuloverolakiin 69 §:ään lisätään verovapaaksi henkilökuntaeduksi koko henkilökunnan työnantajalta saamaa etua työnantajan järjestämästä koulutuksesta ja valmennuksesta. Etu olisi verrattavissa työnantajan tarjoamiin liikunta- ja kulttuuriseteleihin.

– Koulutuksen mahdollistaminen verovapaaksi eduksi lisää työntekijän motivaatiota kehittää omaa osaamistaan sekä ylläpitää ammattitaitoaan. Kun työntekijällä itsellään on mahdollisuus valita vapaasti tarvitsemansa koulutus tai valmennus, se tukee paremmin hänen osaamisensa ylläpitoa, sanoo Tradenomien asiantuntija Henna Hirvonen.

Myös jäsenet kokevat osaamisen kehittämisen tärkeäksi. Jäsentutkimuksen mukaan yli 30 prosenttia on sitä mieltä, että osaamisen kehittäminen on tärkeä työhyvinvointia ja työkykyä edistävä tekijä.

Hirvonen pitää myös tärkeänä, että ammattikorkeakoulut lisäisivät koulutustarjontaansa erilaisia täydennyskoulutuksia eikä pelkästään tutkintoon johtavia koulutuksia.

– Jo työelämässä olevien osaamisen kehittämisessä ammattikorkeakouluilla on olennainen rooli. Niillä on hyvät mahdollisuudet lisätä tarjontaansa lyhyempiä täydennyskoulutusmoduuleja, jotka mahdollistavat laadukkaan osaamisen kehittämisen ilman pitkää tutkintoon johtavaa koulutusta.

TEKSTI Kirsi Ristaniemi KUVA Roope Permanto

Palkansaajaliike 2.0.

– sopivasti röyhkeä

T

yön murroksesta puhutaan paljon eri kanavissa.

Myös työmarkkinakenttä heijastelee samaa muutoksen trendiä. Nähtäväksi jää, mikä on tulevaisuudessa esimerkiksi kolmikannan rooli, neuvotellaanko työehtosopimuksissa jatkossa muustakin kuin palkoista, polarisoituvatko työmarkkinat ja mikä on sen seurauksena keskiluokan kohtalo.

– Murroksen myötä palkansaajaliikkeen täytyy miettiä, miten se palvelee jatkossa jäseniään parhaiten. Tällä hetkellä isot liitot pyörittelevät rattaitaan hitaasti ja tehottomasti. Se on todella kaukana meidän tämän päivän asiantuntijoiden työelämästä, sanoo Tradenomien puheenjohtaja Veli-Matti Peltola.

Hän harmittelee palkansaajaliikkeen uudistushaluttomuutta ja hampaattomuutta ja pohtii samalla, ovatko liitot kasvaneet liian isoiksi ja etääntyneet jäsenistään.

– Liitot muistelevat kaiholla vanhoja menestyksen päiviä, mutta eivät ole luomassa uusia menestystarinoita.

Nyt tarvitaan palkansaajaliikkeestä uudempi versio 2.0.

Ollakseen työmarkkinakentän pioneeri, TRAL päätti uudistaa brändinsä. Sen myötä liitto muutti nimensä muotoon Tradenomit, ja verkkosivut saivat uuden ilmeen. Uudistettu brändi näkyy jatkossa voimakkaasti kaikessa toiminnassa, myös vaikuttamistyön eri osa-alueilla.

– Palkansaajaliikkeissä täytyy olla rohkeita eikä brändin tai edunvalvonnan pitäisi jäädä laahaamaan paikalleen.

Poteroihin ei saa jäädä piiloon. Työmarkkinajargonin voi myös unohtaa. Asioista pitää puhua suoraan.

Brändiuudistuksen lisäksi Tradenomit peräänkuuluttaa yhteisöajattelua. Jäseniä täytyy kuulla ja osallistaa. Tiivistä yhteistyötä ja vuoropuhelua tullaan tekemään myös suoraan yritysten kanssa pelkän järjestöjen välisen viestinnän sijaan, jotta Tradenomit ymmärtäisivät parhaiten, mitä yrityksissä tapahtuu ja mitä kipupisteitä niiden toimintaympäristöön liittyy.

– Viisaus ei asu liiton johdossa vaan ihmisissä, jotka kuuluvat yhteisöömme. Jäsenet, sidosryhmät, yrittäjät.

Sieltä keräämme tietoa tulevaisuuden kehittämiseksi.

– Sen lisäksi, että puolustamme olemassa olevia relevantteja etuja, meidän täytyy luoda uusia ratkaisuja työmarkkinoille, joilla edistetään työhyvinvointia ja parannetaan tuottavuutta. Militanteista taistelupuheenvuoroista tulee siirtyä käytännönläheisiin ratkaisuihin.

Tradenomien tulevaisuuden tavoite on maailman paras työelämä, jota luodaan mutkattomasti, rohkeasti ja sopivan röyhkeästi – yhdessä.

Asioista pitää puhua suoraan.

Tradenomi 15

Satu Ketopellon virstanpylväät Tradenomi (AMK), talouden ja hallinnon koulutusohjelma, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, 2003.

Tehnyt töitä Sanoma-konsernille vuodesta 2002. Suurin osa ajasta Nelonen Medialla, välillä myös ulkoistettuna Nordisk Film TV:lle sekä tuotepäällikkönä Sanoma Magazinesilla.

Nykyisessä työssään Nelosen luovan tiimin vetäjänä vuodesta 2010. Vastaa mm. tiimin johtamisesta, resurssoinnista ja budjetoinnista.

16 Tradenomi

Kotona, Nelosella Satu Ketopelto on ollut mukana Nelosen kasvussa tv-kanavasta mediaperheeksi.

TEKSTI Taru Virtanen KUVA Roope Permanto

N

elonen Median tiloista Helsingin Sanomatalossa on huikeat näkymät Töölönlahden yli. Näköalapaikka on ollut myös Satu Ketopellon lähes kahdenkymmenen vuoden ura Sanoma-konsernissa, mistä suurimman osan hän on työskennellyt Nelosella.

Nelonen Median tiloista Helsingin Sanomatalossa on huikeat näkymät Töölönlahden yli. Näköalapaikka on ollut myös Satu Ketopellon lähes kahdenkymmenen vuoden ura Sanoma-konsernissa, mistä suurimman osan hän on työskennellyt Nelosella. − Median muutos ja digitaalinen kehitys ovat olleet niin valtavia, että on kuin olisin kokenut monta uraa yhden työpaikan sisällä.

Ystävät ovat vaihtaneet työpaikkoja, mutta minulle ei ole tullut tunnetta, että täältä haluaisi lähteä.

mukaan. Olen aina ollut tekijätyyppi, jolle sopi koulutus, jossa käytäntö oli vahvasti mukana työharjoittelujen myötä.

kannattaa sanoa ääneen, sillä pian Ketopelto kutsuttiin luovan tiimin vetäjäksi.

Työnantajan sitoutuminen

Ketopelto tunsi palanneensa kotiin − vaikka vain sisäiseltä matkalta saman konsernin sisällä. Hän vastaa 13 hengen tiimistä, joka tuottaa kaikki Nelonen Median tv- ja radiokanavien, Ruudun ja Suplan markkinointi toimenpiteet, esimerkiksi kanavien visuaaliset ilmeet ja lähetysgrafiikat. Tiimiin kuuluu luovia tuottajia, suunnittelijoita ja liikkuvan kuvan ammattilaisia.

Ketopelto kertoo vahvuuksikseen ja samalla intohimoikseen esimiestyön sekä resurssoinnin ja budjetoinnin palapelin. − Nautin suunnattomasti luovien ihmisten johtamisesta, johon olen saanut paljon tukea konsernimme esimiesvalmennuksista.

Filosofiani on: ”Tunne ihmisesi, tunne tyyppisi. ” Otan tiimiläiseni yksilöinä ja pidän omieni puolta. Pyrin valmentavaan otteeseen niin, että työryhmät saisivat itse ratkaistua ongelmia.

Esimiestyöhön Ketopelto ammentaa myös mindfulnessista. Hän kouluttautuu työn ohella mindfulness-ohjaajaksi, mistä ehkä poikii hyötyä myös Sanoma-konsernille. − Olemalla aktiivinen olen löytänyt tapoja laajentaa osaamistani talon sisällä. Olen mukana Sanomien mentoriohjelmassa ja sisäisissä kehittämishankkeissa.

Ketopellon vapaa-aikaan kuuluu lisäksi koripallo sekä jalkapalloilevat 12- ja 14-vuotiaat pojat. − Parhaan esimiesvalmennuksen olen itse saanut aikanaan joukkueurheilussa. Kokonaisuus ei synny ilman jokaista joukkueen jäsentä.

Ensimmäinen työpaikka urheiluohjelmaassistenttina löytyi Neloselta. Elettiin vuotta 2002, ja Nelonen oli muutamaa vuotta aiemmin aloittanut toisena kaupallisena tv-kanavana Suomessa.

Pyrin valmentavaan otteeseen niin, että työryhmät saisivat itse ratkaistua ongelmia.

Tekijätyyppi Tradenomikoulutus ei ollut parikymppiselle Ketopellolle itsestäänselvyys. Mallintyöt lukiovuosina ja niiden jälkeen veivät maailmalle, ja taustalla oli mielessä ajatus hakea opiskelemaan psykologiaa. − Mallintöiden ohessa opiskelin hierontaterapeutiksi, ja siinä sivussa aloin miettiä kaupallista perustutkintoa. Hetken mielijohteesta ilmoittauduin Haaga-Helian pääsykokeisiin ja tulin valituksi, hän kertoo.

Omimmalta koulutuksessa tuntuivat markkinointiviestinnän opinnot, työharjoittelujaksot sekä tiivis opiskelijaporukka, joka tapaa edelleen. − Pidin koulutuksen laaja-alaisuudesta ja toisaalta valinnaisuudesta: tutkintoa pystyi painottamaan omien kiinnostuskohteiden

− Työ tuntui lottovoitolta. Muistan vieläkin vuosituhannen vaihteen muutoksen ilmapiirin ja yhteishenkemme. Meillä oli yhteinen päämäärä ja onnistumisen tahto.

Sama lämmin tunne läikähtelee Ketopellon kertoessa uransa vaiheista. Kahden äitiysloman välissä hänet vakinaistettiin Sanomille urheiluohjelmien tuotantokoordinaattoriksi. − Olin seitsemännellä kuulla raskaana.

Sen sitoutumisen olen aina halunnut maksaa työpanoksellani takaisin.

Vanhempainvapaiden jälkeen Ketopelto halusi kehittyä ja siirtyi Sanoma Magazinesille vauva.fi:n ja perhe.fi:n tuotepäälliköksi.

Kytemään jäi kuitenkin haave päästä osaksi Nelonen Median luovaa tiimiä. Haaveet

Intohimona ihmiset

-

Tradenomi 17

18 Tradenomi

Tunteet ovat tulevaisuuden kilpailuetu Tunnekouluttaja Camilla Tuomisen mielestä tunteita ei pidä sivuuttaa edes työpaikalla. Niiden johtaminen on kuitenkin taito sinänsä. Omiin kokemuksiinsa viitaten hän tietää, että vähättely voi tuhota ihmisen, kun taas esimerkiksi kateuden tunnustaminen on palkitsemisen arvoinen teko.

TEKSTI Hanna Ojanpää KUVA iStock

T

unteissa on valtavasti energiaa ja tietoa, Camilla Tuominen toteaa.

– Tunteet eivät ole häiriötekijä vaan, jos joku käyttäytyy huonosti, jokin asia on huonosti. Sivuuttamisen tai tukahduttamisen sijaan meidän tulisi olla uteliaita ja tutkia, mikä on syy huonon käytöksen takana. Millään firmalla ei minun mielestäni ole varaa olla sitä selvittämättä.

Hyväksymisen ilmapiiri Tuominen kertoo, että me suomalaiset olemme monessa taitavia ja edelläkävijöitä ”perinteisen hyvinvointimme” ylläpitämisessä. Olemme tutkitusti tunnollisia ja luotettavia, keskitymme oleellisiin faktoihin ja osaamme hyödyntää teknologiaa oman fyysisen kuntomme ja unenlaatumme analysointiin. Valitettavasti emme vielä yllä samoihin sfääreihin henkisten ominaisuuksiemme vaalimisessa.

– Työelämässä jäämme helposti vanhojen toimintamallien vangeiksi: Käskyt ovat aina tulleet annettuina ja suosion menettämisen

pelossa emme uskalla puolustaa omia, saati toisen, mielipiteitä. Iloisia ihmisiä pidetään kategorisesti hörhöinä ja pidättyväisiä asiantuntijoina. Ajattelunmuutos on aina vaikeaa ja hidasta, vaikka meillä olisikin tietoja ja todisteita niiden tueksi. Meillä suomalaisilla on kuitenkin valtavasti potentiaalia muuttaa työelämäämme paremmaksi, kunhan lisäämme johtamiseen tunneälyä ja opimme johtamaan omia tunteitamme, Tuominen iloitsee.

Jos Tuominen saisi jotain päättää, kukaan ei kokouksissa enää joutuisi hiljaisuuden ringin ympäröimäksi uskallettuaan kertoa vaikean asian tai uuden idean. Sen sijaan hänelle sanottaisiin rohkaisevasti: ”kerro lisää!”.

– Parhaat tiimit ja tulokset syntyvät psykologisesti turvallisessa ympäristössä, jossa tiimin jäsenet voivat pelotta jakaa ajatuksiaan ja tehdä myös virheitä.

Vähättelyllä on sen sijaan Tuomisen mielestä (työ)elämässä hyvinkin kauaskantoiset seuraukset.

– Ehkä jopa väitöskirjan arvoinen tutkimusalue, hän pohtii.

Tradenomi 19

– Miksi emme vain jakaisi tehtäviä niin, että kaikki saisivat loistaa?

20 Tradenomi

Terveellä ihmisellä on rikas tunne-elämä, koneella ei ollenkaan Tulevaisuuden työelämässä ei Tuomisen mielestä voi enää ohittaa tunteita. Kilpailuetua on jo haettu tuottavuuden ja tehostamisen nimissä, mutta se tie on pian kuljettu loppuun.

– Tekoäly voittaa ihmiset mennen tullen esimerkiksi tiedonhaussa ja rutiininomaisissa, loogisissa tehtävissä. Puhutaan aivojen vasemmasta aivolohkosta. Aivojen oikealta puolelta taas löytyy ihmisten kilpailukyky ja asiat, jotka on vaikea opettaa koneille: luovuus, tunneäly, sosiaalinen kanssakäyminen ja hiljaisten signaalien lukeminen. Ne organisaatiot, jotka ymmärtävät tämän, ovat voittajia.

Hän jatkaa, että ihmisten vahvuuksien ja tunnekirjon häivyttämisellä on hirvittävä hintalappu ja maksajia riittää: mikään organisaatio ei voi toimia parhaalla mahdollisella tavalla, jos erilaisuutta ei osata hyödyntää tai sitä ei hyväksytä – yksilön omasta

näivettymisestä ja muista lieveilmiöstä puhumattakaan, hän huokaa.

Tasapäistäminen lähtee Tuomisen mielestä jo varhaislapsuudessa ja kiihtyy kouluvuosien jälkeen työelämässä, kun asian pitäisi olla juuri päinvastoin.

– Esa Saarinen sanoo, että olemme kaikki aarrearkkuja. Meissä jokaisessa on uniikki kykyjen kombinaatio, mitä ei kenessäkään muussa ole. Se on voimavara, joka pitäisi jokaisessa työyhteisössä ymmärtää.

Uskalla paljastua Tuomisen mukaan tunteet kuuluvat siis myös työpaikalle: ”meillä ei ole on/off -nappulaa, josta tunteet kytketään päälle.”

– Ainakin itse haluaisin esimiehenä tietää, miten tiimiläisilläni menee; onko hänellä kenties huolia kotona tai haasteita työssä. Se auttaisi minua ymmärtämään, miten voisin häntä auttaa ja miten hänen työnsä kannattaisi organisoida, hän pohtii.

Vaikka tunteita ei voikaan hallita, niitä

Tuomisen tunteiden ABC ALOITA TUNTEIDEN havainnointi itsestäsi. Kun Kuva: Pyry Pietiläinen

hämmennyt jostain tunteesta, pysähdy miettimään, mitä se yrittää sinulle kertoa.

Opettele tunnistamaan ja nimeämään erilaiset tunteet. Aikamme vitsaus on, että emme tunnista erilaisia tunteita.

Pyri oppimaan tunteista ja ymmärtämään yhteydet ajatteluun ja toimintaan. Eräiden tutkimusten mukaan yli 80 prosenttia kärsimyksestä johtuu omasta ajattelusta.

Valitse paremmin: Ole tietoisempi käytöksestäsi ja sen seurauksista. Tee rohkeasti askel askeleelta enemmän itsesi näköisiä valintoja.

hyväksyntää toistemme kasvoista ja jopa 90 prosenttia kommunikoinnista on muuta kuin sanoja. Jos emme saa selitystä jollekin, mitä näemme ja koemme, lähdemme helposti tekemään siitä omia johtopäätöksiä ja pahimmassa tapauksessa kuvittelemaan, että vika on itsessämme.

– Epävarmuus on mieletön energia­ syöppö, mikä pitää meidän varpaillaan koko ajan. Jos esimies näyttää vihaiselta, mie­ timme helposti ”mitä olen tehnyt väärin”.

Pelko saattaa johtaa huonosti nukuttuun yöhön, töiden kasaantumiseen ja virheiden syntymiseen. Jos esimies sen sijaan uskaltaisi myöntää olevansa stressaantunut, eikä se ole kenenkään vika, alaiset voisivatkin auttaa häntä pahimman kiireen yli, Tuominen rohkaisee. pitäisi kaikkien opetella johtamaan. Tuomi­ nen antaa esimerkin: – Jos joku pystyy myöntämään olevansa kateellinen, hänelle pitäisi antaa siitä pal­ kinto! Kateus tunteena on siinä mielessä katala, että jos sitä ei osaa kohdata, se johtaa usein vaikkapa selän takana pahan puhumi­ seen. Kun taas kateuden uskaltaa myöntää ja kohdata, se voi muuttua voimavaraksi: itse asiassa minäkin voin yltää samaan kuin kateuden kohde.

Mutta ihan kaikkea Tuominenkaan ei halua työpaikoilla nähdä.

– Ei ole oikeutettua oksentaa ihan kaikkia huolia toisten päälle eikä sitä tarvitse myös­ kään hyväksyä. Tunteita ei kuulu kieltää, mutta ei niihin kuulu myöskään jäädä rype­ mään. Oleellista on oppia johtamaan tunteita.

Toinen tärkeä oppimisen paikka on autenttinen tunnetilojen jakaminen muiden kanssa – ne tulevat ilmi usein joka tapauk­ sessa. Tuominen kertoo, että haemme

Pysy lähellä tulta Tuominen ehti tehdä töitä bisnesmaailmassa vuosia ennen kuin hän ryhtyi seitsemän vuotta sitten yrittäjäksi. Hän muistelee, kuinka pelkäsi pahimmilla stressikausilla, että oma huono olo tarttuisi lapsiin ja tuhoisi siinä samalla perhe­elämänkin. Sitten hän ymmärsi, että hänen on oltava esimerkki lapsilleen siitä, mihin hän uskoo hyvän elä­ män rakentuvan.

– Hyppäsin tyhjän päälle, hän paljastaa.

– Minulla on valtava sisäinen tarve tehdä työelämästä parempaa. Se, että olen kokenut monet asiat myös omakohtaisesti, on hyö­ dyksi tässä työssä.

Hän haluaa muistuttaa, että teemme par­ haiten sitä, mistä olemme aidosti kiinnostu­ neita ja sellaisena kuin aidosti olemme.

– Silloin pysymme pelottomina ja uteli­ aina elämälle, ja se on mieletön voimavara, hän vihjaa.

– Miksi emme vain jakaisi tehtäviä niin, että kaikki saisivat loistaa?

KTM Camilla Tuominen on yrittäjä, luennoitsija ja tunnekouluttaja.

Kakkosluokan konsultti ”LIIAN INNOKAS”. Tuore kauppatieteiden maisteri

Camilla Tuominen oli vuosi aikaisemmin aloittanut unelmiensa työn kansainvälisessä konsulttifirmassa. Hän viihtyi työssään ja oli innoissaan.

Projektinjohtajan mielestä hän suoriutuikin työstään hyvin, mutta oli liian innoissaan.

– Siitä alkoi minun sisäinen taisteluni työelämässä, joka loppujen lopuksi johti liian suureen arvoristiriitaan ulkoisen ja sisäisen todellisuuden kanssa, Tuominen muistelee.

Tuomisen mukaan työelämän yksi suurimmista tragedioista on päätyä työhön, jossa joutuu piilottamaan omat ominaisuutensa ja vahvuutensa.

– Minun henkilökohtainen traumani oli, kuinka voin olla uskottava, jos olen samaan aikaan iloinen. Tajusin, kuinka paljon todellisen minäni peittely oli syönyt minua vasta, kun mieheni löysi minut makaamasta sikiöasennossa kylpyhuoneen lattialta. Onneksi työterveyslääkäri oli viisaampi kuin minä ja esti minut – kiltin suorittajan – palaamasta takaisin töihin. Siitä alkoi havahtuminen.

Nyt jälkikäteen Tuominen on ymmärtänyt, että näistä lähtökohdista hän ei olisi koskaan pystynyt antamaan parastaan työelämälle: olemalla jotain muuta kuin oma itsensä.

– Olin kakkosluokan konsultti. Kuuntelin liikaa toisia ja liian vähän itseäni. Lopuksi en enää pystynyt teeskentelemään. Viimeistään siinä vaiheessa ymmärsin tehneeni oikean päätöksen, kun seuraavassa työpaikassa tehtyäni firman suurimmat kaupat minulle sanottiin: ”mahtavaa, kun olet noin innostunut”.

Tradenomi 21

Hyvä päätöksentekijä tuntee itsensä Teemme työelämässä päivittäin päätöksiä. Aina emme edes miellä niitä päätöksenteoksi. Tämän ja itsensä ymmärtäminen auttavat meitä kehittymään päätöksentekijöinä, sanoo Ari-Pekka Skarp.

TEKSTI Hanna Ojanpää KUVA iStock

1 Virheitä ei pidä pelätä.

PÄÄTÖKSET tehdään aina sen hetkisen par­

haan tietämyksen valossa. Kun työpaikalla on turvallinen ilmapiiri ja sen jäsenet luottavat toisiinsa, päätöksiä on helppo tehdä, eikä virheitäkään tarvitse pelätä.

Luottamuksellisessa ilmapiirissä annettu rakentava palaute auttaa peilaamaan omaa toimintaa. Tiimeissä voi myös harjoitella yhteistä päätöksentekoa.

2

3

Ymmärrä päätöksiesi vaikutukset.

Opi tuntemaan itsesi paremmin.

PÄÄTÖKSET ovat lähes aina sosiaalisia, ja

ITSETUNTEMUS on olennainen asia, kun

niillä on vaikutuksia myös muihin ihmi­ siin. Toisaalta toisten ihmisten reaktiot vaikuttavat päätöksiimme. Kyky eläytyä muihin auttaa näkemään, kuinka omat päätökset vaikuttavat työpaikalla työkave­ reihin ja asiakkaisiin. Joskus hyvin mität­ tömältä tuntuva päätös voikin aiheuttaa suuria muutoksia työkaverin tai asiakkaan toimintaan. Mitä enemmän keskustelem­ me ja verkostoidumme, sitä parempi näke­ mys meille kasvaa muista ihmisistä.

Samalla on hyvä pysytellä tietoisena siitä, miten he vaikuttavat päätöksiimme. Joskus on parempi kyseenalaistaa kuin miellyttää.

haluamme tulla paremmaksi päätöksen­ tekijäksi. Jos ei tunne itseään, ei voi myös­ kään kehittyä päätöksenteossa. Jokaisen omat taipumukset ja ajattelun vinoumat vaikuttavat päätöksentekoon: yksi on impulsiivinen, toinen rationaalinen ja joku tunnistaa itsensä riskien ottajaksi, toinen karttajaksi. Ominaisuuksien tunnistami­ nen ja itsensä analysoiminen päätöksien tekijänä auttavat ymmärtämään omaa toimintaamme.

4 Asiantuntemus auttaa.

ASIANTUNTIJUUS ja ymmärryksen lisäänty­

minen auttavat päätöksenteossa. Vähem­ män aitoa asiantuntemusta omaavilla on usein taipumus yliarvioida omaa ymmär­ rystään. Aitoa asiantuntemusta omaavat henkilöt tunnistavat paremmin oman ymmärryksensä rajat ja osaavat suhtautua kriittisesti omiin mielipiteisiinsä. Oman asiantuntemuksen tason tunnistaminen on tärkeä osa ammattitaitoa ja itsetuntemusta.

à Ari-Pekka Skarp on psykologi,

työnohjaaja ja teollisen johtamisen insinööri. Hänellä on pitkä kokemus johtamisesta ja valmennustyöstä yksilöiden, työyhteisöjen ja organisaatioiden parissa.

22 Tradenomi

Työelämän tietopalvelu Jokaisen uralla tulee vastaan erilaisia muutos-, kriisi-, tai kehitystilanteita, jotka sisältävät tarvetta selkeälle tiedolle toimintatavoista ja mahdollisuuksista.

Oma Luottamusmies vastaa korkeasti koulutettujen työelämätiedon tarpeeseen erilaisissa tilanteissa.

omaluottamusmies.fi

P A LV E L U N T U O T TA A A K AVA L A I S T E N LIITTOJEN YHTEINEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ Y L E M M ÄT TO I M I H E N K I LÖT Y T N .

Brändi uudistui – samalla nimi vaihtui Elokuun lopulla lanseerasimme uuden brändin, visuaalisen ilmeen ja samalla markkinointinimemme muuttui muotoon Tradenomit.

TEKSTI Anu Väätäjä

L

iiton uusi brändi kokoaa yhteen niin opiskelijat kuin jo valmistuneet tradenomit entistä paremmin. Jatkossa opiskelijat tunnetaan nimellä Tradenomiopiskelijat. − Kyse ei ole ainoastaan visuaalisen ilmeen uudistamisesta, vaan myös asenne- ja puhetavan muutoksesta, sanoo puheenjohtaja Veli-Matti Peltola. − Haluamme olla suorapuheisia ja jättää järjestöjargonin taaksemme, mikä tuo meidät lähemmäksi jäseniämme. − Olemme Suomen ainoita kasvavia liittoja ja menestysreseptimme pakkasimme yksinkertaiseen muotoon: No limits, Peltola kertoo.

24 Tradenomi

− Ihanan röyhkeällä asenteella tuuletamme samalla vanhankantaista työmarkkinakenttää ja haastamme myös muut liitot uudistamaan tapaansa puhua jäsenilleen.

Haastamme työmarkkinakenttää Uudistettu brändi näkyy jatkossa voimakkaasti kaikessa toiminnassamme, myös vaikuttamistyön eri osa-alueilla. Uudet työnteon muodot, hyvinvoinnin ja työelämän tasaarvon edistäminen vaativat järjestöiltä uutta ajattelua. − Haluamme haastaa koko työmarkkinakenttää meille tärkeillä teemoilla uusien tulokulmien löytämiseksi, vt. toiminnanjohtaja Ville-Veikko Rantamaula sanoo.

− Teemme tätä työtä jatkossa perinteisten toimijoiden lisäksi myös suoraan tradenomeja työllistävien yritysten kanssa. Järjestelmä on murroksessa ja sitä myötä myös palkansaajaliittojen rooli muuttuu. Me emme jää olosuhteiden armoille, vaan kehitämme päämäärätietoisesti uutta.

Verkkosivujen osoite ja sähköpostiosoitteemme muuttuvat Verkkosivumme löytyvät jatkossa osoitteesta tradenomi.fi ja suoraosoite opiskelijatoiminnallemme on tradenomiopiskelijat.fi. Sähköpostiosoitteet muuttuvat muotoon etunimi. sukunimi@tradenomi.fi.

Suunnittelutyöhön osallistui lukuisa joukko jäseniämme. Uudessa visuaalisessa ilmeessämme esiintyvät henkilöt ovat kaikki jäseniämme. Kuvauksiin ilmoittautui reilusti yli sata halukasta, joita haluamme kiittää

Uudet työnteon muodot, hyvinvoinnin ja työelämän tasaarvon edistäminen vaativat järjestöiltä uutta ajattelua. lämpimästi aktiivisuudesta ja halusta toimia yhteisömme kasvoina!

Uudistusta ohjasi hallituksen nimittämä ohjausryhmä, ja brändiuudistuksen linjat hyväksyi valtuusto. Uudistus toteutettiin yhteistyössä Dynamo&Sonin kanssa.

NO,

nyt hommat hoituu vähän eri nimellä.

Tradenomiliitto on nyt:

Näin löy dät meidät

trade tradeno nomi.fi miopis etunimi. sukunim kelijat.fi. i@trade nomi.fi.

Työttömyysturvan karenssit lyhenivät Heinäkuun alussa voimaan astuneen lakimuutoksen mukaan osa työttömyysturvan karensseista lyheni aiemmasta 90 päivästä 60 päivään.

TEKSTI Niina Riipinen KUVA iStock

26 Tradenomi

Työnhakijaksi kannattaa ilmoittautua heti ensimmäisenä työttömänä päivänä. työnantaja on purkanut työntekijän rikkomuksen tai laiminlyönnin johdosta (Työsopimuslain 8 luvun 1 §).

Koeaikapurkutilanteissa karenssia ei aseteta edelleenkään, mikäli syyt työsuhteen päättämiseen eivät ole johtuneet työntekijän toiminnasta. Silloin työnantaja on muusta syystä katsonut, että työntekijä ei sovellu kyseiseen tehtävään.

Jos työntekijä purkaa työsuhteen koeajalla tai työsuhde päätetään päättösopimuksella (työnantajan ja työntekijän yhteisellä päätöksellä), molemmat rinnastetaan edelleen omaan irtisanoutumiseen. Näiden perusteella tulee 90 päivän mittainen karenssi.

Karenssin ajalta työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan. Kun karenssi päättyy, oikeus päivärahaan on normaaliin tapaan.

Karenssin kesto määritellään aina työsuhteen päättymisajankohdasta eteenpäin.

TE-toimisto päättää karenssista

O

sa työttömyysturvan karensseista lyheni heinäkuun alussa, mutta ei kaikissa tapauksissa. Työttämyysturvalain mukaan itsensä ilman pätevää syytä irtisanonut työntekijä ei edelleenkään ole oikeutettu työttömyysetuuteen 90 päivän ajalta työsuhteen päättymisen jälkeen.

Lyhennyksiä työttömyysturvan karensseihin tuli kuitenkin 1.7.2019 alkaen tilanteisiin, joissa työnantaja on päättänyt työsuhteen työntekijästä johtuvasta syystä. Karenssia lyhennettiin aiemmasta 90 päivästä 60 päivään seuraavissa tilanteissa: 1. työnantaja on purkanut työsopimuksen koeaikana (Työsopimuslain 1 luvun 4 §), 2. työntekijä on irtisanottu työntekijän henkilöön liittyvällä perusteella (Työsopimuslain 7 luvun 2 §) ja 3.

Päätökset karenssien asettamisesta tekee aina TE-toimisto. Työnhakijaksi ilmoittautuvalta pyydetään TE-toimistossa omaa kirjallista selvitystä työsuhteen päättämiseen johtaneista syistä.

Työnhakijaksi ilmoittautumista suositellaan heti työsuhteen päättymisen jälkeen ensimmäisenä työttömänä päivänä.

Työttömyysturvan karenssia ei kuitenkaan määrätä silloin, kun työnantaja on irtisanonut työsuhteen taloudellisista, tuotannollisista tai toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä tai jos työsuhde päättyy työsopimuksen määräaikaisuuden takia.

vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä.

Lisäksi irtisanomisperusteena voidaan pitää myös sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään.

Kun asiallisuutta ja painavuutta arvioidaan, huomioon on otettava työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.

Tältä osin laki pysyi ennallaan.

Kun syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioidaan, niin 1.7.2019 alkaen kokonaisarvioinnissa on otettava huomioon myös työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä.

Uuden sääntelyn vaikutukset konkretisoituvat viime kädessä oikeuskäytännössä.

Työntekijän irtisanominen henkilöön liittyvillä perusteilla edellyttää edelleenkin lähtökohtaisesti sitä, että työntekijälle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelyään. Lisäksi työnantajalla on lähtökohtaisesti velvollisuus selvittää, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla työntekijä muuhun työhön.

Varoituksenantovelvollisuutta tai uudelleensijoittamismahdollisuuksien selvittämistä ei kuitenkaan ole, jos irtisanomisen perusteena on niin vakava työsuhteeseen liittyvä rikkomus, ettei työnantajalta voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista.

Muutos irtisanomisperusteissa Samaan aikaan kun karenssit lyhenivät, astui voimaan paljon kritiikkiä herättänyt irtisanomisperusteita koskeva muutos.

Työsopimuslain mukaan työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liittyvänä asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti

Nina Riipinen lakiyksikön tiiminvetäjä à Lisätiedot

Työsuhdeneuvonta jäsenille ma–to klo 9–16 ja perjantaisin 10–16, p. 020 155 8815 tai lakiasiat@tradenomit.fi, tradenomit.fi/tyosuhdeneuvonta. Jäsenenä saat myös maksutta neuvontaa yksityiselämän oikeudellisissa asioissa.

Tradenomi 27

Valmennus vie uralla eteenpäin Tradenomit auttaa jäseniään työelämän eri vaiheissa ja tilanteissa.

Tukea on tarjolla esimerkiksi silloin, kun mietit seuraavaa askelta urallasi tai tarvitset apua myyvän ja markkinoivan työhakemuksen tekoon.

TEKSTI Matti Välimäki KUVA iStock

U

ra- ja työhyvinvointipalveluiden vetäjä Pilvi Nybom korostaa, että uravalmennuksesta on apua hyvin monessa tilanteessa.

– Uravalmennus auttaa vaikkapa opiskelijaa, joka miettii, mitä tehdä valmistumisen jälkeen. Se tukee myös irtisanottua, joka etsii uutta työtä. Yhtä hyvin siitä on hyötyä myös henkilölle, joka on ollut jo pitkään työelämässä ja joka harkitsee seuraavaa askeltaan urallaan, Nybom sanoo.

Tradenomien tarjoama henkilökohtainen uravalmennus on jäsenille ilmaista. Valmennuksessa voidaan esimerkiksi yhdessä uravalmentajan kanssa kartoittaa henkilön kokonaistilannetta ja vahvuusalueita. Lisäksi voidaan pohtia, miten voisi onnistua tämän päivän työnhaussa.

Kättä pitempää työnhakuun Nybom kertoo, että valmennuksessa käydään läpi vaikkapa henkilön työhakemuksia ja cv:tä sekä katsotaan yhdessä, miten niitä voisi parantaa. Lisäksi saatetaan miettiä, 28 Tradenomi

miten haastatteluun kannattaa valmistautua.

Työnhaku onkin taitolaji.

– Työpaikkoihin on yleensä paljon hakijoita, joten hyvällä työhakemuksella on valtava rooli. Jotta pääsee haastatteluun, on tärkeää, että osaa myydä ja markkinoida omaa osaamistaan oikein sekä erottautua muista hakijoista.

Henkilökohtaisessa uravalmennuksessa puhutaan usein myös siitä, miten töitä voi hakea mahdollisimman laajasti ja päästä käsiksi niin sanottuihin piilotyöpaikkoihin.

– Noin 70–80 prosenttia uusista työpaikoista on nykyään ’piilossa’, ilman, että ne tulevat julkiseen hakuun.

Ulkopuolinen näkökulma auttaa Henkilökohtaiseen uravalmennukseen on osallistunut satoja eri elämäntilanteissa ja uravaiheissa olevia liiton jäseniä.

– Palaute on ollut erittäin positiivista.

Ihmiset ovat kertoneet, että he ovat saaneet esimerkiksi paljon uusia ideoita sekä hyviä konkreettisia neuvoja.

Varaa aika henkilöko h t a i se e n uravalme n n u k se e n : valmennu skalenteri. fi /tral/

Tärkeää on ollut myös ylipäätään ulkopuolisen asiantuntijan näkökulma.

– Keskustelu voi auttaa valmennettavaa hahmottamaan paremmin tilannettaan ja omia vahvuuksiaan. Ulkopuolinen henkilö voi nähdä sellaisiakin mahdollisuuksia, joita ei itse tule edes ajatelleeksi. Myös jokin keskusteluissa esiin nouseva, aluksi pieneltäkin tuntuva asia tai sivujuonne voi osoittautua lopulta isoksi ja synnyttää aivan uusia ideoita.

Henkilökohtaista uravalmennusta annetaan puhelimitse. Liiton verkkosivuilta voi varata joko 25 tai 50 minuutin puhelinaikoja.

Aika tulee hyödynnettyä tehokkaasti, jos valmennettava lähettää itsestään etukäteen perustietoja valmentajalle ja kertoo, mitä asioita toivoo erityisesti käsiteltävän.

Tarjolla myös verkkokursseja ja videoita Henkilökohtaisen valmennuksen lisäksi tarjolla on myös muita urapalveluita.

– Esimerkiksi Taitava työnhakija -verkkokurssin voi suorittaa milloin vain. Se sisältää muun muassa videoita ja harjoituksia. Kurssilla käsitellään samoja teemoja kuin henkilökohtaisessa valmennuksessa, mutta yleisellä tasolla.

Työnhakijaa tukee myös sivuilta löytyvä Työnhaun videokirjasto.

– Lisäksi jäsensivuilta löytyy listausta tradenomeille sopivista avoimista työpaikoista ja linkkejä eri työnhakusivustoille, Nybom vinkkaa.

Apua esimiestyöhön, työhyvinvointiin ja yrittäjyyteen TRADENOMIT TARJOAA jäsenilleen urapalve-

luiden lisäksi esimiespalveluita, työhyvinvointipalveluita sekä yrittäjyyssparrausta. Esimiesvalmennuksessa annetaan vinkkejä esimerkiksi esimiesroolia pohtiville tai esimieheksi siirtyville sekä tukea erilaisiin käytännön esimiestehtäviin.

Työhyvinvointivalmennuksessa voidaan käsitellä vaikkapa työtehtävien priorisointia, ajanhallintaa, stressin hallintaa sekä työn ja vapaaajan yhteensovittamista. Yrittäjyyssparraus auttaa yrittäjyyttä pohtivia tai jo yrittäjänä toimivia liiton jäseniä.

Myös näissä palveluissa on tarjolla henkilökohtaista valmennusta puhelimitse. Ajanvaraus hoituu samasta valmennuskalenterista kuin henkilökohtaisen urapalvelun ajanvaraus.

Lisäksi esimiestyöhön, työhyvinvointiin ja yrittäjyyteen on tarjolla erilaisia verkkopohjaisia materiaaleja. Liitto järjestää myös koulutuksia ja tilaisuuksia eri aiheista.

Ura-, esimies- ja työhyvinvointipalvelut sekä yrittäjyyssparraus ovat pääsääntöisesti kaikkien jäsenien käytettävissä.

Tradenomi 29

30 Tradenomi

Pidä huolta itsestäsi Opiskelijan elämä on usein kiireistä, opinnot stressaavat ja taloudellinen tilanne voi ahdistaa. Kaikesta kuitenkin selviää, kunhan pitää arjen tasapainossa. Hyvinvointi lähtee pienistä valinnoista.

TEKSTI Teksti Anna Kauhala KUVA iStock

K

ursseja, tenttejä, töitä, bileitä.

Opiskelijan elämä on usein täyttä, ja ajanpuute vaivaa monia. Jotta jaksaisi koko vuoden eikä vain ensimmäisiä kuukausia, omaan arkeen kannattaa kiinnittää huomiota.

– Hyvinvointi syntyy perusasioista: unesta, ravinnosta, liikunnasta, levosta ja siitä, että elämässä on mieluisia asioita, asiantuntija Päivi Kohta Nyyti ry:stä sanoo.

On tärkeää tiedostaa, mikä auttaa itseä jaksamaan. Ensimmäiseksi kannattaa lähteä liikkeelle unesta, josta tinkiminen ei kannata.

– Uni on älyttömän tärkeää jaksamiselle.

Selvitä, kuinka paljon tarvitset unta, ja pidä huolta, että nukut tarpeeksi, Kohta neuvoo.

Uni on tärkeää myös mielialalle. Väsyneenä kaikki tuntuu pahemmalta. Uni ei myöskään ole passiivinen tila, vaan auttaa oppimaan. Unessa aivot lisäksi järjestelevät päivän aikana koettuja tapahtumia, ajatuksia ja tunteita. Uni palauttaa päivän rasituksista, ja aamulla herätessä aivot ovat jälleen virkeät.

– Jos koko päivän menee täysillä ja illalla katsoo Netflixiä sekä selaa kännykkää, voi olla vaikea rauhoittua nukkumaan. Siksi kehoa ja mieltä rauhoittavia lepotaukoja pitäisi pitää jo päivän aikana, Kohta sanoo.

Kännykkä olisi hyvä jättää illalla rauhaan, ja kierroksia laskea kesken päivän. Käy kävelyllä, pidä kahvitauko kaverin kanssa tai

keskity vaikka hetkeksi hengittämään, niin elimistö rauhoittuu.

Pidä rytmisi Elämä on helpompi pitää tasapainoisena silloin, kun rytmi on kunnossa. Monella opiskelijalla se kuitenkin puuttuu tai venyy iltapainotteiseksi: valvotaan aamuyöhön ja syödään, milloin sattuu. Keho kuitenkin tarvitsee säännöllisesti sekä lepoa että ravintoa.

– Hyvä nyrkkisääntö on, että yöllä nukutaan, päivällä valvotaan. Joka päivä olisi hyvä herätä suunnilleen samaan aikaan. Noin tunnin heitto ei kuitenkaan haittaa rytmiä.

Jos unirytmi katoaa tai muuttuu hyvin myöhäiseksi, sen palauttaminen voi olla vaikeaa. Silloin kannattaa herätä sitkeästi joka päivä ajoissa ja välttää päiväunia, vaikka väsyttäisi. Ne siirtävät nukkumaanmenoa vain myöhemmäksi.

Ruokarytmistäkin kannattaa huolehtia.

Jos ruokailuvälit eivät veny yli neljän tai viiden tunnin, verensokeri pysyy tasaisena ja vireystaso hyvänä.

maailmantilannekin voi huolettaa, ja nuoret kärsivät usein myös ilmastoahdistuksesta.

Vaikeudet ihmissuhteissa ja isot elämänmuutokset stressaavat myös. Uupumiseen ei yleensä johda yksi asia, vaan moni kuormittava tekijä yhdessä.

Ruokarytmistä kannattaa huolehtia.

Tunnista oma jaksamisesi, äläkä vertaa Nykyisin moni alkaa uupua jo lukiossa, ja opiskellessa paineet vain kasvavat. Stressiä aiheuttaa opiskeluaikataulu, raha ja huoli siitä, löytyykö töitä tulevaisuudessa. Yleinen Tradenomi 31

Uni palauttaa päivän rasituksista, ja aamulla herätessä aivot ovat virkeät.

– Monet nuoret ovat hyvin vaativia itseään kohtaan. Ollaan monessa mukana, ja kaikessa pitäisi saada hyviä tuloksia, Kohta sanoo.

Asiaa ei auta, jos vielä kilpailee muiden kanssa ja vertailee omaa suoriutumistaan toisiin. Somekin voi ahdistaa. Vaikka tiedämme, että sinne julkaistaan vain parhaat hetket, se vaikuttaa silti ja voi saada tuntemaan, että muilla menee paremmin tai että itseltä puuttuu jotain.

– Pitäisi muistaa, että yleensä vertaamme itseämme vain niihin, joilla menee paremmin.

Jos ympärillä on paljon ylisuoriutujia, voi unohtua, että ihmiset ovat yksilöitä. Toisilla on luonnostaan parempi stressinsietokyky, ja toiset tarvitsevat enemmän lepoa.

Oman jaksamisensa suhteen voi kuunnella vain itseään. Liiallisesta stressistä voivat kertoa esimerkiksi univaikeudet, ainainen väsymys, ruokahaluttomuus tai jatkuva

nälkä, levottomuus, ärtyisyys, itkuisuus, hajamielisyys, keskittymiskyvyn puute tai säryt esimerkiksi päässä, niskassa ja vatsassa.

Varaa kalenteriisi kivaa tekemistä Hyvinvoinnille on tärkeää, että elämässä on kiireen ja suorittamisen lisäksi mukavia asioita. Työn ja opiskelun vastapainoksi tarvitaan siis vapaa-aikaa, jolloin tekee jotain itselle mieluista.

Tekemisen pitäisi olla sellaista, että koulujutut unohtuvat, tulee hyvä mieli ja rentoutunut olo. Se voi olla vaikka liikuntaa, kavereiden tapaamista tai ulkoilua luonnossa. Metsä ja puistot laskevat tutkitusti stressitasoja jopa kymmenessä minuutissa.

– Merkkaa kalenteriin joka päivälle jotain, mistä nautit, Kohta neuvoo.

Kun vapaa-ajalle on varattu aikaa, opiskelu ei yhtä helposti veny liiallisuuksiin.

Monen opiskelijan on myös vaikeaa pitää

Tradenomiopiskelijaliitto TROL ry:n sääntömääräinen liittokokous 26.–27.10.2019 Paikka: Insinöörit & Ekonomit -talo, Ratavartijankatu 2A, 00520 Helsinki Käsiteltävät asiat 1 Kokouksen avaus 2 Osanottajien toteaminen 3 Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 Kokouksen järjestäytyminen 5 Esityslistan hyväksyminen 6 Ilmoitusasiat 7 Liiton toimintakertomus vuodelta 2018 8 Tilinpäätös vuodelta 2018 9 Tili- ja vastuuvapauden myöntäminen vuoden 2018 hallitukselle ja muille tilivelvollisille 10 Hallituksen selonteko vuodesta 2019 11 Hallituksen koko vuodelle 2020 12 Valiokuntien asettaminen ja niiden jäsenten valinta 13 Lähetekeskustelu 13.1 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2020 13.2 Puheenjohtajaehdokkaat

32 Tradenomi

13.3 Varapuheenjohtajaehdokkaat 13.4 Hallitusehdokkaat 13.5 Julkilausuma 14 Liiton toimintasuunnitelma vuodelle 2020 15 Liiton jäsenmaksu ja kannattajajäsenmaksu vuodelle 2020 16 Liiton talousarvio vuodelle 2020 17 Liiton strategia vuosille 2020–2022 18 Liiton koulutuspoliittinen ohjelma 19 Liiton toimihenkilöiden valinta vuodelle 2020 19.1 Puheenjohtajavaali 19.2 Varapuheenjohtajavaali 19.3 Hallitusvaali 20 Julkilausuma 21 Toiminnantarkastajien ja heidän henkilökohtaisten varatoiminnantarkastajien valinta vuodelle 2020 22 Muut asiat 23 Kokouksen päättäminen

kokonaisia vapaapäiviä. Silti niitäkin tarvitaan.

– Joka viikko kannattaa pitää ainakin yksi vapaapäivä, jona ei opiskele eikä tee töitä, Kohta sanoo.

Hyvä tapa on pitää esimerkiksi viikonlopun toinen päivistä täysin vapaana. Jos vapaapäivät jättää pitämättä, väsyy lopulta väkisinkin. Vapaapäivä siis myös tehostaa työ- ja opiskelupäivien tekemistä, koska siitä saa energiaa.

Jos vapaa-ajalle ei tunnu riittävän aikaa, pitää tarkastella omia arvojaan, Kohta neuvoo.

Onko jotain, mille voi sanoa ei?

– Priorisoi tärkeät jutut ja karsi muusta.

Muista kuitenkin, että kaiken tärkeän ei tarvitse olla tuottavaa. Se voi olla myös jotain kivaa, kuten urheilua tai kavereiden kanssa oleilua.

NO,

nyt homma hoituu vähän eri nimellä.

Tradenomiopiskelijaliitto on nyt:

Tradenomiopiskelijoilla on monta rautaa tulessa ISO OSA tradenomiopiskelijoista tekee töitä opiske-

lun ohella. Se voi kuormittaa, jos töitä tekee paljon ja yrittää samaan aikaan suoriutua opinnoista aikataulun mukaan.

– Moni tradenomi saa jo opiskeluaikana harjoittelun kautta jalan oven väliin oman alan työpaikkaan. Se aiheuttaa stressiä opiskeluaikaan, koska aikaa on silloin vähemmän, opiskelijatoiminnan asiantuntija Eemeli Rajala sanoo.

Rajalan omatkin opinnot venyivät töiden tähden. Se ei sinänsä ole haitallista hyvinvoinnille, kunhan opintojakin edistää säännöllisesti. Muuten voi käydä niin, että havahtuu vasta, kun opintooikeus on päättymässä.

– Jos siinä vaiheessa opinnäytetyö on tekemättä ja se pitää saada kahdessa kuukaudessa kasaan, siitä seuraa varmasti stressiä, Rajala varoittaa.

Toisaalta työ vähentää huolta taloudellisesta tilanteesta, joka painaa niitä opiskelijoita, jotka eivät tee töitä.

Myös opintojen valitseminen voi stressata.

Ensimmäisenä opiskeluvuonna suurin osa opinnoista on yleisiä opintoja, mutta sen jälkeen pitää tehdä valintoja.

Moni tradenomiopiskelija viihtyy sosiaalisissa tilanteissa. Useat osallistuvat töiden lisäksi yhdistystoimintaan ja harrastavat paljon, jolloin elämä voi ruuhkautua.

– Sosiaaliset ihmiset päätyvät helposti moneen mukaan. Siitä voi seurata ajanpuute, joka kuormittaa.

Jos huomaa, että omat keinot alkavat olla vähissä, apua saa opiskelijaterveydenhuollosta ja opintopsykologilta.

Uutta virtaa toimistolle TEKSTI Salla Salokanto KUVA Jani Söderlund

suosiota keräävät podcastit soivat yhä useamman työpäivän taustanauhana. Äänikirjaa lyhyemmät, yleensä noin 30–60 minuutin pituisine jaksoineen, podcastit sopivat työmatkoille tai jopa rutiininomaisten työtehtävien taustalle. Moni ohjelma käsittelee työtä ja taloutta, ja kiinnostavat vieraat antavat uutta ajateltavaa omaankin arkeen.

Maria Wasastjernan ja Essi Weserin Leadcast käynnistää työsyksyn innostavasti. Kahden juristin isännöimässä podcastissa yritysmaailman huippunimet pohtivat omaa urapolkuaan ja johtajuutta yleisesti. Tekijät ovat saaneet VAUHDILLA

puhumaan poikkeuksellisen tunnettuja vieraita Risto Siilasmaasta Johanna Smårosiin ja Jyrki Kataiseen. Jaksot on julkaistu Spotifyssa ja Podtail-palvelussa.

Freaconomics-kirjan kirjoittajan Stephen J. Dubnerin samanniminen podcast käsittelee taloutta, työelämää ja yhteiskuntaa yllättävistä suunnista. Välillä näkökulma on melko amerikkalainen, mutta monista tilanteista tunnistaa kyllä itsensä myös Suomessa. Englanninkielinen ohjelma toimii myös kieliharjoituksena. Kaikki hieman alle 400 jaksoa löytyvät osoitteesta freaconomics.com/archieve.

Rutiinit kuntoon syksyksi Ilona Hiila, Maaretta Tukiainen, Ida Hakola Tiimiäly – opas muuttuvaan työelämään Tuuma-kustannus 2019 Teknologisen kehityksen myötä työelämässä korostuvat tiimityötaidot ja osaamisen jakaminen. Mitä täydellinen tiimi tarkoittaa työntekijälle, tiiminvetäjälle ja johtajalle?

Miia Savaspuro Itseohjautuvuus tuli työpaikoille, mutta kukaan ei kertonut, miten sellainen ollaan Alma Talent 2019 Itseohjautuvuus ja oman työn johtaminen saavat organisaatiot kukoistamaan – tai vievät kaaokseen. Johtamisen tarve ei itseohjautuvassa organisaatiossa katoa, vaan muuttaa muotoaan.

34 Tradenomi

Tradenomit henkilöstö

Yeisjohto Ville-Veikko Rantamaula Vt. toiminnanjohtaja, yksikönjohtaja puh. 020 155 8804

Suvi Kautto Johdon assistentti puh. 020 155 8805

Sinikka Strömmer Työsuhdelakimies puh. 020 155 8808

Niina Riipinen Työsuhdelakimies, tiiminvetäjä puh. 020 155 8801

Palveluyksikkö

Aleksi Rankka Projektipäällikkö puh. 045 651 3026

Tomi Kouva Palvelu- ja kehitysjohtaja puh. 020 155 8813

Vaikuttamisyksikkö

Jori Karjalainen Asiantuntija, aluetoiminta puh. 044 555 2638

Elin Blomqvist-Valtonen Asiantuntija puh. 040 775 3040

Henna Hirvonen Asiantuntija, koulutus- ja työllisyyspolitiikka puh. 040 768 1365

Joonas Kopra Asiantuntija puh. 050 407 4876

Eemeli Rajala Opiskelijatoiminnan asiantuntija, Tradenomiopiskelijoiden toiminnanjohtaja puh. 040 756 5644 Sampo Riikonen Sampo Riikonen Opiskelija-asiantuntija P. 050 5644 947

Lakiyksikkö Viivi Osala Työsuhdelakimies perhevapaalla

Tomàs O´Shaughnessy Työsuhdelakimies puh. 020 155 8811

Anna Sirviö-Hautala Asiantuntija, perhevapaalla.

Katriina Matinhelmi Asiantuntija, palkka- ja työttömyysturva-asiat puh. 020 155 8807

Pilvi Nybom Ura- ja työhyvinvointipalveluiden vetäjä Puh. 040 567 5034

Päivi Tenhunen Toimistoassistentti puh. 020 155 8812

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@tradenomi.fi Tradenomit www.tradenomi.fi Löydät meidät myös Facebookista, Twitteristä, Instagramista ja LinkedInistä.

Toimisto Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. 020 155 8800 (vaihde) Avoinna ma–to klo 9–16, pe 10–16 Jäsenpalvelut ja -edut: toimisto@tradenomi.fi Jäsenmaksut, liittymiset, jäsentietojen muutokset, alennus-hakemukset: jasenasiat@ tradenomi.fi Palkkaneuvonta: palkkaneuvonta@tradenomi.fi Työsuhde- ja työttömyysturvaneuvonta: lakiasiat@tradenomi.fi Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKO Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki Puhelinpalvelu: (09) 4763 7600, ma–to klo 10–15, pe 10–13 Asiakaspalvelupiste: Ratavartijankatu 2 B, palvelee ma–ke klo 10–15 ja pe klo 10–13, ti ja to suljettu.

Faksi (09) 4763 7690

Viestintäyksikkö Anu Väätäjä Viestintäjohtaja, päätoimittaja puh. 020 155 8802

Maarit Laakso Viestinnän asiantuntija puh. 040 350 5975

Helna Luoto Viestintäassistentti puh. 050 476 1194

Tradenomi 35

Tunnistettava muutos

Täällä pärjää ei ruikuttamalla, uuden osaamisen paineen alla.

HENKILÖSTÖJOHTAMISEN TUTKINTO™

VIESTINNÄN ASIANTUNTIJAN TUTKINTO™

aloitus

3.10. ja 24.10.

aloitus

sijainti

Espoo

sijainti

Avaa väylä HR:n huipulle ja liiketoiminnan ytimeen.

JOHTAMISEN JA YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO (ENT. JET)

TALOUSPÄÄLLIKÖN TUTKINTO™

23.10.

aloitus

7.11.

25.11.

aloitus

21.11.

22.11.

Espoo

sijainti

Espoo

Oulu

sijainti

Espoo

Oulu

Kasvata liiketoimintaa suunnittelemalla ja toteuttamalla viestintää tavoitteellisesti.

TUTUSTU JA ILMOITTAUDU: MARKINST.FI

Kehity varmaksi johtajaksi yksilöllisesti räätälöidyssä koulutuksessa.

Hyödynnä syvällistä ymmärrystä ja strategista näkökulmaa taloushallinnossa.