Uusin teknologia hyötykäyttöön Teknologiakampus Turun avulla

Turun Teknologiakampus on neljän korkeakoulun käytännön yhteistyötä, jonka tavoite on lisätä teknologian tutkimuksen ja koulutuksen vetovoimaa Turun seudulla. Se on myös osa Turun kaupungin elinkeinopolitiikkaa, ja alueen yritykset voivat hyödyntää yhteistyötä oman toimintansa kehittämiseen.

LASERHITSAUS, ROBOTTIAUTOMATIIKKA, 3Dtulostus, materiaalien kierrätys ovat esimerkkejä nykyisin tarvittavista tekniikan osaamisalueista. Turun seudulla alan opiskelijat eri koulutusasteilta oppivat niitä käytännön harjoittelussa Koneteknologiakeskuksessa. Modernia laitteistoa hyödyntävät myös tutkijat, opinnäytetyön tekijät ja alueen yritykset osana tuotekehitystään esimerkiksi tuoteinnovaatioiden ja uusien tuotantomenetelmien testaamiseen. – Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän läheinen yhteistyö on tekniikan alalla välttämätöntä. Siitä hyötyvät kaikki, Turun yliopiston vararehtori ja Teknologiakampuksen johtaja, professori Mika Hannula toteaa.

Teknologiakampuksen tavoitteena on luoda Turkuun vahva ja laaja-alainen tekniikan osaamiskeskittymä, joka edistää LounaisSuomen kilpailukykyä sekä alueen yritysten kehittymistä pitkällä aikavälillä. Yhteistyössä ovat mukana alueen neljä korkeakoulua: Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun AMK ja Ammattikorkeakoulu Novia, jotka tuottavat tekniikan tohtoreita, diplomi-insinöörejä, tekniikan kandidaatteja, insinöörejä ja merenkulun ammattilaisia alueen lisääntyviin tulevaisuuden tarpeisiin.

Yhteistyö on Turussa aidosti laajaa ja päivittäistä sekä monen tasoista.

Teknologiakampus Turku tekee yhteistyötä STEAM Turku -hankkeen kanssa, jonka tavoite on luoda uusi koulutuksen toimintamalli luonnontieteen ja tekniikan alan vetovoiman vahvistamiseen ja rakentaa tiede- ja teknologiapolku, joka yhdistää varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen.

KESKIPISTEENÄ KONETEKNOLOGIAKESKUS

Koneteknologiakeskus (KTK) on korkeakoulujen yhteinen koulutuskeskus ja oppimisympäristö, jonka laitteet ja laboratoriot ovat uusinta teknologiaa. Korkeakoulut investoivat ja panostavat yhdessä Koneteknologiakeskuksen kehittämiseen.

Koneteknologiakeskuksen toimitusjohtaja Erkki Virkki jakaa Koneteknologiakeskuksen tehtävät kolmeen ryhmään: 1. Opiskelijoiden käytännön harjoittelun ohjaaminen, jolla syvennetään perusopetusta 2. Tutkimuspalvelut yliopistoille, korkeakouluille ja yrityksille 3. Yrityspalvelut, jotka räätälöidään yritysten tarpeisiin. Yritysten henkilökunnalle tarjotaan myös koulutusta uusiin digitaalisiin menetelmiin ja laitteisiin. – Koneteknologiakeskus on työelämälähtöinen harjoittelupaikka teknologia-alojen opiskelijoille. Pääosassa ovat teknologiateollisuus ja konepajat, ICT ja valmistava teollisuus. Täällä käytännön taitoja harjoittelevat yhtä hyvin Turun ammatti-instituutin teknisiin ammatteihin opiskelevat, Turun AMK:n insinööriopiskelijat ja tulevat diplomi-insinöörin Turun

TEKNOLOGIAKAMPUS TURKU

Sopimus edistää Turun neljän korkeakoulun tekniikan koulutusta ja tutkimusta ja yhdistää voimavarat tukemaan alueen yritysten tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaa.

Päätehtävät:

1. Tekniikan tutkimus- ja koulutusinfrastruktuurien yhdistäminen. 2. Tekniikan koulutusyhteistyön lisääminen. 3. Yhteisen tekniikan tutkimusstrategian luominen ja ylläpitäminen. 4. Tekniikan alan vetovoimaisuuden ja yhteistyön lisääminen alueella.

Mukana yhteistyössä: Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun AMK, Yrkeshögskolan Novia, Turku Science Park Oy, Turun kaupunki

yliopistosta, Virkki sanoo.

Opiskelijat saavat käyttöönsä nykyaikaisen ympäristön, jossa he pystyvät tekemään käytännön töitä esimerkiksi robottien, laserhitsauksen ja 3D-tulostuksen avulla. – Vaikka käytännön harjoittelu on tärkeää, se ei yksin riitä, vaan tekniikan perusopetus on kaiken perusta. Siitä ei voi tinkiä, jotta oppii ymmärtämään kokonaisuuksia, Virkki toteaa.

LISÄÄ TUTKIMUSTA – JA TUTKIMUSTIEDON SOVELTAMISTA

Myös tutkijat voivat hyödyntää Koneteknologiakeskusten laitteita, ja Erkki Virkki toivoisi siellä tehtävän tutkimustyön lisääntyvän. – Yrityksetkin voisivat kiinnostua tutkimustoiminnasta, joka hyödyttäisi liiketoiminnan kehittämistä. Isot yritykset tekevät tutkimusta paljon, mutta pk-yrityksillä ei oikein ole siihen uskallusta. Toiminnassamme on vahva yritysnäkökulma ja meillä voi rauhassa kokeilla laitteita ja testata uusia ajatuksia. Voimme auttaa vaikka prototyypin testaamisessa tai jos yritys suunnittelee investointia laserhitsaukseen, voimme testata hitsaustuloksia eri menetelmillä ja auttaa myös investoinnin kannattavuuden laskemisessa meille jatkuvasti kertyvän käyttötiedon avulla, Virkki sanoo.

Koneteknologiakeskuksen tietomassaa voidaan hyödyntää myös tekoälysovellusten kehittämisessä sekä tutkimuksessa, joka auttaa teollisten sovellutusten kehittämisessä. – Koneteknologiakeskuksessa on hyvin paljon tutkimuksellista potentiaalia erityisesti yritysten ja korkeakoulujen yhteistyössä, jolloin molemmat hyötyvät siitä. Korkeakoulujen tavoite on luoda uutta tietoa ja kehittää osaamista, jota yritykset voivat toiminnassaan hyödyntää, Teknologiakampuksen tutkimuspäällikkö Mikko Helle sanoo. – Jos yritys kehittää esimerkiksi mittausanturia, sen testaaminen onnistuu osana Koneteknologiakeskuksen normaalia toimintaa niin, että anturi voi olla siellä harjoitusympäristössä ja kerätä mittausdataa jota voidaan verrata muihin mittauksiin. Saatua tietoa voidaan käyttää niin anturin yleisen toiminnan kuin tarkkuuden analysointiin. Samalla kun yritys saa tietoa tuotteensa toiminnasta, kertyy myös hyvää dataa tutkimuksen tarpeisiin, esimerkiksi entistä parempien prosessimallien kehittämiseen. Erityisesti mittausten tarkkuudella on suuri merkitys, koska teollisia prosesseja säädetään juuri niiden perusteella, hän jatkaa.

Teknologiakampuksen koulutuspäällikkö Sari Stenvall-Virtanen näkee Koneteknologiakeskuksen toimintaympäristöllä paljon potentiaalia teollisuuden modernisoimisen näkökulmasta, jossa sekä konetekniikan että tietotekniikan osaaminen yhdistyvät. Pieniä kehitysprojekteja voi tehdä yhteistyössä korkeakouluopiskelijoiden kanssa, jolloin tuloksia tulee suhteellisen nopeasti, ja yritys voi saada toimintansa kehittämiseen ihan uusia ideoita.

– Yritysten on mietittävä myös kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista omassa toiminnassaan. Tähän liittyvät esimerkiksi resurssitehokkaat valmistusteknologiat, materiaalien kestävyys ja kierrätettävyys, joihin liittyvä kehitystyö on myös Koneteknologiakeskuksen toiminnan ytimessä, hän sanoo.

Hedelmällistä yhteistyötä voi tehdä KTKympäristössä sekä Turun ammattikorkeakoulun että Turun yliopiston ja Åbo Akademin tekniikan alan opiskelijoiden kanssa.

YHTEISTYÖN VAIKUTTAVUUDEN LISÄÄMINEN TÄHTÄIMESSÄ

– Teknologiakampus Turun kaikkien sopimuskumppanien yhteinen päätavoite on parantaa ja lisätä yhteistyön vaikuttavuutta. Yritysyhteistyö on korkeakouluissa jo ennestään vahvaa, siitä on jo tullut normaali tapa toimia. Nyt tekniikan osaamispotentiaali vielä lisääntyy, kun Turun yliopistoon tulee uusia tekniikan professoreita, Mikko Helle toteaa.

Hän muistuttaa, että myös jatkuva oppiminen on iso opetuksen osa-alue korkeakouluille. – Siihen voisi ajatella yrityksille räätälöityjen kurssien lisäksi vaikka yleisempää yliopistojen ja ammattikorkeakoulun yhteistä kurssia, joka hyödyntäisi Koneteknologiakeskusta oppimisympäristönä ja TKI-toiminnan soveltamis- ja kokeilualustana.

Sari Stenvall-Virtanen havainnollistaa KTK-ympäristöön sopivia korkeakouluyritysyhteistyön muotoja porrasmallilla, jossa edetään pienistä projekteista laajempaan yritysyhteistyöhön.

teknologiakampus.fi

Esittelyvideo: https://www.youtube.com/ watch?v=PQgj2PH3VtQ