Uusikaupunki: Elinvoimaa monipuolisesta yrityskannasta

Uudenkaupungin yritysten määrä on kehittynyt hyvin samankokoisiin kaupunkeihin verrattuna.

Elinvoimaa monipuolisesta yrityskannasta

Uudenkaupungin elinvoiman perusta on monen tukijalan varassa. Autotehtaan lisäksi muu teollisuus, vientiyrityksille tärkeä satama ja monipuolinen yrityskenttä vilkastuttavat toimintaa. Koronan hiljentämää liiketoimintaa paikkasi hyvä matkailukesä.

ISOT YRITYKSET tuovat Uuteenkaupunkiin liikevaihdon kasvua, joka näkyy tilastoissa, mutta tilastojen takana yleiskuva näyttää erilaiselta. – Yritysten liikevaihto on yhteensä noin 1,5 miljardia euroa vuodessa, ja siitä valtaosa tulee isoista yrityksistä. Yli puolet työpaikoista on teollisuudessa. Kaupungin strateginen tavoite on kuitenkin yritysmäärän kasvu, joka monipuolistaa yritystoimintaa ja työpaikkojen tarjontaa. Kaupungissa oleva yrittäjäpotentiaali nähdään voimavarana. Vaikka yritykset ovat aluksi pieniä, juuresta kasvaa uusi potentiaali, Uudenkaupungin elinkeinojohtaja Jarkko Heinonen taustoittaa.

YRITYSTEN MÄÄRÄ KASVUSSA

Yritysten määrän kasvu on asetettu tavoitteeksi, ja se on saavutettu. Uudessakaupungissa on lähes 1300 yritystä, ja määrä on kasvanut viime vuosina tasaisesti. Heinonen on verrannut kasvua vuosineljänneksittäin muihin samankokoisiin seutukaupunkeihin: Huittisiin, Jämsään, Kauhajokeen, Loimaaseen ja Raaheen vuodesta 2013 lähtien. Aluksi Uudenkaupungin käyrä lähti alaspäin, mutta vuodesta 2017 lähtien nousu on ollut melko jyrkkää. Kasvukäyrä on noussut esimerkiksi Huittisten ohi, joka on samankokoinen ja sijaitsee samalla etäisyydellä isosta veturikaupungista kuin Uusikaupunki. – Meille syntyi enemmän uusia yrityksiä, ja ne jakautuivat useammalle toimialalle. Uudenkaupungin yritystoimintaa pyritään kehittämään koko ajan, ja toiminta on hyvin vireää. Autoteollisuus on tietysti meille tärkeä, ja se luo mahdollisuuksia myös muille yrityksille. Esimerkiksi huolto-, korjaus- ja asennuspalveluissa on vireää yritystoimintaa. Lisäksi piilotettua kasvupotentiaalia on elintarviketeollisuudessa. Sitä voisi kehittää esimerkiksi kansallisen elintarvikeomavaraisuuden turvaamiseksi. Myös kalatalouden kasvupotentiaalia on alihyödynnetty, vaikka kaupungissa on jopa kalastussatama, Heinonen pohtii.

Satama on tärkeä myös vienti- ja tuontiyrityksille, ja yhteydet ovat hyvät, koska vienti on vilkasta. Tiheät laivavuorot mahdollistavat kilpailukykyisen reitin ja rahtihinnat yrityksille. Se on selvä etu, koska usein kuljetus satamaan voi maksaa suhteessa paljon enemmän kuin pitkä laivamatka.

YRITYKSISTÄ PIDETÄÄN HYVÄÄ HUOLTA

Heinonen on tyytyväinen Uudenkaupungin yritysten toimialojen laajaan kirjoon, joka on kasvussa ja osoittaa vahvaa elinvoimaa. Kaupunki on auttanut kehityskulkua tarjoamalla toimintaympäristön ja perusedellytykset, joista pidetään jatkuvasti huolta. – Toimitiloja pyrimme järjestämään, ja tontteja löytyy aina. Tarvittaessa työvoimaa on hyvin saatavilla, ja kaupunkia markkinoidaan uusille asukkaille sekä kehitetään muuttamisen edellytyksiä ja perheiden viihtymistä. Tänä vuonna avataan uudet nettisivut, joilla tuodaan esille todenmukaista kuvaa elämisen edellytyksistä. Jatkossa tuetaan koulutusedellytyksiä niin, että myös työn ohessa kouluttautuminen onnistuu Uudessakaupungissa, Heinonen kertoo.

Yritysten sijoittumispäätöksiä Uuteenkaupunkiin halutaan edistää tarjoamalla yrityksille tiettyjä etuja. Yritysten yhteydenotot on priorisoitu erittäin tärkeiksi, ja niihin pyritään vastaamaan nopeasti. Vasteaika saa olla enintään 24 tuntia. Myös uusyritysneuvontaa on kehitetty, ja se on Heinosen mukaan erittäin aktiivista ja hyvää.

Viime vuonna koronapandemian alkaessa yrityksistä haluttiin pitää erityisen hyvää huolta. Esimerkiksi yksinyrittäjien koronatuet saatiin maksuun ripeästi, ja korvauspäätöksiä tehtiin päivittäin. Myös kaupungin itse hallinnoimien tilojen vuokria järjesteltiin, ja kaupunki nopeutti omien laskujensa maksamista. – Kevät oli yrityksille vaikea, mutta kesällä kotimaan matkailu lisääntyi, ja panostimme valtakunnalliseen matkailumarkkinointiin. Kesästä tulikin paras turistivuosi, josta hyötyivät majoituspaikkojen lisäksi ravintolat ja myös kaupat. Hyvä kesä auttoi monia yrityksiä paljon, mutta syksyllä taas rämmittiin. Onneksi joulumyynti oli hyvää, Heinonen tuumii.

Sandvik kehittää uusia digitaalisia ja sähköistymisen ratkaisuja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi

Suomessa Sandvik kehittää kestäviä ja globaalisti skaalautuvia digitalisaatio- ,sähköistymis- ja teknologiaratkaisuja kaivosteollisuuden käyttöön. Uusien teknologioiden kaupallistaminen vaatii vuosien tutkimusta ja uusien arvoketjujen kehitystä yhdessä monien yhteistyötahojen kanssa. Sandvikin kestävän kehityksen strategia on suunniteltu luomaan menestystä eri sidosryhmille huomioiden yhteiskunnan, ympäristön ja talouden tarpeet. Sandvik tekee tiivistä yhteistyötä Business Finlandin, yritysten, tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa niin Turussa kuin muuallakin Suomessa.

PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISEN tavoitteet ja työntekijöiden turvallisuuden lisääminen ovat johtaneet lisääntyneeseen sähköistymiseen maanalaisessa kaivostoiminnassa. Sandvikin teknologiset ratkaisut ja vastuulliset liiketoimintatavat edistävät koko arvoketjun kestävyyttä ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Sandvik keskittyy digitalisaatioon, automaatioon ja porausteknologiaan. Näihin alueisiin Sandvikilla on globaalina kaivosteollisuuden teknologiajohtajana suurin vaikutus ja ne edistävät vähähiilisen yhteiskunnan mahdollistamista, luonnonvarojen varjelemista ja sosiaalisen kehityksen edistämistä kansainvälisesti. Sekä Suomessa että kansainvälisesti suunta on kohti kestävää, hajautettua ja jopa räätälöityä teollisuus- ja energiataloutta. Hyvinvoinnin ja teollisuuden kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että Suomen ja muiden maiden luonnonvarat käytetään tulevaisuudessa korkean lisäarvon tuotteisiin.

Sandvik on kehittänyt jo usean vuoden ajan maanalaisiin poraus-, lastaus- ja kuljetuslaitteisiin akkuteknologiaa, joka toimii turvallisesti myös maan alla. Turussa suunnitellaan ja valmistetaan Sandvikin lastaus- ja kuljetuslaitteet. Kaivoksilla sähköistyminen tarjoaa kustannussäästöjä muun muassa polttoainekustannuksista. Maan alla toimiville kaivoksille investoinnit sähköisiin koneisiin tarjoaa mahdollisuuden vähentää myös kaivosten ilmanvaihtoa, joka on kaivoksille suuri kuluerä. Sandvikilla on ollut autonomisia, itsenäisesti kaivoksessa liikkuvia robottilaitteita jo 20 vuoden ajan. Niillä on ajettu yli 20 miljoonaa tuntia ilman onnettomuuksia. Robottilaitteet hyödyntävät verkkoja maan alla, missä GPS:ää ei ole saatavilla. Uutta ovat nyt LTE ja 5G -verkot maan alla. Turussa valmistettavat lastaus- ja kuljetuslaitteet ovat autonomisten laitteiden kärkeä kaivosteollisuudessa. Suomi ja Turku ovat Sandvikin tärkeä tutkimus- ja tuotekehityskeskus uusien lastaus- ja kaivosdumppereiden kehityksessä.

Ketterät ekosysteemit ovat vastaus seuraavaan askeleeseen täydentämään omaa osaamista ja nopeuttamaan kehitystä, seuraavassa teknologiavaiheessa halutaan hyödyntää myös tekoälyä (Artificial Intelligenceä). ”Haluamme kehittää tuottavuutta ja turvallisuutta lisääviä, menestyviä liiketoimintakonsepteja kaivosteollisuudelle osana ekosysteemiä. Tällä hetkellä onnistunut tekoäly on yhdistelmä koneoppimista ja ihmisten kirjoittamia sääntöjä. Tulevaisuudessa pystymme tarjoamaan yhä parempia ratkaisuja kaivostoiminnan haasteisiin, joita ei ole pystytty ratkaisemaan aiemmin, sillä koneoppiminen ja tekoäly kehittyvät koko ajan. Tehtäväpohjainen tekoäly on kehittynyt jo melko hyväksi esimerkiksi kuvien, puheen, tekstin tai esteiden tunnistuksessa”, kertoo Sandvik Suomen toimitusjohtaja Mats Eriksson.

Sandvikille olennaista on yhteistyö eri toimijoiden välillä, löytää parhaat yhteistyökumppanit ja toimintamallit. ”Emme edes yritä tehdä kaikkea itse. Kaivosasiakkailla on monia erilaisia alustoja ja järjestelmiä. Sandvikin tehtävä on varmistaa yhteensopivuus, että Sandvikin järjestelmät toimivat erilaisilla alustoilla, eri laitteissa ja monessa eri kaivoksessa ja maassa. Käytännössä, miten saadaan esimerkiksi toiminnanohjaus keskustelemaan kaivoksen tuotannonohjauksen ja kaivoksessa olevien laitteiden kanssa.

Nykyisessä liiketoimintaympäristössä monitahoisella yhteistyöllä, avoimella innovaatiolla ja tuotekehitystyöllä hyvän, osaavan verkoston kanssa on erittäin suuri merkitys. ”On kehitettävä uusia digitaalisia, sähköistymis- ja teknologisia ratkaisuja. Nämä ratkaisut tehdään yhteistyössä sekä meidän yhteistyökumppaneiden että asiakkaittemme kanssa”, sanoo Mats Eriksson

SANDVIK GROUP LYHYESTI

Sandvik Group on kansainvälinen korkean teknologian teollisuuskonserni, jonka pitkälle kehitetyt tuotteet parantavat asiakkaiden tuottavuutta, turvallisuutta ja kannattavuutta. Sandvik on markkinajohtaja valikoiduilla erikoisaloilla. Näitä ovat metallintyöstössä käytettävät työkalut, kaivos- ja urakointiteollisuuden laitteet ja työkalut, ruostumattomat materiaalit, erikoismetalliseokset, metalliset ja keraamiset kestomateriaalit sekä prosessijärjestelmät. Vuonna 2020 konserni työllisti 37 000 henkilöä, ja sillä oli työntekijöitä ja toimintaa yli 160 maassa. Liikevaihto oli noin 86 miljardia Ruotsin kruunua.

Sandvikilla on Suomessa toimintaa Tampereella, Turussa ja Lahdessa. Sandvik työllistää Suomessa noin 2300 henkilöä. Tampereella työskentelee 1400, Turussa 650, Lahdessa 150 henkilöä ja 100 henkilöä Suomen myyntialueella. Tuotannosta yli 95 prosenttia menee vientiin. Tampereella valmistetaan maanalaisia ja –päällisiä porauslaitteita, lisäksi siellä sijaitsee teknologian ja digitalisaation osaamiskeskus, testikaivos ja automaatiotoiminnot. Turussa valmistetaan maanalaisia lastaus- ja kuljetuslaitteita, ja siellä sijaitsee myös laitteiden ja teknologian osaamiskeskus. Lahdessa toimii hydraulisia iskuvasaroita ja leikkurimurskaimia valmistava tehdas sekä osaamiskeskus myös seuloille ja syöttimille.