Kestävää osallisuutta ilmastotalkoisiin Hiilineutraalisuustavoitteet edellyttävät muutoksia myös ihmisten käyttäytymiseen. Ajatus ihmisten osallistumisesta onkin sisällytetty usein kestävän kehityksen ohjelmiin ja strategioihin, mutta haasteena on, miten tämä käytännössä tehdään. Teksti | Ritva Salminiitty, hankeasiantuntija ja osallisuuden asiantuntija, Turun AMK Kuva | GreenSAM-hanke/ Hamburg – Borough of Eimsbuettel Turun ammattikorkeakoulun useassa hankkeessa mietitään keinoja, joilla ihmiset innostetaan mukaan ilmastotalkoisiin. Viimeisimpänä näistä on RESPONSE-hanke, jossa yhdessä Turun ylioppilaskylän asukkaiden kanssa kehitämme mallia energiapositiivisen asuinalueen luomiseksi. Turussa on arvioitu, että kaupunki voi vähentää päästöjään noin 50 prosenttia, mutta loput hiilineuraalisuustavoitteeseen pääsemiseksi vaadittavat toimet ovat yritysten ja asukkaiden varassa. Tarvittavan muutoksen laajuus on myös mittava. Ei riitä, että energiansäästöstä hyötyvä omakotiasukas innostuu myymään ylijäämäenergiansa. Talkoisiin pitäisi saada myös ne, joiden laskut eivät pienene tai jotka eivät näe uusissa käytänteissä välitöntä henkilökohtaista hyötyä. Mukaantulo tarkoittaa osallisuuden lisäämistä. Demokraattisen arvon lisäksi osallisuudella uskotaan vältettävän ristiriitoja, joita piilevät intressit voivat lopputulemana aiheuttaa. Lisäksi ihmiset näyttävät hyväksyvän toimenpiteitä paremmin, jos kokevat voineensa vaikuttaa niiden suunnitteluun. Perinteinen osallisuusajattelu ei kuitenkaan riitä vastaamaan nykyisiin haasteisiin, jotka edellyttävät aivan erilaista ihmisten mukaantuloa. Osallis-
20
TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022
tumisen sijaan ihmisiä tarvitaan määrittelemään ongelmia ja arvottamaan keskenään hyvinkin erilaisia asioita. Jätteensä kierrättävän, ruokahävikkiään tarkkailevan kuntalaisen rinnalle visioidaan energiakansalaista, joka kuluttajaroolinsa lisäksi kantaa vastuuta yhteisöstään ja ottaa aktiivisesti kantaa energiapoliittisiin linjauksiin.
Ihmisiä tarvitaan keksimään uusia ratkaisuja Ihmisten kyky ideoida tarpeisiinsa vastaavia ratkaisuja on tulevaisuuden avaintekijöitä. Idearikkaudesta saadaankin jatkuvasti uusia kokemuksia. Turun ammattikorkeakoulun luotsaamassa, sosiaalista kestävyyttä edistävässä CoSIE -hankkeessa suunnitteluun onnistuttiin saamaan mukaan vaikeasti tavoitettavien nuorten näkökulma. Tuloksena Turun nuorisopalveluihin luotiin aivan uudenlainen koulutuspaketti, jossa nuoret opastavat viranomaisia kohtaamaan nuoria. GreenSAM-hankkeessa puolestaan kestäviä liikkumismuotoja kehitettiin yhdessä ikäihmisten kanssa. Siinä Valonian toteuttama pilotti tuotti Fölille uuden palvelumuodon senioreille. Turun ammattikorkeakoulu loi hankkeessa viitekehyksen ja konkreettisia työkaluja, joilla osallisuus ja ikäystävällisyys saadaan osaksi suunnittelurutiinia.
