Tradenomi 2/2022 by Tradenomit

TRADENOMI Tradenomien jäsenlehti

Teema

Peittoaako tekoäly asiantuntijan?

10 Ota haltuun

Sijoitusjohtaja neuvoo: Näin pääset alkuun sijoittamisessa

24 Jäsenelle

Mentorointiohjelma antoi uralle uuden suunnan

TRADENOMI ESKO KOSKINEN

Hyvä palvelu sai palkkansa - myyjästä pankkiuralle 18

2/2022

Tarvitsetko uusia näkökulmia? Haluatko ottaa askeleen kohti menestystä?

Tilaa Kauppalehti Digi: saat nyt koko kesän hintaan 29 €! * Tilaa osoitteesta: kl.fi/menesty * 3 kk 29 € (norm. 109 €), etusi yli 73 %. Tilaus päättyy automaattisesti.

Pääkkäri

Perhevapaat uudistuvat, uudistuuko työelämä?

lokuussa astuu voimaan lakiuudistus, joka tekee mahdolliseksi perhevapaiden tasaarvoisemman jakamisen molempien vanhempien kesken. Uudistus ei täysin vastaa tavoitteitamme, mutta se on ehdottomasti iso harppaus eteenpäin työelämän tasa-arvon näkökulmasta. Uudistuksella on erityisen suuri merkitys naisten urakehitykselle, mutta tärkeintä on lapsen oikeus molempiin vanhempiinsa. Uudistusta ovat vahvasti ajaneet kaikki työmarkkinajärjestöt molemmin puolin pöytää, kuten myös valtaosa poliittisista päättäjistä. Muutostarve tunnistettiin jo vuosia sitten, mutta voimakkaat mielipideerot uudistuksen sisällöstä jarruttivat vuosia sen toteuttamista. Nyt laki on joka tapauksessa päivitetty 2020-luvulle ja toivottavasti sen kehittäminen jatkuu vastaisuudessakin. Yksikään uudistus ei toteudu pelkästään lakitekstejä tai järjestelmää muuttamalla, tarvitaan myös asennemuutosta sekä aitoa halua hyödyntää uudistuksen suomat mahdollisuudet. Jatkossakin perheet itse päättävät, kuinka tasaisesti perhevapaat jakautuvat vanhempien kesken – toivottavasti nuoremmat sukupolvet tarttuvat tähän uuden lain suomaan mahdollisuuteen hanakasti. Kulttuuria ja ajatustapoja on kuitenkin muutettava myös työpaikoilla. Jotta uudistus toteutuu täysimittaisesti työelämässä, keskeisessä roolissa ovat myös työ- ja virka-

ehtosopimusten kirjaukset. Vaikka perhevapaauudistukseen löytyi yleisesti kannatusta kautta linjan työmarkkinajärjestöissä, tulokset jäivät neuvottelukierroksen osalta ohuiksi. Valtaosassa sopimuksia perhevapaakirjaukset siirrettiin työryhmien käsiteltäväksi, ja mikäli niissä ei saavuteta yhteisymmärrystä, uudistus jää torsoksi. Pelkällä terminologian muuttamisella tasa-arvoa ei edistetä. Työnantajilla olisi nyt ainutkertainen tilaisuus lunastaa paikkansa tällä saralla.

“Yksikään uudistus ei toteudu pelkästään lakitekstejä tai järjestelmää muuttamalla, tarvitaan myös asennemuutosta.”

Anu Väätäjä Viestintäjohtaja, päätoimittaja Twitter: @AnuVaataja

TRADENOMI

2 22

Tradenomilehti löytyy myös verkosta! tradenomi.fi/ lehti

Korvaako tekoäly tulevaisuudessa asiantuntijan? Ei, vaikka vahva tekoäly pystyisi muokkaamaan ja hyödyntämään tietoa ihmisen tavoin.

Opiskeluaikana Anttilassa työskennellyt Esko Koskinen palveli asiakasta vaivojaan säästämättä. Seuraavalla käynnillä asiakas tarjosi töitä sijoituspankista.

Kannattaako sijoittaminen aloittaa juuri nyt, kun osakemarkkinoilla rytisee? Ehdottomasti, asiantuntija vastaa ja muistuttaa muutamasta sijoittamiseen liittyvästä perusperiaatteesta.

Luottamushenkilönä pääsee kehittämään työpaikan toimintaa. Samalla omat neuvotteluja esiintymistaidot kehittyvät ja työelämäkysymysten tuntemus syvenee. Tarvittaessa apua saa liitosta.

Julkaisija: Tradenomiliitto TRAL ry, p. 020 155 8800, f. 020 155 8809, toimisto@tradenomi.fi, www.tradenomi.fi Päätoimittaja: Anu Väätäjä, p. 020 155 8802, anu.vaataja@tradenomi.fi Toimitus: Otavamedia Oy Asiakasvastaava tuottaja: Päivi Laakso, p. 050 3275 328, paivi.laakso@otava.fi Mediamyynti: Kari Salko, p. 0400 604 133, kari@karisalko.com Paino: PunaMusta Oy Tilaukset ja osoitteenmuutokset: toimisto@tradenomi.fi

TRADENOMI

Lehti postitetaan liiton jäsenille ja sidosryhmille. Tilaushinta 30 euroa/vuosi. Tradenomi ilmestyy 4 kertaa vuonna 2022. Seuraava lehti ilmestyy lokakuussa. Painos 26 000 kpl. Aikakausmedia ry:n jäsen. 20. vuosikerta. ISSN 1457-3792

Tradenomit www.tradenomi.fi Löydät meidät myös Facebookista, Twitteristä, Instagramista ja LinkedInistä. Toimisto Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. 020 155 8800 (vaihde) Avoinna ma–to klo 9–16, pe 10–16

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ tradenomi.fi Jäsenpalvelut ja -edut: toimisto@tradenomi.fi Jäsenmaksut, liittymiset, jäsentietojen muutokset, alennushakemukset: jasenasiat@tradenomi.fi Työsuhdeneuvonta ja lakipalvelut: lakiasiat@tradenomi.fi Työttömyysturvaneuvonta: tyottomyysturva@tradenomi.fi

Palkkaneuvonta: palkkaneuvonta@tradenomi.fi Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKO Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki Puhelinpalvelu: (09) 4763 7600, ma–to klo 10–15, pe 10–13. Asiakaspalvelupiste palvelee ajanvarauksella. Ajan voi varata itse ajanvarauskalenterista: kokokassa.fi

Yksi meistä Ukrainalaistaustainen Elizabeth Harjunpää on asunut 10 vuotta Suomessa. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, hänen oli pakko toimia. Perustit Helsinkiin apukeskuksen ukrainalaisille. Kerro tarkemmin tästä? Olin palaamassa Suomeen lomamatkalta Espanjasta, kun Venäjä hyökkäsi. Minulla oli vahva tunne, että jotakin pitää tehdä. Halusin olla mukana rakentamassa alustaa, johon kaikki halukkaat voivat tulla mukaan. Alkuperäisestä ideasta kesti kaksi viikkoa siihen, kun avasimme 16. maaliskuuta ovet Vallilassa.

Miten vapaaehtoisvoimin pyörivän apukeskuksen toiminta on sujunut? Suomessa on yli 20 000 sotaa paennutta, rekisteröitynyttä ukrainalaista. Heistä noin 4 000 on käynyt Ukraina-apukeskuksessa. Apua tarvitaan – alkaen ruoasta, vaatteista ja hygieniatuotteista –, koska niin moni on paennut vain passi mukanaan. Tänne tulleista ukrainalaisista lähes kaikki ovat naisia tai lapsia, koska miehet eivät voi lähteä maasta. Äidit kyselevät, miten lapset laitetaan kouluun ja mistä löytyy itselle töitä. Integraatio suomalaiseen yhteiskuntaan kiinnostaa paljon.

Mikä toi sinut aikanaan Suomeen – ja mikä on viestisi suomalaisille?

Teksti: Sami Anteroinen // Kuva: Juho Kuva

Sinulla on perhettä Kiovassa. Miten pystyt pitämään itsesi kasassa? Sitä ei varmasti voi koskaan ymmärtää, millaista on joutua lähtemään omasta kodista ja omasta maasta – ennen kuin niin käy omalla kohdalla. Minulla on kaikki hyvin täällä Suomessa, mutta huoli omasta maasta on niin iso, että välillä se tuntuu lamauttavalta.

Minut toi Suomeen rakkaus. Olin aikaisemmin opiskellut kandidaatin tutkinnon Ukrainassa, Tampereen yliopistossa luin itseni maisteriksi. Varsinainen päätyöni on toimia seniorianalyytikkona Nepassa, jossa olen ollut reilut kolme vuotta. Suomi on tehnyt hyvää työtä ukrainalaisten tukemisessa. Silti ei pidä unohtaa, että sota jatkuu edelleen, joten lahjoituksia tarvitaan. Yritykset voivat auttaa ottamalla ukrainalaisia töihin.

KATSO VIDEO! Katso videolta, mitä Elizabeth sanoo ukrainalaisten auttamisesta Suomessa. tradenomi.fi

TRADENOMI

Ajassa

Yhä useampi tulevaisuuden maisteri valmistuu ammattikorkeakoulusta

AMK-tutkintoja on voinut opiskella Suomessa jo 20 vuotta. Viiden vuoden päästä arviolta joka kolmas ylempi korkeakoulututkinto suoritetaan ammattikorkeakoulussa. Tutkinto on kehittynyt työelämää kehittäväksi ja laajat työelämävalmiudet antavaksi omaleimaiseksi kokonaisuudeksi. Suurin kehittämistarve liittyy tutkinnon tunnettuuden lisäämiseen. – Tutkinnon arvostus kasvaa sitä mukaa, kun sen suorittaneiden määrä työelämässä lisääntyy. Tunnettuuden kasvattamista hankaloittaa kuitenkin itse tutkintonimike, joka ei yleisesti ymmärrettävällä tavalla kerro tutkinnon tasosta tai sisäl-

AKAVALAISISTA työttömistä piti työllistymisensä kannalta hyödyllisimpänä työ- ja elinkeinotoimistojen palveluna palkkatukea. 59 % arvioi, että työvoimakoulutuksesta on paljon tai melko paljon hyötyä oman työllistymisen kannalta.

Lähde: Akavaworks

TRADENOMI

löstä, sanoo Tradenomien valtuuston puheenjohtaja, tradenomi (YAMK) Jaana Carlenius. YAMK-tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto ja tuottaa saman kelpoisuuden julkisiin virkoihin kuin yliopiston maisteritutkinnot. Muualla Euroopassa vastaavat tutkinnot ovat nimeltäänkin maisteritutkintoja. Tällä hetkellä maisteritasoista osaamista kasvukeskusten ulkopuolelle tuottavat juuri ammattikorkeakoulut. Myös osaamistarveselvitykset osoittavat työelämän tarvitsevan juuri ammattikorkeakoulujen tutkintojen tuottamaa osaamista. – Maisteri-nimikkeen käyttöönotto selkeyttäisi tilannetta ja se olisi

Palkkatuki koetaan työllisyyspalveluista hyödyllisimmäksi.

luonteva kehitysaskel YAMK-tutkintojen kehityskaareen, arvioi Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n toiminnanjohtaja Ida Mielityinen. – Nimikkeen muuttaminen kertoisi tutkinnon tason, mutta se ei muuttaisi tutkinnon omaleimaista, työelämälähtöistä profiilia. Ja jo nykyiselläänkin YAMK-tutkintonimikkeet ovat englanniksi Master of -muotoa, Mielityinen muistuttaa. YAMK-tutkintoja koskeva kokeilulaki tuli voimaan vuoden 2002 alussa. Pysyvästi YAMK-tutkinnot vakinaistettiin koulutusjärjestelmäämme vuonna 2005. Tähän mennessä YAMK-tutkintoja on suoritettu kaikilla aloilla yhteensä yli 30 000.

TYÖLLISYYSPALVELUITA käyttäneistä arvioi avoimet työpaikat -hakupalvelun erittäin tai melko hyödylliseksi. Hieman paremman arvion saivat yrittäjän starttiraha (46 %) ja yrittäjyyskoulutus (48 %).

3 x pinnalla Tiedätkö, paljonko saat tulevaisuudessa eläkettä? Pohjoismaista korkein eläkkeellesiirtymisikä - 64,2 vuotta – on Ruotsissa. Seuraavina, noin vuoden jäljessä, tulevat Suomi ja Tanska. Suomessa keskimääräinen kokonaiseläke on 1 762 euroa kuukaudessa.

Kaupan alalle hybridityösuositukset KORONAN väistyessä useilla työpaikoilla on omaksuttu niin sanottu hybridityömalli, jossa töitä tehdään sekä etänä että fyysisesti työpaikalla. Siksi tarvitaan myös uusia toimintamalleja. Kaupan liitto ja neuvottelujärjestömme Ylemmät Toimihenkilöt YTN ovat yhdessä koostaneet Uusi tapa tehdä työtä ja työhyvinvointia -julkaisun, johon on koottu suosituksia hybridityöstä ja siihen liittyvästä työhyvinvoinnista. Julkaisun pelisäännöissä on kyse myös työturvallisuudesta.

Hyvinvoinnin näkökulmasta etätyöhön liittyy myös riskejä, joita ovat pahimmillaan esimerkiksi päihdeongelmat sekä piilevät työkykyriskit. Yksin työskentely vähentää yhteisöllistä kokemusta ja lisää muiden psykososiaalisten riskien kasvua. Jo yksin tästä syystä työnantajan ja henkilöstön on hyvä löytää yhteinen näkemys lähi- ja etätyön yhdistämisestä, jotta hybridimalli palvelee parhaalla mahdollisella tavalla kaikkia osapuolia.

Työeläkeote

Tarkista verkossa, minkä verran eläkettä olet tähän saakka kartuttanut.

Eläkelaskuri Arvioi laskurin avulla tulevan eläkkeesi määrä.

Yrittäjän eläke Yrittäjän on huolehdittava pakollisesta eläketurvastaan itse. Eläkemaksut ja tulevan eläkkeen määrä riippuvat YEL-työtuloista.

tyoelake.fi etk.fi tela.fi

Julkaisuun voit tutustua YTN:n sivuilla ytn.fi/kauppa

Kuvat: Markus Sommers

Nimityksiä Tradenomeissa HELNA LUOTO on nimitetty 18.3. alkaen viestinnän asiantuntijaksi. Jatkossa hän vastaa monikanavaisesta jäsenviestinnästä, sisällöntuotannosta, viestintäkanavien ylläpidosta ja kehittämisestä sekä verkkosivustomme sisällöistä ja tekniikasta. Helna on työskennellyt Tradenomeissa vuodesta 2019 viestinnän koordinaattorina. Huhtikuun alussa toimistollamme aloitti viestintäassistenttina Julietta Murden. Hän vastaa muun muassa materiaalituotannosta, uutiskirjeistä, taittotöistä sekä avustaa viestintäkanavien

ylläpidossa. Lisäksi hän osallistuu tutkimuksen ja tiedontuotannon avustaviin tehtäviin. Julietta valmistuu keväällä 2022 tradenomiksi, suuntautumisenaan viestintä ja markkinointi. Opintojensa ohella hän on työskennellyt kaupan alalla ja viime syksynä hän suoritti opintoihinsa sisältyvän työharjoittelun viestintätiimissämme. Iiro Rauhala aloitti maaliskuun lopussa työnsä alue- ja tapahtumakoordinaattorina. Hän toimii alueyhdistystemme ja verkostojemme tukena toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa,

kehittää yleisellä tasolla aluetoimintaamme sekä kouluttaa aktiivejamme. Lisäksi hän vastaa sekä valtakunnallisen että alueellisen tapahtumatarjontamme suunnittelusta ja toteuttamisesta. Iiro siirtyi Tradenomeihin IT-sektorin myyntitehtävistä, hän on valmistunut tradenomiksi Turun AMK:sta vuonna 2020. Iirolla on kokemusta luottamustehtävistä muun muassa Tradenomiopiskelijoissa ja aluetoiminnassa.

a Heln

Julietta

Iiro

TRADENOMI

Ajassa

1. – Jatkossa yhä useampi maisteri valmistuu AMK:sta. Maisteri-nimikkeen käyttöönotto olisi luonteva kehitysaskel YAMK-tutkintojen kehityskaareen, arvioi kokouksessa puhunut Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen. Myös Tradenomit kannattavat maisteri-nimikkeen käyttöönottoa.

Takana tapahtumarikas vuosi – edessä vilkas syksy TRADENOMEILLA on takanaan vaiherikas vuosi

2021. Näin todettin Tradenomien huhtikuisessa valtuuston kevätkokouksessa. Kokouksessa hyväksyttiin tilinpäätös ja toimintakertomus viime vuodelta, samalla summattiin kulunutta kevättä ja ennakoitiin tulevaa syksyä. Viime vuonna käynnistyneet työ- ja virkaehtosopimusneuvottelut jatkuvat edelleenkin julkisen sektorin osalta, uusi neuvottelukierros on luvassa jo syksyllä. Jäsenten arvostamia koulutuksia ja tapahtumia on järjestetty tiiviisti. Erityisen suosittuja ovat olleet hyvinvointiin ja uraan liittyvät aiheet. Tavoitteena on, että myös jatkossa jokainen jäsen löytää tapahtumakalenterista itselleen kiinnostavaa sisältöä. Aluetoimintaan osallistuminen tekee puolestaan verkostoitumisen ja kollegojen kasvokkain kohtaamisen helpoksi; aluetoimintaa järjestetään eri puolilla Suomea. – On hienoa, että vihdoin ollaan päästy tapaamaan nenätysten, iloitsee toiminnanjohtaja Sari Niemi ja toivottaa jäsenet mukaan toimintaan. – Viime vuonna kehitimme sähköisiä palveluja yhä käyttäjäystävällisemmiksi. Kuluvan vuoden aikana digistrategian myötä uudistamme verkkosivuja. Tavoitteena on, että jäsenten on entistä helpompi löytää itseään kiinnostavat sisällöt, edut ja palvelut. Jäsenten toiveita haluamme kuulla myös jatkossa. Tervetuloa vaikuttamaan esimerkiksi piakkoin lanseerattavan jäsenpaneelin kautta, Niemi vinkkaa. Sääntömääräinen valtuuston kevätkokous pidettiin hybridimuotoisena Helsingissä 23. huhtikuuta.

2. Ryhmämuotoiset esimiesja hyvinvointivalmennukset ovat urapalveluiden uusinta sisältöä. Ne ovat saaneet jäseniltä loistavan vastaanoton, Sari Niemi ja Jaakko Hyvönen tietävät.

3. 3. Tulevan perhevapaauudistuksen jalkauttaminen työehtosopimuksiin ja yleisesti työelämään on ollut yksi tärkeä edunvalvonnan teema, kertoo Tradenomien edunvalvontajohtaja Ville-Veikko Rantamaula.

6. 6. Tradenomit toi ensimmäisenä liittona jäsenten käyttöön Lakichat-palvelun, jossa saa apua työsuhteisiin liittyviin kysymyksiin helposti ja nopeasti ilman ajanvarausta. Kehitämme jatkuvasti myös digijuristiamme, joka on valmis palvelemaan vuorokauden jokaisena tuntina.

TRADENOMI

4. – YAMK-tutkinnot ovat koulutusjärjestelmämme kaikkien parhaiten työllistäviä tutkintoja. Ne tuottavat työelämän tarvitsemaa osaamista, muistuttaa valtuuston puheenjohtaja Jaana Carlenius.

5. 5. Tradenomien kaiken toiminnan taustalla on ajatus siitä, että liitto voi edistää jäsenen menestystä työmarkkinoilla ja luoda hänelle maailman parasta työelämää. Liiton visio ”Happy and Needed” antaa strategian mukaisesti suunnan kaikelle tekemiselle.

Numeroin Työuraa pohjustetaan jo opiskeluaikana Tradenomiopiskelijoiden työura ja työkokemuksen kartuttaminen alkaa jo tutkinnon suorittamisen aikana. Opiskelijatutkimukseen vastanneista 69 prosenttia työskenteli joko koko- tai osa-aikaisesti edeltävän vuoden aikana. Asiantuntija- tai toimihenkikötehtävissä työskenteli 46 prosenttia vastaajista, 49 oli suorittavan työn tekijöitä.

2628 € 2500 €

Kokoaikaisten keskipalkka työtehtävän mukaan

Kokoaikaisten keskipalkka

2 206 € 2 380 €

Kokoaikaisten mediaanipalkka

Suorittavan työn tekijä (esim. myyjä)

Yleinen toimistotyö (esim. toimistosihteeri)

Asiantuntija (esim. taloushallinnossa)

Johtotehtävät

2 938 € 3 424 €

Palkan kertominen avoimesti työpaikalla

29%

Kertonut palkkansa, mutta vain muutamille kollegoille

19 %

Ei ole kertonut, mutta olisi valmis kertomaan muutamalle kollegalle

Ei ole valmis kertomaan palkkaa avoimesti työpaikalla

23 % 23 %

Kertonut palkkansa avoimesti

Työharjoittelun suorittaminen

36 % Ehtinyt jo suorittaa

Ei ole kertonut, mutta olisi valmis kertomaan avoimesti

64% Ei ole vielä suorittanut

Asemataso työharjoittelussa

24 %

Asiantuntija (esim. taloushallinto)

51 %

Yleinen toimistotyö, toimihenkilö

20 %

Suorittava työ (esim. myyjä)

Muu

Lähde: Tradenomien opiskelijatutkimus 2022

TRADENOMI

Teema

TRADENOMI

Tekoäly vastaan asiantuntija – kumpi voittaa? Mitä tekoälyllä tehdään, miten se muuttaa asiantuntijoiden työtä ja miten siihen voi vaikuttaa? Haaga-Helian tutkijat selvittivät asiaa tutkimuksessaan. Te k s t i : Tarja Sinervo / / K u v i t u s : Anna-Kaisa Jormanainen

ekoäly löi itsensä läpi yleisön mielenkiinnon kohteena vuonna 1997, kun supertietokone Deep Blue päihitti shakin maailmanmestari Garry Kasparovin shakkiottelussa. – Vielä vuotta aiemmin se oli hävinnyt Kasparoville. Näin hän oli historian viimeisimpiä ihmisiä, joka on voittanut tekoälyn shakissa, kertoo Haaga-Helian vanhempi tutkija Anna Ruohonen. – Tekoälyllä tarkoitetaan koneen kykyä käyttää ihmisen älyn kaltaisia taitoja, kuten päättely, oppiminen, suunnitteleminen ja luominen. Nykypäivänä tekoälyä osataan soveltaa tehokkaasti ja nopeasti hyvin kohdennettuihin ongelmiin. Silloin kyseessä on niin sanottu kapea tekoäly, jota sovelletaan

johonkin tiettyyn kapeaan asiaan. Tietojärjestelmälle syötetään kuvadataa, jonka pohjalta se opetetaan vaikkapa tunnistamaan tietyllä todennäköisyydellä kissat ja koirat, hän kertoo. Tekoälyn vahvuuksia ovat nopeus, virheettömyys ja rajaton kapasiteetti. – Seuraava askel, jota kohti edetään, on vahva tekoäly, jolloin järjestelmät pystyisivät ihmisen tavoin muokkautumaan ja hyödyntämään tietoa. Tieteiskirjallisuutta on supertekoäly, joka toimisi hyvin itsenäisesti ja olisi ylivoimainen ihmiseen verrattuna.

Tekoäly auttaa tradenomin työssä Ruohonen on yhdessä Haaga-Helian lehtorin Eija Kärnän kanssa toteuttanut juuri tutkimuksen nimeltä TT – TOY eli Teko-

TRADENOMI

Teema

“Tämän päivän arjessa ja tradenomin työssä tekoäly ei enää ole ihmeellinen asia.”

Vanhempi tutkija Anna Ruohonen Haaga-Helia

Lehtori Eija Kärnä Haaga-Helia

TRADENOMI

äly tulee – Tuki, osaaminen ja yhteistyö kuntoon! Siinä toteutettiin valtakunnallinen kysely, johon vastasi noin 500 tietotyöläistä. Heiltä kysyttiin, miten he voisivat hyödyntää uusia teknologioita työnsä kehittämisessä. Lisäksi aiheesta haastateltiin viittäkymmentä tietotyöntekijää ja toteutettiin puolentoista vuoden yhteiskehittäminen ison kunnan hallintopalvelujen kanssa. Kärnän mukaan tämän päivän arjessa ja tradenomien työssä tekoäly ei enää ole ihmeellinen asia. Hänen mielestään pitäisikin puhua ennemmin tukiälystä kuin tekoälystä. – Tekoäly on osa niitä sovelluksia ja järjestelmiä, kuten Word, Excel ja muut Office365-ohjelmat sekä Google-sovellukset, joita käytämme päivittäin. Ne hyödyntävät tekoälyä, eikä tradenomien keskuudessa tekoälysovelluksia tai -ohjelmia pelätä. Olennaista on lähteä siitä, mitä ihminen osaa, ja sitten pohtia, miten teknologia voi auttaa työn kehittämisessä. – Tutkimustulosten mukaan tekoäly herättää myönteistä uteliaisuutta. Keskustelevat chatbotit tai digiassistentit eivät yllätä enää ketään. 71 prosenttia kyselyn vastaajista kertoo silti, että heillä ei ole lainkaan tai vain

hyvin vähän kokemusta tekoälystä ja automaatiosta työssään. Toisaalta 74 prosenttia vastaajista uskoo, että heidän työtään voisi täydentää hyvin tekoälyllä ja robotiikalla, Ruohonen kertoo. – Liike-elämä hyödyntää tekoälyä monipuolisesti muun muassa myynnin ennakoinnissa, asiakassegmentoinnissa, ajoreittien optimoinnissa, tukena päätöksenteossa, tuote- ja palvelukehityksessä ja sisäisten prosessien parantamisessa. Kun tekoälyä sovelletaan asiakkaiden soittokäyttäytymisen datan analysointiin, henkilöstötarve voidaan resursoida oikein, hän sanoo.

Aktivisuus lisää motivaatiota Eija Kärnä näkee työssään, että tradenomit ovat erittäin aktiivisia oman osaamisensa jatkuvassa kehittämisessä. Tämä näkyy esimerkiksi avointen- ja masteropintojen kasvavana suosiona. – Yksilötasolla tärkeää on halu ja innostus tarttua tekoälyyn. Mutta siihen tarvitaan myös kannustusta ja tukea organisaation taholta. Tietotyön tekijöiden rooli voisi hyvin olla muiden kannustaminen uusien teknologioiden käyttöön. Tradenomeilla on valtavasti potentiaalia, jota olisi tärkeä pystyä hyödyntämään, jotta teknologioista saataisiin kaikki hyöty irti, sanoo Kärnä. – Työn teknologisen murroksen myötä tietotyöläisten roolit ovat muutoksessa, jolloin asiantuntijoiden on tärkeää miettiä omaa ammatti-identiteettiään. Tiukka jako eri asiantuntija-alueisiin, kuten HR, ICT, markkinointi ja viestintä, ei ole enää tarkoituksenmukaista, vaan eri alojen olisi tärkeää tehdä yhteistyötä. – Osallistumalla työtapojen kehittämiseen teknologioita hyödyntäen, asiantuntijat voisivat vaikuttaa

työroolinsa kehittymisen suuntaan. Tutkimuksemme osoitti, että osallistuminen työn kehittämiseen teknologioita hyödyntäen lisää motivaatioita ja tuo mielenkiintoisia ulottuvuuksia työhön. Olennaista on tietää, millaisia työkaluja on olemassa, miten ne toimivat ja että on uskallusta lähteä kokeilemaan niitä, sanoo Ruohonen.

Korvaako tekoäly asiantuntijan? – Paljon puhutaan huolestuneeseen sävyyn siitä, että tekoäly korvaa asiantuntijatyötä. Tekoälyllä voi yleensä korvata lähinnä rutiinitehtäviä tai tehtävän osia. Toki se pystyy tekemään esimerkiksi laskelmia ympäri vuorokauden, mutta kokonaisvaltaiseen työn hallintaan se ei vielä kykene. Chatbotit ja Q&A-sovellukset osaavat vain sen, mitä niille on opetettu. Tavalla tai toisella konetta pitää opettaa ja mitä monimutkaisemmasta asiasta on kyse, sitä enemmän opettamisessa tarvitaan hiljaista tietoa, Kärnä sanoo. – Asiantuntijatyössä on valtavasti tehtävää siinä, että tiedonhallinta saadaan läpinäkyväksi, saavutettavaksi ja turvalliseksi. Tietotyöntekijöinä tradenomejakin tarvitaan mukaan huolehtimaan siitä, että eettisyys ja

Tekoäly vapauttaa keskittymään empatiaan ja inhimillisyyteen TRADENOMI (MBA) Hanna-Mari Itäkylä innostui tietotekniikasta alun perin siksi, että halusi löytää työhönsä rutiineja helpottavia työkaluja. Hänen tehtäviinsä yritysasiakaspalvelussa kuului tilausten hallintaa ja ongelmien selvittämistä, ja se sisälsi paljon manuaalista tiedonhakua eri paikoista. – Aloin itsekseni tutkailla Googlen ja YouTubevideoiden avulla, miten voisin tehostaa työtäni. Opin vähitellen rakentamaan Excelillä työkaluja, jotka tehostivat omaa ja kollegoidenkin töitä. Ensin ne olivat laskureita Excelissä, mutta lopulta olin automatisoinut suurimman osan töistäni hyödyntäen Excel-makroja ja SAP-ohjelmiston skriptejä. Tärkeä tuki Itäkylän opiskelussa oli hänen it-alalla työskentelevä miehensä, ei niinkään työnantaja. – Innostuin ohjelmistorobotiikasta niin paljon, että aloin opiskella Haaga-Heliassa automatiikkaa, robotiikkaa ja prosessien kehittämistä. Työn muutosten keskiössä ovat kuitenkin ihmiset, ja siksi halusin oppia ymmärtämään myös muutosjohtamista ja työntekijäkokemusta. Kun Itäkylä irtisanoutui työpaikastaan, hän alkoi opiskella myös työvoimakoulutuksen kautta Salesforce-ohjelmiston ylläpitäjäksi. Nyt hän on Fazerilla Digital Solutions -tiimin opintoharjoittelijana kehittämässä asiakaspalvelun työkaluja. – Työskentelen Salesforcen kanssa ja se käyttää tekoälyä. Arjessa käytän tekoälyä hyödyntäviä sovelluksia tehdessäni koulutuksia. Kun luen pitkiä tekstejä, käytän lukijaohjelmaa, jossa tekoäly lukee tekstit ääneen. – Opinnäytetyötä tehdessä hyödynsin paljon Grammarly-sovellusta, jossa tekoäly oikolukee englanninkielistä tekstiä ja antaa korjausehdotuksia. Teamsin tekoäly taas hoiti kaikki litteroinnit puolestani. Google Sheets puolestaan analysoi tekemiäni taulukoita sekä ehdottaa laskukaavoja ja muotoiluja. Tulevaisuudessa Itäkylä uskoo tekoälyn vähentävän tylsää työtä. – Se antaa ihmisille mahdollisuuden keskittyä empatiaa ja inhimillisyyttä vaativiin töihin. Ne tulevat olemaan aiempaa suuremmassa roolissa, koska niitä tekoäly ja koneet eivät pysty tarjoamaan. Työelämä ja ihmisen osaamisen tarpeet muuttuvat ja siksi lähdin kouluttautumaan. On antoisaa olla muuttamassa työelämää ja miettimässä, miten se tehdään mielekkäämmäksi kaikille.

TRADENOMI

Teema

Näin pärjäät tekoälylle Tutkijat löysivät kolme tekijää, jotka ovat tietyöläisen vahvuuksia suhteessa teknologiaan. • Minä-pystyvyys eli usko itseen ja omiin kykyihin. • Työn tuunaaminen eli valmius ja halu muokata omaa työtään. • Proaktiivisuus eli halu vaikuttaa työn sisällön kehittymiseen yhteistyössä toisten kanssa.

”Työn tehostaminen ei ole ainoa tavoiteltava tekijä.” tietoturva toteutuvat. Tarttumalla näihinkin kysymyksiin töitä kyllä riittää, sanoo Kärnä. – Tulevaisuuden työssä inhimillisten tekijöiden huomioon ottaminen teknologioiden hyödyntämisessä lisääntyy. Työn tehostaminen ei ole ainoa tavoiteltava tekijä. On tärkeää, että ihmiset voivat hyvin, jaksavat työssään ja yhteisöllisyys säilyy, uskoo Kärnä. Työn organisointi on yksi keskustelua aiheuttava kysymys. Monissa asiantuntijatöissä tehtävien ”tiketöinti” lisääntyy. Hän ottaa esimerkin ”help deskistä” eli it- tai muiden tukihenkilöiden työstä. Kun työntekijä tilaa tukipalvelusta apua itselleen, työtilaus menee yleensä johonkin tietojärjestelmään. – Ratkaisevaa on, miten kone ohjaa tehtävän asiantuntijalle. Jos nopein henkilö nappaa aina kivoimmat tehtävät itselleen, se ei palvele kaikkien asiantuntijoiden hyvinvointia. Yhdessä sopimalla voisi määritellä käyttöön teknologiaa, jonka sisäänrakennetut mekanismit jakavat työn tasaisesti ja huomioivat sen, että jokainen pääsee käyttämään osaamistaan parhaalla mahdollisella tavalla. Työssä onnistuminen on laaja kokonaisuus sosiaalisia kokemuksia ja teknologian pitäisi osata palvella sitä. 14

TRADENOMI

Lähde: ”TT – TOY eli Tekoäly tulee – Tuki, osaaminen ja yhteistyö kuntoon! -tutkimus

Tasa-arvoja yhdenvertaisuuskysymykset ovat nousseet esiin tekoälyn sovelluksissa muun muassa rekrytoinneissa. – Kone tekee valinnat tuplanopeudella, mutta niillä kriteereillä, jotka sille on annettu. Ongelma on usein se, että teknologioita suunnittelevat miehet ja niiden käyttäjät ovat paljolti naisia, ainakin tradenomien aloilla, Kärnä pohtii. – Tulevaisuus on ihmisten käsissä. Tärkeää on, miten ja millä asenteella jokainen meistä suhtautuu näihin kysymyksiin. Tekoäly on vain työkalu, ja on ihmisistä kiinni, miten sitä sovelletaan, kiteyttää Ruohonen. T

Kiinnostuitko? Hanna-Mari Itäkylän MBA-tutkinnon lopputyö käsitteli kansalaiskehittämistä. Se tarkoittaa sitä, kun it:n ulkopuoliset työntekijät kehittävät työtään jotakin teknologiaa hyväksi käyttäen. Lue lisää Itäkylän Työnsä kehittäjät -sivustolta: https:// sites.google.com/view/kansalaiskehittaminen

Vuoropuhelu

Miksi liitto on parempi kuin työttömyyskassa? Kannattaako kuulua liittoon vai riittääkö pelkkä työttömyyskassan jäsenyys? Vastaus on lopulta helppo. Tradenomien jäsen pitää koko tradenomikunnan puolia: mitä isompi yhteisö liitolla on takanaan, sitä suuremmalla voimalla se pystyy hoitamaan asioita. Työttömyyskassa ainoastaan turvaa toimeentulon työttömyyden iskiessä. Te k s t i : P i M ä k i l ä / / K u va t : V i l l e R i n n e j a R o o p e Pe r m a n t o

Mitkä ovat työttömyyskassan ja ammattiliiton keskeiset erot?

Sari Niemi: Työttömyyskas-

salla on vain yksi tehtävä: maksaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Monella on sellainen mielikuva, että kassasta saisi muutakin, mutta näin ei ole. Työttömyyden tai lomautuksen tullessa kohdalle ammattilaisten tarjoamat koulutus-, työnhakuja urapalvelut auttavat uuden työn löytämisessä. Jos työnantajan kanssa tulee erimielisyyksiä työsuhdeasioissa, liiton juristeilta saa apua. Oikeusturva korvaa jäsenyyden kestosta riippuen mahdollisia oikeudenkäyntikuluja aina 30 000 euroon saakka.

Jaakko Hyvönen Tradenomien hallituksen puheenjohtaja

TRADENOMI

Jaakko Hyvönen: Laki ei edes

mahdollista työttömyyskassalle muita tehtäviä. Kassan tehtävänä on toimia eräänlaisena maksuautomaattina työttömyyden tai lomautuksen iskiessä. Jokaisen jäsenen puolesta työsuhteen ehtoihin liittyvä edunvalvonta, kuten yleiskorotukset ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen, tulevat ammattiliittojen kautta. Meillä on myös muita jäsenen talouteen suoraan vaikuttavia etuja, kuten todella kattavat matka- ja tapaturmavakuutukset, jotka nekin sisältyvät jäsenmaksuun.

Mikä merkitys liiton jäsenmäärällä on työehtosopimusneuvottelujen kannalta?

Jaakko: Mitä enemmän jäseniä meillä on, sitä isompi on neuvottelumandaattikin. Työnantajat järjestäytyvät joka tapauksessa, joten työntekijöillä ei oikein ole varaa olla järjestäytymättä.

Sari: Toisin sanoen jäsenmää-

rällä on ratkaiseva merkitys yleiskorotustasoon ja ylipäätään siihen, miten työelämää kehitetään. Jos enemmistö eli yli puolet palkansaajista ei ole järjestäytynyt, meillä ei ole valtaa sopia asioista jäsenen puolesta.

Jos liitto ei kävisi tes-neuvotteluja, mitä se tarkoittaisi käytännössä?

Sari: Tällöin työntekijöiltä saat-

taisivat poistua muun muassa lomarahat, yleiskorotukset, palkalliset perhevapaat, sairausajan palkka sekä sairaan lapsen hoitaminen ja sen ajan palkka. Usein kuvitellaan, että nämä tulevat automaattisesti kaikille, mutta eivät ne tule. Liitot ovat neuvotelleet edut jokaisen jäsenen puolesta.

Jaakko: Käytännössä jokainen

neuvottelisi työehtosopimuksiin kirjatut asiat itse. Ilman työehtosopimusta käytössä olisi pelkkä lainsäädäntö. Se on loppupeleissä melko lavea, eikä ota kantaa alakohtaisiin asioihin. Jos neuvotteluja ei liiton taholta käytäisi, olisi täysin mahdollista, että työpaikkojen sisällä voisi olla melkoisen epätasa-arvoisia käytäntöjä.

Mitä hyötyä liitosta on jäsenelle työsuhteen eri vaiheissa?

Sari: Me tarjoamme myös osaa-

misen ja hyvinvoinnin kehittämiseen koulutuksia ja seminaareja sekä yhteisöllisyyttä ja virkistäytymistä lisääviä alueellisia tapahtumia. Myös opiskelijatoiminta on aktiivista. Tervetuloa mukaan!

Jaakko: Lisäksi edunvalvon-

nasta ja esimerkiksi tradenomien imagoon vaikuttamisesta on takuulla hyötyä työsuhteen jokaikisessä vaiheessa. Näitä asioita teemme koko ajan.

Miten liitto kehittää työelämää?

Jaakko: Vaikutamme tehok-

kaasti lainsäädäntöön. Esimerkiksi perhevapaauudistuksessa on paljon elementtejä, jotka ovat suoraan meidän kynästämme. Lisäksi olemme aktiivisesti yhteydessä työnantajien suuntaan ja parannamme tradenomien arvostusta. On tärkeää muistaa, että

kaikki asiat, joita haluamme edistää työelämässä, nousevat jäsenkyselyistä.

Sari Niemi Tradenomien toiminnanjohtaja

Sari: Sieltä poimimme asiat,

jotka jäsenemme haluavat nostaa esiin. Jokaisella jäsenellä on suuri merkitys toimintaamme! assa Käy tutustum n! aa gi te stra trategia /s i.fi om en trad

TRADENOMI

Työn arjessa

Anttilan tiskiltä asiantuntijaksi pankkiin Esko Koskisen työpäivät kuluvat S-pankin luotonvalvonnan ja perinnän parissa. Tradenomitutkinto avasi ovet kaupalliseen maailmaan. Te k s t i : P i M ä k i l ä / / K u va t : R o o p e Pe r m a n t o

räänä päivänä Esko Koskisen työpäivä sai tavallista erikoisemman käänteen. Koskinen työskenteli myyjänä Anttilan tavaratalossa, ja myymälään saapuneella asiakkaalla oli ongelma ostetun tuotteen kanssa. Koskinen ratkaisi kiperän tilanteen – omien sanojensa mukaan venymällä hieman normaalia enemmän. Kun asiakas palasi myymälään, hän pyysi Koskisen omalle työpaikalleen Evli-pankkiin työharjoitteluun osaaikaiseksi työntekijäksi opintojen ohella. – Aina sanotaan, ettei kukaan tule hakemaan töihin, mutta itse päädyin kyllä pankkialalle suoraan Anttilan tiskiltä, Koskinen nauraa. Täysin sattumaa erikoinen urakäänne ei ollut, sillä kaupallinen ala oli kiinnostanut Koskista jo aiemmin. Koskinen oli suorittanut tradenomiopintoja kaksoistutkintona silloisessa Mercuria Business Schoolissa Vantaalla. Tradenomitutkinto kiinnosti muun muassa siksi, että laajaalaisen tutkinnon sai suorittaa kokonaan englanniksi. Opinnot huipentuivat vuoden kestäneeseen opiskelijavaihtoon Englannissa. – Se oli huikeaa aikaa, ja meillä oli tosi hyvä opiskeluporukka, Koskinen pohtii nyt, vuosia myöhemmin.

TRADENOMI

Päätyminen juuri pankkiin töihin oli Koskisen mukaan kuitenkin sattuman kauppaa. Perhetilanteella oli osansa työuran suuntaa pohtiessa. – Alun perin ajattelin, että olisin suunnannut tutkinnon avulla töihin ulkomaille. Lasten syntymä määritteli kuitenkin sen, että oli helpompi alkaa tehdä uraa Suomessa.

Perintää ja luotonvalvontaa etätöinä Viime vuodet Koskinen on työskennellyt S-Pankissa perinnän ja luotonvalvonnan asiantuntijatehtävissä. – Käytännössä hoidan vakuudellisten asuntolainojen, sijoitusasuntolainojen ja mökkilainojen luotonvalvontaa ja ongelmatilanteita sekä palveluja muiden prosessien kehitystöitä. Tiimissäni pidetään huolta siitä, että pankilla riittää rahaa jatkossakin, hän selventää. Koskisen työpäivät ovat harvoin toistensa kaltaisia. Ainoa säännöllisesti toistuva elementti työpäivissä on joka aamu pidettävä aamupalaveri, jossa tiimi vaihtaa kuulumiset ja pohtii, miten päivä lähtee käyntiin. Työ hoituu pääsääntöisesti etänä. Ennen koronapandemiaa Koskinen työskenteli toimistolla Helsingissä. Pandemia

Urani 2000 Asiakasneuvoja Evli Pankki Oyj 2003 Tradenomi (AMK) Mercuria Business School/EVTEK BA (Hons) Finance University of Lincoln Palveluneuvoja Nooa Säästöpankki Oy 2006 Pankkineuvoja Tapiola Pankki Oy, myöhemmin LähiTapiola Pankki Oy 2014– Erityisasiantuntija S-Pankki Oyj

Va i k ka tilanteet töissä voivat olla kiperiä, työt on helppo jättää työpöydälle. Vapaa-ajalla Koskinen harrastaa vanhan maatilan kunnostamista ja maanpuolustustoimintaa.

TRADENOMI

Työn arjessa

Nopeaa

Ko s k i s e n mukaan tradenomitutkinto opetti yleistä ongelmanratkaisukykyä, josta on ollut paljon hyötyä myös nykyisissä työtehtävissä.

“Kaupallinen ala ja tradenomitutkinto kiinnostivat monipuolisuuden vuoksi.“ kuitenkin mahdollisti etätyön teon täysin uudella tavalla, joten Koskinen päätyi muuttamaan Tampereelle. – Ajoitus oli myös perhe-elämän kannalta otollinen, kun lapset eivät enää asu kotona ja puolisokin tekee etätöitä. Työpäivät kuluvat etänä samoissa merkeissä kuin aiemmin. Tyypillisimmin työtehtäviin sisältyy lainojen maksuohjelmien järjestelyä ja tapaamisia pankin sisäisten sidosryhmien kanssa. Myös ulkoisiin yhteistyökumppaneihin, kuten perintätoimistoihin, pidetään säännöllisesti yhteyttä, käydään asiakastapauksia läpi ja hiotaan toimintamalleja ja prosesseja tarvittaessa. Itse työ on varsin itsenäistä. – Pohdin, miten asiakasta voidaan auttaa erilaisissa ongelmatilanteissa. Palavereja asiakastapauksista tulee kutsuttua koolle harvemmin ja yleensä vain silloin, kun kyseessä on jokin hankalampi tapaus. Muuten työasioista tulee juteltua lähinnä Teamsin chatissa, Koskinen kertoo.

Ongelmanratkaisua ja luottamustoimia S-Pankissa Koskinen on työskennellyt vuodesta 2014. – Tai vuodesta 2006, hieman laskutavasta riippuen. Tulin Tapiola Pankkiin töihin tuolloin, ja LähiTapiola Pankiksi muuttunut pankki fuusioitiin osaksi S-Pankkia vuonna 2014. 20

TRADENOMI

Nykyisissä työtehtävissä Koskista kiinnostaa eniten se, että työssä pystyy ratkomaan monenlaisia pulmia. – Kaikenlaisia tapauksia tulee vastaan, mutta peliongelmaisten lainanmaksuista aiheutuvat haasteet ovat korostuneet viime vuosina. Ennen alkoholi aiheutti ongelmia lainojen maksuun, nykyisin talo pelataan alta. Työssäni näkee ikävällä tavalla sen, miten kurjaa on, jos rahaongelmat alkavat jo parikymppisenä. Työ on Koskisen mukaan mielekästä, vaikka siinä näkeekin monenlaisia ihmiskohtaloita. – Osittain varmasti ajauduin tähän tehtävään, mutta olen kyllä aidosti myös kiinnostunut ongelmien ratkomisesta. Tämä työ ei myöskään lopu ikinä. Oli sitten kesä tai talvi, lama tai nousukausi, töitä riittää, Koskinen sanoo. Koskinen pitää henkilöstön hyvinvointia tärkeänä asiana ja toimii S-Pankissa YTN-yhteyshenkilönä. Aiemmin hän toimi Ammattiliitto Pron luottamusmiehenä. – Meillä on todella hyvä toisen liiton edustaja ja työsuojeluvaltuutettu, ja olemme olleet monessa sopassa yhdessä mukana. Luottamustehtävien hoitamista helpottaa se, että yhteys johtoportaaseen toimii hyvin, ja käymme säännöllisesti asioita läpi. Jos jotain yllättävää tapahtuu, olemme aina saaneet tilanteet ratkaistua parhain päin, Koskinen sanoo. T

Paras säästövinkkisi? Älä menetä luottotietojasi, ja opettele säästämään. Pienilläkin summilla pääsee säästämisen makuun. Pienillä summilla pääsee käsiksi myös sijoittamiseen, ja yleensä kaikkien sijoituskohteiden arvo nousee pitkällä tähtäimellä. Mitkä ovat parhaat hetket työssäsi? Sellaiset vaikeat tapaukset, joita on ratkottu pitkään – joskus jopa vuosia – ja joissa asiakaskin on lopulta tyytyväinen, ovat erityisen palkitsevia. Mitä haluaisit osata paremmin? Vieraita kieliä olisi hienoa osata paremmin, se helpottaisi myös matkustaessa. Töissä palvelukielet ovat suomi ja ruotsi.

KATSO VIDEO! Katso videolta, missä eri ammateissa Esko on urallaan toiminut ja mitä Tradenomien palveluita hän on käyttänyt. tradenomi.fi

Näin palaudut parhaiten Aloita loma irtiotolla rutiineista

Tietotyössä olennaista palautumisen kannalta on osata vapaa-ajalla irrottaa ajatukset työasioista. Se voi onnistua esimerkiksi keksimällä vapaa-ajalle mielekästä tekemistä, rentoutumalla tai viettämällä aikaa läheisten kanssa. Myös uuden oppimisen ja itsensä haastamisen on tutkittu edistävän palautumista. Lomalle jäädessä työasioista irrottautuminen voi onnistua parhaiten ottamalla heti loman alkuun selvän irtioton arjen rutiineista. Ennen loman alkua voi miettiä valmiiksi, mihin työtehtäviin tarttuu ensimmäisenä, kun palaa töihin. Silloin työhön palaamistakaan ei tarvitse ajatella loman aikana niin paljon.

Katkaise stressin kierre

Palautuminen on tärkeää, koska se auttaa katkaisemaan haitallisen stressin kasaantumisen ja palauttamaan fyysisiä ja psyykkisiä voimavaroja. Asiantuntija- ja tietotyö vaativat keskittymistä ja jatkuvaa uuden oppimista. Se ei onnistu, jos aivot ylikuormittuvat. Vastapainoksi tarvitaan siis palautumista. Palautuminen tukee myös työelämän ja muun elämän tasapainoa – kun palautuu riittävästi, energia riittää muihinkin itselle tärkeisiin asioihin.

Jätä aikaa laiskotteluun

Fiilispäiväkirja kertoo palautumista edistävät ja vaikeuttavat tekijät

Teksti: Ida Ijäs // Kuva: iStock

Usein palautuminen tapahtuu yksinkertaisesti mukavan tekemisen sivutuotteena. Joskus itselle toimivimpien palautumiskeinojen tunnistaminen voi kuitenkin olla vaikeaa. Silloin tukena voi käyttää esimerkiksi fiilispäiväkirjaa: kirjoita ylös oma päivittäinen olosi ja asiat, joita olet tehnyt. Toivatko ne lisää

energiaa vai väsyttivätkö entisestään? Palautumisesta tehdään toisaalta usein yksilöprojekti, vaikka todellisuudessa myös työolot ja -ilmapiiri vaikuttavat siihen paljon. Myös työnantajien ja esihenkilöiden olisikin tärkeää huolehtia työntekijöiden palautumisesta.

Moni saattaa huomaamattaan suorittaa myös palautumista. Esimerkiksi lomalle ladataan paljon tekemistä ja tiukka aikataulu. Joillekin se toimii, mutta palautumisen kannalta olisi hyvä saada olla myös välillä jouten. Voisiko kivasta lomatekemisestä osan siirtää tavallisiin arki-iltoihin tai viikonlopuille ja edistää siten palautumista myös työarjessa?

Vinkit palautumiseen antoi Työterveyslaitoksen tutkija Anniina Virtanen, joka tutkii erityisesti psykologista palautumista.

TRADENOMI

Pykälin Kysy ja työsuhdejuristi vastaa

Voiko työnantaja määrätä eri tehtäviin perhevapaan jälkeen? Kysymys: Olen perhevapaalla ja

TRADENOMI

sain kuulla, että työnantajani on muuttanut tai aikoo muuttaa työtehtäviäni eli en pääse perhevapaan jälkeen palaamaan samoihin tehtäviin, joista jäin perhevapaalle. Saako työnantaja toimia näin?

Vastaus: Työsopimuslain mukaan perhevapaan päättyessä työntekijällä on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Tämä tarkoittaa sitä, että jos työntekijän aikaisempi työ on edelleen olemassa itsenäisenä kokonaisuutena, kun työntekijä palaa perhevapaalta, hänen tulee saada palata takaisin omaan työhönsä. On kuitenkin mahdollista, että työpaikalla on perhevapaan aikana tehty esimerkiksi organisaatiomuutos,

jonka yhteydessä työtehtäviä on järjestelty uudelleen. Jos työpaikalla on vähintään 20 työntekijää, tällaiset uudelleenjärjestelyt edellyttävät yhteistoimintalain mukaisia muutosneuvotteluita. Jos työpaikalla on valittu luottamusmies tai muu henkilöstön edustaja, hän edustaa muutosneuvotteluissa myös perhevapaalla olevia työntekijöitä. Kun muutosneuvottelut on käyty yhteistoimintalain tarkoittamalla tavalla, työnantaja voi tehdä päätöksen muutosneuvottelun kohteena olleista asioista eli esimerkiksi päättää järjestellä työtehtävät uudelleen. Tällöin perhevapaalla olleen työntekijän aiempaa tehtävää ei välttämättä perhevapaan päättyessä ole enää olemassa itsenäisenä kokonaisuutena.

Työsopimuslain mukaan, jos työntekijä ei voi perhevapaan jälkeen palata aiempaan työhönsä, työntekijälle on tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen mukaista työtä. Tällä tarkoitetaan sitä, että työnantajan täytyy antaa perhevapaalta palaavalle työntekijälle mahdollisuus palata mahdollisimman samankaltaiseen tehtävään kuin se, josta hän jäi perhevapaalle. Jos työpaikalla tapahtuneet muutokset ovat olleet niin merkittäviä, että työtekijän aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen mukaista työtä ei ole enää olemassa, työnantajan tulee tarjota perhevapaalta palaavalle työntekijälle muuta hänen työsopimuksensa mukaista työtä.

Kuinka monta määräaikaista työsuhdetta voi solmia peräkkäin? Kysymys: Kuinka monta peräkkäistä määräaikaisuutta työnantaja voi solmia saman työntekijän kanssa ennen kuin työnantajan täytyy tarjota vakituista työsuhdetta?

Vastaus: On yleinen harhakäsitys, että työnantaja saisi solmia esimerkiksi kolme määräaikaista työsopimusta yksittäisen työntekijän kanssa ja sen jälkeen työnantajan tulisi tarjota työntekijälle vakituista työsuhdetta. Työsopimuslain mukaan työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaiselle määräaikaiselle työsopimukselle tulee olla lain hyväksymä perusteltu syy. Hyväksyttäviä syitä määräaikaiselle työsopimukselle ovat esimerkiksi perhevapaasijaisuus tai kesätyö. Määräaikaisuuden perusteen tulee siis liittyä siihen, että itse työn tarve on luonteeltaan määräaikaista ja määräajan päätyttyä työnantaja ei enää tarvitse niin sanottua ylimääräistä työvoimaa kyseisen työn suorittamiseen. Työsopimuslain mukaan työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta on pidettävä tois-

taiseksi voimassa olevana. Jos siis määräaikainen työsopimus on solmittu ilman edellä mainittua perusteltua syytä, kyseisen työsuhteen katsotaan olevan toistaiseksi voimassa oleva. Jos epäilet määräaikaisen työsopimuksesi olevan perusteeton, voit ottaa asian puheeksi työnantajan kanssa ja pyytää työnantajaa vahvistamaan, että työsuhteesi on toistaiseksi voimassa oleva. Joskus käy niin, että työnantajan työvoimantarpeen katsotaan olevan pysyvä, vaikka kullekin yksittäiselle määräaikaiselle työsopimukselle olisi lain edellyttämä perusteltu syy, esimerkiksi sijaisuus. Työsopimuslain mukaan toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua silloin, kun määräaikaisten työsopimusten lukumäärä tai niiden yhteenlaskettu kesto taikka niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työnantajan työvoimatarpeen pysyväksi. Jos työnantaja kieltäytyy vahvistamasta perusteetonta määräaikaista työsopimusta toistaiseksi voimassa olevaksi ja antaa työsuhteen päättyä, työnantaja voi joutua maksamaan työntekijälle Työsopimuslain mukaista vahingonkorvausta.

Muista!

Työttömyysturvan karenssit lyhenivät Työttömyysturvan karensseja ja työnhakuvelvoitetta koskeva lakimuutos astui voimaan 1.5.2022.

1 Neljä hakemusta kuukaudessa

Muutoksen myötä työnhakijan on pääsääntöisesti haettava vähintään neljää työpaikkaa kuukauden tarkastelujakson aikana. Neljän hakemuksen tavoite ei kuitenkaan ole ehdoton, vaan jokaiselle työnhakijalle laaditaan oma työllistymissuunnitelma, jossa määritellään haettavien paikkojen minimimäärä.

tapaamisia 2 Enemmän TE-toimiston kanssa

Jatkossa ensimmäinen tapaaminen TE-toimiston kanssa käydään viiden arkipäivän sisällä työnhaun aloittamisesta. Aloituskerran jälkeen tapaamisia järjestetään aiempaa useammin ja yksilöllisemmin. Keskustelujen tavoitteena on työnhaun tukeminen, tarpeellisiin palveluihin ohjaaminen sekä sopivien työnhakureittien löytäminen.

3 Karenssit lyhenivät

Lakimuutoksen myötä 90 päivän karenssista luovuttiin kokonaan ja jatkossa pisin karenssi on 45 päivää. Lisäksi käyttöön otettiin huomautusmenettely. Jos huomautuksia on useampi vuoden sisällä, työnhakijalle voidaan määrätä karenssi. Jos henkilö irtisanoutuu tai kieltäytyy työnantajan tarjoamasta työstä, määrätään karenssi jo ensimmäisestä irtisanoutumisesta tai kieltäytymisestä lukien. Vinkit ja vastaukset antoi Tradenomien lakiasiainjohtaja Niina Vettensola.

Haluatko kysyä liiton työsuhdejuristilta mieltäsi askarruttavaa asiaa? Palvelemme sinua työ- ja virkasuhdeasioissa: p. 020 155 8815 lakiasiat@tradenomi.fi digijuristi.tradenomi.fi

TRADENOMI

Ota haltuun

Mieti tarkkaan mitä tavoittelet, sijoittaja Sijoittaminen on vähän niin kuin kumppanin valintaa, sanoo Aktian sijoitusjohtaja Jaana Koskelainen. Tunne itsesi ja mieti, minkälaisen sijoitussalkun kanssa haluat elää pitkällä aikavälillä. Te k s t i : S a n n a L e s k i n e n / / K u va t : i S t o c k

TRADENOMI

P i t kä j ä n te i n e n ja johdonmukainen sijoitussuunnitelma on kaiken a ja o.

sakemarkkinoilla rytisee, korot nousevat ripeästi ja inflaatio on lähtenyt laukkaan. Kannattaako sijoittamista ylipäätään aloittaa tällaisena aikana, kun tulevaisuus näyttää kovin epävarmalle? – Mielestäni juuri nyt on hyvä puhua sijoittamisen aloittamisesta – eikä vain silloin, kun katsotaan peräpeiliin ja osakemarkkina on tuottanut kaksikymmentä prosenttia vuodessa, sanoo Aktian sijoitusjohtaja Jaana Koskelainen. – Meillä on pitkä, vähän liiankin hyvä markkina takana. Vuonna 2007 alkaneen finanssikriisin jälkeen olemme nähneet ruusuista kehitystä markkinoilla. On voinut muodostua mielikuva raha-automaatista, että kun vain sijoittaa johonkin tai osallistuu listautumisantiin, niin aina onnistuu. Koskelainen kannustaa aloittelevaa sijoittajaa nyt itsetutkiskeluun. – Kannattaa tutkia, miten pörssi käyttäytyi ensimmäisenä koronakeväänä vuonna 2020. Millaisia liikkeitä näimme silloin? Millaisia liikkeitä olemme nähneet tämän vuoden alusta? Siitä saa hyvää happotestiä itselleen. Olenko valmis tällaisiin liikkeisiin? Sijoitusmarkkinan muutoksia on nyt vaikea ennustaa. – Kenelläkään ei ole kristallipalloa. Emme voi tietää, että olemmeko nyt pohjalla vai tulemmeko osakemarkkinoilla vielä kymmenen tai kaksikymmentä prosenttia alaspäin.

Oman riskitason tunnistaminen ja asioiden tekeminen sen mukaisesti on oleellista. – Pahinta on, jos tulee paniikki, kun pörssissä ei ole iloinen päivä. Silloin ei voi ajatella, että maailma näyttää pahalta, nyt lopetan sijoittamisen ja myyn kaikki. Pörssissä on ollut nyt todella isoja päiväliikkeitä.

Sijoittaminen on kuin kumppanin valintaa Kun suunnittelee sijoittamisen aloittamista, kannattaa tehdä pitkäjänteinen, johdonmukainen sijoitussuunnitelma. Silloin voi miettiä esimerkiksi, että lyhentääkö asuntolainaa tietyn summan vai voisiko käyttää osan summasta kuukausisäästämiseen. Tai mikä ylipäätään on oman taloudellisen riippumattomuuden tavoitetila? Sijoitussuunnitelmaan kannattaa myös kirjata realistinen osakemarkkinoiden tuottotavoite lähivuosina. – On vaikea lähteä tavoittelemaan yli kymmenen prosentin tuottoja. Pitää olla järkevä viiden, kuuden prosentin tavoite tuottohakuisemmalle osakepuolelle, sanoo Koskelainen. – Sijoittaminen on todellakin kuin puolison valintaa. Joskus irtosuhde voi tuntua tosi jännittävältä, kun ei halua sitoutua. Mutta samaan tapaan kuin mietit, että minkä tyyppinen on ihminen, jonka kanssa haluat elämän viettää, niin harkitse millainen on salkku, jonka kanssa voit pitkällä aikavälillä elää. Mieti, että

3 x Näin onnistut sijoittamisessa

johdonmukainen 1 Ole

Pidä sijoitussuunnitelmastasi kiinni niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Älä panikoi, kun sijoitusmarkkinoilla tulee paha päivä tai kausi.

2 Hajauta

Älä sijoita vain Suomeen tai vain osakkeisiin. Jos sijoitat ison potin, hajauta sijoitukset myös ajallisesti. Harkitse osakeja korkosijoitusten lisäksi myös vaihtoehtoisia sijoituksia, kuten uusiutuvaan energiaan sijoittavia rahastoja.

3 Tunne itsesi

Haetko vakaata tuottoa pitkällä tähtäimellä vai nopeita voittoja? Mieti omat tavoitteesi ja rakenna sijoitussalkkusi sen pohjalta. Tee sijoituspäätöksiä enemmän järjellä kuin tunteella.

TRADENOMI

Ota haltuun S i j o i t t a j a n kannattaa hankkia sparrauskumppani, joka haastaa omia ajatuksia.

Sijoitusjohtaja Jaana Koskelainen Aktia

Jäitä hattuun, kokenut sijoittaja

”Tärkeää on pitkäjänteisyys ja se, että ei lähde keinottelemaan tai toimi liikaa tunteella.” mikä sopii sinulle. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita vai joku, jonka kanssa on turvallista mennä eteenpäin. Koskelainen kehottaa myös pohtimaan itselle tärkeitä arvoja. Haluaako sijoittajana korostaa vastuullisuutta? – Tunne itsesi ja tee sen pohjalta askelmerkit.

Rahastot auttavat hajauttamisessa – Mielestäni säästäminen on sijoittamista alhaisella riskillä. Sijoittaminen voi olla hyvin matalariskistä, mutta kuitenkin voi hyödyntää korkoa korolle -vaikutusta ja saada inflaatiota korkeampaa tuottoa, sanoo Koskelainen. Jos on aloitteleva sijoittaja, käytettävissä ei välttämättä ole isoa alkupottia. Silloin kannattaa miettiä tarkasti, miten sijoitusten hajauttaminen onnistuu. Mihin nyt sitten kannattaisi sijoittaa? – Osa korkosijoituksiin, ehkä yrityslainoihin ja kehittyvien markkinoiden valtion lainoihin. Osa kannattaa sijoittaa hajautetusti osakemarkkinoille, yksittäisiä pelinappuloita ei kannata hankkia. Koskelainen kannustaa kulutietoisuuteen. – Rahastoissa kulurakenne on suurempi, mutta ne tuovat myös helppoutta. Koroissa ja vaihtoehtoisissa sijoituksissa rahastot ovat järkeviä hajautuksen takia, jotta niihin pääsee pienemmällä summalla kiinni. 26

TRADENOMI

Vaihtoehtoiset sijoitukset täydentävät osakeja korkosijoituksia. Niihin voivat kuulua esimerkiksi kiinteistöihin, uusiutuvaan energiaan tai metsään sijoittavat rahastot. Koskelainen kehottaa huomioimaan myös pitkäjänteisen verosuunnittelun ja hyödyntämään sitä varten esimerkiksi osakesäästötiliä tai sijoitusvakuutusta.

Etsi itsellesi sparrauskumppani Oman käytettävissä olevan ajan ja mielenkiinnon määrä vaikuttaa siihen, miten paljon sijoitusasioita kannattaa hoitaa itse, ja mihin olisi järkevää hakea ulkopuolista apua. Joka tapauksessa Koskelainen kannustaa etsimään sparrauskumppania – nimenomaan sellaista, joka haastaa omia ajatuksia eikä pyri heti myymään jotain sijoitustuotetta. Sparraaja voi olla vaikka kokenut ystävä tai oman pankin asiantuntija. Sijoittamiseen liittyviä palveluja kannattaa verrata ja tutkia millaisia neuvoja missäkin paikassa saa. Oman pankin palveluiden lisäksi on webinaareja ja sijoitustapahtumia. Niiden lisäksi voi seurata sijoitusblogeja. – Tärkeää on pitkäjänteisyys, se ettei lähde keinottelemaan tai toimi liikaa tunteella. Sijoittaa kannattaa säännöllisesti. Niin hyvinä kuin huonoina aikoina sijoittaa rahan, jonka on ajatellut sijoittaa. T

– JOS ON TEHNYT kotiläksyt ja itsetutkiskelun huolella, niin tällaisessa markkinatilanteessa ei ole mitään pelättävää. Pahinta on se, että panikoi ja alkaa muuttaa sijoitussuunnitelmaa. Monella oli karvaita kokemuksia koronakeväänä, jos veti käsijarrun päälle ja jäi odottamaan, vaikka markkina lähti ylöspäin. Moni jäi sutimaan, eikä päässyt nousuun mukaan lainkaan, Jaana Koskelainen sanoo. Joskus sijoitettavana on iso summa, jos on esimerkiksi saanut perinnön tai myynyt sijoitusasunnon. Silloin on tärkeää pitää mielessä hajautus sekä sijoituskohteiden mukaan että ajallisesti. – Vaikka korot ovat nyt nousemassa, niin kokeneemman sijoittajan kannattaa huomioida verotus ja miettiä, miten oman pääoman tuottoa voisi lisätä pienellä sijoituslainalla. Sijoituslainojen korot ovat verovähennyskelpoisia. Kokemattomalle en kuitenkaan suosittele velkarahaa. Koskelainen kannustaa myös salkun siivoukseen tällaisena aikana, kun monella on sijoitussalkku vavahdellut. – Käy läpi, että onko salkussa jotakin, jonka tuottopotentiaali on mennyt. Voisiko jotakin myydä tappiolla? Jos on tarve hienosäätää salkkua, niin nyt voi tehdä verosuunnittelua tappioiden realisoimisella tuottoja vastaan. Katso helikopteriperspektiivistä, olisiko jotain tehtävissä, Koskelainen sanoo. – Silmät voi laittaa kiinni, kun markkinoilla ropisee. Ei kannata liikaa kytätä osakekursseja vaan pitäytyä siinä, mitä on suunnitellut. Joka päivä ei kannata tuijottaa montako prosenttia on tultu ylös tai alas. Siinä menettää vain yöunensa.

TAVOITTEENA KTM-TUTKINTO? Johtajuus on määrätietoista kehittymistä

KATI 17 – Johtamisen täydennyskoulutusohjelma antaa kattavat tiedot ja taidot nykyaikaiseen johtamiseen ja liiketoiminnan uudistamiseen. Lisäksi saat uusia yhteistyömahdollisuuksia sekä ideoita organisaation ja henkilöstön kehittämiseksi.

HAE NYT!

KATI 17 -ohjelman teemat:

» Alkaa Helsingissä loppuvuodesta 2022 » Kesto noin 2 vuotta, laajuus 75 op » Suoritetaan työn ohessa, sopii osaksi KTM-tutkintoa » Haku 17.10.2022 mennessä

» Strateginen johtaminen » Organisaation uudistuminen » Johtamistaidot ja HRM

LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMISET lut.fi/kati17

Nina Kykkänen, koulutuspäällikkö |nina.kykkanen@lut.fi | puh. 040 766 7987

LUT-täydennyskoulutus tarjoaa monipuolisia koulutuspalveluja yrityksille ja yksilöille: asiantuntijaohjelmia, moduuleja sekä yrityskohtaisesti räätälöityjä koulutuksia. Koulutukset pohjautuvat LUT-yliopiston tutkimukseen ja osaamiseen – tekniikkaa ja taloutta yhdistäen.

Valmistuva tradenomi, muista hyödyntää CASHBACK-etusi! Kun liityt valmistuttuasi Tradenomien jäseneksi, kaikki opiskeluaikana maksamasi jäsemaksut hyvitetään takaisin ensimmäisen kolmen jäsenyysvuoden aikana. Saat edun käyttöön päivittämällä jäsentietosi valmistumisen jälkeen.

Jäsenelle Palvelumme saatavillasi ajasta ja paikasta riippumatta

Tradenomien mentorointiohjelma käynnistyy jälleen syksyllä! Lisätietoja tradenomi.fi

Mentoroinnista uutta potkua uralle Mentorointi auttaa uralla eteenpäin. Sonja Nurmi löysi oman alan töitä ja Hannu Puranen uusia ajatuksia viime syksynä käynnistyneestä Tradenomien mentorointiohjelmasta. Te k s t i : P i M ä k i l ä K u va t : i S t o c k j a h a a s t a te l t a v i e n ko t i a l b u m i t

P ” M e n to r o i n t i o h j e l m a a n kannattaa hakeutua konkreettisten toiveiden kanssa”, Sonja Nurmi sanoo.

TRADENOMI

arhaimmillaan mentorointi hyödyttää sekä aktoria että mentoria. Sen tietävät Sonja Nurmi ja Hannu Puranen, jotka osallistuivat viime syksynä käynnistyneeseen Tradenomien mentorointiohjelmaan. Nurmi oli mukana aktorin, Puranen mentorin roolissa. Nurmi haki mukaan ohjelmaan varsin konkreettisten toiveiden kera. Se osoittautui myöhemmin hyväksi ratkaisuksi. – Olen alanvaihtaja, ja aiempi koulutukseni on sotealalta, jossa työskentelin viitisen vuotta. Vaihdoin it-alalle ja kolmen opiskeluvuoden jälkeen huomasin, että tarvitsen konkreettista tukea ja apua uuden uran rakentamiseen, Nurmi kertoo. Yhteistyö mentorin kanssa tuntui alusta saakka helpolta ja sujuvalta. – Ensimmäisessä yhteistapaamisessa tutustuimme, sovimme jatkosta ja siitä, miten olemme yhteydessä. Sen jälkeen tapasimme useamman kerran. Kävimme läpi työhakemuksia ja pohdimme muun muassa CV:n sisältöä. Kun pääsin työhaastatteluihin, mentori sparrasi ja auttoi käymään haastattelutilannetta läpi, Nurmi sanoo. Livetapaamisten lisäksi Nurmi ja mentori vaihtoivat kuulumisia puheli-

mitse ja whatsappissa. Mentorointi kantoi hedelmää, ja Nurmi löysi ensimmäisen oman alansa työpaikan. – Työskentelen nyt ohjelmistokehittäjänä, eli pääsimme mentorini kanssa alkuperäiseen tavoitteeseen. Toisaalta pelkkä matka oli todella hieno. Meillä oli paljon intensiivisiä keskusteluja ja huomasin, että oma itsetuntoni kasvoi siinä samalla valtavasti.

Sparrailua toiveiden mukaan Finanssialalla it-puolella toimivalle Hannu Puraselle mentorointi oli tuttua, sillä hän oli toiminut mentorina lukuisia kertoja aiemminkin. Omaa aktoriaan Puranen tapsi parin viikon välein etäyhteyksien avulla. – Hän oli siirtymässä urallaan uuteen vaiheeseen ja siirtymässä alkuvaiheessa olevaan startup-yritykseen. Oli todella mielenkiintoista päästä seuraamaan matkaa läheltä. Mentorointi lipsui välillä koutsauksenkin puolelle, sillä aktorini toivoi, että sparrailen ja haastan häntä enemmänkin, Puranen kertoo. Lopulta mentorointi auttoi myös Purasta löytämään uusia ajatuksia tämän omalle uralle. – Olen vaihtamassa työpaikkaa. En sen-

tään mentoroitavan kanssa samaan paikkaan, mutta mentorointi vahvisti halua katsoa omaa uraa ja itseä eri näkökulmasta. Sekä Puranen että Nurmi kannustavat lähtemään mukaan, jos mentorina tai aktorina toimiminen kiinnostaa. – Alku tuntui jännittävältä, mutta tutustumisen jälkeen kaikista asioista oli helppo puhua rehellisesti. Mentorini kertoi paljon kokemuksiaan omalta työuraltaan, ja ne havainnollistivat asioita hyvin. Luottamuksen rakentaminen oli tärkeää, sen jälkeen keskustelut etenivät nopeasti syvällisemmälle tasolle, Nurmi sanoo. T

Mikä mentorointi? • Mentoroinnin tavoitteena on edistää ja tukea aktorin ammatillista kasvua. Mentorointi perustuu avoimuuteen ja sitoutumiseen. Keskeistä on tavoitteiden asettaminen ja niihin pyrkiminen. • Mentori voi auttaa aktoria eli mentoroitavaa löytämään uuden suunnan uralleen. Parhaimmillaan mentorointi on luottamuksellista vuoropuhelua ammattilaisten kesken. • Mentorointi vaatii onnistunutta mätsäytystä. Kun mätsäytys on tehty huolella, taitava mentori voi auttaa aktoria löytämään itse vastauksia häntä askarruttaviin kysymyksiin. • Mentorointi voi olla myös koutsausta, jos aktori haluaa tulla koutsatuksi. Koutsaaminen on usein mentorointia tiukempaa haastamista, kun taas mentorointi on leppoisampaa jutustelua ja ajatusten vaihtoa.

Te k s t i : Ta r j a S i n e r vo / / K u va : M a r k u s S o m m e r s

” M e n to r i n a toimiminen vahvisti halua katsoa omaa uraa ja itseä eri näkökulmasta”, Hannu Puranen sanoo.

Tutuksi

Innostavaa opiskelijatoimintaa Tradenomiopiskelijoiden toiminnanjohtaja, Tradenomien opiskelija- ja nuorisoasiantuntija Juha Hämäläinen pitää huolta opiskelijoiden asioista ja neuvoo paikallisyhdistyksiä, kun tarve vaatii. ”OPISKELIJOIDEN asiat ovat vahvasti mielessä, sillä valmistuin vuosi sitten keväällä taloushallinnon tradenomiksi Savoniasta, Kuopiosta. Työni tradenomiopiskelijoiden toiminnanjohtajana ja Tradenomien opiskelija- ja nuorisoasiantuntijana hoituu pääosin etätöinä, mutta liikun mielelläni Kuopiosta sinne, minne minua milloinkin tarvitaan. Parasta työssäni on sen monipuolisuus. Toimenkuvani on tosi laaja, joten pääsen tekemään paljon erilaisia asioita innostavien ihmisten kanssa. Työ on pääosin melko itsenäistä, mutta teen yhteistyötä esimerkiksi liittohallituksen luottamustoi-

mijoiden kanssa ja neuvon tarvittaessa paikallisyhdistyksiä. Tähän mennessä suurin osa minulle tulleista kysymyksistä on liittynyt jäsenasioihin, ja joskus avuntarvetta voi toki olla yksittäisellä jäsenelläkin. Aloitin Tradenomeilla vuoden alussa. Ehdin työskennellä sitä ennen hetken palkanlaskijana. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että olen tässä työnkuvassa vahvasti kotonani. Toimin itse opiskeluaikana paikallisyhdistyksessä ja opiskelijakunnassa, ja tunsin muutenkin vahvaa vetoa opiskelijoiden asioiden eteen toimimiseen. Nyt saan tavallaan jatkaa siitä, mihin se työ opiskeluaikana jäi.”

Tradenomiopiskelijoiden toiminnanjohtaja ”Olen tässä työnkuvassa vahvasti kotonani.”

TRADENOMI

Ytimessä

Porukan puolesta Henkilöstöedustaja voi työpaikalla saada aikaan merkittäviä parannuksia. Valmius keskustella asioista avoimesti vie jo pitkälle.

ukavimpia asioita henkilöstöedustajalle ovat ne, joista hyötyy koko hänen edustamansa joukko, sanoo Tradenomien vaikuttamisyksikön asiantuntija Jenni Lakso. Tällainen tilanne on esimerkiksi se, että luottamusmies onnistuu neuvottelemaan työnantajan kanssa korvauksia omalla ajalla matkustamisesta, joko aikana tai rahana. – Suurin osa työehtosopimuksista ei sitä korvaa eli ongelma on hyvin yleinen. Mieluisa tapaus luottamustehtävää hoitavalle on myös, jos työpaikalla sovitaan paremmat palkankorotukset kuin työehtosopimukseen on kirjattu eli ylitetään yleiskorotuksen taso. Taustatöiden tekemisestä on etua, jos haluaa vaikuttaa työnantajaan. – Jos yrityksen talousluvut näyttävät, että vaikka viimeiset kolme vuotta on kasvatettu tulosta, se antaa ehdotukselle pohjaa. Eli jos yleinen korotuslinja on kaksi prosenttia, niin voi sanoa toimitusjohtajalle, että ehkä meillä olisikin varaa maksaa 2,5 tai 3 prosenttia, Lakso kuvailee. Paljon työtä teettäneet hankkeet ja poikkeuksellisen haastavat ajat voivat nekin toimia perusteluina. 30

TRADENOMI

Roope Permanto

Te k s t i : M i k ko N i k u l a

L u o t t a m u s h e n k i l ö n tehtävässä pääsee kehittämään työpaikan toimintaa. Samalla omat neuvotteluja esiintymistaidot kehittyvät ja työelämäkysymysten tuntemus syvenee. Tarvittaessa apua saa liitosta, esimerkiksi Jenni Laksolta.

– Kun henkilöstö on joustanut työnantajan suuntaan jonkin projektin takia, siitä sopii palkita. Tai jos vaihtuvuus talossa on poikkeuksellisen suurta, voi muistuttaa, että korotukset olisivat keino pitää osaavista työntekijöistä kiinni.

Matkan varrella oppii ja tukea on tarjolla Henkilöstöedustajaksi hakeudutaan monenlaisista syistä, mutta Jenni Lakso tunnistaa pari yleisintä. – Toisia ihmisiä työelämäasiat kiinnostavat jo valmiiksi. Toisilla omat kokemukset työpaikalta saavat heidät lähtemään luottamustehtävään. Eduksi on myös se, ettei ole kanssakäymisessä muiden kanssa ylivarovainen eikä

välttele hankaliksi koettuja aiheita. – Henkilöstöedustajille yhteinen tekijä on, että he uskaltavat avoimesti keskustella työpaikan asioista. Mitään yli-ihmisen ominaisuuksia henkilöstöedustajalta ei kuitenkaan vaadita. – Ei todellakaan tarvitse olla mikään kävelevä tietopaketti. Kukaan ei ole valmis. Matkan varrella oppii asioita, neuvottelutaidot ja vuorovaikutuskyvyt kehittyvät. Ja yksin ei tarvitse pärjätä, aina voi kääntyä liiton asiantuntijoiden puoleen, Lakso korostaa.

Työnantajallekin paljon hyötyjä Osaava ja sitoutunut henkilöstöedustaja voi olla myös työnantajalle erittäin arvokas työyhteisön kehittämisen kannalta.

”Kävelevä tietopaketti ei tarvitse olla, eikä yksin tarvitse pärjätä.” Heidän kauttaan työnantaja saa informaatiota, joka muuten helposti jäisi pimentoon, näkee Vantaan Energian HR-johtaja Maarit Rantala. – Nykypäivän työelämässä korostuu vahvasti kyky toimia yhdessä ja rakentaa henkilöstölle parhaita mahdollisia työoloja. Ja kun henkilöstöedustajat toimivat työpaikan arjessa omissa työrooleissaan, he saavat arvokasta tietoa, jota voivat nostaa johdon näkyville. Henkilöstöedustajien ja työnantajan vuorovaikutus merkitsee jatkuvaa rakentamista, korjaamista ja suunnan hakua. Rantala korostaa, että erimielisyyksiä ei tarvitse pelätä. On luonnollista, että eri toimijoiden tavoitteet työyhteisön sisällä ovat välillä keskenään ristiriidassa. – Samoja asioita voi katsoa eri tavalla, eri näkökulmista. Joskus toinen saa mitä haluaa, toinen ei. Sekin on normaalia. Kuitenkin kaikkien etu on, että työpaikalla viedään eteenpäin ja vaalitaan avoimuuden kulttuuria. Sen kautta asioita voi parhaiten muuttaa ja korjata epäkohtia. – Toisaalta jos jotain asiaa ei pysty muuttamaan, vaikka haluttaisiin, niin sitten kerrotaan avoimesti, että asia ei muutu ja kerrotaan myös syy siihen, miksei muutu.

Luottamus edistää asioiden sopimista Henkilöstöedustajien toimiminen linkkinä henkilöstön ja johdon välissä edellyttää, että heihin luotetaan ja heille annetaan kaikki tarpeellinen tieto ja työkalut. – Meillä henkilöstön edustaja istuu johtoryhmässä ja on siellä täysivaltainen jäsen. Kun asioista keskustellaan, mitään ei suodateta pois, Maarit Rantala sanoo.

Mikä henkilöstöedustaja? Luottamusmies

Edustaa henkilöstöä, kun neuvotellaan työ- tai virkaehtosopimuksen soveltamisesta työpaikalla, tehdään paikallinen sopimus tai käydään yt-neuvotteluita. Henkilöstö valitsee vaaleilla, jos ehdokkaita on useampi. Asema perustuu työehtosopimukseen. Joillain aloilla eri henkilöstöryhmillä (ylemmät toimihenkilöt, toimihenkilöt, työntekijät) on omat luottamusmiehensä.

Luottamusvaltuutettu M a a r i t Rantala sanoo, että osaava ja sitoutunut henkilöstöedustaja on työnantajalle työyhteisön kehittämisen kannalta erittäin arvokas.

Dialogia käydään Vantaan Energiassa monella tasolla, myös yt-neuvottelukunnassa ja työsuojelutoimikunnassa. – Täällä on kaiken kaikkiaan vahva sopimisen kulttuuri ja ratkaisukeskeinen toimintatapa. Vaikeistakin asioista on helppo keskustella, jos on luottamukselliset välit. Yt-lakiin tuotiin vuoden alussa uutena elementtinä jatkuva vuoropuhelu. Rantala arvioi, että lakiuudistus ei muuta asioita suuremmin työpaikoissa, joissa vuoropuhelu on toiminut ennestään. – Mutta niissä organisaatioissa, joissa on haasteita, vuoropuhelu hakee muotoaan. Siellä laki voi tarjota rakennusaineita ja olla aidostikin hyödyllinen. T

Kuten luottamusmies, mutta valitaan työpaikalle, jossa ei noudateta työehtosopimusta. Asema perustuu lakiin.

Hallintoedustaja

Jos yritys työllistää vähintään 150 henkeä, sen päätöksentekoelimissä on oltava henkilöstön keskuudestaan valitsema hallintoedustaja.

EWC-edustaja

Henkilöstön edustaja kansainvälisesti toimivan yrityksen yritysneuvostossa (European Works Council).

Työsuojeluvaltuutettu

Edustaa henkilöstöä työturvallisuuteen, terveyteen ja työympäristöön liittyvissä asioissa. Asema perustuu lakiin.

TRADENOMI

Kampuksella

Nyt on tekemisen ja tapahtumien aika Opiskelijatapahtumia on pari vuotta jouduttu pitämään sammutetuin lyhdyin. Heti kesän jälkeen on viimeinkin luvassa vilkas tapahtumasyksy. Opiskelijahallituksen jäsenet kertovat tarkemmin tulevasta. Te k s t i : Tarja Sinervo // K u va t : BERK media

arapuheenjohtaja Aaro Huttula kertoo ilouutisen heti alkuun. – Koko maan tradenomiopiskelijat yhteen kokoava Tradenologia-tapahtuma järjestetään muutaman välivuoden jälkeen! Tulossa on myös TRIOL on the road -kampanja, jonka toteutuksesta vastaan yhdessä Insinööriopiskelijaliitto IOL:n kanssa. Tapahtumavastaava Laura Santalalla töitä riittää suurista pienempiin tapahtumiin, kuten koulutuswebinaareihin. – Vuoden ehdottomasti kiinnostavin tehtävä on Tradenomiopiskelijoiden 20-vuotisjuhlat, joita juhlitaan joulukuussa Helsingissä. Kehitän innoissani myös koulutustarjontaa jäsenillemme ympäri maan, hän kertoo. – Tärkeä kehityskohde palvelutiimin kanssa on tradenomi-identiteettiä tukevan tapahtumaviikon uudistaminen. Haluaisin uudistaa hallituksen kanssa myös opiskelija-aktiiveille tarjottavien järjestökoulutusten rakenteen. Aaro Huttula vetää palvelutiimiä ja haluaa kehittää opiskelijakentän yhtenäisyyttä tuomalla tradenomien yhteisiä tunnuksia esille ja esittelemällä paikallisyhdistyksiä toisilleen.

Kohtaamisia ja koulutusta

Opiskelijajärjestön toiminnassa hauskanpito ja yhdessä kehittyminen lyövät kättä 32

TRADENOMI

toisilleen. Välillä juhlitaan, mutta yhdessä myös kehitytään osaajina. Oona Akkanen ja Nuuti Pulkkinen vastaavat yhdessä opiskelijaliiton jäsenyyteen liittyvistä asioista, kuten jäsenhankinnasta ja ovat paikallisyhdistysten apuna. – Pidämme huolta paikallisyhdistysten koulutuksesta noin kolmen kuukauden välein. Tänä vuonna selvitämme keinoja, joilla paikallisyhdistykset voisivat seurata ja kasvattaa jäsenhankintaansa, sanoo Akkanen. Pulkkinen on törmännyt vastuualueellaan aivan uusiinkin tapahtumiin. – Nostaisin esiin Joensuun Vappu-Ihmisten-Pikkulauantai-pelit eli Vip-Pelit kaupungin keskustassa. Haluaisin, että paikallisyhdistyksissä jokainen osaisi tehdä jäsenhankintaa laadukkaasti unohtamatta opiskelijoiden rentoutta.

Edunvalvontaa, vaikuttamista ja viestintää

– Edunvalvonnassa jatkamme aiempien vuosien kehitystyötä. Nyt työpöydällä on opiskelijakuntien edustajistovaalien Haluan Päättää -kampanjan kehittäminen yhdessä IOL:n kanssa. Haluan kehittää myös edunvalvontamme läpinäkyvyyttä ja proaktiivisuutta, kertoo Eeva Määttä, toinen edunvalvontavastaavista. Toinen heistä on Niko Posio. – Edunvalvontavastaavien kouluttaminen ja yhteistyön kehittäminen on tärkeää.

”Näissä hommissa pääsee kartuttamaan työelämätaitoja, joita ei koulun penkiltä opi.” – Niko Posio EV-kahvien ja -starttien lisäksi järjestämme myös EV-koulutuksen kaikille edunvalvonnasta vastaaville. Uskon, että tilaisuudet verkostoitumiseen ja omien kokemusten jakamiseen ovat antoisia ja opettavaisia paikallisaktiiveille. Haluan Päättää -kampanja on todella tärkeä tradenomiopiskelijoiden vaikutusvallan lisäämiseksi opiskelijakuntien edustajistoissa. Tästä syystä se on mielestäni tärkein kehityskohde tänä vuonna, Posio sanoo. – Jossain kohtaa ”joku muu kyllä hoitaa tämän” -mentaliteetista on luovuttava ja vastuu asioiden kehittämisestä on otettava itselle, alleviivaa puheenjohtaja Eppu Åberg. – Tänä vuonna suurin uudistustavoite on systemaattisen yhteistyön aloittaminen kaikkien sidosryhmiemme, kuten muiden liittojen ja poliittisten nuorisojärjestöjen, kanssa. Haluan kehittää Tradenomiopiskelijoita yhä vaikuttavammaksi valtakunnalliseksi yhteisöksi ja tätä tavoitetta varten

Vuoden 2022 opiskelijahallitus asettui yhteiskuvaan.

meillä täytyy olla varmat suhteet asioista päättäviin tahoihin, Åberg kertoo. Viestintävastaava Ida von Boehm huolehtii sosiaalisen median ja nettisivujen julkaisuista. – Tällä kaudella olisi päheetä päästä toteuttamaan entistä enemmän videomateriaalia. Jotakin olemme jo julkaisseetkin. Ne tuovat julkaisuihin monipuolisuutta. Mahta-

vaa on myös se, että olemme mukana antirasisti-, mielenterveys- ja Pride-kampanjoissa. – Viestintä on ympäri vuoden jatkuvaa työtä, joten sen yhtenäistämiseen ja sisällön monipuolistamiseen olisi hyvä keskittyä vieläkin enemmän. Se on välillä haastavaa ja aikaa vievää työtä, eikä yksin tekemällä saa parasta mahdollista lopputulosta, kertoo von Boehm.

Onneksi Timo Typpö keventää hänen taakkaansa vastaamalla vaikuttamisviestinnästä ja tuottamalla kuva- ja videomateriaalia. – Olen tehnyt paljon videosisältöjä ja Twitterikin on viuhunut. Nyt tavoitteena on tehdä enemmän rohkeaa ja kantaaottavaa sisältöä, sekä nostaa viestinnän tasoa, hän lupaa. T TRADENOMI

Kampuksella

Opiskelijahallitus 2022

Miksi opiskelija-aktiiviksi? Kaikki hallituksen jäsenet kertovat saaneensa opiskelija-aktiivina paljon hyviä ystäviä. Mutta mitä muuta se antaa? Eppu Åberg:

Aktiiviksi lähteminen on ainutlaatuinen tapa päästä vaikuttamaan positiivisesti niin oman kaupungin kuin parhaimmassa tapauksessa koko Suomen opiskelijoiden elämään!

Aaro Huttula:

Jos ikinä tulee fiilis, että jotain voisi tehdä paremmin, kannattaa hakeutua mukaan aktiivitoimintaan!

Eeva Määttä:

Tilaisuus kasvaa ihmisenä ja mahdollisuus tulevaisuuden työpaikan löytymiseen kasvaa verkostoitumisen myötä.

Niko Posio:

Näissä hommissa pääsee kartuttamaan työelämätaitoja aina tapahtumatuotannosta ay-vaikuttamiseen. Taitoja, joita ei koulun penkiltä opi.

Oona Akkanen:

Mukavan opiskeluajan edesauttaminen kanssaopiskelijoille on todella palkitsevaa.

Nuuti Pulkkinen:

Mahdollisuudet verkostoitua ja vaikuttaa tuntuu mukavalta. Ihan aluksi omassa koulussa sekä myöhemmin Suomen laajuisesti.

Laura Santala:

Omat työelämätaidot kehittyvät ja voi ajaa opiskelijoiden etuja laadukkaan koulutuksen ja tasavertaisen työelämän puolesta.

Timo Typpö:

Opiskelija-aktiivina kehittyy itse ja oppii työelämässä tarvittavia taitoja kuten esihenkilönä oloa, suunnitelmallisuutta ja projektijohtamista.

Ida von Boehm:

Hallituksessa oppii ajanhallintaa, stressinsietoa, yhteistyötaitoja ja asiantuntijuutta omalta vastuualueelta.

TRADENOMI

Opiskelija-aktiivi

Opiskelijoiden hyvinvointia parantamassa Kuka olet ja mitä opiskelet? Olen Anniina Happonen. Opiskelen toista vuotta Oulun ammattikorkeakoulussa tradenomiksi osaamispolkunani taloushallinto.

Mikä sai sinut ryhtymään opiskelija-aktiiviksi? Minulla on kokemusta aktiivitoiminnasta jo aiemmilta korkeakouluajoiltani. Vaikka aluksi hieman epäilin, että innostunko vielä tälläkin kerralla, niin tässäpä sitä taas ollaan! Enkä ole katunut päivääkään, sillä tykkään olla kaikessa mukana ja päästä vaikuttamaan opiskelijoita koskeviin asioihin. Onneksi opiskelija-aktiivitoiminta houkutteli taas mukaansa, sillä olen tutustunut jo nyt moniin mahtaviin tyyppeihin ihan valtakunnallisesti ja saanut vielä laajempaa osaamista aktiivitoiminnasta.

Mitä olet päässyt aktiivina tekemään? Reitti aktiivitoimintaan kulki tuutoroinnin kautta, kun jo tuutorikauteni alussa viime keväänä minut valittiin Outo ry:n toiseksi tuutorivastaavaksi. Oli mielenkiintoista oppia paljon uusia juttuja lyhyessä ajassa ja saada itsevarmuutta omaan tekemiseen, sillä sain osallistua monenlaisten asioiden toteuttamiseen. Innostuin niin paljon aktiivitoiminnasta, että tällä kaudella toimin yhdistyksemme puheenjohtajana.

Tärkein asia, johon haluatte paikallisyhdistyksenä vaikuttaa? Tärkein asia meille Outo ry:ssä on opiskelijoiden kokonaisvaltainen hyvinvointi ja edunvalvonta. Haluamme mahdollistaa riittävän ja helposti saatavan tuen opiskelijoille sekä luoda ympäristön, jossa on turvallista ja innostavaa kokea opiskelijakulttuurin parhaat puolet.

Viestisi muille opiskelijoille? Tsempatkaa, tukekaa ja jeesatkaa toisianne – me ollaan toisillemme parasta vertaistukea. Oman jutun löytäminen on tosi tärkeää ja kehotankin kuuntelemaan omaa ääntänne siinä, että teette niitä asioita, jotka tekevät just teille itsellenne hyvää.

Tulipa mieleen Tinderin maailma

K u va : J u h o K u va

Petri Rajaniemi on kirjoittaja, puhuja ja muutosajattelija. Hän tarkastelee maailmaa laveasti ihmisestä globaaliin kuvaan, tästä hetkestä menneeseen ja tulevaan.

aikka en aikoinaan ehtinyt Tinderin maailmanvalloitukseen mukaan, media ja lukuisa joukko ystäviä ovat kertoneet palvelusta ja syntyneestä kulttuurista aikamoisia kauhutarinoita. Palvelu on antanut hyvän esimerkin siitä, miten ihmisyyden ydin ja teknologia voivat kohdata. Ensin saapuu täydellinen teknologia, joka lupaa parantaa elämää ja palvella syvää inhimillistä tarvetta nopeammin ja paremmin. Kaikki toimii hyvin ja ihmiset ovat tyytyväisiä, jopa innoissaan. Kysyntä ja tarjonta siirtyvät kokonaan uudelle alustalle. Entinen tunkkainen järjestelmä hylätään ja avaimet onneen annetaan yksinoikeudella uudelle järjestelmälle. Aluksi asiakas on kiitollinen siitä, että on löytänyt tiensä rajattomaan karkkikauppaan. Mutta karkki ei vie nälkää, eikä täytä tarvetta, jota varten se on luotu. Algoritmi on kuitenkin saanut jo ujutettua sokerikoukkunsa nopean tarpeen kitusiin. Uusi järjestelmä rikkoo vanhan, mutta on rakennettu nopeaa, halu-lähtöistä, asiakkaan tarvetta varten unohtaen todellisen syyn sen takana. Kun vauriot ihmisten välisessä kanssakäymisessä alkavat näkyä, huomataan kuinka epätäydellinen järjestelmä on. Uuden kritisoiminen on mahdotonta ja johtaa stigmaan muutosvastarintaisuudesta. Syyllinen on teknologia, joka on unohtanut tarkoituksensa, mutta palvelu puolustautuu ”It’s not the guns that kill” -perusteella. Syy järjestelmän toimimattomuudesta siirretään käyttäjille. Numeroiden valossa kaikki on hyvin ja palvelu täynnä käyttäjiä, joista kuitenkin ylivoimainen enemmistö kärsii. Tyytymättömyys sivuutetaan kiistämällä alkuperäinen lupaus ja syyksi löydetään yksilön viallisuus, eli ”jos Sinä olisit kiinnostavampi”, niin kaikki olisi hyvin. Näin palvelu, joka sai monopolin lupaamalla ratkaista parinmuodostuksen ongelman, saikin lopulta aikaiseksi tunteen, että ”Sinä olet ongelma”, ”Sinä olet kelvoton”. Tinderin tarina on siis sosiologinen versio Terminatorin Skynetistä, jonka piti tuoda rauha maailmaan. Kun teknologia pyrkii ratkaisemaan inhimillisen elämän syvimpiä tarpeita, sen kyky ei yllä ytimeen asti. Koneen tekemä työ on kyllä mahdollista saada excellissä näyttämään menestykseltä ja ihmiset voivat sille jopa hurrata, mutta silti särkyä sisäänpäin. Teknologialla on vielä paljon oppimista matkalla palvelemaan ihmistä. T

TRADENOMI