Tradenomi 2/2016

2/2016

Matti Saalpo:

Tradenomien kysyntä kasvaa jatkossa 16

10

Teema

Ole mukana työelämän muutoksessa

18

Ilmiö

Perhekeskeisyys on valttia

26

Pykälä

Vuosilomalaki muuttui

Taloudessa kuumottaa kesälläkin.

Nauti osoitteessa kl.fi/kesa Talous ei jäädy, vaan pysyy koko ajan hyvässä sykkeessä. Bonuksena vielä toimituksen raikas Kesä-aihe, joka avaa eteesi suven rennoimmat uutiset ja innostavimmat tapahtumat. Bongaat menot ja meiningit sekä poimit herkut lasiin ja lautaselle.

Tradenomeilla aihetta juhlaan!

KUVA Markus Pentikäinen

K

evään aikana 20-vuotiasta liittoamme on juhlittu niin jäsenten kuin sidosryhmienkin voimin. Maaliskuun juhlaseminaarissa muisteltiin liiton ja tutkinnon alkuvaiheita.

Senkin keskustelun perusteella voi todeta, että kahdessa vuosikymmenessä asiat ovat muuttuneet nopealla vauhdilla parempaan suuntaan.

Vielä vajaa kymmenen vuotta sitten lähes jokainen työhaastattelussa käynyt tradenomi kertoi käyttäneensä ensimmäisen vartin haastattelusta kertoakseen, mikä on ammattikorkeakoulu ja tradenomitutkinto. Tänä päivänä tutkinnon tuottama osaaminen ja sen antamat valmiudet tunnetaan jo paremmin, vaikka työtä tällä saralla edelleenkin on.

Yhtälailla liiton alkuvuosina edustajamme kertoivat väsymykseen saakka sidosryhmille tutkinnosta ja ammattikorkeakoulujen asemasta. Perustamisen jälkeen alkoi vaativa työ liiton toiminnan vakiinnuttamiseksi ja työmarkkina-aseman saavuttamiseksi. Alkuvuosina jäsenkasvu oli varsin maltillista, mutta valmistuneiden määrän kasvaessa 2000-luvun taitteessa jäsenmääräkin lähti voimakkaaseen kasvuun. Sillä tiellä liitto on jatkanut näihin päiviin saakka.

Vuosien varrella on riittänyt monenmoisia käänteitä niin järjestö-, koulutus- kuin työmarkkinapoliittisilla kentillä. Alusta saakka on ollut selvää, että tradenomit ovat tervetulleita jäseniksi moneen muuhunkin liittoon. On eletty niitäkin aikoja, jolloin monet tahot aggressiivisesti pyrkivät hankaloittamaan TRAL:n jäsenhankintaa – jopa suoranaisten uhkauksien muodossa. Kilpailutilanne on pitänyt liiton vireänä toimijana ja se on vahvistanut uskoa omaan tekemiseen.

Ehdoton vahvuutemme on edelleenkin kyky kehittää uutta ja kokeilla ennakkoluulottomasti uudenlaisia toimintatapoja.

Kahdessa vuosikymmenessä peruspilarit ovat saatettu kuntoon, mutta silti ei ole syytä jäädä laakereilleen lepäämään. Jatkamme tulevaisuudessakin uudistavalla linjalla, ja tiekartaksi tälle työlle saimme uuden strategian kaudelle 2016–2020. Uuden strategian myötä otamme uusia askelia esimerkiksi edunvalvonnassa tuotteistamalla sen eri osa-alueita. Tavoitettavuudemme parantamiseksi jatkamme digitalisaation hyödyntämistä jäsenpalvelujemme kehittämisessä. Strategia on liitomme näköinen, ja sen avulla parannamme suoritustamme järjestelmällisesti pitkällä aikajänteellä.

Tähän mennessä TRAL:n eteen tehty työ on palkansaajakentässä hieno ja lähes ainutlaatuinen saavutus. Tradenomit ovat kahdessa vuosikymmenessä osoittaneet olevansa päättäväisiä ja tutkinnostaan ylpeitä ammattilaisia. Jatketaan sillä linjalla!

Uusi strategia on liitomme näköinen, ja sen avulla parannamme suoritustamme järjestelmällisesti.

Anu Väätäjä päätoimittaja

Tradenomi

3

02/16

10

15

18 16

24 Tradenomilehti löytyy myös verkosta! tral.fi

28

03

Pääkirjoitus

06

Uutiset

09

Numerot Kuinka paljon ylitöitä?

10

Teema Työelämä muuttuu – oletko valmis?

15

Kahvinurkka Kesälukemista

16

Profiili Matti Saalpo on hurahtanut uuden oppimiseen.

18

Ilmiö Perhemyönteisyys lisää työhyvinvointia.

22

Extra: Neuvottelut Missä mennään nyt?

24

Ajassa TRAL täytti 20 vuotta.

26

Pykälä Vuosilomalaki muuttui.

28

Opiskelijat Opiskelijat kaipaavat työelämäyhteyksiä.

31

PJ Liitolla on uusi strategia.

32

Edut & palvelut Esimiehille uusi verkosto.

34

4 faktaa Delegoi oikein.

JULKAISIJA Tradenomiliitto TRAL ry, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 020 155 8800, f. 020 155 8809, toimisto@tral.fi, www.tral.fi VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Mika Varjonen, p. 040 001 6900, mika.varjonen@tral.fi PÄÄTOIMITTAJA Anu Väätäjä, p. 020 155 8802, anu.vaataja@tral.fi TOIMITUS Otavamedia OMA Oy SISÄLTÖMUOTOILIJA Henna Tanskanen, p. 045 120 4801, henna.tanskanen@otavamedia.fi MEDIAMYYNTI Kari Salko, p. 0400 604 133, kari.salko@otavamedia.fi PAINO PunaMusta Oy TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET toimisto@tral.fi

Lehti postitetaan TRAL:n jäsenille ja sidosryhmille. Tilaushinta 30 euroa/vuosi. Tradenomi ilmestyy 4 kertaa vuonna 2016. Seuraava lehti ilmestyy 13.9.2016. Painos 25 000 kpl. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti. 15. vuosikerta. ISSN 1457-3792

4 Tradenomi

KAIKKI MITÄ ET OLE KOSKAAN HALUNNUT TIETÄÄ KUOLEMASTA löytyy nyt yhdestä paikasta.

Puolet suomalaisista ei ole varautunut mitenkään omaan kuolemaansa. Aihe herättää paljon kysymyksiä, joihin on vaikea löytää vastauksia. Kokosimme hyödyllistä tietoa ja kiinnostavia artikkeleita yhteen paikkaan. Hyödynnä järjestösi jäsenetu ja laita henkivakuutuksesi kuntoon. Samalla saat neuvoja esimerkiksi testamentin laatimiseen ja muuhun varautumiseen, jolla voit keventää lähimmäistesi taakkaa, jos pahin tapahtuu.

henkivakuutuskuntoon.fi

Katso IT

KUINKA VUOA VARAUT

Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

Valtuusto hyväksyi uuden strategian

L Työvuosien karttuminen ei kasvata nastradenomien ansiotasoa

V

tradenomikunnan ansiokehitys oli viime vuonna myönteistä, naisten ja miesten välinen palkkaero on edelleen huolestuttavalla tasolla. Naistradenomit ansaitsevat 688 euroa kuukaudessa vähemmän kuin miestradenomit. Palkkaero kasvoi kuukausitasolla 119 euroa verrattuna aiempaan vuoteen.

Palkkaero on nähtävissä tradenomeilla jo uran alkuvaiheessa, jolloin naisten palkat ovat jo alemmalla tasolla kuin miesten.

Lisäksi naisten palkat ovat ylipäänsä huomattavasti tasaisempia kuin miesten. Vaikka AIKKA

119 €

6 Tradenomi

yleisellä tasolla työvuosien karttuminen vaikuttaa positiivisesti tradenomien ansiotasoon, samalla myös sukupuolten välinen palkkaero kasvaa.

Työnantajan vastuulla on huolehtia palkkakartoituksen toteuttamisesta. Laki velvoittaa myös maksamaan samaa palkkaa samasta työstä. Palkkakartoituksen lisäksi huomioita on kiinnitettävä perhevapaiden nykyistä tasaisempaan jakautumiseen, millä on merkittävä vaikutus naisten ansiotason kehitykseen. Tiedot perustuvat TRAL:n vuotuiseen jäsentutkimukseen.

Naistradenomit ansaitsevat 688 euroa kuukaudessa vähemmän kuin miestradenomit.

Palkkaero kasvoi kuukausitasolla 119 euroa. à TRAL.FI

IITON valtuuston kevätkokous

hyväksyi toukokuussa uuden strategian kaudelle 2016–2020.

Uusi strategia haastaa liiton kulttuurinmuutoksen, jossa sekä edunvalvontaa että jäsenpalveluja tuotetaan uudella tavalla. Strategia on luettavissa TRAL:n verkkosivuilla.

– Edunvalvonta- ja vaikuttamistyössä otamme uusia askelia tuotteistamalla myös näitä toimintoja läpinäkyvyyden lisäämiseksi, sanoo TRAL:n hallituksen puheenjohtaja Niko Aaltonen.

– Jatkossa hyödynnämme aiempaa voimakkaammin digitalisaation mukanaan tuomia mahdollisuuksia jäsenpalvelujen osalta. Voimme samalla tarjota entistäkin yksilöllisempiä palveluja jäsenillemme, Aaltonen jatkaa.

– Haluamme olla jatkossakin kasvava liitto ja panostamme voimakkaasti jäsenkasvuun lähivuosina.

Olemme koko liiton olemassaolon ajan olleet jäsenmäärältämme yksi Akavan eniten kasvavista liitoista, muistuttaa valtuuston puheenjohtaja Tiina Rytky.

– Koko 20-vuotisen historiansa ajan olemme ennakkoluulottomasti kokeilleet erilaisia toimintamalleja ja aiomme jatkaa samalla tiellä tulevaisuudessakin, Rytky kiteyttää. à TRAL.FI

+17 %

à Teknologiateollisuudessa työskentelee

miehiä 17 prosenttia ja naisia 11 prosenttia.

K

Uusi malli vauvakulujen tasaamiseksi

A

KAVA esittää

kustannustehokasta vaihtoehtoa vauvakulujen tasaamiseksi.

Se on huokeampi kuin maan hallituksen malli, jossa vauvakuluja tasattaisiin maksamalla 2 500 euron kertakorvaus vain äitien työnantajalle. Ehtona olisi, että työnantaja maksaa äitiysvapaan ajalta palkkaa kuukauden ajalta. Se ei kuitenkaan edistä riittävästi tasa-arvoa.

Akavan mallissa äitiysraha maksettaisiin korotettuna (90 prosenttia palkasta) nykyisen 56 arkipäivän sijaan 72 arkipäivään saakka. 72 päivää on yleisin työ- ja virkaehtosopimuksissa sovittu palkallisen äitiysvapaan pituus. Työnantaja saisi nykyistä suuremman korvauksen, mikäli maksaa palkkaa äitiysvapaan ajalta. Kun työnantajalle vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset pienenevät, synnytysikäisen naisen

Korkeakouluverkkoa on karsittava

palkkaaminen ei ole niin iso riski.

Isyysrahaa korotettaisiin nykyisestä 70 prosentista 90 prosenttiin 12 arkipäivän ajaksi. Kannuste jäädä isyysvapaalle paranisi, ja isien työnantaja saisi paremman korvauksen maksamastaan isyysvapaan palkasta. Isille korvamerkityt vapaat ovat tehokkain yksittäinen keino työmarkkinoiden tasa-arvon parantamiseksi.

Akavan malli ei edellytä uuden etuusjärjestelmän luomista ja olisi linjassa hallituksen norminpurkutavoitteen kanssa.

Rahoitus voidaan järjestää nykyisen työtulovakuutuksen kautta. Hallituksen kertakorvausmallin kustannukset olisivat noin 100 miljoonaa euroa, Akavan mallissa noin 33–56 miljoonaan euroa.

OULUTUSSÄÄSTÖISTÄ sekä kor-

keakoulusektorin rakenteellisesta kehittämisestä on keskusteltu laajalti julkisuudessa koko hallituskauden ajan.

Korkeakoulujen on sopeutettava toimintaansa säästöjen myötä ja samalla varauduttava tulevaisuuteen. Vähemmälle huomiolle keskustelussa on jäänyt koulutuksen laatu, minkä pitäisi TRAL:n mielestä olla kaiken keskiössä.

– Säästötoimet ovat valitettavia, mutta ilman niitäkin korkeakouluverkon karsiminen on edelleen välttämätöntä, sanoo valtuuston puheenjohtaja Tiina Rytky.

– Nykyinen korkeakouluverkko on liian laaja ja kallis ylläpitää.

Tiivistämisellä sekä digitalisaation tuomilla mahdollisuuksilla saadaan aikaan kaivattuja säästöjä ja sen myötä voidaan keskittyä koulutuksen laatuun, Rytky jatkaa.

– Koulutuksen laatu on kohtalonkysymys Suomelle, kun koko kansakunnan pääoma muodostuu korkeasta osaamisesta, sanoo TRAL:n hallituksen puheenjohtaja Niko Aaltonen – Niukoilla resursseilla on pystyttävä takaamaan laadukas koulutus ja tästä syystä korkeakoulut joutuvat tekemään myös kipeitä päätöksiä toimipisteiden osalta. Tätä autonomiaa on kunnioitettava, Aaltonen jatkaa.

à AKAVA.FI

Tradenomi

7

Vain joka neljäs työllistyi

A

Mikä tylsistyttää asiantuntijatyössä?

A

työskentelevät tylsistyvät, kun työn mielekkyys katoaa. Se voi kadota esimerkiksi jatkuvan kiireen, kontrollin tai keskeytysten vuoksi.

Työterveyslaitoksen tuoreessa tutkimuksessa tunnistettiin kolme tylsistymisen tyyppiä, joita luonnehti erilainen ajan kokemus. Ensimmäistä tylsistymisen tyyppiä kuvaa jämähtämisen kokemus, jossa työ ei vastannut omia toiveita ja vahvuuksia, koska työ oli rutinoitunutta tai tehtävissä ei ollut riittävästi itselle sopivia haasteita.

Toisen tyyppistä tylsistymistä määritti kiihtyvyyden kokemus, jolloin työtä oli liikaa tai työlle asetettuja tavoitteita ei koettu järkevinä.

SIANTUNTIJATEHTÄVISSÄ

Kolmas kokemus liittyi epärytmisyyteen, joka oli seurausta erilaisista mielekkään työnteon esteistä ja rajoituksista, kuten turhalta tuntuvasta byrokratiasta ja kontrolloinnista, ongelmista yhteistyösuhteissa tai työnjaossa tai jatkuvista keskeytyksistä työnteolle.

Tutkimus osoittaa, että tylsistymisen lähteet ja ilmenemismuodot ovat moninaiset. Myös itselle merkityksellisessä työssä voidaan tylsistyä, jos sitä ei voida tehdä mielekkäällä tavalla. Kaikkiin kokemukseen liittyi työntekijän kapasiteetin vajaakäyttö, jolloin kykyjä ei päästy käyttämään riittävästi tai niitä ei voitu suunnata tehokkaasti. à TTL.FI

Anna lahjaksi jäsenyys muistaa valmistuvaa tradenomia antamalla jäsenyyden puoleksi vuodeksi tradenomien omaan liittoon. Näin työuraansa aloitteleva saa heti parhaan mahdollisen managerin tuekseen työmarkkinoille. Voit lahjoittaa jäsenyyden puoleksi vuodeksi hintaan 99 euroa.

Se sisältää myös työttömyyskassan jäsenyyden.

NYT VOIT

8 Tradenomi

Jäsenyyden voit antaa lahjaksi verkkosivujemme kautta, ja lahjan saajalle lähetetään tyylikäs onnittelukortti postitse. Lisätiedot ja jäsenyyden lahjoittaminen käy helposti verkkosivujemme kautta. à TRAL.FI

LLE neljäsosa, 23 prosenttia, suoma-

laisista on päätynyt nykyiseen työhönsä avointa työpaikkaa hakemalla.

Noin 70 prosenttia on löytänyt työtä muita polkuja pitkin, ilmenee Sitran Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimuksesta. Viidesosa on lähestynyt itse nykyistä työnantajaansa ja viidesosalle on tarjottu töitä. Julkisten työnvälityspalveluiden kautta työn on löytänyt alle kymmenesosa työssäkäyvistä.

Suomalaisten mukaan työpaikan saamiseen vaikuttivat ratkaisevasti aiempi työkokemus ja näytöt, taidot sekä omaan persoonaan ja motivaatioon liittyvät tekijät.

Yli puolet vastaajista pitää vahvuuksinaan luotettavuutta, hyvää asennetta ja ahkeruutta – ominaisuuksia, jotka painottuvat muissakin tutkimuksissa.

Listan hännillä ovat sellaiset ominaisuudet kuin luovuus, empaattisuus ja verkostoitumistaidot. Näitä taitoja kannattaa kehittää. Aktiivisesti verkostoja hyödyntävät vastaajat kertovat hyötyvänsä niistä selvästi. Yli 80 prosenttia heistä on sitä mieltä, että verkostoituminen on auttanut menestymään työelämässä.

Työn tulevaisuus mietityttää suomalaisia, ja siihen liittyvät näkemykset ilmentävät sekä huolta että tulevaisuususkoa.

Hieman ristiriitaista on, että 70 prosenttia vastaajista uskoo työttömyyden lisääntyvän Suomessa edelleen, mutta suunnilleen yhtä moni ajattelee, että oma työtehtävä säilyy työn murroksesta huolimatta. Puolet vastaajista epäilee, ettei katoavien ammattien tilalle synny riittävästi uutta työtä, kun taas korvaavien työpaikkojen syntyyn uskoo noin kolmasosa. Alanvaihtoa pitää omalla kohdalla todennäköisenä yli 40 prosenttia vastaajista.

Kyselytutkimus vastasi 5 000 suomalaista joulukuussa 2015. à SITRA.FI

Kuinka paljon ylitöitä?

Tradenomit työskentelevät keskimäärin 38,9 tuntia viikossa. Ylitöiden määrässä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta, mutta yli 40 tuntia viikossa työskentelevien osuus on pudonnut kuitenkin kolmella prosenttiyksiköllä verrattuna aiempaan vuoteen.

KO O N N U T Selja Tiilikainen

38,9 h -3 %

40+

VIIKKKOTYÖTUNNIT

Tradenomit työskentelevät keskimäärin 38,9 tuntia viikossa

15 %

Noin 15 % tradenomeista työskentelee yli 40 tuntia viikossa.

Yli 40 tuntia viikossa työskentelevien osuus on pudonnut kolmella prosenttiyksiköllä verrattuna aiempaan vuoteen.

42, 4 h 4,2 % 42,4 h on pisin viikkotyöaika, ja he ovat johtavassa asemassa.

Johdossa toimii 4,2 % tradenomeista.

40 h 39,1 h

Asiantuntijatehtävissä työskennellään keskimäärin 39,1 tuntia viikossa.

Keskijohdon keskimääräinen työaika on 40 h.

19,6 % 38,2 % 47 % 19,6 % tradenomeista on asemaltaan keskijohtoa.

Toimihenkilöt työskentelevät keskimäärin 38,2 tuntia viikossa. Tämä on lyhin viikkotyöaika, jota tradenomit tekevät.

Tradenomeista asiantuntijoita on 47 prosenttia.

Tradenomi

9

10 Tradenomi

Työelämä

muuttuu

– oletko mukana?

Työelämä ja -markkinat muuttuvat nopeasti. Käytännössä muutos on nopeampaa kuin mitä tilastot osoittavat, sillä ne laahaavat aina jonkin verran jäljessä. Parhaiten muutokset aistii pitämällä nenän kohti tuulta.

TEKSTI Marjatta Pietilä KUVITUS Pia Holm

N

imikkeet tilastoissa muuttuvat hitaammin kuin työtehtävien sisältö. Asiantuntijatehtävät sijoittuvat tilastoissa monien eri nimikkeiden alle, kertoo tutkimuskoordinaattori Merja Kauhanen Palkansaajien tutkimuslaitoksesta.

– Toimialoittain katsottuna työllisten määrä on viime vuosina selkeästi vähentynyt teollisuudessa. Luvuissa näkyvät niin Nokian/Microsoftin matkapuhelinliiketoiminnan alasajo kuin paperiteollisuuden tuotteiden kysynnän lasku. Myös ulkoistaminen on ollut voimakasta sekä ulkomaille että kotimaassa. Tässä rytäkässä on menetetty työpaikkoja myös asiantuntijatehtävistä. Kasvua sen sijaan on tapahtunut nimikkeen ”ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta” alla. Siihen kuuluvat muun muassa arkkitehti- ja insinööripalvelut, lakiasiat ja laskentapalvelut sekä mainostoimisto- ja markkinatutkimus- ja muut asiantuntijapalvelut.

Tradenomi

11

Elinikäisen oppimisen ja sopeutumisen merkitys kasvavat, koska alaa voi joutua vaihtamaan useaakin kertaan työuran aikana.

12 Tradenomi

Myös kuljetuksessa ja varastoinnissa sekä julkishallinnossa palkansaajien määrä on laskenut. Kasvualoja ovat puolestaan olleet terveys- ja sosiaalipalvelut, informaatioviestintä ja koulutus.

– Työvoiman kysynnän rakenteessa on tapahtunut selvää polarisoitumista. Rutiininomaisissa, helposti digitalisoitavissa keskipalkkaisissa ammateissa työntekijöiden kysyntä on vähentynyt. Korkeapalkkaisissa, vaativaa osaamista edellyttävissä asiantuntijatehtävissä, esimerkiksi matematiikan, luonnontieteen ja tekniikan, liikealan ja palvelujen asiantuntijatehtävissä, se on lisääntynyt. Toisaalta työllisyys on kasvanut myös matalapalkkaisissa, vähemmän koulutusta vaativissa tehtävissä, Kauhanen sanoo.

Uusia ammatteja vanhojen tilalle Minkään toimialan täydellistä katoamista tai jonkin uuden toimialan syntymistä ei Kauhasen mukaan tilastoissa vielä näy. Sen sijaan vanhoja ammatteja katoaa ja uusia syntyy. Suurimpana syynä tähän on tekninen kehitys – muun muassa ICT-teknologian kehitys ja digitalisaatio. Lisäksi työmarkkinoiden muutokseen vaikuttavat globalisaatio, talouden ja yhteiskunnan kehittyminen ja väestön ikääntyminen.

– Digitalisaatio ja robotisaatio muokkaavat työmarkkinoita. Tulevaisuusanalyysien perusteella robotit korvaavat matalapalkkaisia, vähäistä koulutusta vaativia tehtäviä. Niiden tilalle tulee robottien työtä täydentäviä tehtäviä, Kauhanen selvittää.

Inhimillistä älykkyyttä ja sosiaalisia taitoja tarvitaan edelleen Globalisaatio uudistaa suomalaisen asiantuntijan työtä merkittävästi. Maailmalle avautuminen ja kansainväliset vaikutusmahdollisuudet näkyvät kaikilla sektoreilla, niin pankki- ja finanssialalla kuin teollisuudessa ja julkisissa palveluissakin.

D

IGITALISAATIO on vähentänyt

työn tekemisessä ajan ja paikan merkitystä, nopeuttanut työtä ja kytkenyt meidät osaksi globaaleja verkostoja. Asiantuntijan osaamisvaatimusten skaala on paljon entistä laajempi, ja keskeistä työssä onnistumiselle on kyky soveltaa tietoa. Lisäksi on osattava työskennellä verkostoissa ja sosiaalisessa mediassa sekä erilaisten ja eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa, Akavan asiantuntija Tarja Arkio sanoo.

– Asiantuntijatyössäkin jatkuu luova tuho ja on vaikea ennustaa, mitkä ammatit ovat jäljellä kymmenen vuoden kuluttua. Vaikka koulutus antaa turvaa työttömyyttä vastaan, asiantuntijoiden työsuhteiden kesto ja luonne muuttuvat.

Samalla epävarmuus kasvaa. Toisaalta on myös helpompaa vaihtaa työtä ja etsiä tehtäviä, jotka vastaavat omaa arvomaailmaa ja mahdollisuuksia toteuttaa itseään.

Arkio arvelee, että robotisaation vaikutukset työhön tulevat olemaan merkittävät tulevaisuudessa erityisesti sosiaali- ja terveysalalla, opetusalalla, sekä ICT- ja finanssialoilla. Siitä huolimatta hän uskoo, että inhimillisellä älykkyydellä ja sosiaalisella vuorovaikutuksella tulee edelleen olemaan suuri merkitys asiantuntijatyössä.

Merkkejä uusista ammatteista on jo näkyvissä, kuten Aalto-yliopiston opiskelijoiden kehittelemä vanhuusiän hyvinvointimanagerin tehtävä.

Jaksamisesta huolehdittava työn muutoksessa Työn muuttuessa sekä Tarja Arkio että työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Seppo Tuomivaara näkevät asiantuntijatyössä jaksamisen olevan vaarassa. Raskas työ vaatii kunnollista palautumista ja mahdollisuutta tuulettaa aivoja.

– Ennen asiantuntija oli pysyvässä työssä työskentelevä tiedon käsittelijä, jalostaja ja välittäjä. Tänä päivänä työstä on kadonnut organisaatiosidonnaisuus. Asiantuntija sukkuloi monissa erilaisissa verkostoissa useiden eri alojen

ja eri organisaatioita edustavien asiantuntijoiden kanssa. Hän on monitoimiyrittäjä, joka tiedostaa, tuotteistaa ja yhä uudestaan myy oman osaamisensa, hankkii rahoitusta ja taitaa prosessinhallinnan. Paikka auringossa on lunastettava yhä uudestaan ja uudestaan, Tuomivaara kuvaa.

– Kun työajalla ja työn tekemisen paikalla ei ole enää merkitystä, asiantuntija vieraantuu oman organisaation toimintatavoista ja -kulttuurista. Suhde omaan työyhteisöön rapautuu. Kun esimies ei ole enää perään katsomassa, pitäisi asiantuntijan itse osata tunnistaa omaa jaksamistaan koskevat ennusmerkit. Jatkuva hektinen heittäytyminen, laajassa vuorovaikutuksessa työskentely, tehtävien vaihtuminen useaan kertaan päivässä eri projektien välillä, ja koko ajan huippusuoritusta vaativa työ saattavat johtaa siihen, ettei työ tunnukaan enää mielekkäältä.

Jos asiantuntijan esimies havaitsee, että alaiselta alkaa kadota työn mielekkyyden kokemus, Tuomivaara opastaa tarttumaan tutkivaan työtapaan, jossa kokeillaan erilaisia työtapoja ja -käytänteitä, vaihdetaan niistä kokemuksia työyhteisön kanssa ja sovitaan yhteisistä malleista.

– Tämä tarkoittaa esimiehiltä valmentavaa ja palvelevaa työotetta, jolla tuetaan henkilön kehittymistä ja kasvua kokonaisvaltaisesti ja kuljetaan yhdessä hänen kanssaan, niin että pystytään koko ajan aistimaan missä mennään.

Toisaalta myös asiantuntijan pitää itse tunnistaa jaksamisensa taso sekä hetkellisesti että pidemmällä aikavälillä. Ihminen on kokonaisvaltainen olento, joka on tasapainossa vasta, kun työ on tyydyttävää, taustat kunnossa ja lepoa ja vapaaaikaa riittävästi, Tuomivaara toteaa.

On osattava työskennellä verkostoissa ja sosiaalisessa mediassa sekä erilaisten kulttuurien kanssa.

Tradenomi

13

– Myös uusia suunnittelijan, insinöörin ja 3D-CAD-asiantuntijan tehtäviä näyttäisi syntyvän 3D-tulostamisen ympärille. Perustutkimuksen ja lääketeollisuuden sillaksi tullaan tarvitsemaan bioinformaatikkoja ja suurien tietomassojen hyödyntämiseksi big data -analyytikkoja, muutamia esimerkkejä mainitakseni.

Osaamisen uusiuduttava Kauhanen näkee, että teknisen kehityksen myötä ammattitaitovaatimukset ja osaamistarpeet muuttuvat todella nopeasti. Työelämässä olevilta se edellyttää jatkuvaa osaamisen ylläpitämistä ja uuden oppimista.

Jotta työvoiman osaamistarpeet ja kysyntä vastaisivat toisiaan, myös koulutuksen on uusiuduttava. Suomessa Valtion taloudellinen tutkimuskeskus tekee ennusteita tulevaisuuden työvoima- ja osaamistarpeista ministeriöiden käyttöön.

– Elinikäisen oppimisen ja sopeutumisen merkitys kasvavat, koska alaa voi joutua vaihtamaan useaakin kertaan työuran aikana.

Työnantajien tarjoama koulutus on tärkeää, mutta työntekijöiden pitäisi myös itse huolehtia osaamisensa päivittämisestä. Myös työttömille tulisi mahdollistaa osaamisen ajantasaistaminen tai tarvittaessa uuteen ammattiin kouluttautuminen ja sitä kautta työllistettävyyden parantaminen, Kauhanen toteaa.

Osaamisestaan pitää huolehtia YT-neuvotteluja käydään joka puolella, mutta tradenomeille sopivien työpaikkojen määrässä ei ole nähtävissä dramaattisia muutoksia. Katoavien työpaikkojen tilalle tulee uusia.

T

ÄRKEINTÄ on osaamisen

ajan tasalla pitäminen koko työuran ajan. Se mitä olisi hyvä opiskella, riippuu työpaikasta – opiskella kannattaa asioita, jotka kiinnostavat ja helpottavat oman työn tekemistä. Koko ajan tärkeämmiksi tulevat viestintätaidot: kuinka kohdata ihmisiä ja kuinka saada oma näkemys myydyksi. Lisäksi kannattaa opetella tietysti tehokkaasti käyttämään uusimpia ohjelmia, sanoo TRAL:n koulutus- ja työllisyysasioista vastaava asiamies Mikko Vieltojärvi.

Tradenomien jatkokolutukseen on tarjolla useita eri polkuja muutaman tunnin seminaareista kokonaisiin tutkintoihin. Vieltojärvi suosittelee lämpimästi erityisesti ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittamista.

14 Tradenomi

– Ylempi tradenomitutkinto on suunniteltu suoritettavaksi työn ohessa, ja se tarjoaa mainion kanavan kehittää sekä opiskelijan itsensä että hänen organisaationsa osaamista. YAMKopiskelussa vertaisoppimisella on huomattava rooli, sillä opiskelijat toimivat erilaisissa työelämän asiantuntija- ja esimiestehtävissä. Opintojen aikaisissa keskusteluissa omaa osaamista ja kokemuksia on helppo jakaa muiden samassa tilanteessa olevien opiskelijoiden kanssa.

– Kaikkea ammattikorkeakoulutusta on tärkeää kehittää tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa. Tämä mahdollistaa ajantasaisten työelämätarpeiden huomioimisen koulutuksessa ja parantaa opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden työllistymismahdollisuuksia, Vieltojärvi muistuttaa.

Ammatillista kesälukemista: Belinda Gerdt ja Kari Korkiakoski: Ylivoimainen asiakaskokemus. Työkalupakki.

Talentum 2016 Pia Lindroos ja Päivi Lipponen: Naisen 9 työelämää.

Kirjapaja 2016

Laulu menneille unelmille Palatkaa Perhoset Otava 2016

KESÄ LÄHESTYY. Ota rennosti ja sukella vaikka

Juha Itkosen uutuuskirjan maisemiin.

Kymmenisen vuotta sitten Itkosen palkittu Anna minun rakastaa enemmän -kirja antoi äänen nuoruuden hylkäämisen ja ulkoisten odotusten toteuttamisen vaikeudelle. Nyt Summer Maple on äiti ja Antti nelikymppinen espoolaisisä, mutta he toistavat samaa hahmotonta etäisyyttä ja kaipuuta jonnekin muualle.

“Niin me jatkoimme elämäämme. Ehdottomasti ällistyttävintä elämässä on sen jääräpäinen, kaikki ohimenevät inhimilliset tunteet yhtä

täydellisen välinpitämättömästi alleen jyräävä taipumus jatkua.”

Vuonna 1975 syntynyt Itkonen kertoo vahvasti sukupolvestaan ja rakkaudesta 80-luvun musiikkiin. Hän rakentaa Kalifornian palmujen varjot mökkilaiturille ja tuo Morrisseyn, Neil Youngin, Bob Dylanin ja Martin Goren olohuoneeseen.

“Miksi perheitä oli? Miksi niitä perustettiin?

Miten kukaan saattoi kestää sitä, kulkea sivuilleen katsomatta valitsemallaan tiellä?”

TEKSTI Selja Tiilikainen KUVA Jani Söderlund

à Juha Itkonen:

Tradenomi

15

Uuden oppimiseen hurahtanut Matti Saalpon kiinnostus vakuutusalaan johdatti hänet tradenomin koulutukseen, eikä itsensä kehittämiselle ole sen jälkeen loppua näkynyt.

TEKSTI Hanna Ojanpää KUVA Tommi Tuomi

M

aaliskuussa Fenniassa kotitaloussegmentin liiketoiminnan kehityspäälliköksi nimitetty Matti Saalpo toteaa, että hän oli kiinnostunut vakuutusalasta jo kauan ennen kuin tuli alalle. Miksi, sitä hän ei osaa eritellä.

– Erityisesti minua on aina kiinnostanut vakuutusehdot, myös laista ja pykälistä mieltynyt Saalpo toteaa.

Hän myös paljastaa, että lukion jälkeen häntä ei opiskelu voinut vähempää kiinnostaa.

– Merkonomiksikin lähdin lukemaan vain siksi, että työllistymismahdollisuudet olisivat paremmat. Pikkuhiljaa into uuden oppimiseen kasvoi, Saalpo naurahtaa.

Aktiivisuus palkitaan Merkonomiksi valmistuttuaan Saalpo teki muutaman vuoden myyntihommia, kunnes vuonna 2002 hän näki Turun Sanomissa ilmoituksen: Turun ammattikorkeakoulussa käynnistyy ensimmäisenä Suomessa rahoitus- ja vakuutusalan koulutusohjelma. Saalpon vanha kiinnostus heräsi uudelleen henkiin.

– Hain ja pääsin, hän iloitsee vielä jälkikäteenkin.

Jo opiskeluaikana Saalpo pääsi ”alan hommiin” ja teki tuntitöitä palveluneuvojana Ifin puhelinasiakaspalvelukeskuksessa.

Opinnot olivat jo loppusuoralla, kun Saalpo kuuli opiskelukaveriltaan, että tämä on muuttamassa pois Helsingistä 16 Tradenomi

ja lopettamassa ajoneuvovakuutusten korvauskäsittelijänä Fennialla.

– Soitin ystäväni esimiehelle ja kysyin, tarvitsevatko he uutta työntekijää. Pääsin haastatteluun ja seuraavana päivänä minulle tarjottiin työpaikkaa, Saalpo muistelee.

Hän kertoo, että kahden vuoden määräaikainen työsuhde vakinaistettiin seitsemän kuukauden jälkeen. Parin vuoden päästä hänellä oli jo kymmenen alaista.

Tradenomin koulutusta Saalpo pitää hyvänä pohjana, mutta muistuttaa, että pysyäkseen ajan hermoilla omaa ammattiosaamista tulee pitää yllä myös valmistumisen jälkeen.

– Muuten muut ajavat ohi.

Saalpon kohdalla jatkokoulutuksen puutteesta ei voi puhua.

– Esimiestöiden lisääntyessä suoritin työn ohessa johtamisen erikoisammattitutkinnon, ja lisäksi olen käynyt useita esimieskoulutuksia. Kaksi vuotta sitten aloitin tradenomi ylempi amk-opinnot.

Saalpo on kiitollinen työnantajalleen itsensä kehittämisen mahdollisuuksista. Esimerkiksi meneillään olevaan koulutukseen hän sai Fennialta aiheen lopputyötä varten.

Samalla hän painottaa, että vakuutusalalla, kuten muillakin aloilla, pätee omat lainalaisuutensa.

– Suurin muutos omassa työssäni on tapahtunut digitalisaation myötä. Arkityössä se näkyy rutiinien vähenemisellä ja asiantuntijuuden lisääntymisenä. Uskon, että tradenomien kysyntä tulee jatkossa kasvamaan, kun suorittavan työn osuus vähenee.

Digitalisaatio näkyy arkityössä rutiinien vähenemisellä ja asiantuntijuuden lisääntymisenä.

Sanoista tekoihin Työnsä ja opintojen ohella Saalpo on ollut Finanssialan tradenomit ry:n hallituksen jäsen vuodesta 2014. Luottamustoimen tärkeimpänä antina hän pitää mahdollisuutta vaikuttaa ja edistää asioita aitiopaikalta sekä verkoston kasvattamisen.

– Luottamustoimi ei ole vaatinut minulta mitään erityisosaamista. Sen sijaan olen itse oppinut paljon. Osallistumista pelätään suotta, ja elämässä täytyy välillä hypätä myös tuntemattomaan.

Omiksi vahvuuksikseen Saalpo mainitsee vuorovaikutustaidot, kyvyn toimia osana tiimiä sekä aktiivisen otteen tekemiseen.

– Olenpa saanut kiitosta siitäkin, että uskallan olla eri mieltä. Itse olen pyrkinyt pitämään huolta siitä, että lupaan vain sen, minkä pystyn tekemään. Ja silloin, kun hommat sujuvat, ne tehdään nopeasti ja aikataulussa, hän tiivistää.

Vapaa-ajallaan Saalpo matkustaa, paitsi kotikaupunkiinsa Turkuun, myös kauemmaksi. Seuraavana haaveissa on varata matka New Yorkiin.

– Nelikymppislahja itselleni, hän toteaa.

– Fennia on tarjonnut minulle jatkuvasti uusia haasteita. Muutto Turusta Helsinkiin on ollut yksi elämäni suurimmista muutoksista, eikä vähiten siksi, että löysin tulevan vaimoni Fenniasta pian sen jälkeen, kun tulin tänne töihin, Matti Saalpo sanoo.

Virstanpylväät 2002 Tradenomikoulutukseen pääseminen 2006 Työpaikka Fenniasta ja muutto Helsinkiin 2011 Nimitys kehityspäälliköksi

Tradenomi

17

TYÖ JA PERHE ne yhteen sopii

Perhemyönteisyys on työpaikoilla yksi tapa toteuttaa työhyvinvointia. Esimiehenä Kelassa työskentelevä Jaana Carlenius haluaa osoittaa, että hoitovapaallakin työntekijät kuuluvat työyhteisöön.

TEKSTI Hanna Ojanpää KUVA Vesa Tyni

K

elassa kehittämispäällikkönä toimiva tradenomi (YAMK) Jaana Carlenius muistelee aikaa, jolloin hän jäi molempien lastensa kohdalla hoitovapaalle.

– Huh, aikaa on ensimmäisestä kerrasta jo yli kaksikymmentä vuotta, hän huokaa.

– Halusin hoitaa lapsia kotona mahdollisimman pitkään. Esikoisen kanssa olin kotona lähes kolme vuotta, ja kuopuksen kanssa kaksi ja puoli. Jälkikäteen ajatellen välillä oli taloudellisesti tiukkaa, mutta aina sitä jotenkin pärjättiin.

Carlenius on ollut lähes koko työuransa ajan julkishallinnossa töissä, viimeiset viisi vuotta Kelassa.

Vuoden vaihteessa voimaan tulleen organisaatiomuutoksen jälkeen hän vastaa muun muassa Kelan hankesalkusta. Suoria alaisia hänellä on kymmenen.

– Tällä hetkellä tiimistäni ei kukaan ole perhevapaalla, mutta kymmenen esimiesvuoden varrella heitä on ollut useita.

18 Tradenomi

Tradenomi

19

Perhemyönteisillä valinnoilla on suuri merkitys työntekijöiden jaksamiseen.

Carleniuksella on ollut tapana pitää perhevapaalla olijoihin yhteyttä. Sen sijaan hän ei odota yhteydenpitoa toiseen suuntaan.

– Henkilökohtaisesti haluan viestittää, että heitä ei unohdeta. Pidän tärkeänä, että perhevapaalla olijat pidetään ajan tasalla organisaatiossa tapahtuvista muutoksista, mutta myös pyydetään mukaan yhteisiin tapahtumiin, vaikkapa pikkujouluihin.

Carlenius toteaa, että perheenlisäys on aina iloinen asia, mutta vaatii työnantajalta järjestelyjä.

– Omalla kohdallani valtaosalle perhevapaille jääneistä on palkattu sijainen tilalle.

Ihannetapauksessa molemmat ovat hetken aikaa yhtä aikaa, jolloin perehdytys toimii parhaiten.

Kela kärjessä Kelassa työaikajoustoissa tapahtui merkittävä laajentuminen kolmisen vuotta sitten. Taustalla oli tarve pysyä kehityksessä muiden matkassa. Muutosvauhti on johtanut siihen, että Kela on nyt edelläkävijöiden joukossa. Carlenius painottaa, että tärkeää on olla erilaisia vaihtoehtoja ja että niitä on tarjolla kaikille.

– Joustava työaika, etätyö, lyhennetty työviikko, työaikapankki, säästövapaat, Carlenius luettelee Kelassa käytössä olevia työajan jouston muotoja.

– Etätyön osalta meillä on mahdollisuus osaetäpäivään tai töitä voi tehdä jossain toisessa toimipisteessämme. Jälkimmäinen sopii hyvin tilanteisiin, missä

ETÄTYÖPÄIVIÄ Kelassa tehtiin viime vuonna

yhteensä 34 292 päivää. Samana vuonna palkallista isyysvapaata pidettiin noin kahden henkilötyövuoden verran ja palkatonta isyysvapaata 2,2 henkilövuotta.

20 Tradenomi

ikääntynyt vanhempi tarvitsee apua omalla paikkakunnallaan.

Kela työllistää valtakunnallisesti kuutisen tuhatta ihmistä, joista noin kaksi kolmasosaa on ratkaisu- ja asiakaspalvelutyössä.

– Meillä on käynnistymässä pilotti, jossa etsitään ratkaisuja etätyömahdollisuuksien hyödyntämiseen myös heidän osaltaan, Carlenius kertoo.

Kela liittyi tammikuussa Väestöliiton hankkeeseen, missä organisaatio omalta osaltaan toteuttaa perhemyönteisiä arvoja.

Ohjeistuksia perhemyönteisyydestä ja sen toteuttamisesta löytyy intrasta sekä koko henkilöstölle että esimiehille. Carlenius toteaa, että perhemyönteisyys on yksi osa työhyvinvointia.

– Perhemyönteisillä valinnoilla on suuri merkitys työntekijöiden jaksamisen kannalta. Meillä vallitsee yleisestikin hyvin vapaa ja keskusteleva ilmapiiri. Ainakin omassa ryhmässäni ymmärrystä ja kiinnostusta riittää aina kissoja ja koiria myöten, hän naurahtaa.

Hyviä käytäntöjä jakoon TYÖTERVEYSLAITOKSEN johtava asiantun-

tija Salla Toppinen-Tanner toimi projektipäällikkönä sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa ja Työterveyslaitoksen koordinoimassa Työ ja perhe-elämä -ohjelmassa. Lokakuusta 2013 joulukuuhun 2015 kestäneessä ohjelmassa tavoitteena oli lisätä työelämän tietoisuutta perhe-elämästä voimavarana ja edistää työn ja perheen yhteensovittamista kaikissa työuran vaiheissa.

– Halusimme tuottaa monipuolista ja kokemuspohjaista sisältöä ja hyviä tutki-

– Perheenlisäys on aina iloinen asia, sanoo kaksi kertaa itsekin perhevapaalla ollut Jaana Carlenius. Hän haluaa pitää työntekijät mukana yhteisössä perhevapaasta huolimatta.

Perhemyönteisen organisaation tunnusmerkkejä Joustavuus työajoissa sekä etätyömahdollisuus Toimivat sijaisjärjestelyt ja toimintakäytännöt työhön palaamiseen Kirjatut tavoitteet ja toimintaohjeet esimiestyön tueksi Sovitut pelisäännöt ja tasapuolisuus Työn ja muun elämän yhteensovittaminen eri elämäntilanteissa Yksityiselämän tunnistaminen osana työterveyshuoltoa ja työkykyä Perheen huomiointi työpaikoilla www.tyojaperhe.fi

mukseen pohjautuvia käytäntöjä organisaatioiden tueksi. Laajensimme keskustelua työn ja muun elämän yhteensovittamisesta vahvasti työelämän ja johtamisen kehittämisen puolelle, Toppinen-Tanner toteaa.

Osana ohjelmaa järjestettiin vertaisryhmätoimintaa, alueellisia tapahtumia, erilaisia tempauksia ja kehittämistoimintaa työpaikoilla sekä kaikille avoin verkkoriihi. Tietoa toimivista työpaikkojen keinoista kerättiin tutkimuksista ja suomalaisille työpaikoille osoitetusta kyselystä.

Ohjelman pohjalta on syntymässä opas työpaikoille esimiesten ja HR-ihmisten työkaluksi. Lisäksi ohjelman verkkosivuilla löytyy esimerkkejä perheystävällisistä työpaikoista sekä heidän käytännöistään.

– Oivalluksia syntyy työpaikoilla eniten juuri käytäntöjä jakamalla. Yleisesti työhyvinvointi lähtee aina ylimmästä johdosta.

Esimiesten tehtävänä on puolestaan huolehtia, että se konkretisoituu henkilöstön tasolle. Fiksu työnantaja seuraa myös

toteutumia ja henkilöstön toivomuksia, Toppinen-Tanner sanoo.

Yhteensovitus kaikkien etu Perhemyönteisestä työpaikasta ei ole yksiselitteistä määritelmää. Myöskään yhtä ja samanlaista perheyksikköä ei ole olemassa.

– Totuus on, että pitkän työuraan kuuluu erilaisia elämänvaiheita. Pikkulasten tai erityislasten vanhemmilla on erilaiset haasteet kuin teini-ikäisten vanhemmilla.

Myös työssäkäyvien omaishoitajien osuus on kasvussa, Toppinen-Tanner muistuttaa.

Toppinen-Tanner uskoo, että työn ja perheen onnistunut yhteensovitus on sekä työpaikan että työntekijän etu. Itsekin neljän koululaisen äitinä hän tietää, että elämä olisi joskus vaikeaa, jos omalla työpaikalla ei olisi työajan ja -paikan suhteen joustomahdollisuuksia. Hän kuitenkin painottaa, että organisaatioiden ydintehtävä on huolehtia töiden tekemisestä, joten tämäkin tulee muistaa.

– Raja, mihin työnantajan vastuu ulottuu, tulee vetää johonkin.

Asiantuntija jatkaa, että työpaikoilla kannattaa aina miettiä, onko omissa käytännöissä parantamisen varaa. Kun työpaikalla hyödynnetään joustoja ja henkilöstö kokee saavansa tukea ja arvostusta muulle elämälle, henkilöstö myös todennäköisesti sitoutuu ja on motivoitunut antamaan parhaan panoksensa työlle silloin, kun on töissä.

– Henkilökohtaisesti tunnustan olevani optimisti. Uskon siihen, kun työpaikoilla vallitsee avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri, jossa uskalletaan kertoa myös yksityiselämän asioista, niin kaikilla on parempi olla. Se, että voi esimerkiksi sanoa olevansa keskellä ihmissuhdekriisiä on varmasti vaikeaa, mutta silloin ei tarvitse hautautua yksin työhuoneen syövereihin, vaan on mahdollista saada toisilta myötätuntoa ja tukea työnteolle myös niinä päivinä, kun on vaikeaa.

– Oivalluksia syntyy työpaikoilla eniten juuri käytäntöjä jakamalla.

Yleisesti työhyvinvointi lähtee aina ylimmästä johdosta, Salla ToppinenTanner sanoo.

Tradenomi 21

Extra: neuvottelut

Kilpailukykysopimus maaliin?

Neuvottelupöytien ääressä ratkaistiin, miten muun muassa työajan lisääminen ja paikallinen sopiminen toteutetaan kullakin alalla.

TEKSTI Kirsi Ristaniemi KUVA iStockphoto

K

eskusjärjestöt pääsivät neuvottelutulokseen kilpailukykysopimuksesta helmikuun lopussa.

Huhtikuussa aloitettiin kilpailukykysopimuksen alakohtaiset soveltamisneuvottelut ja suurimmalle osalle toimialoja saavutettiin neuvottelutulokset kesäkuun alussa.

Ratkaisu toisi työrauhaa ja ennakoitavuutta työmarkkinoille syksyyn 2017 saakka.

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder on luottavaisin mielin ja uskoo, että soveltamisneuvottelut saadaan myös maaliin.

– Se on palkansaajien kannalta parempi ratkaisu, hän sanoo.

Kilpailukykysopimuksen tavoitteena on kääntää Suomen talous kasvuun ja parantaa työllisyyttä sekä vahvistaa kilpailukykyä suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin.

300 työehtosopimusta pöydällä Kilpailukykysopimuksen soveltamisneuvotteluiden tarkoituksena oli sovittaa kilpailukykysopimuksen sisältöä yli 300 työehtosopimukseen.

Kilpailukykysopimuksessa työ- ja virkaehtosopimusten voimassaoloa päätettiin jatkaa 12 kuukaudella. Palkat pysyvät sopimuskauden jatkon ajan ennallaan, eikä kollektiivisia palkankorotuksia ole tulossa.

– Yleisasetelma on hankala. Koskaan aiemmin ei ole sovitettu tällä tavoin työsuhteen ehtoihin heikennyksiä, kommentoi TRAL:n toiminnanjohtaja Mika Varjonen.

– Lisävaikeutta tuo eri alojen erilaiset ti22 Tradenomi

lanteet ja esimerkiksi toisistaan poikkeavat työaikakirjaukset, hän jatkaa.

Varjonen kertoo, että hankalasta tilanteesta huolimatta TRAL haki neuvotteluilta kilpailukykysopimuksessa sovittuja alakohtaisia ratkaisuja asetetussa aikataulussa.

– Ei tämä kuitenkaan ollut pelkästään palkansaajista kiinni, esimerkiksi kaupan alan työnantajaliitto ilmoitti jo, etteivät he suostu minkäänlaisiin sopimusratkaisuihin neuvottelujärjestömme Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n kanssa ja siten myös alalla työskentelevien tradenomien kanssa, Varjonen harmittelee.

YTN:n hallitus hyväksyi 3.6. kokouksessaan 23 sopimusalan neuvottelutulokset.

Miten työaikaa lisätään?

Kilpailukykysopimuksessa vuosittaista työaikaa ollaan lisäämässä keskimäärin 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta. Jokaisella alalla sovitaan, miten tämä toteutetaan.

Akava haluaa toteuttaa työajan lisäyksen viikoittaista tai päivittäistä työaikaa lisäämällä. Myös JUKO eli Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö haluaisi toteuttaa työajan lisäämisen pääsääntöisesti päivittäisen työajan kautta.

– Lomiin emme koske, niitä ei lyhennetä, painottaa JUKO ry:n puheenjohtaja Olli Luukkainen.

– Työajan pidentäminen oli vaikeimpia neuvotteluasioita julkisella puolella. Joillain aloilla on työajasta sovittu jo työsopimuksissa. Nyt täytyy ratkaista, miten työajan

Sopimuksen tavoitteena on kääntää Suomen talous kasvuun, parantaa työllisyyttä ja vahvistaa kilpailukykyä. lisääminen hoidetaan näissä tilanteissa, Luukkainen kertoo.

Myös lomarahoja leikataan Kilpailukykysopimuksessa päätettiin myös leikata julkisen sektorin lomarahoja 30 prosentilla kolmen vuoden määräajaksi vuosina 2017–2019. Myös työntekijöiden työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut nousevat.

Vaikka neuvoteltavat asiat olivat vaikeita, olisi pakkolakipaketti tai joku muu sen tyylinen ratkaisu Luukkaisen mielestä paljon pahempi vaihtoehto.

alalla ei paikallisen sopimisen kulttuuria vielä ole, ja se tulisi rakentaa sinne kokonaan alusta. Kunta-alalla paikallinen sopiminen on taas tuttua ja se säilyisi lähes ennallaan.

– Tärkeää olisi saada paikallinen sopiminen tasapainoiseksi kokonaisuudeksi luottamusmiesten asemaa parantamalla, Luukkainen toivoo.

Tuleeko sopimuksesta tarpeeksi kattava?

Kilpailukykysopimus toteutuu, jos se on riittävän kattava eli mahdollisimman moni virka- ja työehtosopimus on sen mukainen. Ilman laajaa kattavuutta sopimuksen mahdollinen teho jäisi liian pieneksi.

Soveltamisneuvotteluiden jälkeen keskusjärjestöt arvioivat sopimuksen kattavuutta ja hyväksyivät neuvotteluratkaisun ehdollisena.

Kesäkuun alussa kattavuus oli 85 prosenttia ja Akava hyväksyi neuvottelutuloksen ehdollisena 3.6.

Jos sopimuksen kattavuus tai hallituksen toimenpiteet eivät ole riittäviä, työ- ja virkaehtosopimusosapuolilla on oikeus irtaantua tekemistään ratkaisuista.

Lähes kaikki keskeiset työllisyys- ja kasvusopimuksen pohjalta solmitut työ- ja virkaehtosopimukset päättyvät syksyllä 2016.

Ajantasaisen tilanteen ja lisätietoa alakohtaisten sopimusten sisällöistä löydät lisätietoa TRAL:n, YTN:n ja JUKOn sivulta.

Tilannekatsaus lyhyesti – Kyllä me vakavalla mielellä halusimme löytää ratkaisun, hän kommentoi.

Myös julkisella sektorilla neuvoteltiin kaikilla sopimusaloilla. Sopimukset räätälöidään alojen mukaan. JUKOn hallitus vahvisti valtio- ja kuntasektorin neuvottelutulokset 31.5.

Paikallisen sopimisen pelisäännöt Paikallinen sopiminen on työaikakysymyksen lisäksi yksi neuvottelupöydän suurimmista kokonaisuuksista. Paikallisella sopimisella tarkoitetaan sitä, että työpaikat voivat sopia vapaammin työsuhteen ehdoista, kuten palkoista ja työajasta työpaikkakohtaisesti.

Paikallista sopimista ei lisätä erillisellä lainsäädännöllä. Sen sijaan palkansaaja- ja työnantajaliitot neuvottelevat, miten

paikallisen sopimisen edellytyksiä voidaan lisätä työehtosopimuksissa.

Ratkaistavia asioita ovat muun muassa luottamusmiesten asema ja heidän toimintaedellytysten parantaminen sekä työaikapankin käyttöönotto paikallisesti.

Akava on ollut jo pitkään valmis lisäämään paikallista sopimista. Akavan Fjäderin mukaan paikallinen sopiminen ei ole automaattisesti huonoa sopimista. Se voi olla myös mahdollisuus, jos se on aitoa sopimista eikä sanelua.

– Paikallinen sopiminen ei ole mörkö, vaan se antaa mahdollisuuden kehittää muun muassa työaikapankkeja ja palkitsemisjärjestelmiä. Ruotsissa paikallinen sopiminen toimii hyvin, hän sanoo.

Paikallisella sopimisella on omat haasteensa julkisella puolella. Esimerkiksi kirkon

Kilpailukykysopimuksesta neuvottelutulos 29.2.2016.

Alakohtaisissa neuvotteluissa tuloksia saavutettiin touko-kesäkuun vaihteessa.

Maan hallitus arvioi sopimuksen vaikutuksia työllisyyteen, kasvuun ja julkiseen talouteen 2.6.2016. Samalla hallitus julkisti sopimusta tukevat toimenpiteet, mikäli kilpailukykysopimus saavuttaa riittävän kattavuuden.

Keskusjärjestöt arvioivat sopimuksen kattavuutta 3.6.2016. Tuolloin kattavuus oli 85 prosenttia.

Akava hyväksyi ratkaisun ehdollisena 3.6.2016.

Lehden painoon mennessä akavalaisten alojen osalta rahoitusalan tilanne on toistaiseksi auki. Lisäksi ulkona ratkaisusta on ICT-ala, jossa neuvottelut eivät päässeet alkamaan työnantajan kieltäydyttyä neuvottelemasta edellisen tyka-sopimuksen vielä auki olevista kohdista.

Tradenomi

23

TRAL juhli pyöreitä vuosia Liiton 20-vuotisjuhlia vietettiin maaliskuussa Hard Rock Cafessa Helsingin ydinkeskustassa.

TEKSTI Maarit Seeling KUVAT Vesa Tyni

I

loista juhlayleisöä oli saapunut runsain mitoin juhlistamaan pyöreitä vuosia.

Juhlaa vietettiin valtiovallan tervehdyksen tuoneen opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen mielestä poikkeuksellisen vaativissa olosuhteissa, koska koko korkeakoulukenttä on myllerryksen kourissa, ja sille esitetään tiukkoja säästövaatimuksia.

Opetusministeri pitää tärkeänä, että ammattikorkeakoululaitoksen rakenteellista kehittämistä pohdittaessa keskustelua käydään myös tradenomikoulutuksen tulevaisuudesta. Hän viittasi valmisteilla olevaan Tampere3-hankkeeseen, jossa Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto yhdistyisivät ensin säätiöyliopistoksi, jonka omistukseen Tampereen ammattikorkeakoulu siirtyisi.

– On hyvä hakea ratkaisuja syvemmästä yhteistyöstä, jotka vapauttavat niukkoja resursseja opetukseen ja tutkimukseen sekä antavat aineksia vahvalle osaamiselle myös tulevaisuudessa.

24 Tradenomi

Grahn-Laasonen painotti ammattikorkeakoulujen olevan keskeinen osa suomalaista korkean osaamisen ketjua. Ammattikorkeakoulujen vahvuudeksi hän luki kiinteän kytköksen käytännön työelämään.

Historian havinaa Paneelikeskustelussa toiminnanjohtaja Mika Varjonen, valtuuston puheenjohtaja Tiina Rytky, liiton entinen puheenjohtaja Pasi Lehtiniemi, liiton entinen valtuuston puheenjohtaja Riikka-MariaYliSuomu, liiton entinen koulutuspoliittinen asiamies Kristiina Pääkkönen sekä HaagaHelian rehtori Teemu Kokko muistelivat tradenomikoulutuksen ja liiton alkuaikoja.

Ammattikorkeakoulukokeilu käynnistyi vuonna 1992.

– Teimme valtaisan työn miettiessämme, miten koulutuksessa saadaan yhdistettyä teoria ja käytäntö. Suuri haaste oli saada työnantaja ymmärtämään, mistä on kyse.

Alussa oli väärinymmärryksiä, ja jotkut halusivat dissata toimintaamme, Kokko muisteli.

TRAL perustettiin 1996, ja se palkkasi seuraavana vuonna ensimmäisen työntekijänsä. Alkuvuosina puhututti erityisesti, halutaanko tradenomikoulutuksesta alempaa vai ylempää koulutusta.

– Meitä ruvettiin houkuttelemaan eri liittoihin jäseniksi. Tradenomit halusivat oman liiton. Se oli profiilikysymys: haluammeko olla korkeasti koulutettuja vai tekijäporrasta.

Halusimme Akavaan, Lehtiniemi kertoi.

Tradenomi-nimikkeen rinnalle tarjottiin aikanaan vaihtoehdoksi laureaattia.

Yli-Suomu tunnusti äänestäneensä kyseistä vaihtoehtoa. Nyt samanlaista pohdintaa herättää liiketalouden ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon nimike.

Nykyään TRAL on vakiinnuttanut asemansa ja on Akavan viidenneksi suurin liitto.

– Vieläkin on välillä tietynlaista tutkinnon kyseenalaistamista ja jäsenkilpailua.

Liittona kukaan ei enää kyseenalaista meitä, Varjonen totesi.

Yli-Suomun mukaan tradenomien identiteetti oli alkuvuosina hauras. Vei hieman aikaa ennen kuin itsekin opittiin arvostamaan omaa tutkintoa.

– Heti alussa näimme, että laaja-alaiset tutkinnot pärjäävät. Tämä on todettu myös käytännössä, Yli-Suomu vahvisti.

Lehtiniemi korosti, että ammattitaidon kehittämisen tulisi olla jatkuvaa ja määrätietoista.

– On aivan sama, minkä tutkinnon on unohtanut 80-luvulle. Työelämässä merkitystä on sillä, mitä osaaminen on tässä hetkessä, Lehtiniemi summasi.

Päivän päätteeksi 1990-luvulla Suomeen muuttanut, alkujaan kanadanranskalainen juristi, kirjailija, puhuja, juontaja André Noël Chaker hauskuutti juhlayleisöä värikkäällä kerronnallaan. Hän muistutti Suomen tarvitsevan monimuotoisuutta – se on avain menestykseen.

Liiton puheenjohtaja Niko Aaltonen kohotti maljan juhlaseminaarin jälkeen TRAL:lle ja muistutti, että maailma muuttuu ja me siinä mukana.

Juhlatilaisuuden juonsi toimittaja Kirsi Alm-Siira. Hän paljasti itsekin olevansa tradenomi ja olleensa ensimmäisten joukossa aloittamassa alan opintoja vuonna 1995.

Grahn-Laasonen painotti ammattikorkeakoulujen olevan keskeinen osa suomalaista korkean osaamisen ketjua, ja vahvuudeksi hän luki kiinteän kytköksen käytännön työelämään.

Tradenomi 25

Vuosilomalaki muuttui Vuosilomalain säännöksien uudet muutokset tulivat voimaan 1.4.201.6. Ne koskevat vuosiloman siirtämistä sairastumisen vuoksi sekä perhevapaan aikana kertyvien lomapäivien määrää.

TEKSTI Viivi Osala KUVITUS iStockphoto

V

uosiloman siirtoon sairastuessaan on tullut omavastuu. Vuosilomalain muutetun säännöksen perusteella työntekijällä, jolla on oikeus yli 24 arkipäivän vuosilomaan ja joka sairastuu vuosilomansa aikana, on oikeus vuosiloman siirtämiseen kuuden omavastuupäivän jälkeen.

Ennen muutosta työntekijä on voinut vuosilomallaan sairastuessaan siirtää ne vuosilomapäivät, jolloin hän on ollut työkyvyttömänä, heti ensimmäisestä sairauspäivästä lähtien. Muutoksen tavoitteena on vähentää sairauspoissaoloja ja sairausriskin vaikutuksia työnantajille.

Jokaiselle työntekijälle turvataan kuitenkin neljän viikon vuosiloma, jos vuosilomaa on ansaintavuodelta (1.4.–31.3.) kertynyt vähintään 24 arkipäivää. Siten omavastuuaika koskee vain niitä työntekijöitä, jotka ovat ansainneet lomanmääräytymisvuoden aikana yli 24 arkipäivän eli neljän viikon vuosiloman.

Käytännössä täydet kuusi omavastuupäivää voivat

26 Tradenomi

Vuosilomalain muutos vähentää äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaasta kertyvää työssäolon veroista aikaa ja rajoittaa siten työntekijän oikeutta vuosilomaan.

tulla sovellettavaksi, jos työntekijällä on vähintään viiden viikon eli 30 arkipäivän mittainen vuosiloma. Kuuden päivän omavastuusäännöksen soveltamista arvioidaan kultakin lomanmääräytymisvuodelta ansaitun lomaoikeuden perusteella. Omavastuupäivät voivat kertyä myös yksittäisistä työkyvyttömyyspäivistä.

Jos työntekijä haluaa työkyvyttömyyden vuoksi siirtää vuosilomaansa, hänen on viivytyksettä pyydettävä työnantajalta vuosiloman siirtoa sekä työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.

Joitakin poikkeuksia Joissakin työehtosopimuksissa on sovittu vuosiloman siirto-oikeudesta ilman omavastuupäiviä. Näin on muun muassa valtio- ja kuntasektorin työ- ja virkaehtosopimuksissa. Näillä aloilla omavastuupäiviin liittyvät muutokset eivät vaikuta ennen kuin työ- ja virkaehtosopimuksiin on sovittu vuosilomalakia vastaavat muutokset.

Työntekijän kannattaakin tarkistaa, mitä työehtosopimusta hänen työhönsä mahdollisesti sovelletaan ja onko työehtosopimuksessa määräyksiä vuosiloman siirtämisestä ja omavastuuajasta. Tästä voi kysyä myös työpaikan luottamusmieheltä.

Perhevapaan ajalta kertyvä loma vähenee Vuosilomalain toinen muutos vähentää äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaasta kertyvää työssäolon veroista aikaa ja rajoittaa siten työntekijän oikeutta vuosilomaan.

Aiemman vuosilomalain säännöksen mukaan työntekijälle kertyi vuosilomaa koko perhevapaan ajalta lukuun ottamatta hoitovapaata. Lakimuutoksen myötä vuosilomaa kertyy jatkossa korkeintaan 156 äitiys- ja vanhempainvapaapäivältä ja 156 isyys- ja vanhempainvapaapäivältä eli kuudelta kuukaudelta.

Lakimuutoksen tavoitteena on rajoittaa perhevapaalla olevan työntekijän vuosilomasta työnantajalle aiheutuvia kustannuksia sekä säästää valtion työnantajalle maksamista kustannusten korvauksista ja sitä kautta julkisen talouden menoista. Lakimuutosta on myös kritisoitu, koska perhevapailta karttuvan vuosilomaoikeuden leikkaamisen on katsottu syrjivän naisia, jotka käyttävät vanhempainvapaista edelleen yli 90 prosenttia. Muutos perhevapaalta kertyviin työssäolon veroisten päivien määrään lyhentää keskimääräistä äitien perhevapaaajalta karttuvan vuosiloman pituutta hieman vajaa 40 prosenttia.

Uusia säännöksiä sovelletaan niihin äitiys- ja vanhempainvapaapäiviin tai isyysja vanhempainvapaapäiviin, jotka pidetään lain voimaantulon eli 1.4.2016 jälkeen.

Lisäksi edellytyksenä on, että lapsen hoitamiseksi pidetty ensimmäinen perhevapaajakso pidetään 1.4.2016 tai sen jälkeen. Lakimuutokset eivät kuitenkaan vaikuta niiden äitien tai isien vuosilomaan, jotka kuuluvat sellaisen työ- tai virkaehtosopimuksen piiriin, jossa on sovittu vanhoja vuosilomalain säännöksiä vastaavasti vuosiloman kertymisestä äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta. Työntekijän kannattaa siis tämänkin muutoksen osalta tarkistaa sovellettavan työehtosopimuksen määräykset.

Viivi Osala Työsuhdelakimies à Lisätiedot

Työsuhdeneuvonta jäsenille ma–to klo 9–16 ja perjantaisin 10–16 p. 020 155 8815 tai lakiasiat@tral.fi tral.fi/tyosuhdeneuvonta. Jäsenenä saat myös maksutta neuvontaa yksityiselämän oikeudellisissa asioissa.

Tradenomi 27

Opiskelijat kaipaavat työelämäyhteyksiä Tradenomiopiskelijaliitto TROL julkaisi syksyllä 2015 koulutuspoliittisen ohjelmansa. Liitto on huolissaan koulutuksen laadun vaihtelusta: opiskelijavalinnat, opinnäytetöiden laatu ja työelämärelevanssi poikkeavat eri ammattikorkeakoulujen välillä suuresti.

TEKSTI Arja Krank KUVA Juho Kuva

T

ROL:n puheenjohtaja, opiskelija Satu Väike ja Haaga-Helian opetuksesta vastaava vararehtori Minna Hiillos keskustelevat siitä, millaista opiskelun pitäisi olla.

Satu Väike: Olemme TROL:ssa huolissamme siitä, että pääsykokeissa on eroavaisuuksia koulujen välillä. Pääsykokeet eivät myöskään huomioi tarpeeksi motivaatiota.

Motivaatiota mittaavalla pääsykokeella koulutukseen saataisiin ne, jotka oikeasti haluavat tutkinnon. Näin opintojen keskeyttäminenkin luultavasti vähenisi.

Minna Hiillos: Haaga-Helian joissakin koulutusohjelmissa on haastattelu osana pääsykokeita, ja se on toiminut kohtuullisen hyvin motivaation mittarina. Meillä melko pieni osa opiskelijoista keskeyttää. Kannustamme opiskelemaan tutkinnon loppuun, vaikka alkuperäisenä tavoitteena olisikin ollut esimerkiksi maisteriohjelma yliopistossa. Nythän opetus- ja kulttuuriministeriö toivoo, että siltaopintoja ei enää yliopistoon tai tiedekorkeakouluun siirryttäessä vaadittaisi. Se tarkoittaa sitä, kun suorittaa alemman korkeakoulututkinnon loppuun, opintoja ei tarvitse yliopistossa täydentää jatkaakseen maisteriopintoihin.

28 Tradenomi

SV: Olemme myös huomioineet TROL:ssa, että opinnäytetöiden laadulliset kriteerit vaihtelevat suuresti. Joissain kouluissa tehdään heti opintojen alussa opinnäytetöitä ”leikkiyrityksille”, ja nämä menevät lopputyönä läpi. Kun opinnäytetyö tehdään toimeksiantona jollekin organisaatiolle, opiskelijalla on mahdollisuus saada arvokasta palautetta ja kontakteja työelämästä.

MH: Kaikkien korkeakoulujen on hyvä tarkkailla laadullisia kriteerejään. Kuulun koulutusjohtajien verkostoon, jossa voisimme hyvin ottaa esiin sen, minkälaisia yhteisiä kriteereitä meillä voisi olla opinnäytetöille. Yleisesti ottaen mielestäni kaiken, mitä opintojaksoilla tehdään, pitäisi linkittyä työelämään. Tiedekorkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen duaalimallissa ammattikorkeakoulun vahvuus on, että olemme työelämälähtöisiä. On oikein vaatia, että se näkyy myös opinnäytetöissä.

SV: Pienemmillä pakkakunnilla on vaikeampi saada yrityskontakteja opinnäytettä tai harjoittelua varten – yrityksiä on yksinkertaisesti vähän. Koulujen pitäisi panostaa enemmän siihen, että alueen yrittäjät tietäisivät koulusta löytyvän osaajia ja yhteistyötä.

Opiskelija, hyödynnä jäsenetusi!

Hopea-jäsenille: työsuhdelakimiesten neuvontapalvelut palkkaneuvonta Kauppalehti määräajaksi

Kulta-jäsenelle: työsuhdelakimiesten palvelut oikeusturva- ja vastuuvakuutus työelämän eri tilanteisiin kattava matkustaja- ja tapaturmavakuutus henkilökohtainen uraohjaus TRAL Master Card kaikki Hopea-tason palvelut

Musta-jäsenelle: työttömyyskassa: kerrytä ansioturvaa ja tee sijoitus valmistumisen jälkeiseen aikaan All-inclusive: myös Hopea- ja Kulta-tasojen edut

Tiedekorkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen duaalimallissa ammattikorkeakoulun vahvuus on, että olemme työelämälähtöisiä.

Tradenomi 29

TROL:n puheenjohtaja Satu Väike (oik.) haluaisi opintoihin enemmän joustoa työelämän tarpeiden suhteen.

Haaga-Helian vararehtori Minna Hiillos tarjoaa lääkkeeksi digitaalisuuden hyödyntämistä opinnoissa.

TROL peräänkuuluttaa laatua TRADENOMIOPISKELIJALIITON TROL:n toimin-

Opetushenkilökuntaa pitäisi kannustaa enemmän käymään työelämäjaksoilla säännöllisin väliajoin.

MH: Opiskelijat ovat mielestäni taitavia hankkimaan kontakteja. Tarvitaan toki ohjaajan tukea ja koulun yhteistyötä yritysten kanssa. Haaga-Heliassa olemme huomanneet tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojektit hienoksi väyläksi saada yrityskontakteja. Niissä ideat leviävät, ja oppilaat sekä opettajat saavat organisaatiokontaktien lisäksi kontakteja eri korkeakouluista.

SV: Opettajienkin ammattitaidossa on valtavia eroja. Joillakin opettajilla saattaa olla edellinen työelämäkokemus kymmenen vuoden takaa. Esimerkiksi tietotekniikassa ja kirjanpidossa se on pitkä aika, koska lait ja tietojärjestelmät muuttuvat.

Oppilaat kertovat, että heitä on opetettu kivikautisilla ohjelmilla, jotka eivät vastaa nykytyöelämää.

MH: Tuollaista ei saisi tapahtua. Työelämärelevanssi on aivan keskeistä ammattikorkeakouluopettajille. Toivon, että opettajilla olisi motivaatiota pysyä ajassa mukana.

Heitä pitäisi enemmän kannustaa käymään 30 Tradenomi

työelämäjaksoilla säännöllisin väliajoin.

Aiemmin oli tapana, että opettaja tuli yhteen oppilaitokseen tekemään pitkää uraa. Nykyisin opettajat tulevat, ainakin meille, hyvin paljon suoraan liike-elämästä.

Heillä on siis hyvä tuntuma kenttään.

SV: Opintojen pitäisi mielestämme joustaa niin, että opiskelijalla olisi myös aikaa käydä työssä tai perustaa oma yritys. Laadukas lähiopetus on tärkeää, mutta opiskeluaikana tehty työ opettaa sitä, mitä valmistumisenkin jälkeen tulemme tekemään.

MH: Digitaalisuus on yksi vastaus tähän.

Tulevaisuudessa tulee olemaan paljon enemmän ajasta ja paikasta riippumatonta opetustarjontaa. Luennot on jo nyt helppo nauhoittaa ja ladata nettiin – voit valita, käytkö joskus arkisin työssä ja kuuntelet luennot viikonloppuna. Myös opinnollistaminen kannustaa työkokemuksen hankkimiseen: työssä opitut taidot ja osaaminen ovat nykyisin mahdollista opintopisteyttää.

Se edesauttaa opintoja.

ta perustuu ahkerien opiskelijatoimijoiden varaan. Kerran vuodessa ammattikorkeakouluissa toimivat paikallisyhdistykset kokoontuvat liittokokoukseen päättämään toiminnan linjauksista ja valitsemaan liitolle hallituksen, joka pyörittää toimintaa valtakunnallisesti ja toteuttaa käytännössä liittokokouksen päätöksiä.

Hallituksen jäsenillä on omat maantieteelliset ja sisällölliset vastuualueensa ja he ovat mukana järjestämässä suosittuja tapahtumia, kuten Huippuseminaaria ja Tradenologiaa. Liitto tekee vaikuttamistyötä kaikkien Suomen tradenomiopiskelijoiden puolesta. Tämän kaiken ohella hallituksen jäsenet ja muut toimijat ovat aivan tavallisia tradenomiopiskelijoita.

Juuri nyt TROL ajaa toiminnanjohtaja Aleksi Rankan mukaan opintoihin ja valmistumisen jälkeiseen työllistymiseen laadullisuutta.

TROL:n mielestä muun muassa: tradenomikoulutuksen aloituspaikkamääriä tulisi vähentää koulutusjärjestelmää tulee kehittää kokonaisuutena siten, että koulutusasteiden välinen yhteistyö tiivistyy ja auttaa luomaan opintopolkuja tradenomikoulutuksen tulisi olla työelämälähtöistä ja valmentaa asiantuntijaja esimiestehtäviin harjoittelun laadulle tulisi kehittää tarkemmat mittarit ja työharjoittelu tulisi olla palkallinen AMK-rahoituksen tulisi laajemmin perustua laadullisuuteen.

pj Katse tulevaisuuteen – liitolle uusi strategia TEKSTI Kirsi Ristaniemi KUVA Markus Pentikäinen

TRAL:n valtuusto hyväksyi kevätkokouksessaan liitolle uuden strategian kaudelle 2016–2020.

Y

hteiskunnassa tapahtuu nyt paljon nopeita muutoksia, jotka heijastuvat muun muassa Suomen taloudelliseen tilanteeseen, yhteiskunnan eri toimintoihin ja vaikkapa työmarkkinaneuvotteluihin. Tarvitsimme uuden strategian, joka vastaa hyvin myös tulevaisuuden muuttuvia tarpeita, kommentoi TRAL:n puheenjohtaja Niko TRAL on moderni Aaltonen.

TRAL:n valtuusto on liitoimija, joka pystyy ton ylin päättävä elin, jossa reagoimaan yhteison 35 jäsenvaaleilla valittua kunnan muutoksiin edustajaa. Valtuuston toimikausi on kolme vuotta, nopeastikin. ja seuraavat valtuustovaalit käydään vuonna 2017.

– Haluan kiittää kaikkia liiton toimijoita ja sidosryhmiä, jotka ovat olleet mukana luomassa uutta strategiaa. Seuraavaksi ovat vuorossa strategian jalkauttaminen ja konkreettiset toimenpiteet. Teemme muun muassa konkreettiset edunvalvontalupaukset jäsenistöllemme, kertoo Aaltonen.

Yhteiskunnan muuttuessa myös liittojen on merkittävästi uudistettava toimintamallejaan. Puheenjohtaja Aaltonen kuitenkin uskoo, ettei tämä tuota ongelmia TRAL:lle.

– Liitto on moderni toimija, joka pystyy reagoimaan yhteiskunnan muutoksiin tarvittaessa nopeastikin ja uudistaa palkansaajaliikettä ennakkoluulottomasti, Aaltonen kehuu.

– Jatkossa hyödynnämme aiempaa voimakkaammin digitalisaation mukanaan tuomia mahdollisuuksia jäsenpalvelujen osalta, ja samalla voimme tarjota entistäkin yksilöllisempiä palveluja jäsenillemme, Aaltonen jatkaa.

Lähivuosina TRAL panostaa myös entistä vahvemmin jäsenkasvuun, mikä luo edellytykset liiton kaikkien tavoitteiden toteuttamiseksi.

Liitto on tällä hetkellä yksi Akavan nopeimmin kasvavista jäsenliitoista, vaikka yleisesti palkansaajaliikkeen järjestäytymisaste on ollut laskussa jo pidemmän aikaa, ja trendin odotetaan jatkuvan.

TRAL aikoo ottaa myös vahvan roolin koulutuksen uudistajana, tradenomikoulutuksen laadun kehittäjänä sekä tradenomien osaamisen vahvistajana.

Puheenjohtaja toivottaa virkistävää kesää kaikille jäsenille!

Tradenomi 31

Jäsentensä näköinen verkosto TEKSTI Selja Tiilikainen KUVITUS iStockphoto

Esimies huolehtii alaisesta, mutta kuka huolehtii esimiehestä?

TRAL tarjoaa apua ja vertaistukea liiton esimiesjäsenille.

32 Tradenomi

T

RAL lanseerasi keväällä uuden palvelun esimiesjäsenilleen. Työelämä on murroksessa, ja haasteet heijastuvat myös esimiestyöhön. TRAL:n asiamies Maija Lindeman listaa kysymyksiä, joihin tulevaisuuden esimiehen on osattava vastata.

– Digitalisaatio tuo uusia haasteita esimiestyölle. Miten esimerkiksi etätyön lisääntyessä voidaan luoda työporukkaan yhteisöllinen ilmapiiri? Entä miten ohjata ja sparrata alaista, jos ei ole fyysisesti läsnä?

Esimerkiksi taloushallintoalalla on hyväksyttävä se, että alan pitäminen elinvoimaisena vaatii ammattilaiselta uuden konsultin roolin omaksumista.

Miten esimies voi tarjota sellaisia välineitä alaisilleen, joilla he voivat opetella uudenlaista tekemisen tapaa?

Tulostavoitteet eivät aina täyty, jos henkilöstö ei ole motivoitunut ja voi huonosti. Miten esimies voi tukea henkilöstön työhyvinvointia ja jaksamista, jotta tavoitteet voidaan saavuttaa?

– Näihin kysymyksiin esimiesverkosto pyrkii vastaamaan. Verkostolle onkin tainnut olla todellinen tarve, sillä ensimmäisen markkinointisähköpostin

myötä verkostoon liittyi heti satakunta jäsentä, ja osallistujien määrä kasvaa joka päivä, Lindeman kertoo.

Vertaistukea verkostosta Verkostoon voi liittyä tittelistä ja sijainnista riippumatta. Ainoat kriteerit ovat tradenomin tutkinto, TRAL:n jäsenyys ja esimiesasema. Tavoitteena on luoda vertaisverkosto ja järjestää tilaisuuksia, joista on konkreettista hyötyä liiton esimiesjäsenille. Liittyminen on maksutonta, ja mukaan otetaan jokainen halukas.

Tradenomeista karkeasti neljännes on esimiesasemassa, ja määrä kasvaa tasaiseen tahtiin. Onnistumisia ja kokemuksia jakamalla voi auttaa toisia menestymään. Haastavien esimiestilanteiden pohtiminen yhdessä auttaa ongelmien ratkaisussa ja helpottaa esimiehen omaa jaksamista. Tulevaisuudessa yhteisön sisältä on myös mahdollista hakeutua itse sparraajaksi ja kouluttajaksi tilaisuuksiin.

Niko Vuoriola pääsi heti valmistuttuaan esimiestehtäviin. Koska hän on työuransa alussa, kiinnostus esimiesverkostoon heräsi.

– Uskon, että esimiesverkosto tukee kehittymistäni osaavaksi esimieheksi,

vuoroesimiehenä Inex Partners Oy:llä työskentelevä Vuoriola sanoo.

Hän odottaa innolla verkostoitumista muiden esimiestehtävissä työskentelevien kanssa, joilta saisi sparrausta ja hyviä vinkkejä sekä käytännön kokemuksia.

– Lisäksi odotan esimiesverkoston tilaisuuksien käsittelevän ajankohtaisia asioita. Tällä hetkellä kokisin tarpeelliseksi koulutuksen sellaisille henkilöille, jotka nousevat työntekijästä esimiesasemaan. Suhtaudun toki avoimesti kaikkiin teemoihin ja koulutuksiin.

Tukea uudelle esimiehelle SYKSYLLÄ KÄYNNISTYVÄN esimiessparrauksen tavoite on tukea jäseniä, jotka ovat esimiesasemassa. Ensimmäinen kierros on suunnattu niille, jotka kokevat olevansa esimiesuransa alussa.

Sparrauksen vetäjänä toimii BBA-tradenomi Armi Murto. Hänellä on useamman vuoden taustaa esimiestehtävistä, vapaaehtoisten johtamisesta, yrittäjyydestä, mentoroinnista ja mentorointiohjelmien koordinoinnista.

Tällä hetkellä hän työskentelee Suomen Yrittäjissä.

Tapaamiset kestävät kolmisen tuntia, klo 17–20. Paikkana on Helsinki. Tapaamiset

Jäsenten näköinen toiminta Esimiesverkoston ensimmäinen tilaisuus, esimiesaamu, järjestettiin toukokuun lopussa Helsingissä. Verkoston tilaisuuksia järjestetään syksyllä ympäri Suomea, ja kussakin käsitellään yhtä teemaa, kuten työyhteisösovittelua, esimiehen omaa hyvinvointia tai alaisten motivointia. Esimiesaamut ovat paitsi ryhmäkokoontumisia, myös asiantuntijavetoisia koulutushetkiä. Niihin ovat kaikki esimiehet, henkilöstöhallinnon

ovat 20.9., 18.10., 15.11. ja 13.12. Lisätietoja: maija.lindeman@tral.fi

Esimies, muista nämä!

21.6. ilmoittautuminen esimiessparraukseen päättyy.

8.9. Osallistava ihmisten johtaminen: Akavan oma esimiesverkosto, maksuton verkkokoulutus, akava.fi 12.10. Esimies itsensä johtajana: Akavan verkkokoulutus, osallistua voi omalta koneelta, kesto 1,5 tuntia.

ammattilaiset ja yrittäjät tervetulleita.

Etusijalla ilmoittautumisessa ovat verkoston jäsenet. Syksyllä starttaa myös esimiessparraus, mentorointiohjelma, johon haku on nyt käynnissä.

Koko toiminta muotoutuu jäsenten toiveista. Verkoston kehitystyö on käynnissä, ja se halutaan muovailla vastaamaan juuri niihin kysymyksiin, joita liiton esimiesjäsenillä on. Siksi jokaiselta uudelta verkoston jäseneltä kysytään, millä tavalla hän haluaa verkostoitua ja millaisille palveluille olisi tarvetta.

– Pyydämme esimiesverkoston jäseniltä vinkkejä siitä, millaista toimintaa esimiehet kaipaavat ja mihin suuntaan verkoston toimintaa tulisi viedä.

Kaikki kommentit ovat tervetulleita, ja ne voi laittaa vaikkapa minulle sähköpostiin, Lindeman kannustaa.

Tradenomi 33

1

Delegoi oikein Näitä ohjeita noudattamalla voit lomailla huoletta ja rauhassa. Samaan aikaan töissä muille delegoimasi tehtävät sujuvat kuin rasvattu.

TEKSTI Robert Sundman KUVITUS iStockphoto

TUNTEMALLA KOLLEGASI voit oikeasti

tietää, kenelle mikäkin tehtävä kannattaa delegoida. Sinun tehtävänäsi on huolehtia, että työkaverillasi on edellytykset suoriutua tehtävästään.

Motivoivampaa myös on, jos pystyt perustelemaan kollegallesi, miksi kyseinen tehtävä tulee juuri hänen hoidettavakseen ja miksi se on merkityksellinen. Tämä luo paremmat lähtökohdat sille, että tehtävän suorittaja kiinnostuu työstään ja haluaa hoitaa homman huolella.

2 organisaatiossanne ei ole juurikaan sellaisia tehtäviä, joita vain yksi ihminen pystyy hoitamaan.

Tämä tekee tehtävien siirtelemisestä paljon helpompaa. Korvaamattomat ihmiset on kaivettava esille ja tehtävä heistä korvattavia – sekä hallittuja että hallitsemattomia tilanteita silmälläpitäen.

Hyvän organisaation perusedellytys on, ettei siellä ole hirveästi sellaisia tehtäviä, joita ei ole kukaan muu kuin yksi henkilö hoitanut.

VARMISTA, ETTÄ

3 sellaisia tehtäviä, jotka voit antaa eteenpäin. Panosta ohjeistukseen ja varmista, että tehtävät suorittavalla kollegallasi on oikeasti mahdollisuus onnistua työssään. Jos työt delegoidaan epäselvästi, joudut todennäköisesti vastailemaan viesteihin lomalta ja tekemään asiat lopulta itse uudelleen. Muista myös suhteuttaa ohjeistuksen laajuus tehtävän vaativuuteen: esimerkiksi markkinointikampanjan suunnittelu vaatii aivan toisenlaisen briiffin, kuin vaikkapa lukujen syöttäminen exceliin.

Lopuksi on aina hyvä käydä läpi, miten kollegasi aikoo antamasi tehtävät hoitaa, eli miten ja millä aikataululla hän aikoo tarttua toimeen.

DELEGOI VAIN

4 ei kannata sysätä muiden kontolle. Kun ryhdyt ennen lomaasi delegoimaan työtehtäviäsi eteenpäin, käytä ainakin hetki asian pohtimiseen.

Voit hahmotella prioriteettijärjestystä esimerkiksi nelikentän kautta: toinen akseli merkkaa tehtävien kiireellisyyttä, toinen tärkeysjärjestystä. Kiireelliset ja tärkeät tehtävät on ilman muuta syytä siirtää eteenpäin, jos niistä ei itse pysty tai ehdi selviytymään. Vähemmän tärkeiden tai kiireettömien tehtävien kohdalla asiaa kannattaa ainakin harkita. Jospa voisin tehdä tämän sittenkin itse, kun palaan lomalta?

TURHANPÄIVÄISIÄ TEHTÄVIÄ

à Vinkit delegointiin antoi toimitusjohtaja

Mikko Kuitunen Vincit Oy:stä, joka on valittu Suomen parhaaksi työpaikaksi vuosina 2014, 2015 ja 2016.

34 Tradenomi

Yleisjohto

Palveluyksikkö

Mika Varjonen Toiminnanjohtaja puh. 040 001 69 00 mika.varjonen@tral.fi

Tomi Kouva Palvelupäällikkö puh. 020 155 8813 tomi.kouva@tral.fi

Edunvalvontayksikkö

Katri Hyvärinen Ura-asiantuntija Perhevapaalla

Ville-Veikko Rantamaula Yksikönjohtaja puh. 020 155 8804 ville-veikko.rantamaula@tral.fi Elin Blomqvist Asiamies puh. 040 775 3040 elin.blomqvist@tral.fi Elena Gorschkow-Salonranta Asiamies puh. 050 571 5655 elena.gorschkow-salonranta@tral.fi Maija Lindeman Asiamies puh. 050 308 9419 maija.lindeman@tral.fi Aleksi Rankka Opiskelija- ja nuorisoasiamies puh. 045 651 3026 aleksi.rankka@tral.fi

Lakiyksikkö Esa Schön Johtava lakimies puh. 020 155 8808 esa.schon@tral.fi Viivi Osala Työsuhdelakimies puh. 020 155 8811 viivi.osala@tral.fi Katariina Tirri Työsuhdelakimies puh. 020 155 8810 katariina.tirri@tral.fi Tomàs O´Shaughnessy Työsuhdeneuvoja puh. 020 155 8815 tomas.oshaughnessy@tral.fi Niina Riipinen Työsuhdelakimies perhevapaalla

Katriina Matinhelmi Tiiminvetäjä puh. 020 155 8807 katriina.matinhelmi@tral.fi Päivi Pekkala Markkinoinnin suunnittelija puh. 045 888 6577 paivi.pekkala@tral.fi Päivi Tenhunen Toimistoassistentti puh. 020 155 8812 paivi.tenhunen@tral.fi

Viestintä- ja yhteiskuntayksikkö Anu Väätäjä Viestintäpäällikkö, päätoimittaja puh. 020 155 8802 anu.vaataja@tral.fi Mari Lohisalo Viestinnän suunnittelija puh. 040 767 9925 mari.lohisalo@tral.fi Mikko Vieltojärvi Asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka puh. 044 534 5294 mikko.vieltojarvi@tral.fi

Tradenomiliitto TRAL RY www.tral.fi Löydät meidät myös Facebookista, Twitteristä, Instagramista ja LinkedInistä.

TRAL:n toimisto Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. 020 155 8800 (vaihde) Avoinna ma–to klo 9–16, pe 10–16 Jäsenpalvelut ja -edut: toimisto@tral.fi Jäsenmaksut, liittymiset, jäsentietojen muutokset, alennushakemukset: jasenasiat@tral.fi Palkkaneuvonta: palkkaneuvonta@tral.fi Työsuhde- ja työttömyysturvaneuvonta: lakiasiat@tral.fi Työttömyyskassa IAET-kassa: Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki Puhelinpalvelu: (09) 4763 7600, ma–to klo 10–15, pe 10–13 Asiakaspalvelupiste: Ratavartijankatu 2 B, palvelee ma–ke klo 10–15 ja pe klo 10–13, ti ja to suljettu.

Faksi (09) 4763 7690

Tradenomi

35

SUPERLAHJAKORTTI -

PALKITSE, MOTIVOI JA MUISTA! Avaa oven yli 100 liikkeen ja elämyksen lahjakorttivalikoimaan

www.presentcard.fi

020 752 8020

sales@presentcard.