talk TEKNIIKKA
magazine 2022
Labriikissa on tekemisen meininki Businessmentoroinnista hyötyä opiskelijoiden liiketoimintaan
Merja Peltokoski: ”Ei ole olemassa naisten ja miesten aloja”
TALK TEKNIIKKA 2020 / VR
1
3 4 5 7 10 12
7
Osaamisen kasvattamisesta hyötyy koko maakunta
15 17 21 23 26 29 35
23
39
Innovaatioprojekti Capstone
41 45 48 52 54
41
Turun korkeakoulut yhdistävät voimansa tekniikan koulutuksessa
56 59 60 62 62
Pääkirjoitus Esipuhe CDIO - tekniikan koulutuksen viitekehys Osaamisen kasvattamisesta hyötyy koko maakunta InTOa puhkuen kohti työelämää Ensimmäiset kaksoistutkintoopiskelijat Aalenista suorittivat tutkintonsa Turussa Järviruoko taipuu moneksi Rakennusalan opiskelijan polku rakentamisen maailmaan Tuotantotalous on arvostettu ja suosittu koulutus Innovaatioprojekti Capstone Tuotekehitysprojektista syntyi algoritmeja Polarille Labriikissa on tekemisen meininki Business-mentoroinnista hyötyä opiskelijoiden liiketoimintaan Big datan hyödyntäminen koulutuksen kehittämisessä Turun korkeakoulut yhdistävät voimansa tekniikan koulutuksessa Tähtäimessä WorldSkills Shanghai 2022 Hyppää mukaan EduCityn laboratoriokierrokselle Motivaatio auttaa opinnoissa Biometriikan laitteet tuovat Sales and Marketing Labin tälle vuosikymmenelle Hunajastakin on moneksi Tutkimusvene Hispida vesille Merja Peltokoski: ”Ei ole olemassa naisten ja miesten aloja” Sähkö- ja automaatiotekniikan insinöörikoulutus Uusi topologia-mittauslaitteisto
Julkaisija: Turun ammattikorkeakoulu / Tekniikka ja liiketoiminta Julkaisuvuosi: 2022 Toimituskunta: Martti Komulainen (päätoimittaja), Siiri Welling ja Veera Laaksonen. Toimituksen yhteystiedot: martti.komulainen@turkuamk.fi Taitto: Mainostoimisto KMG Turku ISSN 2489-8228
Paino: Hansaprint, Turku
Pääkirjoitus
Taidon portaita työelämään
Teksti | Martti Komulainen, viestintävastaava, Turun AMK, Talk Tekniikka -julkaisun päätoimittaja Turun AMK:n EduCity-kampusrakennuksen ensimmäisen kerroksen ravintolasta toisen kerroksen opiskelijoiden työskentelytiloihin johtaa Taidon portaat – oleskelu-, tapahtumaja kokoontumistila. Nimitys ”Taidon portaat” (vrt. Yliopistonmäen Tiedon portaat) kuvastaa sitä, mikä ammattikorkeakoulussa on oleellista: työelämätaidot, käytännönläheisissä projekteissa syntyvä osaaminen - taidot. Toki tiedolle kaikki rakentuu, ja asenteille.
Tämä järjestyksessään toinen Turun AMK:n tekniikan teemalehti keskittyy tekniikan koulutukseen. Lehti sisältää joitain nostoja tekniikan alojen koulutuksestamme. Punaisena lankana kulkee juuri tuo käytännönläheisyys, työelämäyhteydessä rakentuva oppiminen, taito. Sitä korostavat myös Turun AMK:n oppimisote, innovaatiopedagogiikka sekä tälle läheinen tekniikan aloilla eri puolilla maailmaa omaksuttu CDIO-lähestymistapa (ks. koulutusjohtaja Juha Kontion artikkeli ss. 5-6).
Olen kevään sivuprojektina selaillut Ilkka Niiniluodon perusteellista Tekniikan filosofia -kirjaa (Gaudeamus, tuorein 2. painos 2020). Se lähtee liikkeelle, kuten filosofiateoksen kuuluukin, käsitteiden määrittelystä. Termit ”tekniikka” ja ”teknologia” juontuvat kreikankielisestä termistä tekhné, joka merkitsee taitoa. Tekniikka on taitoa (tietotaidolla, menetelmillä, laitteilla, suunnittelulla) valjastaa luonnon tarjoamat mahdollisuudet ihmisen hyväksi. Lisäkaneettina tuohon pitäisi nykyään lisätä luontoresurssien hyödyntämisen lisäksi noiden resurssien liikahyödyntämisestä johtuvien ongelmien ratkaisemisen.
Termit ”tekniikka” ja ”teknologia” juontuvat kreikankielisestä termistä tekhné, joka merkitsee taitoa.
TALK TEKNIIKKA 2022 / PÄÄKIRJOITUS
3
Esipuhe
Pedagogiikkaa tekniikan koulutuksessa Juha Kontio, KTT, koulutusjohtaja Tekniikka ja liiketoiminta Turun ammattikorkeakoulu Kuva | Martti Komulainen Turun ammattikorkeakoulussa on tehty pitkäjänteistä työtä koulutuksen kehittämiseksi. Tämä järjestyksessään toinen TALK Tekniikka erikoisnumero esitteleekin Turun ammattikorkeakoulun tekniikan alan osaamista monipuolisesti ja kiinnostavasti avaten erityisesti koulutuksen ratkaisuja ja toimintamalleja. Tekniikan koulutus on osa Tekniikka ja liiketoiminta -sektoria, jossa opiskelijoita on yli 7000 niin AMK- kuin YAMK-opinnoissa. Koulutustarjontamme on laajaa kattaen lähes kaikki tekniikan ja liiketoiminnan koulutusalat. Koulutuksen kehittämisessä olemme sektorilla nojautuneet vahvasti ammattikorkeakoulun pedagogiseen linjaan sekä erityisesti tekniikan alueella kansainväliseen CDIO-malliin. Keskeistä koulutuksessamme on toimia vahvassa yhteistyössä alueen elinkeinoelämän kanssa ja valmentaa parhaita mahdollisia osaajia alueemme elinkeinoelämälle. Koulutuksemme rakentuvat monipuolisten pedagogisten ratkaisujen käyttöön, jossa käytännön tekeminen ja osaaminen ovat vahvassa roolissa. Koulutuksen tukena ja mahdollistajana ovat nykyaikaiset oppimis-, tutkimus- ja laboratorioympäristöt. Eri koulutuksissa on rakennettu mielenkiintoisia ratkaisuja ja näitä esimerkkejä on tässä julkaisussa lukuisia. Kuvaukset osoittavat hienosti koulutustarjontamme ja toteutustapo-
4
TALK TEKNIIKKA 2022 / ESIPUHE
jemme monimuotoisuuden sekä pitkäjänteisen kehittämistyön. Toivon teille innostavia hetkiä tämän julkaisun parissa. Haluamme tulevaisuudessakin olla teille merkittävä, luotettava ja arvostettu osaajien valmentaja!
CDIO - tekniikan koulutuksen viitekehys Teksti | Juha Kontio, koulutusjohtaja, Tekniikka ja liiketoiminta –sektori, Turun AMK Kuvat | Martti Komulainen Turun ammattikorkeakoulun pedagogisena ajatuksena on pitkään ollut innovaatiopedagogiikka, joka korostaa korkeakoulun, opiskelijoiden, työelämän ja ympäröivän yhteiskunnan välistä vuoropuhelua. Oppiminen rakentuu monialaisissa oppimisympäristöissä, soveltavan tutkimus- ja kehitystoiminnan projekteissa, joustavia opetussuunnitelmia hyödyntäen, yrittäjämäisellä asenteella toimien sekä kansainvälisen toimintaympäristön tiedostaen.
Innovaatiopedagogiikan rinnalla on Tekniikan ja liiketoiminnan sektorilla hyödynnetty kansainvälisen CDIO-verkoston (www.cdio.org) koulutuksen kehittämisen viitekehystä vuodesta 2006 alkaen. CDIO ja innovaatiopedagogiikka ovat vahvasti toisiaan tukevia ja niiden tavoitteet ovat hyvin lähellä toisiaan. CDIO:n ja innovaatiopedagogiikan tavoitteet ja ideat ovat yleisesti tunnustettuja monissa raporteissa ja suosituksissa.
TALK TEKNIIKKA 2022 / CDIO
5
Keksi – suunnittele – toteuta - käytä CDIO (Conceive-Design-Implement-Operate) verkosto syntyi 2000-luvun alussa neljän korkeakoulun kehittämisprojektina ja on nyttemmin levinnyt maailmanlaajuiseksi koulutuksen kehittämisen yhteisöksi. Turun ammattikorkeakoulu liittyi verkostoon ensimmäisenä suomalaisena korkeakouluna ja on osa nykyisin lähes 200 korkeakoulun verkostoa. Verkosto tarjoaa hedelmällisen vertaisareenan koulutuksen ammattilaisten vuoropuhelulle ja hyvien käytäntöjen jakamiselle globaalilla tasolla. CDIO-lähestymistavan yksi keskeinen elementti on 12 koulutuksen tavoitetilaa kuvaavaa periaatetta, jotka tukevat koulutuksen pitkäjänteistä kehittämistyötä. Osa periaatteista korostaa ajattelutavan muutosta koulutuksen järjestämisessä ja osa keskittyy koulutukseen toteuttamiseen. Olennaista on lisätä työelämälähtöisyyttä aktiivisia oppimismenetelmiä hyödyntämällä. Toisaalta keskeistä on myös tuotekehityskaaren ja ratkaisukeskeisen ajattelun kehittäminen toiminnallisesti heti opintojen alusta alkaen. CDIO tarjoaa laadullisen kehyksen, joka tarkoittaa myös kansainvälisen vertailtavuuden parantumista. CDIO:n tavoitteet vastaavat edelleen hyvin nykypäivän koulutuksen kehittämishaasteisiin, ja lähestymistavan keskeisiä elementtejä tarkastellaan jatkuvasti verkoston työryhmissä. Esimerkkeinä kehittämistyöstä mainittakoon 12 alkuperäisen periaatteen määritelmien täsmentäminen sekä neljän uuden vaihtoehtoisen periaatteen käyttöönotto (kestävä kehitys, yrittäjämäisyys, kansainvälisyys, matemaattinen osaaminen). Näiden lisäksi osaamisviitekehystä (CDIO Syllabus) on ajanmukaistettu ja päivitetty sekä koko verkoston tahtotilaa ja tarkoitusta on työstetty. Meillä CDIO-lähestymistavan hyödyntäminen näkyy monelle tasolla. Koulutustemme yleiset tavoitteet on mietitty täsmällisemmin ja oppimistavoitteet on määritelty yhdessä työelämän kanssa. Koulutuksemme on rakennettu moduuliperusteiseksi ja oppimissuunnitelma rakentuu toisiaan tukevista teemoista ja siinä selvästi integroituvat
6
TALK TEKNIIKKA 2022 / CDIO
henkilökohtaiset, sosiaaliset sekä tuote- ja järjestelmäsuunnittelun taidot. Kaikissa ammattikorkeakoulututkintoon johtavissa koulutuksissa on ensimmäisenä vuonna Johdanto-opintojakso, joka rakentaa opiskelijalle käytännöllisen työelämälähtöisen viitekehyksen kyseiselle koulutukselle.
Käytännönläheistä oppimista projekteissa Ensimmäisenä vuonna toteutuu myös Projektipaja-kokonaisuus, jossa opiskelijamme tutustuvat pedagogiseen malliimme, oppivat projektimaisen työskentelyn sekä tutustuvat monialaiseen toimintaympäristöön. Oppimisympäristömme on uudistettu ja mahdollistavat käytäntölähtöisen oppimisen aktiivisten opetus- ja oppimismenetelmien keinoin. Kolmannen vuoden laaja Innovaatioprojekti-kokonaisuus kokoaa CDIO- ja Innovaatiopedagogiikkateemat yhteen haastaviksi monialaisiksi todellisiksi kehittämisprojekteiksi. Olennaista kaikessa oppimisessa on oppimisen tukeminen ja siinä osaava henkilöstö on avainasemassa. Opetustehtävä on pedagogisten ratkaisujemme kautta muuttunut monipuolisemmaksi ja haastavammaksi. CDIO:n näkökulmasta keskeistä on ollut varmistaa niin pedagogisen osaamisen kuin työelämäosaamisen kehittyminen sekä mahdollistaa uudenlaisten työtapojen aktiivinen kokeilu. Laajentunut soveltuva tutkimus- ja kehitystoiminta mahdollistaa osaltaan työelämäosaamisen kehittymisen. CDIO-yhteisöön liittyminen on vaikuttanut merkittävästi Turun ammattikorkeakoulun Tekniikan ja liiketoiminnan sektorin koulutuksellisiin ratkaisuihin ja on tarjonnut oivan viitekehyksen toiminnan kehittämiselle. Tulemme jatkamaan kehittämistyötä CDIO-viitekehyksen ja yhteisön nostamien teemojen parissa sekä panostamme kehittämistyön ja ratkaisujen vaikuttavuuden arviointiin entistä vahvemmin jatkossa.
Osaamisen kasvattamisesta hyötyy koko maakunta Turun ammattikorkeakoulu seuraa jatkuvasti tekniikan alojen kehitystä niin valtakunnallisella kuin maakuntatasollakin. Konkreettisia toimia ovat esimerkiksi koulutuspaikkojen lisääminen ja uusien koulutusohjelmien kehittäminen. Kysyimme tekniikan alan koulutus- ja tutkimuspäälliköiltä heidän mietteitään siitä, mitkä ovat heidän alojensa kiinnostavimpia tulevaisuuden teemoja ja osaamistarpeita. Teksti ja kuvat | Veera Laaksonen, viestintäassistentti ja Siiri Welling, viestintäsuunnittelija, Turun AMK Kysymykset: 1. Mitkä ovat oman tekniikan alasi kiinnostavimmat tulevaisuuden teemat? 2. Mitkä ovat alan suurimmat osaamistarpeet juuri nyt? 3. Miten AMK:ssa vastataan näihin osaamistarpeisiin?
Tero Reunanen, koulutus- ja tutkimuspäällikkö ICT-osaamisalue 1. Niitä on ihan liikaa. Mutta jos pitää valita, niin koneoppimisen ratkaisut, kyberturva ja metaverse ovat tällä hetkellä ICT-alan kiinnostavimmat tulevaisuuden teemat. 2. Kaikkea ICT-alan osaamista tarvitaan todella paljon. Siksi en voi nostaa vain yhtä osaamistarvetta, sillä kaikista osaajista on tällä hetkellä huutava pula. 3. Olemme lisänneet aloituspaikkojen määrää tieto- ja viestintätekniikan insinööri- ja tieto jenkäsittelyn tradenomikoulutuksiin jo muutama vuosi sitten. Nyt haemme lisää opiskelijoita EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta. Olemme myös lisänneet ICT-alan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelupaikkoja. Tämän lisäksi vahvistamme jatkuvasti TKI-toimintaamme vastaamaan uuden osaamisen tarpeisiin.
TALK TEKNIIKKA 2022 / OSAAMISTARPEET
7
Marjo Kumpula koulutus- ja tutkimuspäällikkö Logistiikka, palvelut ja tuotantotalous 1. Tekniikan aloilta ajoneuvo- ja kuljetustekniikka sekä tuotantotalous. Ajoneuvo- ja kuljetustekniikan osalta ihmisten ja tavaroiden liikkuminen tuskin tulee koskaan poistumaan, mutta vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttö lisääntyy. Autonomisista ajoneuvoista on ollut paljon keskustelua, mutta siihen liittyy vielä paljon ratkaisemattomia kysymyksiä, kuten lainsäädäntö ja vastuukysymykset. Logistiikka-alalla tietovirrat digitalisoituvat ja automatisoituvat. Tieto liikkuu reaaliajassa. Kaikessa toiminnassa energian kulutuksen vähenemisen ja vähähiilisyyden vaateet kasvavat. 2. Ajoneuvotekniikassa ajankohtaista osaamista ovat kehittyvä ajoneuvotekniikka, ajoneuvojen eri voimanlähteet ja energiankäytön minimointi. Sähkö- ja hybridiajoneuvot ja kuljettajaa avustavat järjestelmät kasvattavat korjaamojen osaamisvaatimuksia. Tuotantotaloudessa on tärkeää ymmärtää yritystoiminnan kokonaisuus tekniikan, talouden ja johtamisen näkökulmista. 3. On tärkeää, että koulutus seuraa herkästi eri aloilla tapahtuvia muutoksia, ennakoi niitä ja reagoi niihin. Kehittämistoimintaan painottuvaa TKI-toimintaa toteutetaan sekä osaamisen uudistamiseksi että työ- ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn parantamiseksi.
8
TALK TEKNIIKKA 2022 / OSAAMISTARPEET
Esa Leinonen koulutus- ja tutkimuspäällikkö Rakennusteollisuus 1. Digitaalisaation ja kestävän kehityksen tuomat haasteet ovat selkeästi rakennusteollisuuden kiinnostavimmat tulevaisuuden teemat. Kestävän kehityksen haasteilla tarkoitan esimerkiksi vähähiilisyyttä, kiertotaloutta ja luontokatoa. 2. Osaamistarvetta on erityisesti työnjohdossa, LVI-osaajissa ja rakennussuunnittelussa. Nämä osaamistarpeet korostuvat erityisesti Varsinais-Suomessa. 3. Kahteen ensimmäiseen on tarjolla jatkuvaa koulutusta nuorisopuolella ja monimuodossa. Lisäksi meillä on mietinnän alla täydennyskoulutus, joka suuntautuisi esimerkiksi rakennussuunnitteluun.
Mika Lohtander koulutus- ja tutkimuspäällikkö Teknologiateollisuus 1. Hyvin merkittäviä teemoja ovat esimerkiksi materiaalien riittävyys, niiden kierrättäminen ja uusiokäyttö. Uusiokäytössä taas teemana on se, miten paljon energiaa käytetään siihen, että materiaaleja voidaan käyttää uudelleen.
Anne Norström koulutus- ja tutkimuspäällikkö Kemianteollisuus, ympäristö- ja energiatekniikka
2. Yksittäisenä asiana suurin osaamistarve liittyy sähköistymiseen: sähköisten liikennevälineiden suunnitteluun, niiden rakentamiseen ja turvallisuuteen liittyvät asiat niin suunnittelu-, valmistus- kuin käyttövaiheessakin. Turvallinen automaatiotekniikka on hyvin oleellista nykypäivänä, kuten on sitä kautta automaatiotekniikan ymmärtäminen ja osaaminenkin.
1. Kemianteollisuuden toiminta-alue on laaja. Avainteemoina voidaan mainita esimerkiksi Kiertotalouden liiketoimintamallit -tutkimusryhmässä liiketoiminnan kehittäminen yritysten kanssa yhteistyössä ja kiertotalous yhteiskunnassa. Uudet materiaali ja prosessit -tutkimusryhmässä puolestaan tärkeitä teemoja ovat uudet materiaalit lääketieteellisiin sovelluksiin ja muihin teknisiin sovelluksiin sekä materiaalien kehittäminen kierrätysmateriaaleista ja biomassafraktioista. Vesi- ja ympäristötekniikassa tärkeää on esimerkiksi hulevesien hallinta, vesiensuojelu ja kaupunkisuunnittelu.
3. Tällä hetkellä AMK:ssa panostetaan valmistustekniikan osaamiseen ja ympäristöosaamiseen. Meille on perustettu valmistustekniikan tutkimusryhmä, ja toimimme yhdessä paikallisen teollisuuden kanssa. Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutus alkaa vuonna 2023.
2. Edellä mainitut esimerkit sijoittuvat monille eri teollisuuden ja yhteiskunnan toiminnan alueille. Kaikilla aloilla on pula osaavista tekijöistä. Työllistyminen on lähes 100 prosenttista. Teollisuuden ja yhteiskunnan osaamistarpeita tarkastellaan tasaisesti. 3. Viime vuosina on tehty mittavia satsauksia laboratoriolaitteisiin sekä mittaus- ja maastoinfran hankintoihin. Lisäksi ulkoisen rahoituksen hankkeita ja rekrytointeja on koko ajan käynnissä.
TALK TEKNIIKKA 2022 / OSAAMISTARPEET
9
InTOa puhkuen kohti työelämää Tuotantotalouden insinöörit voivat Turun AMK:ssa opiskella InTO-mallin (Insinööriksi työssä oppien) mukaisesti, jossa suurin osa opiskelusta tehdään työelämässä käytännön kautta oppien. Teksti | Veera Laaksonen Kuvat | Jesse Uusiperheen ja Walter Ilanderin kuva-arkistot si työskentelemään lähemmin logistiikan parissa varastonhoitajana. Uusiperhe on lyhyessä ajassa päässyt etenemään yrityksessä laatuvastaavaksi. Hän on tehnyt muun muassa esimiestyötä, laboratorion laadunvalvontaa, tuotannon kehitystyötä ja reklamaatioiden käsittelyä.
Entinen kilpapyöräilijä Jesse Uusiperhe, 23, aloitti opintonsa syksyllä 2020. Tuotantotalouden insinööriksi hän päätti hakea tutkinnon yleispätevyyden vuoksi, mutta taustalla painoivat myös laajat erikoistumisvaihtoehdot – ennen kaikkea logistiikka. InTO-mallia esiteltiin opiskelijoille pian opiskelujen alettua, ja työhakemuksia opiskelijat lähettivät malliin sitoutuneisiin yhteistyöyrityksiin. Mallissa opiskelijat suorittavat osan opintojaksoistaan käytännössä työelämässä, loput suoritetaan perinteisesti koulun penkillä.
–Uskon, että tämä opiskelumuoto on suurelta osin mahdollistanut etenemiseni yrityksen sisällä näin nopealla tahdilla. InTO-mallissa olen jo nyt päässyt tutustumaan laajasti yrityksen eri toimintoihin, mistä on suuri hyöty laatuvastaavana. Tämä on tietynlainen valmistuneen haave, joka on toteutunut jo nyt, Uusiperhe iloitsee. Niin ikään keväällä 2021 opiskelun InTO-mallin mukaisesti aloitti 24-vuotias Walter Ilander. Hän työskentelee laivasisustuksiin erikoistuneella FCR Finland Ltd. Oy:llä. Ilanderin päiviä täyttää logistiikkakoordinaattorin tehtävät.
”Valmistuneen haave” kävi toteen
–Vastaan siitä, mitä laivaan kulkeutuu ja mitä sieltä tuodaan pois. Syksyn aikana osallistuin pienimuotoiseen projektiin, jonka tein Johtamisjärjestelmät-kurssin ympärille. Tässä kartoitin, miten yrityksessä asiat toimivat ja miten niiden toivottaisiin kehittyvän, Ilander kertoo työstään.
Uusiperhe aloitti työskentelyn nastatehdas Turvanasta Oy:llä maaliskuussa 2021. Perusharjoittelun ja kesän ajan hän työskenteli pakkaus- ja lajittelutehtävissä. Viime syksynä Uusiperhe pää-
Tällä hetkellä Ilander työskentelee hankintaosastolla suorittaen samalla hankinnan moduulijaksoa koulussa.
10
TALK TEKNIIKKA 2020 / INTO
Ilander toivoisi, että tulevaisuudessa InTO-mallia pystyttäisiin markkinoimaan uusille opiskelijoille paremmin. Kärkeen hän nostaisi sen kuinka upean startin opiskelija saa mallissa työelämään. –Muistan, että monikaan ei aloitusryhmästäni nähnyt tätä niin hienona asiana kuin tämä on. He ovat jälkeen päin harmitelleet, että mikseivät he hakeneet mukaan. InTOa voisi mielestäni nostaa opiskelijoille vasta kevätlukukauden puolella, ja opiskelijat voisivat aloittaa töissä kevään ja kesän aikana. Tällöin myös opiskelijoille on saattanut syntyä parempi kuva omasta opiskelualastaan, eikä haku tulisi liian nopeasti, vinkkaa Ilander.
Koulun ja työn tasapainottelua InTO-malli vaatii opiskelijalta paljon, kun työpäivien lisäksi osa koulusta suoritetaan perinteisesti. Sekä Uusiperhe että Ilander näkevät, että etäopiskelu on helpottanut tasapainottelua koulun ja työn välillä. Kun luennot ja ryhmätyöt voi tarvittaessa suorittaa kampuksella olon sijaan kotoa käsin, on aikataulutus helpompaa.
Uusiperhe nostaa esiin mallin hyödyllisyyden työnhaussa. Kun jo nuorella iällä on työskennellyt samassa yrityksessä monessa eri tehtävässä, osaaminen on laaja-alaista. –Se on työnhaussa varmasti hyvä valttikortti, hän toteaa.
Myös työnantajan tuki vaikuttaa siihen, että opinnot voi suorittaa aikataulussa. –Teen itse 80-prosenttista työviikkoa, eli yhden päivän viikossa pyhitän koululle. Turvanastalla suhtaudutaan myötämielisesti ja positiivisesti erilaiseen oppimispolkuun. He haluavat rekrytä tulevaisuudessakin opiskelijoita, Uusiperhe kertoo. Molemmat opiskelijat ovat saaneet suoritettua tutkintoonsa kuuluvia opintoja osana työtehtäviään. Ilander kertoo, että monen opintojakson päätteeksi hän kirjoittaa raportin, johon hän tiivistää työn lomassa opitut asiat.
Kun jo nuorella iällä on työskennellyt samassa yrityksessä monessa eri tehtävässä, osaaminen on laaja-alaista.
Malli on vielä uusi InTO-malli on tuotantotalouden koulutusvastaava Jenni Mansikkalan mukaan tuore oppimismalli – ensimmäiset mallin mukaan opiskelevat aloittivat vuonna 2019. Hänen mukaansa mallia suorittaa tällä hetkellä noin 15 opiskelijaa.
TALK TEKNIIKKA 2020 / INTO
11
Ensimmäiset kaksoistutkinto-opiskelijat Aalenista suorittivat tutkintonsa Turussa Saksalaiset Daniel Wieland ja Nikolaos Papadopolous ovat aina olleet kiinnostuneita vieraista kulttuureista ja ihmisistä. Kiinnostus johti lopulta kaksoistutkintoon. Teksti | Siiri Welling Daniel Wieland ja Nikolaos Papadopolous suorittivat ensimmäisen tutkintonsa Saksassa Hochschulen Aalenissa ja toisen Turun ammattikorkeakoulussa, ensimmäisinä aalenilaisina. Turusta kaverukset saivat mukaansa tuotantotalouden insinööritutkinnon, kun taas Saksassa heidän tutkintonsa on International Sales Management and Technology. Wieland kertoo, että hän kuuli kaksoistutkinto- ja vaihtomahdollisuudesta ensimmäisenä opiskeluvuotenaan Aalenissa vuonna 2017. – Opettaja kertoi tekeillä olevasta sopimuksesta. Tein Nikon kanssa hakemuksen marraskuussa 2019. Kirjoitin hakemuksen Vietnamista käsin, sillä olin siellä Mercedes Benzillä harjoittelussa. Niko puolestaan oli Etelä-Koreassa. Olimme siis toisella puolella maapalloa, ja jo silloin ajattelimme Turkua, hymyilee Wieland. Opiskelua Turussa Wieland kuvaa haastavaksi, mutta myös mukavaksi. Kaksoistutkinto-opiskelijankin oli suoritettava lukuvuonna täydet 60 opintopistettä. Ensimmäisinä aalenilaisina Wielandin ja Papadopolousin oli selviteltävä paljon käytännön asioita, ja myös korona toi oman lisänsä opintoihin. Wieland kertoo kuitenkin saaneensa aina apua pyydettäessä. Mieleenpainuvimpia asioita Turussa ovat olleet tutustuminen Suomeen ja muihin vaihto-opiske-
12
lijoihin. Opiskeluvuoden aikana Wieland kertoo matkustaneensa muun muassa Lappiin. – Olen tavannut monenlaisia ihmisiä, käynyt hyvillä luennoilla ja parantanut omaa osaamistani. Totta puhuakseni, jos haluat viettää elämäsi parasta aikaa, tule Turkuun, kehuu Wieland. Kaksoistutkintosopimus Aalenin korkeakoulun kanssa astui voimaan loppuvuodesta 2019. Sekä Aalenin että Turun AMK:n vastuuhenkilöt ovat tehneet vuosia yhteistyötä Academic Association of Sales Engineeringissä eli AASE:ssa, ja sitä kautta syntyi myös ajatus kaksoistutkintosopimuksen tekemisestä korkeakoulujen välillä. Vaihto-opiskelijoita korkeakoulujen välillä on liikkunut aiemminkin. Lukuvuonna 2020–2021 tuotantotalouden koulutuksessa opiskeli kymmenen kaksoistutkinto-opiskelijaa, joista kaksi Aalenista, viisi Aschaffenburgista Saksasta ja kolme Ranskasta ESTA:sta. Wieland suunnittelee jo maisterin tutkintoa, mutta ensin hänen on kerrytettävä työkokemusta. Hän teki opinnäytetyönsä Robert Bosch GmbH:lle, ja sai valmistumisensa jälkeen töitä kansainvälisestä autoalan yrityksestä asiakkuusvastaavana. – Unelmani on, että voisin vielä opiskella täällä ylemmän korkeakoulututkinnon, sanoo Wieland.
TALK TEKNIIKKA 2022 / KAKSOISTUTKINTO
Vaihtoon osallistuvat korkeakoulut ovat valikoituja yhteistyökumppaneita, joten opiskelija voi olla huoleti. Vastassa on paikallisen korkeakoulun asiantunteva tukijoukko.
Todistus kahdesta korkeakoulusta Teksti ja kuva | Siiri Welling Turun ammattikorkeakoulun kaksoistutkinto-ohjelmalla tarkoitetaan kahden korkeakoulun yhdessä kehittämää koulutusohjelmaa, jossa molemmilla korkeakouluilla on omat opetussuunnitelmat. Opiskelija suorittaa korkeakoulussa sovitun määrän opintoja ja saa tutkintotodistuksen molemmista korkeakouluista. Turun AMK:lla on kaksoistutkintosopimuksia bachelor-tasolla eli alemman korkeakoulututkinnon tasolla. Tarkoitus on, että Turun ammattikorkeakoulun opiskelija suorittaa vähintään 120 opintopistettä Turun AMK:ssa ja vähintään 60 opintopistettä yhteistyökorkeakoulussa vaihtojakson aikana.
koihin, eli syksyllä alkavaan vaihtoon haetaan tammi-helmikuussa. – Vaihtoon osallistuvat korkeakoulut ovat valikoituja yhteistyökumppaneita, joten opiskelija voi olla huoleti. Vastassa on paikallisen korkeakoulun asiantunteva tukijoukko. Opiskelijoille järjestetään usein myös vapaa-ajan ohjelmaa, kertoo kansainvälisten asioiden koordinaattori Leena Saarinen. Kun kaksoistutkintopaikka on varmistunut, aloitetaan käytännön asioiden järjestely. Lähtijöille on tarjolla infotilaisuuksia. Kaksoistutkintoon lähtevät ovat myös oikeutettuja apurahaan, kuten muutkin Erasmus- tai muuhun vaihtoon lähtijät.
Hakuaika kaksoistutkinto-ohjelmiin on samaan aikaan kuin hakuaika muihin vaihtopaik-
TALK TEKNIIKKA 2022 / KAKSOISTUTKINTO
13
Turun ammattikorkeakoulun kaksoistutkintosopimukset: Tieto- ja viestintätekniikan kaksoistutkintoverkosto: • Hochschule für Angewandte Wissenschaften Hamburg HAW - Hamburg University of Applied Sciences, Germany •
Instituto Politécnico de Coimbra Polytechnic of Coimbra, Portugal
•
Université de Tours - The University of Tours, France
•
Università Ca’ Foscari Venezia - University Ca’ Foscari of Venice, Italy
•
Universidad de Burgos - University of Burgos, Spain
•
Université de Lorraine - University of Lorraine, France
•
Universitatea de Vest din Timişoara - West University of Timisoara, Romania
Liiketalouden kaksoistutkinnot: • Y SCHOOLS (Ecole Supérieure de Commerce de Troyes), France •
OTH Regensburg, Ostbayerische Technische Hochschule Regensburg, Germany
•
Polytechnic University of Valencia, Spain
•
Technische Hochschule Ingolstadt, Saksa
14
TALK TEKNIIKKA 2022 / KAKSOISTUTKINTO
Tuotantotalouden kaksoistutkinnot: • Aschaffenburg University of Applied Sciences, Germany •
Esta l’École Superieure Des Technologies Et Des Affaires, France
•
Hochschule Aalen, Germany
Konetekniikan kaksoistutkinnot: • Hochschule Emden-Leer, Saksa Kemiantekniikan kaksoistutkinnot: • IMC University of Applied Sciences Krems, Austria • •
Hochschule Emden-Leer, Germany Sup´Biotech, France
Energia- ja ympäristötekniikan kaksoistutkinnot: • Hochschule Emden-Leer, Germany • Ecole Supérieure Angevine d’Informatique et Productique (ESAIP), France
Järviruoko taipuu moneksi –
Joni Uutela teki järviruo’osta laboratoriossa paperia ja pohti opinnäytetyössään muitakin käyttötapoja Joni Uutela valmistui Turun ammattikorkeakoulusta energia- ja ympäristötekniikan insinööriksi loppuvuonna 2021. Teksti | Siiri Welling Kuvat | Joni Uutela ja Martti Komulainen Järvien ja merialueiden rantoja koristaa villinä kahiseva järviruovikko. Järviruoko on monivuotinen ruohovartinen kasvi, jota pidetään vesistöjen rehevöitymisen ikävänä seurauksena ja monimuotoisuuden uhkana. Turun ammattikorkeakoulusta valmistunut energia- ja ympäristötekniikan insinööri Joni Uutela näkee järviruo’ossa kuitenkin paljon erilaisia mahdollisuuksia: Siitä on esimerkiksi mahdollista tehdä paperia. – Opinnäytetyön idea oli oma ajatukseni. Tietysti näin digitaalisena aikana paperia tarvitaan vähemmän, mutta on sillä silti kysyntää. Samaan aikaan paperin tuotantoon käytetään edelleen paljon puuta, ja itse haluaisin pelastaa metsiä hakkuilta. Siksi ajattelin, että jos paperia on mahdollista tehdä jostain muusta aineesta, niin miksei sitten järviruo’osta, sanoo Uutela.
Ruokopaperi erottuu tummempana.
Paperia laboratorioprosessissa Uutelan opinnäytetyö Järviruo'osta paperia ja sen mahdolliset käyttötarkoitukset valmistui vuoden 2021 lopulla. Opinnäytetyössään Uutela toteutti
TALK TEKNIIKKA 2022 / JÄRVIRUOKO TAIPUU MONEKSI
15
järviruo’osta sopivan massan, jonka hän painoi paperiksi. Tutkimus oli osa Järviruo’on poisto Saaristomereltä -projektia. – Tein tutkimustyötä Åbo Akademin tiloissa. Huomasimme, että järviruo’ossa on vahakerros pinnassa, joka estää veden imeytymisen runkoon, sanoo Uutela. Vahakerroksen poistamiseksi Uutelan oli käsiteltävä järviruoko kemiallisesti natriumhydroksidilla ja natriumsulfaatilla. Kemiallinen uutto mahdollisti myös järviruo’ossa olevan ligniinin aktivoitumisen. Ligniini on selluloosan ja hemiselluloosan kanssa tärkeitä kasvin rakennusaineita. Jos kasvissa ei ole ligniiniä tarpeeksi, ei paperiakaan saada muodostettua. Uuttamisen jälkeen Uutela pesi syntyneen sellun. Aines laitettiin astiaan veden kanssa, ja massa käytettiin Åbo Akademin tiloissa olevan vanhan paperikoneen läpi. Paperikone suodatti veden pois, ja paperi jäi suodattimen päälle. Väriltään paperi oli ruskeaa. – Paperille pystyy kirjoittamaan varsin hyvin. Sitä voi käyttää piirustus- tai kirjoituspaperina. Paperilla on kaikki edellytykset myös valkaisuun, mutta varmaa se ei ole ennen kokeilua. Siitä voisi tehdä pehmopaperia ja pahviakin, mutta näitä asioita en tutkinut tarkemmin. Järviruo’osta tehdyt pahvit voisivat olla myös hieman paremmin kosteutta kestäviä, jos järviruo’on vahakerroksen saisi hyödynnettyä pahviin. Järviruo’on kuidun pituus ja leveys vastaavat arvoiltaan lehtipuiden kuidun pituutta ja leveyttä. Vetolujuudeltaan järviruokopaperi taas oli kestävämpää kuin koivusta tehty paperi. Vahvempaa ja kosteudenkestävämpää järviruokopaperia voisi kenties käyttää rakennusteollisuudessa eristyspahvinakin, mutta materiaalia ja sen ilmanläpäisevyyttä pitäisi näitä tarkoituksia varten tutkia vielä enemmän. Järviruokoa olisi myös mahdollista hyödyntää esimerkiksi sisustustuotteissa tai pehmeissä papereissa pakkausmateriaalin lisäksi.
16
Kiinassa järviruoko on jo käytössä Järviruo’on monipuolinen käyttö ei ole maailmalla uusi keksintö. Suomessakin järviruokoa on käytetty esimerkiksi talojen kattomateriaalina ja hevosten rehuna 1400-luvulta lähtien. Materiaalin käyttö lopetettiin uusien keksintöjen takia. Kiinassa järviruokoa on alettu viljellä suoalueilla kymmenisen vuotta sitten, ja voi olla mahdollista, että järviruokoa käytetään paperin valmistukseen. Uutelan mukaan järviruo’on viljely voisi teoriassa onnistua myös Suomessa turvesoilla. – Nyt kun turvesoiden toimintaa ajetaan alas, voisi järviruokojen viljely suoalueilla mahdollisesti entistää suoaluetta. Massatuotanto myös helpottaa materiaalin vientiä paperitehtaisiin. Itse paperin tekeminen järviruo’osta ei poikkea paljoa normaalista paperin valmistamisesta. Uutelan opinnäytetyö ei ota tarkemmin kantaa tehdasmaiseen valmistusprosessiin tai tuotannollisiin kysymyksiin, vaan tämä kysymys vaatii uutta tutkimustyötä. Viljelykin vaatisi laajempia tutkimuksia. Uutela on tyytyväinen tekemäänsä tutkimustyöhön, joka oli kokonaisuudessaan opettavainen. – Alussa ei olisi kannattanut ottaa paineita opinnäytetyöstä. Tutkimus kuitenkin vie oman aikansa, ja kaikki opinnäytetyöhön asti päässeet valmistuvat kuitenkin. Opinnäytetyö on kuin portti työelämään, ja kunhan siihen on itse tyytyväinen, se riittää. Mutta eniten opinnäytetyö opetti sitä, miten tehdä muiden kanssa töitä ja sitä, mitä insinööriltä vaaditaan työelämässä, sanoo Uutela.
TALK TEKNIIKKA 2022 / JÄRVIRUOKO TAIPUU MONEKSI
Rakennusalan opiskelijan polku rakentamisen maailmaan Teksti | Esa Leinonen, Tekn. lis. KT-päällikkö, Rakennusteollisuus, Turun ammattikorkeakoulu Kuva | Martti Komulainen
Polun päässä Rakennusalan opinnot aloittavan opiskelijan polku kohti työelämän laveampaa uraa voi olla mutkainen eikä aina niin tasainen. Rakentamiseen paremmin sopivammiksi termeiksi voisi nimetä polun sijaan tien, joka tarjoaa haastetta eri kulutuspintoineen, kuoppineen ja eri asteisine nousuineen. Matkan varrelle tulee aika ajoin risteyksiä, joissa tulee valita uusi suunta. Tai toinen rinnastus voisi olla rakennuskohde: matkalla on suoritettavia opintojaksoja, jotka ovat ikään kuin eri kerroksisia rakennuksia, joissa tulee kavuta tiedon portaita ylöspäin pohjalta lähtien kerros kerrokselta. Pohjaopinnoista edetään opintojen runkoon ja päästään tiedon sisävaiheeseen. Jokainen vaihe antaa pohjan seuraavalle, eli oikotietä hissin avulla suoraan tutkintoon ei ole.
Opintojen pohjatyöt – perustuksista runkovaiheeseen Orientaatiopäivien yleisinfon, ryhmäytymisen ja opiskeluelämän alkumaistiaisten jälkeen alkaa opiskelun arki. Opiskelijan taustat antavat usein myös eväät pärjätä opinnoissa. Opiskelijavalinnan laaja skaala asettaa opiskelijat eri lähtöviivalle opintojen suoriutumisessa. Lukiotaustaisella
on yleensä luontevammat edellytykset suoriutua laskennallisista opinnoista, kun taas toisen asteen tutkinnon omaava tuntee rakennusalaa opintojensa ja käytännön työskentelyn myötä. Monimuodon ryhmissä haasteena on myös opiskelun yhteensovitus muun elämän kanssa. Myös opiskelijoiden ikähaitari on laventunut, esimerkiksi monimuodon opiskelijalla voi olla edellisestä koulukokemuksesta aikaa jo yli parikymmentä vuotta, joten opiskelutaitojen haltuunotto vaatii opettelua. Kaikki on kuitenkin mahdollista, siitä hyvänä esimerkkinä rakennuspuolelta suoritettu insinöörin tutkinto 76-vuotiaana. Oleellinen tekijä opintojen hyvälle alulle onkin opiskelijan motivaatio. Mahdollisuuden ohella tulee olla halu opiskella. Rakennuspuolella panostus on jatkuvassa tutor-toiminnassa, opiskelijoiden seurannassa ja motivoinnissa. Opintojen alussa tutoroinnilla ja HOPSaamisella on erityisen tärkeä rooli. Aiempien tutkintojen hyväksiluvut ja aiemman hankitun osaamisen tunnistaminen on tärkeää vaikkakin ajoittain työlästä ja monimutkaista. Yhä useammalla opiskelijalla on takataskussa jo toi-
TALK TEKNIIKKA 2022 / RAKENNUSALAN OPINTOPOLKU TYÖELÄMÄÄN
17
nen korkeakoulututkinto, josta voidaan tunnistaa hyväksi luettavia suorituksia. Oleellista on korostaa heti alusta alkaen opiskelijan omaa vastuuta opinnoista. Opinnot ovat opiskelijaa itseään varten ja opettajat ovat ”vain” apuna tavoitteen (opinnot/tutkinto) saavuttamisessa.
Työelämäintegraatio ja rakennusalan kelpoisuusvaatimukset Jotta opinnot eivät olisi vain lista eri näköisiä opintojaksoja, on opintojen työelämäyhteys avattu rinnastamalla ne rakennusprosessin keskeisiin vaiheisiin. Näkökulma perustuu samoihin prosesseihin ja sisältöihin kuin reaalimaailman rakentamisen vaiheet, toisin sanoen opinnot ovat osaamisperusteisia pohjautuen työelämän tehtäviin omine tavoitteineen. Lähestymistapa tekee opetuksesta myös läpinäkyvämmän, poistaa mahdolliset päällekkäisyydet ja nostaa oleellisimmat asiat esille. Rakentamisessa näitä ovat muun muassa ammattipätevyyksiin pohjautuvat vaatimukset ja ilmastomuutoksen tuoman kestävän kehityksen ja rakentamisen vaatimukset.
18
Oleellinen tekijä opintojen hyvälle alulle onkin opiskelijan motivaatio. Mahdollisuuden ohella tulee olla halu opiskella.
TALK TEKNIIKKA 2022 / RAKENNUSALAN OPINTOPOLKU TYÖELÄMÄÄN
Elinkaari Rakentaminen
Suunnittelu Tarveselvitys / hankesuunittelu
Perusammattiopinnot
- Rakennusmateriaalit - Projektinhallinta - Laadunhallinta - Aikataulutus/kustannukset - Työturvallisuus
Perusopinnot osaamisen pohjana:
Purku
Korjausrakentaminen
RKM / Työmaan tuotanto
LVI-tekniikka
- Kielet - Matemaattiset aineet - Lujuustekniset aineet
Korjaus
Tuotantojohtaminen
Rakennesuunnittelu
Perusopinnot
Ylläpito, huolto
Infra-tekniikka YAMK
Rakennusalan kelpoisuusvaatimusten mukaiset opinnot eri vaativuusluokissa Kestävän kehityksen ja rakentamisen vaatimukset
Työpaikkaopinnot Harjoittelut
TKI-hankkeet
Soveltaminen työelämässä
Projektityöt Opinnäytetyö
Rakennusalan opintojen peilaus rakennushankkeeseen.
Rakennusalan opintojen sisältöjä määrittelevät voimakkaasti alan kelpoisuus- ja pätevyysvaatimukset. Rakennusalan kelpoisuusvaatimusten (YM1/601/2015) mukaan suunnittelu- ja työnjohtotehtävät jaetaan pätevyysluokkiin rakennettavan kohteen ominaisuuksien ja vaatimusten mukaan. Jotta henkilö voi toimia rakennusalalla eri suunnittelutehtävissä tai vastaavana työnjohtajana, tulee hänellä olla vaadittu tutkinto ja kyseiseen tehtävään liittyvät opinnot sekä työkokemusta. Ammattikorkeakoulu ei suoraan anna kelpoisuutta tai pätevyyttä, ainoastaan tutkinnon ja kyseiseen tehtävään vaaditut opinnot. Hankekohtaisen kelpoisuuden myöntää paikallinen viranomainen ja pätevyyden esimerkiksi FISE.
Kelpoisuusvaatimukset avataan opiskelijoille hyvissä ajoin ennen pääainevalintaa, jotta heille tulee selkeä kuva alan vaatimuksista ja mitä hyötyä heille on eri kelpoisuuden edellyttämistä opinnoista. Näillä valinnoilla voi olla suuri merkitys myöhemmälle urakehitykselle työelämässä.
Rakennusalan käytännön harjoittelun tärkeys Syyt hakeutua rakennusalan opintoihin voivat olla moninaiset: kesätyökokemus, sukulaisen esimerkki ja niin edelleen. Mikäli opiskelijalla ei ole lainkaan työkokemusta rakennusalasta voi rakentamisen perusasioiden, terminologian, ynnä muiden ymmärtäminen teettää lisätöitä. Onkin erittäin tärkeää, että opiskelija pyrkii hakeutumaan ensimmäiseen harjoitteluunsa rakentamisen pa-
TALK TEKNIIKKA 2022 / RAKENNUSALAN OPINTOPOLKU TYÖELÄMÄÄN
19
riin työmaalle. Kokemus tulevasta työympäristöstä antaa viitteet, onko ala oikea ja lisää edelleen opiskeluintoa.
Tienristeys pääainevalintoihin – suunta työelämän sektorille Toisen vuoden keväällä tapahtuu insinööriopiskelijan suuri päätös – laajeneviin opintoihin kuuluvan pääaineen valinta. Insinööripuolella on tarjolla neljä vaihtoehtoa: infratekniikka, korjausrakentaminen (sis. tuotantojohtaminen), rakennesuunnittelu ja uutena monimuodon toteutuksista siirrettynä lVI-tekniikka. Valinnan jälkeen kolmannen vuoden syksyllä pääaineiden vastuuopettajat ottavat viestikapulan, jonka myötä HOPS-keskustelut syventyvät. Opiskelijoita pyritään myös ohjaamaan vapaasti valittavissa opinnoissa niin, että he valitsisivat pääaineen rinnalle opintoja jostakin toisesta pääaineesta. Tämä tukee valmiuksia pärjätä myöhemmin työuralla. Viimeinen harjoittelu tulisikin olla pääaineen työtehtävissä, jotta opiskelijalle tulee realistinen kuva tulevasta työstään. Rakennusalan opinnoissa on jo vuosia sovellettu niin sanottua projektityötä, missä opiskelija hakee ulkopuolisen toimeksiannon työelämästä. Opintojaksosta laaditaan sopimus, jossa toimeksiantaja maksaa korvauksen suorituksesta. Projektityö tehdään AMK:n opettajan ohjauksessa ja valvonnassa. Siihen voi liittyä esimerkiksi AMK:n kaluston käyttöä, kosteudenmittaus tai lämpökuvaus. Malli on lisännyt esimerkiksi opiskelijoiden työelämäverkostoitumista ja edistänyt muun muassa työnsaantia.
Valmistuminen – opintojen ”itselle luovutus” ja tutkinnon vastaanotto Rakentamisessa urakoitsijan työsuorituksen tullessa loppusuoralle hän tekee niin sanotun ”itselle luovutuksen”, jossa hän toteaa tekemisen sisällön olevan sopimuksen mukainen ennen kuin sen voi luovuttaa tilaajalle. Rakentamisen opetuksessa kuvio on periaatteessa samantapainen eli opiskelijan tulee itse huolehtia ydinopintojen ja pää-
20
ainevalinnan mukaisten suoritusten löytymisestä tutkintotodistuksessa. Opintojen ohella suorituksista tulee löytyä ehkäpä se suurin yksittäinen urakka - opinnäytetyö. Perinteisesti opinnäytetyön tekeminen on ajoittunut viimeiseen vuoteen eli syksyllä opiskelija hakee aiheen, hyväksyttää sen ohjaajalla ja laatii sopimuksen. Rakennuspuolella opinnäytetöiden aiheet tulevat lähes kokonaan työelämästä ja pääsääntöisesti niin, että opiskelija on jo viimeisenä vuotenaan rakennusalan töissä. Työssäolon kääntöpuolena voi olla opiskelijan unohtuminen työelämään. Työelämän edustajien kanssa onkin jouduttu käymään aktiivista vuoropuhelua ja useat yritykset ovatkin ”lähettäneet” opiskelijan takaisin koulun penkille. Valmistumisen jälkeen ensimmäinen työpaikka on usein se sama, jossa opiskelija suoritti viimeisen harjoittelun ja kesätyöt (korjauspuolella myös työpaikkaopinnot), projektityön ja lopulta opinnäytetyön. Rakennusalan opinnoissa korostuukin voimakkaasti työelämäyhteistyö ja opintojen suoritus kentällä. Opintojaksot on pyritty myös integroimaan niin sanottuihin yrityscaseihin, missä teoria ja vaatimukset tulevat koululta ja käytännön soveltaminen yrityksen tuoman realistisen hankkeen avulla, esimerkiksi korjausrakentamisen moduuleissa rakennusliikkeet ovat tuoneet opintojaksoihin julkisivu- tai linjasaneerausprojektin. Tutkinnon jälkeinen ensimmäinen niin sanottu oikea työpaikka näyttää usein myös urapolun tulevan suunnan jatkovuosille. Rakennusalan ja kiinteistöpuolen sekä infran aloilla on satoja eri ammattitehtäviä. Näistä on hyvä valita. Opettajalle onkin palkitsevaa, kun valmistuessa opiskelija kiittää ja kertoo päässeensä töihin. Hieno hetki on myös, kun opiskelijan kohtaa myöhemmin esimerkiksi työpaikkaopintojen yrityksessä ohjaamassa uusia harjoittelijoita, tai kun opiskelijaan törmää ylemmän AMK:n opintojen parissa.
TALK TEKNIIKKA 2022 / RAKENNUSALAN OPINTOPOLKU TYÖELÄMÄÄN
Tuotantotalous on arvostettu ja suosittu koulutus — myyntiinsinööreille on tarvetta yrityksissä Tuotantotalouden myynti-insinööriopiskelijan vahvuutena on yrityksen perustoimintojen laaja-alaisen ymmärryksen lisäksi tekninen osaaminen. Teksti | Jenni Mansikkala , lehtori, tuotantotalous, Turun AMK Myynti on yksi Turun ammattikorkeakoulun osaamiskärki, johon tuotantotalouden koulutus tuo laajan ja monipuolisen lisän myynti-insinöörikoulutuksessa. Ensimmäinen myynti-insinöörien ryhmä aloitti opinnot tuotantotalouden koulutusohjelmassa syksyllä 2020. Myynti-insinöörin opinnot Turun ammattikorkeakoulun tuotantotalouden koulutuksessa on aivan uusi yritysten myyntiosaamistarpeeseen kehitetty oppimispolku. Laaja-alaiset teknistaloudelliset opinnot suoritetaan hyvin monimuotoisessa sekä kehittyvässä opiskeluympäristössä, jossa opetus tapahtuu elinkeinoelämän kanssa kiinteässä yhteistyössä. Tuotantotalous on arvostettu ja suosittu koulutus – myynti-insinööriopiskelijoista kasvaakin tuotantotalouden koulutuksessa monialaisia myynnin ammattilaisia, jotka ovat paitsi itsenäisiä, myös tiimityöhön soveltuvia osaajia, ja joille on kysyntää liike-elämässä.
Teknisen myynnin parissa työskenteleviä taitavia ammattilaisia kaivataan alueen yritysten piirissä. Tuotantotalouden koulutusohjelmassa myynti-insinööriopiskelijat ovat mukana opiskeluaikana tutkimus- ja kehitystoiminnassa opiskelijoiden tekemien yritysprojektien, opinnäytetöiden sekä työharjoitteluiden kautta. Tuotantotalouden koulutusohjelmassa myynti-insinöörien koulutus on kansainvälinen ja vastaa tämän päivän liike-elämän tarpeeseen kansainvälisistä myynnin osaajista. Kansainvälistä osaamista opiskelijat voivat hankkia suorittamalla vaihto-opiskelujakson tai työharjoittelun ulkomailla. Koulutus tarjoaa myös mahdollisuuden kaksoistutkinnon suorittamiselle. Kaksoistutkinnossa opiskelija saa valmistuttuaan suomalaisen tutkinnon lisäksi yhteistyökorkeakoulun tutkinnon vaihtomaasta..
Laaja yleiskuva tuotantotaloudesta Tuotantotalouden
perusopinnoissa
myynti-in-
TALK TEKNIIKKA 2022 / TUOTANTOTALOUS
21
sinööriopiskelijat saavat laajan yleiskuvan tuotantotalouden tehtäväalueista, asemasta yrityksissä sekä B2B-myynnin perusteista. Kansainvälistä vaihto-opiskelu- tai työkokemusta täydentää opinnoissa suoritettavat kieliopinnot. Ammattiopintojen sekä harjoitteluiden myötä opiskelijan osaaminen ja ymmärrys yrityksen keskeisistä prosesseista, tilaus-toimitusketjun haasteista ja kehityskohteista sekä yrityksistä teknistaloudellisina kokonaisuuksina syvenee. Tuotantotalouden myynti-insinööriopiskelijan vahvuutena on yrityksen perustoimintojen laaja-alaisen ymmärryksen lisäksi tekninen osaaminen. Opiskelijat valitsevatkin opintojen aikana teknisen suuntauksen, joka voi olla vaikkapa konetekniikkaa, logistiikkaa, kiinteistöjohtamista, ICT:tä, rakennustekniikkaa tai energia- ja ympäristötekniikkaa. Teknisten opintojen yhdistäminen yrityksen teknistaloudelliseen kokonaisuuteen tuokin tuotantotalouden myynti-insinööriopiskelijalle erinomaiset valmiudet hahmottaa laajoja kokonaisuuksia ja ymmärtää yrityksissä asioiden välisiä yhteyksiä sekä näiden vaikutuksia. Valmistuessaan heillä onkin erinomaiset valmiudet työskennellä vastuunalaisissa ja vaativissa elinkeinoelämän asiantuntija- ja kehittämistehtävissä. Tuotantotalouden myynti-insinöörien työtehtävät liittyvät useimmiten tekniseen myyntiin. Tämän lisäksi toimitusketjun hallintaan ja muihin kansainvälisiin tehtäviin liittyvät työt ovat tyypillisiä työtehtäviä. Tuotantotalouden myynti-insinöörikoulutus antaa myös eväitä oman yrityksen perustamiseen, kehittämiseen ja johtamiseen. Koulutuksen myötä muodostuva kriittinen ajattelukyky, kokonaisuuksien hallinta sekä luovuus ja soveltamistaidot ovat juuri niitä, joiden ansiosta tuotantotalouden myynti-insinööriopiskelijat valmistuvat aloitekykyisiksi ammattilaisiksi. Myynti-insinöörikoulutuksesta valmistuu insinöörejä, jotka kykenevät työskentelemään globaa-
22
TALK TEKNIIKKA 2022 / TUOTANTOTALOUS
leilla työmarkkinoilla ammateissa, joissa tarvitaan sekä tekniikan, liiketalouden että myynnin osaamista. Koulutuksesta valmistuvien insinöörien keskeistä osaamista ovat projektiosaaminen, prosessien hallinta ja kehittäminen, liiketoimintaosaaminen ja kansainvälisyys yhdistyneenä hyvään kielitaitoon, innovatiivisuuteen ja vuorovaikutustaitoihin. Verkosto-osaamistaan ja tiimityöskentelytaitojaan sekä tunneälyään opiskelijat harjoittavat useissa yritysten ja tutkimusryhmien kanssa tehtävissä projekteissa sekä kotimaisesti että kansainvälisesti.
Tuotantotalouden myynti-insinöörikoulutus muodostuu seuraavista kokonaisuuksista: Ydinosaaminen (perusopinnot) 100 op Laajentava osaaminen (ammattiopinnot) 90 op • Ammatilliset myyntiinsinöörimoduulit • Teknisesti suuntaavat moduulit • Vapaasti valittavat opinnot, max 30 op Harjoittelu 30 op Opinnäytetyö 20 op • 15 op Opinnäytetyö • 5 op Tutkimusmenetelmät ja tilastollinen osaaminen
Innovaatioprojekti Capstone – mahdollisuuksia tekijöille Teksti | Kari Haajanen, lehtori, koulutusvastaava ja Elina Asukas, hallinnon assistentti, Turun AMK Kuva | Martti Komulainen Capstone on Turun ammattikorkeakoulun monialainen oppimiskokonaisuus, joka yhdistää yli 10 eri koulutusalan opintojensa loppuvaiheessa olevaa opiskelijaa työskentelemään yrityksen tai tutkimusryhmän toimeksiannossa. Tavoitteena on yhdistää työelämää ja opiskelua entistä realistisemmalla ja konkreettisemmalla tavalla. Opiskelijat tuovat projekteihin tuoretta osaamista ja samalla saavat mahdollisuuden näyttää kykynsä asiakkaalle. Usein Capstone-projekti on opiskelijalle ponnahduslauta myös pidemmälle yhteistyölle esimerkiksi opinnäytetyön, harjoittelun tai työpaikan muodossa.
Innovaatioprojekti Capstone on Turun AMK:n suurimpia opintojaksokokonaisuuksia. Tekniikka ja liiketoiminta -sektorin opiskelijoita ja henkilökuntaa on menossa mukana nyt vuosittain noin 800. Opintojakson laajuus on 10 opintopistettä. Kokonaisuudessa puhutaan 8000 opintopisteen toteutuksesta eli lähes 150 henkilötyövuoden kokoisesta panostuksesta ja sadasta projektista. Luku on hurja ja mukaan mahtuu todellisia menestystarinoita.
Capstone in the big picture rease nts inc e m e r i ill requ and sk e g d e Knowl 3rd year 2nd year 1st year
Project Modules 15 ETCS
4th year Thesis RDI activities
Capstone Innovation project 10 ETCS
Project Hatchery 5 ETCS
Work placement 30 ECTS
TALK TEKNIIKKA 2022 / CAPSTONE
23
We were happy that students really gathered the information and delivered clear vision what is the best option in different cases.
Opiskelijoiden tie Capstoneen alkaa jo ensimmäisenä opiskelusyksynä projektipajassa, joka muistuttaa idealtaan hyvin paljon Capstonea, mutta toimeksiantaja on pääsääntöisesti AMK:n sisältä. Tämän jälkeen opiskelijat työskentelevät erilaisissa oman alan projekteissa, minkä jälkeen 3. opiskeluvuotena on monialaisen ja tasoltaan vaativamman Capstonen aika. Kurssin työkieli on englanti. Capstone-projektit määräytyvät sen mukaan, minkä alojen opiskelijoita on lukukaudella mukana. Tavoitteena on tarjota jokaiselle opiskelijalle mahdollisuus työskennellä oman alan projektissa, mutta on myös mahdollisuus tai päästä oppimaan uutta eri alan projektissa. Alussa opiskelijat pääsevät itse vaikuttamaan mihin projektiin haluavat osallistua. Näin varmistetaan opiskelijan olevan mahdollisimman motivoitunut tulevaan projektiin.
24
TALK TEKNIIKKA 2022 / CAPSTONE
Capstone tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden näyttää kyntensä projekteissa potentiaalisten työnantajien toimiessa projektien omistajina. Moni opiskelija on tämän mahdollisuuden myös lunastanut ja tekee valmistumisensa jälkeen uraa Capstonessa mukana olleessa yrityksessä. Huiman hieno juttu, kun opiskelija voi kiinnittää itsensä työelämään jo hyvissä ajoin ennen valmistumista. Suurin osa Capstone-projekteista tulevat yrityksiltä, jotka ryhmien tutorit hankkivat kontaktiensa kautta. Projektien hankkiminen yritysmaailmasta vaatii pitkäjänteistä työskentelyä. Hyvin menneiden projektien omistajat haluavat usein jatkaa työskentelyä myös seuraavissa Capstone-toteutuksissa uusien opiskelijaryhmien kanssa. Projektien omistajien palautekyselystä lainattua: ‘’We were happy that students really gathered the information and delivered clear vision what is the best option in different cases. We also got ideas of the pain points we have and this we will utilize in the next development project.’’ Lisätiedot: https://innovaatioprojektit.turkuamk.fi/ Yhteydenotot syksyn 2022 lähtöihin: Hazem Al-Bermanei, Reetta Partala, Timo Linnossuo
Ryhmädynamiikkaa ja yritysyhteistyötä yhdistävä Capstone Capstone-projektit ovat näytön paikkoja, joissa opiskelijat työstävät ryhmissä yrityksiltä tulleita toimeksiantoja. Yhden viime syksyn projekteista opiskelijat tuottivat biokauppa City-Labille. Teksti | Veera Laaksonen City-Lab myy laboratoriotuotteita yrityksille tarjoten tuotteille myös kilpailutusta ja varastointipalveluita. Toimeksianto Turun AMK:n opiskelijoille oli suunnitella City-Labin tarpeisiin uudenlaisia logistisia varastointiratkaisuja liiketoiminnan ja säilytystarpeen kasvaessa. – Selvitimme aluksi yleisesti kyseistä alaa, minkä jälkeen lähdimme muutaman ihmisen voimin paikan päälle seuraamaan tämänhetkistä varastointiratkaisua sekä tavaranpurkua ja tilausprosessia, kertoo projektipäällikkönä toiminut opiskelija Saija Elo. – Kävimme myös tutustumassa Kaarinan valtavassa varastossa heidän varastointiratkaisuihinsa. Haastattelimme täällä toimivia yrityksiä, jotka voisivat hyötyä City-Labin palveluista. Näistä teimme raportin, johon oltiin todella tyytyväisiä, Elo jatkaa. Capstone-projektit kehittävät opiskelijoiden taitoja ryhmässä toimimisesta, työnjaosta sekä vastuunkannosta aidoissa yritysprojekteissa. Elon mukaan projekti antoi arvokasta oppia yritysyhteistyöstä. – Projektin tekeminen tuntui aluksi haastavalta, koska kenelläkään ei ollut kokemusta tämän kaltaisesta tehtävästä. Ryhmäydyimme kuitenkin nopeasti ja ryhmässä oli helppo esittää kehitysideoita. Lopulta kaikki sujui mutkattomasti, kertaa Elo. Myös tuotantotalouden koulutusvastaava Jenni Mansikkalan mukaan ryhmä suoriutui projektistaan kiitettävästi, ja toimeksiantaja City-Lab oli tyytyväinen tulokseen. – Kun City-Lab tulevaisuudessa pohtii laajentavansa toimintaansa, on opiskelijoiden työstä varmasti apua. Yritys ilmaisi myös halukkuutensa osallistua tuleviin Capstone-projekteihin, Mansikkala kertoo.
25
TALK TEKNIIKKA 2022 / CAPSTONE
TALK TEKNIIKKA 2020 / VR
25
Tuotekehitysprojektista syntyi algoritmeja Polarille Opiskelijat pohtivat ratkaisumahdollisuuksia liikkumistavan, sykkeen palautumisnopeuden ja intervalliharjoittelun tunnistamiseen. Teksti ja kuvat | Siiri Welling Turun ammattikorkeakoulussa on lukuvuoden aikana kehitetty uusia toimintoja Polar -kelloihin. Turun ammattikorkeakoulun erityisasiantuntija Johannes Hautamäki kertoo, että tieto- ja viestintätekniikan insinöörit muodostivat tuotekehitysprojektissa kolme ryhmää, joista kullakin ryhmällä oli omat kehitystavoitteensa Polarin tuotteiden kanssa. – Lähestyin itse Polaria kontaktini välityksellä ja esittelin TK-projektin idean, ja että tarvitsisimme mielenkiintoisia toimeksiantoja. Polar innostui
26
TALK TEKNIIKKA 2022 / POLAR
yhteistyöstä ja näki myös mahdollisuuden jatkaa yhteistyötä esimerkiksi opinnäytetöiden kautta, sanoo Hautamäki. TK-projekti on kymmenen opintopisteen kurssi. Oppilaat saivat hyödyllisen oppimiskokemuksen lisäksi mahdollisuuden toimia oikeiden tuotekehitysprojektien parissa, jolloin he myös vastasivat työstään toimeksiantajalle. Ryhmät tapasivat Polarin edustajan kanssa joka toinen viikko ja Hautamäen kanssa joka viikko. Polar Electro Oy:n erikoistutkija Jussi Peltonen on tyytyväinen opiskelijoiden työhön ja kertoo yhteistyön sujuneen hyvin opiskelijoiden ja Turun AMK:n kanssa. – Valtaosa toivotuista asioista onnistui. Tavoitteista jääminen joillakin osa-alueilla ei johtunut opiskelijoista, vaan pikemminkin siitä, ettei kaikkea osattu ennakoida. Tämä on normaalia, kun tehdään jotain uutta, sanoo Peltonen.
Tuomas Ylönen, tieto- ja viestintätekniikan insinööriopiskelija Meidän tehtävämme oli rakentaa Polarin kelloihin intervallin tunnistus vaikkapa juoksuharjoitteen aikana. Toinen tehtävä oli myös oman nopeuden seuraaminen. Tavoite oli tietysti hyvin kunnianhimoinen. Ajattelimme, että kunnollinen ohjelmiston rakentaminen vaatisi esimerkiksi Java-osaamista, jota kenelläkään meistä ei ollut. Ryhmässämme oli kolme jäsentä. Siksi jouduimme luopumaan jo heti alussa reaaliaikaisen seurannan tavoitteesta. Onnistuimme kuitenkin luomaan algoritmin. Kun käy juoksemassa, saamme juoksudataa Polarin laitteen kautta. Sen datan käytämme luomamme algoritmin läpi, joka katsoo maksimisykettä, suhteuttaa nopeutta ja askeltiheyttä. Sykettä ja nopeutta yhteen laskemalla saamme aikaan intervallin tunnistuksen.
Peltosen mukaan opiskelijoiden tekemä työ auttaa Polaria kehittämään omia tuotteitaan. Projekti lisäsi Polarin ymmärrystä ja osaamista asioissa, jotka kiinnostavat Polaria. Yritys voisi jatkossakin tehdä yhteistyötä AMK:n kanssa. – Opiskelijoille haasteellista oli varmasti työskentely pandemian aikana. Meille se ei kuitenkaan näyttäytynyt negatiivisesti. Jatkossa haluaisin päästä lähemmäs sitä, kuinka kuluttaja kokee tietyn ratkaisun. Tällä kertaa siihen ei ehditty korkeiden teknisten vaatimusten vuoksi. Jatkossa tämän kaltaisissa projekteissa on ehkä muutettava tehtävänantoa joiltakin osin, jotta päästään myös loppukäyttäjän kokemuksiin, jatkaa Peltonen.
Se, että opiskelijat pääsivät työskentelemään oikeiden tuotekehitysprojektien parissa oikean, alan yrityksen kanssa, on varmasti se tärkein juttu.
– Kokonaisuutena projektit olivat mielestäni onnistuneita. Se, että opiskelijat pääsivät työskentelemään oikeiden tuotekehitysprojektien parissa oikean, alan yrityksen kanssa, on varmasti se tärkein juttu, toteaa Hautamäki.
TALK TEKNIIKKA 2022 / POLAR
27
Olemme tyytyväisiä tulokseen. Aihe on mielenkiintoinen. Saimme juoksudataa omilta lenkeiltäni, joita mittasin Polarin laitteiden avulla. Yhteistyö Polarin yhteyshenkilön kautta on toiminut hyvin, ja olemme saaneet tehdä töitä itsenäisesti. Jokainen ryhmän jäsen kehittyi omissa vastuualueissaan enemmän kuin mitä keskimääräisesti voisi ajatella. Saimme myös arvokasta kokemusta Javasta. Yleisesti ottaen voisi sanoa opiskelijoille, ettei kannata pelätä aiheita joita projekteissa tarjotaan.
Pyry Saarela, tieto- ja viestintätekniikan insinööriopiskelija Meidän ryhmämme aihe oli liikkumisen muodon tunnistaminen. Tarkoitus oli luoda algoritmi, joka pystyy tunnistamaan käyttäjän liikkumisen muodon: kävelyn, juoksun, pyöräilyn ja vaikkapa autolla ajon. Ryhmässämme on kuusi jäsentä. Tällä hetkellä algoritmimme on käyttökelpoinen, vaikka se ei ole sellainen kuin kurssin alkupäässä toivoimme. Ensin keräsimme dataa Polarin rannekkeilla. Osa käveli, osa juoksi ja osa pyöräili. Saimme talteen sykedataa ja nopeusdataa, jota analysoimme. Datasta kokosimme kuvaajia, jotka kertoivat, mitä sykkeelle tapahtuu pyöräillessä tai kävellessä, ja mitä tapahtuu, kun kävelystä siirrytään juoksuun. Kun nopeus on pieni, algoritmi tunnistaa liikkumisen kävelyksi. Kun nopeus kasvaa, alkaa algoritmi katsoa sykettä. Sen mukaan se päättää, onko liikkuminen autoilua, pyöräilyä vai juoksua. Pyöräilyä ja juoksua algoritmin on hankala erottaa. Askelmetridatalla tai Shimmer-anturin datalla tämän ongelman olisi voinut ratkaista, mutta nyt emme ryhtyneet tähän. Haasteina oli esimerkiksi Polarin laitteiden käytönopettelu, joista meillä kenelläkään ei ollut aiempaa kokemusta. Toisekseen projektityöskentelyssä oli haastavaa resurssien koordinointi. Yhteistyö Polarin kanssa sujui hyvin.
28
TALK TEKNIIKKA 2022 / POLAR
Akseli Uusitalo, tieto- ja viestintätekniikan insinööriopiskelija Meidän ryhmämme tarkoituksena oli toteuttaa palautumisen mittaus Polarin laitteelle. Eli jos urheiluspurtin jälkeen ottaa hieman happea, niin miten kauan oikeastaan kestää palata siihen tavoiteltuun matalaan sykkeeseen ennen uutta urheiluspurttia? Teimme työn jälkikäsittelymuodossa. Piirsimme sykedatan avulla graafin, jota tutkimalla löysimme huippuarvot. Kun syke lähti huippuarvosta laskemaan alas, mittasimme laskun, eli saimme palautumisajan. Tehtävä oli hauska kaikille ryhmän jäsenille. Kenelläkään meistä viidestä ei ollut käsitystä algoritmin luomisesta. Jos voisimme tehdä jotain toisin, niin ottaisimme kenties jotain parempia työkaluja käyttöön projektin osalta. Ehkä palautumista olisi voinut koittaa ratkaista vaikkapa matemaattisesti, koneoppimisen tai tekoälyn kautta. Työ tehtiin itsenäisesti. Saimme ratkottua ongelmia ryhmässäkin, ja tarpeen vaatiessa saimme myös apua Polarilta. Jos kokemusta vertaa aikaisempiin koulussa olleisiin projekteihin, on tämä ollut yksi parhaimmista.
Labriikissa on tekemisen meininki Teksti ja kuvat | Martti Komulainen
Labriikissa – kemiantekniikan oppimis- ja tutkimusympäristössä – on tekemisen meininki. Opiskelijaryhmiä hyörii eri laitteiden ympärillä, organisoidusti, muun muassa eri yrityksiltä tulleiden toimeksiantojen parissa. Toinen piirre joka kiinnittää vierailijan huomion "hyvän meiningin" lisäksi on siisteys. Kaikki on säntillisesti. Labriikin toiminta onkin "leanattu" – tehostettu ja virtaviivaistettu turhaa karsimalla. Labriikki nojaa toiminnassaan kuuteen S:ään: • selvitä (sort), • säilytä (set in order), • siivoa (shine), • standardoi (standardize), • seuraa (sustain) ja • suojelu (safety) Labriikki on laboratoriokompleksi, johon kuuluvat kemiallisen analytiikan, mikrobiologian, biotekniikan, elintarviketekniikan, tutkimuspanimon ja materiaalitekniikan laboratoriot. Lisäksi Labriikin suojissa toimii Uudet materiaalit ja prosessit -tutkimusryhmä, jonka sovellusalueina ovat lääketieteessä käytettävät materiaalit ja kiertotalous.
TALK TEKNIIKKA 2022 / LABRIIKISSA ON TEKEMISEN MEININKI
29
UV/VIS-spektrofotometrillä on mitattu mm. luonnonvesien fosforipitoisuuksia. Turun AMK:n panimossa laitteistoa käytetään oluen katkerointiaineiden ja värin mittaukseen.
30
TALK TEKNIIKKA 2022 / LABRIIKISSA ON TEKEMISEN MEININKI
Brinter on modulaarinen 3D-tulostin, jolla voidaan tulostaa ekstruusiolla biomateriaaleja kuten hydrogeelejä matalassa ja polymeerejä korkeassa lämpötilassa.
Tiheysmittarilla voidaan mitata nestemäisten aineiden tiheyksiä.
TALK TEKNIIKKA 2022 / LABRIIKISSA ON TEKEMISEN MEININKI
31
Kulometrinen Karl Fischer -titraattoria käytetään vesipitoisuuksien mittaamiseen. Vesipitoisuuksia on määritetty mm. erilaisista öljyistä, rengasrouheesta, metallipulverista ja granulaatista.
32
TALK TEKNIIKKA 2022 / LABRIIKISSA ON TEKEMISEN MEININKI
TALK TEKNIIKKA 2022 / LABRIIKISSA ON TEKEMISEN MEININKI
33
Prenta Dual SE -3D lankatulostin on FDM-tekniikkaan perustuva 3D-tulostin. Sillä voidaan tulostaa useita materiaaleja kuten muovi- ja metalliyhdisteitä sekä puukuitua (PLA, ABS, PVA, PETG).
Mikroaaltoplasma-atomiemissiospektro fotometria (MP-AES) on käytetty useissa hankkeissa ja palvelutöissä näytteiden metallipitoisuuksien määritykseen.
34
TALK TEKNIIKKA 2022 / LABRIIKISSA ON TEKEMISEN MEININKI
Businessmentoroinnista hyötyä opiskelijoiden liiketoimintaan Oletko ammattikorkeakoulun opiskelija, jolla on oma yritys? Haluaisitko onnistua opinnoissa ja yritystoiminnassa, mutta aikasi ei riitä kaikkeen? Ota yhteyttä Businessmentoriin, joka tukee yrittäjyyttäsi ja auttaa opinnollistamaan yritystoimintaasi. Teksti | Sari Asteljoki, yliopettaja, tutkimusvastaava ja Marita Nummi-Wikström, lehtori, Turun AMK Kuva | Siiri Welling Turun ammattikorkeakoulun businessmentoritoiminta on toiminut noin kuusi vuotta. Mentoreiden tehtävänä on tukea opiskelijoita yrityksen kehittämisessä ja opintojen edistymisessä. Mentorointisuhde on luottamuksellista ja henkilökohtaista palvelua. Mentoroinnissa esimerkiksi jalostetaan liiketoimintasuunnitelmaa ja tehdään palveluja tuotekehitystä, tehostetaan markkinointia tai analysoidaan kilpailijoita ja luodaan verkostoa. Businessmentorin juttusille voi tulla myös jos on kiinnostunut yrittäjyydestä tai haluaa perustaa yrityksen. Businessmentori auttaa opiskelijayrittäjää löytämään omat voimavaransa. Mentorointi on kaikille Turun ammattikorkeakoulussa opiskeleville tarkoitettua toimintaa, johon voi tulla mukaan missä opiskelun vaiheessa tahansa. Opiskelija ottaa yhteyttä yritysmentoriin, joka antaa opiskelijalle ennakkotehtävän, jossa opiskelija kirjoittaa itsestään ja yrityksestään. Ensimmäisessä tapaamisessa kartoitetaan tavoitteet ja toiveet ja tehdään mentorointisuunnitelma.
Säännöllisten keskustelujen tukena hyödynnetään digitaalista oppimisalustaa, jonne toiminta dokumentoituu. Keskimäärin mentorointiprosessi kestää vuoden. Toiminnan tavoitteena on opintojen edistäminen ja opintojen mielekkääksi tekeminen. Ideana on, että yrittäjänä voi oppia paljon sellaista, mitä perinteisissä opinnoissa ei tule esille. Taustalla on näkemys yrittäjyyden arvon tunnustamisesta ja opintopisteiden antamisesta yrittäjyydestä. Taustalla on myös Innovaatiopedagogiikan mukainen työelämälähtöinen, monialainen ja joustava oppimissuunnitelma. Businessmentori ei tee töitä toisten puolesta eikä tarjoa valmiita ratkaisuja, vaan auttaa yrittäjää löytämään parhaat ratkaisut. Hyvä mentori laittaa ajatukset liikkeelle, antaa energiaa, valmentaa yrittäjämäiseen toimintatapaan, kasvattaa itseluottamusta ja rohkeutta, auttaa ongelmanratkaisussa, ohjaa verkostoihin, rohkaisee ottamaan ris-
TALK TEKNIIKKA 2022 / BUSINESSMENTORIT
35
Businessmentori ei tee töitä toisten puolesta eikä tarjoa valmiita ratkaisuja, vaan auttaa yrittäjää löytämään parhaat ratkaisut.
Marita Nummi-Wikström ja Sari Asteljoki toimivat businessmentoreina.
36
TALK TEKNIIKKA 2022 / BUSINESSMENTORIT
kejä ja kantamaan vastuun sekä ohjaa arvioimaan ja parantamaan omaa toimintaa. Kohtaamisten ehdot ja aikataulut sovitaan yrittäjän ja mentorin tarpeet huomioiden. Opinnollistamisessa osaamista peilataan oppimissuunnitelman tavoitteisiin. Yhteistyössä opiskelijan, mentorin ja tuutoropettajan kanssa tehdään henkilökohtaista opetussuunnitelmaa. Opintopisteitä on mentoroinnin kautta mahdollisuus saada 5-25 op. Teoriaosaaminen osoitetaan sovituin työkaluin. Ideana on, että opinnollistetaan kaikkea aktiivista yrittäjämäistä toimintaa ja yritystoimintaa.
Yrityskiihdyttämön opintojaksoja: • Yrittäjyyspassi, 2 op: yrittäjyystapahtumapassi ja portfolio. • Oma yrittäjyysosaaminen, 3-5 op: aktiivinen toiminta esimerkiksi järjestöissä, yrittäjyyteen tutustumista, teoriaa, portfolio. • Tiimiyrittäjyys, 5 op: toimintaa yrittäjätiimissä. • Jatkajakoulu, 5 op: omistajanvaihdosohjelma, yhteistyössä Varsinais-Suomen Yrittäjien kanssa. • Yrityskiihdyttämö, 5-25 op: yrittäjät tai sitä suunnittelevat, mahdollisuus yhdistää yrittäjyyttä opintoihin, mentorointiprosessi ja tehtävät. • Startup! 10 op: yrittäjyyttä tiimissä – opiskellaan Vuosi yrittäjänä -ohjelman mukaan, kilpailuja. • Startup Journey Accelerator, 15 op: BOOST Turku kesäkiihdytysohjelma tiimeille, jossa esimerkiksi luodaan prototyyppejä, testaillaan, lanseerataan tuotetta.
Opintopisteitä voi saada Yrityskiihdyttämön opintojaksoista, suorittamalla oman henkilökohtaisen opintosuunnitelman opintoja oman yrityksen toimintaan sidottuna sekä suorittamalla harjoittelun ja opinnäytetyön yritystoimintaansa liitettynä. Mentoroitavien on mahdollista toimia myös niin sanottuina yritysagentteina. Tämä tarkoittaa sitä, että agenttiopiskelijat jakavat tietoa toiminnasta ja opinnollistamisesta muille opiskelijoille eri kampuksilla järjestettävissä tapahtumissa ja järjestävät itse erilaisia tapahtumia. Yritysagentit rohkaisevat mukaan yrittäjyyden aktiviteetteihin. Tapahtumien kautta yritysmentorit ovat tavoittaneet useita opiskelijoita, joiden kanssa on aloitettu mentorointiprosessi.
Hiljattain valmistuneet opiskelijat kertovat yrittäjyydestään Miten päädyitte perustamaan yrityksen jo opiskeluaikana? Opiskelu BisnesAkatemiassa oli antanut rohkeutta ja luottoa omaan tekemiseemme. Oman yrityksen perustaminen nousi esille liikeidean syntymisen myötä. Olimme tehneet tiiminä yhdessä töitä opinnoissamme ja tiesimme, että meidän kesken homma toimii. Halusimme lähteä kokeilemaan omaa ideaamme käytännössä eikä meidän tarvinnut kovinkaan kauaa pohtia päätöstä yrityksen perustamisesta. Yrityksen perustaminen oli meille luonnollinen jatkumo osuuskuntatoiminnan jälkeen. Löysimme hyvän viiden hengen porukan jo osuuskunnan aikana. Tässä tiimissä teimme vahvasti projekteja yhdessä. Onnistuminen ja hyvä yhteistyö sai meidät miettimään oman yrityksen perustamista, koska kaikilla oli yhteinen mielenkiinto yrittäjyyttä ja myyntiä kohtaan.
Miten onnistuitte yhdistämään yrittäjyyden ja opinnot? Asioiden tehokkaalla aikatauluttamisella opiskelun ja yrittäjyyden yhteensovittamisesta saatiin luontevaa. Muiden projektien aikatauluja pystyi suunnittelemaan etukäteen niin, että ne eivät
TALK TEKNIIKKA 2022 / BUSINESSMENTORIT
37
menneet päällekkäin yrityksen tehtävien kanssa. Yrittäjyydestä saimme myös opintopisteitä, jotka auttoivat opintoja eteenpäin. Yrittäjyyden ja opiskelujen yhdistäminen oli meille helppoa. Aikatauluttamalla työt ja opiskelun saimme kaiken hoidettua ajallaan. Valmentajamme antoi meille motivaatiota ja mahdollisuuden yhdistää molemmat. Opintopisteitä kertyi todella hyvin myös oman yritystoiminnan kautta.
Mitä hyötyä teille oli valmennuksesta/businessmentoroinnista? Varsinkin yrityksen alkutaipaleella ja perustamisvaiheessa vastaan tuli monta yksityiskohtaa, joissa mentoroinnista oli merkittävää hyötyä. Apu oli lähellä ja sitä sai nopeasti, kun muuten olisi joutunut kääntymään ulkoisen konsultaation puoleen. Saimme myös uusia näkemyksiä pohtimiimme aiheisiin. Olemme saaneet hyviä neuvoja mentoreilta, myös mentoreiden verkostot ovat olleet avuksi meille ja avanneet aivan uusia mahdollisuuksia. Mentoroinnista välittyvä kannustava ilmapiiri antoi positiivista energiaa omaan tekemiseen. Valmennus ja mentorointi olivat tukena arjessa liiketoimintaan tai opiskeluihin liittyen. Muuten meillä oli täysin vapaat kädet tehdä asioita, jotka edistivät meitä yrittäjinä.
Mitä haluaisitte sanoa opiskelijayrittäjiksi aikoville? Nyt jos koskaan on hyvä aika lähteä kokeilemaan omaa ideaa. Riskit ovat pienet ja kynnys yrittäjäksi lähtemiseen ei ainakaan pienene, mitä pidemmälle työelämään sitä venyttää. Opiskelun ja yrittämisen saa helposti yhdistettyä niin, että aikaa jää myös muille riennoille. Vaikka yritysidea ei lähtisikään raketin lailla nousuun, voimme taata, että kallisarvoista kokemusta siitä saa sitäkin enemmän. Lähtekää kokeilemaan varsinkin opiskelujen aikana yrittäjyyttä. Turvallinen opiskeluympäristö antoi mahdollisuuden oppia ja kokeilla uusia asioita ja kehittää omaa juttua, joka mahdollisti täysipäiväisen yrittäjyyden. Kädet saveen ja tekemään, sitä kautta opit ja tulosta tulee. Olkaa rohkeita ja uteliaita.
38
TALK TEKNIIKKA 2022 / BUSINESSMENTORIT
Businessmentorit: Marita Nummi-Wikström marita.nummi-wikstrom@turkuamk.fi Sari Asteljoki sari.asteljoki@turkuamk.fi Jani Pihlajamaa jani.pihlajamaa@turkuamk.fi Arto Manninen arto.manninen@turkuamk.fi
Varsinkin yrityksen alkutaipaleella ja perustamisvaiheessa vastaan tuli monta yksityiskohtaa, joissa mentoroinnista oli merkittävää hyötyä.
Big datan hyödyntäminen koulutuksen kehittämisessä Älykäs ennakointi -hankkeessa lähestytään ennakointia erityisesti yritysten tarpeiden ja maakunnan työmarkkinoiden näkökulmasta. Yritysten ja toimialojen kasvu sekä muutokset heijastuvat myös varsinaissuomalaisiin koulutusorganisaatioihin, joissa pohditaan jatkuvasti, millaisia valmiuksia tulevien ammattilaisten ja korkeakoulutettujen tulisi hallita menestyäkseen uudenlaisessa työelämässä. Teksti | Marko Kortetmäki, yliopettaja ja koulutusvastaava, Turun AMK ja Sakari Koivunen, lehtori, Turun AMK Hankkeessa saatuja tietoja hyödynnetään opintopolkujen ja koulutusten suunnittelussa sekä yritysten uudistumisessa ja liiketoiminnan kehittämisessä. EU ESR-rahoitteinen Älykäs ennakointi -hanke kohdistuu meri- ja valmistavan teknologiateollisuuden yrityksiin Varsinais-Suomessa. Lisäksi hankkeessa kerätään data-analytiikan keinoin tietoa osaamisen kysynnän ja tarjonnan tasapainosta Varsinais-Suomessa. Tätä tietoa hyödynnetään koulutusorganisaatioiden koulutussuunnittelun, opintopolkujen profiloinnin sekä työelämäohjauksen tukena yhdessä yritysten kanssa. Hankkeessa hyödynnetään tekoälyä, mikä helpottaa yritysten tarpeiden ja oppilaitosten tuottaman osaamisen kohtaamista.
Opinnäytetyöt louhinta-aineistona Älykäs ennakointi -hankkeessa louhittiin Theseus-tietokantaa. Theseus on Ammattikorkea-
koulujen rehtorineuvosto Arene ry:n tarjoama palvelu, jonne tallennetaan lähes kaikki ammattikorkeakouluissa tehtävät opinnäytetyöt. Louhinta-aineistona käsiteltiin yli 120 000 suomenkielistä opinnäytetyötä eri aloilta. Analysoitujen opinnäytetöiden metadataan liitettiin tieto valmistumisvuodesta, korkeakoulusta ja koulutusalasta. Myös linkki alkuperäiseen työhön säilytettiin siltä varalta, että louhinnan aikana halutaan tutustua kokotekstiversioon opinnäytetyöstä. Aineistosta tunnistettiin käsitteitä ja käsitteiden verkostoja. Niiden avulla voidaan helposti hakea esimerkiksi kestävää kehitystä, teollisuusrobotiikkaa tai tekoälyä käsittelevät opinnäytetyöt tarkempaan analyysiin. Käsiteverkot muodostettiin älykkään kielimallin avulla niin, että temaattisesti toisiaan lähellä olevat käsitteet esiintyvät ryppäinä. Esimerkiksi koulutussuunnittelussa voidaan tunnistaa tiettyyn alaan liittyviä keskeisiä käsitteitä teollisuudelle tehtyjen opinnäytetöiden sisällön perusteella.
TALK TEKNIIKKA 2022 / ÄLYKÄS ENNAKOINTI - HANKE
39
Tekoälyn tunnistamat termit voidaan analysoida myös suhteessa aikaan. Tällöin on mahdollista hakea nousevia trendejä – termejä, jotka ovat viime aikoina alkaneet esiintyä teollisuudelle tehtävissä opinnäytetöissä aiempaa enemmän. Vastaavasti nähdään ne ilmiöt, joita aiemmin on käsitelty paljon, mutta joiden esiintymistaajuus on laskusuunnassa.
Mihin louhintatietoa käytetään? Louhinnan tuloksia voidaan muun muassa hyödyntää opetussisältöjen kehittämisessä, jatkuvan oppimisen opintokokonaisuuksia suunniteltaessa, yritysyhteistyön syventämiseen ja opinnäytetöiden aiheiden suunnitteluun. Opinnäytetyöt kuvaavat hyvin yritysten tämän hetken kehitysprojekteja ja niissä vaadittua osaamista. On tärkeää pysyä tietoisena siitä, mitä osaamista yritykset valmistuvilta opiskelijoilta odottavat. Opinnäytetöiden massa on kuitenkin niin suuri, että niiden käsittely manuaalisesti ei ole realistista. Koneellisen louhinnan avulla voidaan kartoittaa isompia trendejä ja sukeltaa tarvittaessa syvällisemmin kiinnostavien teemojen sisälle. Yksi kiinnostava esimerkki louhinnan tuloksista on eri osaamisalueiden välinen vertailu, esimerkiksi robotiikan esiintymistä on kiinnostava tarkkailla ristiin sekä konetekniikan että terveyden alan opinnäytetöissä. On kuitenkin hyvä huomioida se, että tuloksia saadakseen tulee tehdä raakaa analyysiä louhitusta datasta. Eli itse louhinta ei vielä tuo kuuta taivaalta, mutta louhinta mahdollistaa sen, että pystytään käsittelemään valtavan suuria datoja. Louhitun datan analysoinnissa käytämme Power BI -ohjelmistoa.
sanapilvien avulla. Sanapilvessä nousee esiin aineistossa eniten esiintyvät käsitteet. Sanapilven esittämien yksittäisten trendikäsitteiden jälkeen on mielenkiintoista pureutua eri käsitteiden välisiin yhteyksiin. Käsiteverkostot antavat tämän näkymän massiiviseen aineistoon. Yhteen käsiteverkkoon voidaan rajata esimerkiksi konetekniikan käsitteitä niin, että valitaan kaksi keskuskäsitettä: 3D-mallinnus ja robotiikka. Kummankin keskuskäsitteen ympärille muodostuu temaattisesti näitä lähellä olevia käsitteitä ja keskelle syntyy joukko käsitteitä, jotka yhdistävät 3D-mallinnusta ja robotiikkaa. Vastaava analyysi voidaan tehdä myös koulutusaloittain. Näin voidaan vertailla vaikkapa elektroniikan ja automaatiotekniikan koulutuksia. Käsiteverkon ulkokehälle piirtyy kummankin koulutuksen avainkäsitteitä. Keskuskäsitteiden väliin jäävä yhteinen osuus kuvaa termejä, jotka ovat kummallakin koulutusalalla aineiston perusteella tärkeitä.
Käsiteverkot muodostettiin älykkään kielimallin avulla niin, että temaattisesti toisiaan lähellä olevat käsitteet esiintyvät ryppäinä.
Tekoäly auttaa hahmottamaan suurta tietomäärää Louhittu tietomäärä on valtava, yli 120 000 opinnäytetyötä. Sellaisesta massasta ei voi ilman koneen apua irrottaa merkityksiä ja ilmiöitä. Helpon katsauksen isoon datajoukkoon saa esimerkiksi
40
TALK TEKNIIKKA 2022 / ÄLYKÄS ENNAKOINTI - HANKE
Turun korkeakoulut yhdistävät voimansa tekniikan koulutuksessa Turussa on vastattu teknologia- ja valmistavan teollisuuden huutoon lisäämällä tekniikan alojen koulutustarjontaa, kehittämällä tutkimus- ja oppimisympäristöjä sekä tiivistämällä yhteistyötä korkeakoulujen välillä. Teksti ja kuvat | Martti Komulainen Teknologiateollisuus kaipaa lisää osaajia. Syksyllä 2021 julkistettiin selvitys teknologiateollisuuden osaajatarpeesta. Selvityksen mukaan teknologiateollisuus tarvitsee kymmenen vuoden sisällä 130 000 uutta osaajaa paikkaamaan eläköitymisiä ja täyttämään alan kasvutarpeita. Paitsi merkittävä työllistäjä, on teknologiateollisuus tärkeä kansantalouden kannalta vastaten yli 50 prosentista maamme vientituloista.
Turun tekniikan koulutusta tarjoavat korkeakoulut pyrkivät vastaamaan osaajatarpeeseen ja tiivistävät yhteistyötä Teknologiakampus Turun sateenvarjon alla. Sen myötä Turkuun on rakentunut ja rakentumassa vahva ja laaja-alainen tekniikan osaamiskeskittymä, joka vahvistaa Varsinais-Suomen kilpailukykyä ja alan yritysten kehittymisedellytyksiä.
TALK TEKNIIKKA 2022 / TEKNOLOGIAKAMPUS
41
kehitetty opetusinfra Kupittaan kampuksella, joten on luontevaa, että sitä hyödynnetään osana Turun korkeakoulujen yhteistyötä, toteaa Tekniikka ja liiketoiminta -sektorin koulutusjohtaja Juha Kontio. Kupittaan kampuksen tutkimus- ja koulutusympäristöjä on kehitetty mittavilla investoinneilla (noin 10 Me) vuosina 2018–2020. Investointien yksi peruste oli korkeakoulujen yhteistyö.
Koneteknologiakeskuksen/tehtaan tilat ovat sekä Turun AMK:n että Turun yliopiston tekniikan opiskelijoiden käytössä. Tuoreimpia investointeja ovat metalli-3D -tulostimet. Korkeakoulujen yhteistyö kohdistuu tutkimus- ja koulutusinfraan, koulutukseen, tutkimukseen ja alan vetovoiman lisäämiseen.
Ristiinopiskelua ja yhteisiä oppimisympäristöjä Koulutusyhteistyössä ollaan jo varsin pitkällä. Yhteistyö koskee opetussuunnitelmayhteistyötä, yhteisiä oppimisympäristöjä ja joustavia koulutuspolkuja insinööristä (AMK) diplomi-insinööriksi. – Yleisellä tasolla vaikka ammattikorkeakoulun tarjoama käytännönläheinen insinöörikoulutus poikkeaakin yliopiston teoriapainotteisemmasta DI-tutkintoon tähtäävästä koulutuksesta, on kandivaiheessa paljon yhteistäkin. Sen vuoksi jo tällä hetkellä joitakin kursseja voidaan toteuttaa yhteistyössä kummankin korkeakoulun opiskelijoille, kuvailee Teknologiakampus Turun koulutuspäällikkö Sari Stenvall-Virtanen.
Tuorein työvoitto koulutustarjonnan laajentamisessa oli sähkö- ja automaatiotekniikan koulutusvastuun saaminen sekä Turun ammattikorkeakouluun että Turun yliopistoon. Alan koulutusta on haettu useiden vuosien ajan, ja elinkeinoelämä on sitä myös toivonut alueelle. Sähkö- ja automaatiotekniikan insinööri (AMK) -tutkintoon johtavana koulutus käynnistyy syksyllä 2023. Turun yliopistossa automaatiotekniikan koulutukseen valitaan ensimmäiset opiskelijat myös syksyllä 2023. Automaatiotekniikan alaan liittyviä professuureja on parhaillaan useampia auki Teknillisessä tiedekunnassa. Keskeistä koulutusyhteistyössä on poistaa resursseja turhaan vieviä koulutuksen päällekkäisyyksiä ja yhteistyön esteitä ja sujuvoittaa opintojen jatkamista AMK-opintojen jälkeen DI-opintojen parissa yliopistossa. Viesti opintopolusta on mennyt hyvin perille: suoraan DI-tutkinnossa aloittavista opiskelijoista huomattava osa on AMK-tutkinnon suorittaneita, ja näistä noin puolet on muutaman viime vuoden ajan ollut Turun AMK:sta valmistuneita. Lisäpätevöitymiselle on muitakin vaihtoehtoja kuin DI-polku: ammattikorkeakoulut tarjoavat useita tekniikan alan YAMK-tutkintoja.
Keskeinen erityisesti konetekniikan koulutusyhteistyön ympäristö on Koneteknologiakeskus Turun tilat Turun Kupittaalla. Siellä järjestetään yhteisiä opintojaksoja sekä AMK:n että yliopiston opiskelijoille.
Opintopolut voivat suuntautua myös toiseen suuntaan: on esimerkkejä yliopistotaustaisten opiskelijoiden halukkuudesta suorittaa käytännönläheinen tutkinto AMK:n puolella.
– Turun ammattikorkeakoululla on yhtenä tekniikan alan suurimmista kouluttajista jo pitkälle
Tekniikan ala potee osaaja- ja osin myös opiskelijapulaa. Vetovoimaa on pyritty lisäämään ja mieli-
42
Lisää veto- ja pitovoimaa tekniikan aloille
TALK TEKNIIKKA 2022 / TEKNOLOGIAKAMPUS
Sari Stenvall-Virtanen toimii Teknologiakampuksen ja Turun yliopiston teknillisen tiedekunnan koulutuspäällikkönä. kuvia avartamaan Teknologiakampus Turun yhteisillä ponnistuksilla jo usean vuoden ajan. Kaikista neljästä (Turun AMK, Turun yliopisto, Åbo Akademi ja Yrkeshögskolan Novia) korkeakoulusta rekrytoidut tekniikan opiskelijalähettiläät ovat käyneet – yhdessä – kertomassa tekniikan opiskelusta toisen asteen oppilaitoksissa. – Tarkoitus ei ole korvata korkeakoulujen hakijamarkkinointia, vaan täydentää sitä yhteiskampanjoilla. Yhdessä olemme isompia ja näkyvämpiä, toteaa Sari Stenvall-Virtanen. Vuonna 2020 yhteisellä Tech road show´lla tavoitettiin noin 1000 lukiolaista Lounais-Suomen alueella. Korona-aikana näitä esittelyjä on tarjottu osin etäyhteydellä. Konsepti on tuntunut toimivalta: nuoret kertovat nuorille. Pyrkimyksenä on ollut avata näkymiä siihen, mitä kaikkea tekniikan alat pitävät sisällään konetekniikasta automaatioon, tekoälyyn
Tarkoitus ei ole korvata korkeakoulujen hakijamarkkinointia, vaan täydentää sitä yhteiskampanjoilla.
ja elintarviketekniikkaan. Tekniikka on todella moni-ilmeistä ja tarjoaa monipuolisia opiskelumahdollisuuksia ja hyvät työllistymisnäkymät. Teknologiakampus edistää Turun neljän korkeakoulun eli Turun yliopiston, Åbo Akademin, Turun ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian tekniikan koulutusta ja tutkimusta. Samalla se yhdistää korkeakoulujen voimavarat tukemaan alueen yritysten tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaa. Teknologiakampus Turun sopimusosapuolet ovat Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu, Yrkeshögskolan Novia, Turun kaupunki ja Turku Science Park Oy.
TALK TEKNIIKKA 2022 / TEKNOLOGIAKAMPUS
43
Tekniikan koulutustarjonta Turun korkeakouluissa Turun AMK
Turun yliopisto
Insinööri (AMK), ajoneuvo- ja kuljetustekniikka
Automaatiotekniikka, tekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri (3 v + 2 v) (2023 lähtien)
Insinööri (AMK), bio- ja kemiantekniikka
Automaatiotekniikka, diplomi-insinööri (2023 lähtien)
Insinööri (AMK), energia- ja ympäristötekniikka Insinööri (AMK), konetekniikka Insinööri (AMK), myynti-insinööri Insinööri (AMK), rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Insinööri (AMK), tieto- ja viestintätekniikka Insinööri (AMK), tuotantotalous Insinööri (AMK), sähkö- ja automaatiotekniikka Rakennusmestari (AMK) Insinööri (ylempi AMK), hajautettu energiatuotanto Insinööri (ylempi AMK), kemiantekniikka ja bioteknologia Insinööri (ylempi AMK), koneja meritekniikka Insinööri (ylempi AMK), ohjelmistotekniikka ja ICT Insinööri (ylempi AMK), rakentaminen Insinööri (ylempi AMK), teknologiaosaamisen johtaminen Insinööri (ylempi AMK), terveysteknologia Bachelor of Engineering, Information and Communications Technology Master of Engineering, Industrial Quality Management
Biotekniikka, tekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri (3 v + 2 v) Biotekniikka, diplomi-insinööri (2 v) Konetekniikka, tekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri (3 v + 2 v) Konetekniikka, diplomi-insinööri (2 v) Lääketieteellinen tekniikka ja terveysteknologia, tekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri (2 v) (UUSI) Lääketieteellinen tekniikka ja terveysteknologia (2 v) (UUSI) Materiaalitekniikka, tekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri (3 v + 2 v) Materiaalitekniikka, diplomi-insinööri (2 v) Tietotekniikka, tekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri (3 v + 2 v) Tietotekniikka, diplomi-insinööri (2 v) Åbo Akademi Kemi- och processteknik, teknologie kandidat och diplomingenjör (3+2 år) Kemi- och processteknik, diplomingenjör (2 år) Datateknik, teknologie kandidat och diplomingenjör (3+ 2 år) Datateknik, diplomingenjör (2 år) Yrkeshögskolan Novia – Aboa Mare Bachelor of Maritime Management, Captain Bachelor of Engineering, Maritime Technology Master of Engineering/ Maritime Management, Maritime Management Master of Engineering, Autonomous Maritime Operations Sjökapten (YH), myös monimuotoisena
44
TALK TEKNIIKKA 2022 / TEKNOLOGIAKAMPUS
Tähtäimessä WorldSkills Shanghai 2022 ICT-alan insinööriksi (AMK) Turun ammattikorkeakoulussa opiskeleva Jesse Eskelinen lähtee lokakuussa mittelemään osaamistaan WorldSkills Shanghai 2022 -kilpailuihin. Vaativissa ammattitaidon maailmanmestaruuskilpailuissa hän kohtaa nuoria huippuammattilaisia kilpailulajissaan IT Network Systems Administration. Teksti ja kuvat | Lea Froloff, toimittaja – Kyllä mä Shanghaista kultaa haluan, pitää vain olla parempi kuin muut, toteaa tietoverkkoihin ja kyberturvallisuuteen suuntautunut tieto- ja viestintätekniikan opiskelija. Turun ammattikorkeakoulun koulutus- ja tutkimuspäällikkö Tero Reunanen on todella hyvillään siitä, että saa olla mukana mahdollistamassa upeaa osaamisen kehittämistä.
– Tämä osaltaan indikoi hyvin sitä, että Turussa ammatillinen koulutus on hyvällä osaamisen tasolla sekä toisella asteella että korkeakouluissa. Erityisesti toivon, että Jesse osaa ottaa kilpailun kokemuksen kannalta eikä stressaa liikaa, Reunanen kannustaa. Kyntensä Eskelinen näytti jo Taitaja2018-kilpailujen finaalissa Tampereella opiskellessaan vielä Turun ammatti-instituutissa.
TALK TEKNIIKKA 2022 / ICT-TAITOKILPAILU
45
Jesse Eskelinen ja Turun ammatti-instituutin opettaja Marianna Virtanen.
Kyllä mä Shanghaista kultaa haluan, pitää vain olla parempi kuin muut.
– Tein ennakkoon vanhoja tehtäviä ja osasin tehdä ulkoa asioita, joita ei välttämättä tarvitsisi osata ulkoa. Kilpailupäivien päätteeksi kyseltiin, kuinka meni. Vastasin aina, että olisi voinut mennä paremminkin, Eskelinen naurahtaa. Tietokoneet ja verkot -lajissa suomenmestaruuden ratkaissut kilpailu sujui kuitenkin hienosti, sillä Eskelinen voitti kultaa. – On jo itsessään hienoa, että suomenmestari löytyy oman osaamisalueen opiskelijoista. Vielä mukavammalta tuntuu se, että saa olla auttamassa Jesseä mittaamaan osaamistaan maailmanmestaruustasolla, sanoo Reunanen.
46
TALK TEKNIIKKA 2022 / ICT-TAITOKILPAILU
Kykyä itsenäiseen ongelmanratkaisuun tarvitaan Tieto- ja tietoliikennetekniikan perus- ja ammattitutkinnot Eskelinen suoritti TAIssa. Jessen ammatti-instituutin aikainen opettaja Marianna Virtanen pitää kykyä itsenäiseen työskentelyyn yhtenä ICTalan opiskelijan tärkeimmistä ominaisuuksista. – Jesse pystyy hyvin itsenäisesti etsimään tietoa ja ratkomaan ongelmia, sehän on meidän alallamme ihan ehdoton taito. Ei hän paljon tunneilla viihtynyt ja pyysikin saada tehdä tehtävät kotona. Edellisissä WorldSkills-kilpailuissa Eskelisen edustamaan lajiin kokoontui kisaamaan kolmisenkymmentä maailman huippuosaajaa. – Tehtävien taso tulee olemaan ihan järkyttävä, kuten Abu Dhabin kilpailuissakin vuonna 2017. Toivottavasti he vähän hillitsevät sitä, pohtii Eskelinen Virtasen myötäillessä vieressä. – Jo Taitaja-kilpailujen tasoon vaaditaan paljon, mutta WorldSkills-kilpailujen vaativuus on lähtenyt lapasesta. Tehtävissä on juttuja niin laidasta laitaan, ettei meilläkään yksi ihminen hanskaa sitä
kaikkea. Ja heidät nuoret pannaan hanskaamaan, vaikka yhdessäkin verkkotehtävässä riittäisi jo tekemistä, puuskahtaa Virtanen.
Taustalla toimii iso valmennustiimi Vaatimustasosta kertoo myös se, että kilpailuvalmennukseen tarvitaan useampi ihminen eri osaamisalueilta. Turun ammattikorkeakoulussa Jesseä valmentaa joukko opettajia: Tero Virtanen tietoverkkojen, Tommi Tuomola Python-ohjelmoinnin ja Jani Ekqvist sekä Jani Vanharanta Linuxin osalta. – Opettajat ovat tarkastelleet sopivan tason sertifikaattiosaamisvaatimuksia, ja niistä on luotu käytännön ongelmanratkaisuharjoitteita, Reunanen kertoo. Aikoinaan Skills Finlandilla eksperttinä toiminut Marianna Virtanen kuuluu myös Eskelisen taustavoimiin. Oman roolinsa valmentautumisessa hän määrittelee ’hang aroundiksi’. – Yritän huolehtia, että Jessellä on kaikki hyvin, ja että hän pystyy treenaamaan. Hommaan hänelle valmentajat, kurssit, laitteet ja muut systeemit. Virtanen kertoo kilpailijan lähettämisen kisoihin edellyttävän, että osallistujamaassa on kyseisen lajin lajipäällikkö. Siksi hän tarttui pestiin uudelleen. – Kysyin viime syksynä Jesseltä, oletko tosissasi lähdössä kisoihin, lajipäällikön puuttuessahan hän ei voisi lähteä. On minullekin kunnia-asia, etten jätä Jesseä pulaan. Ja onhan hienoa, että oman koulun kasvatti pääsee kisoihin.
konfiguraatiota ja asennusta, työskentelyä tietoturvaprojektien ja pilvihallinnan parissa. – Olen päivän töissä ja iltaisin teen muut hommat. Nautin tekemisestä, ettei tarvitse vain hillua. Kerran viikossa käyn koulussa kurssien laboratoriossa tekemässä laitteistolla erilaisia asennuksia. Kisamatkan kustannuksiin osallistuva Enter tarjoaa Eskeliselle koulutusta sekä tarvittavia laitteita ja ympäristöjä. – Jesse joutuu normitöitäkin tekemään kaiken valmentautumisen lisäksi, savotta ei ole ihan helppo tietenkään. Enterin yleinen toimintakulttuuri on kuitenkin se, että kaikki auttavat kaikkia, kertoo Eskelisen panosta yritykselle arvostava myynti- ja markkinointijohtaja Jani Ruohonen. – Hän on todella nopea oppimaan ja omaksumaan uudet tekniikat. Me vähän varttuneemmatkin hyödymme katseen avarrutuksesta nuoremmilta. Kysymys ammatillisista haaveista pistää valkohattuhakkerointiakin harrastavan Eskelisen miettimään. – Paha kysymys, tähtään ehkä tietoturva-asiantuntijaksi. ’White hat’ on kivaa, mutta jos se ei olisi enää harrastus vaan työ, en ehkä enää nauttisi siitä samalla tavalla.
Vaikka nuoret mittelevät ammattitaidosta keskenään, lajipäällikköäkin jännittää. – Taitaja-kisoissakin pelotti hirveästi enkä melkein uskaltanut katsoa, minkä näköisiä ilmeitä siellä on, kun konffataan, nauraa Virtanen.
Päivät täyttyvät työstä ja opinnoista Tällä hetkellä Eskelinen jatko-opiskelee tieto- ja viestintätekniikkaa Turun ammattikorkeakoulussa ja käy opintojen ohella töissä Enter SystemSolutions Oy:llä. Työnkuvaan kuuluu tietojärjestelmien
TALK TEKNIIKKA 2022 / ICT-TAITOKILPAILU
47
Hyppää mukaan EduCityn laboratoriokierrokselle! Teksti ja kuva: Veera Laaksonen Turun AMK:n Kupittaan kampuksella sijaitsevan EduCityn kellarikerroksessa sijaitsevat tekniikan modernit laboratoriot, jotka ovat Turun AMK:n opetuskäytössä ja palvelevat myös alueen elinkeinoelämää. Esimerkiksi rakennusakustiikan laboratorio palvelee yrityksiä, jotka haluavat selvittää rakennustuotteiden, kalusteiden, materiaalien, koneiden ja laitteiden akustisia ominaisuuksia, kuten ääneneristävyyttä ja melupäästöarvoja.
Hyppää tästä EduCityn 360° virtuaalikierrokselle!
Uuden energian laboratorio Laboratorion painopisteitä ovat muun muassa aurinkosähkö, tuulivoima, bioenergia, lämpöpumput sekä energianhallintajärjestelmät ja akkuenergiavarastot. Laboratorion palveluita ovat muun muassa aurinkopaneelien mekaaninen testaus, olosuhdetestaus sekä sähkön laadut mittaukset ja energia-auditoinnit.
48
TALK TEKNIIKKA 2022 / TEKNIIKAN LABORATORIOT
Virtuaalisuunnittelulaboratorio Teknologiateollisuuden virtuaalisuunnittelulaboratoriolla on tärkeä osa digitaalisen tuoteprosessin eri vaiheissa. Laboratorio on varusteltu modernilla teknologialla muun muassa suunnittelukatselmuksiin, koneistuksen sekä robottien etäohjelmointiin sekä prototypoinnin vaiheisiin ainetta lisäävän valmistuksen ja 3D-skannauksen muodossa.
Protopaja Pehmeistä materiaaleista, kuten puusta ja muovista valmistettavien prototyyppien tekemiseen soveltuva laboratorio.
Autolaboratorio Autolaboratorio toimii sekä oppimisympäristönä että autoteknisenä laboratoriona tutkimushankkeissa ja palvelutoiminnassa. Autolaboratoriossa opiskelijat oppivat käyttämään yleisimpiä ajoneuvoteknisiä mittalaitteita, autoteknisiin mittauksiin käytettäviä välineitä sekä tulkitsemaan niistä saatavia tuloksia. Laboratoriossa perehdytään myös katsastustoiminnassa sovellettaviin mittausmenetelmiin, mittalaitteisiin sekä mittausten ja niiden tulosten dokumentointiin.
Rakennustekniikan laboratorio Rakennustekniikan laboratoriossa voidaan tutkia esimerkiksi betonin koestusta ja tehdä maa-ainetestejä ja säärasituskokeita. Laboratorion palveluita tarjotaan myös rakennusalan yrityksille, isännöitsijöille ja yksityishenkilöille.
TALK TEKNIIKKA 2022 / TEKNIIKAN LABORATORIOT
49
Lämpö- ja virtaustekniikan laboratorio Lämpö- ja virtaustekniikan opetukseen soveltuva laboratorio. Tilassa on mahdollisuus kylmätestaukseen ja erilaisiin mittauksiin. Laboratorion laitteistoon kuuluu muun muassa tuulitunneli, tuulivoimala, lämpöpumppu ja pakkashuone.
Akustiikkalaboratorio Laboratoriossa tarjotaan testaus- ja konsultaatiopalveluita rakennusalan tarpeisiin. Siellä myös toteutetaan julkisrahoitteisia tieteellisiä tutkimusprojekteja. Laboratoriotiloista löytyy kansallisesti katsoen erittäin laajat ja monipuoliset laboratoriotilat. EduCityn tiloissa on viisi kaiuntahuonetta.
50
TALK TEKNIIKKA 2022 / TEKNIIKAN LABORATORIOT
Valmistuslaboratorio Valmistustekniikan perusteiden opetukseen soveltuva laboratorio. Tilassa toteutetaan valmistustekniikkaan ja sisälogistiikkaan liittyviä kehitystehtäviä ja kokeiluja.
Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmä tarjoaa monipuolisesti erilaisia tutkimus- ja kehityspalveluja. Toteutamme muun muassa vesiensuojeluratkaisujen kehitys- ja suunnittelutoimeksiantoja sekä vedenlaadun mittaus- ja näytteenottopalveluja.
Moottori- ja voimalinjalaboratorio Emissiomittauksiin ja voimalinjojen suorituskykytutkimuksiin soveltuva laboratorio. Tilassa voi suorittaa emissio- ja suorituskykymittauksia, optimointiajoja ja tuotekehitystä tukevia tutkimuksia.
Hitsauslaboratorio Hitsaustekniikan perusteiden opetukseen soveltuva laboratorio, jossa voidaan suorittaa perushitsaukseen liittyviä kehitystehtäviä ja kokeiluja. Tilasta löytyy MIC/MAC-hitsauslaitteet ja yhteistoimintarobotti.
Fysiikan laboratorio Fysiikan opetustila, jossa voi järjestää myös esittelyitä ja puuhapäiviä opiskelijoille. Laboratorion laitteistoon kuuluu havaintovälineitä ja lego-robotteja. Pumppaustekniikan laboratorio Pumppaustekniikan opetukseen soveltuva laboratorio, josta löytyyvät kiinteät pumppausjärjestelmät ja mallikoeallas.
TALK TEKNIIKKA 2022 / TEKNIIKAN LABORATORIOT
51
Motivaatio auttaa opinnoissa Santeri Reinikainen haki Helsingistä Turkuun opiskelemaan. Hän pitää Turusta opiskelijakaupunkina ja ammattikorkeakoulun tarjoamasta vapaudesta vaikuttaa omiin opintoihin. Teksti ja kuvat | Siiri Welling Konetekniikan insinöörikoulutus tuntui Santeri Reinikaisesta varsin luontevalta alavalinnalta – olihan hän jo pienestä lähtien pitänyt rakentamisesta. – Olen tykännyt laitteiden purkamisesta ja halunnut nähdä, miten ne toimivat. Joitakin laitteita tietysti myös rikkoontui samalla. Legotkin olivat
52
TALK TEKNIIKKA 2022 / OPISKELIJATARINA
mieleisiä leluja, vaikka niin on tietysti ollut myös monella muulla pienenä, sanoo Reinikainen. Helsingistä kotoisin oleva Reinikainen haki Turun ammattikorkeakouluun suoritettuaan lukion ja ICT-asentajan tutkinnon ammattikoulussa. Hän kuvailee olleensa toisella asteella keskitason opiskelija.
– En ollut mikään tähtioppilas. Matematiikassa menestyin hyvin lukiossa ja amiksen paperit olivat hyvät. Mutta ammattikorkeakoulussa ehkä kiinnostuksen kohteet ovat olleet erilaiset, kuten myös halu panostaa omaan tulevaisuuteen. Halusin siis täällä pitää numerot hyvinä ja niin ne ovat pysyneetkin, sanoo Reinikainen.
Suunnitelmissa jatko-opinnot Ammattikorkeakoulussa häntä houkutti erityisesti Turun ammattikorkeakoulun meritekniikan suuntautumisvaihtoehto. Opiskelujen edetessä mielenkiinnon kohde kuitenkin vaihtui 3D-tulostukseen ja tuotekehityksen suuntautumiseen. Toisaalta Reinikainen ei ole vielä aivan varma, minkälaisissa työtehtävissä hän haluaisi työskennellä myöhemmin elämässään.
Pidän siitä, että täällä on saanut valita mitä tekee ja kuinka paljon. Esimerkiksi yksi luokkalainen valmistui jo vuoden etuajassa.
– Valmistun toivottavasti tämän kevään aikana. Sen jälkeen suunnitelmissa on päästä suoraan yliopistoon opiskelemaan diplomi-insinööriksi, sanoo Reinikainen. Turun ammattikorkeakoulua Reinikainen kehuu erityisesti sen tarjoamista mahdollisuuksista ja vapaudesta valita erilaisia kursseja oman mieltymyksen mukaan. Reinikainen on itse saanut muutamia opintopisteitä kansainvälisestä toiminnasta, jota hän on tehnyt Turun yliopistolla. Kansainvälisten opiskelijoiden kanssa on järjestetty reissuja Lappiin ja pidetty hauskaa illanistujaisissa. – Pidän siitä, että täällä on saanut valita mitä tekee ja kuinka paljon. Esimerkiksi yksi luokkalainen valmistui jo vuoden etuajassa. On tosi kiva, että saa vaikuttaa siihen, mitä oppii, kehuu Reinikainen.
Opinnäytetyötä vaille valmis Ammattikorkeakoulun kursseja hän ei pidä erityisen vaikeina, lukuun ottamatta erästä integraalimatematiikan kurssia ja muutamaa kirjallista kurssia. Tehtävät ovat olleet mieluisia ja kurssit hyviä. Jos hän kuitenkin saisi muuttaa yhden asian, olisi hän kenties halunnut enemmän käytännön työskentelyä ja käsillä tekemistä.
– Tavallaan ehkä sitä odotin enemmän ammattikorkeakoulusta, kun hain tänne. Tietysti olen suuntautunut tuotekehitykseen, jossa juuri suunnitellaan paljon tietokoneen avulla asioita, mutta toisaalta olisi ollut kiva päästä vielä enemmän testaamaan suunnitelmia käytännössä ja rakentamaan niitä, sanoo Reinikainen. Tällä hetkellä Reinikainen on yhtä harjoittelua ja opinnäytetyötä vaille valmis konetekniikan insinööri. Hänen opinnäytetyönsä käsittelee analyysikoneen pipetin painesensorin asennusmuutosta, ja hän tekee työnsä eräälle lääkeyritykselle. Toistaiseksi hänellä on kasassa tarvittava määrä teoriaa, mutta käytännön harjoitteet ovat vielä tekemättä koronapandemian vuoksi. – Siinä työssä voi mahdollisesti hyödyntää 3D-tulostusta. Työ on tosi mielenkiintoista, vaikka se on myös todella vaikeaa.
TALK TEKNIIKKA 2022 / OPISKELIJATARINA
53
Biometriikan laitteet tuovat Sales and Marketing Labin tälle vuosikymmenelle Turun ammattikorkeakoulun Myynti- ja markkinointilaboratorioon on hankittu silmänliikkeitä, kasvojen ilmeitä ja ihon konduktiivisuutta mittaavia laitteita. Niiden avulla voi tehdä laadukkaampaa myynnin ja markkinoinnin tutkimusta. Teksti ja kuvat | Siiri Welling Pienestä huoneesta löytyy pari tietokonetta ja muutama erikoinen lisälaite. Sanni Koskimies-Chiba, Turun ammattikorkeakoulun Yrittäjyys ja myynti -osaamisalueen markkinointi- ja hallintokoordinaattori, ohjaa istumaan tietokoneen ääreen ja katsomaan ruutua. Sitten sormiin kiinnitetään pienet anturit. Ruudulle tulee vaatemerkin mainos. Ja toisen. James McAvoy mainostaa Pradaa. Samalla tietokoneen edessä olevat kamerat tutkivat silmänliikkeitä ja kasvojen ilmeitä. Nämä biometriikan laitteet ovat uusin lisäys Turun ammattikorkeakoulun Myynnin ja markkinoinnin laboratoriota, eli tuttavallisemmin Sales and Marketing Labia. – Näistä käyristä näkee nyt esimerkiksi sen, että vaatemerkin mainokset eivät aiheuttaneet kovin kummoisia reaktioita, mutta James McAvoyn kuva nostatti hieman testaajan pulssia, naurahtaa Pinja Palm, Turun ammattikorkeakoulun lehtori, joka analysoi kirjoittajan testituloksia.
Pois ”mutusta” Silmänliikkeiden, kasvojen ilmeiden tunnistaminen ja ihon konduktiivisuuden mittaus iMotions-
54
TALK TEKNIIKKA 2022 / SALESLAB
ja Tobii-ohjelmistojen avulla mahdollistavat objektiiviset ja tarkat tutkimustulokset erilaisissa myynnin ja markkinoinnin testiasetelmissa. Perinteisesti myynnin ja markkinoinnin tutkimuksessa on käytetty esimerkiksi havainnointiin, kyselyihin tai haastatteluihin pohjautuvaa tutkimusta, mutta tämän kaltainen data on ollut alttiimpaa esimerkiksi mielipiteen tai muistin vaikutuksille. Palm näkee omalta analysointiruudultaan myös sen, mihin kaikkialle mainoksen katselijan huomio on oikeasti kiinnittynyt. Tämän kaltaisten tietojen perusteella voi tehdä päätelmiä siitä, miten vaikuttava tai toimiva jokin mainos on. Biometriikka taipuu myös verkkosivujen käytettävyyden, erilaisen vuorovaikutus- ja neuvottelutilanteiden, tarjousten, sopimusten ja ehtojen vahvuuden tai muiden sisäisten ja ulkoisten tekijöiden vaikutuksien analysointiin. – Yksinkertaistettuna voi sanoa, että biometriikan laitteet nostavat myynnin ja markkinoinnin tutkimuksen, opetuksen ja liiketoiminnan tälle vuosikymmenelle. Biometriikan avulla pääsemme pois siitä ”musta tuntuu” -osasta ja voimme siirtyä mitattuun dataan, sanoo Turun ammattikorkeakoulun myynnin yliopettaja Timo Holopainen.
Tämän kaltaisten tietojen perusteella voi tehdä päätelmiä siitä, miten vaikuttava tai toimiva jokin mainos on.
– Tällä hetkellä tutkimusta voidaan tehdä ainoastaan Sales and Marketing Labin tiloissa. Kun käytetään laboratorioon hankittuja Tobiin laseja, voidaan silmänliikkeen tutkimusta tehdä vaikkapa kaupassa, missä hyllyjen eri tuotteet kiinnittävät ihmisen huomion, pohtii Palm.
AMK:n osaamiselle löytyy kysyntää Biometriikan laitteet hankittiin Turun ammattikorkeakoululle viime vuonna. Laboratorion ensimmäinen tuleminen näki päivänvalon Turun ammattikorkeakoulun tiloissa jo vuonna 2015. Nyt uusien laitteiden myötä Sales and Marketing Lab on selkeästi kehittynyt ja laajentunut: tilaa löytyy opetukseen, itse mittaamiseen ja datan analysointiin.
SalesLabin biometriikka analysoi esimerkiksi mainoksen vaikuttavuutta.
– Meillä on olemassa jo yksi hanke, jossa laitteita käytetään, ja lisää on tulossa. Opetuksessa tulemme etsimään sopivat sovelluskohteet myynnissä ja markkinoinnissa. Lisäksi haluamme tietysti kehittää yritysyhteistyötä, sanoo Holopainen. Vastaavia biometriikan laitteita on muutamilla korkeakouluilla Suomessa ja muutamien markkinointitutkimukseen keskittyvien yritysten käytössä. Holopainen on kuitenkin varma, että Turun ammattikorkeakoulun laajentuneelle osaamiselle ja tutkimukselle on kysyntää. – Turun AMK:n osaaminen ja uusi laitekanta mahdollistaa hyvin kiinteän laboratoriotyöskentelyn ja kenttätyöskentelyn. iMotions-ohjelmisto valikoitui käyttöömme sen monipuolisuuden vuoksi ja Tobii puolestaan on johtavia asiantuntijoita silmänliikkeiden tutkimuksen saralla, huomauttaa Holopainen. Lue lisää Sales Labista osoitteessa saleslab.turkuamk.fi
TALK TEKNIIKKA 2022 / SALESLAB
55
Hunajastakin on moneksi –
elintarviketekniikan, materiaalitekniikan ja liiketalouden tuotekehityskurssilla luodaan oikeita tuotteita Tuotekehityskurssi tukee pienyrittäjiä ja tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden kehittyä oikeiden toimeksiantojen parissa. Teksti | Eija Kulju, lehtori ja Jarmo Ahonen, yliopettaja, Turun AMK Kuvat | Tuotekehityskurssin opiskelijat Saako olla virkistävää, hunajaista Kuplamesi-juomaa? Tai immunoboostia päivääsi hunaja-inkiväärishotilla? Kenties makean hammasta lievittävää Honeytaffee-makeista? Turun AMK:n ja Turun yliopiston tuotekehityskurssi on suunnattu lähialueen ruokaketjussa toimiville pienyrittäjille tukemaan heidän yrityksensä tuotekehitystä. Kurssilla opiskelijat tekevät markkinakartoituksen, ideoivat uutuustuotteen yritykselle, valmistavat tuotteen kuluttajatutkimuksia varten ja ideoivat innovatiivisen pakkauksen tuotteelle sekä teettä-
56
vät kuluttajatutkimuksen. Kuluttajatutkimuksessa kehitettyjä tuotteita maistellaan ja haistellaan, kuten aistinvaraiseen arviointiin kuuluu.
Tuotekehityskurssilla innovoidaan tulevaisuuden elintarvikkeita Elintarvikkeiden tuotekehityksen yhteisopinnoissa opiskelijat pääsevät innovoimaan yhteistyöyritysten kanssa aitoja yrityksen tarpeisiin soveltuvia tuoteratkaisuja. Tuotekehitystä tehdään CDIO-projektin oppien mukaisesti, kiertotalouden näkökulma huomioiden ja hyödyntäen eri alojen tuomaa monialaista näkökulmaa. Kurssilla opiskelijat työskentelevät ryhmissä ja oppivat yhteistyö-
TALK TEKNIIKKA 2022 / TUOTEKEHITYSKURSSI
hön eri alojen opiskelijoiden kanssa, mikä tuottaa ainakin aluksi melkoisia kulttuurillisia haasteita.
Tosielämän tuotekehitystä tekemässä Tuotekehityskurssi järjestettiin yhteistoteutuksena vuonna 2020 ensimmäisen kerran, jolloin osallistujina oli Turun AMK:n elintarvikealan, materiaalitekniikan ja liiketalouden opiskelijoita. Yhteistoteutuksella saatiin luotua työelämää vastaava tilanne, jossa tuotekehitykseen osallistuvat yrityksen myynti ja markkinointi, varsinainen tuotekehitys ja tuotannon edustajat. Vuoden 2021 syksyllä saimme toteutukseen mukaan vielä Turun yliopiston elintarvikekemian opiskelijat. Eri alojen kulttuurien ja toimintatapojen törmäilyä ei voinut välttää. Syksyllä 2021 tuotekehityskurssin toimeksiantajana toimi Hunaja-Aitta, paikallinen lähituottaja Iittalasta. Toimeksiantajan tavoitteena on laajentaa hunajapohjaisten tuotteidensa tuoteperhettä, tulevaisuudessa myös vientiin soveltuvilla tuotteilla. Kurssilla eri alojen opiskelijoista (yhteensä 75 opiskelijaa) muodostettiin seitsemän monialaista projektiryhmää. Jokaisessa projektiryhmässä oli opiskelijoita Turun yliopiston elintarvikekemialta ja elintarvikekehitykseltä sekä Turun AMK:n elintarviketekniikalta, materiaalitekniikalta ja liiketaloudelta. Projektiryhmien työ kattoi tuotekehitysprojektin kaikki vaiheet. Osavaiheina olivat teoriaselvitykset tuotekehitystä varten, uuden hunajapohjaisen tuotteen ideointia Lean Canvas -työkalua hyödyntäen, markkinatutkimus tuoteideoinnin pohjaksi, reseptiikan kehittämistä ja testausta suorittaen muun muassa aistinvaraisia arviointeja, valmistusprosessin muokkausta, tuotteen kustannusten laskemista, tuotepakkauksen suunnittelu- ja kehitystyötä sekä kuluttajatestin suunnittelun ja toteutuksen. Kurssin loppuhuipennuksena olivat joulukuussa 2021 järjestetyt minimessut, johon kutsuttiin Turun elintarviketutkijain seuran jäsenistöä ja toimeksiantajan edustajat maistamaan ja arvioimaan tuotteita.
Kuluttajatutkimuksessa kehitettyjä tuotteita maistellaan ja haistellaan, kuten aistinvaraiseen arviointiin kuuluu.
Tämän kaltaisen monialaisen, todelliseen yritystoimeksiantoon perustuvan kurssin vahvuus ilmeni minimessuilla esitellyissä tuotteissa. Tuotekehitystä oli lähestytty hyvin erilaisilla tavoilla ja tuotteet poikkesivat toisistaan merkittävästi. Jokainen ryhmä oli onnistunut kehittämään potentiaalisen elintarviketuotteen, osa enemmän ja osa vähemmän kilpailulle markkinasegmentille. Kaikissa tuotteissa oli omaleimaisia piirteitä, jotka kertoivat innovatiivisuudesta ja vahvasta panostuksesta hyvään lopputulokseen. Kiinnostavaa tulee olemaan se, mikä tai mitkä tuoteideoista päätyvät tulevaisuudessa tuotantoon ja kaupan valikoimiin. Muutaman tuotteen osalta pystyi jo sanomaan tuotteen olevan valmis tai lähes valmis tuotantoon, ja markkinapotentiaalia koskevien arvioiden olevan uskottavia.
TALK TEKNIIKKA 2022 / TUOTEKEHITYSKURSSI
57
58
TALK TEKNIIKKA 2022 / TUOTEKEHITYSKURSSI
Tutkimusvene Hispida vesille Teksti ja kuva: Olli Loisa, erityisasiantuntija, Turun AMK Turun ammattikorkeakoulun meriympäristöön liittyvien hankkeiden käyttöön on nyt saatu uusi työvene. Vene on Fasterin Suomessa valmistama ja malliltaan se on 635 CC TOP. Reilu kuusi ja puolimetrinen alumiininen työvene on varustettu keulaportilla, katollisella keskipulpetilla, 150 hevosvoiman moottorilla ja nykyaikaisilla navigointi- ja kaikuluotausjärjestelmillä. – Alus on ominaisuuksiltaan erittäin sopiva Saaristomerellä tehtäviin kenttätöihin, joihin liittyy runsaasti liikkumista ja rantautumisia matalissa ja kivikkoisissa vesissä, kertoo ve-
neen kipparina useimmiten toimiva asiantuntija Jussi Laaksonlaita. Aluksen hankinta rahoitettiin EU LIFE –ohjelmasta ja sitä käytetään pääosin Our Saimaa Seal- ja Biodiversea -hankkeiden maastotöihin. Nimekseen alus sai Hispida, norpan tieteellisen nimen mukaan, ja se laskettiin vesille 11.4.2022. Helsingin Sanomat kertoo Hispidan retkistä Saaristomeren norppavesille täällä: https://dynamic.hs.fi/a/2022/ hatarallajaalla/
TALK TEKNIIKKA 2020 / TUTKIMUSVENE HISPIDA VESILLE
59
Jos jo alakouluikäisille kerrottaisiin tekniikasta ja tuotaisiin sitä esille, voisi lasten kiinnostus tekniikkaa kohtaan kasvaa.
"Ei ole olemassa naisten ja miesten aloja" Turun AMK:n lehtori ja koulutusvastaava Merja Peltokoskesta piti nuorena tulla artesaani, mutta kiinnostus tekniikkaan vei lopulta voiton. Teksti ja kuva | Veera Laaksonen Peltokoski muistaa, miten hänen lapsuudessaan pojille kerrottiin tekniikan mahdollisuuksista samalla, kun tytöille esiteltiin lähinnä sairaanhoitajakoulutusta. Hänen omia koulutusvalintojaan ei päässyt yhteiskunta kuitenkaan muokkaamaan. Peltokoski tutustui itse tekniikkaan jo lapsena, kun hän kotona maatilalla korjasi koneita yhdessä isänsä kanssa. Lopullinen päätös omista jatko-opinnoista syntyi, kun hänen veljensä lähti opiskelemaan konetekniikkaa Tampereelle. – Vierailin veljeni luona, kun näin konetekniikassa arvostetun opettaja ja kirjailija Aimo Peren
60
teoksen ja päätin selata sitä. Tämän jälkeen päätin hakea ja pääsinkin opiskelemaan konetekniikkaa LUT-yliopistoon, Peltokoski kuvailee omaa polkuaan tekniikan pariin. Valmistuttuaan konetekniikan diplomi-insinööriksi vuonna 2006 Peltokoski työskenteli ensimmäiset vuodet teknologiapalveluyhtiö Etteplan Groupilla suunnittelijana ennen siirtymistään opetustehtäviin LUT-yliopistoon. Äitiyslomasijaisuus LUTissa venyi lähes kymmenen vuoden mittaiseksi, minkä aikana hän hankki ammattiopettajan pätevyyden ja väitteli tohtoriksi. Nyt Peltokoski on työskennellyt Turun AMK:ssa noin neljä vuotta.
TALK TEKNIIKKA 2022 / MERJA PELTOKOSKI
Opettajana vaativa, mutta opiskelijoiden puolella Peltokoski opettaa muun muassa tuotedokumentaatiota, levytyö- ja liitostekniikkaa sekä koneistustekniikkaa. Parasta opetuksessa on nähdä opiskelijoiden kehitys ja onnistumisen tunteet. – Parhaiten kehityksen näkee ensimmäisen vuoden opiskelijoista, jotka tulevat niin sanotusti pystymetsästä. Ensimmäisillä luennoilla opiskelijat ovat jännittyneitä eivätkä vielä osaa käsiteltäviä asioita. Kun kurssi etenee, opiskelija huomaa itsekin oman kehityksensä. Tällaisina hetkinä muistan, miksi haluan tehdä tätä työtä, Peltokoski kertoo. Kurssipalautteen perusteella osa opiskelijoista pitää Peltokoskea ja hänen opetustyyliään aluksi tiukkana, ehkä pelottavanakin. Tiukat deadlinet, joista ei jousteta kertovat vaativuudesta, mutta kurssien loppupuolella opiskelijat pyörtävät usein puheensa. – Loppupeleissä haluan ottaa opetuksessani aina opiskelijat huomioon. Periaatteeni on, että peilaan opetustani omiin opiskeluaikoihini: miten olisin halunnut opettajani kertovan asiat?
Harhaluulojen ja stereotypioiden kumoamista Peltokoski uskoo automaatiotekniikan tulevaisuuteen. Ala kiinnostaa opiskelijoita, mikä näkyy myös erikoistumisvalinnoissa. Opettaja haluaa kuitenkin muistuttaa, ettei valmistustekniikka alana koskaan kuole.
kelija, perusopintojen puolelta heitä löytyy kymmenkunta. Joillakin vuosikursseilla naisopiskelijoita ei ole yhtäkään. Peltokosken mukaan naisopiskelijat erikoistuvat hyvin tasaisesti eri konetekniikan suuntauksiin, vaikkakin suurta osaa kiinnostaa juuri automaatiotekniikka sekä palvelumuotoilu. – Moni valitsee koneautomaatiotekniikan, sillä valmistustekniikka nähdään edelleen hyvin likaisena ja öljyisenä konepajatyönä. Sitä se ei ole, vaikka se yleinen käsitys onkin. Miten tekniikan alojen kiinnostavuutta sitten voitaisiin lisätä etenkin naisten keskuudessa? – Jos tietäisin tähän vastauksen, olisin aika nero, Peltokoski toteaa ja naurahtaa. – Ketään ei voi pakottaa tietylle alalle, mutta jos jo alakouluikäisille kerrottaisiin tekniikasta ja tuotaisiin sitä esille, voisi lasten kiinnostus tekniikkaa kohtaan kasvaa. Lukiossa se voi olla jo myöhäistä, hän jatkaa. Hänen mielestään tärkeässä osassa alojen vetovoimaisuutta ovatkin opinto-ohjaajat, jotka opiskelualojen generoimisen sijaan kannustaisivat kaikkia aloja kaikille opiskelijoille. – Ei ole olemassa miesten ja naisten aloja.
– Yleinen harhaluulo on, että automaation yleistyessä ihmistä ei enää tarvittaisi. Näin se ei kuitenkaan ole. Toki automaatio tarkoittaa, että robotit alkavat tehdä joitakin työtehtäviä, mutta taustalle tarvitaan aina ihminen. Ongelmatilanteiden varalle tarvitaan aivot, jotka löytyvät insinööriltä. Peltokoski ei kiellä, etteikö automaatio korvaisi joitakin alan työtehtäviä, mutta ei ole törmännyt tilanteeseen, jossa toimintojen automatisointi olisi johtanut irtisanomisiin. Peltokosken opettamista erikoistumisvaiheen opiskelijoista löytyy keväällä 2022 yksi naisopis-
TALK TEKNIIKKA 2022 / MERJA PELTOKOSKI
61
Sähkö- ja automaatiotekniikan insinöörikoulutus alkaa syksyllä 2023 Pitkään odotettu ja elinkeinoelämänkin kaipaama sähkö- ja automaatiotekniikan koulutus alkaa Turun ammattikorkeakoulussa syksyllä 2023 ja on mukana kevään 2023 yhteishaussa. – Olemme äärettömän iloisia saadessamme tämän koulutusvastuun, jota teollisuus on pitkään meiltä toivonut. Kyseisen päätöksen jälkeen Turun ammattikorkeakoulun tekniikan koulutus kattaa käytännössä kaikki tekniikan alueet. Rakentamisen osalta rakennusarkkitehdin oikeus jäi vielä toteutumatta, mutta jatkamme työtä myös sen saamiseksi ammattikorkeakouluun, kertoo Turun AMK:n tekniikan ja liiketoiminnan koulutusjohtaja Juha Kontio.
Olemme äärettömän iloisia saadessamme tämän koulutusvastuun, jota teollisuus on pitkään meiltä toivonut.
Uusi topologia-mittauslaitteisto tuo tukea valmistavan teollisuuden laadunvarmistukseen Turun AMK investoi Euroopan aluekehitysrahaston tuella topologiaskanneriin, jolla pystytään todentamaan mikrometriluokan pintarakenteita ja laatupoikkeamia valmistavan teollisuuden tuotteissa. Metalliteollisuuden tuotteissa, kuten koneiden osissa, mittatarkkuus ja mikrokokoluokan laatupoikkeaminen ja säröjen havaitseminen on usein kriittistä toimivuuden kannalta. Laserskannaukseen perustuva mittauslaitteisto mahdollistaa laatupoikkeaminen, kuten mikrosäröjen ja mikrohalkeamien havaitsemisen me-
62
TALK TEKNIIKKA 2022 /
talliteollisuuden tuotteissa. Laitteistolla voidaan tarkastella myös hitsaussaumojen yksityiskohtia ja laatua. – Laite mahdollistaa hyvin pienien muotojen ja pinta-alojen pinnan karheusmittausten tekemisen, mitkä eivät ole mahdollisia perinteisillä menetelmillä, toteaa Turun AMK:n teknologiateollisuus-osaamialueen koulutus- ja tutkimuspäällikkö Mika Lohtander. Investointi sekä siihen liittyvää osaamisen kehittämistä toteutetaan Euroopan aluekehitysrahaston tuella.
Myynnin ja markkinoinnin ratkaisuja yrityksille
Turun ammattikorkeakoulun Myynti- ja markkinointilaboratorio tehostaa liiketoiminnallisia prosesseja sekä mahdollistaa kilpailuedun syntymisen hyödyntäen biometriikkaa. Biometriikan käyttäminen myynnin ja markkinoinnin testiasetelmissa mahdollistaa objektiivisia ja tarkkoja tutkimustuloksia. Tutustu toimintaamme saleslab.turkuamk.fi
Kääritään hihat
ja kehitetään
yhdessä Meiltä löydät huipputason asiantuntijat sekä tutkimus- ja kehitysympäristöjä, joissa hyödynnetään uusinta osaamista ja tekniikkaa.
turkuamk.fi/palvelut Cyber Test Lab / Uuden energian tutkimuskeskus / Robotiikka- ja koneautomaatio
