4 minute read
Rakennusalan opiskelijan polku rakentamisen maailmaan
Teksti | Esa Leinonen, Tekn. lis. KT-päällikkö, Rakennusteollisuus, Turun ammattikorkeakoulu Kuva | Martti Komulainen
on yleensä luontevammat edellytykset suoriutua laskennallisista opinnoista, kun taas toisen asteen tutkinnon omaava tuntee rakennusalaa opintojensa ja käytännön työskentelyn myötä. Monimuodon ryhmissä haasteena on myös opiskelun yhteensovitus muun elämän kanssa.
Myös opiskelijoiden ikähaitari on laventunut, esimerkiksi monimuodon opiskelijalla voi olla edellisestä koulukokemuksesta aikaa jo yli parikymmentä vuotta, joten opiskelutaitojen haltuunotto vaatii opettelua. Kaikki on kuitenkin mahdollista, siitä hyvänä esimerkkinä rakennuspuolelta suoritettu insinöörin tutkinto 76-vuotiaana.
Oleellinen tekijä opintojen hyvälle alulle onkin opiskelijan motivaatio. Mahdollisuuden ohella tulee olla halu opiskella. Rakennuspuolella panostus on jatkuvassa tutor-toiminnassa, opiskelijoiden seurannassa ja motivoinnissa. Opintojen alussa tutoroinnilla ja HOPSaamisella on erityisen tärkeä rooli.
Aiempien tutkintojen hyväksiluvut ja aiemman hankitun osaamisen tunnistaminen on tärkeää vaikkakin ajoittain työlästä ja monimutkaista. Yhä useammalla opiskelijalla on takataskussa jo toi-
Polun päässä
Rakennusalan opinnot aloittavan opiskelijan polku kohti työelämän laveampaa uraa voi olla mutkainen eikä aina niin tasainen. Rakentamiseen paremmin sopivammiksi termeiksi voisi nimetä polun sijaan tien, joka tarjoaa haastetta eri kulutuspintoineen, kuoppineen ja eri asteisine nousuineen. Matkan varrelle tulee aika ajoin risteyksiä, joissa tulee valita uusi suunta.
Tai toinen rinnastus voisi olla rakennuskohde: matkalla on suoritettavia opintojaksoja, jotka ovat ikään kuin eri kerroksisia rakennuksia, joissa tulee kavuta tiedon portaita ylöspäin pohjalta lähtien kerros kerrokselta. Pohjaopinnoista edetään opintojen runkoon ja päästään tiedon sisävaiheeseen. Jokainen vaihe antaa pohjan seuraavalle, eli oikotietä hissin avulla suoraan tutkintoon ei ole.
Opintojen pohjatyöt – perustuksista runkovaiheeseen
Orientaatiopäivien yleisinfon, ryhmäytymisen ja opiskeluelämän alkumaistiaisten jälkeen alkaa opiskelun arki. Opiskelijan taustat antavat usein myös eväät pärjätä opinnoissa. Opiskelijavalinnan laaja skaala asettaa opiskelijat eri lähtöviivalle opintojen suoriutumisessa. Lukiotaustaisella
nen korkeakoulututkinto, josta voidaan tunnistaa hyväksi luettavia suorituksia.
Oleellista on korostaa heti alusta alkaen opiskelijan omaa vastuuta opinnoista. Opinnot ovat opiskelijaa itseään varten ja opettajat ovat ”vain” apuna tavoitteen (opinnot/tutkinto) saavuttamisessa.
Jotta opinnot eivät olisi vain lista eri näköisiä opintojaksoja, on opintojen työelämäyhteys avattu rinnastamalla ne rakennusprosessin keskeisiin vaiheisiin. Näkökulma perustuu samoihin prosesseihin ja sisältöihin kuin reaalimaailman rakentamisen vaiheet, toisin sanoen opinnot ovat osaamisperusteisia pohjautuen työelämän tehtäviin omine tavoitteineen. Lähestymistapa tekee opetuksesta myös läpinäkyvämmän, poistaa mahdolliset päällekkäisyydet ja nostaa oleellisimmat asiat esille. Rakentamisessa näitä ovat muun muassa ammattipätevyyksiin pohjautuvat vaatimukset ja ilmastomuutoksen tuoman kestävän kehityksen ja rakentamisen vaatimukset.
Elinkaari
Suunnittelu Rakentaminen Ylläpito, huolto
Tarveselvitys / hankesuunittelu
Perusopinnot
- Kielet - Matemaattiset aineet - Lujuustekniset aineet
Perusammattiopinnot
- Rakennusmateriaalit - Projektinhallinta - Laadunhallinta - Aikataulutus/kustannukset - Työturvallisuus
Rakennesuunnittelu Tuotantojohtaminen
LVI-tekniikka RKM / Työmaan tuotanto
Korjausrakentaminen
Korjaus
Perusopinnot osaamisen pohjana:
Infra-tekniikka
YAMK Purku
Rakennusalan kelpoisuusvaatimusten mukaiset opinnot eri vaativuusluokissa
Kestävän kehityksen ja rakentamisen vaatimukset
Harjoittelut Työpaikkaopinnot TKI-hankkeet
Soveltaminen työelämässä
Projektityöt
Opinnäytetyö
Rakennusalan opintojen peilaus rakennushankkeeseen.
Rakennusalan opintojen sisältöjä määrittelevät voimakkaasti alan kelpoisuus- ja pätevyysvaatimukset. Rakennusalan kelpoisuusvaatimusten (YM1/601/2015) mukaan suunnittelu- ja työnjohtotehtävät jaetaan pätevyysluokkiin rakennettavan kohteen ominaisuuksien ja vaatimusten mukaan. Jotta henkilö voi toimia rakennusalalla eri suunnittelutehtävissä tai vastaavana työnjohtajana, tulee hänellä olla vaadittu tutkinto ja kyseiseen tehtävään liittyvät opinnot sekä työkokemusta. Ammattikorkeakoulu ei suoraan anna kelpoisuutta tai pätevyyttä, ainoastaan tutkinnon ja kyseiseen tehtävään vaaditut opinnot. Hankekohtaisen kelpoisuuden myöntää paikallinen viranomainen ja pätevyyden esimerkiksi FISE. Kelpoisuusvaatimukset avataan opiskelijoille hyvissä ajoin ennen pääainevalintaa, jotta heille tulee selkeä kuva alan vaatimuksista ja mitä hyötyä heille on eri kelpoisuuden edellyttämistä opinnoista. Näillä valinnoilla voi olla suuri merkitys myöhemmälle urakehitykselle työelämässä.
Rakennusalan käytännön harjoittelun tärkeys
Syyt hakeutua rakennusalan opintoihin voivat olla moninaiset: kesätyökokemus, sukulaisen esimerkki ja niin edelleen. Mikäli opiskelijalla ei ole lainkaan työkokemusta rakennusalasta voi rakentamisen perusasioiden, terminologian, ynnä muiden ymmärtäminen teettää lisätöitä. Onkin erittäin tärkeää, että opiskelija pyrkii hakeutumaan ensimmäiseen harjoitteluunsa rakentamisen pa-
riin työmaalle. Kokemus tulevasta työympäristöstä antaa viitteet, onko ala oikea ja lisää edelleen opiskeluintoa.
Tienristeys pääainevalintoihin – suunta työelämän sektorille
Toisen vuoden keväällä tapahtuu insinööriopiskelijan suuri päätös – laajeneviin opintoihin kuuluvan pääaineen valinta. Insinööripuolella on tarjolla neljä vaihtoehtoa: infratekniikka, korjausrakentaminen (sis. tuotantojohtaminen), rakennesuunnittelu ja uutena monimuodon toteutuksista siirrettynä lVI-tekniikka.
Valinnan jälkeen kolmannen vuoden syksyllä pääaineiden vastuuopettajat ottavat viestikapulan, jonka myötä HOPS-keskustelut syventyvät. Opiskelijoita pyritään myös ohjaamaan vapaasti valittavissa opinnoissa niin, että he valitsisivat pääaineen rinnalle opintoja jostakin toisesta pääaineesta. Tämä tukee valmiuksia pärjätä myöhemmin työuralla.
Viimeinen harjoittelu tulisikin olla pääaineen työtehtävissä, jotta opiskelijalle tulee realistinen kuva tulevasta työstään.
Rakennusalan opinnoissa on jo vuosia sovellettu niin sanottua projektityötä, missä opiskelija hakee ulkopuolisen toimeksiannon työelämästä. Opintojaksosta laaditaan sopimus, jossa toimeksiantaja maksaa korvauksen suorituksesta. Projektityö tehdään AMK:n opettajan ohjauksessa ja valvonnassa. Siihen voi liittyä esimerkiksi AMK:n kaluston käyttöä, kosteudenmittaus tai lämpökuvaus. Malli on lisännyt esimerkiksi opiskelijoiden työelämäverkostoitumista ja edistänyt muun muassa työnsaantia.
Valmistuminen – opintojen ”itselle luovutus” ja tutkinnon vastaanotto
Rakentamisessa urakoitsijan työsuorituksen tullessa loppusuoralle hän tekee niin sanotun ”itselle luovutuksen”, jossa hän toteaa tekemisen sisällön olevan sopimuksen mukainen ennen kuin sen voi luovuttaa tilaajalle. Rakentamisen opetuksessa kuvio on periaatteessa samantapainen eli opiskelijan tulee itse huolehtia ydinopintojen ja pääainevalinnan mukaisten suoritusten löytymisestä tutkintotodistuksessa.
Opintojen ohella suorituksista tulee löytyä ehkäpä se suurin yksittäinen urakka - opinnäytetyö. Perinteisesti opinnäytetyön tekeminen on ajoittunut viimeiseen vuoteen eli syksyllä opiskelija hakee aiheen, hyväksyttää sen ohjaajalla ja laatii sopimuksen.
Rakennuspuolella opinnäytetöiden aiheet tulevat lähes kokonaan työelämästä ja pääsääntöisesti niin, että opiskelija on jo viimeisenä vuotenaan rakennusalan töissä. Työssäolon kääntöpuolena voi olla opiskelijan unohtuminen työelämään. Työelämän edustajien kanssa onkin jouduttu käymään aktiivista vuoropuhelua ja useat yritykset ovatkin ”lähettäneet” opiskelijan takaisin koulun penkille.
Valmistumisen jälkeen ensimmäinen työpaikka on usein se sama, jossa opiskelija suoritti viimeisen harjoittelun ja kesätyöt (korjauspuolella myös työpaikkaopinnot), projektityön ja lopulta opinnäytetyön. Rakennusalan opinnoissa korostuukin voimakkaasti työelämäyhteistyö ja opintojen suoritus kentällä.
Opintojaksot on pyritty myös integroimaan niin sanottuihin yrityscaseihin, missä teoria ja vaatimukset tulevat koululta ja käytännön soveltaminen yrityksen tuoman realistisen hankkeen avulla, esimerkiksi korjausrakentamisen moduuleissa rakennusliikkeet ovat tuoneet opintojaksoihin julkisivu- tai linjasaneerausprojektin.
Tutkinnon jälkeinen ensimmäinen niin sanottu oikea työpaikka näyttää usein myös urapolun tulevan suunnan jatkovuosille. Rakennusalan ja kiinteistöpuolen sekä infran aloilla on satoja eri ammattitehtäviä. Näistä on hyvä valita. Opettajalle onkin palkitsevaa, kun valmistuessa opiskelija kiittää ja kertoo päässeensä töihin. Hieno hetki on myös, kun opiskelijan kohtaa myöhemmin esimerkiksi työpaikkaopintojen yrityksessä ohjaamassa uusia harjoittelijoita, tai kun opiskelijaan törmää ylemmän AMK:n opintojen parissa.