Tradenomi 4 14 web

14

Yhteiset pelisäännöt kaupan alalle

17

TRAL sai uuden hallituksen

28

Opiskelijayhdistykseen kuuluminen kannattaa

tradenomi on asiantuntija • 4/14

Myyntiosaaminen lisää menestystä Myyntityön osaaminen voi olla organisaation menestystekijä, joten sen opettelu kannattaa.

Tradenomi tarvitsee myyntitaitoja myös asiantuntijatyössä.

32

Uudella jäsenedulla valmistaudut videohaastatteluun

Onko sinun työpaikkasi Suoman paras kesätyönantaja?

Akavan opiskelijat etsii jälleen Suomen parasta kesätyönantajaa. Vuosi vuodelta suosiotaan kasvattanut kilpailu järjestetään nyt seitsemännen kerran.

4/14

4

Ajankohtaista

7

Maailma numeroina: Tradenomien palkkaus

8

Ilmiö: Myyntiosaaminen lisää menestystä

14 Kaupan alan ylemmät toimihenkilöt yhä ilman TES:iä

Akavan opiskelijat haluaa kiinnittää kilpailulla huomiota työpaikkojen hyviin käytäntöihin ja esimiestaitoihin. Sekä kesätyöntekijät että työnantajat voivat ehdottaa Suomen parasta kesätyönantajaa. Kilpailun voittajan valitsee raati, jonka puheenjohtajana ja kilpailun suojelijana toimii työministeri Lauri Ihalainen. Lisäksi raatiin kuluu Akavan opiskelijoiden puheenjohtajiston ja työjaoston jäseniä.

Ehdotuksia voi antaa 30.9.2014 saakka. Suomen paras kesätyönantaja 2014 -kilpailun voittaja julkistetaan loppusyksystä 2014. akava.fi/paraskesatyonantaja

17 TRAL sai uuden hallituksen 18 Lakineuvonta: Kilpailukieltosopimuksen solmimisedellytykset 20 Jäsen: YT-neuvotteluiden pyörteissä 22 Aikuiskoulutustuki 25 Puheenjohtajalta 26 Kahvitauko 28 Opiskelijat: Liity jäsenyhdistykseen!

30 Mentoriparit välitapaamisessa 32 Jäsenpalvelut 34 Kysy jäsenpalvelusta

olethan jo tral:n jäsen?

Liittyminen on helppoa ja nopeaa: verkossa: tral.fi/liity tekstiviestillä: Lähetä viesti ”liity tradenomi etunimi sukunimi” numeroon 18252.

Otamme sinuun yhteyttä saatuamme viestisi.

Voit myös tulostaa liittymislomakkeen verkossa ja palauttaa sen täytettynä ja allekirjoitettuna joko sähköpostin liitteenä (toimisto@tral.fi), faksilla (020 155 8809) tai postitse (Tradenomiliitto TRAL ry, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki).

2

tr adenomi 4/14

pääkirjoitus Mistä tukea työllistymiseen?

Anu Väätäjä, viestintäpäällikkö

Työllistymiseen tähtäävissä toiminnoissa myös korkeakouluilla on suuri rooli.

julkaisija Tradenomiliitto TRAL ry Ratavartijankatu 2 B, 00520 Helsinki p. 020 155 8800, f. 020 155 8809 toimisto@tral.fi www.tral.fi

Talouden syöksykierrettä ei kesälomienkaan aikana saatu pysäytettyä ja useilta toimialoilta kuultiin ikäviä yt-uutisia.

Irtisanomiset ovat käynnissä erityisesti kaupan alalla sekä teknologiateollisuudessa ja ne kurjistavat entuudestaan korkeakoulutettujen työllisyystilannetta. Tutkimuslaitosten, pankkien tai ministeriöiden ekonomistit eivät lupaa tilanteen helpottuvan vielä pitkään aikaan.

Samaan aikaan saamme palautetta siitä, etteivät TE-toimistojen palvelut ole riittävällä tasolla uudelleen työllistymisen näkökulmasta. Akavalaiset liitot osallistuvat myös TE-toimistojen palvelujen kehittämiseen, jotta niissä osattaisiin jatkossa tunnistaa paremmin myös korkeakoulutettujen tarpeita.

Työllistymiseen tähtäävissä toiminnoissa korkeakouluilla on suuri rooli. Liian moni opiskelija miettii uraansa vasta opintojensa loppumetreillä, kun tosiasiallisesti urasuunnittelu olisi aloitettava jo heti ensimmäisenä vuonna. Kuluvalla hallituskaudella ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta on vähennetty yli 20 prosenttia, jotka toteutuivat etupainotteisesti.

Säästöt näkyvät myös AMK-sektorilla väen ja toimintojen supistamisena. Valitettavan monessa tapauksessa opiskelijoiden ura- ja rekrytointipalvelut ovat sisältyneet säästötoimiin.

Näistä syistä liitot panostavat entistä enemmän resursseja korkeakoulutettujen urapalvelujen kehittämiseen ja tarjontaan. Autamme yksilöllisesti ja konkreettisesti jäseniämme työnhaussa. Asiantuntijamme käyvät läpi työhakemukset ja ansioluettelot. Annamme vinkkejä myös työhaastatteluun valmentautumisessa. Näiden lisäksi järjestämme lukuisan määrän erilaisia koulutuksia, joissa työnhakuun liittyviin kysymyksiin perehdytään syvällisesti. Urapalveluja kannattaa hyödyntää myös niidenkin jäsenten, joilla työpaikka tällä hetkellä löytyy. Omaa osaamistaan ja urakehitystään kannattaa aina suunnitella sekä vahvistaa – työuraa on valtaosalla tradenomeja vielä jäljellä kymmeniä vuosia.

Olemme saaneet paljon kiitosta jäseniltämme urapalveluistamme, sen avulla moni on löytänyt uuden työpaikan tai suunnan uralleen. Suosittelen lämpimästi jokaista jäsentämme hyödyntämään laadukasta palveluamme!

vastaava päätoimittaja Mika Varjonen p. 040 001 6900, mika.varjonen@tral.fi

ulkoasu Christian Aarnio christian.aarnio@acacom.com

päätoimittaja Anu Väätäjä p. 020 155 8802, anu.vaataja@tral.fi

ilmoitusmyynti ja markkinointi Petri Torp, p. 040 832 1888 petri.torp@acacom.com

toimitus Acacom Media Oy Erottajankatu 15–17, 00130 Helsinki, toimituspäällikkö Katja Nykänen p. 050 532 8900, katja.nykanen@acacom.com

paino Forssan kirjapaino Oy paperi sisus My Brite Silk 90 g kannet Galerie Art Gloss 150 g kannen kuvitus Shutterstock tilaukset ja osoitteenmuutokset toimisto@tral.fi

Lehti postitetaan TRAL:n jäsenille ja sidosryhmille. Tilaushinta 30 euroa /vuosi.

Tradenomi ilmestyy 6 kertaa vuodessa.

Painos 22 000 kpl. Seuraava Tradenomi-lehti ilmestyy 30.10.2014.

Aikakauslehtien liiton jäsenlehti 14. vuosikerta ISSN 1457-3792

tr adenomi 4/14

3

ajankohtaista

Akavan ansiomerkki Tuulikki Grönholmille Akava myönsi keväällä liittojen aktiiveille ansiomerkkejä tunnustuksena pitkästä ja merkittävästä työstä Akavayhteisön eteen. Pronssinen ansiomerkki luovutettiin tradenomi Tuulikki Grönholmille kesäkuussa Turussa. Hän on työskennellyt ansioituneesti tradenomien sekä muiden akavalaisten edunvalvojana järjestösektorilla.

Merkin Grönholmille luovuttivat TRAL:n puheenjohtaja Niko Aaltonen sekä Turun seudun tradenomien puheenjohtaja Marko Pesu.

TRAL näkyi SuomiAreenassa Heinäkuussa Porissa keskusteltiin yhteiskunnallisista aiheista lukuisissa tilaisuuksissa SuomiAreenatapahtumassa. TRAL oli mukana Akavan järjestämässä ”Työstä hyvä elämää” -yleisötilaisuuden paneelissa, jossa kahden joukkueen voimin etsittiin Suomelle menestyskonseptia.

TRAL:n toiminnanjohtaja Mika Varjonen osallistui ideointiin Mika Kojonkosken ja Jyri Häkämiehen muodostamassa joukkueessa.

4

tr adenomi 4/14

Vuorotteluvapaan ehdot muuttuivat 1.9.2014 Vuorotteluvapaalle voi jatkossa päästä 16 vuoden työhistorian jälkeen nykyisen kymmenen vuoden sijasta. Vuorotteluvapaalta ei voi enää jäädä suoraan eläkkeelle.

Muutokset tulivat voimaan 1.9.2014.

Vuorotteluvapaalle jäävälle asetetaan yläikäraja, joka on tällä hetkellä 60 vuotta.

Ikäraja on sidottu työeläkelainsäädäntöön. Yläikäraja ei koske ennen vuotta 1957 syntyneitä.

Vuorotteluvapaan sijaiseksi palkattavan täytyy olla työttömänä yhtäjaksoisesti tai osissa vähintään 90 kalenteripäivää ennen työsuhdetta. Työttömyyden kesto lasketaan vuorotteluvapaan alkamista edeltäneiden 14 kuukauden ajalta.

Työttömyysehto ei koske alle 30-vuotiaita työttömiä työnhakijoita, joiden ammatti- tai korkeakoulututkinnon suorittamisesta on kulunut enintään vuosi. Yhden päivän työttömyys riittää myös, jos sijainen on vuorotteluvapaan alkaessa alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias.

vuotta töissä. Myös vuorotteluvapaasta maksettava korvaus säilyy ennallaan.

Vuorottelukorvauksen suuruus on työhistorian pituudesta riippuen joko 70 tai 80 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, johon henkilöllä olisi oikeus työttömäksi jäädessään.

Lakimuutokset eivät koske sijaista eivätkä vuorotteluvapaalle jäävää työntekijää, jos vuorotteluvapaasta on sovittu ennen syyskuun 2014 alkua ja jos vuorotteluvapaa alkaa vuoden 2014 loppuun mennessä.

Näissä tapauksissa vuorotteluvapaan ehdot määräytyvät sopimuksen tekohetken lainsäädännön mukaisesti.

Lainmuutosten vaikutuksia arvioidaan kahden vuoden kuluttua lain voimaantulosta yhdessä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa.

Vuorotteluvapaajärjestelmä tuli voimaan vuoden 1996 alusta. Sen tavoitteena on edistää työntekijän työssä jaksamista ja työttömän työnhakijan työllistymistä.

vuorottelukorvaus pysyy ennallaan

Lisätietoja lakimuutoksesta Työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta: tem.fi

Vuorotteluvapaan kesto nousee 100−360 kalenteripäivään. Vapaan saa edelleen käyttää miten haluaa. Jatkossakin uudelle vuorotteluvapaalle voi jäädä oltuaan viisi

Muistathan, että työsuhdeneuvontamme auttaa jäseniämme kaikissa työ- ja virkasopimuksiin sekä työttömyysturvaan liittyvissä kysymyksissä!

Maija Räsänen asiamieheksi edunvalvontayksikköön Tradenomi Maija Räsänen on valittu 1.6.2014 asiamieheksi TRAL:n edunvalvontayksikköön.

Räsäsen työtehtäviin kuuluu alakohtainen edunvalvonta, järjestö- ja kenttätoiminta sekä virtuaaliedunvalvonnan kehittäminen. Räsänen siirtyi asiamieheksi opiskelija- ja nuorisoasiamiehen tehtävistä, joissa hän aloitti vuonna

Kunta-alan henkilöstömäärä vähenee Lokakuussa 2013 kunta-alalla työskenteli 432 000 palkansaajaa. Henkilöstömäärä väheni 4 500 henkilöllä edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilöstömäärän väheneminen jatkui jo toista vuotta.

KT Kuntatyönantajien ennusteen mukaan henkilöstömäärä jatkaa laskuaan lähivuosina. Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa arvioidaan työskentelevän 428 000 henkilöä.

Lokakuussa 2013 kunta-alalla työskentelevistä oli kuukausipalkkaisia 422 000 ja tuntipalkkaisia 10 000. Palkattomalla virkavapaalla, työlomalla tms. oli tämän lisäksi runsaat 30 000 henkilöä. Henkilöstöstä oli naisia 79 %. Työsuhteisia henkilöstöstä oli 72 % ja virkasuhteisia 28 %.

Henkilöstömäärän muutoksissa näkyy myös työvoimakustannusten sopeuttamistarpeet ja yleinen työttömyystilanne. Vuonna 2013 määräaikaisen henkilöstön määrä väheni 3 600 henkilöllä ja työllistettyjen määrä kasvoi 400 henkilöllä. Taloudellisesti huonoina aikoina kunnat säästävät erityisesti jättämällä palkkaamatta määräaikaista sijaistyövoimaa.

Tiedot ovat Tilastokeskuksen Kuntasektorin palkkatilastosta lokakuulta 2013.

2012.

Mari Lohisalo viestinnän suunnittelijaksi Tradenomi Mari Lohisalo on nimitetty viestinnän suunnittelijaksi TRAL:n viestintä- ja yhteiskuntayksikköön. Lohisalo vastaa jäsen- ja verkkoviestinnästä sekä verkkopalvelujen kehittämisestä ja analysoinnista. Lisäksi hän auttaa opiskelijatoiminnan viestintäasioissa. Lohisalo aloitti TRAL:n palveluksessa viestintä- ja markkinointiassistenttina vuonna 2012.

Yksityinen elinkeinonharjoittaja suosituin yritysmuoto uusissa yrityksissä

Veli-Matti Peltola opiskelija- ja nuorisoasiamieheksi

Tammi–kesäkuussa on rekisteröity 15 281 uutta yritystä ja asunto-osakeyhtiötä kaupparekisteriin. Eniten yritysmuodoista rekisteröitiin yksityisiä elinkeinonharjoittajia, 7 783 yritystä. Yksityisestä elinkeinonharjoittajasta käytetään kansankielellä nimitystä toiminimi.

Uusien yksityisten elinkeinonharjoittajien määrä kasvoi lähes seitsemän prosenttia viime vuoden vastaavasta ajasta. Kaikkiaan uusien yritysten määrä pysyi lähes samana kuin edellisvuonna.

Eniten uusia yrityksiä rekisteröitiin Uudenmaan maakuntaan, jonne syntyi 5 854 yritystä ja asunto-osakeyhtiötä.

Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) Virre-tietopalvelun kuulutushausta voi maksutta katsoa, mitä uusia yrityksiä on rekisteröity tänään tai esimerkiksi viime viikolla jonkin kunnan alueella.

Tradenomiopiskelija Veli-Matti Peltola on nimitetty 11.8.2014 alkaen opiskelija- ja nuorisoasiamieheksi TRAL:n edunvalvontayksikköön.

Peltola vastaa liiton opiskelija- ja nuorisotoiminnan kehittämisestä ja koordinoinnista, vastavalmistuneiden rekrytoinnista sekä opiskelijoiden edunvalvonnasta. Peltola toimii myös Tradenomiopiskelijaliitto TROL ry:n toiminnanjohtajana.

virre.prh.fi

tr adenomi 4/14

5

ajankohtaista

lasse ansaharju / shutterstock.com

Kansallinen etätyöpäivä 18.9.

TRAL on mukana neljättä kertaa järjestettävässä kansallisessa etätyöpäivässä 18.9. Viime vuonna 23 982 suomalaista ja 714 organisaatiota osallistui kampanjaan. Tänä vuonna etätyöpäivän teemana on Työn uusi johtajuus, sillä kannustavien etätyölinjausten ja hyvän esimiestyön ohella etätyö edellyttää kykyä oman työn johtamiseen ja monimuotoiseen yhteisöllisyyteen.

Etätyö lisääntyy suomalaisorganisaatioissa kovaa vauhtia. Viime vuonna etätyöpäivän yhteydessä selvitettiin henkilöstöjohtajien näkemyksiä etätyön tekemisestä ja sen edellytyksistä. Etätyöbarometrissa nousi kirkkaasti esiin tarve kehittää yhteisiä pelisääntöjä ja uudenlaista johtamista. Tänä vuonna etsitäänkin eläviä esimerkkejä etätyön johtamisesta ja jaetaan parhaita käytäntöjä.

Päivän järjestää Microsoft ja Työterveyslaitos kumppaneineen. etatyopaiva.fi

6

tr adenomi 4/14

Kirkon ja työmarkkinajärjestöjen selvitys arkipyhistä valmistunut Kirkon ja työmarkkinajärjestöjen selvitys arkipyhistä eli loppiaisesta ja helatorstaista on valmistunut. Sen laatiminen perustui työllisyys- ja kasvusopimukseen.

Lokakuun 2013 työllisyys- ja kasvusopimuksessa sovittiin, että työmarkkinakeskusjärjestöt selvittävät yhteistyössä kirkon edustajien kanssa mahdollisuudet järjestelyihin, joilla loppiainen ja helatorstai voitaisiin siirtää kiinteästi lauantaipäiviin ja tällä tavoin lisätä yhtenäisten työviikkojen määrää. Tämän jälkeen selvitetään muutosten vaikutukset työaikajärjestelyihin eri työaikamuodoissa ja arvioidaan mahdollisuudet järjestelyjen toteuttamiseen.

Sopimuskirjauksen ensimmäistä osaa koskeva selvitys on valmistunut. Toisen

osan selvittelyä jatketaan myöhemmin työmarkkinakeskusjärjestöjen kesken.

Valmistuneessa selvityksessä on kuvattu arkipyhien taustaa, loppiaisen ja helatorstain teologiaa sekä kulttuurista merkitystä.

Lisäksi selvityksessä on käyty läpi arkipyhiä koskeva lainsäädäntö ja erityisesti kirkkolain merkitys. Myös kansainvälistä vertailua on sisällytetty selvitykseen. Yleisellä tasolla on arviotu arkipyhien hyvinvointi- ja taloudellisia vaikutuksia. Selvityksessä ei oteta kantaa siihen, pitäisikö kyseisiä pyhiä siirtää.

Selvitys ei anna tukea EK:n tavoitteelle siirtää arkipyhiä viikonlopun yhteyteen.

akava.fi/files/13105/arkipyhaselvitys.pdf

maailma num3roina Tradenomien palkkaus

Asiakaspalvelutehtävissä toimivat tradenomit tienasivat vuonna 2013 keskimäärin

2614 euroa kuukaudessa.

Myyntityötä tekevien tradenomien keskimääräinen kuukausiansio oli

3983 euroa.

Parhaiten palkattu toimiala tradenomien keskuudessa oli lääkeaineiden ja lääkkeiden valmistaminen.

Matalinta bruttopalkkaa maksetaan Savonlinnassa:

noin 2373 euroa kuukaudessa.

Suomessa parhaiten palkattu alue on pääkaupunkiseutu:

noin 3707 euroa kuukaudessa.

Eniten tienasivat ulkomailla asuvat tradenomit

4738 euron kuukausituloilla.

Ylimmissä johtotehtävissä työskentelevä 50-luvulla syntyneiden tradenomien keskitulot vaihtelevat

3500 – 5000 euron välillä, kun taas 90-luvulla syntyneiden kuukausiansio jää

alle 2400 euron.

tradenomimies tienaa keskimäärin

5914 euroa kuukaudessa, kun vastaavassa tehtävässä toimivalle naiselle maksetaan

vain 3472 euroa.

Sukupuolten välinen ero asiantuntijatehtävissä toimivien tradenomien keskuudessa oli noin 100 euroa kuukaudessa miesten eduksi. lähde: jäsentutkimus 2013 tr adenomi 4/14

7

8

tr adenomi 4/14

Asiantuntijan

pitää osata myös myydä Myyntiä kannattaa osata, vaikkei varsinaista myyntityötä tekisikään. Minkä tahansa alan asiantuntijana toimiminen vaatii myynnin osaamista, sillä jokainen myy vähintään omaa ammattitaitoaan. teksti anu kylvén kuvat shutterstock

tr adenomi 4/14

9

aurea-ammattikorkeakoulun rehtori Jouni Koski tutki väitöskirjassaan tradenomiopiskelijoiden käsityksiä myyntityöstä ammattina. Hän keräsi tutkimusaineiston 30 yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan ammattikorkeakouluopiskelijalta.

Koski selvitti, millaisia käsityksiä opiskelijoilla on muun muassa myyntityön haluttavuudesta, siinä tarvittavasta osaamisesta sekä myyntityön merkityksestä asiantuntijan työssä. Yksi selkeä havainto oli, että myyntityö kiinnostaa opiskelijoita. Kiinnostavuudelle löytyi monta selitystä: muun muassa työn tavoitteellisuus, haastavuus, vuorovaikutteisuus ja asiakaskeskeisyys.

L

persoona peliin

Taloudellisesta taantumasta huolimatta myyntityötä on paljon tarjolla, mutta myyjien ammattikunta ei kuitenkaan nauti erityistä arvostusta.

Koski arvelee, että haittana ovat stereotypiat lipevistä myyntitykeistä.

Liiketalouden tradenomiopiskelijat näyttävät sen sijaan näkevän stereotypioiden taakse.

Tutkimuksessa opiskelijat käsittävät myyntityön yksilön henkilökohtaisia valintoja korostavaksi ja yksilöstä riippuvaksi ammatiksi. Myyntityö näyttäytyy dynaamisena, monimuotoisena ja 10

tr adenomi 4/14

haastavana ammattina, jossa voi panna persoonansa peliin.

Koski korostaa, että myyntityön osaaminen voi olla organisaation menestystekijä, mutta sen puute myös menestymisen este. ”Olen tehnyt töitä liiketalouden koulutuksen parissa jo kolmella vuosikymmenellä. Säännöllisin väliajoin pintaan on noussut kysymys, arvostetaanko myyntityötä tarpeeksi. Monen mielestä ei.”

hybridiammatissa

Työelämä on koko ajan monimuotoisempaa.

Ohi ovat ajat, jolloin tietty tutkintonimike johti suoraan tiettyyn työtehtävään.

Taina Hanhinen nosti vuonna 2010 kasvatustieteen väitöstutkimuksessaan (Työelämäosaaminen: kvalifikaatioiden luokitusjärjestelmän konstruointi) esiin hybridiammatit. Ne ovat ammatteja, jotka vaativat monen osaamisen joustavaa yhdistämistä. Konsultti on tyypillinen hybridiammatti.

Kosken mielestä sama termi sopii kuvaamaan hänen haastattelemiensa opiskelijoiden käsitystä myyntityöstä. ”Perinteiset ammattikuvat saattavat joutua väistymään hybridiammattien tieltä.”

Enää pelkkä titteli ei herätä luottamusta.

Asiantuntijana toimiminen millä tahansa alalla edellyttää koulutuksen ja työkokemuksen lisäksi oman osaamisen myymistä sekä vuo-

à

tr adenomi 4/14

11

rovaikutustaitoja. Nykyään myyntityö on osa kaikkea asiantuntijatyötä. ”Myyntityö kuuluu jokaiselle. Työntekijä voi osallistua yrityksen myyntitoimintaan joko myyvänä asiantuntijana tai erityisalan asiantuntijana, joka osaamisellaan tukee myyntityötä”, Koski tiivistää.

Esimerkiksi teknologiateollisuudessa tarvitaan yrityksen myyntiprosessien tuntemista ja myynnin eri osa-alueiden hallintaa. Pitää tietää, miten eri tavoin tehdään yritys- ja kuluttajamyyntiä tai myymälä- ja kenttämyyntiä.

Yritysmyynnissä painottuu uusasiakashankinta, myymälämyynnissä puolestaan asiakkaiden kohtaaminen kasvotusten.

Samanaikaisesti tarvitaan ihmisiä, jotka hallitsevat oman erikoisalansa – ja sen myymisen.

Asiantuntijan työssä myyntiosaaminen on vaikuttamista esimerkiksi verkostoitumalla ja ideoita myymällä. Se on myös luontevaa käyttäytymistä ja vaikeidenkin tilanteiden ammattimaista hallintaa asiakastilanteissa. Nämä ovat olennaisia kansainvälisessä kaupassa ja toimialoilla, jotka ovat murroksessa. Esimerkiksi uusien terveyspalveluiden räätälöiminen vaatii myyntiosaamista. Pitää saada asiakkaat oivaltamaan, että he tarvitsevat juuri tätä palvelua.

Samoin on digitalisoituvien palveluiden laita: niiden hyödyllisyys on osattava perustella niillekin, jotka eivät ole kiinnostuneita teknologiasta.

uraohjausta kehitettävä

Tradenomikoulutus tarjoaa useita erikoistumis- ja uramahdollisuuksia. Opinnoissa on paljon valinnaisuutta, ja opiskelija voi räätälöidä tutkintonsa vastaamaan tulevaisuudensuunnitelmiaan. Rehtorina Koski osallistuu liiketalouden tradenomikoulutuksen kehittämiseen. Hän toivoo, että väitöskirja toisi jotakin uutta juuri uraohjaukseen. ”Uraohjausta pitää kehittää, jotta se vastaa muuttuvan asiantuntijatyön tarpeisiin. Uraohjauksen olisi hyvä alkaa opintojen alkuvaiheessa. Ehkä tulevaisuudessa koulutus ei keskity vain osaamisen tuottamiseen vaan selkeämmin halutun urapolun rakentamiseen”, hän miettii.

Kosken mielestä ihminen ei enää pärjää vaativissa palvelu- ja yritysmyynnin tehtävissä ilman korkeakoulututkintoa. ”Myyjä, joka ei ymmärrä liiketoiminnan kokonaisuutta, ei pitkälle pötki.

Yritykselle ei pysty myymään tietojärjestelmää tai mainostoimistopalveluita, ellei tunne yritysten johtamista ja liiketoimintamalleja.

Tradenomeja arvostetaan työelämässä, sillä heillä on hyvä liiketalousosaaminen.”

12

tr adenomi 4/14

Tradenomeja arvostetaan työelämässä, sillä heillä on hyvä liiketalousosaaminen.

Kosken mukaan hyvä myyjä tarvitsee etenkin vuorovaikutusosaamista. Aktiivinen ja rohkea ote vuorovaikutuksessa auttaa ideoiden myymisessä. ”Vakuuttavimmankin osaajan pitää silti muistaa tämä: jos unohtaa asiakkaan ihmisenä, on hävinnyt pelin”, Koski tiivistää tutkimuksensa vastauksia.

Väitöstutkimus tukee havaintoa, että henkilökohtainen myyntityö on muuttumassa suhdekeskeisiin toimintatapoihin, joiden päämäärä on asiakkaan ongelmien ratkominen sekä lisäarvon tuottaminen pitkäjänteisesti. Kaikille ei kannata myydä samaa tai samalla tavalla. Hyvä myyjä tunnistaa asiakkaiden tarpeet ja tuottaa ratkaisullaan selkeän hyödyn asiakkaalle.

vanhasta imagosta eroon

Koski iloitsee, että opiskelijoiden käsitykset myyntityöstä olivat erittäin jäsentyneitä. Osaamisen taso hämmästytti väitöskirjan tekijän.

Nykyiset myynnin ammattilaiset voisivakint monessa asiassa ottaa oppia opiskelijoista: kaavamaisuutta kannattaa välttää, ja ideoiden myyminen on hyvä mieltää myyntityön olennaiseksi osaksi.

Opiskelijoiden vastauksissa korostui halu toimia asiakkaiden parissa. ”Myyntityö voisi olla aivan mahtavaa. Pääsisi tapaamaan uusia ihmisiä, auttamaan heitä ratkaisemaan ongelmia

ja tarjoamaan jotain, jota he tarvitsevat”, yksi vastaajista kuvaili.

Toisaalta tutkimus osoitti, että osa opiskelijoista pitää myyntityötä edelleen aggressiivisena. ”Työnantajien kannattaakin miettiä, näyttäytyykö myyntityö epämääräisenä ja haasteettomana hommana”, Koski pohtii. Imago laahaa matalalla, koska ulkopuoliset eivät aina ymmärrä myyntityön vaativuutta. Kun tietämys myyntityöstä lisääntyy, lisääntyy arvostuskin.

Koski arvelee, että väitöskirja antaa pohdittavaa muillekin kuin työuransa alkutaipaleella oleville.

Omia ammatillisia valintoja kannattaa puntaroida aikuisiälläkin. ”Opiskelu on mahdollisuus jäsentää omaa kasvua työuralla. Lisäopinnot eivät välttämättä tarkoita uusia työtehtäviä, mutta henkinen pääoma antaa ihmiselle paljon.”

Ekonomi, KTM Jouni Kosken kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja Myyntityö ammattina – Fenomenografinen tutkimus tradenomiopiskelijoiden käsityksistä (Sales Work as a Profession – A Phenomenographic Study on the Conceptions of BBA Students) tarkastettiin Tampereen yliopistossa 21. helmikuuta 2014.

tr adenomi 4/14

13

Kaupan alan monet koukerot Kaupan ala suurena toimialana työllistää satojatuhansia ihmisiä. Siitä huolimatta merkittävä henkilöstöryhmä on ilman omaa sopimusta. teksti miika wuorela kuva shutterstock

aupan ala on palvelualojen suurin toimiala. Pelkästään ylempiä toimihenkilöitä työskentelee kaupan alalla arviolta vajaa 30 000. Ala on merkittävä työllistäjä myös tradenomien näkökulmasta.

Kun työntekijöitä on paljon ja vaatimustasot eri tehtävissä vaihtelevat suuresti, olettaisi kaupan alalta myös löytyvän omat työehtosopimukset eri henkilöstöryhmien tarpeisiin.

Merkittävin työehtosopimus on Palvelualojen ammattiliitto PAM:n neuvottelema kaupan alan työehtosopimus, joka pääsääntöisesti koskee työntekijätasoa, eikä ulotu ylempiin toimihenkilöihin. Vallitsevasta tilanteesta kärsivät eniten akavalaiset ylemmät toimihenkilöt, jotka jäävät sopimusten ulkopuolelle. ”Ylempien toimihenkilöiden työehdot ovat kaupan alalla heikot verrattuna niihin

K

14

tr adenomi 4/14

aloihin, joilta työehtosopimus löytyy ja työnantajat käyttävät tilannetta häikäilemättä hyväkseen. Sopimuksen puute näkyy esimerkiksi ansiokehityksessä ja siinä, ettei yleiskorotuksia monestikaan makseta alan ylemmille toimihenkilöille", huomattaa yksikön päällikkö Ville-Veikko Rantamaula TRAL:sta. Samalla merkittävä, tulosta tekevä henkilöstöryhmä jää ulkopuolelle, kun henkilöstöä tai organisaatioita koskevia asioita käsitellään.

"Työnantajapuoli on usein tuonut esille näkemyksensä siitä, että työehtosopimus on liian kankea malli.

Yleiskorotukset maksetaan työnantajan mukaan muutoinkin, mutta jäseniltä saamamme palautteen mukaan tämä ei pidä paikkaansa. Alalla ei makseta mitään vapaaehtoisesti raami- tai muista keskitetyistä ratkaisuista huolimatta."

”Viime sopimuskierroksella nähty työnantajan välinpitämätön asenne oli myös tietyllä tavalla viimeinen pisara, jonka jälkeen olemme päättäneet laittaa kaupan alan kuntoon”, Rantamaula sanoo.

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:ssä vanhoista periaatteeista pyristellään nyt eroon tosissaan. Aikataulu on laadittu ja tavoitetta kohden edetään päättäväisesti. ”Tavoitteenamme on saada työehtosopimus vuoteen 2016 mennessä ylemmille toimihenkilöille. Olemme YTN:ssä koonneet kaupan alalle projektiryhmän, jonka tehtävänä on laittaa kaupan kenttätoiminta kuntoon ja saada alal-

le jäseniä tyydyttävä kollektiivisopimus”, Rantamaula kertoo.

Projektin valmisteluvaihe on alkanut keväällä, ja syksyllä päästään kentän osalta tositoimiin. Isoilla paikkakunnilla järjestetään useita tilaisuuksia. “Neuvottelut työnantajaliittoon on katkaistu ja toiminta aloitetaan nyt alusta. Tyhjien lupailu saa riittää, ylemmille toimihenkilöille on saatava heille kuuluvat oikeudet siinä missä muillekin henkilöstöryhmille", Rantamaula vaatii. ”Ylemmille toimihenkilöille on mahdollista saada oma työehtosopimus. Tämä vaatii kuitenkin omilta jäseniltämme aitoa halua sopimusta kohtaan sekä palkansaajapuolelta hyvää yhteistyötä ja ymmärrystä edunvalvonnan merkityksestä ja tulevaisuudesta.

Liian usein olemme tukkanuottasilla toisen palkansaajaliiton kanssa. Pitää muistaa, että eri henkilöstöryhmillä on erilaiset tarpeet, minkä vuoksi työntekijöiden liitto ei voi ajaa asiantuntijoiden työehtoja.”

On enemmän sääntö, kuin poikkeus, etteivät ylityöt tule koskaan kirjatuksi oikein. Korvaamattomat ylityöt muistuttavat itsestään vielä pitkänkin ajan kuluttua.

Vaikutus ansiosidonnaisiin etuuksiin tulee tutuksi vaikkapa sairauslomalle jäädessä.

Vain 18% tapauksista kaikki ylityöt kirjataan asianmukaisesti ylös. Useimmille palkka ylimääräisestä vaivannäöstä tulee hieman lisääntyneenä vapaa-aikana. Vastaavasti yli 40% ylityön tekijöistä jää vaille mitään korvausta tehdystä työstä.

Tyhjien lupailu saa riittää, ylemmille toimihenkilöille on saatava heille kuuluvat oikeudet siinä missä muillekin henkilöstöryhmille.

Syksyn aikana kutsumme kaupan alalla työskentelevät akavalaiset tilaisuuksiimme keskustelemaan alan tulevaisuudesta ja edunvalvonnasta.

18.9. Kaupan alan pop up -varjobileet, Helsinki 19.10. Käynkö minä kaupaksi?, Tampere 5.11. Käynkö minä kaupaksi?, Turku 12.11. Käynkö minä kaupaksi?, Oulu 13.11. Käynkö minä kaupaksi?, Helsinki Kierrämme myös alan yrityksissä tapaamassa jäseniä aamiais- ja lounastilaisuuksien merkeissä!

Tilaisuuksien tarkemmat tiedot ja ilmoittautumiset YTN:n sivujen kautta osoitteessa ytn.fi/kauppa

tr adenomi 4/14

15

Työllisyys- ja kasvusopimus ei toteudu kaupan alalla teksti ytn kuva shutterstock

Syyskuun 1. päivä oli määrä maksaa syksyllä solmittuun työllisyys- ja kasvusopimukseen perustuvat palkankorotukset kaupan alalla. Korotukset eivät kuitenkaan koskeneet kaikkia palkansaajia. Yksi suurimmista toimialoista, kaupan ala, jätti jälleen maksamatta korotukset alan ylemmille toimihenkilöille. ”Kaupan alan yritykset jättävät noin 30 000 palkansaajaa ilman korotuksia”, sanoo Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n kaupan alan vastuullinen asiamies Ville-Veikko Rantamaula. ”Työnantajat eivät selkeästi arvosta alan ylempiä toimihenkilöitä ja mittamme on nyt kerta kaikkiaan täynnä”, hän jatkaa.

Työnantajien välinpitämätön asenne on saanut Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n uudistamaan kaupan alan edunvalvontatyön kokonaisuudessaan. Alalle perustetun projektiryhmän voimin etsitään uusia tulokulmia edunvalvontatyöhön. Yksi selkeä tavoite on saada kaupan alan ylemmille toimihenkilöille oma työehtosopimus vuoteen 2016 mennessä.

16

tr adenomi 4/14

”Vuosien mittaan neuvotteluissa on oltu varsin pitkälläkin, kunnes viime metreillä työnantaja on katkaissut neuvottelut”, toteaa YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari ja mainitsee esimerkkinä parin vuoden takaiset neuvottelut työaikapankkisopimuksesta alan ylemmille toimihenkilöille.

Kaupan Liitto ei edes suosittele omille jäsenyrityksilleen työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisten palkankorotusten maksamista alan ylemmille toimihenkilöille. Jo vuonna 2011 solmitun raamisopimuksen mukaiset palkankorotukset jäivät valtaosin kaupan alan ylemmillä toimihenkilöiltä saamatta.

Tilannetta vaikeuttaa osaltaan myös se, että voittoa tekevät alan yritykset vähentävät jatkuvasti henkilöstöään. ”Välillä on tuntunut siltä, että työnantajat ovat pitäneet työehdoista sekä palkankorotuksista neuvoteltaessa akavalaisia täysin pilkkanaan”, Rantamaula sanoo. ”Näköjään neuvotteluteitse asioiden hoitaminen on mahdotonta kaupan alalla ja tästä syystä tarvitaan jatkossa kovempia otteita”, arvio Rantamaula.

TRAL sai uudet päättäjät teksti anu väätäjä kuva pinja valja

eväällä jäsenvaaleilla valittu valtuusto järjestäytyi elokuun lopussa Kirkkonummella ja valitsi samalla liitolle uuden hallituksen seuraavalle kolmivuotiselle kaudelle. Kokouksen lisäksi uudet valtuutetut perehtyivät liiton toimintaan ja edunvalvontalinjauksiin.

Kuluvalla kaudella valtuustossa puhetta johtaa Tiina Rytky ja varapuheenjohtajana toimii opiskelijoiden edustaja Jan Hoffman.

Valtuusto on TRAL:n ylin päättävä elin, jossa on 35 jäsentä. Opiskelijoilla on valtuustossa viisi paikkaa. Valtuusto valittiin keväällä sähköisellä jäsenvaalilla, jossa jokaisella äänioikeutetulla jäsenellä oli mahdollisuus äänestää ja asettua ehdolle.

Järjestäytymiskokous valitsi liitolle myös hallituksen, joka aloittaa työnsä heti. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Niko Aaltonen.

Varapuheenjohtajiksi valittiin Annemari Kivelä ja Ville Kovero.

Hallituksen jäseniksi valittiin Mika Haapsaari, Juho Karhumäki, Janne Paananen, Marko Pesu, Milla Tanskanen sekä Sanna Varjonen. Opiskelijoita hallituksessa edustaa Tradenomiopiskelijaliitto TROL:n puheenjohtaja Anssi Ketopaikka Uusi hallitus aloittaa työnsä heti ja kausi kestää vuoden 2017 jäsenvaaleihin saakka.

K

valtuusto

hallitus

Valtuusto vahvistaa talousarviot ja toimintasuunnitelmat sekä liiton strategiset linjaukset. Vaalivuosina valtuuston valitsee liitolle hallituksen.

Valtuusto on TRAL:n ylin päättävä elin ja siinä on 35 jäsentä, joista viisi paikkaa on opiskelijoille. Valtuuston jäsenet valitaan kolmen vuoden välein jäsenvaalilla.

Jokainen äänioikeutettu voi asettua vaalissa ehdolle ja äänestää.

Hallitus vastaa toimintasuunnitelmien toteuttamisesta, huolehtii liiton taloudesta, valitsee tarvittavat toimielimet ja kutsuu koolle valtuuston kokoukset.

Toimikausi kestää kolme vuotta. Hallituksessa on puheenjohtajan ja kahden varapuheenjohtajan lisäksi 5-8 jäsentä. Opiskelijoita hallituksessa edustaa Tradenomiopiskelijaliitto TROL:n puheenjohtaja. tral.fi/valtuusto tral.fi/hallitus

tr adenomi 4/14

17

lakineuvonta Työsuhdeneuvonta päivystää ma–to kello 9–16 sekä pe klo 10–16, p. 020 155 8815. Sähköpostitse lakiasiat@tral.fi.

Korkeimman oikeuden ratkaisu kilpailukieltosopimuksen solmimisedellytyksistä ilpailukieltosopimuksella tarkoitetaan työnantajan ja työntekijän välistä sopimusta, jolla rajoitetaan työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen kilpailevaa toimintaa harjoittavan työnantajan kanssa tai työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa tällaista toimintaa.

Kilpailukieltosopimuksen solmiminen edellyttää työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvää erityisen painavaa syytä. Jos kilpailukieltosopimus on solmittu ilman laissa tarkoitettua syytä, se ei sido työntekijää. Erityisen painavana syynä pidetään esimerkiksi työnantajan tarvetta suojata liike- ja ammattisalaisuuksiaan.

Tämän perusteella kilpailukieltosopimus voidaan tehdä, jos työntekijän tehtävät liittyvät tuotekehitys-, tutkimus-, tai muuhun

K

18

tr adenomi 4/14

vastaavaan toimintaan ja työnantajalla on sellaista tietoa ja osaamista, jota kilpailijoilla ei ole yleisesti käytössä. Samoin, jos työntekijä saa työssään tietoonsa esimerkiksi tavarantoimittajien ja asiakkaiden kanssa tehtyjen sopimusten sisällön ja kilpailukieltosopimus on välttämätön niiden sisällön salaamiseksi kilpailijoilta.

Korkein oikeus otti 4.7.2014 antamassaan ratkaisussa KKO:2014:50 (äänin 3–2) kantaa kilpailukieltosopimuksen solmimisedellytyksiin. Tapauksessa oli kyse robotteihin perustuvia automaatiojärjestelmiä toimittavan yrityksen palveluksessa olleen insinöörin kilpailukieltoehto, joka rajoitti hänen oikeuttaan tehdä työsopimus kilpailevaa toimintaa harjoittavan yrityksen kanssa neljän kuukauden ajan työsuhteen päättymisestä. Insinööri työskenteli robottien ohjelmointitehtävissä.

Tapauksessa oli kysymys siitä, oliko työntekijä rikkonut kilpailukieltoa siirryttyään välittömästi työsuhteensa päättymisen jälkeen samalla alalla toimivan toisen työnantajan palvelukseen ja tähän liittyen siitä, oliko työnantajalla ollut työsopimuslain 3 luvun 5 §:n 1 momentissa tarkoitettu erityisen painava syy kilpailukieltosopimuksen tekemiseen.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella KKO totesi, että vaikka yhtiön toimittamat automaatiojärjestelmät rakennetaan yleisesti saatavilla olevia robotteja käyttäen ja niitä ohjaavat ohjelmat rakentuvat tavanomaisiin ohjelmistoratkaisuihin, eikä yhtiön pääasiallisiin toimituksiin näin ollen pääsääntöisesti liity edellä tarkoitettua tuotekehitystoimintaa, sen toiminnassa voi sinänsä olla sellaisia tehtäviä, joissa kilpailukieltosopimuksen käyttäminen voi olla hyväksyttävää. Näin

Työsuhdeneuvonnan lisäksi saat jäsenenämme neuvontaa myös yksityiselämän oikeudellisiin asioihin.

Yhteistyökumppanimme asianajotoimisto Bützow Oy neuvoo esimerkiksi perintö- ja verotusasioissa, perheoikeuteen liittyvissä kysymyksissä sekä irtaimiston kaupassa. Lisätietoja palvelusta saat jäsensivuiltamme.

Esa Schön johtava lakimies

kuva shutterstock

Kilpailukieltosopimuksen solmiminen edellyttää työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvää erityisen painavaa syytä.

siksi, että asiakasprojektien toteuttaminen perustui tarjouskilpailuun, johon liittyy joka tapauksessa sellaisia teknisiä ja taloudellisia liikesalaisuuksia, joissa yhtiöllä on salaisuuden säilyttämiseksi suojan tarve.

Tässä tapauksessa kysymyksessä olleelle työntekijälle ei kuitenkaan ollut KKO:n mukaan karttunut tämän pääasiallisesti suorittamassa robottien ohjelmointityössä sellaista tietotaitoa ja teknistä osaamista, jonka suojaaminen olisi kilpailullisesti tärkeää.

Hän ei myöskään osallistunut tarjousten tekemiseen tai niiden suunnitteluun eikä näin ollen saanut tätäkään kautta haltuunsa kilpailullisesti tärkeää tietoa.

Edellä sanotuilla perusteilla ja ottaen huomioon myös yhtäältä yhtiön pienuudesta johtuva korostettu suojan tarve sekä toisaalta työntekijän asema ja palkkaus sekä se, että yhtiö oli turvannut suojattavia

tietoja myös salassapitosopimuksella, KKO:n enemmistö päätyi sille kannalle, ettei kilpailukiellolle ollut tässä tapauksessa asiassa huomioon otettavia seikkoja kokonaisuutena punnittaessa laissa tarkoitettua erityisen painavaa syytä.

Vähemmistöön jääneet jäsenet sen sijaan katsoivat, että yhtiöllä oli sen harjoittamasta liiketoiminnasta johtuva painava todellinen tarve suojella omia ja asiakasyrityksensä ammatti- ja liikesalaisuuksia, koska kysymyksessä olevalla työntekijällä oli toimenkuvansa mukaisesti ollut työssään pääsy yrityssalaisuuksina pidettäviin tietoihin.

Myös vähemmistä olisi kuitenkin hylännyt työnantajan kanteen sillä perusteella, etteivät työntekijän entinen ja uusi työnantaja harjoittaneet toistensa kanssa kilpailevaa toimintaa niiden tuotantotekniikoiden ja kohdemarkkinoiden eroista johtuen. tr adenomi 4/14

19

jäsen Tunnetko tradenomin, jonka työurasta muutkin haluaisivat kuulla?

Ehdota henkilöä sähköpostitse tiedotus@tral.fi. teksti katja nykänen kuva karl vilhjálmsson

Yhteisiä pelisääntöjä peräämässä Luottamusvaltuutettu Maija Autti-Lahti ajaa ylempien toimihenkilöiden asioita Stockmannin YT-neuvotteluiden keskellä. ”

radenomilta vaaditaan hyvää asennetta, kykyä kyseenalaistaa asioita sekä uskallusta luoda uusia ratkaisuja. Oman ja yleisen toiminnan kehittäminen on kaiken a ja o”, Maija Autti-Lahti luettelee. Kenties juuri nämä seikat kuljettivat hänet Stockmannkonsernin luottamusvaltuutetuksi reilu vuosi sitten.

Tuolloin käynnissä olivat YT-neuvottelut, joissa koko henkilökuntaa uhkasi lomautus tai lomarahojen vaihtaminen vapaiksi.

Stockmannin ylemmillä toimihenkilöillä ei ollut virallista edustajaa YT-neuvotteluissa, joten Autti-Lahti ja muutamat kollegat päättivät, että asialle olisi tehtävä jotain ja järjestivät vaalit luottamusvaltuutetun valinnasta. Autti-Lahti asettui ehdolle ja tuli valituksi ainoana ehdokkaana. ”Järjestäytymistä ja tiedottamista on vaikeuttanut, ettei työehtosopimuksen ulkopuolelle jääneillä ylemmillä toimihenkilöillä ole yhtäläisiä tiedonsaantioikeuksia, vaan työantaja voi kieltäytyä antamasta esimerkiksi kaikkien organisaatiossa olevien ylempien toimihenkiöiden yhteystietoja.”

Nyt käynnissä ovat jo kolmannet YT:t, jotka tällä erää liittyvät tukitoimintoihin.

T

20

tr adenomi 4/14

Kesäkauden jälkeen neuvottelukierros on vasta käynnistymässä, mutta tulevasta syksystä odotettavissa on kiireinen. ”Luottamusvaltuutettuna vien henkilökunnan ideoita ja ehdotuksia eteenpäin sekä yritän tuoda ylempien toimihenkilöiden näkökulmaa esille”, Autti-Lahti kuvailee.

yamk-tutkinto vuodessa

Tradenomiksi Autti-Lahti valmistui alanvaihdoksen myötä vuonna 2009 HaagaHelia ammattikorkeakoulusta, jossa hän erikoistui tietohallintoon. Aiemmin AuttiLahti oli ehtinyt suorittaa merkonomin tutkinnon ja toimia ulkomaan kaupan vienti- sekä tuontitehtävissä. Tänä keväänä yksi henkilökohtaisista tavoitteista täyttyi, kun hän sai käsiinsä YAMK-paperit. ”Saavutus on minulle henkilökohtaisesti hieno, sillä vedin koulutuksen läpi töiden lomassa vuodessa, vaikka YT:t pyörivät taustalla”, Autti-Lahti kertoo. YAMKtutkinnon erikoistumisala oli information system management.

Tällä hetkellä Autti-Lahti toimii quality assurance manager -tittelillä ja vastaa Stockmannin laadunvarmistuksen kehittämisestä sekä erilaisten projektien testauksen suunnittelusta ja koordinoinnista.

”Parasta työssäni on itsenäisyys. Toisaalta on myös haastavaa työskennellä yksin ja saada uusia toimintamalleja eteenpäin”, hän aprikoi.

palkkatiedot pois piilosta

Suurimpana huolenaiheena Autti-Lahti pitää ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen uupumista. ”Tarvittaisiin yhteiset pelisäännöt, jotka määrittelisivät muun muassa käytännöt ylitöiden korvauksien, liukumien ja yötöiden suhteen.”

Myös sukupuolten välinen palkkausero mietityttää. ”On epäreilua, että ylimmissä johtotehtävissä toimiva mies ansaitsee pari tonnia enemmän kuin vastaavassa tehtävässä toimiva nainen. Palkkatiedot tulisikin julkaista avoimesti, jolloin asiasta voitaisiin käydä keskustelua. Kokemukseni mukaan moni nainen osaa vaatia palkankorotusta perustellusti, muttei saa sitä.

Liekö kysymys asenneongelmasta?”

Liitosta Autti-Lahti on kokenut saavansa paljon hyvää apua etenkin lakineuvonnan osalta. ”Myös seminaarit ja YTN:n koulutukset ovat olleet erinomaisia. Niissä on voinut myös verkostoitua ja vaihtaa kokemuksia muilla aloilla toimivien luottamushenkilöiden kanssa.”

Liitto voisi miettiä laajemmalla tasolla kuinka työehtosopimuksettomilla aloilla työskenteleviä luottamushenkilöitä voitaisiin paremmin tukea omien kohderyhmiensä tavoittamisessa.

2008 Töihin Tapiolan verkkopalveluihin ”Meillä oli loistava tiimi ja sain hyvää työkokemusta.”

2009 Valmistui tradenomiksi Haaga-Heliasta ”Koulutuksen myötä minulle avautui uusi urapolku.”

2013 Stockmannin luottamusvaltuutetuksi ”Olen oppinut kaupan alasta paljon, saanut uusia kontakteja ja päässyt näkemään yrityksen toimintaa laajasti.”

2014 – YAMK-tutkinto ”Oli henkilökohtaisesti hieno saavutus suorittaa tutkinto työn ohessa vuodessa.”

22

tr adenomi 4/14

Aikuiskoulutustuen saajien määrä kaksinkertaistunut Oman osaamisen kehittäminen lisää ammattitaitoa sekä helpottaa uuden työpaikan saantia ja uudelle toimialalle siirtymistä, selviää tuoreesta Koulutusrahaston tutkimuksesta. teksti aku karjalainen / ytn kuva shutterstock

Yli puolet vastaajista on sitä mieltä, että koulutus helpottaa uuden työpaikan saantia ja uudelle toimialalle siirtymistä.

ikuiskoulutustuki on alentanut kynnystä hakeutua ammatillista osaamista kehittävään omaehtoiseen koulutukseen. Edunsaajien määrä on yli kaksinkertaistunut viidessä vuodessa. Viime vuonna tukea sai noin 15 000 henkilöä. ”Vuonna 2009 aikuiskoulutustuki oli selvästi työttömyyspäivärahaa pienempi, ja 2010 se korotettiin työttömyyspäivärahan tasolle. Siitä käynnistyi hurja kasvu, joka on jatkunut”, kertoo Koulutusrahaston toimitusjohtaja Heikki Pohja.

Noin 96 prosenttia tukea käyttäneistä vastanneista koki Koulutusrahaston myöntämän tuen merkittävänä tai erittäin merkittävänä koulutukseen hakeuduttaessa.

Sen sijaan taloudellinen tilanne nähdään yleisimpänä esteenä koulutukseen hakeutumiselle. Lisäksi potentiaaliset käyttäjät tuntevat tukimuodon heikosti.

A

opiskelu avaa uusia mahdollisuuksia

Tutkimus osoittaa, että työelämän aikana suoritettu opiskelu avaa sekä nykyisen tehtävän että koko työuran kannalta uudenlaisia mahdollisuuksia. Vastaajista neljä viidestä uskoo, että työelämässä olevien koulutus kehittää ennen kaikkea ammattitaitoa.

Yli puolet vastaajista on sitä mieltä, että koulutus helpottaa uuden työpaikan saantia ja uudelle toimialalle siirtymistä. Lähes

puolet vastaajista puolestaan katsoo, että koulutus lisää mahdollisuutta palkankorotukseen.

Pohjan mukaan aikuiskoulutustuki soveltuu myös muunto- ja täydennyskoulutukseen rakennemuutoksen kanssa kamppailevilla aloilla, jos kaikki hakuehdot täyttyvät.

tukea kahdeksi lukuvuodeksi

Aikuiskoulutustukea voi saada joko täysimääräisenä tai soviteltuna, jolloin opiskelu on mahdollista työn ohessa. Aikuiskoulutustuki muodostuu perusosasta ja palkan perusteella määräytyvästä ansio-osasta.

Valtio rahoittaa perusosan ja työttömyysvakuutusrahasto ansio-osan.

Aikuiskoulutustuen saaminen edellyttää, että henkilöllä on vähintään kahdeksan vuoden työhistoria, voimassa oleva työsuhde ja työnantajan hyväksymä opintovapaa. Tukea voi saada tutkintoon johtavaan koulutukseen tai ammatilliseen lisä- ja täydennyskoulutukseen. Tukiaika on enintään 19 kuukautta eli kaksi lukuvuotta. Aikuiskoulutustukea voi käyttää vain kerran.

Viime vuonna tuen saaneista ammattikorkeakoulussa opiskeli 37 prosenttia, yliopistoissa 31,7 prosenttia ja ammatillisissa oppilaitoksissa 28,5 prosenttia. koulutusrahasto.fi/fi/aikuiskoulutustuki/ tr adenomi 4/14

23

jatko- ja täydennyskoulutusta

Haluatko koulutusilmoituksesi tälle paikalle?

HAE NYT!

syksyn yhteishaku 8.-22.9.2014

Ilmoitusvaraukset: petri.torp@acacom.com 040 832 1888

Tradenomi (ylempi AMK) >Palvelu- ja projektiliiketoiminnan koulutus

Lisätietoja ZZZ WDPN À KDNLMDSDOYHOXW#WDPN À

minä 2.0 Opiskelu tekee hyvää.

Hae Laureaan opiskelemaan ylempi AMK-tutkinto korkeakoulujen yhteishaussa

8. - 22.9.2014

Tulevaisuuden johtaminen ja asiakaslähtöinen palveluliiketoiminta, tradenomi (ylempi AMK), Tikkurila Turvallisuusjohtaminen, tradenomi (ylempi AMK), Leppävaara Tietojärjestelmäosaaminen, tradenomi (ylempi AMK), Leppävaara Ylempi AMK-tutkinto on mahdollista suorittaa joustavasti työn ohella.

Hakuvaatimuksena on soveltuva korkeakoulututkinto ja vähintään kolmen vuoden alakohtainen työkokemus korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen. Opinnot pyritään liittämään työelämän hankkeisiin kuten oman työpaikan kehittämisprojekteihin. Lisätietoa koulutuksista: www.laurea.fi

MAM = K SUOM PAR ASEN

Uusi ura metsäasiantuntijana?

Yhdistä korkeakoulututkintoosi metsäalan tutkinto:

METSÄTALOUSINSINÖÖRI (AMK) monimuotokoulutus 2 vuotta, voit suorittaa työn ohella.

Hae yhteishaussa 8.9.–22.9.2014 Lisätietoja: Pasi Pakkala p. 0400 780 029, pasi.pakkala@mamk.fi www.mamk.fi

puheenjohtajalta teksti katja nykänen kuva pinja valja

Uusi hallitus aloittaa työntäyteisen kautensa Teemme hartiavoimin töitä, jotta TRAL voisi tarjota parhaan mahdollisen tuen ja avun jäsenillemme työuran erilaisissa tilanteissa.

E

lokuun lopulla liiton valtuusto valitsi uuden hallituksen, joka yksimielisesti valitsi Niko Aaltosen jatkamaan TRAL:n puheenjohtajana. Hänelle alkanut toimikausi on jo kolmas puheenjohtajana, joten ajankohtaisiin haasteisiin pureutuminen

käy helposti. ”On ilo saada jatkaa työtä tradenomien hyvinvoinnin edistämiseksi niin koulutuksessa kuin työmarkkinoillakin”, Aaltonen sanoo. ”Taloustilanne on pitkään ollut vaikea, mikä näkyy myös tradenomien työllisyystilanteessa. Teemme hartiavoimin töitä, jotta TRAL voisi tarjota parhaan mahdollisen tuen ja avun jäsenillemme työuran erilaisissa tilanteissa.”

Lomien päätyessä maan hallitus päätti kehysriihestä samalla kun työmarkkinajärjestöt neuvottelevat tärkeästä eläkeratkaisusta. ”Vaikka kehysriihessä jaettiin niukkuutta kaikille sektoreille, voi hyvänä asiana pitää sitä, että velkaantumistahti taittuu tänä ja ensi vuonna”, Aaltonen huomauttaa. ”Nuorille ja tuleville sukupolville on lankeamassa kohtuuton lasku, mikäli taloustilannetta ei saada pikaisesti paremmalle tolalle. Eläkeratkaisussa on myös huolehdittava siitä, että se kohtelee kaikkia sukupolvia oikeudenmukaisesti. Ei voi olla kenenkään tahtotila, että tulevat sukupolvet paitsi työskentelevät pidempään, myös maksaisivat korkeampia eläkemaksuja ja lisäksi huolehtivat myös valtion velan takaisinmaksusta.”

Syksyn edetessä TRAL:n uusi hallitus aloittaa työnsä, ja suurten yhteiskunnallisten kysymysten lisäksi edessä on myös seuraavan vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion laatiminen. ”Käymme jo varhaisessa vaiheessa keskustelua ensi vuoden suuntaviivoista, jotta saamme mahdollisimman monesta eri näkökulmasta käsiteltyä tulevan vuoden toimintaa. Työtä on hyvä jatkaa asiantuntevien hallituskollegojen kanssa. Omasta puolestani haluan vielä kerran onnitella niin hallitukseen valittuja kuin valtuuston puheenjohtajistoakin!”

tr adenomi 4/14

25

kahvitauko koonnut johanna nykopp & katja nykänen

Kirjaesittely:

Tie laadukkaaseen neuvotteluun Elämä on täynnä neuvottelutilanteita.

Aina niitä ei sellaisiksi edes tiedostakaan.

Neuvottelu nimittäin on tavoitteellista vuorovaikutusta, jolla pyritään saavuttamaan yhteisymmärrys neuvoteltavasta asiasta.

Kyseessä voi siis olla keskustelu siitä, kuka perheestä tekee tänään ruokaa.

Pirkko Huhtisen kirja Neuvottelijan vuorovaikutustaidot käsittelee neuvottelutilanteita ammatillisesta näkökulmasta, mutta teoksen vinkkejä voi käyttää arkielämässäkin. Esimerkiksi toisen tarkkaavaisesta kuuntelemisesta ei ole koskaan haittaa. Ammattilaisen näkökulmasta kuuntelu auttaa saamaan selville toisen osapuolen asenteita, neuvottelulähtökohtia, perusteluita ja tavoitteita. Näistä tiedoista on hyötyä omassa argumentoinnissa.

Kirjan mukaan neuvottelun tarkoituksena voi olla ongelman ratkaiseminen, yhteisen sopimuksen aikaansaaminen, asioiden suunnitteleminen tai vaikkapa tapahtumien analysoiminen. Kirjassa myös annetaan vinkkejä siitä, miten tällaisista tilanteista on mahdollista selvitä ja on siksi oiva opas tradenominkin hyllyyn.

Kirjan keskeinen teema on assertiivinen viestintätyyli, mikä tarkoittaa, että neuvottelijalla on taito ja tahto viestiä siten, että hän ottaa huomioon sekä omat että toisen oikeudet viestintätilanteessa.

Kirja sopii kaikille ammattiryhmille, jotka käyvät työnsä puolesta kokouksissa tai neuvotteluissa – eipä sen opeista ole haittaa myyjän työssäkään. Se opettaa niin kuuntelemaan kuin esittämään kysymykset oikein. Esimerkiksi avoimilla ja laajoilla

kysymyksillä voi herättää keskustelua.

Myös kysymysten yksiselitteisyys ja rajaus helpottaa keskustelun kulkua.

Kirja kannustaa lukijaansa itseoppimiseen ja siitä löytyy harjoituksia, joiden avulla voi itsenäisesti pohtia omia toimintatapojaan sekä tyylejään. Tehtävistä lienee enemmän hyötyä, jos ajatuksia käy läpi ryhmässä tai pareittain.

Kirjasta paistaa kokemus. Huhtinen on erikoistunut etenkin vuorovaikutusvalmentamiseen, kokous- ja neuvottelukäytäntöihin, tiimityöskentelyyn sekä kirjalliseen ilmaisuun. Hän on toiminut yrittäjien ohjaajana sekä kirjoittanut kaksi puheviestinnän oppikirjaa.

Pirjo Huhtinen: Neuvottelijan vuorovaikutustaidot (Puheviestintä, 2013)

Poiminnat Tehoa työhön! kirja. Tänä syksynä julkaistava Uuden ajan työelämätaidot -ekirja on tradenomi Tiina Mörskyn (YAMK, MBA) käsialaa ja tähtää laadukkaampaan työelämään. Se esittelee taitoja, joiden avulla voit vauhdittaa menestystä urallasi. Kirja antaa konkreettisia vinkkejä muun muassa siitä, kuinka voi palauttaa työmotivaation kesälomien jälkeen tai kohentaa työilmapiiriä.

talous. Eläketutka-blogi tarjoaa asiantuntijatietoa eläkeasioissa.

Tilastoista ja tutkimuksista vastaava johtaja Mikko Kautto Eläketurvakeskuksesta on koonnut blogiinsa kattavasti tietoa eläkkeen eri muodoista ja käsittelee aihetta aina indeksijäädytyksestä leskeneläkkeisiin. Muhkea tietopaketti tiivistää myös maahamme kaavaillun eläkeuudistuksen taustat. elaketutka.fi

26

tr adenomi 4/14

Työkalupakki kännykässä

Arveluttaako eläke?

Työtä tarjolla työnhaku. Jobit.fi auttaa osaajat yhteen. Se on itsenäisten ammattilaisten markkinointikanava, jonka kautta voit löytää työllesi tekijän ilman työantajan velvollisuuksia.

Palkkalaskuri auttaa hinnoittelussa ja laskutus hoituu palvelun kautta ilman lisäkuluja. jobit.fi

keksintö. Työpöytä vaatii säätöä, mutta huoltomiestä ei näy mailla halmeilla? Ei hätää, sillä TaskOnen avulla kuljetat tärkeimmät työkalusi taskussasi ja hoidat toimiston pienet nikkaroinnit näppärästi! Kännykän ylle puettava monitoimilaite yhdistää iPhonen kuoret työkalupakkiin. Iskunkestävä kännykänkuori sopii iPhone 5 ja iPhone 5s -malleihin, ja se sisältää 22 toimintoa aina pullonavaajasta sahanterään sekä ruuvimeisseleihin.

Tuloerojen kasvuun tulisi puuttua entistä vahvemmin.

- Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) puheenjohtaja Jarkko Eloranta Helsingin Sanomissa 1.9.2014

Completo koutsaa kohti parempaa työelämää Tuuli Jakobsson toimii valmentajana Completo Consulting Oy:ssä, joka tarjoaa monipuolista valmennusta työelämän osaajille. ”Maailma muuttuu nopeasti, joten jatkuva kehitys on menestyvän bisnestoiminnan edellytys. Valmennuksemme tähtäävät parempaan työelämään aina esimiestasosta myyntityöhön ja neuvottelutaitoihin”, hän sanoo.

Hyvä myyjä osaa Jakobssonin mukaan kuunnella asiakastaan, johtaa vuorovaikutustilannetta sekä edetä tavoitteellisesti. Myyntityössä tarvitaan paitsi pelisilmää ja ihmistuntemusta, myös kykyä reflektoida omaa toimintaa. Palvelu- ja asiantuntijuusosaamisen ohella täytyy ymmärtää toiminnan kannattavuus. ”Taitava myyjä on tulostavoitteistaan huolimatta pehmeä sisältä”, Jakobsson kiteyttää.

Työelämässä tarvitaan yhä enemmän neuvottelutaitoja. ”Tavoitteellinen neuvottelu on prosessi, joka lähtee liikkeelle hyvästä valmentautumisesta. Neuvottelijan täytyy asettaa itselleen tavoitteet sekä tunnistaa keinot, joilla päätöksiä saadaan aikaan. Molempien osapuolten kannalta on tärkeää, että päätöksistä myös pidetään kiinni.”

Hyvä esimies voi olla yksi firman menestystekijöistä. ”On todistettu, että tyytyväiset ihmiset tuottavat yritykselle 40 prosenttia enemmän lisäarvoa kuin tyytymättömät. Tämän takia esimiestyöskentelyyn on syytä panostaa”, Jakobsson painottaa. ”Tähän liittyy myös arvopohjainen ajattelu: jos ihminen ei viihdy työssään, hän äänestää jaloillaan. Työntekijöiden vaihtuvuus puolestaan heikentää yritysosaamista ja tuloksellisuutta.” completo.fi tr adenomi 4/14

27

opiskelijat

Opiskelijayhdistykseen kuuluminen kannattaa Jäsenyhdistykset valvovat tradenomiopiskelijoiden etua. teksti katja nykänen kuvat trombi ry

”

os haluaa vaikuttaa, kannattaa järjestäytyä”, painottaa Satu Väike. Hän on Tradenomiopiskelijat Metropolian Bisnes Intellektuaalit Trombi ry:n puheenjohtaja.

Trombi ry on yksi kahdestakymmenestäyhdestä ympäri Suomea toimivista TROL:n jäsenyhdistyksistä, joiden tehtävänä on huolehtia opiskelijoiden edunvalvonnasta, järjestää paikallista toimintaa sekä toimia jäsentensä äänitorvena sekä ammattikorkeakoulun johtoon, liittoon että muihin järjestöihin. Lisäksi jäsenyhdistykset välittävät tietoa kattojärjestö TROL:n toiminnasta ja käyttävät päätäntävaltaa vuosittaisessa liittokokouksessa, jossa valitaan uusi hallitus sekä linjataan toiminnan suuntaviivat. ”Ajamme opiskelijoiden etua aina Metropolian sisäisestä yhteistyöstä täkäläisiin työantajiin. Jos jonkin opettajan tai kurssin kanssa ei kulje, opiskelija voi kääntyä puoleemme ja viemme asian eteenpäin.

Muutoksia on saatu aikaan ja esimerkiksi vanhoja opetusmetodeja päivitetty tähän päivään.”

J

tiedonkulkua ja työelämätietoutta

Opiskelijatoiminnan tehtävänä on lisätä tradenomiopiskelijoiden työelämätietoutta ja markkinoida tradenomiosaamista työantajille. ”Tänä syksynä alkavien yritysvierailujen avulla haluamme antaa jäsenistöllemme mahdollisuuden luoda kontakteja toimeksiantajiin”, Väike vinkkaa. Yritystapaamisia on tarkoitus järjestää kerran puolessa vuodessa.

Paikallisyhdistysten tehtäviin lukeutuu myös jäsenhankinta. Trombi ry jakaa koulujen aloitusinfoissa liittymislomakkeita ja kiertää kertomassa yhdistyksen toiminnasta.

Liittyminen on ilmaista, eikä velvoita mihinkään. ”Syksyisin jäsenmäärämme nousee uusien opiskelijoiden myötä jopa 750–800 jäseneen, mutta vanhojen valmistuttua todellinen jäsenlukumme lienee reilut 600.”

28

tr adenomi 4/14

”Tiedonkulku koetaan jäsenistössämme tärkeäksi. Kun koulu alkaa, tulvii opiskelijoille hirveästi infoa, joista puolet unohtuu.

Me autamme kaikissa käytännön asioissa”, Väike vakuuttaa. Trombi ry tekee yhteistyötä muiden pääkaupunkiseudun opiskelijayhdistysten kanssa ja järjestää tapahtumia pitkin vuotta.

Valtakunnallisten etujen ohella jäsenet saavat paikallisia etuja esimerkiksi Night People Groupin kautta. ”Viimekeväinen visiittiimme Enbuske & Linnanahde Crew -televisio-ohjelman kuvauksiin oli menestys”, Väike mainitsee. Jäsenyhdistyksen tärkeimpänä tehtävänä hän näkee mahdollisuuden vaikuttaa tradenomikoulutuksen kehittämiseen. ”Jäsenyhdistykseen kuulumalla voit myös vahvistaa ammatillista identiteettiäsi sekä verkostoitua.”

aktiivista toimintaa turussa

Turussa toimiva Trade ry on puheenjohtajansa Jaakko Hyvösen mukaan kaupungin

aktiivisin ja tunnetuin opiskelijayhdistys.

Hyvönen on ollut toiminnassa mukana reilut pari vuotta. Toisella kaudella ovet aukenivat hallitukseen. ”Yhdistyksellämme on toimistot kahdella koulutalolla, joissa päivystämme neljänä päivänä viikossa. Opiskelijat voivat kääntyä puoleemme aina kurssivalinnoista liiton asioihin.”

Syksy on vasta alussa, mutta Trade ry:ssä täysi tohina päällä. Lukuvuosi starttasi kaupunkikierroksella sekä uusien opiskelijoiden infoilla. Näissä tehtiin hallitus tutuksi ja rekrytoitiin uusia jäseniä mukaan toimintaan. ”Jäsenyyden saa haalaritilausta tehdessä kaupan päälle”, Hyvönen mainostaa.

vuoden parhaat bileet

Jäseniä Trade ry:ssä on tällä hetkellä noin 730. Tutorit ovat vahvasti mukana toiminnassa. ”Keväällä käynnistynyt maksuton liikuntavuoromme on vetänyt hurjasti väkeä. Myös viikoittainen musavisamme on vahvassa suosiossa.” Lisäksi jäsenille

TROL:n tapahtumakalenteri TROL kiertää syksyn aikana ammattikorkeakouluilla. Katso oman paikkakuntasi kierrosaikataulu tästä:

järjestetään risteilyjä sekä tarjotaan osaaikatyötä Varamiespalvelun kautta.

Tänä vuonna Trade ry on vetovastuussa valtakunnallisesta Tradenologia-opiskelijatapahtumasta, joka kerää tradenomiopiskelijat länsirannikolle juhlimaan. Avaruusseikkailuteemalla toteutettavasta tapahtumasta Hyvönen povaa vuoden parhaita bileitä. ”Tarjoamme osallistujille ilmaisen majoituksen”, hän lisää.

Hauskanpidon ohella opiskelijayhdistykseen kuuluminen tuo Hyvösen mukaan opiskelijalle tärkeitä työelämän kontakteja ja verkostoitumismahdollisuuksia. ”Hallituksen tehtävänä on huolehtia, että opiskelijalla on kaikki hyvin ja koulujen tarjoamat kurssit laadukkaita.”

11.9.

Lappeenranta

11.9.

Rovaniemi

12.9.

Kouvola

15.9.

Arcada

17.9.

Lahti

18.9.

Tampere

22.9.

Laurea Otaniemi

22.9.

Porvoo

24.9.

HH myynti Pasila

25.9.

Laurea Lohja

25.9.

Turku Lemminkäisenkatu

29.9.

Kajaani

30.9.

Tornio

1.10.

Rovaniemi

3.10.

Oulu

6.10.

Kokkola

7.10.

Pori

8.10.

Rauma

9.10.

HH myynti Malmi

13.10.

Mikkeli

14.10.

Hämeenlinna

15.10.

Valkeakoski

22.10.

Laurea Leppävaara

23.10.

Rovaniemi

29.10.

Metropolia

30.10.

Metropolia

30.10.

HH Pasila Liiketalous

3.11.

Vallila Liiketalous

4.11.

Metropolia englanti

5.11.

Valllila

5.11.

Metropolia, Myyrmäki

10.11.

Jyväskylä

11.11.

Seinäjoki

12.11.

Tampere

18.11.

Jyväskylä

19.11.

Turku

Muutokset mahdollisia. Katso ajantasainen listaus TROL:n verkkosivuilta.

tr adenomi 4/14

29

jäsenpalvelut

Mentoripari Joni Sarpo ja Pasi Lehtiniemi Mentoripari Jarmo Hollanti ja Päivi Meros

Mentorointi kirkastaa urasuunnitelmia Mentorointiohjelman välitilaisuudessa mentoriparit pääsivät tapaamaan toisiaan ja pohtimaan omia vahvuuksiaan. teksti kirsi ristaniemi kuva pinja valja

entorointi antaa uutta potkua urasuunnitteluun ja oman osaamisen kehittämiseen. Helmikuussa alkanut TRAL:n mentorointiohjelma on kohdistettu aloitteleville tradenomiyrittäjille ja yrittäjyydestä kiinnostuneille. Yhdeksän kuukauden pituiseen mentorointiohjelmaan valittiin 11 paria.

Elokuun lopussa Helsingissä järjestetyn välitilaisuuden teemana oli omien vahvuuksien ja osaamisen tunnistaminen. Näillä on suuri merkitys onnistuneelle mentoroinnille, työssä menestymiselle ja onnellisuudelle.

Tilaisuuden ilmapiiri oli kannustava ja avoin, kun mentoriparit jakoivat kokemuksiaan mentoroinnista ja pohtivat omaa osaamistaan. Kaikki olivat päässeet lähemmäksi tavoitteitaan, jotka luotiin ohjelman alkaessa.

M

sparrauksella tavoitteita kohti

Mentoriparien valmentajana toimii uravalmentaja Riikka Pajunen, joka luotsaa muun muassa urasuunnitteluun, työnhakuun ja työhyvinvointiin erikoistunutta yritystään Montevista Oy:tä.

Pajunen kertoo, että mentorointi on oiva tapa saada siirrettyä hiljaista tietoa, 30

tr adenomi 4/14

kokemusta ja osaamista kokeneemmalta asiantuntijalta työuraa aloitteleville tai esimerkiksi alaa tai työpaikkaa vaihtaville.

Mentorin tehtävänä on sparrata aktoria eli ohjattavaa pääsemään kohti tavoitteitaan.

Ohjeet ja neuvot ovat valmiita ratkaisuja parempia.

Mentorointiohjelman aikana järjestetään kolme yhteistä koko ryhmän tapaamista.

Näiden lisäksi mentoriparit sopivat keskenään, kuinka usein he yhdeksän kuukauden aikana tapaavat.

vertaistukea lenkkipolulla

Mentoripari Jarmo Hollanti ja Päivi Meros tapaavat noin kerran kuukaudessa lenkkipolulla. Oman mainostoimisto Halon perustanut Hollanti mentoroi IT-tradenomi Merosta, joka kehittelee parhaillaan taiteeseen liittyvää liikeideaansa.

Meroksella on monta rautaa tulessa.

Yrittäjyyshaaveiden lisäksi hän opiskelee YAMK-tutkintoa, joka on lopputyötä vaille valmis sekä valmistautuu tuleviin eduskuntavaaleihin Uudenmaan vihreiden ehdokkaana.

Meros kertoo hakeneensa mentorointiohjelmaan, koska halusi löytää uskallusta ja näkemystä oman yrityksen perustamiseen.

Asioista on puhuttu rehellisesti, mitään kaunistelematta. ”Mentorointi ei ole kädestä pitämistä”, Hollanti kiteyttää.

tuloksia nopeasti

Ohjelmaan osallistunut Joni Sarpo on kiinnostunut yrittäjyydestä, mutta oman yrityksen perustaminen ei ole vielä ajankohtaista. Vuonna 2012 Metropoliasta valmistunut Sarpo haki mentorointiohjelmaan selkeyttääkseen urasuunnitelmiaan. Hänen mentorinsa Pasi Lehtiniemi työskentelee johdon konsulttina Soveltossa, joka auttaa organisaatioita muun muassa osaamisen kehittämisessä.

Mentoripari teki tarkan mentorointisuunnitelman Sarpon uratavoitteiden ja omien mielenkiintojen pohjalta. Apuna käytettiin työvälineitä Excelistä SWOT-analyysiin.

Mentoroinnin edetessä ja urasuunnitelmien kirkastuessa Sarpo päätti lähteä etsimään haasteita nykyisen työpaikkansa, Markkinointi-instituutin ulkopuolelta.

Parin yhteistyö kantoi hedelmää jo puolessa vuodessa ja Sarpo löysi uuden työpaikan konsultointiyritys Great Place to Workistä. Mentorointia ei kuitenkaan lopeteta vielä tähän, vaan nyt alkaa seuraavien uratavoitteiden ja jatko-opintojen työstäminen.

jäsenpalvelut

Uudella jäsenedulla treenaat videotyöhaastattelua RAL lanseeraa syksyn myötä uuden jäsenedun, jonka avulla voi harjoitella videotyöhaastattelua. ”Videohaastattelut ovat käytössä yhä useammalla yrityksellä. Ne helpottavat rekrytointia ja säästävät aikaa, sillä videohaastattelutyökalun avulla työantajat voivat seuloa hakijoiden joukosta parhaat jatkoon ilman tapaamisten aikatauluttamista”, kertoo ura-asiantuntija Katri Hyvärinen TRAL:sta.

Recruitby.netin tarjoaman palvelun

T

32

tr adenomi 4/14

myötä TRAL:n jäsenet voivat valmistautua työhaastatteluun nauhoittamalla vastauksen videoihin, joissa työantajat esittävät heille kysymyksiä. Tätä varten he tarvitsevat vain toimivan internetyhteyden sekä webbikameran. ”Videohaastattelutyökalu toimii mobiilisti myös esimerkiksi kännykällä tai iPadilla”, Recruitby.Netin myynnistä ja valmennuksesta vastaava Anne Alarousu lisää.

Palvelu on käytössä yli 70 maassa ja suomalaisten asiakkaiden joukosta löytyy firmoja pienistä keskisuuriin sekä julki-

selta sektorilta globaaleihin yrityksiin. ”Saamme tuhansia palautteita kuukausittain ja 95 prosenttia niistä on myönteisiä.

Erityiskiitosta videohaastattelutyökalu kerää helppokäyttöisyytensä ansiosta.

Työnhakijat ovat kiitelleet sitä, ettei haastatteluun vastaaminen ole enää aika- ja paikkasidonnaista”, Alarousu kertoo.

Videohaastattelu on myös ympäristöystävällistä, nopeaa ja turvallista.

Pilvipohjaisen palvelun käyttäjätietoja suojaavat käyttäjätunnus sekä salasana.

Sen avulla sekä rekrytoijat että työnha-

TRAL:n tapahtumakalenteri Syksyn aikana järjestetään lukuisia tradenomitapahtumia ympäri Suomen – tule mukaan! Tarkemmat tiedot tilaisuuksista sekä ilmoittautumisohjeet löydät tapahtumakalenteristamme osoitteesta tapahtumakalenteri.tral.fi 11.9. Akava-päivä, Kokkola 11.9. Uratehdas: CV-klinikka, Tampere 13.9. TRAL:n aluetoimijoiden syyskauden avaus, Seinäjoki 15.9. TRAL kouluttaa: projektinhallinta, Helsinki 15.9. Tradenomit@Business: Esimiestyö, webinaari 16.9. Uratehdas: Työhaastattelu, Tampere 17.9. Finanssialan tradenomien after work, Helsinki 18.9. Kaupan alan pop up -varjobileet, Helsinki 18.9. Tampereen seudun tradenomien yritysvierailu, Tampere 23.9. Uratehdas: Soveltuvuusarvio, Tampere 30.9. TRAL kouluttaa: ajanhallinta ja oman työn johtaminen, Helsinki 2.10. Akava-päivä, Tampere 7.10. TRAL kouluttaa: asunto-osakeyhtiön taloushallinto, Helsinki

kuva shutterstock

10.10. Akava-päivä, Kajaani 13.10. Tradenomit@business: Esimiestyö, webinaari 14.10. TRAL kouluttaa: vakuuttava ja vaikuttava esiintyminen työelämässä, Helsinki 16.10. Akava-päivä, Seinäjoki 16.10. TRAL kouluttaa: projektin suunnittelu työpaja, Helsinki 21.10. TRAL kouluttaa: Kirjanpitopassi, arvonlisävero, Helsinki 23.10. OTTY: Ammatillisen maineen rakentaminen LinkedInissa, Helsinki 28.10. TRAL kouluttaa: Google Analytics, Helsinki 29.10. Kaupan ala: Käynkö minä kaupaksi?, Tampere 4.11. TRAL kouluttaa: Lean workshop, Helsinki 5.11. Kaupan ala: Käynkö minä kaupaksi?, Turku

kijat voivat tehdä itsestään vaikutuksen. ”Videohaastattelut rakentavat modernia työnantajakuvaa.” ”Videoiden avulla jäsenillämme on mahdollisuus tuoda omaa osaamistaan, persoonansa ja ulosantiaan työnantajille esiin. Ilmaisessa palvelussa videoiden tekoa voi harjoitella niin kauan kunnes on tyytyväinen lopputulokseen”, Hyvärinen sanoo. recruitby.net

12.11. Kaupan ala: Käynkö minä kaupaksi?, Oulu 13.11. Akava-päivä, Helsinki 17.11. Tradenomit@business: Esimiestyö, webinaari 18.11. Akava-päivä, Jyväskylä 14.11. TRAL kouluttaa: sujuvat palaverikäytännöt, Helsinki 19.11. Kaupan ala: Käynkö minä kaupaksi?, Helsinki 25.11. TRAL kouluttaa: Powerpoint ja esittämisen taito, Helsinki 2.12. TRAL kouluttaa: Google Apps -pilvitoimisto, Helsinki 9.12. TRAL kouluttaa: Prince2 -workshop, Helsinki 10.12. OTTY: Soveltuvuusarviointi työnhaussa, Helsinki

tr adenomi 4/14

33

kysy jäsenpalveluista

Millaisilla matkoilla jäsenyyteen sisältyvä vapaa-ajan matkustajavakuutus on voimassa?

Ulkomaanmatkalla tarkoitetaan Suomen rajojen ulkopuolelle suuntautuvaa matkaa päivittäisiä työmatkoja lukuun ottamatta.

Kotimaanmatkalla tarkoitetaan normaalin päivittäisen elinympäristön ulkopuolelle linnuntietä yli 50 kilometrin etäisyydelle tehtävää matkaa, joka sisältää menon matkakohteeseen, oleskelun siellä sekä paluun.

Vakuutus on voimassa enintään 45 vuorokautta kunkin yksittäisen vapaa-ajan koti- tai ulkomaan matkan alkamisesta.

Kattaako liiton matkustajavakuutus myös matkatavarat?

Jäsenyyteen sisältyvä matkustajavakuutus ei kata matkatavaroita, mutta kotivakuutus kattaa myös mukana kulkevan irtaimen, jos jäsen sellaisen on hankkinut. TRAL:n jäsenet voivat hankkia myös kotivakuutuksen jäsenetuhintaan If:stä. if.fi/tral

Vakuutetun vanhempansa mukana samalla matkalla matkustavat alle 20-vuotiaat lapset sisältyvät vakuutukseen, kuitenkin samanaikaisesti vain yhden vakuutuksen perusteella. if.fi/tral

Kuinka käytän jäsenkorttia matkustajavakuutuskorttina?

Perinteisessä jäsenkortissa olevan vakuutusnumeron perusteella voi tehdä vahinkoilmoituksen vahingon sattuessa.

Myös mobiilijäsenkortti toimii matkustajavakuutuskorttina. If:n sopimuslääkäriasemilla sairaudenhoitokulut maksaa suoraan jäsenkortilla. Lista näistä asemista löytyy osoitteesta if.fi/tral

Minulla ei ole mobiilijäsenkorttia, miten saan sellaisen?

Toimitamme uusille jäsenille kortin pääasiallisesti mobiiliversiona. Jäsenet voivat käyttää sekä mobiilikorttia että perinteistä korttia, sillä ne toimivat rinnakkain. Älypuhelimissa toimivan mobiilikortin voi tilata sivujemme kautta, myös siinä tapauksessa, jos olet vaihtanut puhelinta, eikä mobiilikortti siirtynyt uuteen puhelimeen.

Lisäohjeita löydät sivuiltamme. tral.fi/jasenkortti

34

tr adenomi 4/14

tral:n henkilöstö Mika Varjonen Toiminnanjohtaja Yleisjohto, työmarkkinaedunvalvonta, sidosryhmäsuhteet ja neuvottelutoiminta puh. 040 001 6900 mika.varjonen@tral.fi Anu Väätäjä Viestintäpäällikkö, päätoimittaja Viestintä, markkinointi, Tradenomi-lehti puh. 020 155 8802 anu.vaataja@tral.fi Tomi Kouva Palvelupäällikkö Jäsenpalvelut ja -edut, jäsenhankinta puh. 020 155 8813 tomi.kouva@tral.fi Ville-Veikko Rantamaula Yksikön päällikkö Järjestöasiat ja kenttätoiminta puh. 020 155 8804 ville-veikko.rantamaula@tral.fi Esa Schön Johtava lakimies Työsuhdeneuvonta, lakiasiat, työttömyysturva puh. 020 155 8808 esa.schon@tral.fi Kira Närhi Johdon assistentti Toimiston esimiesten assistentti, kokous- ja tapahtumajärjestelyt puh. 020 155 8805 kira.narhi@tral.fi Katariina Tirri-Nuotto Työsuhdelakimies Työsuhdeneuvonta, lakiasiat puh. 020 155 8810 katariina.tirri-nuotto@tral.fi

Niina Riipinen Työsuhdelakimies Työsuhdeneuvonta, lakiasiat p. 020 155 8811 niina.riipinen@tral.if Sampsa Pekkinen työsuhdeasiamies (osa-aikainen) Työsuhdeneuvonta puh. 020 155 8815 sampsa.pekkinen@tral.fi

Elena Gorschkow-Salonranta Asiamies Kaupan ala, tietotekniikan palveluala, aluetoiminta puh. 050 571 5655 elena.gorschkow-salonranta@tral.fi Elina Halkola Asiamies Julkisen sektorin eduvalvonta, aluetoiminta puh. 020 155 8801 elina.halkola@tral.fi Maija Räsänen Asiamies Taloushallintoala, finanssiala puh. 020 155 8816 maija.rasanen@tral.fi

Kaisa Pihlajakoski Tiiminvetäjä Palkka- ja työttömyysturvaneuvonta puh. 020 155 8807 kaisa.pihlajakoski@tral.fi

Katri Hyvärinen Ura-asiantuntija Jäsenpalvelu ja -neuvonta, urapalvelut, koulutukset puh. 020 155 8806 katri.hyvarinen@tral.fi Päivi Tenhunen Toimistoassistentti Jäsenpalvelu ja -neuvonta, ammattikuntatunnusten tilaukset, mökkien varaukset puh. 020 155 8812 paivi.tenhunen@tral.fi Mari Lohisalo Viestinnän suunnittelija Verkko- ja jäsenviestintä puh. 020 155 8818 mari.lohisalo@tral.fi

Veli-Matti Peltola Opiskelija- ja nuorisoasiamies puh. 040 842 5358 veli-matti.peltola@tral.fi

Tradenomiliitto TRAL ry www.tral.fi

Jäseneksi liittymisen, muutokset yhteystietoihin ja maksuihin voi hoitaa kätevästi verkossa osoitteessa www.tral.fi. Löydät meidät myös Facebookista, Twitteristä ja LinkedInistä.

tral:n toimisto Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki Avoinna ma–to klo 9–16, pe klo 10–16 Vaihde, jäsenpalvelut ja -edut 020 155 8800, toimisto@tral.fi Jäsenasiat, liittymiset, jäsentietojen muutokset, alennushakemukset ja jäsenmaksut 020 155 8803, jasenasiat@tral.fi Palkkaneuvonta 020 155 8819,palkkaneuvonta@tral.fi Työsuhde- ja työttömyysturvaneuvonta 020 155 8815, lakiasiat@tral.fi työttömyyskassa IAET-kassa Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki Puhelinpalvelu: (09) 4763 7600, ma–to klo 10–15, pe 10–13 (myös vuorotteluvapaaja koulutusasiat) Jäsenasiat: (09) 4763 7610, ma–to klo 12–14 Asiakaspalvelupiste, Ratavartijakatu 2 B, palvelee ma–ke klo 10–15 ja pe klo 10–13, ti ja to suljettu.

Faksi (09) 4763 7690