Turun korkeakoulut yhdistävät voimansa tekniikan koulutuksessa

Turussa on vastattu teknologia- ja valmistavan teollisuuden huutoon lisäämällä tekniikan alojen koulutustarjontaa, kehittämällä tutkimus- ja oppimisympäristöjä sekä tiivistämällä yhteistyötä korkeakoulujen välillä.

Teksti ja kuvat | Martti Komulainen

Teknologiateollisuus kaipaa lisää osaajia. Syksyllä 2021 julkistettiin selvitys teknologiateollisuuden osaajatarpeesta. Selvityksen mukaan teknologiateollisuus tarvitsee kymmenen vuoden sisällä 130 000 uutta osaajaa paikkaamaan eläköitymisiä ja täyttämään alan kasvutarpeita.

Paitsi merkittävä työllistäjä, on teknologiateollisuus tärkeä kansantalouden kannalta vastaten yli 50 prosentista maamme vientituloista. Turun tekniikan koulutusta tarjoavat korkeakoulut pyrkivät vastaamaan osaajatarpeeseen ja tiivistävät yhteistyötä Teknologiakampus Turun sateenvarjon alla. Sen myötä Turkuun on rakentunut ja rakentumassa vahva ja laaja-alainen tekniikan osaamiskeskittymä, joka vahvistaa Varsinais-Suomen kilpailukykyä ja alan yritysten kehittymisedellytyksiä.

Koneteknologiakeskuksen/tehtaan tilat ovat sekä Turun AMK:n että Turun yliopiston tekniikan opiskelijoiden käytössä. Tuoreimpia investointeja ovat metalli-3D -tulostimet.

Korkeakoulujen yhteistyö kohdistuu tutkimus- ja koulutusinfraan, koulutukseen, tutkimukseen ja alan vetovoiman lisäämiseen.

Ristiinopiskelua ja yhteisiä oppimisympäristöjä

Koulutusyhteistyössä ollaan jo varsin pitkällä. Yhteistyö koskee opetussuunnitelmayhteistyötä, yhteisiä oppimisympäristöjä ja joustavia koulutuspolkuja insinööristä (AMK) diplomi-insinööriksi.

– Yleisellä tasolla vaikka ammattikorkeakoulun tarjoama käytännönläheinen insinöörikoulutus poikkeaakin yliopiston teoriapainotteisemmasta DI-tutkintoon tähtäävästä koulutuksesta, on kandivaiheessa paljon yhteistäkin. Sen vuoksi jo tällä hetkellä joitakin kursseja voidaan toteuttaa yhteistyössä kummankin korkeakoulun opiskelijoille, kuvailee Teknologiakampus Turun koulutuspäällikkö Sari Stenvall-Virtanen.

Keskeinen erityisesti konetekniikan koulutusyhteistyön ympäristö on Koneteknologiakeskus Turun tilat Turun Kupittaalla. Siellä järjestetään yhteisiä opintojaksoja sekä AMK:n että yliopiston opiskelijoille.

– Turun ammattikorkeakoululla on yhtenä tekniikan alan suurimmista kouluttajista jo pitkälle kehitetty opetusinfra Kupittaan kampuksella, joten on luontevaa, että sitä hyödynnetään osana Turun korkeakoulujen yhteistyötä, toteaa Tekniikka ja liiketoiminta -sektorin koulutusjohtaja Juha Kontio.

Kupittaan kampuksen tutkimus- ja koulutusympäristöjä on kehitetty mittavilla investoinneilla (noin 10 Me) vuosina 2018–2020. Investointien yksi peruste oli korkeakoulujen yhteistyö.

Tuorein työvoitto koulutustarjonnan laajentamisessa oli sähkö- ja automaatiotekniikan koulutusvastuun saaminen sekä Turun ammattikorkeakouluun että Turun yliopistoon. Alan koulutusta on haettu useiden vuosien ajan, ja elinkeinoelämä on sitä myös toivonut alueelle.

Sähkö- ja automaatiotekniikan insinööri (AMK) -tutkintoon johtavana koulutus käynnistyy syksyllä 2023. Turun yliopistossa automaatiotekniikan koulutukseen valitaan ensimmäiset opiskelijat myös syksyllä 2023. Automaatiotekniikan alaan liittyviä professuureja on parhaillaan useampia auki Teknillisessä tiedekunnassa.

Keskeistä koulutusyhteistyössä on poistaa resursseja turhaan vieviä koulutuksen päällekkäisyyksiä ja yhteistyön esteitä ja sujuvoittaa opintojen jatkamista AMK-opintojen jälkeen DI-opintojen parissa yliopistossa. Viesti opintopolusta on mennyt hyvin perille: suoraan DI-tutkinnossa aloittavista opiskelijoista huomattava osa on AMK-tutkinnon suorittaneita, ja näistä noin puolet on muutaman viime vuoden ajan ollut Turun AMK:sta valmistuneita.

Lisäpätevöitymiselle on muitakin vaihtoehtoja kuin DI-polku: ammattikorkeakoulut tarjoavat useita tekniikan alan YAMK-tutkintoja.

Opintopolut voivat suuntautua myös toiseen suuntaan: on esimerkkejä yliopistotaustaisten opiskelijoiden halukkuudesta suorittaa käytännönläheinen tutkinto AMK:n puolella.

Lisää veto- ja pitovoimaa tekniikan aloille

Tekniikan ala potee osaaja- ja osin myös opiskelijapulaa. Vetovoimaa on pyritty lisäämään ja mieli-

Sari Stenvall-Virtanen toimii Teknologiakampuksen ja Turun yliopiston teknillisen tiedekunnan koulutuspäällikkönä.

kuvia avartamaan Teknologiakampus Turun yhteisillä ponnistuksilla jo usean vuoden ajan. Kaikista neljästä (Turun AMK, Turun yliopisto, Åbo Akademi ja Yrkeshögskolan Novia) korkeakoulusta rekrytoidut tekniikan opiskelijalähettiläät ovat käyneet –yhdessä – kertomassa tekniikan opiskelusta toisen asteen oppilaitoksissa.

– Tarkoitus ei ole korvata korkeakoulujen hakijamarkkinointia, vaan täydentää sitä yhteiskampanjoilla. Yhdessä olemme isompia ja näkyvämpiä, toteaa Sari Stenvall-Virtanen.

Vuonna 2020 yhteisellä Tech road show´lla tavoitettiin noin 1000 lukiolaista Lounais-Suomen alueella.

Korona-aikana näitä esittelyjä on tarjottu osin etäyhteydellä. Konsepti on tuntunut toimivalta: nuoret kertovat nuorille. Pyrkimyksenä on ollut avata näkymiä siihen, mitä kaikkea tekniikan alat pitävät sisällään konetekniikasta automaatioon, tekoälyyn ja elintarviketekniikkaan. Tekniikka on todella moni-ilmeistä ja tarjoaa monipuolisia opiskelumahdollisuuksia ja hyvät työllistymisnäkymät.

Tarkoitus ei ole korvata korkeakoulujen hakijamarkkinointia, vaan täydentää sitä yhteiskampanjoilla.

Teknologiakampus edistää Turun neljän korkeakoulun eli Turun yliopiston, Åbo Akademin, Turun ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian tekniikan koulutusta ja tutkimusta. Samalla se yhdistää korkeakoulujen voimavarat tukemaan alueen yritysten tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaa.

Teknologiakampus Turun sopimusosapuolet ovat Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu, Yrkeshögskolan Novia, Turun kaupunki ja Turku Science Park Oy.

Tekniikan koulutustarjonta Turun korkeakouluissa

Turun AMK

Insinööri (AMK), ajoneuvo- ja kuljetustekniikka Insinööri (AMK), bio- ja kemiantekniikka Insinööri (AMK), energia- ja ympäristötekniikka Insinööri (AMK), konetekniikka Insinööri (AMK), myynti-insinööri Insinööri (AMK), rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Insinööri (AMK), tieto- ja viestintätekniikka Insinööri (AMK), tuotantotalous Insinööri (AMK), sähkö- ja automaatiotekniikka Rakennusmestari (AMK) Insinööri (ylempi AMK), hajautettu energiatuotanto Insinööri (ylempi AMK), kemiantekniikka ja bioteknologia Insinööri (ylempi AMK), kone- ja meritekniikka Insinööri (ylempi AMK), ohjelmistotekniikka ja ICT Insinööri (ylempi AMK), rakentaminen Insinööri (ylempi AMK), teknologiaosaamisen johtaminen Insinööri (ylempi AMK), terveysteknologia Bachelor of Engineering, Information and Communications Technology Master of Engineering, Industrial Quality Management

Turun yliopisto

Automaatiotekniikka, tekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri (3 v + 2 v) (2023 lähtien) Automaatiotekniikka, diplomi-insinööri (2023 lähtien) Biotekniikka, tekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri (3 v + 2 v) Biotekniikka, diplomi-insinööri (2 v) Konetekniikka, tekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri (3 v + 2 v) Konetekniikka, diplomi-insinööri (2 v) Lääketieteellinen tekniikka ja terveysteknologia, tekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri (2 v) (UUSI) Lääketieteellinen tekniikka ja terveysteknologia (2 v) (UUSI) Materiaalitekniikka, tekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri (3 v + 2 v) Materiaalitekniikka, diplomi-insinööri (2 v) Tietotekniikka, tekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri (3 v + 2 v) Tietotekniikka, diplomi-insinööri (2 v)

Åbo Akademi

Kemi- och processteknik, teknologie kandidat och diplomingenjör (3+2 år) Kemi- och processteknik, diplomingenjör (2 år) Datateknik, teknologie kandidat och diplomingenjör (3+ 2 år) Datateknik, diplomingenjör (2 år)

Yrkeshögskolan Novia – Aboa Mare

Bachelor of Maritime Management, Captain Bachelor of Engineering, Maritime Technology Master of Engineering/ Maritime Management, Maritime Management Master of Engineering, Autonomous Maritime Operations Sjökapten (YH), myös monimuotoisena