Tradenomi 4/2019

4/2019

Olli Lintu:

Kaupallinen ala oli selvä valinta 16

10

Teema

Ylempi AMK on sijoitus tulevaisuuteen

22

Ajassa

TES-neuvottelut: jäsenet haluavat palkankorotuksia

30

Opiskelijat

Tradenomitutkinnon arvostus noussut

HENKIVAKUUTUS KERTOO ROHKEUDESTA Jari kuoli kesällä. Mä yritin olla rohkea, kun kerroin lapsille, mutta romahdin.

Hautajaisten jälkeen meidän yksitoistavuotias sanoi, että isi oli ollut rohkea, kun se uskalsi ajatella kuolemaa, että sen perhe voi jäädä yksin ja otti henkivakuutuksen.

En tiedä mistä se oli sen kuullut, mutta se oli oikeassa siinä, että Jarin rohkeus turvaa meidän perhettä edelleen.

if.fi/henkivakuutus Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

Kuoleman ennakointi on mahdotonta, mutta läheisten toimeentulon varmistaminen helppoa. Laske yllättävän edullinen hinta järjestöjäsenen henkivakuutukselle verkossa vaikka heti.

Jäseniä kuunnellen

KUVA Juho Kuva

O

len iloinen ja ylpeä, kun pääsen mukaan rakentamaan jäsenten arvostamaa yhteisöä yhdessä osaavien ihmisten kanssa. Aloitin toiminnanjohtajana 25.11. ja haluan näin tuoreeltaan kertoa ajatuksiani, joiden pohjalta lähdemme kehittämään toimintaamme.

Tradenomien uudesta brändistä huokuu mielestäni dynaamisuus ja raikas ote perinteisessä liittokentässä. Jäsenymmärryksen ja -kokemuksen kehittäminen sekä mittaaminen, henkilöstön hyvinvointi ja tiedolla johtaminen ovat lähellä sydäntäni. Näiden kohdatessa kaikki voittavat.

Työelämä on jatkuvassa muutoksessa ja työn merkityksellisyys korostuu, erityisesti nuorissa ikäluokissa. Jotta työ- ja yksityiselämä ovat jäsenillämme balanssissa, on tehtävämme tarjota heille henkilökohtaista palvelua työelämäasioissa sekä vaikuttaa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Yhtälailla on tärkeää välittää tietoa jäsenillemme työmarkkinaneuvotteluista kuin työelämälainsäädännön uudistamishankkeista, joissa olemme mukana.

Paras lopputulos yhteisöllemme saadaan, kun olemme ajan hermolla ja kuuntelemme tarkkaan jäsentemme sekä yhteistyökumppaniemme viestejä.

Jatkuvaa yhteistyötä tarvitaan monen tahon kesken, jotta toimintamme vahvistuu kaikkialla Suomessa. Opiskelijat ovat tärkeä osa yhteisöämme, ja jatkamme vastedeskin tätä vahvaa ja hedelmällistä vuoropuhelua.

Itselleni keskeistä tässä työssä on luottamus, vastuunkanto, suoraselkäisyys, toisten kunnioittaminen ja avoimuus. Minulla on pitkä kokemus erilaisista johto- ja kaupallisista tehtävistä sekä luottamustoimista graafisella alalla.

Haluan antaa sen osaamisen tradenomiyhteisön käyttöön. Yhdessä meillä on mahdollisuus kehittää yhteisöstämme entistä parempi ja rakentaa maailman parasta työelämää.

Jotta olemme jatkuvasti ”aallon harjalla”, se edellyttää uudistumiskykyä, jatkuvaa oppimista ja määrätietoista kehittämistyötä. Ensi vuonna kierrän tapaamassa jäsenistöä ja kuulen mielelläni ajatuksiasi niin työelämään kuin tarjoamiimme palveluihin liittyen. Kannustan myös rohkeasti muutoinkin ottamaan yhteyttä meihin – olemme palveluksessasi!

Itselleni keskeistä tässä työssä on luottamus, vastuunkanto, suoraselkäisyys, toisten kunnioittaminen ja avoimuus.

Samalla toivotan oikein rauhaisaa joulun aikaa ja upeaa uutta vuotta 2020 – olkoon se täynnä rakkautta, iloa ja onnistumisia Sinulle ja läheisillesi!

Sari Niemi Toiminnanjohtaja

Tradenomi

3

04/19

10

16

Tradenomilehti löytyy myös verkosta! tradenomi.fi

18

03

Pääkirjoitus

05

Numerot Akavan luottamusmiesbarometri 2019

06

Uutiset Valtuustovaalit keväällä 2020

10

Teema Ylempi AMK-tutkinto on väylä osaamisen kehittämiseen.

15

Kahvinurkka Lautapelejä ja lukemista

16

Profiili Olli Lintu toimii Panssariprikaatin talouspäällikkönä.

18

Ilmiö Millenniaalit haluavat innostavia töitä, tunnustusta tehdystä ja vilkasta ajatustenvaihtoa.

22

Ajassa Työehtosopimukset pöydällä

24

Pykälä Mitä joustotyöaika tarkoittaa?

26

Edut & palvelut

29

PJ Työmarkkinoiden pitää keskittyä osaamiseen.

30

Opiskelijat Tradenomitutkinnon arvostus noussut

34

Neljä faktaa Ruuhkavuosista ei tarvitse selvitä.

24

JULKAISIJA Tradenomiliitto TRAL ry, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 020 155 8800, f. 020 155 8809, toimisto@tradenomi.fi, www.tradenomi.fi PÄÄTOIMITTAJA Anu Väätäjä, p. 020 155 8802, anu.vaataja@tradenomi.fi TOIMITUS Otavamedia Oy ASIAKASVASTAAVA TUOTTAJA Henna Tanskanen, p. 045 120 4801, henna.tanskanen@otava.fi MEDIAMYYNTI Kari Salko, p. 0400 604 133, kari@karisalko.com PAINO PunaMusta Oy TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET toimisto@tradenomi.fi

Lehti postitetaan TRAL:n jäsenille ja sidosryhmille. Tilaushinta 30 euroa/vuosi. Tradenomi ilmestyy 4 kertaa vuonna 2020. Seuraava lehti ilmestyy huhtikuussa 2020.

Painos 26 000 kpl. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti. 17. vuosikerta. ISSN 1457-3792

4 Tradenomi

Akavan luottamusmiesbarometri 2019 Akavan luottamusmiesbarometri on joka toinen vuosi akavalaisille luottamusmiehille toteutettava kysely.

Helmikuussa 2019 kysely toteutettiin kolmatta kertaa. Vastaajina oli sekä yksityisen että julkisen sektorin luottamusmiehiä.

90 % 79 %

KOO N N U T Päivi Leinonen

MISSÄ ASIOISSA KOETAAN ENITEN SOPIMUSTULKINTOIHIN LIITTYVIÄ ONGELMIA? (Kaikki vastaajat)

JOHTAMINEN

TASAVERTAINEN TAI OIKEUDENMUKAINEN KOHTELU

PALKKAUS

TYÖAJAT

60 % 57 %

YTN:N JÄSENISTÄ

JUKON JÄSENISTÄ

50 % 38 % YHTEISTOIMINTA

37 %

vastasi, että työehtosopimukseen on kirjattu mahdollisuus paikalliseen sopimiseen.

89 % 82 % YTN:N JÄSENISTÄ

JUKON JÄSENISTÄ

vastasi, että työpaikalla on toteutettu paikallista sopimista.

LUOTTAMUSHENKILÖ SAA SÄÄNNÖLLISESTI TIETOA EDUSTAMIENSA TYÖNTEKIJÖIDEN ERI ASIOISTA SEURAAVASTI: (Kaikki vastaajat)

Ansiokehityksestä

Palkkatasosta

Palkkaryhmästä/ vaativuusluokasta

Tulospalkkioista

Työajan seurannasta

Sairauspoissaoloista

Määräaikaisten työsuhteiden määrästä

Vaihtuvuudesta

15 % 12 %

20 % 20 %

19 %

25 %

13 % 17 %

Ylemmät Toimihenkilöt YTN on Akavan yksityisen sektorin neuvottelujärjestö. Se vastaa ylempien toimihenkilöiden sopimustoiminnasta teollisuudessa sekä palvelualoilla.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO neuvottelee akavalaisten sopimukset kunnissa, valtiolla, yliopistoissa ja kirkkosektorilla.

Tradenomi

5

Lisää ajankohtaisia asioita: tradenomi.fi

Työuupumuksen tunnistaminen helpottuu

V

on tutkittu paljon, sen tunnistaminen ajoissa on edelleen haastavaa. Työterveyslaitoksen tuore tutkimushanke testaa uutta menetelmää työuupumuksen arvioimiseen. Hanke tuottaa työpaikkojen ja työterveyshuoltojen käyttöön raja-arvot työuupumuksen hälytysmerkeistä ja vakavasta työuupumuksesta sekä vastaa ajantasaisesti ja aiempaa luotettavammin siihen, kuinka moni suomalainen siitä.

Työuupumuksen syntymisen taustalla on pitkittynyt kokemus työlle annettujen panostusten ja siitä saatujen vastineiden (mm. toimeentulo, aikaansaaminen, arvostus) epätasapainosta, joka kuormittaa ja aiheuttaa uupumusluonteista väsymystä ja sen myötä muita työuupumusoireita.

“Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä”-tutkimushankkeessa testataan uusi työuupumuksen arvioinnin menetelmä, joka ottaa huomioon nykykäsityksen mukaiset neljä työuupumuksen oiretta: krooninen väsymys, henkinen etääntymisen työhön ja kokemus kognitiivisen ja emotionaalisen hallinnan heikentymisestä.

Hanke tuottaa työpaikkojen ja työterveyshuoltojen käyttöön raja-arvot työuupumuksen hälytysmerkeistä ja vakavasta työuupumuksesta sekä pyrkii vastaamaan ajantasaisesti ja aiempaa luotettavammin siihen, kuinka moni suomalainen kärsii työuupumuksesta.

AIKKA TYÖUUPUMUSTA

Paikallinen sopiminen yleistä, mutta luottamusmiesten tiedonsaantia kehitettävä

A

Worksin luottamusmiesbarometri nostaa esiin, että paikallisen sopimisen käyttö on yleistä työ- ja virkaehtosopimusten mukaisesti. Paikallisen sopimisen mahdollisuutta on käytetty 89 prosentissa Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n luottamusmiesten työpaikoista ja 82 prosentissa Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn luottamusmiesten työpaikoista.

Barometrin mukaan vain noin 30 prosenttia luottamusmiehistä saa säännöllisesti tai satunnaisesti tietoja edustamiensa henkilöiden ansiokehityksestä, palkkatasosta ja palkkaryhmästä tai vaativuusluokasta. Noin 40 prosenttia luottamusKAVA

miehistä saa tiedot, jos niitä pyytää ja loput noin 30 prosenttia ei saa tietoja ollenkaan.

Luottamusmiesbarometrin tulokset antavat viitteitä, että luottamusmiesten tiedonsaantioikeus ei toimi niin kuin sen pitäisi.

Akava Worksin luottamusmiesbarometri kartoitti keväällä 2019 muun muassa henkilöstöedustusta yritysten hallinnossa, paikallista sopimista ja henkilöstöedustajan tiedonsaantia sekä sopimusongelmia työpaikoilla. à AKAVAWORKS.FI

Luottamusmiesbarometrin tulokset antavat viitteitä, että luottamusmiesten tiedonsaantioikeus ei toimi niin kuin sen pitäisi.

6 Tradenomi

à TTL.FI

Ulkomaalaistaustaisten osallisuutta korkeakoulutuksessa selvitetty ensimmäistä kertaa

Sari Niemi toiminnanjohtajaksi

S

aloitti työnsä toiminnanjohtajana 25.11.2019.

Valinnan vahvisti Tradenomien valtuuston syyskokous marraskuussa. Toiminnanjohtaja on toimiston henkilöstön esimies, vastaa taloudesta, sidosryhmäyhteistyöstä ja liiton operatiivisesta johtamisesta hallinnon määrittämien linjojen mukaisesti.

Niemellä on pitkä työura erilaisten organisaatioiden ja toimialojen johtotehtävissä. Hän on työskennellyt muun muassa Telialla ja Elisalla asiakkuusmarkkinoinnin, brändin rakentamisen ja markkinointiviestinnän parissa. Niemi siirtyy toiminnanjohtajaksi Punamusta Oy:stä Customer Experience Directorin tehtävistä.

Järjestötyöstä hänellä on kokemusta Graafisen teollisuuden liiton puheenjohtajana, Medialiiton sekä Asiakasmarkkinointiliiton hallituksen jäsenenä. Niemi on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri.

ARI NIEMI

Julia Laurén asiantuntijaksi

M

maahanmuuttajaopiskelija kokee, ettei aiemmin ulkomailla hankittu korkeakoulututkinto edesauta työllistymistä Suomeen. Tämä saa heidät hakeutumaan takaisin opintoihin.

Opintojen etenemisen seurantaa vaikeuttaa kuitenkin se, että korkeakoulut eivät yleensä tunnista ulkomaalaistaustaisia omana ryhmänään. Akateemisen kielitaidon kehittymistä ei tueta riittävästi.

Tiedot käyvät ilmi Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisemasta arvioinnista.

Ulkomaalaistaustaisten korkeaasteelle potentiaalisesti siirtyvien nuorisoikäluokkien koko kasvaa tulevina vuosina, ja ennakoiva varautuminen tähän on tärkeää myös korkeakoulutuksessa. Esimerkiksi nykyään joka neljäs pääkaupunkiseudun alle kouluikäisistä on ulkomaalaistaustainen.

ONI

Arvioinnin tuloksena on, etteivät korkeakoulut pääsääntöisesti tunnista ulkomaalaistaustaisia omana ryhmänään, eli heitä ei rekisteröidä virallisiin järjestelmiin. Tämä vaikeuttaa viestinnän, ohjauksen ja tuen kohdentamista sekä opintojen etenemisen seurantaa.

Opintojen yhteyttä työelämään tuleekin lisätä. Lisäksi tulisi entisestään edistää osaamisen tunnistamista, lisätä työharjoittelumahdollisuuksia ja tarjota työelämäverkostoitumisen tukea opintojen aikana.

Arvioinnin aineistona on sekä tilastotieto vuosilta 2012–2017 että kohderyhmän opiskelijoiden kokemuksellinen ääni. Opiskelijoiden lisäksi korkeakouluissa on kuultu sekä henkilöstöä että korkeakoulun johtoa. Arviointiryhmä vieraili 11 ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa.

J

ULIA LAURÉN on nimitetty asiantuntijaksi 18.11.2019. Hän työskentelee vaikuttamisyksikössä päätehtävänään työmarkkinaedunvalvonta muun muassa vakuutusja tietoaloilla. Tehtävässään Laurén kouluttaa ja neuvoo jäseniä, osallistuu Tradenomien valtakunnallisten yhdistysten toimintaan sekä erilaisiin työelämän kehittämisprojekteihin. Hän siirtyy tehtävään Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTYstä.

Toivotamme jäsenillemme ja yhteistyökumppaneillemme

rauhallista joulua!

Lahjoitamme joulumuistamisiin varatut rahat tänäkin vuonna Hyvä joulumieli -keräykseen. à HYVAJOULUMI ELI.FI

Tradenomi 7

Uudet päättäjät

valitaan ensi keväänä Keväällä 2020 käydään valtuustovaalit, jossa valitaan valtuuston jäsenet seuraavalle kolmivuotiselle kaudelle. Nyt on hyvä hetki keskustella tradenomikollegojen kanssa ja pohtia ehdokkaaksi asettumista kevään vaaleihin! on yhteisössämme merkittävä, sillä se käyttää ylintä päätösvaltaa. Valtuusto vahvistaa strategiset linjat, käsittelee talousarviot ja toimintasuunnitelmat, valvoo strategian toteutumista ja valitsee toimikautensa aluksi hallituksen.

Valtuustossa on yhteensä 35 jäsentä, joista 30 valitaan tehtäväänsä suoran jäsenvaalin kautta.

Vaaleissa noudatetaan suhteellista vaalitapaa.

Kaikki vaalikelpoiset jäsenet voivat asettua ehdolle, toimia valitsijayhdistyksen jäsenenä ja äänestää. Kullakin vaalikelpoisella jäsenellä on käytössään vaaleissa yksi ääni. Valtuuston viisi opiskelijajäsentä valitsee Tradenomiopiskelijat keskuudestaan.

Vaaleja valmistelemaan on asetettu sääntöjen määräämä vaalilautakunta, jossa on 7 jäsentä. Puheenjohtajana toimii Jouni Leivo ja sihteerinä työsuhdelakimies Niina Riipinen.

VALTUUSTON ROOLI

Kuka on vaalikelpoinen ja miten asettua ehdolle?

Vaalikelpoisia ovat 28.2.2020 mennessä liittyneet jäsenet. Kaikilla vaalikelpoisilla jäsenillä tulee olla jäsenmaksut maksettuna edellisiltä kalenterivuosilta. Opiskelija- ja eläkeläisjäsenet eivät ole vaalikelpoisia eli he eivät voi asettua ehdolle tai äänestää.

Ehdokkaan on perustettava itselleen valitsijayhdistys, jonka ehdokkaaksi hän asettuu.

Valitsijayhdistyksellä voi olla useita ehdokkaita listallaan. Ehdokkaat täyttävät tarvittavat lomakkeet ja toimittavat ne 10.3.–23.3. välisenä aikana liiton toimistolle. Vaali toteutetaan tuttuun tapaan sähköisesti ja äänestysaika on 20.4.–8.5.2020.

Lisätiedot: tradenomi.fi/valtuustovaalit

Valtuustovaalien 2020 aikataulu 28.2.

mennessä liittyneet ja joilla ei ole maksamattomia jäsenmaksuja edellisiltä kalenterivuosilta, ovat vaalikelpoisia.

2.3.

Vaalilautakunta laatii vaaliluettelon.

7.3.–9.3. Vaaliluettelo on nähtävissä liiton toimistolla.

10.3.

Ehdokasasettelu alkaa.

17.3.

Vaaliluettelon moiteaika päättyy.

18.3.

Vaaliluettelo lainvoimainen.

23.3. klo 16 ehdokasasettelu päättyy.

24.3.

Ehdokasnumerot arvotaan.

26.3. klo 16 ehdokkaiden toimitettava tietonsa lehdessä sekä verkkosivuilla julkaistaviksi.

20.4. klo 9 äänestysaika alkaa.

8.5. klo 16 äänestysaika päättyy. Äänten lasku alkaa ja tulos vahvistetaan. Tulokset julkaistaan verkkosivuilla ääntenlaskennan valmistuttua.

Elokuu: valtuuston järjestäytymiskokous Helsingissä  kokouksessa valitaan valtuustolle puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja  kokouksessa valitaan liitolle uusi hallitus

Tradenomi 9

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on sijoitus tulevaisuuteen Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on hyvä väylä oman osaamisen kehittämiseen. Se voi myös nostaa ansioita tuhansilla euroilla.

TEKSTI Kirsi Ristaniemi KUVAT iStock

Y

lemmät ammattikorkeakoulututkinnot (YAMK) tarjoavat hyvän keinon osaamisen päivittämiseen työmarkkinoilla. Se on joustava tapa kerryttää asiantuntemusta ja tukee hyvin jatkuvan oppimisen tavoitteita.

Ensimmäiset YAMK-tutkinnot suoritettiin vuonna 2004, ja niiden suosio on kasvanut tasaisesti vuosi vuodelta. Nyt tutkintoja suoritetaan suurin piirtein 3 000 vuosittain.

Koska YAMK-tutkinto on vielä verrattain nuori tutkinto, se hakee muotoaan ja asemaansa suomalaisessa korkeakoulukentässä ja työmarkkinoilla. Sen tarkoitus on tuottaa uudenlaista osaamista ja toimintamalleja työelämän kehittämiseksi.

– Työelämän kehittämistehtävän tulee olla aidosti YAMK-tutkinnon ydin. Jo työelämän kiihtyvät muutokset haastavat kehittämään tutkintoa. Kehittämistehtävä ei saa kuitenkaan olla pelkkä teoreettinen tutkimus tai tutkielma. Korkeakoulut voisivat rohkeamminkin kehittää YAMK-tutkintoja

10 Tradenomi

”poikkialaisiksi”, jolloin osaaminen ja hyöty työelämälle olisi monimuotoisempaa, sanoo tradenomien asiantuntija Henna Hirvonen.

Tutkinto näkyy palkkapussissa Palkansaajien tutkimuslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan ylempien ammattikorkeakoulututkintojen suorittaminen johtaa keskimäärin korkeampaan ansiotasoon.

Tutkimuksessa tarkasteltiin YAMK-tutkintojen työmarkkinavaikutuksia yksilötasolla. Menestymistä työmarkkinoilla mitattiin sekä valmistumisen jälkeisellä työllisyydellä että ansiotasolla.

Lyhyellä aikavälillä YAMK-ohjelmien tuotot ovat keskimäärin korkeammat naisilla kuin miehillä ja koulutuksen tuotto on selvästi korkeampi terveys- ja sosiaalialalla kuin kaupallisilla tai tekniikan aloilla.

– Koulutus on hyvä investointi myös ammattikorkeakouluissa, sillä viisi vuotta YAMK-koulutuksen aloittamisen jälkeen osallistujien palkkatulot ovat noin 2 900

Tradenomi 11

Kuva: Ville Rinne

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto siivitti urakehityksen uuteen nousuun MARKKINOINNIN ASIANTUNTIJA, trade-

nomi Mari Rihti suoritti englanninkielisen YAMK-tutkinnon viestinnän johtamisesta Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa vuosina 2014–2015. Rihti valmistui alun perin vuonna 2002 tradenomiksi Mercuria Business Schoolista, jossa hän luki pääaineina markkinointia ja logistiikkaa. Työuraa oli takana jo reilu 10 vuotta, kun hän päätti päivittää osaamistaan ja hankkia uuden tutkinnon.

– Halusin parantaa kilpailukykyäni työmarkkinoilla ja harkitsin myös esimerkiksi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulua. Halusin uusia haasteita ja etsin uutta työpaikkaa. Etenin työhaastatteluissa usein loppusuoralle, mutta en kuitenkaan lopulta tullut valituksi.

Aikuiskoulutustuki mahdollisti nopean valmistumisen Rihti päätti jäädä yhdeksän kuukauden opintovapaalle ja suorittaa YAMK-tutkinnon siihen täysillä keskittyen yhden kevät- ja syyslukukauden aikana. Aikuiskoulutustuki mahdollisti tämän taloudellisesti.

– Suosittelen aikuiskoulutustukea lämpimästi. Sen avulla asuntovelallinen, työelämään juurtunut ihminen pystyy opiskelemaan täyspäiväisesti.

Opiskeluaika oli mukavaa vaihtelua työelämälle. Koulutehtäviä sai tehdä omaan tahtiin päivän aikana, ja luennot pidettiin iltaisin.

– Opiskelutunteja kertyi varmaan enemmän kuin työtunteja olisi kertynyt viitenä päivänä viikossa normaalien työpäivien aikana.

Verkostoitumista ja uutta osaamista Parasta opinnoissa oli mielenkiintoiset kurssit ja kurssitehtävät. Opettajat tarjosivat kiinnostavia artikkeleita ja aineistoja luettavaksi ajankohtaisista ja mielenkiintoisista aiheista. Kurssitehtävät olivat usein isojen, suomalaisten yritysten toimeksiantoja, mikä oli todella käytännönläheistä.

– Verkostoituminen eri alojen ihmisten kanssa oli myös arvokasta. Olemme edelleen tekemisissä kerran tai pari vuodessa oman vuosikurssini opiskelijoiden kanssa.

Rihti kertoo, että sai tutkinnon myötä uutta osaamista, virtaa ja näkemystä työuralle.

Erityisesti johtamiseen ja projektinhallintaan liittyvät kokonaisuudet olivat hyödyllisiä.

Kohti uusia mahdollisuuksia Kun Rihti kesällä 2015 valmistui, hän työllistyi miltei heti uuteen työpaikkaan. Rihti aloitti lokakuussa 2015 Telialla markkinointipäällikkönä B2B-markkinoinnin parissa, mistä kertyi hyvää työkokemusta ja paljon uutta osaamista.

– En ehkä olisi saanut kyseistä työpaikkaa ilman ylempää ammattikorkeakoulututkintoa.

Rihti on iloinen, että tutkinnon suorittamisen jälkeen urakehitys ja työpaikan vaihtaminen ovat sujuneet jouhevasti. Hän työskentelee edelleen it-alalla, tällä hetkellä markkinointipäällikkönä Enfolla. Työtehtävät ovat osittain samanlaisia kuin Telialla, mutta uusi rooli on tuonut mukanaan enemmän vastuuta muun muassa strategisen suunnittelun ja budjettivastuun muodossa.

– Opiskelen varmasti jatkossakin, koska jatkuva itsensä ja oman ammattitaidon kehittäminen on nykypäivänä elintärkeää.

12 Tradenomi

euroa korkeammat kuin vertailuryhmän tulot, sanoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoisPetri Böckerman tutkija ja Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun professori Petri Böckerman.

Positiivisia vaikutuksia palkkatuloihin on sekä 25–34-vuotiailla opiskelijoilla että myös 35–55-vuotiailla tutkintoa suorittavilla.

Työllisyyden osalta ei havaittu merkitseviä vaikutuksia, sillä YAMK-tutkinnon suorittaneiden henkilöiden työllisyys on erittäin korkealla tasolla myös ennen koulutukseen hakeutumista. Ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja suoritetaan lähes aina säännöllisen työssäkäynnin ohella.

Väylä esimiestehtäviin Turun ammattikorkeakoulun koulutus- ja tutkimuspäällikkö Janne Roslöf suosittelee ylempää ammattikorkeakoulututkintoa jokaiselle, joka haluaa kehittää omaa osaamistaan. Ennen tutkinnon aloittamista täytyy Janne Roslöf

työkokemusta olla kertynyt vähintään kolme vuotta. Ensi syksynä koulutuksen aloittavilta vaaditaan enää minimissään kahden vuoden työkokemusta.

Tyypillisesti tutkintoon tarttuu noin 30–40-vuotias asiantuntija, jolla on työuraa takana noin kuudesta kahdeksaan vuotta ja joka on päässyt urallaan jo hyvään vauhtiin.

– Yleensä YAMK-tutkinto tulee ajankohtaiseksi siinä vaiheessa, kun haluaa edetä esimerkiksi esimieheksi tai haluaa lisäpotkua kehittämis- ja asiantuntijatehtäviin, Roslöf kertoo.

– Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat ovat yleensä määrätietoisia, omasta urasta kiinnostuneita, aktiivisia ihmisiä, ja opintojen läpäisy onkin parempi kuin monissa AMK-ohjelmissa, hän jatkaa.

Silti opiskelijat ovat tyytyväisiä itseensä, kun saavat tutkinnon rutistettua kasaan, Roslöf kertoo.

Tutkinto on 90 opintopisteen laajuinen ja kestää normaalisti noin 1,5–3 vuotta. Täyspäiväisesti opiskeltuna sen suorittaa 1,5 vuodessa. Opintojen lopuksi tehdään opinnäytetyö, joka on tyypillisesti kehittämishanke omalle työnantajalle tai omaan yritykseen.

Toki sen voi tehdä toiseenkin yritykseen.

Ammattikorkeakoulujen sisällä on myös omia tutkimushankkeita, joihin voi osallistua.

– Opinnäytetyö on iso projekti, joka kehittää omaa osaamista ja on hyvä näyttö siitä, että pystyy toteuttamaan vaativan projektin alusta loppuun, Roslöf sanoo.

Opinnäytetyö omalle työpaikalle

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa saman kelpoisuuden julkisiin virkoihin ja toimiin kuin yliopistojen ylempi korkeakoulututkinto.

– Valitettavasti YAMK-tutkinto tunnetaan vielä huonosti työmarkkinoilla. Se on samalla viivalla akateemisen korkeakoulun eli yliopiston maisteritutkinnon kanssa, mutta kaikki työantajat eivät vielä osaa mieltää asiaa näin. Johtuu varmaan osittain tutkinnon nuoruudesta, mutta myös sen nimikkeestä, Hirvonen kertoo.

YAMK-tutkinto on rakennettu niin, että sen voi hyvin suorittaa omien töiden ohella.

Tutkinto suoritetaan monimuoto-opiskeluna.

Tyypillisesti lähiopetusta on kaksi peräkkäistä, intensiivistä päivää kuukaudessa ja sen lisäksi on erilaisia verkkototeutuksia sekä itsenäistä opiskelua. Lähiopetuspäiviä pidetään verkostoitumisen ja keskustelujen kannalta tärkeinä.

– Opinnot ovat vaativia, jotka suoritetaan työn ohella. Eteneminen vaatiikin jämäkkää itsensä johtamista ja ajankäytön hallintaa.

YAMK-tutkinto on rakennettu niin, että sen voi hyvin suorittaa omien töiden ohella.

Sama kuin maisteritutkinto Jäseniltä saadun palautteen vuoksi Tradenomit ajaa tutkintonimikkeen muuttamista ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta muotoon Maisteri (amk).

– Varsinkin julkisen sektorin puolen tradenomeilta tulee paljon palautetta, että virkoihin ja toimiin vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto eikä YAMK-tutkinnon suorittanut hakijaa pidetä hakukelpoisena, Hirvonen harmittelee.

Tradenomi Tradenomi 13

Kun työelämässä sattuu, meillä tapahtuu.

KOKO tarjoaa turvaa, tukea ja tulevaisuudenuskoa korkeasti koulutetuille. Tee fiksu päätös ja varmista selustasi työelämässä.

kokokassa.fi

TEKSTI Henna Tanskanen KUVA Roope Permanto

Pelataan pakohuonepeliä on jo pitkään voinut pelata fyysisissä huoneissa eri puolilla Suomea. Tiesitkö, että niitä on myös lautapelinä? Kutsu siis mukava porukka kasaan vaikkapa joulun aikaan ja ratkokaa yhdessä arvoituksia ja mysteerejä.

Exit-pelit ovat yhteistyöhön perustuvia seikkailupelejä, joissa pelaajat yrittävät ympäristöään tutkimalla sekä pulmia ja arvoituksia ratkaisemalla päästä määräajassa ulos lukitusta huoneesta. Pelin voi pelata läpi vain kerran, koska pelin kuluessa sen osia saattaa joutua esimerkiksi taittelemaan ja leikkelemään.

Uskallatko lähteä mukaan seikkailuun Salaiseen laboratorioon? Peli alkaa seuraavasti: Ilmoittauduitte koehenkilöiksi lääketieteelliseen tutkimukseen. Laboratoriossa ei kuitenkaan ole ketään muita kuin te. Koeputkesta nousee höyryä ja teitä alkaa huimata. Kun heräätte, ovi on lukossa. Huomaatte pöydällä muistikirjan ja omituisen kiekon – pääsettekö koskaan pakoon?

Jos laboratorioseikkailu ei nappaa niin, niin tarjolla on myös muita pelejä: Hylätty mökki, Idän pikajuna, Uponnut aarre tai Faaraon hautakammio. Lautapelejä löytyy myös ruotsin- ja englanninkielisenä.

PAKOHUONE-ELÄMYKSIÄ

Katso lisää: lautapelit.fi > pakohuonepelit

Nukkumisen tärkeydestä ja totuuksia kellokorteista Jos lautapeli ei innosta, niin aina voit tarttua kirjaan.

Henri Tuomilehto, Jorma Vornanen Nukkumalla menestykseen Tammi 2019

Halme, Karas, Manninen, Marttinen, Murto, Teikari Työelämän kapinalliset Totuuksia kellokorteista ja kahvihuoneista Otava 20119

Tradenomi 15

– Haluan vielä toteuttaa haaveeni lähteä kriisinhallintatehtäviin, taloushallintoa tekemään sinnekin, Olli Lintu sanoo.

Olli Linnun virstanpylväät Tradenomi (AMK), rahoituksen ja laskentatoimen koulutusohjelma, Tampere AMK, 2012.

Jalkautti puolustusvoimauudistusta Kaartin jääkärirykmentin talouspäällikkönä 2015.

Aloitti Panssariprikaatin talouspäällikkönä 2019.

Suunnittelee ja seuraa prikaatin talousarviota, joka kattaa prikaatissa koulutettavien maavoimien taisteluosastot, ilmapuolustuksen ja elektronisen sodankäynnin joukot.

16 Tradenomi

Työkaveria ei jätetä Olli Lintu marssii valtionhallinnon rutiinien tahtiin – yllätyksiin valmistautuneena.

TEKSTI Camilla Ukkonen KUVA Ville Rinne

M

eillähän hankinnat eivät ole ihan tavallisia, Olli Lintu kuvailee työtään etäpäivänsä päätteeksi helsinkiläisessä kahvilassa.

Puolustusvoiman taloushallinnossa yhteensä kuutisen vuotta työskennellyt Lintu on saanut seurata Suomen mittakaavassa poikkeuksellisia hankintoja ja projekteja – kaikkea maastopu­ vuista kokonaisiin harjoitusalueisiin saakka.

Ainutlaatuisimpia kokonaisuuksia Linnun uralla ovat olleet presidentti Mauno Koiviston valtiolliset hautajaiset, jotka osuivat odottamatta samalle vuodelle kuin Suomen satavuotisjuhlien paraati.

– Vaikka armeijan rutiinit ovat talouspuolel­ lakin vahvat, pitää olla hereillä, kun tilanteet muuttuvat, Lintu summaa kokemuksiaan.

Oppikirjat vielä tallessa Tällä hetkellä Lintu huolehtii vakituisena talouspäällikkönä Panssariprikaatin ulkoi­ sesta ja sisäisestä laskentatoimesta. Suunnit­ telua ja seurantaa tarvitaan muun muassa 2 600 varusmiehen, 3 000 reserviläisen ja 650 henkilökunnan jäsenen tarpeisiin.

Kelpo tietoperusta työhön rakentui Tampe­ reen ammattikorkeakoulun rahoituksen ja laskentatoimen koulutusohjelmasta.

– Kaivan joskus vieläkin työtä varten van­ hoja koulukirjoja esille, sanoo Kouvolan kas­ vatti, jolle kaupallinen ala oli selvä valinta.

Puhelin käteen Lintu muistelee työharjoittelupaikkansa tehtäviä Tampereen kaupungilla ja kiittelee saamaansa vastuuta. Se antoi avaimet tule­ vaan. Harjoittelu jatkui suoraan kaupungin

taloussihteerin määräaikaisuutena, ja siitä aukeni linjakas ura. Tosin Lintu sanoo polkunsa näyttävän suunnitellun suoraviivaiselta vasta jälkikäteen katsottuna.

– Välillä kyllä huoletti, mitä työnantajat ajattelevat monista lyhyistä työsuhteista, vaikka ne olivat pääosin valtionhallinnon piirissä.

Huoli oli turha, sillä Puolustusvoimat osasi pitää kiinni työntekijälleen kertyneestä osaamisesta.

Oli vain otettava puhelin käteen ja selvitettävä asioita.

Verkostot kantoivat Yhteydenottojen myötä verkostot karttuivat kuin huomaamatta, ja Lintua pyydettiin töihin Kaartin jääkärirykmenttiin Santa­ haminaan. Tilaisuus oli hieno sikälikin, että hän sai seurata esikunnassa tekemänsä työn vaikutuksia käytännössä.

– Ensimmäisenä uudistuksen jälkeisenä toimintavuotena budjetti meni aikalailla nap­ piin. Oli tuuria matkassa, Lintu sanoo vaatimattomana.

Nykyiseen tehtävään Lintu pyydettiin valta­ kunnansyyttäjänviraston controllerin paikalta.

Suoraan oikeusministeriön alaisuudessa työskenteleminen avasi näköaloja korkealta ja avarsi katsontakantoja.

– Suhteellisuudentaju kasvoi. Ymmärsin esimerkiksi, ettei jokaista euron poikkeamaa ole järkevä jahdata isossa kokonaisuudessa.

Tulevaisuuden toimintaa Aina mukaan porukkaan Linnun ensimmäisiin tehtäviin armeijan leivissä kuului osallistuminen Puolustus­ voimain taloushallinnon uudistukseen, ja työtä Etelä­Suomen sotilasläänin esikunnassa tehtiin organisaatiomuutoksen siivittämänä.

Vanhaa, jonka päälle rakentaa uutta, oli niukasti ja tieto hajallaan.

– Oli vain otettava puhelin käteen ja selvitet­ tävä asioita, Lintu muistelee.

Apua ja tukea hän kiittelee saaneensa sitä pyytäessään.

– Minut on aina otettu mukaan porukkaan, ja yhdessä tekemisen meininki on vahva.

Tulevaisuudessa Lintu haluaisi oppia lisää talossa olevasta hankintaosaamisesta. Ylempi korkeakoulututkinto on myös tähtäimessä.

Vapaalla ollessaan Lintu ui ja käy kuntosa­ lilla, lukee ja harrastaa osakesijoittamista. Aivo­ lepoa tuovat lisäksi elokuvat, etenkin trillerit ja toimintaleffat.

Tulevaisuudessa häämöttää toivon mukaan tosielämän toiminta.

– Haluan vielä toteuttaa haaveeni lähteä kriisinhallintatehtäviin, taloushallintoa teke­ mään sinnekin.

Tradenomi 17

Iida Mikkola (oik.) on hiljattain aloittanut WSOY:n kirjakustantamossa viestint채assistenttina. H채nen esimiehen채채n on Reetta Miettinen.

18 Tradenomi

Kuuntele, kehu, kannusta Millenniaalit haluavat innostavia töitä, tunnustusta tehdystä ja vilkasta ajatustenvaihtoa esimieheltään ja työyhteisöltään.

Päivän sana on yksilöllinen.

TEKSTI Katja Alaja KUVAT Ville Rinne

I

ida Mikkolalla, 25, on takanaan kuutisen viikkoa töitä WSOY:n kirjakustantamossa Barona Luovan kautta. Kesällä Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta tradenomiksi valmistunut Mikkola tekee viestintäassistentin töitä. Tehtävät vaihtelevat sosiaalisen median asiakaspalvelukyselyihin vastaamisesta arvostelukappaleiden postittamiseen medialle ja vaikuttajille.

Vastaus kysymykseen merkittävistä asioista työssä ja työyhteisössä tulee nopeasti.

Kuppikuntien sijaan Mikkola kaipaa asioiden avointa jakamista ja rehtiä työnjakoa tiimissä.

– Itse työnkuvan ja alan pitää kiinnostaa, vaikka todellisuuden näkee vasta, kun ollut töissä jo jonkin aikaa. Vasta uran alussa olevana kaipaan vahvaa perehdyttämistä ja oppimis- ja kehittymismahdollisuuksia.

Myös avoin ja kannustava ilmapiiri ja kiitoskulttuuri sekä reilu ja tasa-arvoinen työnjako ovat minulle tärkeitä. Ne vaikuttavat viihtyvyyteen, Mikkola sanoo.

Hän edustaa millenniaalien sukupolvea, joka kattaa vuosina 1981–1996 syntyneet.

Pöydän toisella puolella istuu Mikkolan esimies markkinointi- ja viestintäjohtaja Reetta Miettinen. Hän on alansa konkari.

– Tähän me pyrimme, mutta ei se aina helppoa ole. Intohimotyössä on suuria persoonia, ja välillä tulee kipinää. Ihmiset haluavat palautetta ja kiitosta ihan eri tavoin – yksi paljon, ja toinen ei välitä siitä yhtään. Yleisesti millenniaaleilla korostuu reilu meininki,

Tradenomi 19

Reetta Miettinen (oik.) kertoo, että Iida Mikkolalle on luvassa kirjamarkkinointiprojektien tekemistä kollegan työparina ja itsenäisiä kokonaisuuksia.

kun vanhemmat ovat tottuneet vähän hierarkisempaan. Meillä on todella matala hierarkia, kuka vaan voi mennä toimitusjohtajan luokse puhumaan.

Ei vain työkavereita, vaan ihmisiä Mikkola sanoo, että hänen tähänastinen kokemuksensa WSOY:llä työskentelystä vastaa Miettisen pohdintoja.

– Koska nuorella on painetta onnistua, perehdyttäminen ja palaute ovat tärkeitä, hän korostaa.

Miettinen tarttuu työssä oppimiseen. Hän uskoo, että työn oppii tekemällä töitä, ja vuodessa oppii ymmärtämään WSOY:n ja sen kahden muun kirjaperheen, Tammen ja Johnny Knigan, tapaa tehdä viestintää ja markkinointia.

Mikkola nyökyttelee – asiasta on puhuttu.

Hän kokee saaneensa riittävästi apua päästäkseen vauhtiin.

– Ensimmäisinä päivinä työkaverit näyttivät, miten asioita hoidetaan ja ohjelmistot toimivat. He sanovat koko ajan, että kysy, jos tarvitset apua, Mikkola sanoo.

20 Tradenomi

Kuten Mikkola jo mainitsi, hän arvostaa avoimuutta. Se on myös sitä, että työkaverien kanssa voi jutella muustakin kuin työasioista.

Hän on kuullut jo monien tarinat WSOY:llä työskentelemisestä. Kollegoita on kiinnostanut hänen viihtymisensä.

– On se niin, että mitä parempi ilmapiiri, sitä paremmin ihmiset viihtyvät töissä ja sitä paremmin he tekevät töitä, Miettinen vahvistaa.

Haastattelu keskeytyy hetkeksi, kun hänen kännykkäänsä kilahtaa viesti, ja Miettinen kipaisee toimiston puolelle. Iloiset huudahdukset kuuluvat neuvotteluhuoneeseen asti.

– Tunteiden näyttäminen työyhteisössä on hyvä asia, Mikkola sanoo.

Lisää palautetta Perehdyttämisen jälkeen Mikkola on tarttunut töihin omatoimisesti. Mikromanageeraus olisi myrkkyä, eikä sitä ole tarvinnut kokea.

– Tuntuu, että saan koko ajan uusia tehtäviä. On hyvä, että täällä nähdään, että minulla on halua oppia.

Miettinen kertoo, että juuri tänään hän aikoo käydä asioita läpi Mikkolan kanssa.

Millenniaaleja ei pomoteta, vaan heitä pitää valmentaa.

– Kirjamessujen kanssa on riittänyt kiirettä, enkä ole antanut Iidalle vielä riittävästi palautetta. Juttelemme tehtävistä ja niiden määrästä ja tulevaisuuden suunnitelmista.

Omat vahvuudet tiimissä alkavat näkyä parin kuukauden kuluessa.

Luvassa on kirjamarkkinointiprojektien tekemistä kollegan työparina ja itsenäisiä kokonaisuuksia.

– Odotan innolla, vaikka pikkuisen jännittää, Mikkola sanoo.

Tunnustuspulasta välittämiseen Kun peilaa Mikkolan ajatuksia tutkija, sosiologi Mikko Piispan näkemyksiin millenniaaleista ja heidän johtamisestaan, havaitsee

Tutkimus: Työn pitää olla monipuolinen paketti JULKISUUDESSA OLLAAN välillä huolissaan nuorten työinnosta, vaikka uusikin

tutkimus antaa tälle piutpaut. Työn lisäksi millenniaalit haluavat hyviä suhteita, fiilistä ja vastuullisuutta.

Yli 90 prosenttia 15–24-vuotiaista suomalaisista arvostaa kiinnostavaa työtä erittäin tai melko paljon, joten työn arvostus on yhtä kovaa kuin 25–79-vuotiailla. 15–24-vuotiaiden joukkoon kuuluu millenniaaleja. Tulokset käyvät ilmi Suomalaisen Työn Liiton tutkimuksesta, jossa pureudutaan työhön liittyviin arvoihin ja asenteisiin.

– Ei voi mitenkään sanoa, että nuoret olisivat laiskoja tai työtä vieroksuvia, päinvastoin. Nuoret haluavat tehdä merkittävää työtä, liiton tutkimuspäällikkö Jokke Eljala kertoo.

Eroja ryhmien välillä löytyy, kun katsotaan, mikä työssä motivoi. Alle 25-vuotiailla motivaation lähteenä palkan edelle kiilaa peräti kuusi asiaa: avoin ja kannustava ilmapiiri, tasa-arvo, viihtyisä työympäristö, hyvät työtoverit, merkityksellinen työ ja työnantajan vastuullinen toiminta. Sen sijaan yli 25-vuotiaiden listan kärjessä ovat avoin ja kannustava työilmapiiri, merkityksellinen työ ja palkka.

– Voidaan kysyä, korostuuko nuorten ihmisläheisyys digitalisaation takia.

Se, että vastuullisuus on listalla, ei yllätä. Monille nuorille on itsestäänselvää, että vastuullisuus kuuluu niin työelämään kuin kuluttamiseen.

Alle 25-vuotiaiden toive-esimiehessäkin painottuu ihmisläheisyys – luotettavuus, rehellisyys, rentous ja mukavuus. Yli 25-vuotiaiden haaveissa on puolestaan reilu, tasapuolinen ja oikeudenmukainen pomo.

Jäljellä on vielä yksi kiinnostava vertailu: mikä elämässä ylipäätään on tärkeää. Alle 25-vuotiaat haluavat työn lisäksi läheisiä ystäviä ja henkistä tasapainoa. Yli 25-vuotiailla korostuvat työ, henkinen tasapaino ja pysyvä parisuhde sekä oma perhe ja lasten saaminen.

– Tässä näkyy nuorten palo työn tekemiseen ja halu viettää sosiaalista elämää kavereiden kanssa. Kääntöpuolena on epävarmuus siitä, miten selvitä kaikista elämän odotuksista.

Lue lisää tutkimuksesta: avainlippu.suomalainentyo.fi/ajankohtaista/ tutkimus-nuorille-ei-riita-mika-tahansa-tyo/

Nuoret haluavat tehdä merkittävää työtä.

Jokke Eljala

KUVA Suomalaisen Työn Liitto

KUVA Iiro Immonen

monia samankaltaisuuksia. Piispa on kirjoittanut kirjan y-sukupolvesta eli 1980-luvulla syntyneistä millenniaaleista. Heti alkuun hän toppuuttelee.

– Millenniaaleihin liitetään paljon erilaisia ajatuksia. On rohkeutta tehdä asioita uudella tavalla, eikä työnantajaan sitouduta samalla tavalla kuin ennen. Työpaikan menettämistä pelätään, ja stressi on yleistä. Yleistäminen on kuitenkin vaikeaa, mikä on varmasti yksi syy sihen, että millenniaalien johtaminen voi tuntua vaikealta.

Esimiehen on hyvä tiedostaa, että millenniaalille on tärkeää kehittyä osaajana, mutta myös ihmisenä.

– Esimies voi ihmetellä, miksi asiantuntija haluaa palkattoman vapaan, jotta hän voi matkustaa. Että eikö raha kelpaa? Sen sijaan kannattaisi miettiä, onko vapaan antaminen mahdollista ja muita yksilöllisiä ratkaisuja. Jos luottaa, saa useimmiten enemmän takaisin, Piispa toteaa.

Millenniaaleja pidetään aktiivisina johdettavina. He tuovat ajatuksiaan esiin rohkeasti ja haluavat keskustella niistä esimiehensä ja muun työyhteisön kanssa. Piispa viittaa tutkija Susanna Kultalahteen, joka on sanonut, että millenniaaleja ei pomoteta, vaan heitä pitää valmentaa. Se näkyy siinäkin, että millenniaalit haluavat paljon palautetta työstä.

– Tutkija Raija Julkunen on puhunut työelämässä vallitsevasta tunnustusvajeesta. Ihmiset kaipaavat konkreettisia hyviä asioita ja arkipäiväisiä onnistumisia työssään, se on ihan yleinen tarve. Palaute tekee onnistumiset näkyviksi, ja millenniaaleilla tämä saattaa korostua.

Vaikka sukupolvien erilaisuus varmasti hämmentää esimiehiä, myötätunto on tärkeää.

– Millenniaalit ovat aina tehneet töitä epävarmassa horisontissa, mikä aiheuttaa huolta ja epävarmuutta.

Tutkija Mikko Piispan mukaan esimiehen on hyvä tiedostaa, että millenniaalille on tärkeää kehittyä osaajana, mutta myös ihmisenä.

Tradenomi 21

Työehtosopimukset pöydällä – jäsenet haluavat palkankorotuksia

Työehtosopimuksista neuvotellaan kaikilla tradenomien keskeisillä aloilla, joissa on työehtosopimus.

Jäsenkyselyn mukaan tradenomit odottavat ostovoiman turvaavia palkankorotuksia eivätkä nollakorotukset ole vaihtoehto.

T

TEKSTI Kirsi Ristaniemi KUVA iStock

radenomien keskeiset työehtosopi­ mukset ovat katkolla loppuvuo­ desta 2019 ja alkuvuodesta 2020.

Neuvotteluita käydään useilla toimialoilla.

Neuvotteluissa yksityisellä sektorilla työs­ kenteleviä tradenomeja edustaa Ylemmät Toimihenkilöt YTN, joka on akavalainen neuvottelujärjestö. YTN käy neuvotteluita muun muassa teknologiateollisuudessa, tietotekniikan palvelualoilla, ICT­alalla sekä rahoitusalalla.

Neuvotteluiden sopimustavoitteet ja sisäl­ löt riippuvat eri alojen lähtökohdista ja tilan­ teista. Valmiita raameja ei ole.

Nyt neuvotellaan muun muassa tulevien sopimusten kestosta, palkankorotusten tasosta sekä työaikakysymyksistä. Kaksi

22 Tradenomi

jälkimmäistä on nousemassa neuvotteluiden kipukohdiksi.

Teknologiateollisuus suunnannäyttäjänä Teknologiateollisuuden ylempien toimi­ henkilöiden ja tietoalan työehtosopimukset päättyivät ensimmäisinä lokakuun lopussa.

Neuvotteluita käydään parhaillaan eikä sopi­ musta näytä syntyvän helpolla. Teknologia­ teollisuuden työnantajat esittelivät huolestutta­ van tavoitelistansa, jolla leikattaisiin lomara­ hoja ja heikennettäisiin perhevapaan ja sairausloman palkallisuutta. Palkansaajille nämä eivät käy.

– Teknologiateollisuuden sopimukset ovat suunnannäyttäjiä muille aloille. Ne määrittele­ vät pitkälti palkankorotusten tason, sanoo Tradenomien asiantuntija Joonas Kopra.

Marraskuussa julistettiin ylityökielto teknologiateollisuuteen, aluksi ammattiliitto Pron ja Teollisuusliiton kentässä, myöhemmin myös YTN:n toimesta. Ylityökiellon aikana ei tehdä ylitöitä, eikä työnantaja voi niihin määrätä.

– Tällä hetkellä näyttää siltä, että vaikeimmaksi asiaksi nousee työajan pidennys eli niin kutsutut kiky-tunnit, Kopra kertoo.

Kiky-tunnit hiertävät Viime sopimuskierroksen aikaan vuonna 2016 Suomen taloutta haluttiin parantaa erilaisilla toimilla. Yksi näistä oli kilpailukyky- eli kiky-sopimus, joka sisälsi muun muassa 24 tunnin vuotuisen työajan lisäyksen.

Nyt YTN:n tavoitteena on saada työehtosopimuksista pois kilpailukykysopimuksen tuoma palkaton työajan pidennys eli niin kutsutut kikytunnit.

– Työnantajilla on tästä vastakkainen näkemys, kertoo Tradenomien yksikönjohtaja Ville-Veikko Rantamaula.

– Kiky-tuntien kohtalo on ratkaistava näissä neuvotteluissa. Jos ne nyt jäävät työehtosopimukseen, ne tulevat myös pysymään sopimuksissa aina, Rantamaula epäilee.

Jäsenet odottavat palkankorotuksia YTN tavoittelee neuvotteluissa vähintään palkansaajien ostovoiman myönteisen kehityksen turvaavia palkankorotuksia. Korotukset tulee sopia maksettavaksi kaikille yhtenäisenä yleiskorotuksena.

– Nyt on menty usean vuoden ajan äärimaltillisella linjalla, mutta jäsenien selkeä viesti on, että palkankorotuksia on tällä kierroksella saatava. Työnantajien linjana olisi taas jatkaa nollakorotuksilla jatkossakin, Rantamaula kertoo.

– Palkansaajat ovat tulleet viime vuodet kaikessa vastaan, nyt on aika korottaa palkkoja, Rantamaula kiteyttää.

Tradenomit kartoitti jäsentensä tavoitteita tuleville neuvottelukierroksille. Tuloksia hyödynnetään

liiton edunvalvontalinjausten valmistelussa.

Kyselyn mukaan tradenomit odottavat palkankorotuksia sekä pitävät tärkeänä myös etätyömahdollisuuksia ja muita työhyvinvoinnillisia asioita.

Julkisen sektorin neuvottelut alkuvuonna 2020 Rahoitusalan sopimus on katkolla tammikuun 2020 lopussa. Sopimuksettomalla kaupan alalla edetään keskustelemalla työehdoista paikallisesti.

Myös julkisen sektorin neuvottelut käydään ensi vuoden puolella.

Julkisen sektorin pääsopimukset ovat katkolla 31.3.2020. Loppuvuodesta 2019 tradenomeja edustava Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO valmistelee sopimustavoitteita eri sektoreille ja valmistautuu tulevaan neuvottelukierrokseen.

– Jäsenet odottavat julkisella sektorilla vastaavia palkankorotuksia kuin yksityisellä puolella. Kiky-tunnit halutaan pois, ja lomarahaleikkausten pitää päättyä, kertoo Tradenomien asiantuntija Elin BlomqvistValtonen.

– Kuntien taloustilanne on heikko, ja uskoisin, että neuvottelukierroksesta saattaa tulla vaikea, hän jatkaa.

Palkankorotusten lisäksi tradenomit ja JUKO painottavat tällä sopimuskierroksella myös työhyvinvointia parantavia tavoitteita, muun muassa kirjauksia etätöistä ja osaamisen kehittämisestä.

Tiukkoja neuvotteluita on edessä seuraavat puoli vuotta, ja osassa aloja neuvottelut ovat jo käynnissä tai saatu päätökseen.

Neuvottelutilanteen etenemisestä viestitään alakohtaisten uutiskirjeiden lisäksi sivustolla ja somekanavissa.

Haastattelut on tehty loka–marraskuun 2019 vaihteessa, jolloin neuvottelut olivat vielä kesken kaikilla aloilla.

Luo tulevaisuutta opiskele Master-tutkinto!

Haluatko olla mukana vaikuttamassa työelämän tulevaisuuteen? Hae opiskelemaan Turun AMK:n Master Schooliin! turkuamk.fi/MasterSchool Master-tutkinto avaa ovia uudenlaiseen ammatilliseen urakehitykseen Turun AMK:n Master School on tarkoitettu työelämässä pätevöityneille oman alansa asiantuntijoille. Master Schoolissa opiskeltu tradenomi (ylempi AMK) eli Master of Business Administration (MBA) -tutkinto valmentaa monipuolisiin ja vaativiin asiantuntija-, esimies- ja johtotehtäviin.

Tradenomien Master-opintojen laajuus on 90 opintopistettä ja suunniteltu kesto 2 vuotta. Opinnot voit suorittaa joustavasti työn ohessa.

Master Schoolin koulutustarjonta on jaettu kahteen polkuun: • Professional Excellence -polun koulutuksissa syvennät osaamistasi vaativalle asiantuntijatasolle.

• Leadership Excellence -polun koulutuksissa kehityt esimiehenä ja johtajana.

Turun AMK:n Master Schoolissa opiskelee yli 1000 opiskelijaa neljällä eri alalla. Opintojesi aikana verkostoidut niin oman alasi kuin muiden alojen asiantuntijoiden kanssa. Oppimistehtävien ja opinnäytetyön avulla kehität omaa osaamistasi sekä työelämää joko omassa organisaatiossasi tai Turun AMK:n tutkimus- ja kehityshankkeissa.

Hae opiskelemaan kevään yhteishauissa Master-opintoihin voit hakea, kun sinulla on soveltuva korkeakoulututkinto ja olet kerryttänyt kaksi vuotta työkokemusta tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Kevään yhteishauissa on tarjolla olevien koulutuksien opinnot alkavat syksyllä 2020.

Leadership Excellence -koulutukset Hakuaika 8. - 22.1.2020 Master of Business Administration, Service Design Hakuaika 18.3. - 1.4.2020 Tradenomi (ylempi AMK), SOTE-palvelujen kehittäminen ja johtaminen Tradenomi (ylempi AMK), teknologiaosaamisen johtaminen Professional Excellence -koulutukset Hakuaika 18.3. - 1.4.2020 Tradenomi (ylempi AMK), liiketoiminnan kehittäminen Hakuohjeet ja lisätietoa koulutuksista: turkuamk.fi/MasterSchool

ytn.fi/neuvottelut juko.fi Tradenomi 23

Joustotyöaika – mistä on kysymys?

Uusi työaikalaki astuu voimaan 1.1.2020. Se sisältää aivan uudenlaisen työaikamuodon, joustotyöajan. Joustotyöajasta voidaan sopia sellaisissa tehtävissä, joissa työntekijä voi itsenäisesti päättää työaikansa sijoittamisesta ja työntekopaikastaan vähintään puolet työajastaan.

TEKSTI Nina Riipinen KUVA iStock

24 Tradenomi

Myös joustotyöaikaa noudattavalla työntekijällä tulee olla vähintään 35 tunnin yhtäjaksoinen viikkolepo. suunnitelman tekemistä, mutta käytännössä työntekijän on kuitenkin välttämätöntä jollain tavalla suunnitella työaikansa tasoittumista. Kun työntekijän työtunnit ovat täyttyneet, hän ei voi enää tehdä työtä tai hänen tulee pyytää työnantajalta ylityösuostumus.

Ylityötunnit korvataan joustotyössä kuten muissakin työaikamuodoissa.

Sopimus kirjallisena

J

oustotyöajan pääasiallisena soveltamisalana on tietotyö, muun muassa vaativat asiantuntijatyöt, jonka ydinsisältönä ovat tiedon vastaanottaminen ja käsittely sekä uuden tiedon tuottaminen. Joustotyöajasta voidaan kuitenkin sopia myös muunlaisessa työssä, joka ei ole sidottu määrättyyn aikaan tai työn tekemisen paikkaan.

Esimerkiksi myyntityötä tekevän työntekijän kanssa voitaisiin sopia joustotyöajasta, kunhan työntekijällä on vapaus itse määrittää esimerkiksi asiakastapaamisten aikataulut vähintään puolet työajasta. Joustotyössä työajan tarkan sijoittelun asemesta työnantaja voi määritellä tehtävät ja niitä koskevat tavoitteet.

Joustotyössä on neljän kuukauden tasoittumisjaksot Joustotyö ei lisää työntekijän säännöllistä työaikaa, vaan mahdollistaa työajan vapaamman sijoittelun tasoittumisjakson aikana. Jos työntekijän työajaksi on työsopimuksessa sovittu 37,5 tuntia viikossa, tätä samaa keskimääräistä viikkotyöaikaa noudatetaan myös joustotyössä.

Joustotyöajassa noudatetaan neljän kuukauden tasoittumisjaksoja, joiden sisällä työajan tulee tasoittua keskimääräiseen viikkotyöaikaan, esimerkiksi 37,5 tuntia viikossa.

Toisin kuin liukuvassa työajassa, joustotyössä ei voida siirtää mitään säännöllisen työajan tunteja tasoittumisjaksolta toiselle.

Uudessa työaikalaissa ei ole nimenomaisesti edellytetty erillisen työajan tasoittumis-

Joustotyöaikaa koskeva sopimus tulee aina tehdä kirjallisesti. Sopimuksessa on sovittava muun muassa kiinteästä työnantajan määräämästä työajasta sekä siitä, mille viikonpäiville työntekijä voi itse sijoittaa työaikaansa. Osapuolet voivat sopia, että työntekijä saa sijoittaa työaikaansa esimerkiksi viidelle päivälle viikossa (maanantai–perjantai), kuudelle päivälle viikossa (maanantai–lauantai) tai jopa seitsemälle päivälle viikossa (maanantai– sunnuntai).

Jos työntekijällä on vapaus valita, tekeekö hän kyseisen työn arkipäivänä vai sunnuntaina, sunnuntaina tehdystä työstä ei makseta sunnuntaikorvausta. Jos työnantaja taas edellyttää työskentelyä sunnuntaina, tulee sunnuntaina tehdystä työstä maksaa sunnuntaityökorvaus.

Työntekijä toimittaa tiedot työtunneista ja viikkolevosta Myös joustotyöaikaa noudattavalla työntekijällä tulee olla vähintään 35 tunnin yhtäjaksoinen viikkolepo. Tämä viikoittainen lepoaika voidaan toteuttaa sijoittamalla työajan ulkopuolelle tietty päivä (esimerkiksi sunnuntai), jolloin työntekijän viikkolepo sijoittuu aina samalle päivälle. Jos sovitaan, että työntekijä voi työskennellä kaikkina viikonpäivinä, työnantajan tulee seurata viikkolevon toteutumista.

Joustotyöajassa työnantajan työaikakirjanpitovelvollisuutta on kevennetty. Joustotyöaikaa noudattavan työntekijän tulee toimittaa työnantajalle palkanmaksukausittain luettelo säännöllisen työajan tunneista siten, että siitä ilmenevät viikoittainen työaika ja viikkolepo.

Työntekijän lepoaikojen ja enimmäistyö-

aikojen valvonta toteutuu tässä yhteydessä, sillä työnantaja on velvollinen huolehtimaan, että työntekijä toimittaa kyseiset tiedot.

Työsuhdeneuvonta auttaa sopimuksen kanssa Kumpikin osapuoli voi irtisanoa joustotyösopimuksen päättymään kuluvaa tasoittumisjaksoa seuraavan jakson lopussa. Näin ollen joustotyösopimuksen irtisanomisaika on käytännössä 4–8 kuukautta.

Koska joustotyö on uusi työaikamuoto, sen soveltamisesta ei ole vielä olemassa oikeuskäytäntöä. Joustotyöaikaa koskevaan sääntelyyn liittyy kuitenkin tulkinnanvaraisuuksia esimerkiksi sairausajan palkkaa ja matka-aikaa koskien. Tästä syystä on tärkeää olla yhteydessä työsuhdeneuvontaamme ennen joustotyöaikaa koskevan sopimuksen solmimista. Hyvällä sopimuksella ennaltaehkäistään useita asiaan liittyviä potentiaalisia erimielisyyksiä.

VIDEOSARJA JOUSTOTYÖSTÄ

Neuvottelujärjestömme YTN on tuottanut joustotyöaikaan liittyen infovideoita, jotka löydät osoitteesta ytn.fi/luottamusmiehet/ oppaat-ja-materiaalit/videot/

Nina Riipinen lakiyksikön tiiminvetäjä à Lisätiedot

Työsuhdeneuvonta jäsenille ma–to klo 9–16 ja perjantaisin 10–16, p. 020 155 8815 tai lakiasiat@tradenomit.fi, tradenomit.fi/tyosuhdeneuvonta. Jäsenenä saat myös maksutta neuvontaa yksityiselämän oikeudellisissa asioissa.

Tradenomi 25

Uusi oikeusturvaetu:

vuosi vuodelta vahvempaa turvaa työelämään Tradenomien oikeusturvaetu tarjoaa jäsenille uudenlaista, yksilöityä turvaa työelämään. Suurimmalla osalla jäsenistä turva jopa kaksinkertaistuu uudistuksen myötä.

V

TEKSTI Maarit Laakso KUVAT iStock

ä lillä työelämässä kohdalle sattuu erilaisia töyssyjä ja sukset saattavat lipsahtaa työnantajan kanssa ristiin. Näitä tilanteita varten Tradenomien jäsenillä on käytössään laaja oikeusturvaetu, jonka avulla ennaltaehkäistään ja ratkotaan erimielisyyksiä työnantajan kanssa, tarvittaessa myös oikeudessa.

Tradenomien ensi vuoden alussa uudistuvassa ja ainutlaatuisessa mallissa korvaussumma, jolla korvataan työsuhdeasiaan liittyviä oikeudenkäyntikuluja, nousee asteittain jäsenyyden keston mukaan 30 000 euroon.

Omavastuuosuus laskee vuosittain prosentilla aina 0 %:iin saakka.

26 Tradenomi

– Parannus aiempaan vastuu- ja oikeusturvavakuutukseen on merkittävä ja saattaa ratkaista sen, uskaltaako jäsen pitää kiinni oikeuksistaan työelämässä. Etu nähdään tärkeänä osana jäsenen henkilökohtaista edunvalvontaa, kertoo uudistuksesta vastannut projektipäällikkö Aleksi Rankka.

– Maksimiturvan saavuttaa 15 vuotta jäsenenä oltuaan. Oikeusturvaetua vahvistetaan nopeammin jäsenyyden alussa, koska valitettava ilmiö on, että uransa alkuvaiheessa olevien heikompaa tuntemusta työelämän pelisäännöistä saatetaan joissakin tapauksessa käyttää hyväksi, Rankka sanoo.

Oikeusturvaetu mahdollistaa kiistakysymysten ratkaisun oikeudessa

Lakimiehen apu on korvaamaton työelämässä.

Kun kiistatilanne tulehtuu, kaikkia osapuolia tyydyttävää sovintoratkaisua ei aina saavuteta ja asiaan joudutaan hakemaan ratkaisua oikeusasteista.

Oikeusprosessin tulosta ei koskaan voi etukäteen tietää täydellä varmuudella. Häviö­ tapauksessa maksettavaksi saattaa langeta omien oikeudenkäyntikulujen lisäksi myös vastapuolen osuus, joten kuluriski on oikeus­ toimissa merkittävä. Ilman jäsenyyteen sisäl­ tyvää oikeusturvaetua palkkasaatavien, epä­ asiallisen irtisanomisen tai vaikkapa häirintä­ tapauksen oikeudessa selvittämisen riski olisi kohtuuton. Useat työelämän oikeusturvaa tarjoavat tahot tekevät lopullisen päätöksen oikeustoimista työntekijän sijaan itse. Trade­ nomeilla jäsen päättää.

– Meille Tradenomeissa on tärkeää, että jäsenellä on mahdollisuus halutessaan selvit­ tää kiistakysymykset myös oikeusteitse.

Ilman oikeudenkäyntikuluja kattavaa oikeusturvaetua tämä olisi usein mahdotonta. Työoikeuteen erikoistu­ neet lakimiehemme auttavat tapauksen arvioinnissa ennen mahdollisia oikeustoimia, mutta lopulta päätös asian oikeuteen viemi­ sestä on aina jäsenen, Rankka kertoo.

Lakimiehen apu korvaamaton työelämässä Oikeusturvaetuun kuuluu myös lakimiesten tarjoama oikeudellinen neuvonta, joka auttaa välttämään yleisimmät ongelmatilanteet jo ennalta. Huolella laaditulla työsopimuksella tai vaikkapa lakimiesten tarkastamalla kilpai­ lukieltosopimuksella pystytään varmista­ maan, ettei yhteisesti työsuhteesta sovittaviin pelisääntöihin jää tulkinnan varaa. Myös esimerkiksi työ­ tai virkasuhteen päättyessä syntyvien kysymysten ratkaisussa jäsen saa apua lakimiehiltä.

Jos kiista kuitenkin syntyy, apua saa myös sen ratkaisussa. Jäsenen niin toivoessa laki­ miehet ovat suoraan yhteydessä työnantajaan ja arvioivat sovintoneuvotteluin, onko kiista­ kysymykseen löydettävissä yhteisymmärrys.

– Yleensä molemmat osapuolet tietysti ensisijaisesti toivovat nopeaa ratkaisua eri­ mielisyyteen. Ratkaisuna voimme päätyä oikeusprosessin sijasta sovintoon, jos se on jäsenen edun mukaista. Tässäkin jäsenemme luonnollisesti tekee päätöksen, vahvistaa Rankka.

Uusi etu a st u u voimaan 1 .1.2020.

Etu koske e täys-, perhe- ja M u st a - j ä s eniä se kä y r i t t ä j ä j ä se n i ä tietyin eh doin.

Vastavalmistuneille jäsenmaksut takaisin uudella Cashback-edulla VASTAVALMISTUNEIDEN ETUOHJELMA uudistuu,

ja jatkossa opiskeluaikana maksetut jäsenmaksut hyvitetään täysimääräisinä takaisin tulevissa jäsenmaksuissa.

– Jo nyt tradenomiopiskelijat kokevat Tradenomien palvelut ajankohtaisiksi heti fuksi-vuodesta alkaen. Neuvoa kysytään niin työnhaun kysymyksiin kuin palkkapyynnön muodostamiseen. Myös työttömyysturvan työssäoloehdon kerryttäminen aloitetaan jo opintojen ohella työskennellessä. Cashback-edun myötä opiskelijajäsenyys on entistäkin kannattavampaa, kertoo projektipäällikkö Aleksi Rankka Tradenomeista.

Etu korvaa aiemman vastavalmistuneiden edun, jossa jäsen maksoi alennettua jäsenmaksua ensimmäisen kuuden jäsenyyskuukauden ajan. Jatkossa kaikki Kulta- tai Musta-jäsenenä maksetut jäsenmaksut hyvitetään takaisin jäsenmaksuissa kolmen valmistumista seuraavan jäsenyysvuoden aikana.

Jäsenmaksuhyvityksen saavat kaikki 1.1.2020 jälkeen valmistuneet, opiskeluaikanaan maksullisiin jäsentasoihin liittyneet jäsenet. Jäsenmaksuhyvitystä ei tarvitse erikseen hakea, vaan etu otetaan käyttöön automaattisesti jäsenen valmistuessa.

Tradenomi 27

ILMOITUS

5

asiaa,

jotka sinun on hyvä tietää osakesäästötilistä

Mistä paljon puhuttaneessa osakesäästötilissä oikeastaan on kyse?

Nyt on hyvä hetki ottaa selvää, joten nappaa talteen viisi faktaa.

1

2

3

Mikä on osakesäästötili?

Milloin osakesäästötiliä pääsee käyttämään?

Kuka voi avata osakesäästötilin?

Osakesäästötili on tili, jonka sisällä voit itsenäisesti ostaa ja myydä kotimaisia ja ulkomaisia pörssilistattuja osakkeita ilman välittömiä veroseuraamuksia.

Osakesäästötilillä sijoittaja maksaa sijoitusten tuotoista veroa vasta siinä vaiheessa, kun hän nostaa tililtä rahaa.

Tuotto on verotettavaa pääomatuloa.

Osakesäästötilin sisällä myös osingot ovat verovapaita.

Osakesäästötilille säästäminen, eli rahansiirto ja kaupankäynti, on lain mukaan mahdollista 1.1.2020 alkaen.

Osakesäästötilin voi avata kuka tahansa yksityishenkilö (luonnollinen henkilö), ja tili voidaan avata myös alaikäiselle. Sen sijaan yritykset ja yhteisöt eivät voi avata osakesäästötilejä.

4

5

Minkä verran osakesäästötilille voi siirtää rahaa?

Kuinka monta osakesäästötiliä voin avata?

Yksityissijoittaja voi siirtää osakesäästötilille joko kerralla tai erissä korkeintaan 50 000 euroa.

50 000 euron raja koskee tilille siirrettävän rahan määrää, eli sijoitusten arvo voi nousta sitä suuremmaksi tai laskea pienemmäksi.

Yksi henkilö voi avata vain yhden osakesäästötilin.

Kun sijoitat aktiiviseen osakerahastoon, tekee salkunhoitaja rahastoon sijoittamilla rahoillasi sijoituksia tietylle osakemarkkinalle.

Salkunhoitaja ostaa ja myy osakkeita tavoitellessaan parasta mahdollista tuottoa.

Rahaston sisällä kertyneistä voitoista tai osingoista ei makseta veroa, vaan ne voidaan sijoittaa uudelleen. Tällä on suuri merkitys kertyneille tuotoille, etenkin pitkällä aikavälillä. Ensi vuoden alussa voimaan tulevan osakesäästötilin myötä rahastojen kaltainen verohyöty on saatavilla jokaiselle kauppaa käyvälle sijoittajalle. Osakesäästötili sopiikin parhaiten sijoittajalle, jolla on edes jonkinasteista aktiivisuutta kaupankäyntiin.

Mitä aktiivisempi on, sitä hyödyllisempi osakesäästötili on. Hyödynnä sinäkin Danske Bankin etusi osakesäästötiliin.

Jos osakesäästötili ei kuulosta oikeanlaiselta vaihtoehdolta, ei hätää. Sijoittamisen aloittaminen juuri sinulle sopivalla tavalla on helppoa, ja liiton jäsenelle vieläpä erityisen edullista. Sijoittamiseen pääset kiinni vaikka jo kympillä kuussa, ja liiton jäsenenä saat pankistasi riippumatta etuja sijoittamiseen sekä vapauden valita juuri sinulle sopivat palvelut. Tärkeintä on aloittaa!

Tutustu osakesäästötiliin osoitteessa danskebank.fi/osakesaastotili

28 Tradenomi

TEKSTI Kirsi Ristaniemi KUVA Roope Permanto

Työmarkkinoiden pitää nyt keskittyä osaamiseen

K

äynnissä on suurin työn murros sitten teollistumisen. Työelämä ja organisaatiot ovat jatkuvassa murroksessa eikä muutostahti ole hiipumassa. Muutoksia ja uusia innovaatioita ei synny ilman korkeaa osaamista.

Osaamisesta tuleekin huolehtia koko yhteiskunnan tasolla. Yksilöillä on vastuu päivittää omaa osaamistaan vastaamaan työelämän muuttuvia tarpeita.

Liittojen vastuulla on pohtia, miten voimme vaikuttaa yhteiskunnan rakenteisiin ja tukea jatkuvan oppimisen tavoitteita kannustaen ihmisiä kouluttautumaan lisää.

– Osaaminen täytyy tuoda nyt keskiöön. Suomen menestyminen voi ainoastaan perustua korkeaan osaamiseen ja osaamistason nostoon. Tämän vuoksi jatkuva oppiminen on myös äärimmäisen tärkeää koulutuksen kokonaisuuden kannalta, sanoo Tradenomien puheenjohtaja Veli-Matti Peltola.

Yritysten tulee myös kantaa koulutusvastuunsa ja pohtia, millaisia työvoimatarpeita ja osaamista tarvitaan tulevaisuudessa. Korkeakoulujen tulisi luoda kokonaisuuksia, jotka palvelevat yhteiskuntaa pitkällä aikavälillä, mutta yksilöitä ja yrityksiä myös lyhyellä aikavälillä. Tämä on kaikkea muuta kuin helppo tehtävä.

Tutkintoon johtavien koulutusten lisäksi tarvitaan erilaisia täydennyskoulutuksia. Ratkaisuja tämän rahoittamiseen tulee pohtia yhdessä.

– Emme ole tämän asian kanssa yksin. Täysin samoja jatkuvan oppimisen huolia ja sen rahoittamista pohditaan myös muissa EU-maissa. Jatkuva oppiminen on tärkeimpiä uudistuksia tällä hetkellä koulutussektorilla, Peltola sanoo.

Uusia malleja täytyy kokeilla rohkeasti. Tradenomit ja kahdeksan muuta akavalaista liittoa ehdottavat koulutustiliä osaksi jatkuvan oppimisen järjestelmää. Koulutustili olisi vakuutustyyppinen turva, jonka avulla jokainen voisi kehittää osaamistaan työuran aikana.

Lisäksi Tradenomit esittää, että tuloverolakiin lisätään verovapaaksi henkilökuntaeduksi koulutusetu, jonka saisi työnantajan järjestämästä koulutuksesta ja valmennuksesta. Etu olisi verrattavissa työnantajan tarjoamiin liikunta- ja lounasseteleihin.

– Nyt voi mennä liikuntasetelillä verovapaasti keilaamaan, mutta ei ole mahdollista kouluttaa ja kehittää itseään.

Jatkuva oppiminen on äärimmäisen tärkeää.

Tradenomi 29

Tradenomitutkinnon arvostus on noussut Yhä useampi tradenomiopiskelija kokee, että tutkinnosta on hyötyä töissä. Tradenomiopiskelijoiden tutkimuksen tulokset kertovat paremmasta työelämästä. Huolestuttavia jaksamispulmiakin on.

TEKSTI Katja Alaja KUVA iStock

T

radenomeilla on aihetta iloon, sillä opiskelevat tradenomit näkevät tradenomitutkinnon entistä hyödyllisempänä. He kokevat saavansa vastinetta opinnoilleen, sillä työharjoittelun tehneistä yli 71 prosenttia pystyi soveltamaan tutkintonsa antia työssään erittäin hyvin tai hyvin. Kasvua oli lähes 12 prosenttia kahden vuoden takaiseen tilanteeseen.

Myös täysipäiväisesti ja osa-aikaisesti työskentelevistä yhä suurempi osa oli soveltanut oppimaansa työssään huomattavasti paremmin.

– Tulokset kertovat siitä, että tradenomitutkinnon arvostus on noussut. Tutkinnon sisältö ja sen antama osaaminen eri tehtäviin ovat tulleet tunnetummiksi. Keskivertotradenomi on ehtinyt olla työelämässä reilut kymmenen vuotta, tutkimuksesta vastannut Tradenomien opiskelija- ja nuorisoasiantuntija Eemeli Rajala kertoo.

Tradenomitutkinnon arvostuksesta kertoo myös se, että 44,5 % vastaajista ei aio jatkaa opintojaan tutkinnon jälkeen. Maisterintutkintoon tähtäävien opiskelijoiden määrä on laskenut tasaisesti, yli 3 prosentilla kolmessa vuodessa.

– Voi olla, että tradenomitutkinto nähdään tarpeeksi hyvänä pohjana työelämään.

30 Tradenomi

Samaan aikaan palkkaus ja työllistymismahdollisuudet ovat parantuneet, Rajala aprikoi.

Tulokset käyvät ilmi Tradenomiopiskelijoiden valtakunnallisesta opiskelijatutkimuksesta, jolla selvitettiin työntekoa, palkkausta ja opintojen vastaavuutta työelämän vaatimuksiin yhden opiskeluvuoden aikana.

Tutkimukseen vastasi 1 005 opiskelijaa.

Paremmin koulutusta vastaavia töitä Opiskelijat hankkivat työkokemusta kokoaikaisella ja osa-aikaisella työnteolla, tekemällä työharjoitteluita ja ryhtymällä yrittäjiksi. Täysipäiväisesti työskenteleviä opiskelijoita oli noin 44 prosenttia, mikä on lähes 7 prosenttia enemmän vuoteen 2017 verrattuna. Osa-aikaista työtä tekeviä oli reilut 45 prosenttia, jolloin kasvua kahden vuoden takaiseen tilanteeseen on yli 3 prosenttia.

Vastaajista 27 prosenttia oli puolestaan tehnyt työharjoittelun.

– Opiskelijat ovat aina tehneet töitä opintojen aikana. Se on hyvä asia, sillä se auttaa työllistymään, Rajala toteaa.

Kun katsotaan, millaisessa asemassa opiskelija on työskennellyt, yhä useampi työharjoittelua suorittavista, kokoaikaista työtä ja osa-aikaista työtä tekevistä oli toiminut asiantuntijatehtävissä verrattuna kahden

MAKSETTIINKO SINULLE KORVAUSTA HARJOITTELUSTA?

Kyllä, palkkaa

Kyllä, kertakorvaus

Ei, mutta kuluja korvattiin

Ei maksettu lainkaan

”Kun on brändännyt itsensä vuosien aikana, niin alan ihmiset tuntee.”

2019

70,9 %

3,4 %

6,8 %

18,9 %

2017 1,9 %

58,4 %

17,8 % PYSTYITKÖ SOVELTAMAAN TYÖHARJOITTELUSSA TRADENOMIKOULUTUSTASI?

21,9 %

2019 TYÖELÄMÄVALMIUKSIA KOSKEVAT VÄITTÄMÄT ASTEIKKO 1–5

2,8 3,5 3,6 3,8 3,8 3,8 3,8

Olen saanut ammattikorkeakoulun kautta työelämäkontakteja

Olen ylpeä tutkinnostani Tutkintoni tunnetaan yhteiskunnassa

28,5 %

Erittäin hyvin

43 %

Hyvin

Koulutukseni antaa minulle valmiudet toimia asiantuntija- tai esimiestehtävissä Opinnoissani on riittävästi valinnaisuutta

2017

EOS

36,1 %

31,6 %

23,2 %

Jonkin verran

En lainkaan

22,9 %

3,4 %

1,9 %

6,8% 2,6 %

Tutkintoni tunnetaan työpaikallani Tutkintoni tunnetaan lähipiirissäni

Lähde: Tradenomiopiskelijoiden valtakunnallinen opiskelijatutkimus työnteosta, palkkauksesta ja opintojen vastaavuudesta työelämän vaatimuksiin.

Tradenomi 31

vuoden takaiseen. Vastaavasti suorittavaa työtä tekevien osuudet olivat laskussa.

Työharjoittelun suorittaneista lähes 71 prosenttia oli saanut palkkaa.

– Reilu puolet vastaajista sai 1 250–2 250 euroa palkkaa, mikä ei ole ihan suositus­ temme mukaista. Palkan pitäisi alkaa 1 500 eurosta. Palkallisten harjoitteluiden määrä on kuitenkin noussut 12 prosenttia kahden vuo­ den takaisesta. Suunta on oikea.

”Olisin toivonut oikeaa palkkaa (työharjoittelusta), mutta koin summan silti kohtuulliseksi.”

Yrittäjyys kiinnostaa edelleen Osa tradenomeista lähtee jo opintojensa aikana yrittäjiksi. Heitä oli vajaat 5 prosenttia vastaajista, ja määrä oli kasvanut prosentilla verrattuna vuoteen 2016. Yrittäjänä oli toimi­ nut, mutta myös lopettanut 4 prosenttia.

Halu toimia yrittäjänä ja halu harjoitella yrittäjyyttä jo opiskeluaikana ovat pysyneet tasaisena kolmen vuoden ajanjaksolla. Vajaat 3 prosenttia haaveili itsensä työllistämisestä.

Vastanneet kokivat myös, että tradenomi­ koulutus antaa hyvät valmiudet yrittäjän uralle.

– Kaikki tämä yrittäjyystieto kertoo meille, että tradenomikoulutuksessa oleville yrittäjäohjelmille on tarvetta. Monissa ammattikorkeakouluissa on kaupunkien kanssa rakennettuja yrittäjyyspolkuja.

Kun Rajala pohtii tutkimuksen tuloksia kokonaisuutena, esiin nousee ajatus siitä, että tutkinnolla on hyvä ponnistaa työelämään.

– Olemme iloisia, että tutkinto aidosti valmistaa työelämään, mutta koulutuksen kehittäminen vaatii vielä paljon työtä.

Jatkamme yhteistyötämme ammattikorkea­ koulujen ja opiskelijoiden edunvalvojien kanssa tutkinnon ja sen sisältöjen kehit­ tämiseksi.

32 Tradenomi

”Opintojen ja mielenterveyden yhteensovittaminen.”

Hyvinvoinnin haasteet

”Yleinen stressi.”

”Opiskelijan budjetti on todella pieni.”

”Ajan puute läheisille/parisuhteelle.”

”Informaation liian suuri määrä ja siihen liittyvä itsekriittisyys ja ahdistuneisuus.”

Hyvinvointi kortilla VAIKKA TRADENOMIOPISKELIJOIDEN työelämätilanteessa on paljon

hyvää, monella on ongelmia hyvinvoinnin kanssa. Suurin haaste on opintojen ja vapaa-ajan sovittaminen, jonka mainitsi lähes 60 prosenttia vastaajista.

Suuri joukko, noin kolmasosa vastaajista, koki myös työssäkäynnin ja opintojen nakertavan hyvinvointiaan.

– Opiskelijat kokevat aikapulaa, eikä omasta jaksamisesta pystytä huolehtimaan. Myös taloudellinen epävarmuus haastaa: asumistuki ja opintotuki eivät tahdo riittää elämiseen, ja on tehtävä töitä. Tämä voi johtaa oravanpyörään: työ vie mehut eikä sen lisäksi jaksa enää opiskella, Eemeli Rajala pohtii.

Nämä asiat nousivatkin esiin Tradenomiopiskelijoiden työelämätutkimuksesta, jossa selvitettiin myös opiskelijoiden hyvinvointia.

Erityisen huolestuttavaa Rajalasta on, että jaksamisensa huonoksi tai erittäin huonoksi kokevista opiskelijoista osa ei ollut hakenut apua ongelmiinsa lainkaan. Näitä opiskelijoita oli 13 prosenttia koko joukosta.

– Ehkä opiskelijoilla ei ole tietoa siitä, mistä he voisivat saada apua. Tietoa palveluista pitää olla paremmin saatavilla. Oppilaitoksiin tarvitaan myös enemmän opintopsykologeja, Rajala päättää.

”Olen aloittanut opintojeni alussa samassa työpaikassa, ja opintojen edetessä työtehtäväni ovat muuttuneet vaativammiksi.”

Liisa Minkkinen

Anna Pentti

Annika Pihlainen

Alma Vänttinen

Jenna Nikula

Essi Murto

Jere Liitiäinen

Pyry Meriluoto

Pyry Meriluoto Tradenomiopiskelijoiden puheenjohtajaksi

T

radenomiopiskelijat valitsivat liittokokouksessaan ensi vuoden puheenjohtajaksi Pyry Meriluodon Metropolia AMK:sta.

Varapuheenjohtajaksi valittiin Jenna Nikula Oulun ammattikorkeakoulusta.

Hallituksen jäseniksi valittiin Jere Liitiäinen Savonia AMK:sta, Alma Vänttinen Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta, Essi Murto Lahden ammattikorkeakoulusta, Annika Pihlainen Seinäjoen

ammattikorkeakoulusta, Liisa Minkkinen Laurea-ammattikorkeakoulusta sekä hallituksen varajäseneksi valittiin Anna Pentti Turun ammattikorkeakoulusta.

Henkilövalintojen lisäksi liittokokouksessa vahvistettiin Tradenomiopiskelijoiden ensi vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio. Samalla hyväksyttiin koulutuspoliittinen ohjelma sekä strategia vuosille 2020–2022. Liittokokous järjestettiin 26.–27.10. Helsingissä.

Tradenomi 33

Ruuhkavuosista ei tarvitse selvitä Ruuhkavuosien aikana voi myös kukoistaa. Ensiaskeliin riittää, että osaa antaa itselleen kiitosta, tunnistaa omat rajansa ja ymmärtää, mikä omassa elämässä on oikeasti arvokasta.

TEKSTI Hanna Ojanpää KUVAT iStock

1

2

3

Nallekarkit eivät mene tasan.

Hallitse energiaasi, älä aikaasi.

Kirkasta perustehtäväsi.

FAKTA ON, että jonkun toisen elämä on aina

MIELEKKÄÄT ASIAT antavat energiaa. Pidä

PIDÄ HUOLTA myös ammatillisesta jaksami-

helpompaa kuin oma. Moniin asioihin voi kuitenkin itse vaikuttaa valtavasti. Jos sukulaisesi esimerkiksi asuvat kaukana ja koet olevasi yksin arjessa, ole ennakkoluuloton ja tee aktiivisia valintoja oman laatikkosi ulkopuolella. Ehkäpä naapurissasi on joku, jolla on sama tilanne kuin itselläsi ja voitte auttaa toinen toisianne. Huolehdi riittävästi levosta: lanseeratkaa kotiin latausvuorot, jolloin toista ei saa häiritä, ellei tarvita ambulanssia.

huolta, että ne näkyvät myös kalenterissasi.

Valinnat vaikuttavat tähänkin vihjeeseen: jos luovuus on sinulle tärkeää, maalaa, vaikkapa lastesi kanssa. Elämä on selviytymistä, jos teet vain asioita, jotka ”täytyy tehdä”.

Voimavarat loppuvat jossain vaiheessa, jos elät arvojesi vastaisesti tai muiden määrittelemää elämää. Mieti, mihin aikaasi käytät ja mihin haluaisit sitä käyttää. Tarkastele kiirettä radikaalisti ja poista aikavarkaat, kuten selailu, pelailu ja liika viestittely.

4

sestasi. Kirjaa ylös, mitkä ovat sinun kolme tärkeintä työtehtävääsi ja karsi turhat pois, silloin myös työn laatu paranee ja jaksat paremmin. On kaikkien etu, että jokainen hyödyntää omia vahvuuksiaan, tunnistaa rajansa ja priorisoi. Jos et itse tunnista tehtäviäsi, keskustele esihenkilösi kanssa.

Omiin tehtäviin keskittyminen ei tarkoita, etteikö työkaveria tulisi auttaa, mutta omat rajat on hyvä olla selvillä. Joustaminen toisten vuoksi ei koskaan saisi johtaa uupumiseen saakka.

Mentorin saa, kun pyytää.

ME SUOMALAISET arvostamme verkostoitumista. Mieti, kuka

voisi olla sinun uraidolisi. Henkilö, joka on tehnyt mielestäsi jotain oikein ja jolta haluaisit oppia itsekin jotain.

Hän on ehkä hyvä ihmisjohtaja tai erinomainen asiakastyössä. Ole häneen rohkeasti yhteydessä ja kerro, että ihailet häntä. Jos hän ei löydy omalta työpaikaltasi, pengo LinkedIniä. Perustele pyyntösi hyvin ja kerro, mitä sinä voisit vastavuoroisesti tarjota hänelle. Pidä mielessä, että aina voi kysyä, eikä kukaan siitä pahoita mieltään.

à Vinkit ja vihjeet on antanut

markkinointistrategi ja yrittäjä Julia Isoniemi, yksi Ruuhkavuosioppaan kirjoittajista ja itsekin ruuhkavuosia elävä perheenäiti.

34 Tradenomi

Tradenomit henkilöstö

Yeisjohto

Palveluyksikkö

Sari Niemi Toiminnanjohtaja puh. 050 562 4869

Tomi Kouva Palvelu- ja kehitysjohtaja puh. 020 155 8813

Suvi Kautto Johdon assistentti puh. 020 155 8805

Jori Karjalainen Asiantuntija, aluetoiminta puh. 044 555 2638

Aleksi Rankka Projektipäällikkö puh. 045 651 3026

Anna Sirviö-Hautala Asiantuntija, perhevapaalla.

Vaikuttamisyksikkö Ville-Veikko Rantamaula Yksikönjohtaja puh. 020 155 8804

Elin Blomqvist-Valtonen Asiantuntija puh. 040 775 3040

Henna Hirvonen Asiantuntija, koulutus- ja työllisyyspolitiikka puh. 040 768 1365

Joonas Kopra Asiantuntija puh. 050 407 4876

Julia Laurén Asiantuntija puh. 050 376 2240

Lakiyksikkö Viivi Osala Työsuhdelakimies perhevapaalla

Tomàs O´Shaughnessy Työsuhdelakimies puh. 020 155 8811

Sinikka Strömmer Työsuhdelakimies puh. 020 155 8808

Katriina Matinhelmi Asiantuntija, palkka- ja työttömyysturva-asiat puh. 020 155 8807

Pilvi Nybom Ura- ja työhyvinvointipalveluiden vetäjä Puh. 040 567 5034

Päivi Tenhunen Toimistoassistentti puh. 020 155 8812

Eemeli Rajala Opiskelijatoiminnan asiantuntija, Tradenomiopiskelijoiden toiminnanjohtaja puh. 040 756 5644

Sampo Riikonen Sampo Riikonen Opiskelija-asiantuntija puh. 050 5644 947

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@tradenomi.fi

Tradenomit www.tradenomi.fi Löydät meidät myös Facebookista, Twitteristä, Instagramista ja LinkedInistä.

Toimisto Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. 020 155 8800 (vaihde) Avoinna ma–to klo 9–16, pe 10–16 Jäsenpalvelut ja -edut: toimisto@tradenomi.fi Jäsenmaksut, liittymiset, jäsentietojen muutokset, alennushakemukset: jasenasiat@tradenomi.fi Työsuhdeneuvonta ja lakipalvelut: lakiasiat@tradenomi.fi Työttömyysturvaneuvonta: tyottomyysturva@tradenomi.fi Palkkaneuvonta: palkkaneuvonta@tradenomi.fi Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKO Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki Puhelinpalvelu: (09) 4763 7600, ma–to klo 10–15, pe 10–13.

Asiakaspalvelupiste palvelee ajanvarauksella. Ajan voi varata itse ajanvarauskalenterista. kokokassa.fi

Viestintäyksikkö Anu Väätäjä Viestintäjohtaja, päätoimittaja puh. 020 155 8802

Maarit Laakso Viestinnän asiantuntija puh. 040 350 5975

Helna Luoto Viestintäassistentti puh. 050 476 1194

Niina Riipinen Työsuhdelakimies, tiiminvetäjä puh. 020 155 8801

Tradenomi 35

Tunnistettava muutos

Alan vihdoin viimein käsittää, pystyn mihin vaan.

HENKILÖSTÖPÄÄLLIKÖN TUTKINTO™

MARKKINOINTIVIESTINTÄ JOHTAMISEN JA YRITYS– LIIKETOIMINNAN ERIKOIS- JOHTAMISEN ERIKOISTALOUSPÄÄLLIKÖN AMMATTITUTKINTO AMMATTITUTKINTO (ENT. JET) TUTKINTO™

aloitus

27.1.

aloitus

6.2.

11.3.

aloitus

7.2.

aloitus

5.3.

sijainti

Espoo

sijainti

Espoo

Oulu

sijainti

Espoo

sijainti

Espoo

Hanki valmiudet henkilöstöjohtamisen vastuullisiin tehtäviin.

Johda ja suunnittele markkinointiviestintää tehokkaasti ja tavoitteellisesti.

TUTUSTU JA ILMOITTAUDU: MARKINST.FI

Kehity varmaksi johtajaksi yksilöllisesti räätälöidyssä koulutuksessa.

Hyödynnä syvällistä ymmärrystä ja strategista näkökulmaa taloushallinnossa.