
2 minute read
Uusia toimintamalleja ja vaikuttavuutta lastensuojelun kuntoutukseen
Turun Lausteelle syksyllä 2020 valmistuneessa yksikössä aloitettiin perheen jälleenyhdistämispalvelu. Palvelukokonaisuuteen kuuluu kahdeksan uutta asuntoa sijaishuollon yksikkö.
Ammattilaisten apu perheen vaikeassa tilanteessa voi ratkaisevasti muuttaa lapsen tai nuoren tulevaisuuden, kun perhe kokee avun hyödylliseksi. Perhekuntoutuskeskus Lauste ry pyrkii pitkän aikavälin tuloksiin kuntouttamalla koko perhettä ja asettamalla tavoitteet hyvin yksilöllisesti yhdessä perheen kanssa.
Advertisement
PERHEKUNTOUTUSKESKUS LAUSTE RY luottaa lastensuojelupalveluissa jatkuvaan oppimiseen ja vuosien varrella hyviksi osoittautuneisiin käytäntöihin, joita on kehitetty yhteistyössä oman verkoston kanssa. Toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan erilaisilla mittareilla ja kehitystyötä tehdään jatkuvasti. – Ydinajatuksemme on hyvinvoinnin lisääminen. Olemme onnistuneet siinä muuttamalla toimintaa asiakaskeskeisemmäksi ja tarkastelemalla asiakkaiden tarpeita uudella tavalla, ottamalla koko perhe mukaan kuntoutukseen, Perhekuntoutuskeskus Lausteen kehitysjohtaja Jussi Ketonen sanoo.
Hän on 25 vuoden urallaan lastensuojelussa nähnyt, että perheelle tarjottavissa palveluissa on olennaisen tärkeää saada henkilösuhteet auttajien ja perheen välillä toimimaan mahdollisimman hyvin. Suhteen luomisessa korostuu ammattilaisten osaaminen ja asiakkaan osallisuus. Parhaimmillaan perhe voisi itse valita ne ammattilaiset, joiden kanssa yhteistyötä halutaan tehdä. – Ajattelemme vahvasti näin, koska ketään voi auttaa väkisin. Tuen ja avun tarjoaminen onnistuu lasta ja vanhempaa kuuntelemalla. Asiakaskokemus on vaikuttavuuden keskeinen tekijä, sillä asiakas ei voi kokea oloaan turvalliseksi ja sitoutua, jos yhteistyön tavoitteita on vaikea hyväksyä tai toimintatavat aiheuttavat pelkoa ja hämmennystä. Onnistumisten edellytyksenä ovat lapsen ja vanhemman kanssa sovitut yhteiset tavoitteet ja merkityksellisen yhteistyösuhteen luominen, Jussi Ketonen toteaa. ta valtaosa on lasten sijaishuoltoon liittyviä palveluja ja perheille suunnattuja avohuollon tukitoimia, tukea ja apua erilaisissa perheen toimintakykyä ja arkea haastavissa tilanteissa. – Lastensuojelupalvelujen tilanne oli 2000-luvun taitteessa varsin erilainen nykypäivään verrattuna. Sisällöllisesti vaihtoehtojen määrä on kasvanut eri tavoin erikoistuneiden palvelujen ja palvelutarpeen jatkuvan kasvun myötä. Toisaalta palvelujärjestelmää vaivaa pirstaleisuus. Palvelut ovat monin tavoin yksilöllisempiä ja asiakkuuksien kesto vaihtelee palvelu- ja asiakaskohtaisesti. – Asiakkaat tarvitsevat tuekseen erilaisia palveluja ja me pyrimme rakentamaan heidän tarvitsemansa palvelujen ja tuen verkoston, jossa eri alojen asiantuntijuus on perheiden käytössä mahdollisimman lähellä heidän normaalia elämänpiiriään. Perheet ovat suhtautuneet tähän tapaan hyvin myönteisesti, Ketonen jatkaa.
PERHEEN JÄLLEENYHDISTÄMISPALVELU
Perhekuntoutuskeskus Lauste on työskennellyt lasten ja perheiden parissa peräti vuodesta 1918 lähtien monin eri tavoin. Syksyllä 2020 Turun Lausteelle valmistuneessa uudessa yksikössä alkoi perheen jälleenyhdistämispalvelu, ja laitosperhekuntoutuksen käyttöön saatiin kahdeksan uutta asuntoa ja sijaishuollon yksikkö, joissa voidaan tarjota intensiivistä kuntoutusta koko perheelle. – On iso ongelma, jos perhe ja lapset eivät kuntoudu, ja sijoitus jatkuu pitkään. Se on inhimillisesti raskasta perheille ja myös taloudellisesti raskasta kunnille. Jos sijoitus alkaa teini-iässä, perheen yhdistäminen onnistuu tilastojen mukaan alle 10 prosentissa perheistä, alle 12-vuotiaiden perheissä vielä harvemmin. Me olemme luoneet mallin, jossa perhe pysyy yhdessä ja saa riittävästi tukea, jotta kotiin palaaminen turvallisesti on mahdollista. Tavoitteena on koko perheen toimintakyvyn paraneminen, Jussi Ketonen selittää.
ASIAKAS PALVELUJEN KESKIÖÖN
Perhekuntoutuskeskus Lauste toivoo, että palvelujen kehittäminen ja uudet palvelut herättävät kiinnostusta Varsinais-Suomen kunnissa ja myös valtakunnallisesti. Yhteiskehittäminen julkisten palvelujen ja yksityisten palveluntuottajien kanssa on ollut mielekästä ja jatkossa toivotaan myös tässä suhteessa yhä tiiviimpää yhteistyötä. – Siitä hyötyisivät kaikki, koska palvelusysteemissä tarvitaan joka tapauksessa useita eri toimijoita. Asiakkaiden monimutkaiset elämäntilanteet eivät ole usein yhden toimijan autettavissa tai ratkaistavissa. Toisaalta osaamiseen liittyy vaateita, jotka edellyttävät pitkäjänteistä kehittämistyötä ja erikoistumista. Palvelujen järjestämisessä kunnallisilla ja yksityisillä toimijoilla on myös erilaisia rooleja. Punaisena lankana voidaan pitää asiakkaan nostamista palvelun keskiöön ja ratkaisujen pohtimista hänelle koituvien hyötyjen kautta, Jussi Ketonen toteaa.