Jos jo alakouluikäisille kerrottaisiin tekniikasta ja tuotaisiin sitä esille, voisi lasten kiinnostus tekniikkaa kohtaan kasvaa.
"Ei ole olemassa naisten ja miesten aloja" Turun AMK:n lehtori ja koulutusvastaava Merja Peltokoskesta piti nuorena tulla artesaani, mutta kiinnostus tekniikkaan vei lopulta voiton. Teksti ja kuva | Veera Laaksonen Peltokoski muistaa, miten hänen lapsuudessaan pojille kerrottiin tekniikan mahdollisuuksista samalla, kun tytöille esiteltiin lähinnä sairaanhoitajakoulutusta. Hänen omia koulutusvalintojaan ei päässyt yhteiskunta kuitenkaan muokkaamaan. Peltokoski tutustui itse tekniikkaan jo lapsena, kun hän kotona maatilalla korjasi koneita yhdessä isänsä kanssa. Lopullinen päätös omista jatko-opinnoista syntyi, kun hänen veljensä lähti opiskelemaan konetekniikkaa Tampereelle. – Vierailin veljeni luona, kun näin konetekniikassa arvostetun opettaja ja kirjailija Aimo Peren
60
teoksen ja päätin selata sitä. Tämän jälkeen päätin hakea ja pääsinkin opiskelemaan konetekniikkaa LUT-yliopistoon, Peltokoski kuvailee omaa polkuaan tekniikan pariin. Valmistuttuaan konetekniikan diplomi-insinööriksi vuonna 2006 Peltokoski työskenteli ensimmäiset vuodet teknologiapalveluyhtiö Etteplan Groupilla suunnittelijana ennen siirtymistään opetustehtäviin LUT-yliopistoon. Äitiyslomasijaisuus LUTissa venyi lähes kymmenen vuoden mittaiseksi, minkä aikana hän hankki ammattiopettajan pätevyyden ja väitteli tohtoriksi. Nyt Peltokoski on työskennellyt Turun AMK:ssa noin neljä vuotta.
TALK TEKNIIKKA 2022 / MERJA PELTOKOSKI
