Tradenomi 3 14 web by Tradenomit

TRAL:lle uusi valtuusto

Esimies & Henkilöstö messut kiinnostivat

Tradenomityön henkinen kuormittavuus kasvussa

Akava keskittää edut

tradenomi on asiantuntija • 3 /14

Kuinka jaksaa eläkkeelle asti? Eläkeuudistuksissa on kiinnitettävä huomiota työelämän laatuun sekä nuorten nopeaan työllistymiseen.

Kenelle yrittäjäpalkinto tänä vuonna? Tutustu tarkemmin ja tee oma ehdotuksesi

www.akava.fi/yrittajapalkinto

3/14

4 Ajankohtaista 7 Maailma numeroina: Suomalaiset oppijoina 8 Ilmiö: Laadukas työelämä turvaa eläkkeet 13 Uusi valtuusto on valittu 16 Jäsen: Nousujohteessa

Kenelle Akavan yrittäjäpalkinto tänä vuonna?

va_Yrittäjäpalkintoilmoitus jäsenjärjestöjen lehtiin 67x47 mm 23042014.indd 23.4.2014 1 13:33:35

Akavan yrittäjäpalkintotyöryhmä pyytää ehdotuksia vuoden 2014 yrittäjäpalkinnon saajaksi. Palkinnon saaja voi olla akavalainen yrittäjä, akavalaisen jäsenjärjestön yksi tai useampi jäsen tai muu henkilö tai ryhmä, joka on toiminut merkittävällä tavalla akavalaisen yrittäjyyden hyväksi. Palkinto myönnetään tunnustuksena ansiokkaasta yrittäjyydestä, toimimisesta

18 Esimies & Henkilöstö 2014 -messut 20 Aloja yhdistää asiantuntijuus 22 Lakineuvonta: Tekijänoikeudet työsuhteessa 24 Kahvitauko: Esimiestaidot kuntoon Pomohautomossa 27 Puheenjohtajalta 28 Hyvinvointitutkimus: Työn henkinen kuormittavuus lisääntynyt 30 Opiskelijat: Unelmia yrittäjyydestä 32 Akavalaisten edut keskitetysti 34 Kysy jäsenpalvelusta

akavalaisen korkeasti koulutetun ammatinharjoittamisen ja yrittäjyyden hyväksi tai niiden toimintaedellytysten vahvistamiseksi.

olethan jo tral:n jäsen?

Ehdotuksia palkinnon saajiksi voivat tehdä akavalaiset, Akavan

Liittyminen on helppoa ja nopeaa:

jäsenjärjestöt ja niiden jäsenet sekä Akavan elinkeinopoliittinen

verkossa: tral.fi/liity

toimikunta. Erityisesti ehdotuksia toivotaan jäsenjärjestöjen

tekstiviestillä: Lähetä viesti ”liity tradenomi etunimi sukunimi” numeroon 18252. Otamme sinuun yhteyttä saatuamme viestisi.

yrittäjätyöryhmiltä, -valiokunnilta ja -neuvottelukunnilta.

Ehdota sopivaa tahoa 19.9. mennessä! akava.fi/yrittajapalkinto

tr adenomi 3/14

Voit myös tulostaa liittymislo makkeen verkossa ja palauttaa sen täytettynä ja allekirjoitet tuna joko sähköpostin liitteenä (toimisto@tral.fi), faksilla (020 155 8809) tai postitse (Trade nomiliitto TRAL ry, Ratavarti jankatu 2, 00520 Helsinki).

pääkirjoitus

Vauhtia kaupan alan edunvalvontaan

Mika Varjonen, toiminnanjohtaja

Kaupan liitto on esittänyt toistuvasti huolensa ostovoiman laskusta, mutta ilmeisesti suutarin lapsella ei todellakaan ole kenkiä.

julkaisija Tradenomiliitto tral ry Ratavartijankatu 2 B, 00520 Helsinki p. 020 155 8800, f. 020 155 8809 toimisto@tral.fi www.tral.fi

Työllisyys- ja kasvusopimuksen ulkopuolelle jäi jälleen kymmeniätuhansia ylempiä toimihenkilöitä niin sanotuilta sopimuksettomilta aloilta. Trade nomien näkökulmasta erityisen haasteellinen ala on kauppa. Yksittäisenä toimialana kauppa työllistää eniten liittomme jäseniä. Muihin aloihin verrattuna kaupan alan jäsenemme sijoittuvat huomattavasti useammin keskijohdon tehtäviin eli he ovat ylempiä toimihenkilöitä. Jäsentutkimuksemme tulokset osoittavat, ettei alalla korvata ylitöitä työaikalain mukaan, tyypillisesti niitä ei korvata ollenkaan. Työajan seurantaa ei ole järjestetty lain mukaisesti ja alan yrityksissä työaikapankkeja on vähemmän käytössä kuin muilla toimialoilla. Alan edunvalvonnallinen lähihistoria on murheellinen. Vielä ”tupojen” aikaan neuvottelujärjestömme YTN solmi kaupan alaa koskevat palkkapöytäkirjat. Näillä turvattiin alan jäsenistön kollektiivikorotukset. Tupojen jälkeen sekä EK että Kaupan liitto ovat jättäneet kattavista sopimusratkaisuista kylmästi ulos kaupan alan suuren henkilöstöryhmän. Näin kävi vuonna 2011 solmitun raamisopimuksen yhteydessä ja nyt historia toisti itseään viime syksyn työllisyys- ja kasvusopimuksen osalta, vaikka Kaupan liitto on sopimukseen EK:n kautta sitoutunut sitä hyväksyessään. YTN esitti työllisyys- ja kasvusopimuksen yhteydessä palkkapöytäkirjaa Kaupan liitolle. Sisältö vastasi täysin työllisyys- ja kasvusopimuksen korotuksia ja oli muutoinkin samansisältöinen kuin alan muille henkilöstöryhmille. Vastaukseksi meille kerrottiin, että alan jäsenyritykset päättävät itse korotusten kohtalosta ylempien toimihenkilöiden osalta. Kaupan liitto kertoi myös, ettei aio ottaa asiaan mitään kantaa, eikä aio esimerkiksi suositella korotusten maksamista jäsenyrityksilleen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että osa alan jäsenistöstä jää ilman kollektiivikorotuksia viiden vuoden ajalta. Tilanne on kestämätön, kun huomioi vielä sen seikan, ettei ylitöistäkään valtaosa saa korvausta lainkaan. Yleiskorotuksetkin saaneilla ostovoima laskee tulevina vuosina, puhumattakaan kaupan alan jäsenistön ostovoimasta. Kaupan liitto on esittänyt toistuvasti huolensa ostovoiman laskusta, mutta ilmeisesti suutarin lapsella ei todellakaan ole kenkiä. Kaupan alan edunvalvonnan tavat ja tyyli muuttuvat jatkossa, ja TRAL on keskeisessä roolissa tässä muutoksessa. Jos tavoitteeseen ei päästä neuvotteluteitse, on käytettävä muita keinoja.

vastaava päätoimittaja Mika Varjonen p. 040 001 6900, mika.varjonen@tral.fi

ulkoasu Christian Aarnio christian.aarnio@acacom.com

päätoimittaja Anu Väätäjä p. 020 155 8802, anu.vaataja@tral.fi

ilmoitusmyynti ja markkinointi Petri Torp, p. 040 832 1888 petri.torp@acacom.com

toimitus Acacom Media Oy Erottajankatu 15–17, 00130 Helsinki, toimituspäällikkö Katja Nykänen p. 050 532 8900, katja.nykanen@acacom.com

paino Forssan kirjapaino Oy paperi sisus My Brite Silk 90 g kannet Galerie Art Gloss 150 g kannen kuvitus Shutterstock tilaukset ja osoitteenmuutokset toimisto@tral.fi

Lehti postitetaan tral:n jäsenille ja sidosryhmille. Tilaushinta 30 euroa / vuosi. Tradenomi ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Painos 22 000 kpl. Seuraava Tradenomi-lehti ilmestyy 10.4.2014. Aikakauslehtien liiton jäsenlehti 14. vuosikerta ISSN 1457-3792

tr adenomi 3/14

ajankohtaista

Nimityksiä YTN:ssä Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n pääsihteeriksi on nimitetty Teemu Hankamäki. Pääsihteeri vastaa neuvottelujärjestön hallinnon päätösten toimeen panosta sekä käytännön toiminnan organisoinnista ja kehittämisestä. Hankamäki toi mii myös Tekniikan akateemi set TEKin neuvottelujohtajana. YTN:n neuvottelupäälliköksi on nimitetty Ismo Kokko. Hän vastaa YTN:n neuvottelu- ja so pimustoiminnan koordinoinnis ta ja kehittämisestä sekä toimii YTN:n sopimuspoliittisen työryhmän puheenjohtajana. Kokko on myös Insinööriliiton neuvottelujohtaja. Ylemmät Toimihenkilöt YTN on Akavan yksityisen sektorin neuvottelujärjestö, jonka jäse ninä on 22 akavalaista liittoa. YTN vastaa Akavan kentässä ylempien toimihenkilöiden sopimus- ja neuvottelutoimin nasta teollisuudessa sekä liikeja palvelualoilla. ytn.fi

KUTSU: Jazzbrunssi 17.7., Pori Kutsumme jäsenemme sekä yhteistyökumppanimme kesäiselle brunssille 17.7. klo 11.30–13.00 Poriin Herttuan torille (Satakunnan insinöörien toimisto, Isolinnankatu 24, 5.krs, Pori). Brunssin lomassa on helppo verkottua ja tavata TRAL:n toimijoita, tervetuloa! Lisätiedot ja ilmoittautumiset tapahtumakalenterin kautta: tapahtumakalenteri.tral.fi. 4

tr adenomi 3/14

Työlainsäädäntö ei palvele nykyajan työelämää Suomessa olisi jo aika herätä tosiasiaan, että työnteko ei kysy aikaa ja paikkaa, eikä nykyinen lainsäädäntö tuo turvaa kaikille palkansaajille, huomauttaa Akava tuoreessa Ihmisen kokoista työelämää -ohjelmassaan. Akava esittää, että nykyisen työaikalain toimivuus asiantuntijatyössä selvitettäisiin kolmikantaisesti. Akava esittää myös, että kaiken työ- ja virkasuhteessa tehtävän työn on oltava samanarvoisessa asemassa työn tekotavasta riippumatta. Lisäksi asiakirjassa on useita keinoja työllistämisen helpottamiseksi. Yksi niistä on määräaikainen laki, joka antaisi mahdollisuuden palkata pitkäaikaistyötön vähintään kymmenen kuukautta kestävään määräaikaiseen työsuhteeseen ilman muuta perustetta määräaikaisuudelle. Pitkään työttöminä olleiden työmarkkinoille paluu saattaisi helpottua, mikäli heidät voitaisiin palkata määräaikaisesti myös luonteeltaan vakituiseen työhön.

Uuden työn löytyminen olisi helpompaa työstä käsin. Tämä edellyttäisi työntekijälle irtisanoutumisoikeutta myös pitkistä määräaikaisuuksista. Lisäksi yhdenvertaiset työehdot pitäisi taata tiukalla lainsäädännöllä. Työllisyyden parantuessa poikkeusmahdollisuus ei olisi enää voimassa. Akava vaatii myös kilpailukieltosopimuksen poistamista työ- ja virkasuhteessa olevilta. Työlainsäädännön ei tule sallia sopimuksia, jotka estävät työpaikan vaihdon tai oman yrityksen perustamisen. Työpaikkaa pitää voida vaihtaa, jos siihen on tilaisuus. Väliinputoajien turvaa parantaisi jo sekin, jos esimerkiksi työttömyysturvaa voisi ansaita samanaikaisesti sekä työntekijänä että yrittäjänä. Akavan mielestä tätä tarkoittavan yhdistelmävakuutuksen käyttöönottoa tulisi selvittää. Nykyään osittainenkin yrittäjyys voi poistaa oikeuden työttömyysturvaan työttömyyden kohdatessa. akava.fi/tyoelamatavoitteet

TRAL: Eläkeuudistusta ei voi maksattaa nuorilla

Ammattikorkeakoululainsäädäntöä uudistetaan

Syksyllä tehtävä eläkeratkaisu vaikuttaa kaikkiin palkansaajiin, mutta erityinen merkitys sillä on työelämän nuorille osaajille sekä tuleville sukupolville. Uudistuksella tavoitellaan muun muassa työurien pidentymistä, työeläkejärjes telmän rahoituksellisen kestävyyden parantamista sekä kestävyysvajeen osaratkaisua. Eläkeuudistuksen pitää vastata omalta osaltaan kestävyysvajeen ratkaisemiseen. Mikäli uudistuksella onnistutaan nostamaan eläkkeellesiirty misikä vähintään 62,4 ikävuoteen 2025 mennessä, pienentäisi se kestävyysva jetta runsaalla prosenttiyksiköllä. Vaikka näin tapahtuisi, jää joka tapauksessa iso lasku tuleville sukupolville makset tavaksi. Välttämättömät eläkelainsäädännön muutokset on toteutettava, mutta erityistä huomiota on kiinnitettävä työuran alkupäähän tehtäviin toimiin sekä työelämän laatuasioihin. Useissa tutkimuksissa on todennettu, että työelämän joustoilla on positiivinen vaikutus työurien pidentymiseen. Tuloksista huolimatta työaikapankke ja tai etätyötä hyödynnetään työelämäs sä liian vähän. Esimerkiksi tradenomeis ta etätöitä voi säännöllisesti tehdä vain noin 20 prosenttia ja työaikapankki on käytössä ainoastaan alle neljänneksellä. Työssäoloajan keskimääräinen odote laskee dramaattisesti palkansaajilla 50 ikävuoden jälkeen. Tämä merkitsee, että vanhuuseläkkeen ikärajalla on merkitystä vain heille, jotka työelämässä ovat vielä tuolloin mukana. Laatuasioi hin panostaminen on investointi, joka maksaa itsensä takaisin pidentyneinä työurina. Eläkejärjestelmässä on tähän saakka noudatettu niin sanottua sukupolvi sopimuksen periaatetta ja uudistusta tehtäessä on pidettävä huolta, että tämä periaate toteutuu jatkossakin.

Valtioneuvosto antoi huhtikuun alussa hallituksen esityksen ammattikorkeakoululain muuttamisesta. Uusi ammattikorkeakoululaki korvaa vuodelta 2003 olevan lain. Lainsäädännön uudistus liittyy hallitusohjelmaan. Ammattikorkeakouluista muodostetaan itsenäisiä osakeyhtiömuotoisia oikeushenkilöitä. Nykyisestä ylläpitäjäjärjestelmästä luovutaan. Ammattikorkeakoulut toimivat voittoa tavoittelemattomina yhteisöinä, eivätkä ne jaa voittoa omistajilleen. Ammattikorkeakoulujen toimiluvista päättää edelleen valtioneuvosto. Laissa säädetään myös ammattikorkeakoulujen rahoituksesta, joka nykyisin on osa valtionosuusjärjestelmää. Valtio vastaa jatkossa kokonaisuudessaan ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakouluille perusrahoitusta

laissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ottamalla huomioon toiminnan laatu, vaikuttavuus ja laajuus. Valtion rahoitus olisi vuonna 2015 yhteensä noin 835 miljoonaa euroa ottaen huomioon 27.3.2013 tehty kehyspäätös. Esityksen mukaan ammattikorkeakouluissa toimiviin opiskelijakuntiin kuuluisivat automaattisesti kaikki ammattikorkeakoulujen tutkinto-opiskelijat. Tällä mahdollistettaisiin opiskelijaterveydenhuollon järjestämiseen liittyvä terveydenhoitomaksun kerääminen vastaavalla tavalla kuin yliopisto-opiskelijoilta kerätään. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2015. Ammattikorkeakoulujen toimiluvat ja niihin sisältyvät koulutusvastuut sekä perusrahoituksen määräytymisperusteet uudistettiin vuoden 2014 alusta.

STM tasoittaa naisten tietä yritysten johtotehtäviin

Korkeakouluopiskelijat luottavaisia työllistymisen suhteen

Sukupuolten tasapuolista edustusta julkisen ja yksityisen sektorin ylemmissä johtotehtävissä ja yritysten hallituksissa vauhditetaan sosiaali- ja terveysminis teriön tasa-arvoyksikön käynnistämässä TASURI-hankkeessa. Hankkeen tarkoituksena on lisätä su kupuolten tasa-arvoa yritysten ylimmässä johdossa ja näin edistää naisten urake hitystä. Hankkeen toimenpiteet tukevat hallituksen tasa-arvo-ohjelman 2012–2015 toteutusta. Vuonna 2014 hanke käynnistää kaksi sel vitystä. Toisessa kootaan yhteen tilastoja naisten ja miesten edustuksesta yritysten ylimmässä johdossa. Toinen on laadulli nen selvitys, jossa arvioidaan tasa-arvonä kökulmasta johdon rekrytointikäytäntöjen kehittämistarpeita ja kartoitetaan hyviä rekrytointikäytäntöjä.

Suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden toimeentuloa ja opiskeluun vaikuttavia tekijöitä tutkittiin kansallisessa tutki muksessa, joka on osa 30 maan yhteistä EUROSTUDENT-tutkimusta. 83 prosenttia mieltää itsensä pää toimisiksi opiskelijoiksi. Keskimäärin opiskeluun käytetään 32 tuntia viikossa. Työssäkäyvät käyttävät opintoihin 27 tuntia viikossa. Noin puolet opiskelijoista käy ansiotyössä opintojensa ohella. Yli puolet opiskelijoista kokee opintojensa edenneen tavoitteidensa mukaisesti. Suurimpana opintoja hidastavana te kijänä opiskelijoista joka kolmas ilmoitti toimeentulon järjestämisen. Suurin osa opiskelijoista (78 prosenttia) suhtautuu luottavaisesti tulevaisuuteensa. Kaksi kolmesta opiskelijasta uskoo, että omalla alalla oli tulevaisuudessa hyvä työllisyys tilanne.

Lue lisää TRAL:n työura- ja eläkelinjauk sista sivulla 8–11.

minedu.fi

stm.fi tr adenomi 3/14

ajankohtaista

Ammattikorkea kouluihin ja yliopistoihin yhteinen haku Ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin haetaan jatkossa korkeakoulujen yh teisessä valtakunnallisessa yhteishaussa. Ammattikor keakoulujen neljä säh köistä hakujärjestelmää ja yliopistojen yksi sähköinen hakujärjestelmä yhdistetään yhdeksi korkeakoulujen valtakunnalliseksi hakujär jestelmäksi. Yliopistot ja ammattikor keakoulut tekevät jatkos sakin opiskelijavalintapää tökset ja päättävät niiden perusteista itsenäisesti. Hakija kirjaa yhteishaussa ammattikorkeakouluista ja yliopistoista valitsemansa hakukohteet etusijajärjes tykseen. Yhteishaussa voi valita enintään kuusi haku kohdetta. Hakukohteiden etusijajärjestystä voi vaihtaa opetus- ja kulttuuriministe riön vahvistamaan hakuajan päättymiseen saakka. Hakija valitaan ylimpään haku kohteeseen, johon hänen valintamenestyksensä riittää. Hakija voi kuitenkin tulla valituksi myöhemmin varasijalta ylempään hakukohteeseensa. Asetus tulee voimaan 1.8.2014. Asetusta sovelle taan ensimmäisen kerran syksyllä 2014 toteutettavassa yhteishaussa valittaessa opiskelijoita keväällä 2015 alkavaan koulutukseen. minedu.fi

tr adenomi 3/14

Työajan joustot johtivat pidempään työuraan kunta-alalla Mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin oli vahvin työssä jatkamista ennustava tekijä eläkeikää lähestyvillä kunta-alan työntekijöillä, osoittaa Työterveyslaitoksen seurantatutkimus. Hyvät vaikutusmahdollisuudet työaikoihin auttoivat jaksamaan eläkeiän yli silloinkin, kun terveys oli heikentynyt. Tutkimukseen osallistui 4 677 vanhuuseläkeiän vuosina 2005–2011 saavuttanutta kuntatyöntekijää. Tutkimuksessa verrattiin vanhuuseläkeikään asti työskennelleitä henkilöitä niihin, jotka jatkoivat työtä vielä vanhuuseläkeiäin jälkeen ainakin puoli vuotta. Työuraansa yli puolella vuodella pidensi 832 henkilöä (17,8 %). Pidempään jatkaneet olivat useammin miehiä, korkeammassa ammattiasemassa olevia ja henkilöitä, jotka eivät eläneet parisuhteessa. Terveyteen liittyvistä asioista merkittävimmäksi nousi hyvä psyykkinen terveys. Työhön liittyvistä psykososiaalisista tekijöistä mahdollisuus joustaviin työaikoihin oli vahvin työuran jatkamista ennustava tekijä sen jälkeen, kun kaikkien muiden tekijöiden, esimerkiksi terveyden ja ammattiaseman vaikutus oli analyyseissa huomioitu. Työntekijät, joilla oli hyvät mahdollisuudet joustaviin työaikoihin jatkoivat keskimää-

rin 9,5 kuukautta pidempään työssä kuin työntekijät, jotka kokivat mahdollisuudet vähäisiksi. Joustavat työajat voivat auttaa stressinhallinnassa ja säästää voimavaroja, joita erityisesti naispuoliset eläkeikää lähestyvät työntekijät tarvitsevat esimerkiksi omista iäkkäistä vanhemmistaan huolehtimiseen. Vaikutusmahdollisuudet työaikoihin voivat kertoa myös laajemmin hyvästä johtamisesta ja luottamuksesta työpaikalla. Vaikutusmahdollisuudet työaikoihin oli kyselyssä käytetty mittari, jossa vastaaja arvioi mahdollisuuttaan vaikuttaa muun muassa työpäivän alkamis- ja loppumisajankohtiin, työpäivän pituuteen sekä palkattomien virka- ym. vapaiden pitämiseen. Vanhuuseläkeiän saavuttavien kuntatyöntekijöiden seuranta alkoi eläkeuudistuksen alussa vuonna 2005. Rekisteritietoa oli saatavilla vuoden 2011 loppuun asti. Työntekijöille on määritelty laskennallinen eläkeikä, joka riippuu työhistoriasta ja toimialasta. Uuden eläkelain mukaisesti työntekijä voi jatkaa työssä 68 ikävuoteen asti ja eläke on sitä suurempi, mitä pidempään työssä jatketaan. ttl.fi

maailma num3roina Suomalaiset oppijoina

57 % palkansaajista osallistui viime vuonna työantajan maksamaan koulutukseen.

Vuonna 2013 työnantajan mahdollistamia koulutuspäiviä oli keskimäärin alle 5.

60 % naisista osallistui työhön liittyvään koulutukseen viime vuoden aikana. 1/3 työntekijöistä mieltää työpaikkaansa sellaiseksi, että siinä voi oppia jatkuvasti uutta.

Työpaikan tarjoamaan koulutuk seen osallistuneiden määrä on noussut 2000-luvun alusta

prosenttiyksikköä.

Viidennes palkansaajista kertoi, ettei työ juuri tarjoa oppimis mahdollisuuksia.

lähde: työolobarometri 2013 tr adenomi 3/14

tr adenomi 3/14

Työelämän laatu pidentää työuria Ei työura käskien pitene. Näin voi tiivistää TRAL:n työura- ja eläkelinjaukset, jotka ottavat kantaa käynnissä oleviin eläkeuudistusneuvotteluihin. teksti topi kanniainen kuvat shutterstock

iten eläkkeet turvataan nuorillekin? Pitääkö eläkeikää nostaa? Miten työelämän on muututtava, jotta työurat pitenevät? TRAL on pyörittänyt suuria kysymyksiä, kun se pohti linjauksiaan eläkeuudistukseen, johon työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet. Pikaratkaisuja ongelmaan ei ole. TRAL:n toiminnanjohtaja Mika Varjonen korostaa, että eläkelainsäädännön muutokset ovat välttämättömiä, jotta eläkejärjestelmä kestää väestön vanhenemisen sekä ikäluokkien pienenemisen. ”Pidentyvästä elinajasta on kohtuullista käyttää osa myös työhön. Työelämän laatuasioihin ja työuran alkupäähän tehtäviin toimiin on kuitenkin kiinnitettävä erityistä huomiota. Useissa tutkimuksissa on todettu, että työelämän joustot pidentävät työuria”, Varjonen sanoo. TRAL:n peräänkuuluttamia joustoja ovat muun muassa työaikapankit, joissa ylityöt voi ottaa rahan sijaan vapaana. Työaikapankkeja on käytössä alle neljänneksellä liiton jäsenistä. Myös työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet ja hyvä esimiestyö kaipaavat liiton mielestä huomiota. Sovun eläkeuudistuksesta on tarkoitus syntyä jo tänä syksynä ja tulla voimaan vuonna 2017.

tr adenomi 3/14

ei eläkemaksujen korotukselle

”Maksujen korotus ei olisi oikeudenmukainen eri sukupolville. On kohtuutonta edellyttää, että nuoret ja tulevat ikäluokat maksavat velat, työskentelevät pidempään ja vielä tämän päälle maksaisivat korkeampia eläkemaksuja.” Varjonen painottaa, että kestävä eläkejärjestelmä on rakennettava pidentyvien työurien varaan. Hän huomauttaa, että eläkemaksujen korotus vain pahentaisi Suomen talouden nykyisiä ongelmia. ”Maksujen korotus nostaisi työn hintaa, laskisi työllisyyttä ja vähentäisi ostovoimaa”, Varjonen listaa.

jaksatko sinä eläkkeelle asti?

Eläkeuudistusta tarvitaan, koska suomalaisten elinikä pitenee jatkuvasti. Eläkkeitä pitää maksaa aiempaa kauemmin, mutta uusia maksajia ei synny siinä tahdissa kuin ihmisiä jää eläkkeelle. Uudistusta tarvitaan, jotta järjestelmä toimisi myös tulevaisuudessa. TRAL on valmis hyväksymään tarvittaessa eläkeiän sitomisen eliniänodotteeseen. Eläkeiän mekaaninen nosto olisi kuitenkin vain yksi keino pidentää työuria. Se ei auta, jos töissä ei jaksa eläkkeelle asti. ”Työelämän laatua on parannettava niin lainsäädännöllä kuin sopimusteitsekin. Alakohtaiset työhyvinvointia lisäävät hankkeet on saatava maaliin. Lisäksi uusia on aloitettava niillä aloilla, joista ne vielä puuttuvat”, Varjonen kertoo. Suomessa vanhuuseläkkeen alaikäraja on 63 vuotta. Silti suomalaiset jäävät eläkkeelle keskimäärin 60,9-vuotiaina esimerkiksi erilaisten sairauksien vuoksi. Todellinen eläköitymisikä on viime vuosina noussut selvästi työeläkejärjestelmän uudistusten vuoksi. Vaikka eläköitymisikä onkin kovassa nousussa, tutkimukset kertovat karua kieltään työhyvinvoinnista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tutkimuksen mukaan viime vuonna yli joka neljäs suomalainen epäili, ettei jaksa työelämässä vanhuuseläkeikään asti.

työurat pidemmiksi alkuja loppupäästä

Varjonen painottaa, että ikääntyneiden työssä pysyminen on kokonaisuuden kannalta olennaista. ”Tämä tulee 10

tr adenomi 3/14

Eläkeuudistus tähtää työurien pidentämiseen • Vuonna 2017 voimaan tulevalla eläkeuudistuksella pyritään turvaa maan työeläkejärjestelmän rahoitus, riittävä eläketurva ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus.

• Viime vuonna keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä oli 60,9 vuotta.

• Uudistuksen lähtökohtana on työmarkkinajärjestöjen sitoumus, että nyt neuvoteltava ratkaisu nostaa keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän vähintään 62,4 ikävuoteen vuoteen 2025 mennessä.

• Neuvotteluissa ovat edustet tuina työnantajajärjestöt sekä palkansaajakeskusjärjestöt Akava, SAK ja STTK.

• Työurien pidentyminen on uudis tuksen keskeinen tavoite. Työuria halutaan pidentää niin alkukuin loppupäästäkin.

tral.fi/elakeuudistus akava.fi/elakeneuvottelut elakeuudistus.fi

• Työmarkkinajärjestöjen on tarkoitus saada neuvottelut päätökseen kuluvan vuoden syksynä.

• Laskelmien mukaan tavoitteen toteutuminen pienentäisi julki sen talouden kestävyysvajetta prosenttiyksiköllä.

Työelämän laatua on parannettava niin lainsäädännöllä kuin sopimusteitsekin.

varmistaa ensisijaisesti asettamalla työnantajille nykyistä suurempaa vastuuta työntekijöidensä työkyvystä ja työmarkkinakelpoisuudesta.” TRAL:n linjauksissa nähdään eläkkeellä työskentely positiivisena asiana, johon halutaan kannustaa. Lisäksi liitto suhtautuu suopeasti niin kutsuttuihin superkarttumiin työuran loppupäässä, joiden avulla eläkettä karttuu tavanomaista enemmän. ”Ne on säilytettävä määrältään riittävän suurina ja houkuttelevina.” Työuran loppupäähän kohdistuvien toimien lisäksi TRAL korostaa, että työuria on pidennettävä myös alkupäästä. Opiskelijoiden tulee siirtyä nykyistä nopeammin jatko-opintojen pariin ja siitä edelleen töihin. Nyt liian moni viettää välivuosia, kun hamuttu opiskelupaikka ei lohkea valmistumisen jälkeen. Myös opintotuen pitää kannustaa nopeaan valmistumiseen. ”On muistettava, että tällä sektorilla tehtävien uudistusten tulokset näkyvät vasta useampien vuosien kuluttua ja siksi toimiin on ryhdyttävä heti”, liitto hoputtaa linjapaperissaan. tral.fi/elakeuudistus

”Eläke on hyvä diili” TRAL:n eläkepaneeli herätti kuulijansa miettimään eläkkeen merkitystä ja tulevaisuutta. teksti johanna nykopp kuva pasi autio

Valtuuston kevätkokouksen yhteydessä järjestetyn eläkepaneelin tarkoitukse na oli tuoda esiin liiton näkemyksiä eläkeuudistuksesta sekä keskustella ai heesta asian parissa toimivien henkilöiden kanssa. Haastavaa aihetta käsittelivät TRAL:n valtuuston puheenjohtaja Annemari Kivelä, johtaja Pekka Piispanen Akavasta, kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok), toimitusjohtaja SuviAnne Siimes Työelä kevakuuttajat Telasta sekä erityisavustaja Esa Suominen (sd). Paneelin juonsi MTV:n uutisankkuri, tradenomi Kirsi Alm-Siira. Keskustelu oli alusta loppuun sopuisaa. Selvää erimielisyyttä aiheutti niin sanotun superkarttuman asettaminen työuran alkupäähän loppupään sijasta, mitä kan natti ainoastaan Suominen. Julkisuudessa on esitetty karttuman sijoittamista 18–25 ikävuoden välille. Kivelän mukaan tällainen

esitys eriarvostaisi korkeakoulutettuja, jotka valmistuvat keskimäärin 24-vuoti aina. Sen sijaan superkarttumat työuran loppupäässä kirvoitti kaikilta panelisteilta kannatusta. Kaikki myönsivät, että työurien alkupään ongelmaksi ovat muodostuneet korkea koulutettujen liian pitkät opiskeluajat ja erityisesti pääsy koulutukseen. Kivelän mukaan opiskelijoiden ja valmistuvien työelämätietoutta nostamalla urasuunnitel mien teko jo opiskeluaikana paranee.

pitkä ura alkaa työhyvinvoinnista Vanhuuseläkeiän nostoa kannattivat kaikki. Sarkomaa huomautti, että jaksaminen alkaa työhyvinvoinnista. Työelämään tarvi taan ymmärrystä, kannustimia ja joustoa. Kaikki panelistit näkivät, että työelämän laadun parantamisella on merkittävä

vaikutus työurien pituuteen. Myös valtuuston jäsenet saivat esittää kysymyksiä panelisteille. Pitkän keskustelun kirvoitti kysymys, jossa tiedusteltiin, mitä pitäisi tehdä tilanteessa, jossa nuoret eivät usko saavansa eläkettä tulevaisuudessa. Tähän Siimes totesi, että eläke on diili. ”Kukaan ei tiedä, minkä ikäisenä kuolee. Me kannamme sen riskin, että sinä elät satavuotiaaksi ja pidämme huolta siitä, että saat rahaa koko loppuelämäsi ajan. Suomessa eläke on huikean hyvä sopimus. Sellaista ei löydy muualta maailmasta.” Siimes näkee tulevaisuuden lapsissa. ”Jos lapsi menettää uskonsa eläkkeeseen, sitä ei ehkä tulevaisuudessa ole antaa nykyajan työntekijöille. Siksi uskoa eläkkeeseen täytyy pitää yllä.” Paneelin tallenteet ovat katsottavissa TRAL:n verkkosivuilla. tr adenomi 3/14

28.-29.8.2014 Messukeskus Helsinki Liikelahjat

Kokoukset & Tapahtumat

Tapahtumatekniikka

Henkilöstö

Toimisto

Vuoden paras työpäivä! Bisnespäivät tarjoaa ideoita ja inspiraatiota jokaiselta teema-alueeltaan. Luvassa asiaa ja viihdettä huippupuhujien kera! Mukana mm. Henkka Hyppönen, Ilkka Halava ja Alf Rehn. Katso koko ohjelma ja rekisteröidy mukaan: www.bisnespäivät.fi

Aukioloajat ja sisäänpääsy: to 28.8. ja pe 29.8. klo 9-17 Sisäänpääsy on maksuton alan ammattilaisille

OIKEITA KOHTAAMISIA. AITOJA ELÄMYKSIÄ. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN.

Mukana menossa:

Liitolle uusi valtuusto teksti anu väätäjä

evään valtuustovaaleissa valittiin 30 edustajaa seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Uusia edustajia valtuustoon valittiin 18. Vaaleilla valittujen edustajien lisäksi Tradenomiopiskelijaliitto TROL nimesi viisi opiskelijaedustajaa valtuustoon. Uusi valtuusto järjestäytyy elokuun lopulla. Järjestäytymiskokouksessa valitaan valtuustolle puheenjoh-

taja ja varapuheenjohtaja. Lisäksi valtuusto nimeää TRAL:lle uuden hallituksen. Ehdokkaita vaaleihin asetti 10 valitsijayhdistystä, joilla oli yhteensä 83 ehdokasta. Kuusi valitsijayhdistystä muodosti vaalirenkaan nimeltä ”Suomen tradenomit”, loput valitsijayhdistykset eivät kuuluneet mihinkään vaalirenkaaseen. Vaalissa noudatettiin suhteellista vaalitapaa.

uuden valtuuston kokoonpano: it-tradenomit Ollila Antti (uusi)

Karhumäki Juho (uusi)

Työpaikka ja -tehtävä: Global Intelligence Allian

ce Oy, IT Specialist Valmistumisvuosi ja AMK: 2013, HAAGA-HELIA

Asuinpaikka: Espoo Työpaikka ja -tehtävä: eCraft, luottamusvaltuu

tettu Valmistumisvuosi ja AMK: 2013, HAAGA-HELIA

keski-suomen tradenomit Laukkanen Heikki (uusi)

Asuinpaikka: Espoo Työpaikka ja -tehtävä: CGI, palvelupäällikkö Valmistumisvuosi ja AMK: 2007, Tampereen

ammattikorkeakoulu

Sundell Anne (jatkaa)

Asuinpaikka: Hankasalmi Työpaikka ja -tehtävä: EilaKaislan asiakasyritys,

Ostoreskontra-asiantuntija Valmistumisvuosi ja AMK: YAMK 2012, Master’s

Degree Programme In International Business Management, Keski-Pohjanmaan AMK

Mäkinen Sami (jatkaa)

Asuinpaikka: Helsinki Työpaikka ja -tehtävä: CGI, resource manager Valmistumisvuosi ja AMK: 2002, Kymenlaakson

kokoomustradenomit

AMK

Honka-Nissi Veera (uusi)

Asuinpaikka: Nokia Työpaikka ja -tehtävä: Kokoomuksen Naisten

Liitto ry, järjestösihteeri Valmistumisvuosi ja AMK: 2002, Satakunnan

AMK. YAMK 2012, Yrittäjyys ja liiketoimintaosaa minen

tr adenomi 3/14

lahden seudun tradenomit Paananen Janne (jatkaa)

Asuinpaikka: Helsinki Työpaikka ja -tehtävä: Check Point Software

Hokkanen Erno (uusi)

Technologies, major account manager Valmistumisvuosi ja AMK: 2001, HELIA (Helsingin Liiketalouden AMK)

Asuinpaikka: Lahti Työpaikka ja -tehtävä: Lahden ammattikorkea

koulu, projektisuunnittelija Valmistumisvuosi ja AMK: 2008, Lahden ammat

tikorkeakoulu

Pasanen Hanna (uusi)

pohjois-suomen tradenomit

Asuinpaikka: Vantaa Työpaikka ja -tehtävä: Oy Transmeri Ab, brand

manager Valmistumisvuosi ja AMK: 2000, Lahden AMK.

YAMK: 2013, Metropolia

Kovero Ville (uusi)

Asuinpaikka: Oulu Työpaikka ja -tehtävä: Brightstar 20:20 Mobile,

key account manager

Tirroniemi Jouni

Valmistumisvuosi ja AMK: 2010, Laurea ammatti korkeakoulu. YAMK: Liiketalous

(uusi)

Asuinpaikka: Espoo Työpaikka ja -tehtävä: NCC, controller Valmistumisvuosi ja AMK: 2006, Kemi-Tornion

Ammattikorkeakoulu

Pitkänen Jouni (jatkaa)

Asuinpaikka: Oulu Työpaikka ja -tehtävä: Hoivea Oy, toimitusjoh

taja

Vilén Heta

Valmistumisvuosi ja AMK: 2005, Oulun seudun ammattikorkeakoulu. YAMK: 2013, OAMK

(jatkaa)

Asuinpaikka: Kouvola Työpaikka ja -tehtävä: Kymenlaakson AMK,

yritysyhteistyösuunnittelija/projektipäällikkö Valmistumisvuosi ja AMK: 2003, KyAMK. YAMK: 2011, Lahden AMK

Sallanmaa Juhani (uusi)

Asuinpaikka: Rovaniemi Työpaikka ja -tehtävä: Rovaniemen Matkailu ja

Markkinointi Oy, kokouspäällikkö Valmistumisvuosi ja AMK: 1999, Rovaniemen ammattikorkeakoulu

tampereen seudun tradenomit

Haapsaari Mika (jatkaa)

pääkaupunkiseudun tradenomit

Asuinpaikka: Tampere Työpaikka ja -tehtävä: Acute FDS Oy, järjestel

mäasiantuntija Valmistumisvuosi ja AMK: 2013, Tampereen

ammattikorkeakoulu

Kivelä Annemari (jatkaa)

Asuinpaikka: Helsinki Työpaikka ja -tehtävä: Aalto-yliopisto/Kauppa

korkeakoulu, koordinaattori (työnantajapalvelut) Valmistumisvuosi ja AMK: 2000, Kemi-Tornion AMK. YAMK: Aloitusvuosi 2013, HAMK

tradenomit

Carlenius Jaana Lehtonen Satu (jatkaa)

Asuinpaikka: Helsinki Työpaikka ja -tehtävä: Sähkö- ja teleurakoitsija

liitto STUL ry, kehittämispäällikkö Valmistumisvuosi ja AMK: 2003, Laurea. YAMK: 2012, Laurea

tr adenomi 3/14

(uusi)

Asuinpaikka: Kerava Työpaikka ja -tehtävä: Kela, Kehittämispäällikkö Valmistumisvuosi ja AMK: 2002, Laurea. YAMK:

2009, HAAGA-HELIA

Laatikainen Jaana

Karvanen Ville

Asuinpaikka: Helsinki Työpaikka ja -tehtävä: Tietokarhu Oy, senior

Asuinpaikka: Turku Työpaikka ja -tehtävä: Sukelluskoulu Go Down,

system analyst

yrittäjä/sukelluskouluttaja

Valmistumisvuosi ja AMK: 1999, HELIA ammatti

Valmistumisvuosi ja AMK: 2002, Turun AMK

(uusi)

korkeakoulu

Rytky Tiina

Pesu Marko

Asuinpaikka: Helsinki Työpaikka ja -tehtävä: VR-Yhtymä, Viestintä

Asuinpaikka: Turku Työpaikka ja -tehtävä: Puolustusvoimien Johta

asiantuntija Valmistumisvuosi ja AMK: 2007, HAAGA-HELIA

misjärjestelmäkeskus, suunnittelija Valmistumisvuosi ja AMK: 2012, Turun AMK

Tanskanen Milla

Ratu Pauli

Asuinpaikka: Helsinki Työpaikka ja -tehtävä: Suomen Hammaslääkäri

Asuinpaikka: Turku Työpaikka ja -tehtävä: Uniko-Isännöintipalvelut

seura Apollonia ry, koulutussihteeri Valmistumisvuosi ja AMK: 2010, HAAGA-HELIA

Oy, yrittäjä

(jatkaa)

(uusi)

Valmistumisvuosi ja AMK: 2005, Turun ammatti

korkeakoulu

Tiainen Pauliina (uusi)

Asuinpaikka: Helsinki Työpaikka ja -tehtävä: Canon Oy, tuottaja/

webmaster Valmistumisvuosi ja AMK: 2010, EVTEK (Metro

polia)

Westman Heidi (uusi)

Asuinpaikka: Kerava Työpaikka ja -tehtävä: Kaakon Taitoa Oy, palkka-

asiantuntija Valmistumisvuosi ja AMK: 2007, Mikkelin AMK

turun seudun tradenomit

Roine Erja-Maija (uusi)

Asuinpaikka: Turku Työpaikka ja -tehtävä: Turun kaupunki, tuotan

topäällikkö Valmistumisvuosi ja AMK: 1999, Turun ammat

tikorkeakoulu. YAMK: 2009, Turun ammattikor keakoulu

Spiik Karl-Johan (uusi)

Asuinpaikka: Turku Työpaikka ja -tehtävä: Affecto, vanhempi ohjel

mistokehittäjä Valmistumisvuosi ja AMK: 2007, Turun AMK.

YAMK: 2014, TUAS, MBA - Business Information Systems

Varjonen Sanna (jatkaa)

Asuinpaikka: Turku Työpaikka ja -tehtävä: Merikratos-konserni,

henkilöstöpäällikkö Valmistumisvuosi ja AMK: 2008, Turun ammatti

Aaltonen Niko

korkeakoulu

(jatkaa)

Asuinpaikka: Turku Työpaikka ja -tehtävä: Turun kaupunki, palvelu

päällikkö Valmistumisvuosi ja AMK: 2002, Turun ammatti

korkeakoulu

opiskelijaedustajiksi nimitettiin

Hoffman Jan (Helsinki), Lohivesi Petteri (Espoo), Rankka Aleksi (Oulu), Väike Satu (Vantaa) ja Väyrynen Satu (Joensuu). Kaikki vaalikelpoiset jäsenet pystyivät äänestämään haluamaansa ehdokasta 26.4.–15.5. välisenä aikana verkossa. Mikäli jäsenellä ei ollut mahdollisuutta käyttää äänestysjärjestelmää verkossa, toimitimme pyynnöstä paperiset äänestysliput. Äänestysjärjestelmän toimitti Mail House Oy. Kiitos kaikille ehdokkaille sekä äänensä antaneille jäsenille! tr adenomi 3/14

jäsen Tunnetko tradenomin, jonka työurasta muutkin haluaisivat kuulla? Ehdota henkilöä sähköpostitse tiedotus@tral.fi. teksti katja nykänen kuva aki roukala

Nousujohteessa Tradenomiopinnot antoivat Eveliina Hanhisalolle vakaan pohjan luoda uraa. veliina Hanhisalo halusi itselleen koulutuksen, joka olisi pätevä monella eri alalla, eikä rajaisi liikaa työllistymisvaihtoehtoja. Niinpä hän haki kansainvälisen liiketalouden linjalle Kemi-Tornion ammattikorkeakouluun. ”Opiskeluaika oli monivivahteista. Haastetta toi opinahjossani käytetty englannin kieli, mutta siitäkin on lopulta ollut vain hyötyä uralleni”, hän toteaa viisi vuotta valmistumisensa jälkeen. ”Paras muisto opiskeluajoiltani on vaihtokausi Pariisissa, mistä syttyi kipinä matkusteluun sekä monikulttuurisessa ympäristössä työskentelyyn.”

takaisin pohjoiseen

Työharjoittelu Nokia Networksilla poiki Hanhisalolle jaksottaisen logistiikkakoordinaattorin paikan, minkä ohella hän suoritti opintonsa loppuun. Työn ja opiskelun yhdistäminen kävi ajoittain voimille, mutta opettajat suhtautuvat asiaan kannustavasti ja tukien. ”Jos saisin kehittää tradenomikoulutusta, lisäisin yhteistyötä muiden maiden kanssa sekä muuttaisin vaihto-opiskelun pakolli16

tr adenomi 3/14

seksi osaksi opintoja”, Hanhisalo pohtii. Tätä nykyä Hanhisalo työskentelee laatuvastaavan tehtävissä Konica Minoltalla Oulussa. ”Vuoden 2012 lopussa sain työnantajaltani hyväksynnän siirtyä Espoon toimipisteestä takaisin kotikonnuille pohjoiseen, jonne vereni veti. Paluumuutto oli siis pitkälti työnantajan mahdollistama, sillä työtilanne kotiseudullani oli tuolloin erittäin huono.”

tiiminvetäjästä laatuvastaavaksi

Keväällä 2013 Hanhisalo eteni tiiminvetäjäksi. ”Koen, että tehtävä opetti minulle paljon itsestäni työyhteisössä. Enää ei riittänyt, että vastasin omista toimistani, vaan piti myös varmistaa, että muilla tiimin jäsenillä oli resurssit tehdä työnsä hyvin”, hän kuvailee. Kun saman vuoden syksyllä tarjoutui mahdollisuus hankkia projektinhallintaan liittyvä sertifikaatti, Hanhisalo ei aikaillut. Lisäksi hakuun tuli laatuvastaavan tehtävä, mikä tarkoitti tiiminvetäjän tehtävistä luopumista. ”Minua kiinnosti mahdollisuus tutustua laajasti yrityksemme toimintaan

sekä olla mukana kehittämässä sitä”, hän perustelee.

kyltymättömästi kohti unelmia

”Minulla on taltuttamaton nälkä kehittää itseäni työelämässä”, Hanhisalo vastaa, kun häneltä kysyy parhaita puoliaan tradenomina. ”Arvostan koulutustani ja tiedän sen antaneen loistavan pohjan työuralleni. Olen edennyt määrätietoisesti kohti uusia haasteita.” TRAL:n täysjäseneksi Hanhisalo liittyi vuonna 2010. ”Koen, että liittymällä TRAL:n jäseneksi turvaan asemani tradenomina työelämässä.” Käynnissä olevat eläkeneuvottelut vetävät uransa alkupuolella olevan tradenomin hiljaiseksi. ”Eläkeuudistuksella tavoitellaan työurien pidentymistä, mikä on hyvä asia, mutta minua mietityttää ihmisten jaksaminen hektisessä työympäristössä. Miten yritykset niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla saataisiin panostamaan työhyvinvointiin?” Hanhisalo kysyy. ”Työuria ei pidennetä sillä, että ihmiset poltetaan loppuun”, hän muistuttaa.

Kun uskoo itseensä, kaikki on mahdollista. Tämä kulunut sanonta on osoittanut pitävän paikkansa useampaan otteeseen työurani aikana.

2009

2011

BBA-paperit Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta ”Sain paljon apua oppilaitokselta, kun sovitin opintojen loppuunsaattamista yhteen työssä käymisen kanssa.”

Ostaja / Nokia Siemens Networks ”Ostotehtävät veivät minut määräaikaisesti pääkaupunkiseudulle.”

Logistiikkakoordinaattori / Konica Minolta ”Merkittävimmät asiat urallani ovat tapahtuneet Konica Minoltan leivissä.”

2013 – Laatuvastaava / Konica Minolta ”Etenin ensin tiiminvetäjäksi, sitten laatuvastaavaksi. Samalla suoritin projektinhallinnan sertifikaatin.”

Tunteen paloa, uusia tuttavuuksia ja työhyvinvointia Seminaarit sytyttivät Esimies & Henkilöstö 2014 -messuilla. teksti ida karimaa kuvat pasi autio

essukeskuksessa 7.–8. toukokuuta järjestetyt Esimies & Henkilöstö 2014 -messut keräsivät samaan aikaan pidetyn ICTexpon kanssa yhteensä yli 7000 kävijää. Uusimpia tuulia toimialoiltaan esitteli lähes 80 yritystä sekä koulutusalan toimijaa. Näytteilleasettajien pisteillä oli mahdollisuus tutustua työelämän eri osa-alueisiin aina psykologisesta johtamisesta työhyvinvointiin.

tral auttaa urapalveluissa

Kävijöiden suosioon nousivat seminaariluennot. Kolme lavaa marssittivat yleisön eteen monipuolisia puhujia esimies-, HRja työhyvinvointiteemojen alla. Puhujien joukossa oli kasvoja niin yritysmaailmasta kuin sen ulkopuoleltakin, ja lavoilla kuultiin erilaisia näkökulmia sekä asiantuntemusta niin johtamiseen kuin henkilöstökysymyksiin liittyen. Myös TRAL oli mukana messuilla omalla ständillään, jossa keskustelua käytiin muun muassa urapalveluiden merkityksestä jäsenistölle ja yhtäältä esiteltiin tradenomien osaamista rekrytoivien yritysten edustajille. ”Olimme mukana toista kertaa ja koin, että autoimme heitä, joita pitikin. Jäsenpalveluiden lisäksi isoimpia tehtäviämme on tehdä tradenomitutkintoa tunnetuksi työelämälle,” kertoo TRAL:in viestintäpäällikkö Anu Väätäjä. Pisteellä järjestettiin myös suuren suosion saavuttanut CV-kuvaus, jossa vieraili kahden päivän aikana lähes 150 valokuvattavaa.

pätevänä palkkaneuvotteluun

Esimies-lavan edusta täyttyi torstaiaamuna Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmanin kuulijoista. Dettman luennoi joukkuehengen tärkeydestä. 18

tr adenomi 3/14

Ääneen messujen HR-lavalla pääsi myös TRAL:n ura-asiantuntija Katri Hyvärinen, joka ohjeisti kuulijoitaan oikeaoppisiin palkkaneuvotteluihin. Vaikka vaatimattomuus istuu syvällä suomalaisessa luonteessa, kannattaa palkka-asioihin Hyvärisen mukaan puuttua, jos ne askarruttavat mieltä.

Ura-asiantuntija Katri Hyvärinen kertoi palkkaneuvotteluihin valmistautumisesta.

1. Mikä toi sinut messuille? 2. Mikä on ollut tapahtuman parasta antia? 3. Mitä odotat vielä löytäväsi?

Päivi Meros opiskelija 1. Minulla on pitkä kokemus esimiestehtävistä ja kuulun henkilöstöön. Messut kiinnostavat siis molemmista näkökulmista. 2. Luennot ovat olleet piristäviä. 3. Jonkin mieltä mullistavan softan.

Kai Volanen yrittäjä

”Palkasta on hyvä keskustella vuositasolla. Korotusta ei välttämättä tule aina, mutta keskustelua kannattaa pitää yllä omalla aktiivisuudella. Vaikkei työtehtävissä tapahtuisi muutosta, ammatillinen osaaminen kasvaa koko ajan,” hän neuvoo. Hyvärisen mukaan Suomessa ongelma on, ettei palkoista puhuta. ”Jos palkoista keskusteltaisiin avoimesti, ei taso heittelisi ja ansio määräytyisi aidosti tehtävän vaativuuden, kokemuksen ja henkilön työhistorian perusteella – ei neuvottelutaitojen.” Tärkeintä palkkaneuvottelussa menestymiselle on Hyvärisen mukaan perusteellinen ennakkotyö. Oma pyyntö pitää olla valmis perustelemaan hyvin ja tämän tueksi kannattaa esimerkiksi kerätä tietoa alan palkkatilastoista. ”Luota itseesi ja osaamiseesi. Älä provosoidu tilanteesta ja pidä asialinja, vaikkei tulos olisikaan mieleinen,” Hyvärinen ohjeistaa.

1. Olin messuilla viime vuonnakin. Täällä tapaa uusia yrityksiä ja saa kontakteja sekä tietoa liitoista, ammatti korkeakouluista ja muista tiedekorkeakouluista. 2. Mielenkiintoiset luennoitsijat ja ständit sekä ihmiset: niin tutut kuin uudet tuttavuudet. 3. Muutama ehdoton luento ja ständikäynti ovat vielä edessä.

Katariina Ahlfors henkilöstö 1. Henkilöstön kehittäminen on työnkuvaani. 2. Luennot. 3. Uusia ideoita henkilöstön kehittämiseen liittyen.

tr adenomi 3/14

Verkostoitumista ja afterworkia Aloja yhdistää asiantuntijuus -tilaisuus kokosi eri alojen tradenomit yhteen. Rennon seurustelun lisäksi kuultiin tiukkaa asiaa palkkatasa-arvosta. teksti topi kanniainen kuvat pasi autio

ymy oli herkässä, kun lähes puoli sataa tradenomia kokoontui vaihtamaan kuulumisia ja kuulemaan tuoreesta jäsentutkimuksesta. Samalla pidettiin kunkin alayhdistyksen vuosikokoukset. Aloja yhdistää asiantuntijuus -afterwork-tilaisuus järjestettiin Helsingin Jätkäsaaressa. Tilaisuudessa alustuspuheenvuoron pitänyt asiamies Elena Gorschkow-Salonranta kiittelee tradenomeja aktiivisesta jäsenrekrytoinnista. ”Hienoa TRAL:ssa on, että me kasvamme vauhdilla. Jäsenet tekevät hyvää jäsenrekrytointia ja saavat kaveritkin mukaan”, Gorschkow-Salonranta sanoo. Nopeasti kasvava jäsenmäärä tuo liitolle lisää vaikutusvaltaa. TRAL on jo Akavan viidenneksi suurin liitto. ”Se alkaa näkyä myös siinä, mitä äänenpainoja Akavassa käytetään ammattikorkeakoulututkinnoista

tr adenomi 3/14

ja niihin liittyvistä työelämäasioista. Väitän, että on hyvin pitkälti meidän ansiota, että AMK-sektori on vakavasti otettava Akavan sisällä”, Gorschkow-Salonranta painottaa.

tradenominaisen euro on 83 senttiä

Tuoreen jäsentutkimuksen mukaan tradenomimiesten ja -naisten palkkaero on kasvanut. Tradenomimies tienaa noin 600 euroa enemmän kuin naiskollegansa, kun vertaillaan palkkojen keskiarvoja. Osan erosta selittää se, että miehet sijoittuvat työelämään yhä naisia paremmin. ”Mutta sitten on niin sanottu selittämätön tekijä. Ero voi johtua siitä, että naiset eivät uskalla pyytää riittävästi palkkaa”, Gorschkow-Salonranta pohtii. Palkkatasa-arvo poiki yleisöstä paljon kysymyksiä. Gorschkow-Salonranta rohkaiseekin käyttämään liiton maksutonta palkkaneuvon-

taa esimerkiksi omaa palkkatoivetta pohtiessa. ”Varmasti naiset voisivat hyödyntää tätä vieläkin enemmän”, hän sanoo.

opiskelijaliitto kasvaa vauhdilla

Tilaisuuden ikäjakauma oli tasainen. Paikalle oli tullut myös Tuuli Nummela, joka aloitti IT-tradenomien hallituksessa viime vuonna. ”Tulin Tradenomiliiton toimintaan viime vuonna, mutta opiskeluaikoina olin mukana myös Tradenomiopiskelijoiden toiminnassa”, hän kertoo. Opiskelijajärjestö kasvaa kovaa vauhtia. Nummela toivookin, että tradenomiopiskelijat järjestäytyisivät tiiviimmin. Se on monen polku TRAL:n jäsenyyteen. ”Olisi hienoa, jos TRAL:n edunvalvontatyö olisi tuttua jo opiskeluajoilta, jolloin jäsenyys olisi luonnollinen askel heti valmistumisen jälkeen.”

Sääntömääräisissä kokouksissa tuli yksi muutos alakohtaisten yhdistysten puheenjohtajistoon. Finanssialan tradenomien uudeksi puheenjohtajaksi nimitettiin Sakari Kalliolahti.

Jäsenmäärän kasvu ilahduttaa Elena Gorschkow-Salonrantaa.

Vahva palo vaikuttaa 1. Miksi olet mukana TRAL toiminnassa? 2. Mitä saat toiminnasta itsellesi? 3. Mistä liiton palveluista on ollut sinulle eniten hyötyä?

Tradenomimies tienaa noin 600 euroa enemmän kuin naiskollegansa Heidi Westman palkka-asiantuntija Taloushallintoalan tradenomit

Jukka Kurkela Sales manager Kaupan alan tradenomit

Tero Siitari palvelupäällikkö IT-tradenomit

1. Löysin tradenomi-identiteetin opiskelutoiminnan kautta. Tunsin vahvaa paloa vaikuttaa jo tuolloin. 2. Turvaa. Koen, että voin työs kennellä missä vain, ja liitto on aina valmis auttamaan. 3. Ehdottomasti palkka- ja uraneuvonnasta. Olen saanut sieltä hyvää apua palkkatoivei den hahmottamiseen.

1. Päädyin mukaan yleisestä kiinnostuksesta. TRAL on vielä nuori ja hakee ääntään, mutta haluan olla mukana vaikutta massa siihen. 2. Liittoon kuulumalla haluan lisätä liiton jäsenmäärää ja painoarvoa. 3. En ole vielä hirveästi tarvin nut palveluita, mutta jossain kohtaa voi olla se tilanne, jossa ne tulevat tarpeeseen.

1. Tapaan liitossa samalla alalla työskenteleviä. Tämä on sekoitus tiedonvaihtoa, haus kanpitoa ja keskustelua alan trendeistä kollegoiden kanssa. 2. Mielestäni tärkein etu on tietous oman alueen palkasta ja sijoittumisesta. Myös jäsenedut esimerkiksi lehdistä ja matkoista kiinnostavat. 3. Olen käyttänyt liiton neuvontapalveluita ja erilaisia alennuksia. tr adenomi 3/14

lakineuvonta Työsuhdeneuvonta päivystää ma–to kello 9–16 sekä pe klo 10–16, p. 020 155 8815. Sähköpostitse lakiasiat@tral.fi.

Tekniset ja taiteelliset luomukset työsuhteessa – kuka omistaa oikeudet? Teknisten ratkaisujen ja teollisen sekä taiteellisen luovuuden parissa työskentelevien työntekijöiden työsuhteeseen liittyy olennaisena osana kysymys siitä, missä suhteessa työnantaja ja työntekijä jakavat oikeuden työsuhteessa syntyneisiin immateriaalioikeuksiin. Tähän kokonaisuuteen liittyy erottamattomasti myös työnantajan tarve liiketoimintansa erityiseen suojaamiseen työsuhteen päätyttyä. Kilpailu- ja salassapitosopimukset sopimussakkoineen ovatkin innovaatioiden parissa työskentelevien sopimuksissa yleisiä. Työntekijän tulisi työsopimusneuvotteluissa tarkastella näitä seikkoja kokonaisuutena. Tämän kirjoituksen tarkastelu keskittyy vain tekijänoikeuteen ja työsuhdekeksintöihin, joten esimerkiksi hyödyllisyysmallioi22

tr adenomi 3/14

keus tai korkeakoulukeksintölaki on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Lähtökohtaisesti työ- tai virkasuhteessa työn tulokset kuuluvat työnantajalle, kun taas tekijänoikeuslain mukaan tekijänoikeus kuuluu automaattisesti teoksen luojalle. Nykyinen katsontatapa kuitenkin pyrkii huomioimaan työnantajan liiketoimintaedellytykset siinä määrin, että työtehtäviin liittyvän tekijänoikeuden katsotaan siirtyvän työntekijältä työnantajalle tämän tavanomaisen toiminnan edellyttämässä laajuudessa. Yleensä selkeyden vuoksi asiasta on kuitenkin sovittu erikseen työsopimuksella tai joillakin aloilla jopa työehtosopimuksella. Tietokoneohjelmat muodostavat poikke uksen tekijänoikeuslain pääsääntöön, sillä työsuhteessa luodun tietokoneohjelman

tekijänoikeus siirtyy automaattisesti työnantajalle, ellei toisin ole sovittu. Tekijänoikeuden siirtyminen työnantajalle käsittää lähinnä taloudellisten oikeuksien osittain tai kokonaan siirtymisen edellä kuvatuissa rajoissa. Moraalisista oikeuksistaan tekijä voi luopua vain rajoitettuja käyttötarkoituksia varten. Tarkemmin tekijänoikeuden siirtymisestä työsuhteessa on lausuttu esimerkiksi tekijänoikeusneuvoston lausunnossa TN 2009:12. Työsuhdekeksintölakia sovelletaan kyseisen lain 1§ ja 4 §:n mukaisesti työtehtävien ja viranhoidon tuloksena syntyneisiin Suomessa patentoitaviin keksintöihin, joiden hyväksikäyttö kuuluu työnantajan tai tämän kanssa samaan konserniin kuuluvan yrityksen toiminta-alaan. Työsuhdekeksin-

Työsuhdeneuvonnan lisäksi saat jäsenenämme neuvontaa myös yksityiselämän oikeudellisiin asioihin. Yhteistyökumppanimme asianajotoimisto Bützow Oy neuvoo esimerkiksi perintö- ja verotusasioissa, perheoikeuteen liittyvissä kysymyksissä sekä irtaimiston kaupassa. Lisätietoja palvelusta saat jäsensivuiltamme.

Sampsa Pekkinen työsuhdeasiamies

kuva shutterstock

Lähtökohtana sekä tekijänoikeuden siirtymisessä että työsuhdekeksinnöissä on työntekijän oikeus kohtuulliseen korvaukseen.

tölain 5 §:n mukaan työntekijän luodessa 4 §:n mukaisen keksinnön, hänen on ilmoitettava siitä työnantajalle kirjallisesti. Vastaavasti työnantajan on 6 §:n mukaan neljän kuukauden kuluessa ilmoituksesta kirjallisesti ilmaistava mikäli haluaa oikeuden kyseenomaiseen keksintöön. Työnantajan oikeus keksintöön määräytyy asteittain sen mukaan kuinka kiinteä liittymä työsuhteeseen keksinnön syntymisellä on. Työnantajalla on keksintöön oikeus kokonaan tai osittain silloin, kun keksintö on syntynyt työssä tarkemmin määrätyn työtehtävän tai sen kautta syntyneiden kokemusten hyödyntämisen tuloksena. Työnantajalle syntyy käyttöoikeus keksintöön, kun se on syntynyt muussa kuin edellä kuvatussa yhteydessä työtehtäviin. Kolman-

tena määritellään työnantajan etuoikeus sopia käyttöoikeutta laajemmasta oikeudesta keksintöön tai oikeudesta keksintöön, kun kyseessä on esimerkiksi vapaa-ajalla ilman työsuhdeliityntää syntynyt keksintö, jonka hyväksikäyttö kuitenkin kuuluu työnantajan tai tämän kanssa samaan konserniin kuuluvan yrityksen toiminta-alaan. Lopuksi on korostettava, että lähtökohtana sekä tekijänoikeuden siirtymisessä että työsuhdekeksinnöissä on työntekijän oikeus kohtuulliseen korvaukseen. Immateriaalioikeuden rajoittamisen laajuuden ja työnantajalle siitä syntyvän lisäarvon tulisi heijastua suoraan työntekijän palkkaukseen.

tr adenomi 3/14

kahvitauko koonnut johanna nykopp & katja nykänen

Kirjaesittely:

Finanssipolitiikan ytimessä Jussi Ahokkaan ja Lauri Holopaisen kahden vuoden tutkimus- ja kirjoitusprojektin lopputuloksena syntyi teos nimeltä Rahatalous haltuun: Irti kurjistavasta talouspolitiikasta. Se on nimensä mukaisesti johdatus moderniin kapitalistiseen rahatalousjärjestelmään. Kirjassa käsitellään muun muassa rahan historiaa, modernin rahan olemusta, rahatalouden perusdynamiikkaa sekä kapitalismin historiaa. Teos ei tyydy vain kuvaamaan rahataloutta, vaan se myös kommentoi nykyisen talouspolitiikan ongelmia. Kirjailijoiden analyysit ja politiikkasuositukset perustuvat ennen kaikkea jälkikeynesiläiseen talousteoriaan sekä Keynesin tuotannon rahateoriaan.

Hienoa kirjassa on, että se sekä johdattaa lukijansa taloustieteen perinteeseen että ottaa kantaa nykyjärjestelmän ongelmiin. Teos on selkeästi kirjoitettu ja rajattu. Kieli on helppolukuista ja teoriat selitetään, jotta asiaan perehtymätönkin pääsee kehittämään omia ajatuksiaan taloustilanteesta. Teoksesta on hyötyä siis kaikille rahataloudesta kiinnostuneille ja etenkin niille, jotka haluavat kuulla uusia näkökulmia. ”Tutustuttuamme valtavirtaiselle taloustieteelle vaihtoehtoisiin teorioihin ja tapoihin hahmottaa rahataloutta tulimme vakuuttuneeksi siitä, että monet tieteellisenä totuutena pidetyistä talousteoreettisista väitteistä eivät yksinkertai-

sesti pidä paikkaansa”, kaksikko kertoo esipuheessaan. Kirjoittajien mielestä raha ei ole hyödyke, vaan merkki velkasuhteesta. Raha ei siis ole taloudellisessa toiminnassa neutraalia. Tarjonnan sijaan rahatalouden moottorina on kysyntä. Valtion tulojen ja menojen tasapainolle alistettu finanssipolitiikka ei ole koskaan järkevää talouspolitiikkaa. Lukijan ei välttämättä tarvitse olla kirjoittajien kanssa samaa mieltä. Kirjan paras anti on se, että se saa pohtimaan talousteorioita ja maailmanmenoa laajemminkin. Jussi Ahokas ja Lauri Holopainen: Rahatalo us haltuun: Irti kurjistavasta talouspolitii kasta (Like Kustannus, 2014)

Poiminnat Työkontaktit Tinderistä

Valoa taloustunnelissa

Keitä teetä puhelimellasi

mobiili. Tinder ei ole ainoastaan nykyajan treffipalvelu, vaan sen kautta voit verkostoitua oman alasi ihmisiin sekä löytää kiinnostavia työkontakteja. Tinder tuo yhteen ihmisiä ympäri maailmaa. Sean Radin ja Justin Mateenin kehit tämä mobiilisovellus pohjautuu Facebookiin, ja toimii Android- ja iOS -järjestelmiä tukevissa älypu helimissa.

talous. Taloustaantumasta huolimatta yritysten johtajat suhtautuvat finanssinäkymiin myönteisimmin kolmeen vuoteen. Deloitten ja SEB:n toteuttaman tutkimuksen mukaan 66 prosenttia talousjohtajista odottaa kassavir tojen kasvavan seuraavan vuoden aikana. Yli 40 prosenttia heistä uskoo, ettei henkilöstövähennyksiä tarvitse taloudellisista syistä tehdä tulevan puolen vuoden aikana.

teknologia. Kolottaako teeham masta, muttet jaksa kävellä tau kotilaan? Ei hätää, sillä markkinat mullistavan iKettle-vedenkeittimen voit napsauttaa päälle työpisteeltäsi älypuhelimen avulla. Ilmaisel la appsilla voit myös ajastaa aamuteesi valmiiksi tai säätää veden lämpimänä pi don esimerkiksi palaverin ajaksi.

gotinder.com

tr adenomi 3/14

Lennähdä lomalle matkustus. Travellinkin teettämän tutkimuksen mukaan työ- ja loma matkailu lentäen on nyt ennätyksel lisen edullista. Lentolippujen hinnat ovat laskeneet jopa 20 prosenttia sitten edellisvuoden. Hintatason lasku selittyy lentoyhtiöiden väli sestä kilpailusta, joka käy kiivaana. Travellinkin tutkimus perustuu 967 645 lentomatkaan, jotka on tehty Suomesta, Ruotsista, Norjasta sekä Tanskasta.

deloitte.com

Johtamisessa mennään vielä paikoin 80-luvulla. Tämä aiheuttaa törmäyksiä työpaikoilla. Ville-Veikko Rantamaula, yksikön päällikkö, järjestöasiat ja kenttätoiminta, TRAL

Pomohautomo koulii esimiehiä Työterveyslaitoksen toukokuussa starttaama Pomohautomo kouluttaa esimiehiä syksyllä jatkuvilla kursseillaan. Koulutus on tarkoitettu tuoreen esimiehen ensiapupaketiksi. Harva esimiesasemaan astuva on luonnostaan hyvä johtaja. Usein pomon paikalle ylenee esimerkiksi pitkäaikainen tai tunnollinen työntekijä. ”Ajanhallinta ja uuden roolin löytä minen työyhteisössä lienevät vaikeimpia asioita, joihin tuore esimies törmää”, kehittämis konsultti Anna Vanhala sanoo. Hän vastaa Pomohautomo-koulutuksista yhdessä Tommy Larvin kanssa. Vuoden lopulla kaksikko julkaisee myös kirjan aiheesta. Monesti vanhojen työtehtävien hoitaminen jatkuu esimiesvelvollisuuksien rinnalla, mikä lisää entisestään tarvetta priorisointiin ja ajankäytön hallintaan. Esimiesasemassa vaadi taan myös toimivia vuorovaikutustaitoja. Moni kokee vaikeaksi sen, että joutuu alaistensa arvostelun kohteeksi. ”Syksyn koulutuksissa käymme läpi ajankäyttöön, itsetuntemukseen ja erilaisiin johta mistapoihin liittyviä kysymyksiä sekä sitä, miten strategiat saadaan muutettua käytännön työn tavoitteiksi”, Larvi vinkkaa. Muita käsiteltäviä aiheita ovat esimiehen vastuut ja velvollisuudet, ihmisten johtaminen ja vuorovaikutus sekä esimiehen oma uudistuminen ja hyvinvointi. ”Koulutus rakennetaan siten, että se on mahdollisimman helppo yhdistää työarkeen. Lisäksi räätälöimme sisältöä osallistujien toiveiden mukaan. Tarkoitus on, että tartumme käytännön työssä esiinnousseisiin ongelmiin ja onnistumisiin.” Lähde: ttl.fi tr adenomi 3/14

Nyt saat

K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA Hyviä uutisia Iﬁ n asiakkaille! Nyt saat K-Plussapisteitä kaikista Iﬁ n henkilöasiakkaan vakuutusmaksuista. Kun rekisteröit K-Plussa-korttisi heti, keräät pisteet kotiin alusta alkaen. Lue lisää uudesta rahanarvoisesta edusta ja

REKISTERÖI KORTTISI IFIIN OSOITTEESSA IF.FI/PLUSSAA

puheenjohtajalta teksti katja nykänen kuva pinja valja

Kohti uutta valtuustokautta Meille on tärkeää, että eläkeuudis tuksessa toteutuu sukupolvien välinen oikeudenmu kaisuus.

RAL:n valtuustovaalien tulokset julkaistiin toukokuussa, ja sen myötä aiempi valtuusto päätti työskentelynsä. Puheenjohtaja Niko Aaltonen kiittelee viime kauden valtuustotyöskentelyyn osallistuneita. ”Olemme saaneet monia asioita edistettyä niin liiton toimintojen kehittämisessä kuin yhteiskunnallisessa keskustelussakin”, hän sanoo. ”Työ jatkuu uuden kokoonpanon kanssa syksyllä elokuun järjestäytymiskokouksen jälkeen. Edessä on suuria asiakokonaisuuksia, joista ensimmäisenä eläkeuudistus sekä työuran pidentämiseen liittyvät kysymykset.” TRAL julkaisi huhtikuun lopulla omat linjauksensa työurien pidentämiseen sekä eläkeuudistukseen. ”Meille on tärkeää, että eläkeuudistuksessa toteutuu sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Nuoret ja tulevat sukupolvet työskentelevät jatkossa entistä pidempään, minkä lisäksi he joutuvat huolehtimaan valtion velan takaisinmaksusta. Pitäsikö heidän vielä pidemmän työuran lisäksi hyväksyä eläkemaksujen nosto?”, puheenjohtaja pohtii. Myös koulutusrintamalla tapahtuu. Hakijasumaa purkaakseen Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi korkeakouluille 3000 lisäaloituspaikkaa, joista noin puolet kohdentuu ammattikorkeakouluille. Lisää aloituspaikkoja myönnettiin myös trade nomikoulutukseen. ”Tradenomikoulutuksessa ei ole nähtävissä hakijasumaa ja entuudestaankin aloituspaikkoja on mielestämme liikaa”, Aaltonen huomauttaa. ”On vastuutonta kohdentaa aloituspaikkoja niille aloille, joissa entuudestaankin tarjonta ylittää reilusti kysynnän. Lisäaloituspaikat olisi pitänyt kohdentaa sinne, missä todellista tarvetta on. Esimerkiksi lääkäreitä koulutetaan näiden lisäpaikkojen myötä vain viisi enemmän kuin nykyään”, Aaltonen summaa. Kesän myötä työpaikoille ilmestyvät kesätyöntekijät. Aaltonen toivoo, että jokainen tradenomi ottaisi kesätyöntekijät lämpimästi vastaan ja samalla kannustaisi nuoria järjestäytymään. ”Kesätyö on oiva hetki tutustua työelämään, kuten myös liiton toimintaan. Toivotan kaikille aurinkoista kesää!”

tr adenomi 3/14

Hyvinvoiva työyhteisö on tuottava TRAL jäsenilleen teettämän hyvinvointitutkimuksen mukaan henkinen kuormittavuus työpaikoilla on lisääntynyt. Liitto vastaa asiaan tarjoamalla henkilökohtaiseen tehokkuuteen tähtäävää koulutusta sekä urapalveluita. teksti katja nykänen kuva shutterstock

tr adenomi 3/14

TRAL:n jäsenistölleen teettämän hyvinvointitutkimuksen mukaan tradenomit ovat pääosin tyytyväisiä työhönsä. 76 prosenttia Eteran toteuttamaan tutkimukseen osallistuneista tradenomeista arvioi nykyisen työtehtävänsä vastaavan hyvin omaa osaamistaan, ja 44 prosenttia heistä kertoi olevansa melko tyytyväisiä työnantajaansa. ”Teemme tutkimuksen selvittääksemme jäsenten työoloja ja jaksamista työpaikoilla. Kyseessä on seurantatutkimus vuonna 2011 tehdylle tutkimukselle”, palvelupäällikkö Tomi Kouva TRAL:sta kertoo. Tutkimustuloksia liitto hyödyntää jäsenpalveluiden kehittämisessä esimerkiksi koulutustarjonnan lisäämisessä. Työyhteisön parhaiden puolien kolmen kärkeen nousi työkaverit, työn monipuolisuus sekä itsenäisyys. Kuitenkin vajaa puolet vastanneista koki, etteivät kehittymis- ja etenemismahdollisuudet uralla ole riittäviä. 14 prosenttia vastanneista kertoi kärsivänsä kiireen aiheuttamasta työpaineesta erittäin paljon. Luku on hieman pienentynyt kolmen vuoden takaisesta tutkimuksesta, jolloin 17 prosenttia ilmoitti uupuvansa kiireen alla. Suunnittelemattomien muutoksien sekä jatkuvien keskeytysten koettiin lisäävän työn henkistä kuormitusta. ”Tutkimus osoitti, että tiedonhallinnan, päätöksenteon sekä vaativan asiantuntijatyön aiheuttama

kuormitus on lisääntynyt, mihin vastaamme tarjoamalla henkilökohtaista tehokkuutta lisäävää koulutusta sekä uraneuvontaa”, Kouva toteaa.

työaikajoustot ja etätyö lapsenkengissä

”Työhyvinvointiin on syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota. Siihen liittyviä asioita tulisi pohtia työpaikoilla yhdessä. Tarvitaan tekoja kauniiden sanojen sijaan”, painottaa järjestöasioista ja kenttätoiminnasta vastaava päällikkö Ville-Veikko Rantamaula TRAL:sta. Kasvaneeseen työkuormitukseen hän näkee syinä muun muassa sen, että toimialoilla on tapahtunut valtavasti muutoksia viimeisten vuosien aikana. ”Teknologian kehitys ja digitalisoituminen sekä globalisaatio ovat muuttaneet työnteon muotoja ja käytänteitä. Johtamiskulttuurissa sen sijaan on paljon petrattavaa.” Työhyvinvoinnilliset asiat eivät ole Rantamaulan mukaan kulkeneet kehityksessä mukana. ”Esimerkiksi etätöiden tekeminen sekä työaikajoustot ovat vielä monin paikoin lapsenkengissä”, hän pahoittelee. ”Yleisimmät jäsenillämme ilmenevät ongelmat liittyvät työkuormitukseen ja epäasialliseen kohteluun.” Tasa-arvoinen kohtelu työpaikoilla olikin kääntynyt huomattavaan laskuun. Alkuvuonna teetetyssä tutkimuk-

Hyvinvoiva työyhteisö on tuottava, kun taas huonosti voiva työyhteisö tulee erittäin kalliiksi.

sessa 29 prosenttia vastanneista ilmoitti epätasa-arvoisesta kohtelusta työpaikallaan, kun vuonna 2011 vastaava luku oli 8.

hyvinvointihanke pohjana työehtosopimusneuvotteluille

Liitto on vastannut kysyntään erilaisilla työhyvinvointihankkeilla, joita on toteutettu muun muassa teknologiateollisuudessa sekä kemian alalla. Myös ICT- ja finanssialoilla on käynnistymässä hyvinvointiin liittyviä ohjelmia, joiden aloittamisesta sovittiin neuvottelukierroksella 2013. ”Hyvinvoiva finanssiala -hanke on merkittävä monessakin mielessä: ei pelkästään siksi, että se on ensimmäinen palvelualalla toteutettava toimialakohtainen työmarkkinaosapuolten yhteishanke, vaan myös siksi, että hankkeen tuloksia tullaan käyttämään osittain pohjana seuraavalla työehtosopimusneuvottelukierroksella”, Rantamaula kiittelee. ”Hyvinvoiva työyhteisö on tuottava, kun taas huonosti voiva työyhteisö tulee erittäin kalliiksi”, hän muistuttaa. Työhyvinvoinnin suunnittelijana Eteralla työskentelevän Inka Suhosen mukaan sähköpostitse toteutettuun tutkimuksen vastausprosentti oli tänä vuonna 17 prosenttia, kun vuonna 2011 kyselyyn vastasi 25 prosenttia tradenomeista.

tr adenomi 3/14

opiskelijat

Unelmat muistiin – ja muita neuvoja yrittäjyyteen Opiskelijasta yrittäjäksi -seminaari kokosi asiantuntijat ja TROL:n jäsenet Ouluun. Tapahtuman tärkein anti oli, että unelmat on kirjoitettava joka päivä ylös. teksti jonna pulkkinen kuva aki roukala

radenomipiskelijaliitto TROL sekä Business Kitchen järjestivät Opiskelijasta yrittäjäksi -seminaarin huhtikuussa Oulussa, jossa liki sata opiskelijaa kuunteli neljän toimitusjohtajan tarinaa yrittäjyydestä nauttien samalla afterwork-tunnelmasta kuohujuomineen ja cocktailpaloineen. OuluSES sekä Suomen Ekonomiliitto SEFE ry osallistuivat myös tilaisuuden järjestämiseen. Tilaisuudessa puhuneet neljä toimitusjohtajaa painottivat kolmea yrittäjyydelle tärkeää asiaa: unelmia, mentoreita ja verkostoitumista. Opiskelijoita evästettiin myös hakemaan yrittäjyysmotivaatiota muualta kuin rahasta eli työn sisällöstä. ”Raha on surkea motivaattori”, brändäystoimisto Branin toimitusjohtaja Mikael Mäkinen painotti. Mäkinen kannusti myös panostamaan yrityksen ulkoasuun ja markkinointiin. ”Vaikka tuote olisi maailman paras, mitä merkitystä sillä on, jos kukaan ei tiedä siitä?” hän kysyi.

unelmia ja onnekkaita sattumia

Ohjelmistotalo ZEF Solutionsin toimitusjohtaja Jaakko Alasaarelan kuulijoille antama ohje oli: ”Kirjoita unelmasi muistiin, mieluummin joka päivä. Minä teen viikon jokaisena päivänä niin.” Hänen oma unelmansa oli auttaa ihmisiä päätöksenteossa. ”Halusin tuoda maailmaan lisää demokratiaa ja läpinäkyvyyttä.” Unelmat auttavat luomaan yrityksen kannalta sen tärkeän 30

tr adenomi 3/14

Yrittäjä opintojen ohella teksti katja nykänen kuva pasi järvenpää

kokonaiskuvan, jota työssä tavoitellaan. Lisäksi tarvitaan hippunen tuuria ja onnekkaita sattumia. ”Niiden avulla olemme saaneet esimerkiksi paljon tärkeitä kontakteja”, Alasaarela selittää.

eri polkuja pitkin

Suunnittelutoimisto Pink Moose Designin toimitusjohtaja Maaike Beenen päätyi yrittäjyyteen, koska halusi uralleen kasvua. Päätökseen työllistää itse itsensä vaikutti myös se, ettei hän saanut hakemiaan työpaikkoja. Beenen sanoo, että syyt yrittäjyyteen voivat uran aikana muuttua. ”Minulle niitä ovat olleet yrittäjyyden mukanaan tuoma status sekä keino välttää työttömyys. Nykyisin syitä ovat työn tuomat haasteet ja henkinen kasvu sekä mahdollisuus olla enemmän perheen kanssa”, hän sanoo. Polku yrittäjyyteen on harvoin samanlainen. Alasaarela asettui isänsä tilalle tämän yrityksessä ja Beenen aloitti yrittäjyyden freelancerina. Neppis Racing -pelin kehittäjä Asmo Saloranta taas kertoi muuttaneensa harrastuksensa liiketoiminnaksi parikin kertaa. Ensin moottoripyöräharrastuksesta poiki moottoripyöräliike, sen jälkeen peli-innostuksesta mobiilipeliyritys. Mutta entä sitten, kun unelmat ovat täyttyneet? Tähän osasi vastata Alasaarela: ”Sitten niitä on keksittävä lisää!”

Kun luonnonkosmetiikkaa myyneen verkkokaupan yrittäjä oli lähtöaikeissa, päätti Tampereen ammattikorkeakoulun yrittäjyyslinjalla opiskeleva Taneli Jaakonsaari tarttua tilaisuuteen. Nykyään Jaakonsaari toimii Suomen Luonnon kosmetiikan Osuustukun myyntipäällikkönä. Verkkokaupan pyörittämisen ohella yritys maahantuo eettisesti valmistet tuja luonnonkosmetiikan tuotteita. ”Yrittäjyydessä on omat haasteensa etenkin ajankäytön suhteen. Työntekoon saa kulutettua niin paljon aikaa kuin haluaa”, ensi jouluna valmistuva Jaakonsaari sanoo. Suurin yllätys yksityisyrittämisessä oli hänen mukaansa se, kuinka paljon kovaa työtä ja halua oppia uutta se vaatii. ”Yrittämisessä on monta liikkuvaa osaa, joita on pystyttävä hallitsemaan samanaikaisesti. Haastavaa on myös saada uudelle yritykselle näkyvyyttä ja jalansijaa kilpailijoiden keskuudessa sekä luoda asiakaskuntaa.” Parasta Jaakonsaaresta on, että hän saa toteuttaa itseään. Ammattikorkeakoulun yrittäjävalmentajat ovat tarvittaessa keltanokan tukena. ”Oman tekemisen kautta oppii parhai ten”, hän painottaa. Jaakonsaari toivoisi nuoren yrittäjän alkutaipaleen hel pottamista tuilla ja avustuksilla. ”Opintotuen ohella pitäisi olla mahdollisuus hakea starttirahaa. Yrittämisellä luodaan tulevaisuuden työpaikkoja”, hän muistuttaa. tr adenomi 3/14

jäsenpalvelut

Akavalaisten liittojen jäsenedut yhdeltä luukulta Ammattiliiton jäsenyys tuo rahanarvoisia etuja Jäsenedut-palvelun kautta. teksti leena filpus kuva shutterstock

kavalaisten ammattiliittojen jäsenille on tarjolla monipuolinen etusivusto jäsenedut.fi, jonne on koottu kiinnostavia tarjouksia autonrenkaista matkailuun ja harrastusvälineistä hyvinvointiin yli 140 yritykseltä. Osa eduista on paikkakuntakohtaisia, osa valtakunnallisia. Perinteisten jäsenetujen, kuten lehtitilausten sekä polttoaine- ja vakuutusalennusten rinnalle etsitään koko ajan uusia etuja. Kun

tr adenomi 3/14

edut neuvotellaan keskitetysti 35 akavalaiselle liitolle, tarjolla olevat palvelut ja tarjoukset ovat käyttäjilleen edullisempia kuin jos jokainen ammattiliitto olisi neuvotellut edut yksinään. ”Ammattiliitot voivat keskittyä hoitamaan työsuhteeseen liittyä asioita, pitämään huolta jäsentensä työehdoista ja antamaan tähän liittyvää neuvontaa”, yhteyspäällikkö MarjaLiisa Häkli Jäsenedut-palvelua ylläpitävästä InMind Mediasta sanoo. Tällä hetkellä palveluun on rekisteröitynyt

noin 50 000 akavalaista. Palvelun piirissä ovat kaikki akavalaisten liittojen jäsenet opiskelijoita ja eläkeläisiä sekä heidän perheenjäseniään myöten. Ylläpito toteutetaan mainosrahoituksella, eikä jäsenmaksuilla. Palvelun käyttäjät ovat siihen tyytyväisiä: 83 prosenttia suosittelisi sitä ystävilleen.

rekisteröityminen kannattaa

Suosituimpia jäsenetuja ovat olleet etenkin matkailuun ja autoiluun liittyvät palvelut.

”Hotelli- ja loma-asumistarjoukset kiinnostavat jäseniä. Toinen suuri ryhmä ovat autoiluun liittyvät edut. Myös sähkösopimuksia on hankittu palvelussa paljon”, Häkli sanoo. Uusia etuja tulee palvelun piiriin kuukausittain. Etenkin liikuntaan liittyviä palveluja toivottaisiin lisää. Päivitetyt tiedot ajankohtaisista palveluista löytyvät kuukausittain sähköpostitse lähettävästä uutiskirjeestä. Jäsenedut.fi on suljettu palvelu, johon on rekisteröidyttävä jäsennumerolla. Tällä hetkellä palvelun käyttö ei vielä onnistu mobiilisti, mutta sitäkin työstetään. ”Haluamme palautetta siitä, miten palvelua pitäisi kehittää, jotta se palvelisi entistä paremmin. Tavoitteena on, että palvelun käyttö helpottuisi entisestään ja valikoima laajenisi. Palautetta otetaan edelleen vastaan. Meille on tärkeää, että jäsenedut.fi on jäsentensä näköinen!”

Näin pääset käyttämään Jäsenedut-palvelua • Rekisteröidy palvelun käyttäjäksi jäsennumerollasi osoitteessa jäsenedut.fi. • Kirjaudu sisään käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Klikkaamalla Muista minut -kohtaa, pääset jatkossa tutkimaan tarjouksia ilman erillistä kirjautumista. • Uusista tarjouksista saa tietoa kuukausittaisesta uutiskirjeestä sekä Jäsenedut-sivustolta. • Ostaminen tapahtuu palveluntarjoajasta ja edusta riippuen verkossa tai perinteisesti myymälässä. Tunnistautuminen liikkeissä tapahtuu oman liiton jäsenkortilla, jossa on jäsenedut.fi / Akavan logo. Muutamalla liitolla on tulostettava jäsenkortti, jonka voi printata oman liiton jäsensivulta.

tr adenomi 3/14

kysy jäsenpalveluista Netpostiin saapuvia laskuja on hankala huomata. Miksi TRAL:n laskut menevät automaattisesti sinne? Lähetämme jäsenmaksulaskut Itellan kautta, joka ohjaa laskun joko Netpostiin tai kirjeenä kannettavaksi riippuen siitä, minkä vaihtoehdon jäsen on valinnut. Jos jäsen on merkinnyt Netpostiin haluavansa kaikilta lähettäjiltä tulevat kirjeet Netpos tiin, menevät myös TRAL:n laskut sinne. Laskun lähettäjä ei voi vaikuttaa näihin valintoihin. Helpoin ja varmin tapa hoitaa jäsenmaksuasiat on e-lasku, jota suosit telemme lämpimästi. Maksutapaa voit muuttaa verkkoasiointimme kautta.

Puhelimeni katosi, miten saan mobiilijäsenkortin uuteen puhelimeeni? Voit siirtää sen Lompakko-sovelluksen ”palauta”-ominaisuudella. Ominaisuuden käyttö edellyttää, että jäsen on aiem malla puhelimellaan rekisteröinyt kortin toimivaan sähköpostiosoitteeseen. Jos et rekisteröitynyt vanhan puhelimen kautta, ota yhteyttä toimistollemme. Suosittelem me mobiilijäsenkortin käyttäjiä rekiste röitymään. Lisätietoa rekisteröinnistä ja palautuksesta löydät verkkosivuiltamme. tral.fi/jasenkortti

tral.fi/jasenmaksutavat

En omista älypuhelinta, joten en voi käyttää mobiilijäsenkorttia. Miten todistan jäsenyyteni? Viime syksynä lanseerattu mobiillijäsen kortti ei syrjäytä perinteistä jäsenkorttia, vaan molemmat toimivat rinnakkain nyt ja tulevaisuudessa. Lähetämme jatkossa ensisijaisesti uusille jäsenille mobiilijäsen kortin, mutta erikseen pyydettäessä toimi tamme myös muovikortin. Kadonneen tai rikkoutuneen kortin tilalle voi tilata uuden ottamalla yhteyttä TRAL:n toimistolle. tral.fi/jasenkortti

tr adenomi 3/14

tral:n henkilöstö Mika Varjonen Toiminnanjohtaja Yleisjohto, työmarkkinaedun valvonta, sidosryhmäsuhteet ja neuvottelutoiminta puh. 040 001 6900 mika.varjonen@tral.fi Anu Väätäjä Viestintäpäällikkö, päätoimittaja Viestintä, markkinointi, Tradenomi-lehti puh. 020 155 8802 anu.vaataja@tral.fi Tomi Kouva Palvelupäällikkö Jäsenpalvelut ja -edut, jäsenhankinta puh. 020 155 8813 tomi.kouva@tral.fi Ville-Veikko Rantamaula Yksikön päällikkö Järjestöasiat ja kenttätoiminta puh. 020 155 8804 ville-veikko.rantamaula@tral.fi Esa Schön Johtava lakimies Työsuhdeneuvonta, lakiasiat, työttömyysturva puh. 020 155 8808 esa.schon@tral.fi Kira Närhi Johdon assistentti Toimiston esimiesten assistentti,kokous- ja tapahtumajärjestelyt puh. 020 155 8805 kira.narhi@tral.fi Katariina Tirri-Nuotto Työsuhdelakimies Työsuhdeneuvonta, lakiasiat, julkisen sektorin edunvalvonta puh. 020 155 8810 katariina.tirri-nuotto@tral.fi Niina Riipinen Työsuhdelakimies (perhevapaalla)

Elena Gorschkow-Salonranta Asiamies Kaupan ala, tietotekniikan palve luala ja aluetoiminta puh. 050 571 5655 elena.gorschkow-salonranta@tral.fi Elina Halkola Asiamies Taloushallintoala, finanssiala, kenttätoiminta puh. 020 155 8801 elina.halkola@tral.fi Maija Räsänen Asiamies Opiskelija- ja nuorisotoiminta puh. 020 155 8816 maija.rasanen@tral.fi

Johanna Tuovinen Asiamies Koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka puh. 020 155 8803 johanna.tuovinen@tral.fi

Kaisa Pihlajakoski Tiiminvetäjä Palkka- ja työttömyysturvaneu vonta puh. 020 155 8807 kaisa.pihlajakoski@tral.fi

Katri Hyvärinen Ura-asiantuntija Jäsenpalvelu ja -neuvonta, urapalvelut, koulutukset puh. 020 155 8806 katri.hyvarinen@tral.fi Päivi Tenhunen Toimistoassistentti Jäsenpalvelu ja -neuvonta, am mattikuntatunnusten tilaukset, mökkien varaukset puh. 020 155 8812 paivi.tenhunen@tral.fi Mari Lohisalo Viestintä- ja markkinointiassistentti Verkko- ja jäsenviestintä puh. 020 155 8818 mari.lohisalo@tral.fi Sampsa Pekkinen työsuhdeasiamies (osa-aikainen) Työsuhdeneuvonta puh. 020 155 8815 sampsa.pekkinen@tral.fi

Tradenomiliitto TRAL ry www.tral.fi

Jäseneksi liittymisen, muutokset yhteystietoihin ja maksuihin voi hoitaa kätevästi verkossa osoitteessa www.tral.fi. Löydät meidät myös Facebookista, Twitteristä ja LinkedInistä.

tral:n toimisto Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki Avoinna ma–to klo 9–16, pe klo 10–16 Vaihde, jäsenpalvelut ja -edut 020 155 8800, toimisto@tral.fi Jäsenasiat, liittymiset, jäsentietojen muutokset, alennushakemukset ja jäsenmaksut 020 155 8803, jasenasiat@tral.fi Palkkaneuvonta 020 155 8819,palkkaneuvonta@tral.fi Työsuhde- ja työttömyysturvaneuvonta 020 155 8815, lakiasiat@tral.fi työttömyyskassa IAET-kassa Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki Puhelinpalvelu: (09) 4763 7600, ma–to klo 10–15, pe 10–13 (myös vuorotteluvapaaja koulutusasiat) Jäsenasiat: (09) 4763 7610, ma–to klo 12–14 Asiakaspalvelupiste, Ratavartijakatu 2 B, palvelee ma–ke klo 10–15 ja pe klo 10–13, ti ja to suljettu. Faksi (09) 4763 7690

KAHVITAUKO? SAISIKO OLLA MAAILMAN PARASTA ESPRESSOA?

illy-espresso on ainutlaatuisen täyteläinen makuelämys, joka valmistetaan 100-prosenttisesta, käsinpoimitusta Arabica Superiore-pavusta. illy tekee tiivistä yhteistyötä maailman parhaiden kahvinkasvattajien kanssa ja on erittäin tunnettu korkeasta laadustaan sekä pyrkimyksestä täydelliseen makunautintoon. Tuloksena on maailman paras espresso.

Tilaa nyt upea aloituspakkaus työpaikallesi ja saat sen kesäiseen kampanjahintaan: • Francis Francis -espressokone: valintasi mukaan klassisen tyylikäs FF X7.1 tai moderni Y1.1 Touch. Espressokoneen takuuaika on 2 v.

Francis Francis HES-kapselikoneet valmistavat täydellisen espresson napin painalluksella. Nämä espressokoneet ovat yhteensopivia illy HESkapseleiden kanssa. Molemmissa vesisäiliö.

• 6 kpl illy-espressokuppeja • 126 kpl illy HES-kapseleita

199€

(alv 0%) Normaalihinta 343 € (alv 0%)

Paketin hinta erillisellä maidonvaahdottimella 229€ (alv 0%). Jatkossa tarjoamme HES-kapselit -15% listahinnasta. Tilaukseen lisätään rahtikulut. Tarjous voimassa 31.8.2014 saakka.

Y1.1 Touch

FF X7.1

Tiilenpolttajankuja 6, 01720 Vantaa | puh. 09-862 36 600 | Lisätietoa tuotteistamme www.mixtec.ﬁ | tilaukset@mixtec.ﬁ

live happilly