2 minute read
Merja Peltokoski: ”Ei ole olemassa naisten ja miesten aloja”
Turun AMK:n lehtori ja koulutusvastaava Merja Peltokoskesta piti nuorena tulla artesaani, mutta kiinnostus tekniikkaan vei lopulta voiton.
Teksti ja kuva | Veera Laaksonen
Peltokoski muistaa, miten hänen lapsuudessaan pojille kerrottiin tekniikan mahdollisuuksista samalla, kun tytöille esiteltiin lähinnä sairaanhoitajakoulutusta. Hänen omia koulutusvalintojaan ei päässyt yhteiskunta kuitenkaan muokkaamaan.
Peltokoski tutustui itse tekniikkaan jo lapsena, kun hän kotona maatilalla korjasi koneita yhdessä isänsä kanssa. Lopullinen päätös omista jatko-opinnoista syntyi, kun hänen veljensä lähti opiskelemaan konetekniikkaa Tampereelle.
– Vierailin veljeni luona, kun näin konetekniikassa arvostetun opettaja ja kirjailija Aimo Peren teoksen ja päätin selata sitä. Tämän jälkeen päätin hakea ja pääsinkin opiskelemaan konetekniikkaa LUT-yliopistoon, Peltokoski kuvailee omaa polkuaan tekniikan pariin.
Valmistuttuaan konetekniikan diplomi-insinööriksi vuonna 2006 Peltokoski työskenteli ensimmäiset vuodet teknologiapalveluyhtiö Etteplan Groupilla suunnittelijana ennen siirtymistään opetustehtäviin LUT-yliopistoon. Äitiyslomasijaisuus LUTissa venyi lähes kymmenen vuoden mittaiseksi, minkä aikana hän hankki ammattiopettajan pätevyyden ja väitteli tohtoriksi. Nyt Peltokoski on työskennellyt Turun AMK:ssa noin neljä vuotta.
Opettajana vaativa, mutta opiskelijoiden puolella
Peltokoski opettaa muun muassa tuotedokumentaatiota, levytyö- ja liitostekniikkaa sekä koneistustekniikkaa. Parasta opetuksessa on nähdä opiskelijoiden kehitys ja onnistumisen tunteet.
– Parhaiten kehityksen näkee ensimmäisen vuoden opiskelijoista, jotka tulevat niin sanotusti pystymetsästä. Ensimmäisillä luennoilla opiskelijat ovat jännittyneitä eivätkä vielä osaa käsiteltäviä asioita. Kun kurssi etenee, opiskelija huomaa itsekin oman kehityksensä. Tällaisina hetkinä muistan, miksi haluan tehdä tätä työtä, Peltokoski kertoo.
Kurssipalautteen perusteella osa opiskelijoista pitää Peltokoskea ja hänen opetustyyliään aluksi tiukkana, ehkä pelottavanakin. Tiukat deadlinet, joista ei jousteta kertovat vaativuudesta, mutta kurssien loppupuolella opiskelijat pyörtävät usein puheensa.
– Loppupeleissä haluan ottaa opetuksessani aina opiskelijat huomioon. Periaatteeni on, että peilaan opetustani omiin opiskeluaikoihini: miten olisin halunnut opettajani kertovan asiat?
Harhaluulojen ja stereotypioiden kumoamista
Peltokoski uskoo automaatiotekniikan tulevaisuuteen. Ala kiinnostaa opiskelijoita, mikä näkyy myös erikoistumisvalinnoissa. Opettaja haluaa kuitenkin muistuttaa, ettei valmistustekniikka alana koskaan kuole.
– Yleinen harhaluulo on, että automaation yleistyessä ihmistä ei enää tarvittaisi. Näin se ei kuitenkaan ole. Toki automaatio tarkoittaa, että robotit alkavat tehdä joitakin työtehtäviä, mutta taustalle tarvitaan aina ihminen. Ongelmatilanteiden varalle tarvitaan aivot, jotka löytyvät insinööriltä.
Peltokoski ei kiellä, etteikö automaatio korvaisi joitakin alan työtehtäviä, mutta ei ole törmännyt tilanteeseen, jossa toimintojen automatisointi olisi johtanut irtisanomisiin.
Peltokosken opettamista erikoistumisvaiheen opiskelijoista löytyy keväällä 2022 yksi naisopiskelija, perusopintojen puolelta heitä löytyy kymmenkunta. Joillakin vuosikursseilla naisopiskelijoita ei ole yhtäkään.
Peltokosken mukaan naisopiskelijat erikoistuvat hyvin tasaisesti eri konetekniikan suuntauksiin, vaikkakin suurta osaa kiinnostaa juuri automaatiotekniikka sekä palvelumuotoilu.
– Moni valitsee koneautomaatiotekniikan, sillä valmistustekniikka nähdään edelleen hyvin likaisena ja öljyisenä konepajatyönä. Sitä se ei ole, vaikka se yleinen käsitys onkin.
Miten tekniikan alojen kiinnostavuutta sitten voitaisiin lisätä etenkin naisten keskuudessa?
– Jos tietäisin tähän vastauksen, olisin aika nero, Peltokoski toteaa ja naurahtaa.
– Ketään ei voi pakottaa tietylle alalle, mutta jos jo alakouluikäisille kerrottaisiin tekniikasta ja tuotaisiin sitä esille, voisi lasten kiinnostus tekniikkaa kohtaan kasvaa. Lukiossa se voi olla jo myöhäistä, hän jatkaa.
Hänen mielestään tärkeässä osassa alojen vetovoimaisuutta ovatkin opinto-ohjaajat, jotka opiskelualojen generoimisen sijaan kannustaisivat kaikkia aloja kaikille opiskelijoille.
– Ei ole olemassa miesten ja naisten aloja.
