Tradenomi 6 14 web 1 by Tradenomit

Johtajuusoppeja tradenomikoulutuksesta

Kaupan ala kaipaa edunvalvontaa

Vuorotteluvapaan ehdot uusiksi

tradenomi on asiantuntija • 6/14

Tradenomiopiskelijat saivat uuden hallituksen

JÄSENETUEXTRA!

Kohti parempia aikoja? Palkansaajien tutkimuslaitos näkee Suomen taloudessa jo pientä myönteistä virettä. Palkkojen leikkaamisen sijaan on löydettävä kasvun mahdollisuuksia, jotta talous lähtee uuteen nousuun.

6/14

TUEMME PELASTAKAA LAPSET RY:N TYÖTÄ

Ajankohtaista

Maailma numeroina: Tradenomien vuosi

Ilmiö: Suomi nousuun osaamisella

14 Jäsen: Henkilöstöasiantuntija kehottaa verkostoitumaan

JOULUNA 2014 16 Kaupan ala myllerryksessä 18 Lakineuvonta: Vuorotteluvapaan muutokset 20 Kahvitauko: Arkista luovuutta 22 Opiskelijat: TROL:n uusi hallitus 24 Puheenjohtajalta 25 Jäsenetuextra 32 Esittelyssä alue- ja alakohtaiset yhdistykset 34 Kysy jäsenpalveluista

Kiitämme lämpimästi jäseniämme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneen vuoden toiminnasta. Toivotamme kaikille rauhallista joulua ja menestystä vuodelle 2015! Joulumuistamisiin varatun summan lahjoitamme tänä vuonna Pelastakaa lapset ry:n kotimaan työhön.

tr adenomi 6/14

olethan jo tral:n jäsen? Liittyminen on helppoa ja nopeaa: verkossa: tral.fi/liity tekstiviestillä: Lähetä viesti ”liity tradenomi etunimi sukunimi” numeroon 18252. Otamme sinuun yhteyttä saatuamme viestisi. Voit myös tulostaa liittymislomakkeen verkossa ja palauttaa sen täytettynä ja allekirjoitettuna joko sähköpostin liitteenä (toimisto@tral.fi), faksilla (020 155 8809) tai postitse (Tradenomiliitto TRAL ry, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki).

pääkirjoitus Uuteen vuoteen uudella ilmeellä

Anu Väätäjä, viestintäpäällikkö

Kaikenlainen palaute on meille tärkeää, sen avulla yhdessä rakennamme TRAL:sta Suomen parhaan liiton!

julkaisija Tradenomiliitto TRAL ry Ratavartijankatu 2 B, 00520 Helsinki p. 020 155 8800, f. 020 155 8809 toimisto@tral.fi www.tral.fi

Loppuvuoteen mahtuu vielä suuria muutoksia, vaikka montaa viikkoa tätä vuotta ei enää jäljellä olekaan. Näkyvin uudistus tapahtuu joulukuun aikana verkkomaailmassamme, kun lanseeraamme uuden visuaalisen ilmeen myötä myös uudet verkkosivut. Keräsimme keväällä jäsenistöltämme ajatuksia ja toiveita verkkosivujemme toiminnallisuudesta ja sisällöistä. Saimme teiltä lukuisia hienoja ideoita, joita olemme huomioineet uudistuksessa. Tavoitteenamme on tarjota entistä selkeämmässä ja visuaalisemmassa muodossa tietoa toiminnastamme. Tuotamme tulevaisuudessa enemmän sisältöjä monikanavaisesti, erityisesti keskitymme videoihin, webinaareihin sekä infografiikan tuottamiseen tradenomeille tärkeistä asiakysymyksistä. Visuaaliseen ilmeeseen tuomme uudenlaista, pirteää värimaailmaa entisen rinnalle. Kuvien malleina toimii ihka oikeita tradenomeja, jotka halusivat itse toimia tradenomikasvoina. Lämmin kiitos heille kaikille jo tässä vaiheessa poikkeuksellisesta sitoutumisesta ja innokkuudesta tradenomiaatteen puolesta! Kyselemme säännöllisesti jäseniltämme palautetta toiminnastamme ja usein saamme teiltä kehittämisajatuksia myös järjestämissämme tilaisuuksissa sekä verkon kautta. Erityisen paljon olemme saaneet kiitosta kuluvan vuoden aikana ura- ja työsuhdepalveluistamme. Työelämän epävarmuus näkyy osaltamme jäsenten kasvaneissa yhteydenottomäärissä, joita on jo tässä vaiheessa vuotta merkittävästi enemmän kuin koko viime vuonna. Laadusta ja nopeudesta emme halua edelleenkään tinkiä ja uusien sivujen myötä tuomme myös uusia sähköisiä palvelukanavia käyttöönne, joiden avulla voimme palvella teitä jäseniä vieläkin paremmin. Jos olet tyytyväinen saamaasi palveluun ja jäsenyyden sisältöön, kerro siitä myös tradenomikollegallesi. Mikäli taas kaipaat uudenlaisia palveluja tai etuja, kerro kehittämisajatuksiasi rohkeasti toimijoillemme, niin voimme tarttua mahdollisiin epäkohtiin. Kaikenlainen palaute on meille tärkeää, sen avulla yhdessä rakennamme TRAL:sta Suomen parhaan liiton! Toimiston puolesta toivotan kaikille jäsenillemme ja yhteistyökumppaneillemme rauhallista joulua, tavataan taas ensi vuonna!

vastaava päätoimittaja Mika Varjonen p. 040 001 6900, mika.varjonen@tral.fi

ulkoasu Christian Aarnio christian.aarnio@acacom.com

päätoimittaja Anu Väätäjä p. 020 155 8802, anu.vaataja@tral.fi

ilmoitusmyynti ja markkinointi Petri Torp, p. 040 832 1888 petri.torp@acacom.com

toimitus Acacom Media Oy Erottajankatu 15–17, 00130 Helsinki, vs. toimituspäällikkö Lotta Heikkeri toimituspäällikkö Katja Nykänen p. 050 532 8900, katja.nykanen@acacom.com

paino Forssan kirjapaino Oy paperi sisus My Brite Silk 90 g kannet Galerie Art Gloss 150 g kannen kuvitus Shutterstock tilaukset ja osoitteenmuutokset toimisto@tral.fi

Lehti postitetaan TRAL:n jäsenille ja sidosryhmille. Tilaushinta 30 euroa /vuosi. Tradenomi ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Painos 22 000 kpl. Seuraava Tradenomi-lehti ilmestyy helmikuussa 2015. Aikakauslehtien liiton jäsenlehti 14. vuosikerta ISSN 1457-3792

tr adenomi 6/14

ajankohtaista

Kunta-alan keskiansio 3 078 euroa kuukaudessa Kuntien menoista puolet on henkilöstömenoja. Kuluvana vuonna kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat noin 21,2 miljardia euroa, josta palkkakustannuksia 16,3 miljardia ja työnantajan maksamia eläke- ja muita välillisiä sosiaalivakuutusmaksuja 4,9 miljardia euroa. Kokonaiskeskiansiot olivat lokakuussa 2013 kunta-alan kuukausipalkkaisella henkilöstöllä 3 078 euroa kuukaudessa. Sopimusaloittain ja nimikkeittäin ansiotasot vaihtelivat. Tuntipalkkaisten kokonaiskeskituntiansio oli kuntaalalla 14,55 euroa lokakuussa 2013. Kunta-alalla työskenteli vuoden 2013 lokakuussa 432 000 henkilöä eli viidennes palkansaajista. Heistä oli kuukausipalkkaisia 422 000, joista kokoaikaisia oli 361 000 ja osa-aikaisia 60 000. Tuntipalkkaisia työntekijöitä oli 10 000. Edellisestä vuodesta henkilöstömäärä laski 5 000 henkilöllä. Kunta-alan henkilöstöstä on työsuhteisia 72 % ja virkasuhteisia enää 28 %. Naisia on henkilöstöstä 79 %. Henkilöstön keski-ikä on kunta-alalla korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla, eli 45,7 vuotta. Korkein keski-ikä on teknisellä sopimusalalla (47,6 vuotta). Vuoteen 2030 mennessä kunta-alalta siirtyy eläkkeelle vuosittain noin kolme prosenttia eli 13 000–17 000 henkilöä nykyisestä henkilöstöstä. Eläkepoistuma vaihtelee mm. ammattiryhmittäin ja alueellisesti. Tiedot käyvät ilmi KT Kuntatyönantajien tilastoesitteestä ”Kunnalliset palkat ja henkilöstö, lokakuu 2014”. www.kt.fi. 4

tr adenomi 6/14

Tietotyöläinen tekee viikossa töitä yli 43 tuntia Työn läikkyminen vapaa-ajalle pidentää korkeasti koulutettujen työhön käyttämää aikaa usealla tunnilla viikossa, osoittaa Akavan ja Aalto-yliopiston yhteinen tutkimus. Jo 15 prosenttia työstä tehdään toimistotyöaikojen ulkopuolella. Yleisintä on työpäivän jatkaminen ilta-aikaan. Kun kaikki työhön käytetty aika lasketaan yhteen, tutkimukseen vastanneiden keskimääräinen viikkotyöaika oli yli 43 tuntia. Lähes 70 prosenttia vastaajista teki työtä iltaisin, mikä pidensi keskimääräistä viikkotyöaikaa kolmella tunnilla ja 40 minuutilla. Kolmannes vastaajista teki töitä viikonloppuisin, mikä pidensi keskimääräistä työviikkoa lähes 1,5 tunnilla. Tutkimuksen tulokset vahvistavat sen, että asiantuntijoiden työajat ja työn tekemisen paikka ovat hajautuneet. Työn hajautuessa työn ja muun elämän väliset rajat hämärtyvät, ja tämä vaikeuttaa työstä palautumista. Yli kymmenen tuntia viikossa toimistoaikojen ulkopuolista työtä tekevät ilmoittivat palautuvansa heikommin kuin ne, jotka ilmoittivat tekevänsä vähän

tai ei ollenkaan työtä toimistotyöaikojen ulkopuolella. Lähes puolet yli kymmenen tuntia toimistotyöajan ulkopuolista työaikaa tekevistä palautui työstään heikosti. Vaikka valtaosa tutkimukseen osallistuneista koki itse olevansa vastuussa työaikojen säätelystä, verrattain harva piti hyvinä mahdollisuuksiaan oman työajan kontrolliin. Tutkimus on osa Aalto-yliopiston Global Time -tutkimushanketta, ja sen tavoitteena on selvittää tietotyöntekijöiden todelliset työajat, organisaatioiden työaikoihin liittyviä toimintatapoja, hajautuneen työn määrää sekä näiden vaikutus yksilöiden hyvinvointiin, innovatiivisuuteen ja näitä sääteleviin tekijöihin. Tutkimukseen osallistui kuusi Akavan jäsenjärjestöä: Tekniikan akateemiset, Insinööriliitto, Ekonomiliitto, Tradenomiliitto, Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ja Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset. Kyselyyn vastasi 1 677 liittojen jäsentä. akava.fi

TAOKK AMMATILLISEEN OPETTAJANKOULUTUKSEEN TAI ERITYISOPETTAJANKOULUTUKSEEN! Mikko Vieltojärvi asiamieheksi viestintäja yhteiskuntayksikköön Tradenomi Mikko Vieltojärvi on nimitetty 1.12. alkaen TRAL:n asiamieheksi. Vieltojärven vastuualueisiin kuuluvat koulutus- ja työvoimapolitiikka sekä elinkeinopolitiikka. Vieltojärven tehtäviin kuuluvat vastuualueidensa linjausten valmistelu ja vaikuttamistyö sekä ammattikorkeakoulujen kanssa tehtävän

AMMATILLINEN OPETTAJANKOULUTUS antaa opettajan pedagogisen kelpoisuuden ammatillisten oppilaitosten, aikuiskoulutuksen ja ammattikorkeakoulujen lisäksi myös muiden oppilaitosten opettajille. Tampereen lisäksi koulutus järjestetään Kokkolassa, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Porissa ja Seinäjoella. Tarjolla on myös verkkoopintomahdollisuus ja Tampereella englanninkielinen opiskeluryhmä. AMMATILLINEN ERITYISOPETTAJANKOULUTUS antaa pätevyyden erityisopetuksen tehtäviin ammatillisessa koulutuksessa. Koulutus toteutetaan Tampereella.

HAKUAIKA 7.-27.1.2015 Lisätietoa: WDRNN#WDPN À _ SXK _ ZZZ WDPN À WDRNN

yhteistyön kehittäminen. Vieltojärvi siirtyi tehtäväänsä Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK ry:stä.

Anna Sirviö-Hautala asiamieheksi edunvalvontayksikköön Tradenomi Anna Sirviö-Hautala on valittu asiamieheksi 6..10. alkaen. Hänen työtehtäviinsä kuuluvat alakohtainen edunvalvonta finanssi- ja taloushallintoalalla sekä virtuaalipalvelujen kehittäminen. Sirviö-Hautala toimii asiamies Maija Räsäsen sijaisena hänen perhevapaansa ajan.

Uusi opas tukee kaupan alan esimiehiä Työterveyslaitoksen uusi opas Esimiehenä kaupan alalla jakaa kokemuksia esimiestyön voimavaroista ja vaatimuksista sekä näihin liittyvistä ratkaisuista kaupan esimiesten välillä. Vaihtelevat aukioloajat, tiuhaan vaihtuvat tuotteet, tulosseuranta ja työvälineiden tekninen kehitys luovat myymälätyölle uusia vaatimuksia. Kaksiosaisen oppaan ensimmäinen osa keskittyy esimiehen rooliin ja tehtäviin työnantajan edustajana ja toinen työssä jaksamiseen. Opas tarjoaa tutkimustiedon lisäksi runsaasti käytännön esimerkkejä.

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Uralla eteenpäin? Suorita YAMK-tutkinto Kehitä johtamis- ja innovaatio-osaamistasi. Opi tunnistamaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja perehdy strategiseen johtamiseen. Tradenomin YAMK-tutkinnon voit suorittaa suomeksi ja englanniksi! Hae 7.1.-27.1.2015 International Business Management, YAMK Hae 17.3. – 9.4.2015 Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen, YAMK

ttl.fi

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

ajankohtaista

Reilun Pelin työkalupakista välineitä yhteiseen kehittämistyöhön TJS Opintokeskus on tuottanut Reilun Pelin työkalupakin työpaikkojen hyvinvoinnin kehittämiseen. Välineitä voivat käyttää esimiehet, työsuojeluvaltuutetut, luottamusmiehet tai työpaikkojen muut kehittäjät. Reilun Pelin työkalupakin välineet ovat: • Psykososiaalisten riskien kartoitus kuormitusanalyysin avulla • Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi • Muutoksen yhteinen käsittely • Pelisääntöjen laadinta • Perustehtävän kirkastaminen • Suunnittelun välineet • Sähköpostietiketin tekeminen • Toimenkuvien täsmentäminen • Työkäytäntöjen kehittäminen • Kiireen vähentäminen • Perehdyttäminen Reilun Pelin välineiden avulla työpaikoilla saadaan selville muun muassa henkilöstöä ja esimiehiä kuormittavat tekijät, miten työpaikan muutostilanteisiin voidaan yhdessä vaikutta sekä miten kiirettä voi vähentää. Välineitä on jo testattu työpaikoilla. TJS Opintokeskus on Akavan ja STTK:n yhteinen koulutus- ja palveluorganisaatio. tjs-opintokeskus.fi 6

tr adenomi 6/14

Uusi ammattikorkeakoululaki voimaan 1.1.2015 Uusi ammattikorkeakoululaki ja sen tuoma taloudellinen ja hallinnollinen autonomia vahvistaa ammattikorkeakoulujen toimintaedellytyksiä. Ammattikorkeakoulut ovat vastaisuudessa osakeyhtiömuotoisia oikeushenkilöitä. Nykyisestä ylläpitäjäjärjestelmästä luovutaan. Ammattikorkeakouluosakeyhtiön toiminnan tarkoituksena ei saa olla voiton tavoittelu eikä se saa jakaa osakkeenomistajalle osinkoa taikka tuottaa muuta taloudellista etua. Laissa säädetään myös ammattikorkeakoulujen rahoituksesta, joka nykyisin on osa valtionosuusjärjestelmää. Perusrahoitus kootaan kokonaisuudessaan valtion vastattavaksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakouluille rahoitusta ja siinä huomioon otetaan toiminnan laatu, vaikuttavuus ja laajuus.

Ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden automaatiojäsenyys ei toteudu. Eduskunnan perustuslakivaliokunta hylkäsi hallituksen esittämän mallin ammattikorkeakoulujen tutkinto-opiskelijoiden kuulumisesta automaattisesti opiskelijakuntiin. Eduskunta edellytti vastauksessaan, että hallitus seuraa tiiviisti ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistuksen kokonaisvaikutuksia ja antaa siitä selvityksen sivistysvaliokunnalle vuoden 2018 aikana. Lisäksi edellytetään, että ammattikorkeakoulutuksen on oltava työelämälähtöistä ja aluekehitystä tukevaa. Hallituksen tulee myös laatia ehdotus pakollisen terveydenhoitomaksun keräämiseksi ammattikorkeakouluopiskelijoilta opiskeluterveydenhuollon palveluiden järjestämiseksi. minedu.fi

Akava ja Arene: Korkeakoulujen kehittämisessä keskityttävä osaamiseen Korkeakoulujen kehittämisessä on keskityttävä osaamiseen eikä vain rakenteelliseen kehittämiseen, toteaa Akava ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene. Koulutuspolitiikassa keskustellaan korkeakoululaitoksen kehittämisestä, joka on tarkoittanut säästöjä koulutuksessa, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa, tilakustannuksissa ja hallinnossa. Kehittäminen tähtää päällekkäisten toimintojen poistamiseen ja yhteistyön tekemiseen siellä, missä se on mahdollista. Yhteistyöhön pyritään nyt yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen keskinäisellä sekä sisäisellä yhteistyöllä. Korkeakoulut voivat tehdä alueittain paljon yhteistyötä,

ja toisaalta päällekkäisyyksiä on poistettava kansallisella tasolla. Rakenteellisen kehittämisen tavoitteena tulee nimensä mukaisesti olla kehittäminen, ei vain lakkauttaminen ja lopettaminen. Ammattikorkeakoulut ovat rakentaneet parikymmenvuotisen historiansa aikana tutkinnot, jotka tuottavat työelämälähtöistä osaamista. Koulutuksen sekä tutkimusja tuotekehitystyön kiinteät yhteydet työelämään tuovat Suomeen kaivattua korvaamatonta korkeakouluosaamista. Innovaatiotoiminta on jatkossa yhä tärkeämmässä roolissa. akava.fi

maailma num3roina

Yhteydenotot TRAL:n työsuhdeneuvontaan 2013:

Jäsenten hoidettuja lakijuttuja: 2013:

3 381 euroa/kk

4 800 kpl

97 kpl

2012:

2014:

4 500 kpl

80 kpl

(10/2014 mennessä)

(10/2014 mennesssä)

Tradenomin keskipalkka 2013:

3 329 euroa/kk

Yhteydenotot palkkaneuvontaan 2013:

Yhteydenotot urapalveluun 2013:

614 kpl

284 kpl

2014:

650 kpl

293 kpl

(10/2014 mennessä)

Vakuutuskorvaukset jäsenyyteen liittyvistä tapaturma- ja matkustajavakuutuksista Matkustajavakuutus Keskikorvaus

Kpl 274 315 €

287 € 245 269 € 2012

2013

215 2014*

Tapaturmavakuutus Keskikorvaus

2012

2013

2014*

Lue lisää jäseneduista ja -palveluista sivulta 25 alkaen!

Kpl

637 €

55 45

556 € 470 €

28 2012 * 10/2014 mennessä

2013

2014*

2012

2013

2014* lähde: tral:n ja if vahinkovakuutusyhtiö oy:n tilastot tr adenomi 6/14

Vahvalla osaamisella Suomi uuteen nousuun Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas näkee Suomen taloudessa jo pientä myönteistä virettä, vaikka tilanne on edelleen haastava etenkin vientisektorilla. Tilastokeskuksen tuoreet teollisuuden uusia tilauksia koskevat luvut ovat selvästi myönteinen merkki pitkään jatkuneen hitaan talouskasvun jälkeen. teksti: nina garlo-melkas kuvat: pinja valja

tr adenomi 6/14

lmakunnaksen mielestä yksi Suomen talouden merkittävimmistä kompastuskivistä on ollut viime aikoina Ukrainan kriisin aiheuttama geopoliittinen epävarmuus, joka on vähentänyt EU-maiden investointihalukkuutta ja tätä kautta vähentänyt Suomen teollisuustuotteiden kysyntää. Myös Venäjän talousvaikeudet ja ruplan kurssin heikentyminen euroa vastaan ovat topputtaneet Suomen vientisektorin kasvua. Suomen viennin Venäjälle on arvioitu supistuvan tänä vuonna noin 20 prosenttia viime vuodesta. Ilmakunnas kertoi näkemyksistään Suomen taloustilanteesta Tradenomiliitto TRAL ry:n marraskuisessa valtuuston kokouksessa. Millaisesta talouskriisistä on Suomessa nyt sitten kyse? Ilmakunnaksen mukaan nykyinen kriisi poikkeaa 1990-luvun lamasta varsinkin työttömyyden osalta. 1990-luvun laman seurauksena työttömyys oli Suomessa pahimmillaan lähes 17 prosenttia, mutta nyt Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömyysaste oli lokakuussa 8,3 prosenttia eli vähemmän kuin euroalueella keskimäärin.

tr adenomi 6/14

Viime aikoina on korostettu Suomen talouskriisin rakenteellista luonnetta. Suomen kokonaistuotannon romahdus vuonna 2008 olikin ennätyksellisen suuri, peräti 8 prosenttia. Sittemmin elektroniikkateollisuuden suuret vaikeudet syvensivät taantumaa. Myös paperiteollisuuden tuotteiden aleneva kysyntä nähdään kansantalouden rakenteellisena ongelmana, sillä metsäteollisuuden viennin osuus koko Suomen viennistä on noin viidesosa. "Nykyisessä kriisissä on merkkejä kuitenkin myös suhdannekriisistä: Euroopan pitkäkestoinen investointilama heijastuu meillä pitkäkestoisena suhdanneluontoisena heikkoutena, ja tämän vaikutusta vahvistaa investointitavaroihin painottunut vientirakenne. Näkisinkin, että parempi tulkinta voisi olla se, että kysymys on rakenne – ja suhdanneongelmien samanaikaisesta ilmaantumisesta ja yhteen kietoutumisesta."

ei yhtä lääkettä nykykriisin avuksi

Entä, millaisia ”lääkkeitä” tarvitaan Suomen kilpailukyvyn ja kansantaloudellisen kasvun vauhdittamiseksi? Ilmakunnas myöntää, ettei yksinkertaista ratkaisua ole nykykriisin nopeaksi taltuttamiseksi.

Suomen siirtyminen perässähiihtäjästä teknologian eturintamamaaksi vaatisi nykyistäkin vahvempaa keskittymistä osaamiseen.

"Vaikka työvoimakustannukset keskitettyine palkkaratkaisuineen ovatkin saaneet päähuomion Suomen kilpailukykyä koskevassa keskustelussa, kilpailukykyyn vaikuttaa myös monta muuta osatekijää, kuten tuottavuuden ja vientihintojen kehitys. Suomen siirtyminen perässähiihtäjästä jälleen teknologian eturintamamaaksi vaatisi muun muassa nykyistäkin vahvempaa keskittymistä osaamiseen ja perustutkimuksen jatkuvaa parantamista." Toisaalta Ilmakunnas näkee ilmassa nyt myös myönteisiä merkkejä. Teollisuuden vahva tilauskertymä syyskuussa osoittaa, että edellytykset kasvun liikkeelle lähdölle ja sen nopeutumiselle ovat olemassa. Teollisuuden uusien tilausten arvo oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2014 syyskuussa lähes 55 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin ja tammi-syyskuun aikana tilaukset nousivat 9,7 prosenttia edellisvuodesta. Palkansaajien kannalta hidas inflaatio ja matala korkotaso ovat puolestaan auttaneet kompensoimaan heikon tulokehityksen vaikutusta kuluttajien reaaliseen ostovoimaan. "Onneksi inflaatio on hidastunut ennakoituja arvioita enemmän, sillä sen ansiosta palkansaajien reaaliansiot säilyvät kutakuinkin ennallaan tänä ja ensi vuonna."

Digitaalisuus on haaste koulutukselle korkeasti koulutettujen työllistyminen ja tulevaisuus puhuttivat TRAL:n valtuuston kokouksessa marraskuussa. Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajan Seija Ilmakunnaksen lisäksi teemaan pureutui myös HAAGA-HELIAn rehtori ja toimitusjohtaja Ritva Laakso-Manninen. Laakso-Mannninen totesi tilaisuuden avauspuheessaan muun muassa, että ammattikorkeakoulutus on Suomessa erittäin korkeatasoista ja maailmallakin arvostettua. Silti sitä on kehitettävä jatkuvasti, jotta se vastaisi entistä paremmin opiskelijoiden ja työelämän tarpeita. "Esimerkiksi digitaalisuuden haaste on meillä tällä hetkellä suuri. Pohdimme parhaillaan muun muassa sitä, miten voisimme hyödyntää opetuksessamme digitaalisia työvälineitä entistä enemmän. Etsimme myös aktiivisesti erilaisia vaihtoehtoisia opintojen suoritustapoja: ammattikorkeakoulujen täytyy voida tarjota opiskelijoille erilaisia joustavia mahdollisuuksia suorittaa opintoja esimerkiksi työn ohella."

tr adenomi 6/14

Palkka-alen sijaan pitäisi etsiä kasvun mahdollisuuksia. Panostukset korkean teknologian toimialoihin, vientiin tai kauppaan voisivat parantaa myös tradenomien työllisyystilannetta. teksti: nina garlo-melkas kuva: shutterstock

Suomen kansantalouden ongelmat ja laskeva kokonaistuotanto näkyvät väistämättä myös tradenomien työllistymisongelmina kuten useimmilla muillakin koulutusaloilla. "Esimerkiksi kaupan liikevaihto on loivasti laskenut jo muutaman vuoden ajan, ja tällä on iso vaikutus tradenomien työllisyystilanteeseen. Myös teknologiateollisuuden ja viennin ongelmat rajoittavat tradenomien työllistymismahdollisuuksia", toteaa työmarkkinakeskusjärjestö Akavan ekonomisti Heikki Taulu. Työttömien tradenomien osuus kaikista työvoimaan kuuluvista tradenomeista on tällä hetkellä arvioitu olevan noin 5-6 prosenttia. Toisin sanoen vähän useampi kuin joka kahdeskymmenes tradenomi on työttömänä. "Työttömien tradenomien määrä on tällä hetkellä korkealla, ja kasvusuunta on edelleen jyrkästi ylöspäin. Tradenomeja oli syyskuun lopussa työttömänä lähes 3 600 henkilöä. Viime vuoden syyskuussa määrä oli vähän yli 2 900, ja siitä vuotta aikaisemmin noin 2 250. Taloustaantuman alkaessa, eli vuonna 2008, työttömien tradenomien määrä oli vain noin 1 300 henkilön paikkeilla." Huomionarvoista nykytilanteessa on se, että tradenomeilla koulutusta vastaamaton työllistyminen on hieman keskimääräistä yleisempää korkeasti koulutettujen joukossa. Jos työttömyysprosenttiin lisätään ne tradenomit, jotka eivät tee koulutustaan vastaavaa työtä, työttömyysprosentti nousee Tradenomiliitto TRAL ry:n esittämien tietojen mukaan jopa 20–40:een. Tämän perusteella arvioituna ongelmia työllisyyden laadussa on siis edelleen varsin runsaasti. Millaista ratkaisua Taulu toivoisi näkevänsä tradenomien ja muiden korkeasti koulutettujen työllisyystilanteen kehittämiseksi? Työmarkkinoiden näkökulmasta katsottuna työllisyystilanteen parantuminen 12

tr adenomi 6/14

Heikko talous koskettaa kaikkia

parantaa yleisesti ottaen myös laadullista työllistymistä. Karkeasti sanottuna: jos työllisyystilanne on hyvä, ei ole pakko ottaa vastaan mitä tahansa työtä. Pitkällä aikavälillä voisi olla paikallaan, että poliittiset päättäjät tarkastelisivat kriittisesti tradenomien koulutusmääriä suhteessa työmarkkinoiden kysyntään. Lyhyellä aikavälillä esimerkiksi panostukset korkean teknologian toimialojen, viennin tai kaupan kasvuun voisivat parantaa myös tradenomien työllisyystilannetta.

palkka-ale ei ole ratkaisu suomen ongelmiin

ETLAn ennusteiden mukaan Suomen kokonaistuotanto supistuu 0,4 prosenttia tänä vuonna, ja ensi vuonna päästään vajaan prosentin kasvuun. Vaikka hitaan talouskas-

vun vaihe on jo jatkunut Suomessa pitkään, TRAL:n toiminnanjohtaja Mika Varjosen mielestä työvoimakustannusten vaikutusta Suomen kilpailukyvyn nykytilaan ei saisi kuitenkaan liikaa korostaa. "Palkansaajajärjestöt ovat osallistuneet merkittävällä tavalla Suomen kansantalouden kasvutalkoisiin solmimalla työllisyys- ja kasvusopimuksen. Viimeaikaisten irtisanomisaaltojen valossa, on kuitenkin nähtävissä, etteivät työnantajat ole sitoutuneet solmittuun sopimukseen tosissaan." Varjosen mukaan Akavan palkkaneuvottelujen lähtökohtana tulee tulevissa neuvotteluissa olemaan työllisyyden ja ostovoiman parantaminen. "Palkkamalttia tarvitaan Suomen kansantalouden kilpailukyvyn tueksi, mutta selvää on, ettei lähdetä mukaan palkka-aleen.

”Uutta työtä on luotava myös itse” Vastaako tämän päivän tradenomikoulutus työelämän tarpeita? Työttömien määrän kasvusta ei voi vetää sitä johtopäätöstä, että tradenomikoulutus olisi jotenkin huonoa tai sisällöt olisivat tyystin väärin valittu. Koulutuksen työelämäläheisyydessä ja -lähtöisyydessä on koko ajan toki kehitettävä. Tämä tarkoittaa sitä, että opettajilla tulisi olla tiivis yhteys työelämään ja työelämän asettamat toiveet ja kehitys tulisi huomioida koulutusohjelmia laadittaessa. Lisäksi tulisi jatkuvasti pitää mielessä, millaisiin tehtäviin tradenomit työllistyvät nyt ja ennen kaikkea, mihin he voisivat työllistyä tulevaisuudessa. Projekteille ja case-pohjaiselle oppimiselle pohjautuvat opetussuunnitelmat luovat pohjan luoda yhteyksiä työelämään ja luoda opiskelijoille luottamusta työllistymisen mahdollisuuksista.

Palkansaajien ostovoima täytyy pyrkiä säilyttämään kohtuullisena nykyisessäkin talouden tilanteessa." Mitä itse kukin meistä voi tehdä parantaakseen omaa asemaansa työmarkkinoilla? Vaikka pikaista käännettä Suomen taloudessa ei olekaan odotettavissa, opiskelu on aina hyvä sijoitus omaan tulevaisuuteen. "Tutkimusten mukaan alakohtaista vaihtelua toki on, mutta kyllä korkeakoulutus on ihan kohtuullinen vakuutus työttömyyttä vastaan myös jatkossa, varsinkin jos verrataan vähemmän koulutettuihin. Ei tämäkään taantuma loputtomiin kestä, vaikkakin nyt näyttää, ettei vielä ensi vuonnakaan päästä kunnon kasvulukuihin", Akavan Heikki Taulu toteaa.

Millaisia muutoksia tradenomikoulutus vaatisi, jotta tradenomien työllisyys lähtisi hyvään nousuun? Aivan helppoja keinoja työllisyyden parantamiseen ei ole, vaan tarvitaan monen asian yhtäaikaista kehittämistä. Tradenomien kouluttaminen on ammattikorkeakouluille halvempaa kuin monen muun alan ja sekin on yksi syy siihen, miksi koulutusmäärät ovat niin korkeat. Pelkästään koulutuksen sisältöjä kehittämällä ei varmasti muuteta työllisyyden suuntaa. Uskon kuitenkin, että yleisestä taloudellisesta tilanteesta riippumatta ammattikorkeakoulut voivat vaikuttaa – olennaisestikin – työllistymiseen. Tiedämme, että suuri osa työpaikoista syntyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, emmekä voi ajatella enää työpaikkojemme odottavan meitä valmiina haettavaksi vaan meidän on itse luotava uutta työtä. Tämä haastaa meidän koulutusjärjestelmäämme ja olennaiseksi muuttuvat tiedot, taidot, arvot ja asenteet, jotka eivät ole aiemmin olleet opetuksen ja koulutuksen tavoitteiden kärjessä. Vastaajana Akavan koulutuspolitiikan asiantuntija Ida Mielityinen

tr adenomi 6/14

jäsen Tunnetko tradenomin, jonka työurasta muutkin haluaisivat kuulla? Ehdota henkilöä sähköpostitse tiedotus@tral.fi. teksti kirsi ristaniemi kuva karl vilhjalmsson

Reserviupseerikoulusta kipinä henkilöstötyöhön Matti Simula kiinnostui armeijassa käydyn johtajakoulutuksen myötä henkilöstötyöstä ja sen lainalaisuuksista. Nyt hän hyödyntää armeijan ja tradenomikoulutuksen oppeja henkilöstöasiantuntijana. atti Simula on ollut pienestä asti kiinnostunut metsästä. Nuorena poikana hän harjoitteli metsäpalstan hoitoa isänsä kanssa ja monta suvea vierähti sahalla kesätöissä. Nyt Simula työskentelee HRD Specialistina Metsä Groupilla, jonka liiketoiminnan ytimen muodostavat muun muassa kartonki, sellu, puutuotteet ja metsäpalvelut. Simulan toimenkuva konsernissa on laaja, aina oppilaitosyhteistyöstä rekrytointiohjelmien suunnitteluun. ”Työssäni pääsen hyödyntämään koulutustani ja aiempaa työkokemustani monipuolisesti”, hän iloitsee. Harva päivä on samanlainen. Simulan työpiste sijaitsee Espoon pääkonttorissa, mutta liikkuva työ vie häntä eri puolille Suomea. Aktiivinen yhteistyö niin kotimaisten kuin ulkomaisten oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa tuo työpäiviin haastetta ja mielenkiintoa. Syksyn suuri ponnistus oli metsäalan yhteisen

tr adenomi 6/14

koulukampanjan toteuttaminen Metsä Groupissa.

”Siellä opin, mitä henkilöstöhallinnossa työskentely käytännössä on.”

urahaaveet kirkastuivat armeijassa

verkostot ovat tärkeitä

Simula valmistui tradenomiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulusta vuonna 2011. Opiskelupaikkaa valitessa Simulalle oli tärkeää, että se liittyisi kaupalliseen alaan sekä henkilöstöjohtamiseen. Simula oli käynyt armeijassa reserviupseerikoulun, jossa oli syntynyt kipinä henkilöstöjohtamiseen. Tulevan opiskelupaikan tuli tukea tätä. Pohdinnan jälkeen Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketalouden linja tuntui omimmalta. Perusopintojen jälkeen opinnot jatkuivat henkilöstöasiantuntijan koulutusohjelmassa, johon kuului kaksi työharjoittelujaksoa. Ne Simula suoritti konepajakonserni Metsolla, jossa hänen tehtäviinsä kuuluivat muun muassa kesätyörekrytoinnit ja muut paikallisen yksikön henkilöstöasiat.

Simula viihtyy monipuolisessa työssään, jossa pääsee tekemään yhteistyötä eri alojen huippuosaajien ja opiskelijoiden kanssa. ”Metsäalalla tarvitaan monen eri alan osaajia myös tulevaisuudessa ja alalle voi päätyä hyvin erilaisten koulutusten ja työkokemusten kautta”, hän kertoo. Rekrytoinneista vastaava Simula neuvoo tradenomiopiskelijoita olemaan mahdollisimman aktiivisia opiskeluaikana ja osallistumaan TRAL:n ja opiskelijajärjestöjen tapahtumiin. ”Verkostoja ja yhteyksiä työelämään kannattaa luoda jo aikaisessa vaiheessa”, hän neuvoo. Simula näkee tulevaisuutensa valoisana. Sopivan tilaisuuden tullen hän aikoo opiskella vielä lisää ja suunnitelmissa on ylempi korkeakoulututkinto. Vielä se ei kuitenkaan ole ajankohtaista, koska nykyinen työ on mielenkiintoinen ja opittavaa riittää.

Verkostoja ja yhteyksiä työelämään kannattaa luoda jo aikaisessa vaiheessa.

2007

2009

2010

Henkilöstöjohtamisen opinnot alkoivat JAMK:ssa. ”Opiskelu oli upeaa aikaa. Tältä ajalta on paljon hienoja muistoja.”

Työharjoittelu Metsolla. ”Siellä työskennellessä syntyi halu olla HR-hommissa edustamassa suomalaista teollisuusyritystä. ”

Opiskelijavaihdossa Unkarissa. ”Vaihtoaika antoi paljon. Lyhyessäkin ajassa oppii erilaisten kulttuurien ymmärtämistä.”

2013 Töihin Metsä Groupille. ”Metsäalan tulevaisuus näyttää hyvältä.”

Muutoksessa pärjää järjestäytymällä ja uudistumalla YTN:n järjestämässä Käynkö minä kaupaksi? -tilaisuudessa pohdittiin, miten omaa kilpailukykyä vahvistetaan kaupan alan myllerryksessä. Lisäksi jäseniä muistutettiin alan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen tärkeydestä. teksti: kirsi ristaniemi kuva: pinja valja

”

vatko työelämän vaatimukset realistisia?” Tätä pohti Ivana Helsingin tuottaja Pirjo Suhonen puheenvuorossaan Käynkö minä kaupaksi? -tilaisuudessa, joka oli osa Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n luomaa kaupan alan edunvalvontakiertuetta. Kaupan ala on tällä hetkellä kovassa myllerryksessä. Muun muassa verkkokaupan vahva kasvu on ajanut alan rakennemuutosten kouriin, eikä irtisanomisiltakaan ole vältytty. Käynkö minä kaupaksi? -kiertueen tarkoituksena oli levittää tietoisuutta kaupan alan tulevaisuudesta ja etenkin sen murheellisesta edunvalvonnasta.

tr adenomi 6/14

Kiertue kattoi neljä suurta kaupunkia, Tampereen, Turun, Oulun ja Helsingin. Marraskuun lopulla Helsingissä oli Suhosen lisäksi paikalla YTN:n kaupan alan asiamiehiä, joiden kanssa saattoi keskustella omaan työsuhteeseen tai edunvalvontaan liittyvistä asioista.

työehtosopimuksen puute näkyy palkkapussissa

Tilaisuus alkoi YTN;n kaupan alasta vastaava Ville-Veikko Rantamaulan esityksellä, jossa käytiin läpi tunnuslukuja kaupan alan ylemmistä toimihenkilöistä. Huolestuttavaa on, että 87 prosenttia kaupan alan ylemmistä toimihenkilöistä tekee ylitöitä viikoittain ja vain murto-osa

saa niistä asianmukaisen korvauksen. Viikoittainen työaika on keskimäärin 41,2 tuntia. Rantamaula painotti puheenvuorossaan työehtosopimuksen tärkeyttä. ”Ilman sitä emme pääse vaikuttamaan teidän asioihinne”, hän muistutti. Tuhannet kaupan alan ylemmät toimihenkilöt ovat jääneet työllisyys- ja kasvusopimuksen ulkopuolelle ja ovat ilman työehtosopimusta. Sopimuksen puute näkyy esimerkiksi ylempien toimihenkilöiden ansiokehityksessä, kun useat heistä jäävät vaille yleiskorotuksia. Ylempiä toimihenkilöitä työskentelee kaupan alalla arviolta vajaa 30 000.

kohti työehtosopimusta 2016

YTN on käynyt vuosia alan työnantajaa edustavan Kaupan Liiton kanssa neuvotteluja ylempien toimihenkilöiden tilanteesta – tuloksetta. Periksi ei kuitenkaan anneta. YTN uudisti kaupan alan edunvalvontatyön kokonaisuudessaan kuluvan vuoden alusta. Se kokosi projektiryhmän, jonka tehtävänä on edistää alan edunvalvonta-asiaa tavoitteellisesti ja sovitun aikataulun mukaisesti. Projektin tärkein tavoite on, että kaupan alan ylemmille toimihenkilöille saataisiin työehtosopimus vuoteen 2016 mennessä.

1. Mitä tilaisuudesta jäi parhaiten mieleen? 2. Miten olet luonut omaa ammattilaisbrändiäsi?

olkaa avoimia uudelle

Edunvalvonta-asioiden lisäksi YTN:n tilaisuudessa keskusteltiin siitä, miten omaa kilpailukykyä voi vahvistaa muuttuvassa työelämässä. Kaupan alan moniottelija Pirjo Suhonen piti inspiroivan esityksen kaupan alan tulevaisuudesta, menestystekijöistä ja brändäämisen merkityksestä. Suhonen kehotti pohtimaan omaa työidentiteettiä ja arvoja, joihin oma tekeminen perustuu. Hän kannusti etsimään ”omaa juttua” ja toteuttamaan sitä rehellisesti. Lisäksi hän peräänkuulutti tekemisen meininkiä ja kehotti tarttumaan toimeen. Asioita ei kannata pohtia liian pitkään. ”Jos ei tehdä mitään, niin mitään ei voida saavuttaa”, hän sanoi. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse tehdä itse vaan täytyy osata myös jakaa vastuuta. Puheenvuoronsa lopuksi hän kehotti kuulijoita olemaan avoin kaikelle uudelle, vastaamaan ”kyllä” ja katsomaan mihin se johtaa.

Riikka Arjoranta, kemiantekniikan DI 1. Täytyy olla avoimempi uusille mahdollisuuksille ja sanoa ”kyllä”. Täytyy yrittää, vaikka kaikki ei onnistu aina täydellisesti. 2. Kouluttautumalla ja tutustumalla uusiin ihmisiin.

Pauliina Tiainen, tuottaja 1. Rohkeus ja uskallus. Hullutkin ideat kannattaa ottaa huomioon, eikä miettiä liikaa. 2. Vastaamalla aina kyllä ja menemällä kaikkeen mukaan. Verkostoitumalla ja somettamalla.

Minna Palosaari, tuotantopäällikkö 1. Jos sanoo aina ei, se ei vie minnekään. 2. Kouluttautumalla ja hyppäämällä aina välillä epämukavuusalueelle.

Elena Telepneva, huolitsija 1. Vahva itseluottamus ja myönteinen ajattelu kantavat pitkälle. Oma juttu pitää näkyä vahvana kaikessa tekemisessä. 2. Passiivisesti. Parantamisen varaa olisi. tr adenomi 6/14

lakineuvonta Työsuhdeneuvonta päivystää ma–to kello 9–16 sekä pe klo 10–16, p. 020 155 8815. Sähköpostitse lakiasiat@tral.fi.

Vuorotteluvapaan muutokset uorotteluvapaa on järjestely, jossa kokoaikatyössä ollut työntekijä siirtyy työnantajansa kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti vuorotteluvapaalle. Työnantaja palkkaa samaksi ajaksi työ- ja elinkeinotoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön. Vapaalle jäävän työntekijän tilalle täytyy palkata työtön työnhakija, mutta työtehtävien ei välttämättä tarvitse olla samoja. Vuorotteluvapaajärjestelmän tavoitteena on edistää työntekijän työssä jaksamista ja työttömän työnhakijan työllistymistä. Vuorotteluvapaan ehdot ovat muuttuneet 1.9.2014. Lakimuutokset ovat tiukentaneet ehtoja sekä vuorotteluvapaalle jäävän että sijaisen näkökulmasta. Lakimuutokset eivät koske sijaista eivätkä vuorotteluvapaalle jäävää työntekijää, jos

tr adenomi 6/14

työntekijä on tehnyt sopimuksen vuorotteluvapaasta ennen 1.9.2014 ja aloittaa vapaan vuoden 2014 loppuun mennessä.

työhistoria

Vuorotteluvapaan työhistoriaedellytys on korotettu 10 vuodesta 16 vuoteen. Vuorotteluvapaalle jäävän on tullut olla välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista yhdenjaksoisesti saman työnantajan palveluksessa vähintään 13 kuukautta.

sijaisen työttömyysedellytys

Vuorotteluvapaan sijaiseksi palkattavan täytyy 1.9.2014 alkaen olla ollut työttömänä yhdenjaksoisesti tai osissa vähintään 90 kalenteripäivää vuorotteluvapaata edeltävän 14 kuukauden aikana. Aikaisemmin edellytys on ollut yksi päivä työttömänä. Edellä

mainittu 90 päivän työttömyysehto ei koske alle 30-vuotiaita työttömiä työnhakijoita, joiden ammatti- tai korkeakoulututkinnon suorittamisesta on kulunut enintään vuosi, vaan heillä aikaisempi yhden päivän työttömyysedellytys on edelleen voimassa. Yhden päivän työttömyys riittää myös, jos sijainen on vuorotteluvapaan alkaessa alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias.

vuorotteluvapaan kesto

Vuorotteluvapaan vähimmäispituus on lakimuutoksen jälkeen 100 päivää ja maksimi 360 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaata jaksotettaessa kunkin jakson vähimmäispituus on 100 kalenteripäivää, eli vuorotteluvapaa voidaan pitää enintään kolmessa jaksossa. Uudelle vuorotteluvapaalle voi jäädä oltuaan välissä 5 vuotta töissä.

Työsuhdeneuvonnan lisäksi saat jäsenenämme neuvontaa myös yksityiselämän oikeudellisiin asioihin. Yhteistyökumppanimme asianajotoimisto Bützow Oy neuvoo esimerkiksi perintö- ja verotusasioissa, perheoikeuteen liittyvissä kysymyksissä sekä irtaimiston kaupassa. Lisätietoja palvelusta saat jäsensivuiltamme.

Katariina Tirri-Nuotto työsuhdelakimies

Vuorotteluvapaajärjestelmän tavoitteena on edistää työntekijän työssä jaksamista ja työttömän työnhakijan työllistymistä.

kuva shutterstock

yläikäraja

Vuorotteluvapaalta ei voi enää jäädä suoraan eläkkeelle. Vuorotteluvapaalaissa on asetettu yläikäraja, jonka täytettyään henkilö ei voi enää jäädä vuorotteluvapaalle. Ikäraja on sidottu työeläkelainsäädäntöön ja on tällä hetkellä 60 vuotta. Ikäraja ei koske ennen vuotta 1957 syntyneitä.

vuorottelukorvaus

Vuorotteluvapaan ajalta voi saada vuorottelukorvausta. Oikeus korvaukseen jatkuu, vaikka sijaisen palvelussuhde päättyisi aiemmin kuin vuorotteluvapaa. Vuorotteluvapaasta maksettava korvaus säilyy ennallaan. Vuorottelukorvauksen määrä on 70 % siitä työttömyyspäivärahasta, johon henkilöllä olisi työttömänä ollessaan oikeus ilman lapsikorotuksia tai muita korotusosia. Mikäli hakijalla on työhistoriaa vähintään

25 vuotta, on vuorottelukorvauksen määrä kuitenkin 80 % työttömyyspäivärahasta. Vuorottelukorvausta vähentävät palkkaja muut työtulot, joita saat vapaan aikana. Vuorotteluvapaalla olevalla ei ole oikeutta korvaukseen yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön ajalta. Vuorottelukorvauksen suuruuteen eivät kuitenkaan vaikuta ennen vuorotteluvapaata ansaitut ja vapaan aikana maksettavat korvaukset, joita vastaan ei saa vapaata. Täten vuorottelukorvaukseen ei vaikuta esimerkiksi vuorotteluvapaan aikana maksettu lomaraha. Työ- ja elinkeinotoimisto antaa lausunnon korvauksen maksamisen työvoimapoliittisista edellytyksistä työttömyyskassalle tai Kansaneläkelaitokselle. Työttömyyskassa ja Kansaneläkelaitos päättävät korvauksesta ja huolehtivat sen maksamisesta. tr adenomi 6/14

kahvitauko koonnut lotta heikkeri

Kirjaesittely:

Luovasti tavallisessa työelämässä Työelämän parantamiseen omistautuneen Saku Tuomisen uusi kirja pureutuu arkiseen luovuuteen. Ajattelemme usein luovuutta suurina neronleimauksina ja vain harvojen ominaisuutena, vaikka sitä esiintyy jokapäiväisessä elämässämme valtavasti, jos vain osaamme katsoa. Puhutaan luovasta hulluudesta, vaikka Luova järkevyys -kirjassa osoitetaan, että myös arki voi olla luovaa. Työelämän luovuuden ei tarvitse tarkoittaa koko organisaation mylläämistä, vaan luovuutta voi käyttää parantamaan

tavallisia prosesseja ja normaaleja käytäntöjä. Kirja keskittyy luovuuteen työssä, mutta samat periaatteet sopivat hyvin sovitettaviksi myös muuhun elämään. Usein työpaikoilla myös ideoidaan sille erikseen varattuna aikana, mutta ideat eivät useinkaan päädy toteuttamisen asteelle. Usein ideoiden toteuttamatta jättämisen taustalla on uskalluksen puute, sillä luovat ideat ovat aina riski, sillä asioita tehdään toisin. Etenkin suomalaiseen yrityskulttuuriin tuntuu iskostuneen ajatus siitä, että riskinottoa tulee välttää

ja seurata mitä muut tekevät ennen kuin ideaa lähdetään edistämään. Luova järkevyys on kevyt ja nopea kirja luettavaksi, ja sitä voi nauttia vaikka työpäivän lomassa pätkittäin, kuten myös Tuomisen edellistä kirjaa Hyvä elämä. Lyhyt oppimäärä.

Saku Tuominen: Luova Järkevyys. Arkisen luovuuden ylistys. Otava 2014.

Poiminnat Puolen miljoonan bisnesidea

Blogit kiinnostavat myös töissä

startup. Kasvuyritystapahtuma Slushin kilpailun voittanut Enbrite. ly sai palkinnoksi 500 000 euron sijoituksen. Unkarilaisyrityksen ohjelmisto erottelee, klikkaako verkkomainosta ihminen vai botti. Jopa 36 prosenttia nettimainoksien yleisöstä on koneita.

tutkimus. Aller Median ja tutkimustoimisto Koplan Suuri blogitutkimus 2014 selvitti suomalaisten mielipiteitä ja tottumuksia blogien lukijoina. Naisia kiinnostavat eniten lifestyle- ja ruokablogit, miehiä taas tekniikkaan ja politiikkaan liittyvät blogit. Blogeja luetaan myös töissä: 26 prosenttia miehistä myönsi lukevansa niitä työajalla.

enbrite.ly

tr adenomi 6/14

Häiritsevät ilmoitukset kuriin sovellus. Monen keskittyminen töissä herpaantuu, kun puhelimen ruutu täyttyy eri ohjelmien lähettämistä ilmoituksista. Kätevä ratkaisu ilmoitustulvan suodattamiseen on Android-laitteille saatava Focus Lock, jonka avulla voi määritellä ja ajastaa, milloin mikäkin ohjelma lähettää ilmoituksia ruudulle.

Vaihtoehto iltapäiväkahville juoma. Kotimaisen Four Sigma Foodsin Instant Cordyceps -juomajauhe sisältää Ophiocordyceps Sinesis -sientä. Aasiassa satoja vuosia käytössä olleen lääkinnällisen sienen uskotaan nostavan energiatasoja ja lisäävän suorituskykyä niin työssä, urheilussa kuin sänkypuuhissa. foursigmafoods.com

aller.fi

Keskinkertaiset taidot ja yritteliäs asenne ovat parempi yhdistelmä kuin ylivertaiset taidot ja keskinkertainen asenne. - Pekka Seppänen

Onko oma työpöytä pian historiaa? Toimistoissa taiteillaan aktiivisen vuorovaikutuksen ja oman rauhan välimaastossa. lisääntynyt tietotyö on merkinnyt myös avokonttoreiden kasvua. Arvioiden mukaan noin 70 prosenttia Yhdysvaltain työvoimasta tekee töitä avokonttorissa. Ennen 1950-lukua avokonttorit muistuttivat pitkälti perinteistä luokkahuonetta. Vuosisadan puolenvälin jälkeen alkoivat yleistyä erilaiset sermit ja kevyet rakenteet, joilla jokaiselle työntekijälle saatiin rajattua oma tila. Suuressa avoimessa tilassa työskentely ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Tutkimusten mukaan melu ja jatkuvat häiriöt haittaavat työntekoa. Epäsuotuisa ympäristö nostaa työntekijöiden stressitasoa ja verenpainetta sekä näkyy lisääntyneinä poissaoloina. Toisaalta monet työntekijät taas pitävät helppoa vuorovaikutusta avokonttorin haittoja merkityksellisempänä. Perinteisten avokonttoreiden ongelmia on ryhdytty ratkomaan rakentamalla työympäristöjä, jotka mukautuvat erilaisiin tarpeisiin. Niin sanotussa monitilatoimistossa on pysyviä työpisteitä vain harvoille työntekijöille. Ne ovat yhdistelmä avokonttoria, suljettuja työtiloja sekä ryhmätyöskentelyyn sopivia tiloja. Suomessa työnantajana etenkin valtio ajaa aktiivisesti monitilatoimistojen lisäämistä sekä kustannussäästöjen että lisääntyvän työtehon nimissä. Lähteet: Bloomberg Businessweek, Työterveyslaitos, Senaatti-kiinteistöt tr adenomi 6/14

opiskelijat

Avaruusseikkailu Turussa Kaikkien aikojen suurinta tradenomiopiskelijoiden Tradenologia-tapahtumaa vietettiin tänä vuonna Turussa avaruusseikkailu-teemalla. Mukana oli huikeat 750 opiskelijaa, jotka kiersivät joukkueina rastilta toiselle suorittaen erilaisia tehtäviä. Joukkueiden piti muun muassa suunnitella ja toteuttaa avaruusasu sekä kertoa, kuinka asun kanssa selviytyy avaruudessa. Rastiradan voitto matkasi Kuopioon Charlie and the wingmen -tiimin mukaan. “Tapahtuman järjestelyt aloitettiin jo tammikuussa. Kokemusta näin suurien bileiden järjestämisestä ei ollut kenelläkään meistä, mutta liikkeelle lähdettiin asenteella, että tapahtumasta tehdään kaikkien aikojen Tradenologia”, sanoo opiskelijayhdistys Traden puheenjohtaja Jaakko Hyvönen. Ensi vuonna Tradenologia järjestetään Lappeenrannassa. Hyvönen lähettää terveisiä Saimaan rannalle: “Jatkakaa samalla hyvällä meiningillä mikä meillä oli. Ja muistakaa, Turku on valmis jakamaan kaikki parhaat vinkit myös teille. Nostetaan Tradenologia uudelle tasolle!” kuvat robert seger

tr adenomi 6/14

TROL valitsi uuden hallituksen vuodelle 2015 Tradenomiopiskelijaliitto TROL piti vuotuisen liittokokouksensa 14.-15.11. Helsingissä. Liiton puheenjohtajaksi kaudelle 2015 valittiin Jaakko Hyvönen Turusta ja varapuheenjohtajaksi Niina Väyrynen Joensuusta. Hallituksen jäseniksi valittiin Immo Koho Lappeenrannasta, Sanna Frisk ja Panu Schutschkoff Helsingistä sekä Satu Väike Vantaalta. Hallituksen varajäsenenä ensi kaudella toimii Mehmet Kutuk Tampereelta.

tr adenomi 6/14

puheenjohtajalta teksti lotta heikkeri kuva pinja valja

On tärkeää olla hereillä RAL:n kuluva vuosi on ollut vauhdikas. Liitolle valittiin uusi valtuusto ja hallitus, ja vaikuttamistyötä on tehty läpi vuoden muun muassa eläkeuudistuksen tiimoilta. TRAL:n puheenjohtaja Niko Aaltonen korostaa, että haastavassa taloudellisessa tilanteessa järjestäytyminen on erittäin tärkeää, jotta työntekijöiden ääni pääsee kuuluviin. ”Tällaisina vaikeina aikoina liitto luo turvaa. Järjestäytymistä kaivataan, jotta asioihin päästään vaikuttamaan”, hän pohtii. Aaltonen kehottaa kaikkia TRAL:n jäseniä kannustamaan tradenomituttaviaan liittymään liittoon, joka ainoana Suomessa edistää juuri tradenomien asioita. Kilpailukykyisellä jäsenmaksulla saa työttömyysturvan lisäksi kattavasti jäsenetuja sekä ainutlaatuista, juuri tradenomien tilanteita ja tarpeita tuntevaa palvelua. Ensi vuosi on TRAL:ssa toiminnantäyteinen. Vaikuttamistyötä on luvassa runsaasti, siitä pitävät huolen huhtikuussa käytävät eduskuntavaalit. ”On tärkeää olla hereillä. Uusi hallitusohjelma määrittää pitkälti sen, mitä aiotaan saavuttaa seuraavan neljän vuoden aikana. Siksi meidän on tärkeää olla mukana vaikuttamassa hallitusohjelmaan.” Suomi pitää saada uuteen nousuun. Keinoiksi tähän Aaltonen listaa osaamisen ja innovaatioiden merkityksen kasvattamisen. ”Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on nyt äärimmäisen tärkeää.” Aaltonen toivottaa koko TRAL:n puolesta hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille tradenomeille. ”Jos et vielä ole mukana TRAL:n toiminnassa joko valtakunnallisella tai alueellisella tasolla tai käy tilaisuuksissa, hyvä uudenvuodenlupaus voisi olla tulla vähintäänkin yhteen mielenkiintoiseen tapahtumaamme mukaan!” puheenjohtaja vinkkaa.

tr adenomi 6/14

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on nyt äärimmäisen tärkeää.

Jäsenedut ja -palvelut Tradenomeille räätälöityjä palveluja TRAL on ainoa ammattijärjestö Suomessa, joka edistää ainoastaan tradenomien asemaa työmarkkinoilla. Kollektiivisen edunvalvontatyön lisäksi tarjoamme jäsenillemme yksilöllistä, henkilökohtaista palvelua niin työ- ja virkasuhteisiin kuin urakehitykseenkin liittyvissä kysymyksissä. Jäsenyyteen sisältyy monta rahanarvoista etua, joista on hyötyä työurasi erilaisissa tilanteissa. Neuvontapalvelut ovat käytettävissä kaikkina aikoina, eivät pelkästään työelämän ongelmia kohdatessasi. Jäseneksemme voit liittyä jo opiskeluaikana ja olla jäsenenämme läpi koko työuran, riippumatta toimialan tai työtehtävien muutoksista matkan varrella. Aktiivisen työuran päättyessä tradenomi voi jatkaa TRAL:ssa eläkeläisjäsenenä. Tradenomijäsenen jäsenmaksuun sisältyy kaikki edut ja palvelut, tutustu tarkemmin palvelutarjontaamme näillä sivuilla!

”Liitto on olemassa jäseniään varten työuran myötä- ja vastoinkäymisissä, nyt ja tulevaisuudessa. Emme aio tinkiä jäsentemme arvostamista palveluista varsinkaan nyt, kun jäsenemme tarvitsevat niitä enemmän kuin koskaan.” – Tiina Rytky, TRAL:n valtuuston puheenjohtaja

tr adenomi 6/14

jäsenedut ja -palvelut

Jäsentemme arvostamaa palvelua Jäsentutkimuksemme osoittavat kerta toisensa jälkeen, että jäsenemme arvostavat liittomme palveluita. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäksi erilaiset työurapalvelut keräävät kerta toisensa jälkeen kehuja ja kiitosta. Valtuusto päätti kokouksessaan nostaa liiton jäsenmaksua. Korotuksella kerätyt varat käytetään kattamaan työttömyyskassan roimasti nousseet jäsenmaksut. Liiton talous on pidettävä tasapainossa, mutta toiminnan sopeuttaminen ei olisi vaihtoehto, sillä TRAL:n toiminta on jo nyt erittäin kustannustehokasta. Liitto on olemassa jäseniään varten työuran myötä- ja vastoinkäymisissä, nyt ja tulevaisuudessa. Emme aio tinkiä jäsentemme arvostamista palveluista varsinkaan nyt, kun jäsenemme tarvitsevat niitä enemmän kuin koskaan.

Tiina Rytky Valtuuston puheenjohtaja

tr adenomi 6/14

Jäsenten kokemuksia urapalveluistamme: ”Hienoa oli ylipäätään se, että etänä voi kysyä neuvoa kotoa käsin. Ei tarvitse lähteä mihinkään ja voi valmistautua rauhassa.” ”Asiantunteva palvelu.” ”Asiantuntijalta sai oikeasti hyviä vinkkejä työnhakuun. Todella hyödyllinen palvelu!” ”Positiivinen, suorapuheinen ja kannustava valmentaja.” ”Olen käyttänyt jäseneduista urapalvelua sekä palkkaneuvontaa. Molemmista on jäänyt mieleen oikein hyvä palvelukokemus.” ”Neuvonnan jälkeen pääsin haastatteluun kolmeen työpaikkaan, kun hakemus oli jätetty neljään. Ja nyt minulla on uusi työpaikka!”

Kaikki jäsenpalvelut ja -edut löydät sivuiltamme sekä jäsenetuoppaasta. Uusi jäsenetuopas toimitetaan jäsenille ensi vuoden alussa postitse kotiin.

Valtuusto linjasi tulevaa TRAL:n jäsenet saavat entistä parempaa urapalvelua, monipuolisesti koulutuksia sekä entistä runsaampaa apua verkossa. Etenkin työttömien jäsenten tukitoimia vahvistetaan. Vuonna 2015 panostetaan myös edunvalvontaan. teksti: anu väätäjä

arraskuun lopussa syyskokouksensa pitänyt TRAL:n valtuusto vahvisti toimintasuunnitelman ja budjetin ensi vuodelle. HAAGAHELIA amk:ssa kokoustanut valtuusto päätti sääntömääräisistä asioista eli ensi vuoden talousarviosta, toimintasuunnitelmasta sekä jäsenmaksuista. Yleinen taloustilanne näkyy myös tradenomien työllisyystilanteessa: viime vuoden lokakuun jälkeen lähes tuhat uutta tradenomia on työttöminä työnhakijoina. Lisäksi työttömyysjaksojen kestot ovat pidentyneet tradenomeilla siinä missä muillakin korkeakoulutetuilla. Heikko taloustilanne alkaa vasta nyt näkyä liike- ja palvelualoilla irtisanomisten muodossa, ja näillä aloilla työskentelee merkittävä osa tradenomikunnasta. Korkeakoulutettujen kasvanut työttömyys näkyy myös työttömyyskassan tilanteessa. IAETkassan kuukausittain maksamien etuuksien yhteissumma on kasvanut viime vuoden alun noin 12 miljoonasta eurosta yli 21 miljoonaan euroon (lokakuun 2014 tilanne). Työttömyyskassojen toimintaa valvova Finanssivalvonta vahvisti IAET-kassan maksuksi ensi vuodelle 105 euroa entisen 78 euron sijaan. Kassamaksun sekä yleisen kulutason nousulla on merkitystä myös TRAL:n talouteen. Lisäksi jäsenten kasvaneet yhteydenotot työsuhdeneuvontaan sekä urapalveluihin vaativat panostusta. Näistä syistä toiminnassa keskitytään työttömänä olevien jäsenten tilanteen parantamiseen tukitoimia vahvistamalla. Urapalvelujen tarjontaa laajennetaan aloittamalla kaikille jäsenille tarkoitettu mentorointiohjelma ja koulutuksia toteutetaan aiempaa enemmän webinaarien muodossa. Kevään kenttäkierroksen sisältöä kohdistetaan nimenomaan työttöminä oleville sekä irtisanomisuhan alaisille jäsenille. Myös aikuisopiskelijoille kohdistetaan omia tilaisuuksia. Ensi vuonna neuvotellaan työllisyys- ja kas-

vusopimuksen viimeisen vuoden palkankorotuksista. Mikäli ratkaisua neuvotteluissa ei saavuta kesäkuun loppuun mennessä, alakohtaiset työehtosopimukset irtisanotaan päättymään niiden voimassaolosta riippuen. Sopimuksettomista aloista erityisesti kaupan alan toiminta on edunvalvontatyön keskiössä. Myös keväällä käytävät eduskuntavaalit näkyvät liiton vaikuttamistyössä, kun poliittisille päättäjille tehdään tunnetuksi TRAL:n tavoitteita koulutuksen ja työelämäasioiden osalta. Verkkopalvelujen määrää lisätään, kun ensi vuonna lanseerataan virtuaalinen luottamusmies jäsenten avuksi työelämäkysymyksissä. Kuluvan vuoden lopulla julkaistaan uudet verkkosivut, jotka tarjoavat uusia palvelukanavia jäsenille. Jäsentapahtumia järjestetään ympäri Suomen, joista suurin on keväällä järjestettävä Tradenomipäivä 2015. Jäsenmaksu aiheutti keskustelua ja pohdintoja valtuutettujen keskuudessa. Keskusteluissa tuotiin vahvasti esiin jäsenkunnan työllisyystilanteen huolestuttava kehitys ja sen vaikutus työttömyyskassan jäsenmaksuun tulevina vuosina. Samalla jäsenpalvelujen taso ja määrä haluttiin pitää ennallaan, jotta vaikeassa tilanteessa olevia jäseniä voidaan palvella parhaalla mahdollisella tavalla. Valtuusto päätti nostaa jäsenmaksua ensi vuoden alusta alkaen 33 euroon kuukaudessa, työsuhdejäsenten maksu jatkossa on 114 euroa vuodessa. Jäsenmaksualennuksen perusteet ja määrä pysyy ennallaan. Jäsenmaksukorotus johtuu pääosin työttömyyskassan jäsenmaksun noususta. Vaikka säästöjäkin toimintojen osalta on tehty, ne eivät yksin riitä kattamaan työttömyyskassamaksun noususta aiheutuvia kustannuksia. Valtuuston arvion mukaan korotus myös takaa sen, ettei jäsenmaksuun tarvitse lähivuosina tehdä muutoksia, vaikka työttömyyskassan maksu myöhemmin nousisi ensi vuoden tasosta.

tr adenomi 6/14

jäsenedut ja -palvelut

TRAL:n jäsenmaksut ja -lajit vuonna 2015 OPISKELIJAJÄSEN • Tradenomiopiskelijaliitto TROL:n jäsenyys • Tradenomiopinnot aloittaneelle • Opiskelijajäsenen edut (ei kassaa, vakuutuksia tai urapalveluja) • Maksuton TYÖSUHDEJÄSEN • Opintojen ohessa työskentelevälle opiskelijalle • Opiskelijajäsenen etujen lisäksi työelämän vakuutukset, matkustaja- ja tapaturmavakuutukset, työttömyysturva, palkkaneuvonta ja uraohjaus • 114 euroa vuodessa, voi maksaa kerralla tai neljässä erässä • Työsuhdejäsen ilman kassaa 9 euroa/vuosi TÄYSJÄSEN • Tradenomi-, BBA- ja Tradenomi (ylempi AMK)-tutkinnon suorittaneelle • sisältää kaikki edut ja palvelut • 33 euroa kuukaudessa • Täysjäsen ilman kassaa 24,45 euroa kuukaudessa • Jäsenetulehden tilaavalle 3,50–6,50 euron lisämaksu kuukaudessa riippuen valitusta lehdestä.

PERHEJÄSEN • Sisältää kaikki edut ja palvelut • Perheeseen toimitetaan vain yksi Tradenomi-lehti • Perheen toisen jäsenen jäsenmaksu 30 euroa kuukaudessa ULKOMAILLA ASUVA VARSINAINEN JÄSEN • Sisältää kaikki edut ja palvelut • Lähetettynä työntekijänä ulkomailla työskenteleville jäsenmaksu on 33 euroa kuukaudessa • Jos jäsen ei kuulu Suomen sosiaaliturvan piiriin, jäsenmaksu on 40 euroa vuodessa, ei sisällä työttömyyskassan jäsenyyttä. YRITTÄJÄJÄSEN • Tradenomiyrittäjille ja ammatinharjoittajille • Oikeudellista neuvontaa yrityksen perustamiseen • Ei sisällä työttömyyskassan jäsenyyttä • Yrittäjän oikeusturva- ja vastuuvakuutuksen • 24,45 euroa kuukaudessa

mitä saat liiton jäsenenä?

Jäsenmaksut ovat kokonaisuudessaan verovähennyskelpoisia. Esimerkiksi Helsingissä asuvan tradenomin keskiansioiden perusteella (3 381 €/kk, valtion veroprosentti 21,5 %, kunnallisveroprosentti 18,5 %) suora verohyöty on 158 euroa. Jäsenmaksualennuksen perusteet ja määrä pysyy ennallaan. Myönnämme -50% alennusta yli kolme kuukautta kestävien palkattomien jaksojen ajalta.

tral:n jäsenmaksu on Päivässä 1,10 euroa Kuukaudessa 33 euroa Vuodessa 396 euroa

MAKSUTAVAT: • e-lasku kerran kuukaudessa, neljä kertaa vuodessa tai kerran vuodessa • Työnantajaperintä • Paperilasku kerran kuukaudessa, neljä kertaa vuodessa tai kerran vuodessa (laskutuslisä 1,50 eur/lasku, ei kerran vuodessa maksavilla) • Sähköpostilaskutus kerran kuukaudessa, neljä kertaa vuodessa tai kerran vuodessa (laskutuslisä 1,50 eur/lasku, ei kerran vuodessa maksavilla)

Prosentteina tradenomien keskipalkasta 3 381 euroa: 0,98 % Prosentteina 3 000 eurosta: 1,10 % Prosentteina 2 700 eurosta: 1,22 % Prosentteina 2 500 eurosta: 1,32 %

Liiton jäsen

Työttömyyskassan jäsen

Hinta normaalisti

Työttömyysturva

105-144 €/vuosi

Henkilökohtainen työsuhdeneuvonta ja työsuhdelakimiesten palvelut

min.230 €/tunti

Oikeusturva- ja vastuuvakuutus

ei saa muualta

Vapaa-ajan tapaturma- ja matkustajavakuutus

80 €/vuosi

Urapalvelut (työnhaku, urasuunnittelu, lisäkoulutus, kehityskeskustelut…)

50 €/20 minuuttia

Henkilökohtainen palkkaneuvonta

ei saa muualta

Oikeudellista apua yksityiselämän eri tilanteisiin

min.230 €/tunti

Tradenomi-lehti

30 €/vuosi

Työelämäoppaat (työsuhde-, yt-, työttömyysturva-, johtajasopimusopas…)

ei saa muualta

Vaikuttaminen koulutuspolitiikkaan (tutkinnon sisältö ja arvostus)

ei saa muualta

Vaikuttaminen tradenomien työehtoihin ja palkkatasoon

ei saa muualta

Luottamusmiesten ja –valtuutettujen palvelut ja tuki työpaikalla

ei saa muualta

Tradenomien koulutus- ja vapaa-ajan tapahtumat

ei saa muualta

2,50-6,50 €/kk, 30-78 euroa €/vuosi

Ammattilehdet (Optio, Talouselämä, Tietoviikko, MikroPC

Tradenomisormus (kelta- tai valkokulta, tehdään käsityönä Suomessa) Tradenomilakki (tehdään käsityönä Suomessa) Jäsenetujen arvo yhteensä:

tr adenomi 6/14

99-297 €/vuosi

267-372 €/kpl

295-400 €/kpl

95 €/kpl

130 €/kpl

yli 800 euroa €

1205-1450 € + palvelut, joita ei saa muualta

Kaikki jäsenpalvelut ja -edut löydät sivuiltamme sekä jäsenetuoppaasta. Uusi jäsenetuopas toimitetaan jäsenille ensi vuoden alussa postitse kotiin.

Työsuhdeneuvonta TRAL:n jäsenten kopuolelle, eikä työJärjestäytymätön käytettävissä ovat suhderiitoja koskevaa työntekijä joutuu laadukkaat työsuhoikeusturvavakuutusostamaan kaikki deneuvontapalveta ole yksityishenkilön lumme, joiden lisäksi saatavilla vakuutuserimielisyystilanteessa jäsenten ja heidän tarvitsemansa oikeudelliset yhtiöistä. Järjestäyperheenjäsentensä tymätön työntekijä palvelut esimerkiksi käytettävissä on myös maksaa siis kaikki asianajotoimistolta. yksityiselämän oikeuasian selvittämisesdellisia asioita kosketä ja mahdollisesta va neuvonta. Liiton oikeudenkäynnistä työsuhdelakimiehillä on vuosien kokemus aiheutuvat kustannukset itse, kun liiton nimenomaan tradenomien ammattikunnan jäsenillä nämä sisältyvät jäsenmaksuun. työsuhdeasioista ja he ovat tässä Suomen Neuvontapalveluiden rahallinen arvo parhaita asiantuntijoita! arvonlisäveroineen muualta hankittuna Neuvontapalvelut sisältyvät jäsenmak- on noin 250 euroa tunnilta. Tyypillinen suun, ja mahdollisten riita-asioiden varalta neuvontatapahtuma on kestoltaan noin 15 jäsentemme käytettävissä on työelämän minuuttia, joten palvelun rahallinen arvo oikeusturva- ja vastuuvakuutus, joka korvaa on noin 60 euroa yhteydenottoa kohden. oikeudenkäynnin kustannuksia pääsään- Työoikeudellisen riita-asian asianosaisen töisesti 15 000 tai 17 000 euroon saakka oikeudenkäyntikulut ovat jo alioikeusvai(omavastuu 15 %). heessa tyypillisesti 10 000 euroa. HanJärjestäytymätön työntekijä joutuu kalimmissa tapauksissa kulut voivat olla ostamaan kaikki erimielisyystilanteessa kaksinkertaiset. Oikeudenkäyntiä edeltävän tarvitsemansa oikeudelliset palvelut esimer- liiton lakimiehen tekemän selvitystyön arvo kiksi asianajotoimistolta. Työsuhderiidat huomioon ottaen oikeusprosessin todelliset on rajattu normaaliin kotivakuutukseen kokonaiskustannukset käräjäoikeusvaikuuluvaan oikeusturvavakuutuksen ul- heessa ovat noin 15 000 euroa.

Työsuhdepalvelun palveluajat ovat poikkeuksellisen laajat (ma-pe klo 9–16 ja perjantaisin klo 10–16) ja vastausajat nopeat. Puheluihin vastaa aina työsuhdelakimies, muihin yhteydenottoihin palaamme aina kahden arkipäivän sisällä. Yksityiselämän oikeudellisen puhelinneuvonnan palveluajat laajenevat vuodenvaihteesta lukien ja ovat 2.1.2015 alkaen käytettävissä arkisin klo 9–20. tral.fi/tyosuhdeneuvonta

Palkkaneuvonta Henkilökohtainen palkkaneuvonta on tukenasi, kun mietit palkkapyyntöäsi työhakemukseen tai valmistaudut palkkaneuvotteluun. Palkkaneuvonnastamme saat tietoa, minkälaista palkkaa samoissa tehtävissä tai samalla alueella työskentelevät tradenomit tai muut korkeakoulutetut ansaitsevat. Palkkaneuvonta on myös opiskelijajäsenten käytettävissä. tral.fi/palkkaneuvonta

omaehtoinen työllistyminen

TRAL on mukana omaehtoisen työllistymiseen tähtäävissä projekteissa, jotka toteutetaan yhdessä muiden akavalaisten liittojen kanssa. Projektit toimivat eri puolilla Suomea ja ne ovat tarkoitettu työttömäksi jääneille sekä irtisanomisuhan alla oleville korkeakoulutetuille. Projektit tarjoavat koulutusta ja vertaistukea työnhakuun. OTTY-projekteja toimii tällä hetkellä Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Satakunnassa. Pirkanmaa: uratehdas.fi Satakunta: satakunnansalpa.net Uusimaa: tyonhakuveturi.fi tr adenomi 6/14

jäsenedut ja -palvelut

Urapalvelut Kuinka pyytää tehtävien mukaista palkkaa? Miten valmistautua palkka- tai kehityskeskusteluun? Onko tähtäimessäsi asiantuntijaura tai kokonaan uusi työpaikka? Osaanko markkinoida omaa osaamistani? Tarvitseeko CV:si päivittämistä? TRAL:n monipuoliset urapalvelut tukevat urasuunnitteluasi niin työuran alkuvaiheessa, palatessasi perhevapailta työelämään tai uusia haasteita etsiessäsi.

henkilökohtainen urapalvelu

Yksilöllinen uraneuvontamme auttaa urakehityksen eri käänteissä. Työnhakuun liittyen palvelu auttaa esimerkiksi työhakemuksen ja CV:n laatimisessa sekä työhaastatteluun valmisUraohjauksen jälkeen tautumisessa. Jatko- ja on tullut enemmän lisäkoulutuksen tarve kartoitetaan yksilöllisesti. työhaastattelukutsuja. Saat myös neuvontaa kehitys- tai palkkakeskusteluun valmistautumisessa sekä lisäeväitä urasuunnitteluun. Myös työsuhdejäsenet saavat henkilökohtaista uraohjausta.

vahvista osaamistasi tral:n koulutuksissa

TRAL kouluttaa on ammatillisten koulutusten kokonaisuus, joka sisältää kursseja muun muassa tietoja viestintätekniikasta, taloushallinnosta sekä ajanhallinnasta ja henkilökohtaisen tehokkuuden parantamisesta. Yhteistyössä eri toimijoiden kanssa rakennetut koulutukset vahvistavat osaamista ja auttavat myös etenemään uralla. Koulutusten hinta on jäsenille noin 50 % edullisempi kuin kaupallisten toimijoiden vastaavat kurssit. Lisäksi kaikille yli 100 km päästä tuleville korvataan matkakulut halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan tositetta vastaan. Muista kysyä mahdollisuutta saada työnantajasi kustantamaan osallistumisesi, sillä koulutuksen antia voit varmasti hyödyntää työssäsi. Järjestämme myös ura-asioihin liittyviä koulutuksia sekä uravalmennuksia verkossa niin webinaareina kuin LinkedIn-ryhmässämme. tral.fi/koulutus

tr adenomi 6/14

Vakuutusturva tral.fi/vakuutusturva if.fi/tral

Millainen on vakuutusturva työelämän erimielisyystilanteissa? Mitä tapaturma- ja matkustajavakuutukseni korvaavat? Kuuluvatko myös lapset matkustajavakuutuksen piiriin? TRAL:n jäsenmaksuun sisältyy työelämän vakuutukset sekä vapaa-ajan tapaturma- ja matkustajavakuutus, yhteistyökumppanina vakuutusasioissa toimii If Vahinkovakuutusyhtiö Oy.

työelämän vakuutukset: oikeusturva- ja vastuuvakuutus

TRAL:n täysjäsenillä ja työsuhdejäsenillä on erimielisyystilanteissa työsuhdelakimiestemme antaman neuvonnan lisäksi käytettävissään TRAL:n jäsenilleen ottama oikeusturva- ja vastuuvakuutus, josta korvataan muun muassa työsuhdeasiaan liittyvästä oikeudenkäynnistä aiheutuvat kustannukset. Työelämän vakuutukset kattavat myös yrittäjäjäsenet.

tapaturma- ja matkustajavakuutus

Vakuutuksiin liittyy TRAL:n jäsenkortti, joka toimii myös matkustajavakuutuskorttina. Siinä on mainittu vakuutuksen numero. Vakuutettuina ovat jäsenet, joiden vakinainen kotipaikka on Suomessa. Vanhempiensa mukana matkustavat alle 20-vuotiaat lapset sisältyvät vanhempiensa vakuutukseen, kuitenkin samanaikaisesti vain yhden vakuutuksen perusteella. Matkustajavakuutuksesta korvataan matkan aikana syntyneen sairauden ja tapaturman aiheuttamia hoitokuluja ilman euromääräistä ylärajaa ja omavastuuta. Lisäksi vakuutuksesta korvataan Ifin hyväksymä kuljetus kotimaahan sairaus- ja kuolemantapauksissa sekä näiden aiheuttaman matkan peruuntumisesta, keskeytymisestä ja matkalta myöhästymisestä aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia. Vakuutuksesta korvataan vapaa-aikana sattuneita tapaturmia, mikäli niitä ei korvata johonkin lakiin perustuen.

Kaikki jäsenpalvelut ja -edut löydät sivuiltamme sekä jäsenetuoppaasta. Uusi jäsenetuopas toimitetaan jäsenille ensi vuoden alussa postitse kotiin.

Työttömyysturva tral.fi/tyottomyysturva Työsuhteessa olevilla TRAL:n jäsenillä on mahdollisuus liittyä IAET-työttömyyskassaan ja vakuuttaa näin itsensä työttömyyden varalta. Tavallisesti kassan jäseneksi liitytään samalla kuin liittoonkin. Jollet kuitenkaan ole liittynyt tai voinut liittyä kassan jäseneksi liittoon liittyessäsi, se on mahdollista myös myöhemmin työsuhteessa ollessasi. Yrittäjäjäsenemme voivat liittyä AYT-kassan jäseniksi. Kassan jäsenyyden kautta on mahdollista hankkia itselleen työttömyysturva, joka oikeuttaa ansiosi-

Jäsenenä sinut on vakuutettu kattavasti, mutta voit myös hankkia edullisesti muita vakuutuksia, kuten henki-, lapsi-, koti- tai autovakuutukset. vakuutusturva myös lapsille

Vakuutetun vanhempansa mukana samalla matkalla matkustavat alle 20-vuotiaat lapset sisältyvät vakuutukseen, kuitenkin samanaikaisesti vain yhden vakuutuksen perusteella. Lapsilla on vakuutuksessa samat turvat kuin jäsenelläkin, ja lisäksi korvaus tapaturman aiheuttamasta kuolemasta on 2 000 euroa ja tapaturman aiheuttamasta täydellisestä pysyvästä haitasta 10 000 euroa.

donnaiseen työttömyyspäivärahaan jäsenyys- ja työssäoloehdon täyttyä. Työssäoloehtoa voit kartuttaa jo opiskeluaikanasi työsuhdejäsenyyden kautta. Kassan jäsenmaksu sisältyy liiton normaaliin jäsenmaksuun. Perusedellytyksenä ansiosidonnaiseen etuuteen on, että olet ollut jäsenenä työttömyyskassassa yhdenjaksoisesti vähintään 34 viikkoa ennen työttömyyden alkamista ja olet työttömyyskassan jäsenenä täyttänyt työssäoloehdon. Työttömyysturvaan liittyvissä kysymyksissä sinua auttaa TRAL:n työsuhdeneuvonta.

järjestövakuutus

TRAL on vakuuttanut jäsenensä liiton järjestötehtävissä ja -tilaisuuksissa sattuvien henkilö- ja esinevahinkojen varalta. Vakuutus on järjestötoiminnan yhteydessä voimassa kaikkialla maailmassa. Vakuutettuina ovat järjestö, sen jäsenjärjestöt, sekä niiden jäsenet ja toimihenkilöt järjestötehtävissä ja -tilaisuuksissa ollessaan.

Miten autamme jäseniämme?

”35-vuotiaalle miehelle tuli tapaturmainen hammasvamma marraskuussa 2013. TRAL:n ottamasta tapaturmavakuutuksesta If korvasi miehelle hammashoitokuluja kahdessa otteessa vuoden 2014 aikana yhteensä noin 5 000 euroa.”

”35-vuotiaalle miehelle tuli tapaturmainen revähdysvamma vapaa-ajan matkalla joulukuussa 2013 . TRAL:n ottamasta matkustajavakuutuksesta If korvasi miehelle Suomessa yksityislääkärillä saadusta hoidosta syntyneitä kuluja alkuvuodesta 2014 noin 4 500 euroa.”

Edunvalvonta TRAL tuntee parhaiten tradenomien tilanteen työmarkkinoilla ja keskittyy tekemään ainoana ammattijärjestönä työtä pelkästään tradenomien etujen ajamiseksi työmarkkinoilla. Työelämään liittyvän edunvalvontamme tavoitteena on tradenomien työehtojen ja niiden kehityksen turvaaminen pitkällä aikavälillä. TRAL on järjestäytynyt muiden korkeakoulutettujen kanssa keskusjärjestö Akavaan, jossa TRAL on viidenneksi suurin jäsenjärjestö. Työmarkkinatoimintamme jaetaan yksityisen ja julkisen sektorin edunvalvontaan. TRAL:n sopimustoimintaa tehdään neuvottelujärjestöjen kautta muiden akavalaisten liittojen kanssa. Julkisen sektorin sopimustoimintaa toteutetaan Julkisalan koulutettujen keskusjärjestö JUKO ry:n kautta ja yksityisen sektorin sopimustoimintaa Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n kautta. tr adenomi 6/14

yhdistykset Tradenomi-lehden juttusarjassa annetaan ääni sekä alue- että alakohtaisille yhdistyksille. Niihin kuuluminen kannattaa, sillä, yhteisen hyvän ohella aktiivitoiminta kehittää ammatillista osaamista. teksti lotta heikkeri kuvat it-tradenomit ry & turun seudun tradenomit ry

1. Milloin yhdistys on perustettu? 2. Keistä hallituksenne muodostuu? 3. Kerro hieman toiminnastanne. 4. Mikä on tärkein tavoitteenne? 5. Millaiset asiat huolestuttavat jäseniänne tämän päivän työelämässä? 6. Millaisin mielin yhdistyksenne suuntaa tulevaan vuoteen 2015?

IT-tradenomit ry Puheenjohtaja Heikki Laukkanen 1.

IT-tradenomit on verrattain nuori yhdistys. Se on perustettu huhtikuussa 2010.

2. Hallitus muodostuu IT-alan nykyisistä ja tulevista kyvyistä. 3. IT-tradenomit ry järjestää koulutuksia, seminaareja sekä rentoja verkostoitumistilaisuuksia alalla työskenteleville jäsenille, kehittää alan tradenomien edunvalvontaa ja tuo TRAL:n toimintaan IT-alan näkökulmaa. 4. IT-alalla työskentelevien tradenomien edunvalvonta nyt ja tulevaisuudessa. 5. Työn jatkuvuus ja koulutusta vastaavan työn löytäminen. 6. Mielenkiinnolla ja uutta intoa puhkuen. Uusille jäsenille on aina tilaa yhdistyksessä! www.it-tradenomit.fi www.facebook.com/it.tradenomit

tr adenomi 6/14

TRAL:n toimintaa eri puolilla Suomea toteuttavat alue- ja alakohtaiset yhdistykset, joiden määrä viime vuosina on ollut kasvussa. Jokainen TRAL:n jäsen voi osallistua yhdistysten toimintaan omalla alueellaan, eivätkä yhdistykset kerää erillistä jäsenmaksua. tral.fi/liity/14

Turun seudun tradenomit ry Puheenjohtaja Marko Pesu 1.

Yhdistys on perustettu toukokuussa vuonna 2005 TRAL:n Varsinais-Suomen alueyhdistykseksi – ensi vuonna on siis luvassa yhdistyksen 10-vuotisjuhlavuosi!

2. Hallitukseemme kuuluu kymmenen eri-ikäistä ja erilaisissa työtehtävissä olevaa aktiivista tradenomia sekä kaksi tradenomiopiskelijaa paikallisen Opiskelijayhdistys Trade ry:n edustajina. 3. Järjestämme 5-6 jäsentapahtumaa vuosittain (koulutustilaisuuksia, yritysvierailuja jne.) ja lisäksi tarjoamme paikallisesti erilaisia jäsenetuja. Yhdistyksen keskeisiä sidosryhmiä ovat alueen elinkeinoelämä, kunnat, Turun ammattikorkeakoulu, muut alueyhdistykset sekä tradenomiopiskelijat. 4. Tuoda TRAL:n palvelut lähelle jäseniä sekä järjestää erilaisia jäsentapahtumia, joissa on mahdollisuus verkostoitua alueen muiden tradenomien kesken. Lisäksi viemme paikallisesti tradenomeille tärkeitä asioita tiedoksi eteenpäin alueen päättäjille, vaikuttajille sekä TRAL:n edustajille. 5. Varsinais-Suomen alueella auki oleviin avoimiin työpaikkoihin on paljon päteviä hakijoita, joten vastavalmistuneilla tradenomeilla työpaikan saaminen on edelleen haastavaa. Työelämässä olevilla tradenomeilla ajankohtainen puheenaihe on huoli omasta tulevaisuudesta sekä työpaikkojen pysymisestä alueella. 6. Kasassa ensi vuodelle on jälleen aktiivinen sekä energinen hallitus, joten pyrimme tarjoamaan jäsenillemme tapahtumia sekä jäsenetuja ympäri vuoden! Vinkkaa meille, jos mielessäsi on joku tietty tapahtuma, jäsenetu tai aktiviteetti, jonka voisimme vuoden aikana alueella järjestää. www.turunseuduntradenomit.fi www.facebook.com/turunseuduntradenomit

tr adenomi 6/14

kysy jäsenpalveluista

Millä perustein voin saada alennusta jäsenmaksuista?

Haluaisin suositella jäsenyyttä ystävälleni, miten jäsenhankintakampanja toimii?

Myönnämme -50 % jäsenmaksualennusta yli kolme kuukautta kestävältä palkattomalta jaksolta. Alennusta voi saada esimerkiksi perhevapaan, työttömyyden, varusmiespalvelun tai sairausloman perusteella. Lisäksi myönnämme puolen vuoden ajaksi saman alennuksen niille opiskelija- ja työsuhdejäsenille, jotka valmistuessaan vaihtavat jäsenyytensä TRAL:n jäsenyyteen. Alennusta haetaan verkkoasioinnin kautta heti palkattoman jakson alkaessa. Vuoteen 2014 kohdistuvat alennushakemuk-

Läpi vuoden palkitsemme jäseniämme, joiden suosituksesta uusi jäsen liittyy tradenomiyhteisöömme. Suosittelija voi valita palkintonsa kahdesta eri vaihtoehdosta (30 euron lahjakortti S-ryhmään tai Superlahjakortti), suosittelijan nimi tulee merkitä liittymislomakkeeseen. Lisäksi joulu- ja tammikuu ovat jäsenhankinnan superkuukausia, jolloin arvomme lisäpalkintoja. Tällä kertaa superkuukausien lisäpalkintona on kaksi iPad Miniä, jotka arvotaan 13.2.2015 niiden

set on toimitettava TRAL:lle viimeistään 28.2.2015 mennessä, jonka jälkeen alennuksia vuodelle 2014 ei myönnetä.

jäsenten kesken, joiden suosituksesta tradenomikollega liittyy TRAL:n jäseneksi. Uuden jäsenen on ilmoitettava liittymislomakkeella suosittelijan nimi ja syntymäaika/puhelinnumero sekä valittu palkinto. Jäsenhankintapalkinto on sekä suosittelijalle että uudelle jäsenelle sama. Loppuvuoden aikana käynnistämme erillisen jäsenhankintakampanjan, joka tuo lisäeväitä jäsenyyden suositteluun!

tral.fi/jasenmaksualennus

tral.fi/liity

Saavatko opiskelijajäsenet jäsenhankintapalkintoja? Opiskelija- ja työsuhdejäsenet voivat läpi vuoden suositella ystävilleen työsuhdejäsenyyttä tai TRAL:n jäsenyyttä ja liittymiseen johtaneista suosituksista normaalisti suosittelija saa 10 euron lahjakortin S-ryhmään tai Superlahjakortin. Superkuukausien aikana jäsenhankintapalkintojen arvo on normaalia korkeampi. Kun opiskelijaystäväsi liittyy työsuhdejäseneksi tai TRAL:n jäseneksi joulu- tai tammikuussa, voit valita jommankumman edellä mainitun lahjakortin palkinnoksesi, mutta arvo on 10 euron sijaan 30 euroa. tral.fi/liity

tr adenomi 6/14

Jäsentutkimuksemme mukaan yli 98 % suosittelisi ystävälleen TRAL:n jäsenyyttä!

tral:n henkilöstö Mika Varjonen Toiminnanjohtaja Yleisjohto, työmarkkinaedunvalvonta, sidosryhmäsuhteet ja neuvottelutoiminta puh. 040 001 6900 mika.varjonen@tral.fi Anu Väätäjä Viestintäpäällikkö, päätoimittaja Viestintä, markkinointi, Tradenomi-lehti puh. 020 155 8802 anu.vaataja@tral.fi Tomi Kouva Palvelupäällikkö Jäsenpalvelut ja -edut, jäsenhankinta puh. 020 155 8813 tomi.kouva@tral.fi Ville-Veikko Rantamaula Yksikön päällikkö Järjestöasiat ja kenttätoiminta puh. 020 155 8804 ville-veikko.rantamaula@tral.fi Esa Schön Johtava lakimies Työsuhdeneuvonta, lakiasiat, työttömyysturva puh. 020 155 8808 esa.schon@tral.fi Kira Närhi Johdon assistentti Toimiston esimiesten assistentti, kokous- ja tapahtumajärjestelyt puh. 020 155 8805 kira.narhi@tral.fi Katariina Tirri-Nuotto Työsuhdelakimies Työsuhdeneuvonta, lakiasiat puh. 020 155 8810 katariina.tirri-nuotto@tral.fi

Niina Riipinen Työsuhdelakimies Työsuhdeneuvonta, lakiasiat p. 020 155 8811 niina.riipinen@tral.fi Mikko Vieltojärvi, asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka, puh.044 534 5294

Elena Gorschkow-Salonranta Asiamies Kaupan ala, tietotekniikan palveluala, aluetoiminta puh. 050 571 5655 elena.gorschkow-salonranta@tral.fi Elina Halkola Asiamies Julkisen sektorin eduvalvonta, aluetoiminta puh. 020 155 8801 elina.halkola@tral.fi Maija Räsänen Asiamies / Perhevapaalla Taloushallintoala, finanssiala Tradenomiliitto TRAL ry www.tral.fi

Anna Sirviö-Hautala Asiamies Taloushallintoala, finanssiala puh. 020 155 8816 maija.rasanen@tral.fi

Kaisa Pihlajakoski Tiiminvetäjä Palkka- ja työttömyysturvaneuvonta puh. 020 155 8807 kaisa.pihlajakoski@tral.fi

Katri Hyvärinen Ura-asiantuntija Jäsenpalvelu ja -neuvonta, urapalvelut, koulutukset puh. 020 155 8806 katri.hyvarinen@tral.fi Päivi Tenhunen Toimistoassistentti Jäsenpalvelu ja -neuvonta, ammattikuntatunnusten tilaukset, mökkien varaukset puh. 020 155 8812 paivi.tenhunen@tral.fi Mari Lohisalo Viestinnän suunnittelija Verkko- ja jäsenviestintä puh. 020 155 8818 mari.lohisalo@tral.fi

Veli-Matti Peltola Opiskelija- ja nuorisoasiamies puh. 040 842 5358 veli-matti.peltola@tral.fi

Jäseneksi liittymisen, muutokset yhteystietoihin ja maksuihin voi hoitaa kätevästi verkossa osoitteessa www.tral.fi. Löydät meidät myös Facebookista, Twitteristä ja LinkedInistä.

tral:n toimisto Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki Avoinna ma–to klo 9–16, pe klo 10–16 Vaihde, jäsenpalvelut ja -edut 020 155 8800, toimisto@tral.fi Jäsenasiat, liittymiset, jäsentietojen muutokset, alennushakemukset ja jäsenmaksut 020 155 8803, jasenasiat@tral.fi Palkkaneuvonta 020 155 8819,palkkaneuvonta@tral.fi Työsuhde- ja työttömyysturvaneuvonta 020 155 8815, lakiasiat@tral.fi työttömyyskassa IAET-kassa Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki Puhelinpalvelu: (09) 4763 7600, ma–to klo 10–15, pe 10–13 (myös vuorotteluvapaaja koulutusasiat) Jäsenasiat: (09) 4763 7610, ma–to klo 12–14 Asiakaspalvelupiste, Ratavartijakatu 2 B, palvelee ma–ke klo 10–15 ja pe klo 10–13, ti ja to suljettu. Faksi (09) 4763 7690

Ulkona syömisen ei tarvitse olla kallista! Löydä parhaat tarjoukset ja varaa pöytä osoitteessa Bookatable.