Tradenomi 2/2017

2/2017

Heidi Syrjälä löytää uudet osaajat

16

10

Teema

Vuorovaikutuksessa ollaan läsnä

18

20

Ilmiö

Palveleva johtaminen antaa tilaa

32

Edut ja palvelut

Tradenomiitissa tavataan!

Hyödynnä JÄSENETUSI HENKIVAKUUTUKSESSA Henkivakuutus turvaa perheesi toimeentulon, jos pahin sattuisi. Tiesithän, että Tradenomiliiton jäsenenä sinä ja puolisosi olette oikeutettuja Suomen edullisimpaan henkivakuutukseen.* Esimerkiksi 32-vuotiaalle Tradenomiliiton jäsenelle henkivakuutus 100 000 euron turvalla maksaa vain 7 euroa kuussa.

Alennus on peräti 61 %, mikä merkitsee 132 euron säästöä vuodessa.

Katso hinta vakuutuksellesi ja hyödynnä jäsenetusi osoitteessa

Jäsenille

61 %

henkivakuutuskuntoon.fi I

EDULLISEMP

*Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

KUVA Markus Pentikäinen

Puolitotuudet ohjaavat päätöksentekoa?

V

aihtoehtoiset totuudet ovat nousseet puheenaiheeksi erityisesti poliittisessa keskustelussa.

Tilastoja tulkitaan itselle suotuisista lähtökohdista, ja argumentoinnin pohjana käytetyt tutkimukset harvoin täyttävät tutkimuksille asetettuja kriteerejä. Totuudeksi päätyvät argumentit, joiden perustelut ovat hatarat, mutta joita jaksetaan volyymillä ja oikeissa kanavissa rummuttaa riittävästi. Näyttäisi siltä, että tämä tyyli on rantautunut myös työmarkkinoita käsitteleviin keskusteluihin.

Yleinen mielipide palkansaajajärjestöjä kohtaan on muuttunut negatiiviseksi, ja on enää vaikea löytää montaakaan yhteiskunnallista epäkohtaa, josta ay-liikettä ei syyllistettäisi. Työmarkkinoiden väitetään olevan jäykät, joka osaltaan hidastaa talouskasvua. Lääkkeeksi on esitetty muun muassa yleissitovuudesta luopumista, irtisanomisten helpottamista, paikallista sopimista, puhumattakaan lukuisista muista työehtoja heikentävistä esityksistä. Muiden maiden työmarkkinamalleja sopivilta osin käytetään esimerkkinä, mutta koko kuvaa ei muisteta kertoa.

Jos asiaan perehtyisi tarkemmin, huomaisi helposti, että väitteet työmarkkinoidemme jäykkyydestä ovat reilusti liioiteltuja. Todellisuudessa työmarkkinamme kestävät hyvin vertailun ja ovat monella mittarilla jopa joustavammat kuin muissa Pohjoismaissa tai vaikkapa Saksassa.

Esimerkiksi irtisanomissuoja on meillä alle OECD:n keskiarvon, ja meillä on erityisen helppoa irtisanoa tuotannollis-taloudelllisin perustein. Jopa Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa se on huomattavasti vaikeampaa.

Yleissitovuuden poistaminen ei tekisi Suomen työmarkkinoista Saksan tai Ruotsin kaltaisia.

Useissa Euroopan maissa on samankaltainen yleissitovuus kuin meilläkin, myös niissä, joissa talouskasvu on ollut pitkään paremmalla tolalla kuin meillä. Niissä maissa, joissa yleissitovuutta ei ole, on sen sijaan henkilöstöllä todella vahva edustus yrityksissä erilaisten yritys- ja hallintoneuvostojen kautta. Meillä sen sijaan joudutaan hakemaan oikeusteitse henkilöstöryhmälle oikeutta omaan edustajaansa, kuten taannoin vakuutusalalla.

Paikallisen sopimisen kuvitellaan olevan uusi innovaatio, jolla korjataan kaikki työelämän epäkohdat. Tosiasiassa jo 1990-luvulla paikallinen sopiminen yleistyi suomalaisilla työpaikoilla.

Monet ylempien toimihenkilöiden työehtosopimukset mahdollistavat laajasti paikallisen sopimisen jo nyt – tätä mahdollisuutta ei jostain syystä riittävästi hyödynnetä. Ehkä siitä syystä, että tuolloin oikeasti pitäisi sopia, eikä sanella?

Monet päätöksentekijätkin hokevat kärkkäästi näitä väittämiä julkisuudessa tuntematta tarkemmin aihepiiriä tai arvioimatta niiden todellisia vaikutuksia. Aiemmin päättäjät – erityisesti lainsäätäjät – ovat perustaneet mielipiteensä huolellisesti tutkittuun tietoon ja tutustumalla kaikkien osapuolten näkemyksiin ennen päätöksentekoa.

Nyt vaikuttaa siltä, ettei osalla päättäjistä ole liiemmin halua edes kuulla kaikkia osapuolia.

Asetelma haastaa palkansaajajärjestöjä, joiden on tuotava entistä ponnekkaammin faktoja esille. Me TRALissa teemme parhaamme sen eteen, että työelämän ja koulutuksen kehittäminen perustuu oikeisiin arvioihin. Samalla teemme uusia ja rohkeitakin avauksia, jotta lainsäädäntöä voidaan kehittää vastaamaan tämän päivän tarpeita.

Anu Väätäjä viestintäpäällikkö Twitter: @AnuVaataja

Tradenomi

3

02/17

10

20

03 05 06 10 15

28

31

16 18 20 24 26

32

27 28

Tradenomilehti löytyy myös verkosta! tral.fi

31 32

Pääkirjoitus Numerot Työhyvinvointia voi parantaa monin tavoin.

Uutiset TRAL esittää uutta perhevapaamallia.

Teema Vuorovaikutus on keskeinen työelämätaito.

Ekstra TRALin uusi valtuusto.

Ajassa Ajankohtaista kaupan alalta.

Profiili Heidi Syrjälä on uusien osaajien löytäjä.

Ilmiö Keskusteleva johtaja tunnistaa rajansa.

Pykälä Työsopimus kannattaa tehdä huolella.

4 faktaa Perhevapaalta töihin.

PJ TRALin hallituksen puheenjohtaja Niko Aaltonen summaa mennyttä kautta.

Opiskelijat Marjut Jaakola yhdisti opiskelun ja perheen.

Kahvinurkka Lautapelin aika.

Edut & palvelut Tradenomiitti on kontaktien verkosto.

JULKAISIJA Tradenomiliitto TRAL ry, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 020 155 8800, f. 020 155 8809, toimisto@tral.fi, www.tral.fi VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Mika Varjonen, p. 040 001 6900, mika.varjonen@tral.fi PÄÄTOIMITTAJA Anu Väätäjä, p. 020 155 8802, anu.vaataja@tral.fi TOIMITUS Otavamedia Oy ASIAKASVASTAAVA TUOTTAJA Henna Tanskanen, p. 045 120 4801, henna.tanskanen@otava.fi MEDIAMYYNTI Kari Salko, p. 0400 604 133, kari.salko@otava.fi PAINO PunaMusta Oy TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET toimisto@tral.fi

Lehti postitetaan TRAL:n jäsenille ja sidosryhmille. Tilaushinta 30 euroa/vuosi. Tradenomi ilmestyy 4 kertaa vuonna 2017. Seuraava lehti ilmestyy 14.9.2017. Painos 26 000 kpl. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti. 15. vuosikerta. ISSN 1457-3792

4 Tradenomi

Tradenomit jaksavat painaa TRALin vuotuisen jäsentutkimuksen mukaan tradenomit jaksavat tehdä töitä kohtuullisen hyvin työkuormasta huolimatta. Suurin osa heistä tunnistaa työstä aiheutuneen kuorman, ja valtaosa palautuu siitä. Työssä viihtyvyyttä voi kuitenkin parantaa monin tavoin. Keinot ovat usein pieniä asioita, mutta tärkeitä tekijöille.

KO O N N U T Henna Tanskanen

Työssä viihtymistä voi parantaa kiinnittämällä huomiota seuraaviin seikkoihin:

42 % 41 % 38 % 36 % 35 % 33 % 19 % 19 % 12 %

Kaikki vastaajat

Esimiestyö

Joustavat työaikajärjestelyt

Toimeksiantojen/työtehtävien riittävä resurssointi

Tiedonkulku

Työmäärän tasainen jakautuminen eri työntekijöille

Etätyömahdollisuudet

Palaute ja opastus

Kouluttautumismahdollisuudet

Yhteistoiminta

Mitkä asiat vaikuttavat tradenomiasiantuntijoiden työviihtyvyyteen?

42 % 33 % 36 % 19 % Toimeksiantojen/työtehtävien resurssointi

Työmäärän tasaisempi jakautuminen eri työntekijöille

Etätyömahdollisuudet

Kouluttautumismahdollisuudet

Lähde: TRALin jäsentutkimus 2016, luettavissa verkkosivuillamme tral.fi/tutkimukset

Tradenomi 5

Kunta-alan henkilöstön määrä laskussa viidettä vuotta

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus lisääntynyt

V

ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli lähes 130 000 opiskelijaa ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa 11 000 opiskelijaa. AMK-tutkintoja suoritettiin 23 200 ja YAMK-tutkintoja 2 500.

Opiskelijamäärä kasvoi 8 prosenttia ja tutkintomäärä 6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa.

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista 52 prosenttia ja ylempään AMK-tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista 65 prosenttia oli naisia.

AMK-tutkintoa opiskelevia oli eniten naisvaltaisella terveys- ja hyvinvointialalla, 30 prosenttia opiskelijoista. Heistä naisia oli 84 prosenttia. Toiseksi suurin oli tekniikan ala, jossa opiskeli 24 prosenttia opiskelijoista. Kolmanneksi suurin oli kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden ala, jolla opiskeli noin joka viides AMK-tutkintoa opiskelevista.

IIME VUONNA

6 Tradenomi

Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa opiskelevia oli eniten terveys- ja hyvinvointialalla, kolmasosa opiskelijoista. Kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden alalla opiskeli joka neljäs ja tekniikan alalla joka viides opiskelijoista.

Eniten opiskelijoita oli Metropolia ammattikorkeakoulussa, 16 600 opiskelijaa, ja toiseksi eniten Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa, 10 400 opiskelijaa. Seuraavaksi eniten opiskelijoita oli Tampereen ja Turun ammattikorkeakouluissa, molemmissa yli 9 500 opiskelijaa. Pienimmät ammattikorkeakoulut olivat Högskolan på Åland, jossa oli 563 opiskelijaa ja Poliisiammattikorkeakoulu, jossa oli 565 opiskelijaa.

Ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja suoritettiin eniten terveys- ja hyvinvointialalla, 38 prosenttia, ja seuraavaksi eniten kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden alalla, 23 prosenttia.

Kaikista ylemmistä ammattikorkeakoulututkinnoista 69 prosenttia oli naisten suorittamia. à TI LASTOKESKUS.FI

T

kuntasektorin palkkatilaston mukaan kuntaalalla työskenteli lokakuussa 2016 yhteensä 421 000 palkansaajaa. Henkilöstömäärä väheni vuodesta 2015 vajaalla tuhannella. Korkeimmillaan henkilöstön määrä oli 2011, jolloin kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa oli 441 000 ihmistä. Viimeisten viiden vuoden aikana kunta-alan henkilöstön määrä on vähentynyt 20 000 palkansaajalla.

Sopimusaloittain tarkasteltuna henkilöstön määrä kasvoi hieman yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) ja lääkärien sopimusaloilla. Muilla sopimusaloilla henkilöstömäärä väheni.

Suhteellisesti eniten väheni tuntipalkkaisten työntekijöiden määrä. Lokakuussa 2016 kunta-alalla työskentelevistä oli kuukausipalkkaisia 413 000 ja tuntipalkkaisia 8 000. Palkattomalla virkavapaalla, työlomalla tms. oli lisäksi 28 000 henkilöä.

Kuukausipalkkaisten kokonaisansiot olivat lokakuussa 2016 keskimäärin 3 137 euroa kuukaudessa. KVTES:n sopimusalalla kokonaisansiot olivat keskimäärin 2 767 €/kk, opetusalalla 3 807 €/kk, lääkäreillä 7 440 €/kk ja teknisten sopimusalalla 3 233 €/kk.

ILASTOKESKUKSEN

à KUNTATYÖNANTAJAT.FI

+2 762

à Korkeakoulutettuja työttömiä oli

vuoden 2017 maaliskuun loppuun mennessä yhteensä 44 799. Vähennystä oli aiempaan verrattuna 2 762 henkilöä.

Korkeakoulutettujen työttömyys laajalti laskussa

K

ORKEAKOULUTUTKINNON suorittanei-

den työttömien määrä kääntyi laskusuuntaan vuoden 2016 lopussa.

Korkeakoulutettuja työttömiä oli vuoden 2017 maaliskuun lopussa yhteensä 44 799. Vähennystä vuotta aiempaan verrattuna tuli 2 762 henkilöä eli 5,8 prosenttia.

Työttömistä alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita oli 23 912 ja ylemmän 19 294. Molemmissa ryhmissä suunta oli alaspäin. Kaiken kaikkiaan maaliskuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli Suomessa 297 024 eli 8,0 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Akavan sivuilta löydät tarkempaa tietoa korkeakoulutettujen työttömyystilanteesta esimerkiksi tutkinnoittain tai alueittain. à AKAVA.FI

2016/3

Muutos

Insinööri (ml. amk & rak. arkkitehdit

7111

-787

2017/3 6324

Tradenomi

4560

-268

4292 3008

Filosofian maist. (hum.)

3106

-98

Diplomi-insinööri

2899

-320

2579

Kauppatieti. koul. (ylempi tutkinto)

2594

-144

2450

Filosofian mais.t (luonnont. ala)

2176

-103

2073

Valtio-, yht.- tai hallintot. maist.

1674

-56

1618

Taideaineet (ylempi tutkinto)

1304

2

1306

Sosionomi, sosiaalinen AMK

1057

113

1170

Kasvatustieteiden maist.

1053

34

1087

Tohtori

1110

-40

1070

Kauppatiet. koul. (alempi tutkinto)

806

-68

738

Humanististen tieteiden kand.

748

-70

678

Oikeustieteen kand.

440

28

468

luonnontieteiden kand.

361

17

378

Lisensiaatti

404

-58

346 308

Lastentarhanopettaja

302

6

Teol. koulutus (ylempi tutkinto)

295

-14

281

Agronomi, maa- ja metsät. maist.

313

-45

268 139

Nykytilanne

154

-15

Lääkäri

Kasvua edelliseen vuoteen

144

-7

137

Arkkitehti

Laskua edelliseen vuoteen

141

-15

126

27

0

27

Farmaseutti

Hammaslääkäri -1 000

0

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

7 000

8 000

400 metriä lähempänä työpaikkaa

W

for Jobs -tapahtuma kerää perjantaina 8.9. yhteen Uudenmaan rekrytoivat työnantajat ja asiantuntija- tai esimiestyötä etsivät työnhakijat Telia 5G-areenalla Helsingin Töölössä.

Tapahtumassa rekrytoijat ja työnhakijat saavat tilaisuuden toistensa minihaastatteluun 400 metrin kävelykierroksella. Jos yhteinen sävel löytyy, jatkosta voi sopia kävelyn lopuksi.

Viime vuonna käveltiin yhteensä noin 400 kilometriä minihaastatteluita sekä akavalaisten uravalmentajien mentorointi- ja coachauskierroksia.

Tapahtuman taustalla on akavalaisten liittojen Työnhakuveturi, jonka tavoite ALK

on edistää korkeakoulutettujen työnhakijoiden työnhakuvalmiuksia.

Rekrytoivien yritysten kannattaa ehdottomasti lähteä mukaan, oli sitten haussa yksi tai useampi osaaja. Mukaan kannattaa tulla, vaikka avoimia paikkoja ei olisi juuri nyt, sillä aamupäivän aikana saa hyvän katsauksen tarjolla olevista ammattilaisista. Tapahtuma on sekä työnhakijoille että yrityksille maksuton. à TYON HAKUVETURI.FI

Tradenomi

7

Päivärahan määrän vaikutukset vapaan kestoon Korvausaste %

100

93,60

Laskelmien pohjana on käytetty valtion talousarviota 2017, jonka mukaan arvioitu keskimääräinen vanhempainpäiväraha on 65,5 euroa.

90 84,20

80

Päiväraha € 74,90

70 60

65,50 56,10

50

46,80

40

37,40

30 98

109

123

140

163

196

245

28,10

327

Kesto vuorokausina

TRALin perhevapaamalli joustaa tilanteiden mukaan

N

perhevapaajärjestelmä heikentää naisten työmarkkinaasemaa, palkkaa ja tulevaa eläkettä ohjaamalla äitejä pitkille perhevapaille. Malli ei myöskään kannusta riittävästi isiä pitämään perhevapaita.

TRALin esittämän perhevapaamallin lähtökohtana on joustavuus, perheiden erilaisten tilanteiden huomioiminen, hoitovastuun tasaisempi jakautuminen sekä työn ja perheen parempi yhteensovittaminen.

Mallissa hoitovastuu jakautuisi tasaisemmin vanhempien kesken. Molemmille vanhemmille kiintiöitäisiin nykyistä äitiysvapaakautta vastaava 105 arkipäivän osuus. Sen jälkeen kumpi tahansa vanhempi voi jäädä vanhempainvapaalle, jonka kesto riippuu korvaustasosta. Nykyjärjestelmän 70 prosentin korvaustasolla vanhempainvapaan pituus olisi keskimäärin 140 päivää.

Jos korvaustaso on esimerkiksi 100 prosenttia ansioista, niin jaettavan vanhempainvapaan kesto olisi noin 95 vuorokautta. Jos perhe valitsee korvaustasoksi 40 prosenttia palkasta, jaettavan vanhempainvapaan pituus olisi kiintiöiden lisäksi lähes 250 päivää. Malli perustuu vanhempien mahdollisuuteen käyttää etuudet haluamallaan tavalla.

YKYINEN

8 Tradenomi

TRALin malli tuo joustoa perhevapaisiin, edistää naisten urakehitystä ja tekee kotihoidon tuesta tarpeettoman. Joustavuutta lisää se, että perhevapaita voisi käyttää jaksoissa siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kahdeksan vuotta. Vanhemmat voisivat halutessaan säästää vapaita esimerkiksi lapsen koulun aloittamisen yhteyteen. Perhevapaat voi myös yhdistää osa-aikaiseen työntekoon, jolloin vapaat säästyvät työssäolopäiviltä myöhempään käyttöön. à TRAL.FI

Nykymalli Äidille kiintiöity vapaa 105 päivää Isälle kiintiöity vapaa 54 päivää Jaettava vanhempainvapaa 158 päivää, yhteensä 12,7 kuukautta Lisäksi kotihoidontuki siihen saakka, kun lapsi täyttää kolme vuotta

TRALin malli Äidille kiintiöity vapaa 105 päivää Isälle kiintiöity vapaa 105 päivää Jaettava vanhempainvapaa 98–327 päivää Vanhemmat voivat olla yhtä aikaa vapaalla 18 vrk Yhteensä 12,3–21,5 kuukautta

Työuupumuksen hoidossa tuki yksilöille ei riitä

T

YÖUUPUMUSTA ei aina onnistuta helpottamaan uupuneille tarjotuilla interventioilla. Tämä kävi ilmi Työterveyslaitoksen toteuttamassa tutkimushankkeessa. Työuupumuksen hoitamiseksi ei ole olemassa yhtenäistä toimintatapaa. Laadullisten tutkimusten perusteella yksilöön kohdistuvaa tukea kannattaisi täydentää työpaikan toimilla, joissa lähiesimiehen rooli on keskeinen.

Vaikea tilanne on otettava puheeksi ja etsittävä ratkaisuja yhteistoiminnassa.

Työterveyshuolto tukee esimiehiä ja tarjoaa hoitoa työntekijöille. Esimies ja työntekijä saavat tukea myös työsuojeluhenkilöstöltä, henkilöstöpalveluista ja henkilöstön edustajilta.

Lisätietoa: Työuupumuksen hoito -verkkosivulle on koottu laadullisten tutkimusten tulokset vinkeiksi esimiehille, työterveyshuolloille ja työntekijöille. à HTTPS://WWW.TTL.FI/TYONTEKIJA/TYOSTRESSI-JA-UUPUMUS/TYOUUPUMUKSEN-HOITO/

Uusi jäsenetupalvelu Member+

U

Member+-palvelussa on kaikille akavalaisten liittojen jäsenille suunnattuja kiinnostavia etuja ja palveluita. Yhdellä silmäyksellä voit helposti tutustua paitsi oman liittosi tarjontaan, mutta myös kaikille akavalaisille suunnattuihin jäsenetuihin.

Sivustolla kannattaa vierailla usein, koska osa sivuston sisällöstä muuttuu kausittain. Tällä hetkellä palvelusta löytyy muun muassa valikoitu kattaus kiinnostavia matkailuetuja, kuten A-lomien lomahuoneistot.

UDESSA

TRAL:n jäsenenä voit rekisteröityä käyttäjäksi palveluun. Valitse liittovalikosta TRAL, jotta varmistat kaikkien sinulle kuuluvien etujen näkymisen palvelussa. Tietoja ei luovuteta kolmansille osapuolille.

VINKKI! Liity myös Member+:n Face-

book-ryhmään. Näin varmistat, että kuulet ensimmäisenä uusista mielenkiintoisista eduista. à MEMBERPLUS.FI

Korkeakoulututkintojen enimmäistukiaika lyhenee

O

PINTOTUKEEN oikeuttava

enimmäisaika korkeakoulututkinnoissa lyhenee pääsääntöisesti kahdella tukikuukaudella. Opintoraha ja asumislisä maksetaan jatkossa kalenterikuukauden ensimmäisenä pankkipäivänä. Opiskelija voi saada opintorahan ja asumistuen tililleen samana päivänä.

Takaussaatavasta perittävä korko laskee nykyisestä seitsemästä prosentista neljään prosenttiin. Takaussaatavan koron alentaminen tehostaa takausvastuulainan takaisinperintää ja parantaa velallisen taloudellisia edellytyksiä lainan takaisinmaksuun.

Tukiaikaan ja takaussaatavan korkoon liittyvät muutokset perustuvat hallitusohjelman mukaiseen opintotukiuudistukseen.

DIGITAALINEN MUOTOILU

Tukiaikaan liittyvät muutokset tulevat voimaan 1.8.2017 ja maksukäytäntö sekä takaussaatavan korkoon liittyvät muutokset 1.1.2018.

A = Tukikuukausien lukumäärä, kun opiskelija aloittaa ensimmäiset korkeakouluopintonsa ammattikorkeakoulussa 1.8.2017 tai sen jälkeen B = Tutkinnon laajuus opintopisteinä Enimmäistukiaika yhteensä kuukausina A 180 210 240 270 60 (ylempi amk-tutkinto) 90 (ylempi amk-tutkinto) 120 (ylempi amk-tutkinto) à KELA.FI/OPISKELIJALLE à MI N EDU.FI

B 30 35 39 44 12 19 21

4.9.2017–14.2.2018

TÄYDENNYSKOULUTUS

Koulutus on suunniteltu sinulle, joka haluat oppia ja hallita useita graafisen alan osa-alueita sekä soveltaa oppimaasi käytäntöön. Koulutuksen moduulit muodostuvat mm. kuvankäsittelystä, verkkosivujen suunnittelusta ja ylläpidosta, digitaalisesta videoeditoinnista sekä dokumenttisuunnittelusta.

Koulutuksen aikana opiskelijat työskentelevät eri aihealueiden parissa. Tarkoituksena on perehdyttää opiskelijat niin projektityöskentelyyn kuin antaa valmiudet realististen projektien toteuttamiseen mm. Adobe Creative Cloud -ohjelmistoja hyödyntäen. Koulutus toteutetaan MAC-ympäristössä.

Osa-alueet: • • •

Verkkotuotanto Graafinen tuotanto Mediatuotanto

Opetus maanantaisin ja keskiviikkoisin, klo 13 -17.

Koulutukseen sisältyy luentojen lisäksi tehtäviä ja projektitöitä.

Hinta: 400€ Hakuaika päättyy 21.8.2017, klo 16.00 Lisätiedot: www.arcada.fi/digitaalinenmuotoilu

Arcada | Jan-Magnus Janssonin aukio 1 | Helsinki | www.arcada.fi

Tradenomi

9

10 Tradenomi

Vuorovaikutus on keskeinen työelämätaito Avoin vuorovaikutus on kykyä kuunnella ja olla läsnä.

Se on myös uskallusta sanoa omat ajatukset ääneen rehellisesti ja toisia arvostaen.

TEKSTI Kirsi Ristaniemi KUVA Pia Holm

T

yöyhteisön toiminta on pitkälti erilaisten viestien, tietojen ja näkemysten lähettämistä sekä niihin vastaamista. Pärjätäkseen nykypäivän työelämässä asiantuntijan on ymmärrettävä ryhmässä toimimisen pelisääntöjä, osattava viestiä rakentavasti sekä saatava myös oma viestinsä kuuluviin.

Työyhteisöissä ja erilaisissa asiantuntijaverkostoissa toimiminen perustuukin vuorovaikutukseen. Rakentava vuorovaikutus vaikuttaa taas moneen asiaan, kuten työmotivaatioon, työhyvinvointiin ja jopa työsuoritukseen ja tulokseen.

Vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä esimerkiksi silloin, kun yritykset tekevät kauppaa keskenään.

– Ihmiset ne kaupat kuitenkin hoitavat ja päivänselvää on, että niiden kanssa on

kivempaa tehdä kauppaa, joiden kanssa on hyvä vuorovaikutus, sanoo Mentoritas Oy:n perustaja, konsultti Maritta Joki.

– Jos käsiteltävät asiat ovat vaikeita ja vielä vuorovaikutuskin raskasta ja hankalaa, valitaan helpompi kauppakumppani, Joki huomauttaa.

Mentoritas Oy mentoroi, coachaa, kouluttaa ja konsultoi yrityksiä, työyhteisöjä ja yksilöitä muun muassa kehittämään parempaa johtamisen ja vuorovaikutuksen kulttuuria.

Hyvä ryhmähenki syntyy avoimesta vuorovaikutuksesta Mitä hyvä vuorovaikutustaito on? Maritta Joki kiteyttää asian näin: – Se on kykyä olla läsnä ja kuunnella.

Uskallusta kertoa aidosti ja rehellisesti omat ajatukset ja näkemykset. Sen taustalla on hyvä tahto ja kyky ymmärtää toisia ihmisiä ja

Tradenomi 11

”Vuorovaikutustaidot ovat uskallusta kertoa aidosti ja rehellisesti omat ajatukset ja näkemykset.” erilaisuutta. Se on myös taitoa keskittyä itse asiaan eikä toisen persoonaan.

Ennen kaikkea se on itsetuntemusta.

Avoimen vuorovaikutuksen merkitys organisaation toiminnalle on tärkeä ymmärtää. Vuorovaikutustaidot ovat ratkaisevassa asemassa muun muassa yhteisen ryhmähengen luomisessa.

Kun työyhteisössä on avoimen vuorovaikutuksen kulttuuri ja työntekijät voivat luottaa saavansa tiedon silloin, kun sitä tarvitsevat ja tietävät myös, että kysyminen ja oman näkemyksen ilmaiseminen ovat sallittuja, työntekijät käyttävät energiansa työn tekemiseen ja sen kehittämiseen sen sijaan, että aika kuluu kyräilyyn.

Vain ääneen sanottu on totta Vuorovaikutus voidaan jakaa sanalliseen ja sanattomaan viestintään.

Sanallisella viestinnällä tarkoitetaan puhuttua kieltä ja sanattomalla ei-kielellistä vuorovaikutusta, kuten ilmeitä, eleitä ja katseita.

12 Tradenomi

Vuorovaikutustilanteissa olisi tärkeää osata erottaa omat havainnot ja tulkinnat siitä, mitä oikeasti on sanottu ääneen.

– Teemme liian usein tulkintoja esimerkiksi ilmeiden ja huokailujen perusteella ja vedämme niistä johtopäätöksiä, vaikkeivat ne läheskään aina ole todenperäisiä. Vain ääneen sanottu on totta, Joki kiteyttää.

Puhu suoraan – mutta nätisti Jos kuitenkin sanattoman viestinnän perusteella tekee tulkinnan siitä, ettei vastapuoli kuuntele tai ota tosissaan, ei kannata vatvoa asiaa omassa päässään tai pahoittaa mieltään, vaan kysyä suoraan ”Mitä olet tästä mieltä?”

Kun kysyy suoraan, toinen saa tilaisuuden selittää. Jos kollega tuntuu etäiseltä ja poissaolevalta, asia ei välttämättä liity millään tavalla käsiteltävään aiheeseen, vaan se voi liittyä kotiasioihin tai stressiin.

Joki toivoisi ihmisiltä rohkeutta

sanoa asiansa ääneen ja rehellisesti eikä olemaan liian hienotunteisia.

Omia näkemyksiä ja tietämystä tulisi arvostaa ja tuoda omat mielipiteensä rohkeasti esiin.

– Loukata ei kuitenkaan saa eikä kenenkään rajoja rikkoa. Eikä saa piiloutua sen taakse, että voin suorapuheisena ihmisenä töksäytellä mitä vaan, Joki muistuttaa.

Aikuisen tulee osata esittää asiansa nätisti ja kunnioituksella toista ihmistä kohtaan.

Uskalla kysyä Myös esimiehen ja alaisen välisessä keskustelussa tulisi osata puhua mahdollisimman suoraan ja rakentavasti.

– Välillä esimies joutuu sanomaan tiukastikin ja antamaan kriittistä palautetta. Silloin on iso riski siihen, että työntekijä loukkaantuu tai ymmärtää asian väärin. Esimiehen olisi hyvä varmistaa, miten asia on ymmärretty ja jäikö jotain hampaankoloon, sanoo Joki.

Jos työntekijä ei uskalla vastata näihin kysymyksiin rehellisesti, hän kantaa itse siitä seuraukset.

Hyvä vuorovaikutus on kykyä kantaa vastuu omasta vuorovaikutuksesta ja olla aktiivinen toimija.

– Se tarkoittaa sitä, ettei jäädä odottamaan, että tieto saapuu luokseni, vaan olen myös itse aktiivinen ja kyselen, Joki neuvoo.

Vastuu viestinnästä ja tiedonkulusta ei ole pelkästään viestintä- ja HRosastoilla ja pomoilla, vaan vastuu on jokaisella työntekijällä.

– Jokaisen vastuulla on myös kysyä ja vastata rehellisesti. Hölmöiltä huhuilta pitää katkoa siivet eikä lähteä lietsomaan niitä, Joki sanoo.

Useimpien ongelmana on, etteivät he uskalla kysyä, koska he ajattelevat, että heitä pidetään tyhminä.

Kuitenkin kaikkien kannalta on parempi kysyä, jos jokin asia jää askarruttamaan.

– Ikävintä on, että aletaan vastustaa asiaa vain sen takia, ettei ole täysin ymmärretty, mitä se tarkoittaa tai miksi se tehdään, Joki kertoo.

Ilmaise eleillä, ilmeillä ja lyhyillä ilmaisuilla, että kuuntelet toista.

Vinkit hyvään vuorovaikutukseen työpaikalla Ole läsnä ja kuuntele.

Ole avoin ja rohkea: puhu suoraan.

Keskity itse asiaan.

Ilmaise eleillä, ilmeillä ja lyhyillä ilmaisuilla, että kuuntelet toista.

Kysy, jos jokin jää epäselväksi.

Voit ymmärtää toisen näkökulman ja olla silti eri mieltä.

Ole aktiivinen.

Ole empaattinen ja kunnioita toisia.

Tee päätelmät sen mukaan, mitä on sanottu ääneen. Älä yritä tulkita toisen ilmeitä ja eleitä.

Tiedosta omat tunteesi.

Hyväksy erilaisuus.

Hymyile!

Tradenomi 13

Hyvä vuorovaikutus on kykyä kantaa vastuu omasta vuorovaikutuksesta ja olla aktiivinen toimija.

Tunteet ovat sallittuja Ihmisten väliseen vuorovaikutukseen liittyy aina myös tunteita eikä niitä voi laittaa työpaikallakaan jäähylle. Tunteet ovat sallittuja, mutta huutaminen ja kiroilu eivät.

Tärkeää onkin tiedostaa omat tunteensa ja osata sanoittaa ne. Jos jostain loukkaantuu, mykkäkoulu ei kuitenkaan sovi työpaikalle.

– Ei ole aikuisen ihmisen käytöstä, ettei sano kahteen viikkoon huomenta työpaikan kahvipöydässä, Joki muistuttaa.

Mitä paremmin ihminen tuntee itsensä, sitä paremmat hänen vuorovaikutustaitonsa ovat.

– Kun tiedämme, millaiset ihmiset saavat minut ärsyyntymään tai varpailleni, osaan suhtautua erilaisiin kanssakäymisiin paremmin ja tiedostan, että ärsyyntymiseni ei välttämättä liity vastapäätä istuvaan ihmiseen millään tavalla, vaan se kumpuaa muualta.

Vuorovaikutustaidot korostuvat monikulttuurisissa työyhteisöissä

K

uuntelutaito ja kohtelias käytös ovat tärkeitä vuorovaikutustaitoja maailmanlaajuisesti.

Erilaiset kulttuurioppaat ja -ohjeet, jotka neuvovat, kuinka käyttäytyä monikulttuurisissa työyhteisöissä ja neuvotteluissa, kannattaa heittää romukoppaan.

– Parhaiten pärjää, kun kohtaa ihmisen ihmisenä, kiteyttää Cargotec Oy:n Kalmarissa kehitysjohtajana toimiva Mikko Lehtinen.

Lehtinen työskentelee tällä hetkellä Hollannissa, mutta hän on asunut pitkään myös Aasiassa ja tutustunut etenkin kiinalaiseen ja eurooppalaiseen yrityskulttuuriin.

Kuunteleminen on tärkeää Lehtisen mukaan yksi vuorovaikutustaito nousee tärkeimmäksi ylitse muiden, kun työskentelee monikulttuurisissa työyhteisöissä – kuunteleminen.

– Onneksi se käy suomalaisilta yleensä luonnostaan, Lehtinen sanoo.

– Kun oppii kuuntelemaan ja on valppaana, eikä ole itse suuna päänä valmiiden vastausten kanssa, pärjää hyvin eri kulttuureista tulleiden ihmisten kanssa, hän jatkaa.

Vuorovaikutustaidot ovat Lehtisen mielestä tärkeämpiä kuin se, että muistaa ojentaa käyntikortin kiinalaiselle kahdella kädellä tai kaataa ensin juomaa kaverille ennen kuin itselle.

Tarkista juhlapyhäkalenteri Kulttuureista riippumatta, peruskäsitys esimerkiksi bisnespukeutumisesta on maailmanlaajuinen.

– Asiallinen pukeutuminen ja kohtelias käytös vievät pitkälle, Lehtinen neuvoo.

Ennen tapaamista kannattaa nopeasti googlata esimerkiksi Lähi-idän liikekumppanien tapoja ja jättää naiset kättelemättä, elleivät he tee itse aloitetta.

– Kannattaa myös vilkaista paikallisten juhlapyhäkalenteri ennen kuin

14 Tradenomi

ehdottaa tapaamisaikoja, Lehtinen vinkkaa.

Liiallisia paineita ei kuitenkaan kannata ottaa. Vieraasta kulttuurista tulleille annetaan paljon anteeksi eikä kovin pienistä hätkähdetä.

Älä vitsaile politiikasta ja uskonnosta Lehtinen on huomannut, että nykyinen sosiaalisen median kulttuuri ja mobiililaitteet ovat tehneet ihmisten pukeutumis- ja puhetyyleistä liian rentoja. Yritysmaailmassa kannattaa kuitenkin vältellä liian rentoa käytöstä.

– Rentous on hyvä myöhemmässä vaiheessa, kun ihmiset ovat tulleet tutuiksi, mutta ei kuitenkaan ensivaikutelmana, hän sanoo.

Politiikka ja uskonto ovat sellaisia asioita, joista ei kannata vitsailla. Esimerkiksi presidentti Donald Trump on arvaamaton aihe monelle amerikkalaiselle.

Uusia näkökulmia ja toimintatapoja Kulttuurierot tuovat väistämättä myös näkökulmaeroja työelämään. Ihmiset ajattelevat eri tavalla siitä, mikä toimii tai ei ja mikä on korrektia ja epäkorrektia.

– Suomalaisille tekee hyvää oppia näkemään uusia näkökulmia ja huomioida, että asiat voi tehdä monella eri tavalla. Vaikka emme välttämättä hyväksyisi muiden toimintatapaa, ajatus sen takana voi kuitenkin olla hyvä, Lehtinen muistuttaa.

Näkökulmaerot näkyvät esimerkiksi neuvottelukulttuureissa. Kiinassa tärkeät asiat päätetään yleensä jo ennen yhteistä kokousta, kun taas esimerkiksi Ruotsissa yhteisymmärrys löydetään vain yhteisillä kokouksilla.

– Länsimaalaiset neuvottelut aloitetaan yleensä laajasta käsitteestä, joka nuijitaan pienemmiksi paloiksi ja määritellään yhdessä. Aasiassa taas yhteistyö aloitetaan pienestä ja tarkoituksena on, että se kasvaa pikkuhiljaa suuremmaksi, Lehtinen päättää.

Ekstra:

Liitolle uusi valtuusto TEKSTI Anu Väätäjä KUVA iStockphoto

K

evään valtuustovaaleissa valittiin 30 uutta edustajaa valtuustoon seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Ehdokkaita vaaleihin asettivat kymmenen valitsijayhdistystä, joilla oli yhteensä 86 ehdokasta. Vaaleissa noudatettiin suhteellista vaalitapaa.

Valtuustossa on viiden edustajan kiintiö opiskelijaedustajille, ja uudet opiskelijaedustajat nimesi Tradenomiopiskelijaliitto TROL. Äänestysajan päätyttyä 12.5. vaalilautakunta vahvisti tuloksen. Valtuustotyöskentelyn aloittaa 19 uutta edustajaa.

Valtuusto on ylin päättävä elin Valtuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajiston järjestäytymiskokouksessaan elokuun lopussa. Samassa kokouksessa valtuusto valitsee liitolle uuden hallituksen seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Valtuusto on ylin päättävä elin, joka vahvistaa liiton strategiset linjaukset, toimintasuunnitelmat ja talousarviot sekä päättää jäsenmaksun määrästä.

Kiitos kaikille ehdokkaille ja äänestäneille!

IT-tradenomit

Turun seudun tradenomit

Uudenmaan tradenomit

Karhumäki Juho Laukkanen Heikki Syrjälä Heidi (uusi)

Aaltonen Niko Heinonen Liisa (uusi) Hyvönen Jaakko (uusi) Karvanen Ville Pelkonen Lauri (uusi) Pesu Marko Raitala Katri (uusi)

Aro Pipsa (uusi) Leivo Jouni Morero Cristina (uusi) Pyykkönen Tuuli (uusi) Rossi Suvi (uusi) Salminen Emmi (uusi)

Edistykselliset Ahonen Reetta (uusi) Haapsaari Mika Ketopaikka Anssi (uusi) Peltola Veli-Matti (uusi) Purmonen Petri (uusi) Särökaari Niklas (uusi) Tiilikainen Teemu (uusi) Tynkkynen Mika (uusi) Virtanen Meri (uusi)

Työelämätradenomit Carlenius Jaana Rytky Tiina Tiainen Pauliina Westman Heidi

Opiskelijaedustajat Pekka Hovi, Helsinki Janita Huopana, Kalajoki Salla Natunen, Lahti Eemeli Rajala, Jyväskylä Tero Tirkkonen, Espoo

Kaupan alan tradenomit Hirvonen Minna (uusi)

86

Ehdokkaita vaaleihin asettivat kymmenen valitsijayhdistystä, joilla oli yhteensä 86 ehdokasta.

Tradenomi 15

Kaupan asiantuntijoiden työtä

kehitetään paikallisella tasolla TEKSTI Anu Väätäjä KUVA iStockphoto

T

oukokuussa valtakunnansovittelijan johdolla käytyjen pitkien neuvottelujen päätteeksi kaupan alalle saatiin sovintoesitys, jonka molemmat osapuolet, Ylemmät Toimihenkilöt YTN ja Kaupan liitto hyväksyivät 22.5. Syntynyt ratkaisu ei ole YTN:n tavoittelema työehtosopimus, mutta se antaa laajat mahdollisuudet paikalliselle sopimiselle.

– Tiivistämme yritystason vuoropuhelua, johon molemmat osapuolet kannustavat jäseniään, sanoo YTN:n kaupan projektin vetäjä Ville-Veikko Rantamaula.

– Vaikean neuvottelurupeaman jälkeen tämä ratkaisu on askel eteenpäin, vaikka se ei olekaan täysin tavoitteidemme mukainen.

Neuvotteluissa löytyi yhteisymmärrys liittojen välisestä yhteistyöstä ja paikallisen vuoropuhelun edistämisestä. Paikallisella tasolla on tarkoitus keskustella YTN:lle tärkeistä teemoista ”ääni” ja ”aika”. Ensimmäinen teema pitää sisällään henkilöstön edustusjärjestelmän kehittämistä ja ylempien toimihenkilöiden osallistumismahdollisuuksien lisäämistä yrityksen sisällä. Toisen teeman sisällä keskustellaan työaikakysymyksistä, työssäjaksamisesta ja työhyvinvoinnista.

Työaikalaki tärkeä Molemmat osapuolet voivat tuoda paikallisella tasolla esiin tärkeäksi katsomiaan aiheita.

16 Tradenomi

– Työaikaan liittyvät kysymykset ovat meille tärkeitä. Alan ylemmät toimihenkilöt tekevät lähes 200 tuntia ylitöitä vuodessa, mikä on YTN:n sopimusaloja vertailtaessa kärkipäätä, muistuttaa YTN:n puheenjohtaja Heikki Kauppi.

– Työaikalakia noudatetaan alan ylempien osalta ainoastaan 10,6 prosenttiin ja muun muassa tähän epäkohtaan on tarkoitus hakea yritystasolla ratkaisuja.

– Parhaimmillaan yritystason keskustelut johtavat siihen, että käytäntöjä uudistetaan, käynnistetään erilaisia kehittämisprojekteja tai saadaan aikaan paikallinen sopimus, Rantamaula pohtii.

– Erityisesti toivomme kiinnitettävän huomiota johtamisen kehittämiseen sekä työssäjaksamiseen, sillä alan ylemmät toimihenkilöt tekevät sitoutuneesti työtään melkoisten tulospaineiden keskellä.

”Yritystason vuoropuhelu tiivistyy.”

Täysi työrauha – Annamme nyt täyden työskentelyrauhan paikalliselle vuoropuhelulle yritysten ja ylempien toimihenkilöiden välillä. Osassa alan yrityksissä nämä keskustelut käynnistyvät lähiaikoina ja seuraamme niiden etenemistä tiiviisti, Rantamaula sanoo.

Ratkaisun myötä YTN osallistuu työmarkkinakumppanina Kaupan liiton käynnistämään tulevaisuusohjelmaan, jonka kautta osaltaan kehitetään alan asiantuntijatyötä. Yhteistyön valmistelu käynnistetään välittömästi, ja ohjelma valmistuu vuoden 2018

puolella. Ohjelman yhtenä osiona ovat työmarkkinat, jossa arvioidaan alan asiantuntijatyön muutoksia ja mitä se vaatii työmarkkinoilta.

– Lähdemme tähän työhön tosissamme, jotta saamme alan asiantuntijoiden asemaa parannettua. Yhtä tärkeää on luottamuksen rakentaminen kaikilla tasoilla, johon ohjelmatyö on hyvä väline, Kauppi sanoo.

Alan jäsenistä koostuva kaupan kehittämisryhmä kokoontuu aktiivisesti jatkossakin keskustelemaan tilanteesta ja ohjelmatyön etenemisestä.

Vakuutusalan asiantuntijoiden asema vahvistuu KKO:n päätöksen myötä TEKSTI Anu Väätäjä

K

orkein oikeus antoi 23.5. tuomion, jonka mukaan vakuutusalan ylemmillä toimihenkilöillä on oikeus valita edustajakseen luottamusvaltuutettu. Tähän saakka alalla ei ole voitu valita henkilöstöedustajaa muille kuin yleissitovan työehtosopimuksen solmineen Vakuutusväenliitto VvL:n jäsenille.

KKO:n tuomio vahvistaa ylempien toimihenkilöiden asemaa ja vaikuttamismahdollisuuksia alalla.

Prosessi käynnistyi vuonna 2011, jolloin LähiTapiola kieltäytyi tunnustamasta ylempien toimihenkilöiden itselleen valitseman luottamusvaltuutetun asemaa yrityksessä käydyissä yhteistoimintaneuvotteluissa.

– Luottamusmies ei tosiasiallisesti edustanut muita kuin VvL:n jäseniä, mikä ilmeni muun muassa siten, ettei hän välittänyt muille kuin VvL:n jäsenille tietoja yhteistoimintamenettelystä, sanoo TRALin johtava lakimies Esa Schön.

– Koimme epäoikeudenmukaisena sen, että kokonainen henkilöstöryhmä jäi ilman edustajaa tilanteessa, jossa satojen työntekijöiden asema oli vaakalaudalla irtisanomisten vuoksi, sanoo TRALin yksikönjohtaja VilleVeikko Rantamaula.

– Ylempien toimihenkilöiden luottamusvaltuutetun osallistumista yt-neuvotteluihin vastustivat yhtälailla työnantaja kuin toinen palkansaajajärjestökin, ja siksi päädyttiin

vuosien oikeusprosessiin.

TRAL teki asiasta laajat taustaselvitykset, jonka yhteydessä asiasta pyydettiin lausuntoa muun muassa työoikeuden professori Seppo Koskiselta.

TRALin aloitteesta neuvottelujärjestömme Ylemmät Toimihenkilöt YTN päätti lähteä hakemaan asiasta ratkaisua oikeusteitse.

Vaikuttamismahdollisuudet paranevat KKO päätyi ratkaisussaan siihen, että ylemmillä toimihenkilöillä henkilöstöryhmänä on oikeus valita itselleen luottamusvaltuutettu. Ratkaisua perusteltiin perustuslain yhdistymisvapautta koskevalla säännöksellä. Sen mukaan YTN-liittoihin järjestäytyneet ylemmät toimihenkilöt asetettaisiin eri asemaan kuin työehtosopimukseen osallisen työntekijäyhdistykseen kuuluvat työntekijät, jos heillä ei olisi oikeutta valita itselleen luottamusvaltuutettua.

Rantamaulan mukaan vakuutusalalla työskentelevien esimiesten ja asiantuntijoiden tilanne on ollut pitkään epäselvä.

– Tämän tuomion myötä ylemmät toimihenkilöt saavat alalla tasa-arvoisemman aseman ja heidän vaikuttamismahdollisuutensa paranevat, Rantamaula toteaa tyytyväisenä.

– Esimerkiksi kaupan alalla ylemmillä toimihenkilöillä ei ole omaa työehtosopimusta, mutta alalle on valittu lukuisia luottamusvaltuutettuja edustamaan asiantuntijoita ja esimiehiä.

Tuomion vaikutuksista virisi vilkas keskustelu julkisuudessa, jossa on

esitetty lukuisia virheellisiäkin tulkintoja. Erityisesti yrittäjäjärjestöt ovat tulkinneet tuomiota siten, että se vahvistaisi järjestäytymättömien työntekijöiden asemaa työpaikoilla ja vaikuttaisi myös siihen, ketkä voivat solmia paikallisia sopimuksia.

– Ratkaisussa keskeistä oli se, että yksi henkilöstöryhmä oli kokonaan ilman edustajaa. Jatkossakaan järjestäytymättömät työntekijät eivät voi valita luottamusvaltuutettua, jos saman henkilöstöryhmän järjestäytyneet työntekijät ovat valinneet työpaikalle luottamusmiehen, Schön sanoo.

Jokaisella on yhdistymisvapaus Schön muistuttaa, että jokaisella on oikeus liittyä tai jättää liittymättä ammattiliittoon. Hän viittaa yhdistymisvapauden ja yhdenvertaisen kohtelun osalta KKO:n ratkaisuihin 2013:10 ja 2013:11, joissa on todettu, että erilainen kohtelu ei ole syrjintää, kun se on seurausta niistä valinnoista, joita henkilö on tehnyt yhdistymisvapauden puitteissa. Myös järjestäytymättä jättäminen on tällainen valinta, joka voi oikeuttaa erilaisen kohtelun.

Myöskään paikalliseen sopimiseen ratkaisulla ei ole vaikutusta. Paikallinen sopiminen perustuu valtakunnallisille työmarkkinaosapuolille laissa annettuun mandaattiin sopia tietyistä asioista työehtosopimuksella. Tämän valtuutuksen valtakunnalliset osapuolet voivat delegoida edelleen paikallisille osapuolille ja näin ollen päättää, missä rajoissa ja ketkä ovat oikeutettuja sopimaan paikallisesti. Tällä ratkaisulla ei ole välitöntä vaikutusta paikalliseen sopimiseen.

– Tämän ratkaisun myötä alan korkeakoulutetut, kuten tradenomit, saavuttavat juridisessakin mielessä tasaarvoisemman aseman työpaikoilla, Päätöksellä on suuri merkitys ylempien toimihenkilöiden henkilöstöedustusjärjestelmän kehittämiseen, muistuttaa Schön.

– Jatkossakin vakuutusalalla asiantuntijoiden määrä lisääntyy ja heillä on paljon annettavaa työolojen kehittämiseen yrityksissä. Tulevaisuudessa tulemme vahvistamaan alan korkeakoulutettujen edunvalvontaa, Rantamaula sanoo.

Tradenomi 17

Uusien osaajien löytäjä Rekrytoinnin asiantuntijana työskentelevä Heidi Syrjälä muistuttaa it-tradenomeja asiakaspalvelutaitojen tärkeydestä.

TEKSTI Susanna Haanpää KUVA Juho Kuva

O

n todettu, että Suomen työmarkkinoilla on vuoteen 2020 mennessä jopa 15 000 it-osaajan pula, eli nuorille it-alan osaajille on kysyntää, toteaa Heidi Syrjälä, Consultant Manager henkilöstövuokrausyritys Academic Worksista.

Yritys rekrytoi asiakkailleen vastavalmistuneita, joilla on enintään viisi vuotta kokemusta omalta alalta. Syrjälän tehtävänä on huolehtia nuorten it-osaajien rekrytointiprosessista alusta loppuun saakka.

– Saan asiakkaalta tarkat tiedot siitä, millaista osaamista he tarvitsevat. Minun vastuullani on it-alan taitajien löytäminen näihin tarpeisiin.

– Ymmärrän alaa ja sen teknisiä vaatimuksia. Kykenen keskustelemaan niin asiakkaan kuin hakijankin kanssa työn käytännön osaamisvaatimuksista, kuten vaikka koodaamisesta ja ohjelmistoista.

Oma ala ei ollut heti lukion jälkeen täysin selkeänä mielessä.

– Laitoin tietojenkäsittelyn vasta toiseksi vaihtoehdoksi yhteishaussa, vaikka teknologia ja tietotekniikka olivat aina kiinnostaneet.

Pääsykokeessa kirkastui ajatus, että it-ala olisi sittenkin se paras vaihtoehto.

– Aloitin tietojenkäsittelyopintoni HaagaHeliassa tammikuussa 2011, ja valmistuin kesällä 2015 it-tradenomiksi.

Omaa polkua pitkin

Yksi omaa uraa ohjaavista oivalluksista Syrjälälle syntyi erilaisissa myynnin tehtävissä jo lukio- ja opiskeluaikana: myös it-alalla tarvitaan asiakaspalvelua ja myyntihenkisyyttä.

– Tästä opin paljon, kun työskentelin opintojeni ohessa elokuvateatterissa ja kenkäkaupassa. Kummassakin olin asiakaspalvelutehtävissä, millä jälkikäteen ajateltuna oli osansa nykyisen urani suunnan muotoutumiselle.

Työharjoittelun Syrjälä suoritti Autovahinkokeskuksessa järjestelmäasiantuntijana.

Tämän jälkeen hän pääsi töihin ohjelmistoyritys ZEFiin, jossa teknisten työtehtävien lisäksi hän työskenteli asiakaskouluttajana.

Heidi Syrjälä on tiiminsä ensimmäinen italalle kouluttautunut osaaja. Hän uskoo, että tradenomiopinnot ovat auttaneet omaksumaan nykyisen työn vaatimukset nopeasti.

Opinnnoissa karttunut osaaminen on arvokasta.

18 Tradenomi

Asiakaspalvelu tärkeää it-alallakin

– Tämä vahvisti käsitystäni siitä, että haluan työskennellä suorassa kontaktissa asiakkaiden kanssa.

Kaikella kokemuksella merkitystä Rekrytoinnin asiantuntijana Syrjälä kannustaa vastavalmistuneita tradenomeja kirjaamaan ylös kaiken osaamisensa.

– Työtä hakiessa kaikenlaista työkokemusta pidetään tärkeänä. Vaikka juuri omalta alalta ei olisikaan kokemusta, on hyvä, jos työelämän pelisäännöt ovat jo ennalta tuttuja.

Syrjälä uskoo, että myös opinnoissa karttunut osaaminen on arvokasta, ja se on syytä laittaa talteen.

– Itse tein blogiin muistiinpanoja opiskeluaikaisista projekteistani. Näin oli helpompi todentaa etenkin koodausosaamistani, kun hain työharjoittelupaikkaa.

Lannistua ei kannata, vaikka omalta alalta ei opiskeluaikana heruisikaan töitä.

– Esimerkiksi opintojen aikaisesta asiakaspalvelukokemuksesta voi olla hyötyä, sillä it-ammattilaiset työskentelevät yhä useammin asiakasrajapinnassa.

Välillä hektisessäkin asiantuntijatyössään hän kertoo viihtyvänsä erinomaisesti.

– Saan kartutettua it-alan tietämystäni entisestään. Olen näköalapaikalla siinä, millaisia osaajia markkinoilla on nyt ja millaisia tulevaisuuden tarpeita alalle on luvassa.

Työnsä vastapainoksi Heidi Syrjälä pyrkii löytämään aikaa niin lenkkeilylle, ryhmäliikunnalle kuin ystävien tapaamisellekin.

Heidi Syrjälä Opiskelijavaihto Hollannissa opetti katsomaan asioiden positiivisia puolia. Positiivisuus vie pitkälle elämässä.

Ensimmäinen vakituinen alan työpaikka ZEFissä: autoin asiakkaita muun muassa teknisissä ongelmissa, mutta tein myös asiakaskouluttajan tehtäviä.

Asiantuntijatehtävissä Consultant Managerina Academic Workissä pääsee kehittämään it-alan vaatimusten tuntemusta entisestään.

Tradenomi 19

Kuunteleva ja keskusteleva johtaja

tunnistaa rajansa Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omniassa on viime vuosina tapahtunut suuria rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia.

Rehtori Riikka-Maria Yli-Suomun johtamisfilosofiaan kuuluu, että vaikeuksienkin keskellä hänen tehtävänään on luoda edellytykset henkilöstön sujuvalle työlle.

TEKSTI Hanna Ojanpää KUVA Roope Permanto

20 Tradenomi

K

eväällä 2016 Omniassa alkoi iso rakenteellinen muutosprosessi.

Saman vuoden alussa siitä oli tullut alueellisen aikuiskoulutuksen keskittymä, ja valtakunnallisesti polkaistiin käyntiin ammatillisen koulutuksen reformin valmistelu.

– Johdon täytyi päättää, mikä uusi rakenteemme on ja miten se toteutetaan, Omniassa rehtorina 1.1.2017 aloittanut, silloinen koulutuksen johtaja Riikka-Maria Yli-Suomu muistelee.

Työyhteisössä suurin mullistus oli, että useimmat johtotehtävät menivät uudelleen hakuun.

Kenenkään ei tarvinnut pelätä töiden loppumista, mutta pakka laitettiin kunnolla sekaisin. Merkittävää oli, että kaikilla oli mahdollisuus osallistua uudistustyöhön.

Riikka-Maria Yli-Suomun johtamiskulttuuriin kuuluu, että asioista saa ja pitää puhua.

Tradenomi 21

”Palvelevassa johtami vahvemmin kuin muiss työntekijän hyvinvoint

HYVÄÄN JOHTAMISEEN KUULUU: Vastuun antaminen Luottamus Kuuntelemisen taito

– Esimiesfoorumissa työstetty organisaatiorakenne-ehdotus jaettiin koko henkilöstölle tiedoksi. Lisäksi kaikki esimiehet ja luottamusmiehet osallistuivat uusien toimialojen sisällön suunnitteluun. Kaikille avoimessa sähköisessä kyselyssä saimme yli 200 sivua ideoita ja esityksiä, Yli-Suomu kertoo.

Uusia avauksia Omniassa työskentelee päätoimisesti 850 työntekijää. Lisäksi se työllistää noin 600 tuntiopettajaa. Tutkintoon opiskelijoita on noin 10 000 sekä kurssilaisia 25 000.

22 Tradenomi

– Aloitin täällä hallinto- ja henkilöstöjohtajana vuoden 2012 lopussa.

Paljon on sittemmin tapahtunut, YliSuomu huokaa.

– Vuonna 2013 voimaantullut nuorisotakuu tarkoitti, että kaikki nuoret otettiin käytännössä sisään. Kun seuraavana vuonna opiskelupaikkojen uusjaon yhteydessä maakunnista vähennettiin opiskelupaikkoja ja opetus-ja kulttuuriministeriö päätti vastaavasti lisätä meidän osuutta, se oli meille valtava näytön paikka.

Tilanne näkyi myös työyhteisökyselyn heikkoina tuloksina: sairauspoissaololuvut olivat korkeita ja joh-

taminen koettiin epäluotettavana. YliSuomu sai työstettäväkseen uuden strategian.

– Perustimme uuden Henkilöstöpalvelut-yksikön, jonka tehtävänä on vastata palvelussuhdeasioista ja työhyvinvoinnista sekä henkilöstön että esimiesten osaamisen kehittämisestä.

Erityisesti esimiesfoorumeista on tullut toiminnan kulmakivi ja yhteisen tekemisen vahvuus. Kerran kuukaudessa järjestettävissä tapaamisissa koulutetaan ja valmennetaan esimiehiä sekä annetaan foorumi yhteisen työn kehittämiselle ja suunnittelulle, Yli-Suomu toteaa.

Vuodesta 2014 lähtien Omniassa on ollut käytössä henkilöstöohjelma.

Yli-Suomu kiteyttää ohjelman – ja itsensä – tärkeimmäksi tavoitteeksi henkilöstön sujuvan työn edellytysten luomisen.

– Olemme tiivistäneet tehtävän kolmen pääoman palvelemiseen.

Henkilöpääoma on tärkein voimavaramme: osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö. Rakennepääoma tarkoittaa, että työntekemiselle on sitä tukevat ja sujuvoittavat toimintaedellytykset. Kolmantena on suhdepääoma eli hyvin johdetut, toimivat ja uudistumishaluiset työyhteisöt, YliSuomu listaa.

– Samalla uudistimme kumppanuuksien johtamista muun muassa työterveyshuollon osalta.

Hiljaisuudesta pöhinään Omniassa tehtiin uusi työtyytyväisyyskysely vuonna 2015. Edelliseen verrattuna vastausprosentti ja työtyytyväisyys olivat kasvaneet merkittävästi. Vastaavasti sairauspoissaolot olivat vähentyneet yli tuhannella päivällä.

– Työmme huomioitiin myös talon ulkopuolella ja voitimme ammatilli-

Palveleva johtaminen antaa tilaa muille

isessa painotetaan sa johtamisopeissa tia ja potentiaalia.” sen koulutuksen laatupalkinnon, YliSuomu iloitsee.

Hän uskoo, että yksi merkittävä tekijä tulosten paranemisen taustalla oli luottamus.

– Johtamiskulttuuriini kuuluu, että asioista saa ja pitää puhua. Keskustelu ei ole petollista, hiljaisuus on. Mutta kun päätökset on tehty, niillä mennään.

Yli-Suomu itse välttää ismejä. Hän ei esimerkiksi puhu muutosjohtamisesta vaan johtamisesta muutoksessa.

Palveleva johtaminen nousi Omniassa esille vuoden 2013 strategiassa. Silloinkin ismi kääntyi muotoon: ”kehitämme johtamisen palveluita ja esimiesosaamista”. Ajatus herätti paljon keskusteluja, jopa vastustusta, mutta johtoryhmä piti pintansa.

– Johtamista ei ole totuttu näkemään palveluna. Me uskoimme siihen, että kulttuurin muutos oli väistämätön. Johtaminen ei ole sanelua vaan kuuntelua, vuorovaikutusta ja vastuun jakamista.

Johtajakaan ei ole yksin Yli-Suomu nimeää vahvuuksikseen henkilöstöjohtamisen sekä kyvyn tun-

nistaa omat vahvuudet ja heikkoudet.

– Minun ei tarvitse tietää itse kaikkea. Ympärilläni on vahva joukko substanssiosaajia ja ihmisiä, jotka vievät eteenpäin aloitteita, joissa olen ollut käynnistäjänä. Olemme johtoryhmässä keskustelleet paljonkin jaksamisesta. Tunnemme toisemme jo niin hyvin, että huomaamme, milloin joku alkaa käydä kierroksilla ja puutumme asiaan, hän toteaa.

Yli-Suomulla itsellään on apunaan työnohjaus. Hän kiittää saamastaan käytännön tuesta, mutta myös siitä, että hänellä on ollut joku oman työn peilinä.

– En koe työn määrää kuormittavana vaan ennemminkin vaikeita tilanteita, joita väistämättä tulee eteen näin isossa organisaatiossa. Vaikka uskonkin palvelevaan johtamiseen sekä avoimeen vuorovaikutukseen, samalla on tunnistettava, missä oman jaksamisen raja menee: tässä asemassa voi taipua juuri niin moneen suuntaan kuin itse antaa. Työnohjaus on minulle henkireikä, jossa voin puhua ja käsitellä asioita pienen etäisyyden päästä. Tästä edusta en luovu, YliSuomu lupaa.

Jari Hakasen vinkit oman johtamisen tutkisteluun

1

MIETI omia kokemuksia hyvästä johtamisesta: Mitä arvostat? Mitä on jäänyt mieleen?

2

SUOMALAISEN TYÖHYVINVOINNIN guru, Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakasen edessä on kaksi kirjaa: Herman Hessen ”Matka aamun maahan” sekä Saska Saarikosken ”Dettman – ja johtamisen taito”. Molemmat teokset vievät häntä kohti palvelevan johtamisen ydintä.

– Kyse on loppujen lopuksi perusihmissuhdetaidoista, hän tiivistää.

Palvelevassa johtaminen on Hakasen mielestä pitkän tähtäimen johtamismenetelmä, ”ei pikavoittoja”, hän toteaa.

– Yhteisen mission avulla porukasta saadaan parhaat vahvuudet esille, mutta se vie aikansa.

Hakanen jatkaa, että palveleva johtaja ei himoitse valtaa ja kunniaa. Vastakohtana on johtaja, joka kokee uransa henkilökohtaisena egotrippinä.

– Johtaja voi tuhota työyhteisön moraalin ottamalla kunnian saavutuksista vain itselleen. Sen sijaan palvelevan johtamisen yhteydestä tuottavuuteen – lisääntynyt innovatiivisuus, sitoutuneisuus, luovuus ja luottamus – on vahvaa näyttöä, Hakanen listaa.

Palvelevaa johtamiskulttuuria aloitettiin tutkimaan osana positiivisen psykologian nousua 2000-luvun alussa.

Hakasen törmättyä ensimmäistä kertaa ilmiöön, hän huokaisi ”wau”.

– Palvelevassa johtamisessa painotetaan vahvemmin kuin muissa johtamisopeissa työntekijän hyvinvointia ja potentiaalia. On hienoa, että positiiviset ilmiöt ovat tulleet työelämään, vaikka elämmekin epävarmuuden, muutoksen ja turbulenssien keskellä, hän iloitsee.

Hakanen tiedostaa, että on paljon asiajohtajia, joiden vahvuudet eivät välttämättä löydy ihmisten kohtaamisesta.

Hän tunnistaa, että vakiintuneiden toimintatapojen muuttaminen on vaikeaa.

– Pelolla johtaminen on usein helpompi tie kuin itsensä likoon laittaminen. Myös johtaja tarvitsee armoa, anteeksiantoa ja itsemyötätuntoa. Välillä on myös hyvä kysyä itseltään, miksi haluaa olla johtaja.

Hakanen palaa vielä koripallovalmentaja Henrik Dettmaniin.

– Aloittaessaan Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentajana Dettman vaihtoi ensitöikseen tittelinsä valmennuksen johtajasta palvelijaksi. Hän on kertonut, että ymmärrys siitä, että hän ei olekaan keskipiste, teki hänestä vahvemman johtajan. Hänen tehtävänään oli saada paras irti pelaajista.

ANNA tunnustusta itsellesi: Missä asioissa olet hyvä? Kuinka pystyt parhaiten palvelemaan toisia?

3

KIRJAA viikon päätteeksi kolme asiaa, missä olet onnistunut.

Toista usean viikon ajan.

Tradenomi 23

Työsopimus kannattaa tehdä huolella Työsopimuksella määritetään hyvin pitkälle työsuhteen ehdot.

Ehtoihin on tärkeätä kiinnittää huomiota jo sopimusta tehdessä, koska silloin on yleensä paras mahdollisuus vaikuttaa sen sisältöön.

Sopimusehdon muuttaminen myöhemmin edellyttää kummankin osapuolen suostumusta.

TEKSTI Tomás O´Shaughnessy KUVA iStockphoto

24 Tradenomi

T

yötehtävistä ja työntekopaikasta on syytä sopia työsopimuksessa mahdollisimman tarkasti, koska työnantaja ei voi muuttaa niitä työsuhteen aikana yksipuolisesti. Ehtoja, joiden mukaan on velvollinen suorittamaan myös muuta työnantajan osoittamaa työtä tai työntekopaikkana ovat kaikki työnantajan toimipisteet, kannattaa välttää. Sopimukseen tulisi kirjata, mitä kaikkia työtehtäviä on velvollinen tekemään ja missä toimipisteissä on velvollinen työskentelemään.

Työtehtävien perusteella määräytyy työehtosopimuksen vähimmäispalkka, kuuluuko sovellettavan työehtosopimuksen piiriin, onko työnantajalla oikeutta solmia

työsopimuslaissa säädetyin edellytyksin. Jos määräaikaisen työsopimuksen haluaa irtisanoa, siitä pitää sopia erikseen.

Työsopimukseen tulisi kirjata säännöllinen päivittäinen tai viikoittainen työaika.

Kannattaa pyrkiä sopimaan vähimmäistuntimäärä, sillä muutoin työnantaja voi oman harkintansa mukaan jättää kokonaan määräämättä työtunteja. On hyvä myös huomata, että liukuvan työajan käyttäminen edellyttää, että asiasta sovitaan erikseen.

On hyvä huomata, että liukuvan työajan käyttäminen edellyttää, että asiasta sovitaan erikseen.

Tarkkana provisiopalkan kanssa Palkasta ja sen määräytymisestä kannattaa sopia huolella. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, jos palkka määräytyy provision tai muun bonuksen perusteella. Mikäli ehdot ovat erillisessä asiakirjassa, voi olla, että työnantaja pystyy muuttamaan niitä työsuhteen aikana. Sen sijaan yksiselitteistä sopimusehtoa ei pääsääntöisesti voi muuttaa yksipuoleisesti.

Kaikki luontoisedut on syytä kirjata sopimukseen. Myös se, tulevatko luontoisedut rahapalkan päälle vai vähentävätkö ne sitä, kannattaa ilmaista selkeästi.

Sivutoimilupa ja kilpailukieltosopimus

kilpailukieltosopimusta ja pitääkö työaikalakia soveltaa. Tehtävänimike ei tässä mielessä ole yhtä tärkeä. Työntekopaikan määritelmä voi taas vaikuttaa oikeuteen saada verovapaita korvauksia matkakustannuksista.

Määräaikainen työsopimus pitää perustella Työsopimuslain mukaan lähtökohtana on toistaiseksi voimassa oleva työsuhde. Työnantajan aloitteesta työsopimuksen saa tehdä määräaikaiseksi vain perustellusta syystä.

Perusteen tulisi liittyä työn luonteeseen, sijaisuuteen tai niihin rinnastettavaan syyhyn ja ilmentää tehtävän työn määräaikaista luonnetta. Pitkäaikaistyötön voidaan palkata määräaikaiseksi ilman perustetta

Sopimusehto, jonka perusteella tarvitsee luvan muuhun palkalliseen tai palkattomaan toimeen, on työsopimuslain näkökulmasta kyseenalainen, koska jokaisella on oikeus hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä. Sen rajoittamisen mahdollisuudesta ei ole työsopimuslaissa säädetty.

Vapaa-ajan voi lähtökohtaisesti käyttää valitsemallaan tavalla. Toiminnasta, joka on työnantajan kanssa kilpailevaa tai on ristiriidassa työntekijältä kohtuudella vaadittavan menettelyn kanssa, tulee pidättäytyä.

Kilpailukieltosopimuksella tarkoitetaan työsuhteen jälkeiseen aikaan ulottuvaa kieltoa siirtyä kilpailevaan yritykseen tai ryhtyä toimimaan työnantajan kanssa samalla toimialalla. Työsopimuslain mukaan tällaisen sopimuksen solminen edellyttää erityisen painavaa syytä, eikä sitä voida solmia pelkästään kilpailun rajoittamisen vuoksi.

Sopimus kilpailukiellosta saa olla pituudeltaan enintään kuusi kuukautta, ellei siitä saa kohtuullista korvausta. Sen rikkomisesta sovittu korvaus saa vastata enintään kuuden kuukauden palkkaa. Kilpailukieltosopimuksen solmimista kannattaa pyrkiä välttämään

tai vähintäänkin neuvottelemaan se mahdollisimman lyhyeksi.

Tutustu työehtosopimukseesi Työnantaja on velvollinen noudattamaan työehtosopimusta, mikäli on työehtosopimuksen solmineen työnantajaliiton jäsen tai toimii alalla, jolla on vahvistettu yleissitova työehtosopimus.

Työehtosopimuksissa on sovittu useista työntekijöille edullisista ehdoista, esimerkiksi lomarahasta, äitiys- ja isyysvapaan sekä arkipyhien palkallisuudesta, matka-ajan korvaamisesta ja lakisääteistä pidemmästä sairausloman palkanmaksuvelvollisuudesta.

Työehtosopimusta kannattaa tiedustella jo työsopimusta solmittaessa. Jos sitä ei ole, edellä mainituista eduista on suositeltavaa pyrkiä sopimaan erikseen työsopimuksessa.

Laissa niistä on säädetty työntekijän kannalta puutteellisesti.

Muistathan... ...että voit tarkastuttaa oman työsopimuksesi työsuhdeneuvonnassamme. Lisäinfoa työsopimuksesta löydät myös verkkosivuiltamme tral.fi/oppaat.

Tomás O´Shaughnessy työsuhdeneuvoja à Lisätiedot

Työsuhdeneuvonta jäsenille ma–to klo 9–16 ja perjantaisin 10–16, p. 020 155 8815 tai lakiasiat@tral.fi, tral.fi/tyosuhdeneuvonta.

Jäsenenä saat myös maksutta neuvontaa yksityiselämän oikeudellisissa asioissa.

Tradenomi 25

Perhevapaalta töihin Paluu työelämään äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaan jälkeen voi helpottua, kun aloitat käytännön järjestelyt ja henkisen valmistautumisen hyvissä ajoin. Mitä tehdä ennen perhevapaata, vapaan aikana ja palattuasi töihin?

Näillä vinkeillä valmistaudut paluuseen.

TEKSTI Laura Sareskoski KUVA iStockphoto

1 ENNEN PERHEVAPAALLE jäämistä sovi

esimiehesi kanssa, pidättekö yhteyttä vapaan aikana ja miten: Haluatko kuulla työpaikalla tapahtuvista muutoksista? Haluaisitko osallistua koulutuksiin tai juhliin? Ota selvää työpaikkaetujen säilymisestä vapaan aikana. Kerro, millainen visio sinulla on paluustasi, jotta työpaikalla pystytään varautumaan sijaisjärjestelyihin. Muista, että työnantajalle on kerrottava perhevapaalle jäämisestä kaksi kuukautta ennen vapaan alkua.

2

3

PERHEVAPAAN AIKANA moni pitää

yhteyttä työpaikkaan ja seuraa alallaan tapahtuvia muutoksia. Voit käydä työpaikallasi yksin tai lapsen kanssa.

Jos työpaikan säilyminen on epävarmaa tai työtä ei ole tiedossa, kannattaa tehdä suunnitelmia töiden hakemisesta tai opiskelujen aloittamisesta.

Verkostoituminen muiden vanhempien kanssa tai osallistuminen järjestötoimintaan voi auttaa työelämään siirtymisessä.

Päivähoitojärjestelyjen suunnittelu on hyvä aloittaa ajoissa. Miettikää perheessä, millainen hoitomuoto sopii teille parhaiten. Nykyisin moni perhe haluaa yhdistää kodin ulkopuolista ja kotona tapahtuvaa hoitoa. Muista, että kunnalliseen päivähoitoon tulee hakea paikkaa neljä kuukautta ennen toivottua alkamisajankohtaa.

PALUUN LÄHESTYESSÄ kannattaa selvit-

tää, mitä muutoksia töissä on tapahtunut ja millaista perehdyttämistä tarvitset. Ilmoita paluustasi viimeistään kaksi kuukautta ennen perhevapaan päättymistä. Keskustelkaa perheessä, miten hoitoon viennit ja haut sekä kotityöt jaetaan ja miten toimitte, kun lapsi sairastuu.

Vaikka aiemmin olisit tehnyt pitkää päivää, et välttämättä jatkossa halua tai pysty samaan. Keskustele esimiehesi kanssa, millainen työaikajärjestely toimisi: Minkä verran on tiedossa työmatkoja? Voiko etätyöskentelyä lisätä? Voitko siirtyä määräajaksi osa-aikatyöhön tai käyttää muita joustoja? Entä, millaisia työtehtäviä ja tavoitteita on odotettavissa?

4 PALATTUASI TÖIHIN arki on usein hel-

à Vinkit antoi Väestöliiton

Perheystävällisesti töissä -hankkeen erityisasiantuntija Anna Kokko.

26 Tradenomi

pompaa, jos päivissä on väljyyttä.

Tämä voi tarkoittaa menojen karsimista, työajan tai -vuorojen joustoa tai siivouspalvelua kotona. Jaettu kalenteri, johon vanhemmat merkkaavat yksityisiä ja työmenoja, voi auttaa arjessa. Selvitä, mitkä ovat työpaikan pelisäännöt lasten sairastelusta aiheutuvissa poissaoloissa. Lisäksi mahdollisen kuormittuneen työtilanteen tunnistaminen ja siihen reagoiminen kannattaa ottaa puheeksi esimiehen kanssa ajoissa.

TEKSTI Kirsi Ristaniemi KUVA Markus Pentikäinen

Kiitos vuosien 2014–2017 hallituskaudesta!

T

R ALin hallituksen toimikausi on kolmivuotinen, ja nykyisen hallituksen kausi lähenee loppuaan.

Keväällä 2017 vaaleissa valittu valtuusto valitsee uuden hallituksen elokuussa 2017.

Valtuusto on TRALin ylin päättävä elin, johon jäsenet valitaan suoran jäsenvaalin kautta.

Hallitus vastaa liiton toiminnan ja talouden suunnittelusta sekä sen toteuttamisesta.

Nykyisen hallituksen puheenjohtaja Niko Aaltonen kiittää liiton jäsenistöä, toimiston henkilöstöä ja kaikkia valtuuston luottamushenkilöitä kuluneesta kolmesta vuodesta.

– Olemme saaneet paljon aikaan, ja kiitos siitä kuuluu meille kaikille. Jäsenmäärämme on kasvussa, valtakunnallinen näkyvyytemme on ollut hyvää ja liiton talous on vakaalla pohjalla, Aaltonen iloitsee yhteenvetona.

Tavoitteisiin on päästy muun muassa parantamalla paikallistoimintaa ympäri Suomen, panostamalla opiskelijatoimintaan, parantamalla jäsenpalveluita sekä kehittämällä luottamusmiesverkostoa.

Hallituskautta varjosti pitkään jatkunut talouden alamäki: palkansaajien ostovoima heikkeni, massairtisanomiset jatkuivat ja korkeakoulutettujen työttömyys kasvoi merkittävästi.

– Silti liitto menestyi ja meidän tunnettavuus ja rooli osana työmarkkinaedunvalvontaa kipusivat harppauksen ylöspäin. Meillä on painoarvoa, Aaltonen kiteyttää.

Aaltonen iloitsee myös uudistuksista, jotka saatiin kolmen vuoden aikana tehtyä. Muun muassa liiton työaikalakialoite, palvelujen digitalisointi ja liiton strategian kokonaisuudistus ovat olleet hienoja aikaansaannoksia.

Aaltonen arvioi, että sopimuksettomien alojen tilanne, tasa-arvon edistäminen työelämässä ja työelämän muuttuvat tarpeet ovat asioita, joiden eteen on työskenneltävä myös tulevina vuosina.

Kesä on kuitenkin rentoutumisen aikaa. Puheenjohtaja Aaltonen toivottaa lämmintä kesää kaikille.

– Muistakaa levätä ja nauttia Suomen kauniista kesästä läheisten kanssa. Aloitetaan syksy akut ladattuina tuoreiden ideoiden kanssa.

Meillä on painoarvoa.

Tradenomi

27

Hillan suosikkipuuha äidin kanssa yhdessä on piirtäminen.

28 Tradenomi

Tavoitteena

päivätyössä käyvä äiti Opiskelun ja perheen yhdistäminen onnistuu, jos motivaatiota on tarpeeksi. Tämän tietää oululainen Marjut Jaakola, joka suoritti tradenomiopinnot pienen tyttärensä yksinhuoltajana.

Rutistus vaati järjestelmällisyyttä ja tarkkaa rahankäyttöä. Nyt kolmen lapsen äiti on unelmatyössään.

TEKSTI JA KUVAT Kati Valjus

E

ihän se helppo yhtälö tulisi olemaan, sen Marjut Jaakola tiesi.

Nyt 7-vuotias Hilla-tytär oli tuolloin parivuotias, eikä Jaakolalla ollut varsinaista ammattia.

– Olin ollut pitkään kaupan alalla töissä.

Työ vaatekaupassa oli kaksivuorotyötä, joten se olisi ennen pitkää tarkoittanut Hillalle vuoropäivähoitoa, koska olin yksinhuoltaja.

Päätös oli lopulta helppo: tämä äiti lähtee opiskelemaan.

Päätökseen vaikutti myös lähipiirin kannustus.

– Soitin kummitädilleni, joka on selvinnyt vastaavanlaisesta tilanteesta yksin, ja hän kannusti. Tärkeä oli myös tieto, että omalta äidiltäni saisin tarvittaessa lastenhoitoapua.

Tosin hän on vielä työelämässä.

Selvää oli, että lapsi olisi tärkein, sillä tyttärellä on vain yksi lapsuus, jossa äiti halusi olla läsnä. Illat pyhitettäisiin perheelle, ja opiskelu tulisi hyvänä kakkosena.

Kova motivaatio ajoi eteenpäin Oulun ammattikorkeakoulu sijaitsi muutaman kilometrin päässä Jaakolan kotoa Peltolasta.

– Kävellen kuljettiin päiväkotiin ja kouluun.

Siinä tuli mukavasti hyötyliikuntaa, sillä millä muulla ajalla olisin ehtinyt kuntoilla?

Järjestelmälliseksi naiseksi tunnustautuva Jaakola järjesteli itselleen arkirytmin.

– Hilla oli päiväkodissa koulupäiväni ajan.

Kouluhommat jatkuivat lapsen mentyä nukkumaan. Pyrin olemaan läsnä koulussa ja omaksumaan asiat jo luennoilla, jolloin kotitehtäviä ja tenttiin lukemista oli vähemmän.

Eteenpäin ajavana voimana toimi kova motivaatio.

– Halusin, että lapsellani on tulevaisuudessa päivätyössä käyvä äiti. Tiedostin, että tämä on vain yksi elämänvaihe, joka ei kestä ikuisesti. Nautin tuosta ajasta ihan täysillä.

Olin saanut mahtavan tilaisuuden opiskella itselleni kiinnostavan ammatin.

Tradenomi 29

Kesäisin Jaakola teki kesäopintoja, jotta pystyi nostamaan opintotukea kesälläkin.

Opiskeluaika opetti Jaakolalle järkevää rahankäyttöä.

– Siinä tuli huomanneeksi, että ihminen tulee tosi vähällä toimeen, kun miettii viisaasti rahankäytön.

Valmistujaislahjaksi vauva ja työpaikka

Kolmikymppisen Jaakolan elämänpiiri oli hyvin erilainen kuin parikymppisten opiskelutovereiden.

Kun muut lähtivät opiskelijarientoihin, hän ei kokenut jäävänsä mistään paitsi. Elämänkokemus auttoi myös opinnoissa.

– En stressannut turhasta, ja osasin puntaroida, paljonko käytän asioihin arvokasta aikaani.

Tiukan paikan tullen puuroa Jaakola teki ekstraajana jonkin verran töitä vaatekaupassa.

– Entinen työnantajani oli todella joustava. Saatoin mennä esimerkiksi aamulla ennen koulua purkamaan kuormaa pariksi tunniksi. Muutaman satasen lisätienesti kuukautta kohden teki ihmeitä opiskelijan taloudelle, Jaakola hymyilee.

Rahat olivat tietysti tiukoilla.

– Sain opintotukea, asumistukea ja lapsilisän. Nostin tietysti kaiken opintolainan, minkä pystyin. Rahaa ei ollut mihinkään ylimääräiseen, mutta hyvällä suunnittelulla se riitti kaikkeen tarpeelliseen. En myöskään uhrannut 30 Tradenomi

opiskelua työnteolle, vaan tein töitä vain sen verran kuin tuntui järkevältä.

Iso osansa oli sillä, että päivähoito oli opiskelevalle yksinhuoltajalle maksutonta.

– Söin itse lounaan koulussa ja Hilla söi päiväkodissa. Minulla oli tapana jo alkukuusta jakaa tietty määrä rahaa tuleville viikoille käytettäväksi, jotta rahat riittäisivät koko kuukaudeksi. Jos oikein tiukille mentiin, keiteltiin riisipuuroa iltaruuaksi.

Kukaan ei kärsi siitä, jos syö muutaman päivän puuroa.

Yllättävät menot tuntuivat opiskelijan lompakossa, ja kasvavan lapsen kanssa niitä ilmaantui yleensä vuodenaikojen vaihtuessa.

– Ulkoilukamppeet ovat hintavia.

En ole oikein koskaan ollut kirppiksillä kiertäjä, eikä minulla olisi ollut sellaiseen aikaa. Hillalla on synttärit lokakuussa, ja mummun ja papan kanssa oli tapana sopia etukäteen, että he ostavat jotain sellaista, mitä oikeasti tarvitsee, kuten talvihaalarin.

Mieluummin jotain tarpeellista kuin sellaista, millä ei ole käyttöä.

Marjut Jaakola oli yksinhuoltaja opiskellessaan tradenomiksi: Arki oli tarkoin aikataulutettua, mutta nautin tuosta ajasta ihan täysillä.

Kolmantena opiskeluvuonna elämä yllätti. Kuvioihin astui nykyinen puoliso Matti Koistinen.

– Olin ajatellut, että parisuhteen yhdistäminen tarkoin aikataulutettuun arkeen olisi suorastaan mahdotonta. Ei se sitten lopulta ollutkaan, Jaakola hymyilee.

Pian Jaakola sai vakituisen työpaikan tilitoimistosta, ja mielessä siintänyt tavoite päivätyöstä toteutui jo ennen kuin opiskelut olivat paketissa.

– Kaiken lisäksi olin pian raskaana.

Onneksi opinnoissa oli loppua kohden vara vähän höllätä. Tiesin, että saisin opintoni tehtyä ajallaan.

Nyt 2,5-vuotias Inari on saanut jo pikkusiskon. Aava täyttää pian vuoden.

Jaakolan oli määrä olla vielä ainakin vuoden verran hoitovapaalla, mutta toisin kävi.

– Aloitan uudessa työpaikassa rakennusalan yrityksessä parin viikon kuluttua. Kiinnostuin rakennusalan kirjanpidosta opiskeluaikana, ja se alkoi tuntua omalta jutulta. Matti jää kotiin hoitamaan tyttöjä, joten päiväkotihärdelliin ei tarvitse vielä lähteä.

Marjutin vinkit opiskelevalle vanhemmalle • Ole valmis tekemään töitä opiskelun eteen.

• Panosta opintoihin sataprosenttisesti ne ajat, mitä pystyt.

• Sovella vauhdissa, hyväksy muuttuvat tilanteet.

• Suunnittele ja ennakoi rahankäyttösi.

• Tiedosta, että tämä on vain yksi elämänvaihe.

• Pidä katse tulevaisuudessa.

Pelataan ja otetaan rennosti TEKSTI Henna Tanskanen KUVA Jani Söderlund

KESÄLLÄ ON hyvä ottaa lunkisti ja antaa ajatuksien vaeltaa

omalla painollaan. Kesään kuuluu itse kullakin erilaista tekemistä. Yksi niistä voisi olla vaikka lautapeli-ilta hyvien ystävien kanssa kesäisen juoman kera.

Poliittisesti epäkorrektia -lautapeli vie yllättäviin tilanteisiin ja saattaa vaikuttaa jopa loukkaavalta ja epäkorrektilta.

Hauskuus tulee kuitenkin siitä, että pelaajat tietävät varmasti liikkuvansa täsmälleen hyväksyttävyyden rajoilla. Oikeita tai vääriä vastauksia ei ole, ja tuomarin huumorintaju määrää, mikä on kierroksen hauskin vastaus. Ja tietysti jokainen pääsee vuorollaan tuomareiksi. ps. Jos lautapeli ei innosta, niin aina voi napata kirjan käteensä ja sukeltaa Eppu Nuotion dekkarimaailmaan tai lukea Jani Kaaron filosofia mietteitä.

Kesälukemista Eppu Nuotio Myrkkykeiso. Ellen Lähteen tutkimuksia.

Otava 2017 Jani Kaaro Kauniimpi maailma. Kirjoituksia sielusta, taloudesta ja oikeudenmukaisuudesta.

WSOY 2017

Raikas kesäjuoma 4 annosta 4 dl makeaa omena- tai raparperimehua • 7,5 dl kuohuvaa tai siideriä, vaihtoehtoisesti spriteä • jääpaloja • mintun oksia.

Jaa mehu korkeisiin laseihin ja lisää jääpalat.

Täytä lasi kuohuvalla ja koristele mintun oksalla.

Poliittisesti epäkorrektia -lautapeli Laji: aikuispeli, huumori, korttipeli Ikäsuositus: 18+ Pelaajamäärä: 4–12 Peliaika: 20–60 min www.lautapelit.fi

Tradenomi 31

Tradenomiitissa tavataan!

Tradenomiitti on TRALin uusi yhteisöpalvelu, joka yhdistää tradenomit, opiskelijat sekä yritykset kontaktien verkostoksi. Kantava ajatus on, että kaikella osaamisella on arvoa ja sitä kannattaa jakaa muille.

TEKSTI Susanna Haanpää KUVA iStockphoto

T

radenomiitti.fi-osoitteessa oleva palvelu avattiin toukokuussa. Se tarjoaa muun muassa työnhakuvinkkejä, mutta myös vertaistukea eri osaalueilla.

Palvelun tarkoitus on yhdistää eri alojen tradenomit ja opiskelijat verkostoksi, jossa kaikki voivat olla toistensa apuna erilaisissa kysymyksissä.

Mottona onkin ”Kokemuksellasi on aina arvoa”.

– Mentorointi voi olla vaikka sitä, että jo pitkään työelämässä ollut henkilö kaipaa apua esimerkiksi Photo-

32 Tradenomi

shopin tai Excelin käytössä, jolloin nuori tradenomiopiskelija voi opettaa konkaria näiden ohjelmien saloihin.

Täällä opiskelijatkin ovat mentoreita, TRALin asiamies Anna Sirviö-Hautala selittää.

Kyse ei ole keskustelupalstasta, vaan Tradenomiitti on tarkoitettu tradenomien kohtaamiseen ja verkoston kasvattamiseen. Keskustelu ja varsinainen verkostoituminen tapahtuvat palvelun ulkopuolella esimerkiksi sähköpostitse sen jälkeen, kun Tradenomiitissa on vaihdettu käyntikortteja.

Asiantuntijuus esiin – Strategiaan on linjattu, että kaikki jäsenpalvelut, jotka voidaan digitalisoida, digitalisoidaan. Tradenomiitti on myös tradenomien oma matrikkeli, TRALin palvelu- ja kehitysjohtaja Tomi Kouva kertoo.

Palvelu tekee tradenomien asiantuntemusta tutuksi paitsi jäsenistölle, myös yrityksille esimerkiksi rekrytointitilanteissa.

– Tradenomitutkinto on monissa työpaikoissa yleinen tutkinto, joten kyseessä on monille yrityksille oikea kohderyhmä. Tradenomiitti

puolestaan on hyvä kanava rekrytoida ja tehdä suorahakuja jäsenten profiileja selaamalla, Kouva tarkentaa.

Mukana on myös yhteiskunnallinen näkökulma: – Haluamme nostaa tradenomien osaamisen entistä paremmin esille, Sirviö-Hautala toteaa.

Tämä on tärkeätä, sillä tradenomien keskuudessakin on epäselvyyttä siitä, mihin kaikkeen tutkinto valmistaa.

– Kentältä kuulee välillä sitäkin, etteivät opiskelijat ole koskaan nähneet oikeaa tradenomia – nuorilla ei välttämättä ole kattavaa käsitystä, mitä kaikkea tradenomit tekevät työkseen, Kouva kuvailee.

Verkoston avulla eteenpäin Tradenomiitin halutaan osaltaan tuovan selvyyttä siihen, mitä kaikkea opiskelijat voivat valmistuttuaan tehdä tai millainen työnkuva voi olla.

– Tämä on jäsenten kohtaamispaikka, joka tarjoaa jokaiselle jotakin niin opintojen alkuvaiheessa kuin vaikka konkareille esimerkiksi uranvaihdoksen aikana, Kouva toteaa.

Jotkut jo työelämässä olevat tradenomit ovat innostuneet erityisesti siitä, että voivat auttaa nuoria.

– Opiskelija voi valita kurssejakin sen mukaan, millaista tietoa on saanut esimerkiksi jonkin Tradenomiitissa olevan henkilön työnkuvasta, SirviöHautala visioi.

Opiskelija saattaa löytää Tradenomiistista toiveammattinsa edustajan, joka voi antaa vinkkejä siitä, millaista osaamista hänen työssään tarvitaan ja auttaa näin nuorta pääsemään lähemmäs haaveidensa työuraa.

Unelmasi on toisen arki ja toisaalta arkesi voi olla toisen unelma, Tomi Kouva kiteyttää.

Näin Tradenomiitti toimii 1. Mene osoitteeseen tradenomiitti.fi.

2. Tee oma profiilisi.

Kirjaudu palveluun tunnuksillasi – niillä, joilla kirjaudut myös muihin TRALin palveluihin.

Esittele profiilissasi asiantuntijuuttasi ja osaamisesi tasoa sekä omaa persoonaasi.

3. Etsi muita tradenomeja Hae vinkkejä omaan urasuunnitteluun muiden kokemuksista.

Ehdota kiinnostaville tradenomeille käyntikorttien vaihtoa, jotta voitte jatkaa keskustelua.

4. Jätä ilmoitus Voit jättää työelämään liittyvän ilmoituksen ja kohdistaa sen haluamallesi kohderyhmälle.

Ilmoituksesi näkyy kaikille Tradenomiitin käyttäjille.

Jos olet kirjautunut käyttäjä, voit myös vastata muiden ilmoituksiin.

5. Luo kontakteja Luo kontakteja vaihtamalla käyntikortteja muiden käyttäjien kanssa.

Päätät itse, mitä tietoja käyntikortistasi on saatavilla ja kenelle haluat käyntikorttisi jakaa.

Valmistunut, Valmistunut, nytnyt onon aika aika paukutella paukutella henkseleitä henkseleitä ja ja nauttia nauttia omista omista saavutuksista. saavutuksista.

Tradenomiliiton Tradenomiliiton jäsenenä jäsenenä saat saat huomattavat huomattavat edut edut Danske Danske Bankilta Bankilta ilman ilman erillisiä erillisiä kuukausikuukausija ja vuosimaksuja vuosimaksuja (arvo (arvo on on jopa jopa yli yli 700 700 €/vuosi*): €/vuosi*): Laajat Laajat päivittäispankkipalvelut päivittäispankkipalvelut ja ja Mastercard Mastercard Platinum Platinum -kortti -kortti

Anna Anna menestyksen menestyksen kuulua. kuulua.

Lounge-sisäänpääsy Lounge-sisäänpääsy yli yli 900 900 lentokentällä lentokentällä Danske Danske Investor Investor -palvelut -palvelut säästämiseen säästämiseen ja sijoittamiseen ja sijoittamiseen

Lue Lue lisää lisää ja ja hyödynnä hyödynnä sinulle sinulle kuuluvat kuuluvat edut: edut: tral.fi/danskebank tral.fi/danskebank * Danske * Danske Bankin etuBankin ja palvelukokonaisuus etu- ja palvelukokonaisuus tarjotaan tarjotaan viideksi viideksi vuodeksi vuodeksi liiton jäsenelle, liiton jäsenelle, joka on joka valmistunut on valmistunut opinnoistaan opinnoistaan etujen käyttöönottoa etujen käyttöönottoa edeltävän edeltävän kahden kahden vuoden vuoden aikana. aikana.

Mastercard Mastercard Platinum Platinum ja Priority ja Priority Pass™ -kortit Pass™edellyttävät -kortit edellyttävät positiivista positiivista luottopäätöstä. luottopäätöstä.

Arvo riippuu Arvo käyttöönriippuu käyttöönotetuista otetuista eduista.eduista.

Yleisjohto Mika Varjonen Toiminnanjohtaja puh. 040 001 69 00 mika.varjonen@tral.fi Suvi Kautto Johdon assistentti puh. 020 155 8805 suvi.kautto@tral.fi

Vaikuttamisyksikkö Ville-Veikko Rantamaula Yksikönjohtaja puh. 020 155 8804 ville-veikko.rantamaula@tral.fi Mikko Vieltojärvi Asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka puh. 044 534 5294 mikko.vieltojarvi@tral.fi Jori Karjalainen Opiskelija- ja nuorisoasiamies puh. 044 555 2638 jori.karjalainen@tral.fi Aleksi Rankka Opiskelija- ja nuorisoasiamies puh. 045 651 3026 aleksi.rankka@tral.fi Maija Lindeman Asiamies Perhevapaalla

Lakiyksikkö Esa Schön Johtava lakimies Opintovapaalla 31.1.2018 saakka.

Viivi Osala Työsuhdelakimies puh. 020 155 8811 viivi.osala@tral.fi Laura Järvelä Työsuhdelakimies puh. 020 155 8810 laura.jarvela@tral.fi

Tomàs O´Shaughnessy Työsuhdeneuvoja puh. 020 155 8815 tomas.oshaughnessy@tral.fi Niina Riipinen Työsuhdelakimies perhevapaalla

Palveluyksikkö Tomi Kouva Palvelu- ja kehitysjohtaja puh. 020 155 8813 tomi.kouva@tral.fi Anna Sirviö-Hautala Asiamies puh. 050 466 7917 anna.sirvio-hautala@tral.fi Katriina Matinhelmi Tiiminvetäjä puh. 020 155 8807 katriina.matinhelmi@tral.fi Päivi Pekkala Markkinoinnin suunnittelija puh. 045 888 6577 paivi.pekkala@tral.fi Päivi Tenhunen Toimistoassistentti puh. 020 155 8812 paivi.tenhunen@tral.fi Elin Blomqvist Asiamies perhevapaalla Katri Hyvärinen Ura-asiantuntija Perhevapaalla

Viestintäyksikkö Anu Väätäjä Viestintäpäällikkö, päätoimittaja puh. 020 155 8802 anu.vaataja@tral.fi Mari Lohisalo Viestinnän suunnittelija puh. 040 767 9925 mari.lohisalo@tral.fi

Tradenomiliitto TRAL RY www.tral.fi Löydät meidät myös Facebookista, Twitteristä, Instagramista ja LinkedInistä.

TRAL:n toimisto Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. 020 155 8800 (vaihde) Avoinna ma–to klo 9–16, pe 10–16 Jäsenpalvelut ja -edut: toimisto@tral.fi Jäsenmaksut, liittymiset, jäsentietojen muutokset, alennushakemukset: jasenasiat@tral.fi Palkkaneuvonta: palkkaneuvonta@tral.fi Työsuhde- ja työttömyysturvaneuvonta: lakiasiat@tral.fi Työttömyyskassa IAET-kassa: Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki Puhelinpalvelu: (09) 4763 7600, ma–to klo 10–15, pe 10–13 Asiakaspalvelupiste: Ratavartijankatu 2 B, palvelee ma–ke klo 10–15 ja pe klo 10–13, ti ja to suljettu.

Faksi (09) 4763 7690

Tradenomi

35

Vuoden joululahja Yrityksen oma joululahjakauppa valitsemallanne määrällä lahjavaihtoehtoja. Joululahja jokaiseen makuun!

Kaunis lahjapakkaus

Arvokoodilla valitaan toivottu tuote lahjakaupassa

Valittu tuote toimitetaan suoraan vastaanottajalle

inta l a v n Lahja poa ja p on hel aa nope www.gogift.fi • 020 752 8020 • myynti@gogift.fi