Turun yliopisto 100 vuotta
Vahvat juuret historiassa, terävä katse tulevassa
Turun Suomalaisen Yliopiston vihkiäisjuhla ja ensimmäinen promootio 12. toukokuuta 1927. Yliopisto perustettiin Kalevalan päivänä 28.2.1920 Kauppatorin pohjoiseen kulmaan Phoenixin taloon. Tästä muistuttaa yhä Yliopistonkatu, vaikka itse yliopisto siirtyi nykyiselle paikalleen 1950-luvulla.
Maailman ensimmäinen suomenkielinen yliopisto, Turun yliopisto, täyttää tänä vuonna sata vuotta. Tärkeää juhlavuotta vietetään monenlaisin tapahtumin – luvassa on myös useita kaikille avoimia tapahtumia syntymäpäiväjuhlasta Tiedemarkkinoihin.
T
urun yliopisto perustettiin Kalevalan päivänä 28. helmikuuta vuonna 1920 Kauppatorin pohjoiseen kulmaan Phoenixin taloon – siitä Turun keskustaa yhä halkova Yliopistonkatukin sai nimensä. Tänä päivänä Turun yliopisto on yli 20 000 opiskelijan sekä yli 3 300 tutkijan, opettajan ja muun henkilökunnan monitieteinen ja kansainvälinen yhteisö, jossa on seitsemän tiedekuntaa ja 5 erillistä laitosta sekä kampukset myös Porissa ja Raumalla. Syntymäpäivien aattona 27.2. kello 18 vietetään Yliopistonmäellä ja sen ympäristössä kaikille avoimet ulkoilmasyntymäpäiväjuhlat, joiden teemana on tieteen valo. – Kuljemme soihtukulkueessa Akatemiatalon edestä mäelle ”tieteen valoon” juhlistamaan mennyttä, mutta ennen kaikkea tulevaa. Reilun tunnin kestävä tapahtuma on varmasti mieleenpainuva, satavuotisjuhlavuoden ohjausryhmän puheenjohtajana toimiva Riitta Pyykkö kertoo vielä salaperäisesti. – 26.2. avataan 100-vuotisnäyttely Turun kaupunginkirjaston aulaan ja Kirjastosilta valaistaan syntymäpäivien ajaksi juhlavuoden värillä. Samoin Kristiinankadulla on yliopiston juhlaliputus viikon ajan. 28. päivän vuosijuhla illallisineen pidetään Logomossa, jossa juhlapuheen pitää tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
16
– Vuosijuhlassa ensiesityksensä saa musiikkitieteen professorina Turun yliopistossa 1986–2005 toimineen säveltäjän Mikko Heiniön 100-vuotiaalle yliopistolle säveltämä juhlateos Syvyyden yllä tuuli, Pyykkö kertoo. 5. maaliskuuta alkavat Studia Generalia -sarjan tiistaiset luennot professori Vesa Vareksen historiakatsauksella Kaupunginkirjaston Studiossa. Juhlavuoden tohtoripromootio järjestetään toukokuun lopussa ja kaikille avoimet, osallistavat Tiedemarkkinat valtaavat Aurajokirannan syyskuun 4. päivänä. – Turussa on vahvat akateemiset perinteet. Turun yliopisto tulee tämän tärkeän juhlavuoden myötä näkymään kaupunkikuvassa, mutta myös valtakunnallisesti ja kansainvälisesti entistä laajemmin, Turun yliopiston rehtori Jukka Kola uskoo. – Satavuotisjuhlavuosi on paitsi tärkeä merkkipaalu ja vahva sivistysyliopiston pohja, myös väline tuoda Turun yliopistoa esiin.
Monialaista yhteistyötä, verkostoja ja kansainvälisyyttä vaalien Turun mallin mukainen yhteistyö kaupungin, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä on ainutlaatuista koko maailmassa. – Turun kaupungin selkeänä strate-
Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle on Turun yliopiston tunnuslause, joka muistuttaa yliopiston ainutlaatuisesta perustamisesta. Turun Suomalainen Yliopistoseura keräsi kolmessa vuodessa 22 040 lahjoittajalta ympäri Suomea varat Turun Suomalaisen Yliopiston perustamiseksi.
gisena linjauksena on tukea yliopistojen, yritysten ja kaupungin välistä yhteistyötä, jolla luodaan kansainvälisesti kilpailukykyistä osaamista koko seudulle, Turun kaupunginjohtaja Minna Arve sanoo. Myös Riitta Pyykkö ja Jukka Kola pitävät kaupungin ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä erittäin tärkeänä ja haluavat sen rinnalla nostaa myös kansainvälisiä yhteyksiä. – Meidän on kyettävä uudistumaan ja toimimaan kansallisena ja kansainvälisenä edelläkävijänä. Verkottuneessa maailmassa strategisten kumppanuuksien ja yhteistyön merkitys kasvaa entisestään, rehtori Jukka Kola toteaa. Esimerkkinä Kola nostaa esiin merkittävien eurooppalaisten yliopistojen Coimbra-verkoston, jossa Suomesta ovat mukana vain Turun yliopisto ja Åbo Akademi. Kola toivoo myös Turun, Uppsalan ja Tarton, kolmen maidensa vanhimman
yliopistokaupungin, yhteistyön vahvistuvan juhlavuonna. Turun yliopisto on Minna Arven mukaan olennainen osa Turun ja Varsinais-Suomen identiteettiä. – Korkeatasoista tutkimusta tekevänä ja laaja-alaista koulutusta tarjoavana instituutiona yliopiston vaikutus koko alueen hyvinvointiin ja kilpailukykyyn on aivan keskeinen, Arve sanoo. • Katso lisää juhlavuodesta ja sen ohjelmasta: utu.fi/utu100 (ohjelma tarkentuu pitkin vuotta) TEKSTI HEIDI PYHÄLAHTI KUVAT: HANNA OKSANEN JA TURUN YLIOPISTON ARKISTO
Turun yliopiston satavuotisjuhlavuoden ilmeenä on turkulaisen taiteilijan Jukka Hakasen suunnittelema muraali.
