Kestävää osallisuutta ilmastotalkoisiin

Hiilineutraalisuustavoitteet edellyttävät muutoksia myös ihmisten käyttäytymiseen. Ajatus ihmisten osallistumisesta onkin sisällytetty usein kestävän kehityksen ohjelmiin ja strategioihin, mutta haasteena on, miten tämä käytännössä tehdään.

Teksti | Ritva Salminiitty, hankeasiantuntija ja osallisuuden asiantuntija, Turun AMK Kuva | GreenSAM-hanke/ Hamburg – Borough of Eimsbuettel

tumisen sijaan ihmisiä tarvitaan määrittelemään ongelmia ja arvottamaan keskenään hyvinkin erilaisia asioita. Jätteensä kierrättävän, ruokahävikkiään tarkkailevan kuntalaisen rinnalle visioidaan energiakansalaista, joka kuluttajaroolinsa lisäksi kantaa vastuuta yhteisöstään ja ottaa aktiivisesti kantaa energiapoliittisiin linjauksiin.

Turun ammattikorkeakoulun useassa hankkeessa mietitään keinoja, joilla ihmiset innostetaan mukaan ilmastotalkoisiin. Viimeisimpänä näistä on RESPONSE-hanke, jossa yhdessä Turun ylioppilaskylän asukkaiden kanssa kehitämme mallia energiapositiivisen asuinalueen luomiseksi.

Turussa on arvioitu, että kaupunki voi vähentää päästöjään noin 50 prosenttia, mutta loput hiilineuraalisuustavoitteeseen pääsemiseksi vaadittavat toimet ovat yritysten ja asukkaiden varassa. Tarvittavan muutoksen laajuus on myös mittava. Ei riitä, että energiansäästöstä hyötyvä omakotiasukas innostuu myymään ylijäämäenergiansa. Talkoisiin pitäisi saada myös ne, joiden laskut eivät pienene tai jotka eivät näe uusissa käytänteissä välitöntä henkilökohtaista hyötyä.

Mukaantulo tarkoittaa osallisuuden lisäämistä. Demokraattisen arvon lisäksi osallisuudella uskotaan vältettävän ristiriitoja, joita piilevät intressit voivat lopputulemana aiheuttaa. Lisäksi ihmiset näyttävät hyväksyvän toimenpiteitä paremmin, jos kokevat voineensa vaikuttaa niiden suunnitteluun.

Perinteinen osallisuusajattelu ei kuitenkaan riitä vastaamaan nykyisiin haasteisiin, jotka edellyttävät aivan erilaista ihmisten mukaantuloa. Osallis-

Ihmisiä tarvitaan keksimään uusia ratkaisuja

Ihmisten kyky ideoida tarpeisiinsa vastaavia ratkaisuja on tulevaisuuden avaintekijöitä. Idearikkaudesta saadaankin jatkuvasti uusia kokemuksia. Turun ammattikorkeakoulun luotsaamassa, sosiaalista kestävyyttä edistävässä CoSIE -hankkeessa suunnitteluun onnistuttiin saamaan mukaan vaikeasti tavoitettavien nuorten näkökulma. Tuloksena Turun nuorisopalveluihin luotiin aivan uudenlainen koulutuspaketti, jossa nuoret opastavat viranomaisia kohtaamaan nuoria.

GreenSAM-hankkeessa puolestaan kestäviä liikkumismuotoja kehitettiin yhdessä ikäihmisten kanssa. Siinä Valonian toteuttama pilotti tuotti Fölille uuden palvelumuodon senioreille. Turun ammattikorkeakoulu loi hankkeessa viitekehyksen ja konkreettisia työkaluja, joilla osallisuus ja ikäystävällisyys saadaan osaksi suunnittelurutiinia.

Eurooppalaisessa hankeyhteistyössä toteutetut hackathonit ovat osoittaneet, että ihmisillä on halua ja potentiaalia löytää ratkaisuja myös vaikeisiin haasteisiin. Tähän tähdätään RESPONSE -hankkeessa, jossa hackathonien ja yhteiskehittämistilaisuuksien ohella alueella asuvat vapaaehtoiset mentorit pohtivat, millä keinoin yhteisön sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin rakennetaan. Hankkeessa tehty kysely myös osoitti, että kiinnostusta ja mielipiteitä ympäristöasioihin on.

Suunnittelijoiden, päättäjien ja hanketoteuttajien pitäisi nyt vain löytää keinot, joiden avulla ihmisten innostus ja innovatiivisuus eivät jää käyttämättä. Tähänkin tarvitaan aitoa yhteistyötä.

Eurooppalaisessa hankeyhteistyössä toteutetut hackathonit ovat osoittaneet, että ihmisillä on halua ja potentiaalia löytää ratkaisuja myös vaikeisiin haasteisiin.